Viikkosanomat, June 27, 1978

              "No voi sun perhana kuka
nyt tyhjän karkuun laskee?" ki-vahti
insinööri kun pesuaukon
reiästä alkoi vettä syöksyä ulos
Tempasin äkkiä hanan kiin-ni
ja nyt insinööri jatkoi taas
rauhallisestikeskeytynyttä lau-settaan:
"Jaa jaa niinhän se taisi
olla taisi olla Meillä tarvittiin
tässä miestä kun Kaipiaisten
pumppumies siirtyi eläkkeelle
mutta kas peijakas enpäs
muistanut teitä! Mutta jos rata-osas- to
laskee saatte siirtyä y-limäärä-iseksi
tallimieheksi Hii-tola- an
Katsotaan sitten onko
teissä miestä koneosastolle
Mutta ilmoittautukaa nyt niin
pian kuin täältä selviätte Hiito-la- n
veturimiesmestarille!"
Jokohan nyt onnenpyörä
lähti kiertämään?
Juhannuksen vietin nyt yh-dessä
Veeran kanssa mutta heti
pyhien jälkeen minun täytyi
lähteä Hiitolaan Veera jäi
Perkjärvelle siihen saakka kun-nes
esikoisemme syntyisi Mi-nun
oli vaikea nyt poistua hä-nen
luotaan hetkeksikään sillä
minä tiesin vaikkei hän sitä
sanonutkaan että hän pelkäsi
olla yksinään Sen vuoksi tunsin
suurta huojennusta kun Veeran
!J!UUUliyVJI
Cnglteh JftnngUöf) §&zt
&3HSS3
Ideas for
International
Year of
the Child
The IYC Secretariat has
been receiving a number of ide-as
from around the world on
ways to publicize the Year and
to raise money Here are some
of the proposals put fonvard:
— Give special attention to
ali children born on 1 January
1979
Friendship is
a doing thing
Kirjoittanut A B NORMI
Jatkoa
äiti saapui meille Olihan nyt
edes jokin ihminen läsnä jos
jotakin odottamatonta sattuisi
minun poissaollessani Pääsin
aina kolmen vuorokauden ku-luttua
käymään kotona
' Niinpä sitten kerran kun
taas saavuin tällaiselle käynnil-le
kotiin eräänä myöhäisenä
elokuun iltana oli Veera minua
portilla vastaanottamassa Il-lastimme
nyt yhdessä ja tari-noimme
aina puoleen yöhön
kunnes kävimme nukkumaan
Mutta en ehtinyt vielä saada
kunnolla unenpäästä kiinni kun
minut herätettiin Arvasin heti
mistä oli kysymys Pukeuduin
ja painuin viivyttelemättä etsi-mään
autoa sillä yöllä ei pääs-syt
millään junalla Viipuriin
Nyt olivat minuutit kysymyk-sessä
pojalla oli kiire oli tu-linen
kiire maailmaan Pojalla?
Niin minä olin varma siitä et-tä
esikoiseni Veeran ja minun
esikoinen on oleva poika
Kuinka voisi muuten ollakaan?
Ehdimmekö ajoissa?
Päässäni takoi kuumeisesti
tuo ajatus: ehdimmeköhän a-joi- ssa?
Siitä riippui niin paljon
siitä riippui Veeran siitä riippui
esikoisemme ei siitä riippui
kerta kaikkiaan meidän kaik- -
SBffiEH
— Listen to children have
a "Children in Parliament
Day"
— Compose a single musi-c- al
theme which vvould identify
the Year
— Conduct an interregional
children's sports exhibition
— Finance a special fund
for the wold's children with
contributions from each United
Nations Member State equiva-le- nt
to one days's expenditure
on armaments
— Hold a country to country
relay
— Contribute one day's
proceeds from football games
played ali over the vvorld
— Sell IYC T-shi- rts
— Walk or jog for IYC to
raise money for childrens's
programs
— Print IYC bumper stickers
— Plant a tree for IYC
— Hold an international
festival on television or in theat-re- s
of the best existing films on
children
— Offer special film festival
awards (at Teheran Moscow
Venice and other festivals) for
the best new films for or about
children
— Create a children's tele-vision
or radio news program
— Print slogans on your
stationery emphasizing child-ren
rights
— And of course there are
ali sorts of ideas for compe-tition- s:
films essays poetry
photography painting drawing
and general achievement
4Hfe
kien kolmen kohtalo
Kolistelin läähättäen tunte-mattomien
ihmisten ovilla sain
vastaani kiukkuisia sadatuksia
ja kirouksia mutta minä en hel-littänyt
juoksin ovelta ovelle
hakkasin kuin mielipuoli rukoi-lin
nöyrästi: "Sanokaa olkaa
ystävällinen mistä minä saisin
auton?" Ei rukous ei auttanut!
Yritin kirousta: "Sanokaa hel-vetin
äkkiä mistä minä tempai-sen
auton!" "Painu helvettiin
taikka sinut passitetaan sinne
oikotietä!" kuului kiukkuinen
vastaus lukitun oven takaa
Herrajumala miten ihmiset
voivat olla sydämettömiä!
Eivätkö he jaksa ymmärtää et-tä
nyt on kysymys minun po-jastani
Veeran ja minun pojas-ta
meidän rakkaan esikoisem-me
elämästä meidän kaikkien
kolmen elämästä? Ei he eivät
jaksa ymmärtää he ovat jää-dyttäneet
sydämensä Ovet
pysyvät visusti kiinni!
Vihdoinkin! Vihdoinkin!
Vihdoinkin tapasin unisen
autonkuljettajan! Kiitin salli-musta
että hänet tapasin Kii-tin
sallimusta vaikka mies nyl-ki
kaksinkertaisen hinnan ja
vaati maksun jo etukäteen en-nenkuin
istui kärryihinsäkään
Mutta tämä oli vasta ensimmäi-nen
kärsivällisyyden etappi!
Vielä oli herätettävä bensa-kauppias
ylös Mutta nyt meitä
oli jo kaksi miestä yhdessä
Huusimme niin että Jerikon
muurit olisivat mölystämme
kaatuneet hakkasimme asun-non
ovelle ja töräyttelimme au-tontor- vea
kuin tuomiopäivän
basuuna Akkunaruudut helisi-vät
koko ympäristössä melus-tamme
Uskon että kuolleet-kaa- n
eivät saaneet hautaus-maalla
rauhaa! Mutta mitä en
olisi tehnyt kun esikoiseni poi-kani
Veeran ja minun esikoise-ni
elämästä oli kysymys?
Ei turhaanjyskytimme tur-haan
huusimme turhaan törä-yttelimme
tuomiopäivän basuu-na- a!
Bensakauppias oli Viipuris-sa
"hoitamassa terveyttään"
Tämän lohduttavan tiedon
antoi hänen rouvansa joka su-vaitsi
itse kun meistä "mete-löitsijöistä"
ei muuten irti pääs-syt
luovuttaa meille tarvittavan
määrän bensaa
Vihdoinkin! Kiitin taivaal-lista
pappaa että vihdoinkin
olimme valmiit lähtemään mat-kalle
Lähes pari tuntia olin
saanut hosua ja heilua hikipääs-s- ä
kuin hunsvotti hifen ja hel-vetin
väliä ennenkuin olimme
valmiit lähtemään tuolle yli vii-sikymmentä
kilometriä pitkälle
taipaleelle joka oli edessämme
Olin hiestä märkä kuin ui-tettu
ja väsymyksestä vetelä
kuin lankavyyhti kun istuin
Veerani vierellä autossa tukien
häntä hellästi Minä tunsin että
hän kärsi koko matkan sano-mattomia
tuskia puuskittaisia
kipuryöppyjä mutta ei äänäh-dystäkä-än
luiskahtanut hänen
huuliltaan hän puri hampaansa
sisukkaasti yhteen ja kärsi
kärsi kärsi
Autonkuljettaja antoi vau-nunsa
lentää luvattoman kovaa
vauhtia koko matkan mutta oli-han
nyt yö ei ollut vastaantu-lijoista
eikä jalkamiehistä pel-koa
ja sittenkin minusta tuntui
kuin matka edistyisi etanan
vauhtia kuin meillä olisi käytet-tävänä
Metusalemin aikuinen
museosta lainattu kaikkien au-tojen
esi-is- ä homehtunut pat-riarkka
jonka jäsenet reumatis-mi
ja muut verisuonitaudit ovat
jäykistäneet ' ? '
Ehdimmeköhän ajoissa?
Kyllä ehdimme mutta em-me
minuuttiakaan liian aikai-sin!
Kaikki kävi nopeasti kuin
elokuvissa Tuskin olin ehtinyt
luovuttaa Veeran laitoksen tä-tien
hoivaan kun jo eräs heistä
saapui ilmoittamaan:
"Poika tuli vankka poika! "
Sitten hän katsahti minun naa-maani
ja lisäsi: "Näyttää ole-van
ihan ilmetty isänsä kuva!"
Olin onnellinen olisin tah-tonut
syleillä tuota tätiä suu-della
häntä ilosta vaikka hänel-lä
olikin ruma syylä suupielessä
mutta nyt tuo syylä vain kau-nisti
häntä Ihan totta se
kaunisti häntä
"Ihan ilmetty isänsä kuva?"
kysyin niinkuin en olisi oikein
kuullut hänen sanojaan "Niin-kö
te sanoitte? Hyvä sittenhän
siinä ei tarvita käyttää sormen-jälkimenetelm- ää
jos niinkuin
tulisi erimielisyyttä isyydestä
Pelkkä valokuva riittää vai
mitä neiti arvelee?"
Täti nauroi:
"Juu juu löpö löpö Te
nuoret isät olette kaikki yhtä
hassuja!"
Tuntui kuin raskas taakka
olisi pudonnut haileiltani
Veera eli poikamme pieni
hunsvotti eli minä olin isä
onnellinen isä!
Mutta samalla minä tunsin
että velvollisuuksieni taakka oli
kasvanut että ylimääräisen tal-limie- hen
palkalla oli ruokittava
vielä yksi suu lisää kasvatetta-va
uusi ihminen maailmaan
Mutta se velvollisuus tuntui nyt
ihanalta Olinhan onnellinen
isä!
Sillä aikaa kun Veera toipui
laitoksella ja opetti pienelle
hunsvotille ruokailun alkeita
vuokrasin asunnon Hiitolasta ja
muutin sinne majamme anopin
kanssa Pesämme oli pieni
mutta lämmin ja viihtyisä Las-kin
nyt kiihkeästi päiviä jopa
tuntejakin milloin saisin noutaa
Veeran ja esikoisemme uuteen
kotiin
No tulihan sekin päivä vih-doin
Mutta pieni hunsvotti pro-testeer- asi
kiukkuisesti koko ko-timatkaa
vastaan vai lieneekö
hän esittänyt protestinsa mei-dän
rautatielaitoksellemme sil-lä
hän huusi hellittämättä koko
matkan junassa Viipurista Hii-tolaan
Veera hyssytteli ja hys-sytt- eli
leperteli ja leperteli
mutta mikään ei auttanut Naa-puritkin
vaunussa alkoivat jo
näyttää hermostumisen ja tus-kastumisen
merkkejä mikä
neuvoi mitäkin kuka kutakin
mutta hunsvotti vain huusi Jo-kin
kuivettunut vaunun nurkas-s- a
kyyröttävä imelää rakkau-sromaania
ahmiva ikäneito jo-ka
nähtävästi tiesi lasten hoi-dosta
yhtä vähän kuin munima--
Kaivaten ilmoitamme
että
Ollikainen
(os Niinimäki)
kuoli Sudburyn General sai-raalassa
tiistaina kesäkuun
13 pnä 1978 ollen kuolles-saan
80 vuotias
Lähinnä kaipaamaan jäi-vät
miehensä Vilho Ollikai-nen
93 Riverside Drive Sud-bu- ry
tyttärensä Mrs Karen
Ahlberg RR!3 Sudbury
Mrs Lillian Jokinen RR2
Sudbury sekä lastenlapset
Mrs Terrence (Aileen) Hy-la- nd
Sudbury Ronald Step-hens-on
Toronto ja Lorne
Stephenson Saskatchewan
sekä 6 lastenlastenlasta ja
sisko Mrs Varma Ekman
Suomessa
Hautauspalvelu suoritet-tiin
Lougheed hautaustoi-miston
kautta perjantaina ke-säkuun
16 pnä 1978 Park
Lawn hautausmaahan
1 3X33
Sataa nyt sataa
kalastaja kalastaa
metsä tuoksuu hyvältä
puutkin tuoksuvat hyväl-tä
Sataa sataa
lipsis lopsis läpsis
lips läps lops
Henni 8 v
ton kana munimisesta narahti
naama happamena romaaninsa
takaa:
"Mikähän tuosta lapsesta
tulee kun se noin kamalasti
kiljuu?"
"Lukkari varmaankin"
kuului bassoääni vastaavan
meidän selkämme takana
"Ellei kapitulanttivääpeli"
lisäsi tähän nuori alokas vau-nun
vastakkaiselta puolelta
"Ei tuommoisia kirkujia pi-täisi
vaunuun tuoda" jatkoi
eräs isovatsainen pösö joka is-tui
meidän vierellämme jutel-len
liikeasioista häntä vastassa
istuvan toisen pösön kanssa
Minua kismitti kanssamat-kustajien
suhtautuminen tilan-teeseen
ja pojan kirkuminen
Tokaisin pösölle:
"Kohtahan setä itsekin tai-taa
poikia Ja mitä tulee tuohon
esikoiseeni niin jos sukuuni tu-lee
niin rautatieläinen pojasta
tulee — vaan jos pilalle menee
niin tuleehan siitä ainakin joh-taja
jollei mitään muuta"
Olin ollut näihin asti rata-työläinen
mutta nyt kun mi-nusta
oli tehty tallivahti vaikka
ylimääräinenkin aloin pitää jo
itseäni rautatieläisenä
Saavuimme vihdoinkin Hii-tolaan
ja astuimmejunasta alas
Matkustajat huokasivat var-maan
helpotuksesta päästyään
meidän ikävästä matkaseuras-tamme
Mutta samassa lakkasi
pieni hunsvottikin preteateeraa-mast- a
Lieneekö kiljunut ää-nensä
kuitiksi vai muutenko
lienee varhaiskypsäsi ajatellut
että jopa sitä protestia rautatie-laitoksel- le
hänen puolestaan
taas riittikin kerrakseen Kuka-ties
hän ajatteli näin? Jatk
11
81
ffifr