Viikkosanomat, September 09, 1975

              Tänä vuonna on kulunut sata
vuotta suuren tanskalaisen kir-jailijan
satujen ja tarinoiden teki-jän
Hans Christian Andersenin
kuolemasta Kaikkialla maail-massa
muistetaan varmastikin
häntä näinä hetkinä sillä hänen
kertomuksensa ovat yhtä tunnet-tuja
kuin tuhannen ja yhden yön
tarinat Suomenkielelle ne kään-nettiin
viime vuosisadan lopulla
Toinen merkittävä
tanskalainen kirjailija Martin
Andersen Nexö johon tutustuin
Ruotsissa sodan aikana kertoi
minulle hupaisan tarinan Hans
Christanin nimen taikavoimasta
Martin oli ensimmäisen maail-mansodan
jälkeen Saksassa ja
joutui Munchenissa pidätetyksi
erään poliisirazzian yhteydessä
kun kirjailija oli tervehtimässä
sosialistisia ystäviään
Poliisilaitokselle vietynä Martin
protestoi ankarasti: poliisilla ei
ollut oikeutta pidättää häntä
tunnettua kirjailijaa ja Tanskan
kansalaista Poliisikomissario
tarkasti hänen passinsa "Mitä
näenkään oletteko te suuri kir-jailija
Andersen?" kysyi hän
"Olen" sanoi Martin
Poliisikomissario nousi teki
kunniaa ja sanoi: "Koko
maailma kunnioittaa Anderse-nia
Minunkin lapseni lukevat
hänen satujaan Tässä on
tapahtunut kauhea erehdys
Pyydän anteeksi poliisin puoles-ta"
Ja niin Martin saatettiin
ovelle tuhansin anteeksipyyn-nöin
Tämä tapahtui 1919 Hans
Christian Andersen oli silloin
ollut kuolleena 44 vuotta mutta
tarinoittensa vuoksi hän oli yhä
elävä henki seuraavan vuosisa-dan
ihmisille Hänen kertomuk-sensa
kiinnostivat yhtä paljon
aikuisia kuin lapsiakin Hän
kuvasi sekä ihmisten heikkouk-sia
että hyviä ominaisuuksia lap-senomaisen
herkästi ja mieleen-painuvasti
Harva kirjailija on
jättänyt yleiseen kirjotus- - ja
puhetyyliin niin paljon vaikutuk-sia
kuin Hans Christian "Keisa-rin
uudet vaatteet" prinsessa
herneen päällä" ruma ankan
poikanen" ovat kaikki peräisin
hänen tarinoistaan
H j ii ll "il tlW ' OTrrarannflKt' - £'' ivm --$&
jääP!BP
s h !fgHaMatlfiBaiE2ifiSlMiHMKIl3ah NätflIV
''iiXv v ?
Andersen vuonna 1945
© oe "m © © in in ©o
Patsaat ja
niiden tekijät
Tanskassa käydessäni olen —
samoin kuin monet muutkin
matkailijat — kerran toisensa
jälkeen törmännyt Andersen-muistoihi- n
Näin ei ole vain
hänen syntymäkaupungissaan
Odensessa vaan monessa muus-sakin
paikassa Kööpenhami-nassa
on suuri bulevardi nimet-ty
hänen mukaansa ja hänen
muistopatsaansa on paitsi hänen
bulevardinsa varrella myös suu-ressa
puistossa jonka nimenä on
"Kongens Have" kuninkaan
puisto Puisto kuuluu
Kööpenhaminan nähtävyyksiin
ja siellä on muutakin katseltavaa
kuin HC Andersenin muis-tomerkki
mutta Hans Christian
ja lapset on niin kiintoisa aihe
että patsasta kannattaa käydä
katsomassa Onhan Helsinkiin
muuten pysytetty saman-tapainen
patsas Yrjönkadun ja
Korkeavuodenkadun yhtymä
kohdassa olevaan pieneen puis-tikkoon
Suomen iloiman Zacha-rias
Topeliuksen kunniaksi Sii-nä
"Setä Topelius" lukee tari-noitaan
lapsille aivan samoin
kuin Hans Christian ''Kongens
Havessa" Muistomerkkiaatteet
näkyvät vaeltavan maasta toi-seen
toteaa matkailija
HC Andersenin bulevardin
runiolijapatsas lähellä
Raatihuonetta on uudempi
luomus kuin kuninkaan puiston
Hans Christian lasten ym-päröimänä
Tanskalainen
kuvanviestäjä Saabye suunnitteli
"Kongens Haven" patsaan jo
runoilijan eläessä ja luonnos
näytettiin HC Andersenille
Taidehistorioitsija R Brogy-Johansen- in
mukaan protestoi
runoilija ankarasti luonnosta vas-taan
ja kuvanviestäjän oli
muutettava suunnitelmaansa
Päiväkirjaansa runoilija kirjoitti
että kuvanveistäjä oli sijoittanut
lapsia jopa hänen selkänsäkin
taakse ja sellaista ei Hans Christ-ian
koskaan sietänyt lukiessaan
tarinoitaan Edessä piti kuulijan
olla lukija silmien alla Sitä pait-si
lisäsi Hans Christian hänen
tarinansa on kirjoitettu yhtä pal-jon
aikuisia kuin lapsiakin var-ten
"jotka ymmärtäisivät vain
peruspiirteet" Andersen näyt-tää
olleen lasten suhteen sillä
kannalla kuin muutkin kasvat-tajat
hänen aikanaan: Järjestys se
olla pitää! Kuvaavaa oli että
Andersenin patsaan tultua pys-tytetyksi
Kööpenhaminan puis-tojen
tarkastaja antoi hakata
maahan sen lähellä olleet vanhat
hedelmäpuut perustellen
määräystään sillä että
"kokemus osoittanut miten
suurena kiusauksena hedelmiä
kantavat puut ovat julkisissa
puistoissa siellä leikkiville lapsi-lle"
Jolle Jumala antaa viran
sille hän antaa myös taidon
hoitaa sitä tulee pakostakin mie-leen
lukiessaan yksityiskohtia
viime vuosisadan ihanteista!
Mutta jättäkäämme Anderse-nin
patsas sen loihtima muisto
liehuvasta runoilijaviitasta ja
suuresta rusetista leuan alla ja
tarkastelkaamme Hans Christ-ianin
elämää sellaisena kuin se
ole
Köyhän pojan tie
Odensessa Feynin saaren
pääkaupungissa saamme tietää
kaiken runoilijan lapsuudesta ja
kirjallisesta työstä Sinne An-drsen- in
museoon on kerätty
suunnaton määrä kirjoja kuviaja
esineitä jotka tavalla tai toisella
liittyvät runoilijan elämään
Hänen teoksensa maailman eri
kielillä käännettyinä ovat näyt-teillä
Tiedämme että Hans Christ-ian
tuli köyhistä oloista Mutta
kuinka köyhistä sitä ei aina
tehdä selväksi Hänen isänsä oli
suutari sanotaan Mutta isä
kuolivarhain ja Hans Christianin
todellinen huolehtija oli hänen
äitinsä työläisnainen joka yritti
antaa pojalleen niin hyvän kas-vatuksen
kuin ikinä taisi Poika
h
oli lahjakas mutta äidin mahdol-lisuudet
hänen kouluttamiseensa
olivat olemattomat Eräät
sukulaiset ja ystävät tulivat
kuitenkin avuksi ja 14-vuotia-ana
Hans Christian siirtyi
Kööpenhaminaan opiskelemaan
Eräs varakas porvarillinen perhe
alkoi tukea häntä hänestä tuli
ylioppilas hän pääsi kirjailija-j- a
näyttämöpiireihin Erääsefen ai-kaan
hän haaveili näyt-telijänuras- ta
mutta hänen
hintelä olemuksensa ei sovel-tunut
näyttämölle Kirjailijana
hän sen sijaan menestyi pa-remmin
Hän sai julkisuuteen
pari runokokelmaa useita
romaaneja seka eräitä
satunäytelmiä Elettiin roman-tiikan
aikaa Hans Christian oli
syntynyt 1805 ja hänen satunsaja
tarinansa Eventyr (Seikkailuja)
kuten hän nimitti niitä alkoivat
ilmestyä pieninä vihkoina v
1835 Tunnetut taiteilijat alkoivat
kuvittaa niitä ja niistä tuli menes-tys
Mutta vielä kuollessaankin
v 1875 Hans Christian uskoi
että hänen varsinainen voimansa
oli näytelmissä Näin ei ollut —
hänen näytelmänsä on jo ajat sit-ten
unohdettu samoin
romaaninsa Vain sadut ja tarinat
elävät Niistä tuli
helmiä
Kävellessäni eräänä keväänä
Kööpenhaminan kävelykatua
"Strögetiä" pitkin muistin äkkiä
Hans Christanin Hän kertoo
muistelmissaan olleensa
katuvaeltajana Kööpenhami-nassa
kolmekymmentä vuotta —
"kuljin Östergadella päivin ja i-lloin"
väittäägadella päivin ja il-loin"
väittää hän Varmaankin
hän silloin näki toisen kuului-suuden
Sören Kiekegaardin jol- -
®SSÄ!feI m NS illl M !
IBOBflHNHBuH
lynll sfsSrrTÄ Aw&4w &s5K~ :lIScl
HMHHHIURbIHTHBp
maailmankir-jallisuuden
äVrABZ&FJETSjXMZBKBTS
ansa Tegnerin Andersen- -
kuvitusta: Keisarin uudet vaat-teet
1900
A IX'Pffli f '
"Pohjolan satakieli" Jenny Lind
suhtautui suopeasti Anderseniin
vaikka torjuikin tämän rak-kaudentunnustukset
Kuvat
Tanskan Ulkoministeriön jul-kaisusta
Danish Journal joka on
omistettu Andersenin kuole-maan
100-vuotismuist-olle
la myös oli tapana mitellä Köö-penhaminan
katuja Näillä kah-della
miehellä ei kuitenkaan ol-lut
minkäänlaista henkistä yh-teyttä
— Hans Christian oli mie-likuvituksen
Kierkegaard uskon
edustaja Mutta tuntui merkilli-seltä
että he molemmat elivät
samaan aikaan ja saivat maail-makuuluisuud- en
aivan erilaiselta
pohjalta lähtien
Hans Christian Andersen oli jo
eläessään suuri mies kaikissa
Pohjoismaissa varsinkin Ruot-sissa
jonne hän teki useita mat-koja
Erikoisesti naiset näyttävät
suosineen merkillistä lapsen-mielistä
kirjailijaa Fredrika
Bremer eräs naisliikkeen
uranuurtajista oli hänen hyvä
ystävänsä ja kuuluisa laulajatar
Jenny Lind suhtautui häneen
suopeasti vaikka torjuikin
runoilijan rakkaudentunnustuk-sen
ja kosinnan Eräät Anderse-nin
elämää käsittelevät tutkijat
ovat arvostelleet Jenny Lindin
käyttäytymistä satukirjailijaa
kohtaan syyttäen laulajatarta
jopa yrityksestä tehdä Hans
Christian naurettavaksi jäl-kimaailman
silmissä Mutta tun-neasioista
väitteleminen on
yleensä hyödytöntä Hans Chris-tanin
sadut ja tarinat elävät joka
tapauksessa ihmisten sydämissä
vaikka hän sai rukkaset kauniilta
laulajattarelta — ja jäi vanhak-sipojak- si
Andersenin sadut ja tarinat
ovat olleet suosittuja myös
uusissa sosialistisissa maissa
Tähän on vaikuttanut — paitsi
hänen lähtökohtansa työläis-piireist- ä
— myös hänen lämmin
suhtautuminen kaikkiin
kovaosaisiin ja arvostelunsa
luonnottomuudesta ja teesken-telystä
jota eriarvoisuuksien
yhteiskunnassa esiintyy Hans
Christanin tarinoiden pohjalla on
kansanperinteen ja luonnon syvä
tuntemus ja juuri tämä on tehnyt
hänet niin rakastetuksi eri
piireissä ja eri aikakausina
(UN:n 7-- 75 — Erkki Vala)
11