Vapaus, December 16, 1929

              »^-jfcnBTtCTt;: _ki?ja53rapy»- • i» J-KMT MSK» -UJ««* • _Ei=»;isifeäliii. RosegTove, Ont:
II
Sf
;1 ^ ILaOTCSHIKKAT-VAPACDES5A: -
\:i-'Z'Hi^1äi!iei^bio2sa!»iluti-1<TU,-J2.tÖ leru». — ATioIiilKxm Sfunfinf ««a«Mtori»otBi»et
!S?";':4^-Ä«fe*»«» iXedot Ja <i»o<«£Stao;Bkift Sir kt-rt».
KuluTsoa vuoraia or. voi^u havaita melkoisia fläSilii^ä fe&jisty ]
viistä rriäataloospalakla. LäarieTi maamiyielyisen^lh ovat i&a^ i T a -j
rak]i:a;2t ja piensmmät farmarit jommteet jalkvaissth epäeduV^mpaan l
aiemaun suurtuoUajiiri verrattuna. Keskinkertaisten ja pienempien ; ———-
f. ar.m,,i en - LaTn nIa ttavai^s uus on- päi—vä p.ä iv\ä.~lt ä huo•jj o-n ton^u t. •F axma-r i.t , jt pa.5ivä^n a jaxjeston ^t^a'lfo^i,I!a^. U^u sia ^a-joilia
ei ole J«iom3ttavampi& p ^ m i a käytettävissä, <w3t rippuvaisia i yj^^yj Q Huttunen muuttokor-liian
inoneÄla .sattumasta. Huonompi sato, kuten tänä vuonna^ pa-köittaa
farmarit Jaiqaamaan, voidakseen selvijlyä kustanniiksisla ja
elää viljamaksujen väiiaikoinai. Entiset "paremmat ajat*' ovat olleet
ja menneet. Kf«?kinkerLaiset ja väfeävaraisemraat-farmvit eivät-pys­ty
kilpailemaan .'^nurviijelijäin kanssa tuotantokustannusten alevtami-
?e5la. J\iiJlä ei ole varaa, ostaa työtäsäastä\'iä yhdis-^et^jä t^kkuu-ja
puimakoneita. Täydentäessään rappeutuvaa kalustoaan, on piea-t
s2.rA'i*ri. rr-oo k*i«s k « t « . , - itajo.>ioofai*« eläjä pakoifettu ostamaan raskailla vähittäismaksuehdoilla. Thä suu-
UM k o j i a * t f « « . — T i t ? i i « i i r t t Q j > D siiaiio^. T^mtttal joTikoi farmareita on täten joutunut velkataakan alle;. 'Vilja-
0pM^«äiru rJ. rengas on myöskin su<^inut suumljelijöitä pieBPmpien; kustannok-a..
ie* /
4i f f f t /V
Jo» «lii» .cuU«a uiaai» « » i*jts»tu rn.:ti:ii«-^a kj;«»r« » t , - kix>«',f<kn u«d«»e«. liikt*»-• Tilanne maailman viljatnarkkinoilla on myöskin käi^iistänvt olo-
I sabteilai Hiiomaltava osaf Canadan tämän vuod^sadceta, on vielä
Neuvostoliitto ja Canada
I myymättä, Euroopan maissa on vuosien ajan järjest^tnailisesti ra­kennettu
tullimuureja ulkoapäin tulevaa viljaa vastaan. Elintarpeiden
j verottaminen tulleilla on ^ havaittu hyväksi- keiaoksi'tyhjien valtiokas­sojen
täyttämiseksi, ja siten on samalla ajnistettii kotimaisia snurvil-
^ri^;: Saavuttuaan Lontooseen oa Neuvostoliiton Englannin Jähettiläs jelijöitä lisäämään viljatnotantoaan. Canadalaisen vehnän kysyntä mo-liKSoJtoInikov
ilmoittanut lehdistölle, että seuraava askel, johon ^ei^" j nista tällaisista seikoista «m suuresti yähentynyfc ToisteBveha&n^
järjestää suhteet brittiläisten dominibiden, eri-1 j^^^ j^jjp^jj^ ^^^^y^ ankarasti koskenut canadalabee» vehiiäan.
pll?^ft#*^-^^3°^*^ , 1 Yksin Englannissakin on annettu etusija ar^entinalaisellfe halvemm
p. p :. : Tämän johdosta on Ottawassa ilmoitettu, etta mitään virallisia; vehnälle huolimatta siitä, että p u h u t a t niin paljoa vaftakmmaa eri
S ^ S i i l o l t e i t a suhteiden uudistamiseksi ei ole tehty Canadan taholta, ja etta osienväUsen kaupan elvyttämisestä. J a I^uvo^tpBHto synkistää «yos-lll^
i^iukaän toinienpa . kin kapitalististen vUjaatiJottavien maiden tuleKai«uid^
^^länadari'hallitus, kieltäytyessään uudistamasta suhteita^ osoittaa tä mukaa, kuin Neuvostoliiton viisituoti^rakeimussunmul^sia ed^-
tiiJa Sudburyn osastosta. Xuettiin
puolueen taholta luilut kirjelmä, jos­sa
salostettiin puolueen ja S. jär­jestön
välisiä ristlriitaja.- Siirrettiin
idrje järjsslön fcokoulcsesri, jcssa
keskustellaan samoista asteista. . K
Suoprala tilitti W&r:<frrtn k e i ä y ^ -
tan jolla oli tuloja S2.7ä. Emiem-min
oltiin jo'tilitetty 8.55. Valittiin
virkailijat seyraav^e . vucslneljäa*
nekseile. • .
Järjestö luovutti unio-csastolle
haalin 14 p. illaksi iltamiexi piteä
varten. I^ali onkip oUut aiiia v a ­paa
miio-ösastcn. käjrtettävänä, em­me
koskaa ele . perineet vuokraa
vaan kun nykyisin ca atamista niin
pienat tulot^ niin päätifnme luovut­taa
järjssiön kassasta $25.00 Port
Arthurin lakkolaisten hyväksL
T.k. 24 iltana on järjestön f a -
lolla hauskat iltamat, juhlafcomitea
parasta aikaa" vaiv^aä päätään mitä
kaikkea mukavuutta sinne hcmmaJ-Häjnpi::
ä^kiAäus7>p%t^kii-ja tehty
9 12 1929. Tma£-kmpsm. mm
133 A.CJiy. jpaöttta JohU Niilc
iTiälxio j a kirjminä toimi allekirjoit­tanut
Ensiksi valittiin jäsenkirjojen;: t a i -
fcastaiat, Bruuno JoM- j a Jaho. Aafcs
tila. — Kokoukseen otti csaa Vi
Jokaisessa yhtymässä, jcka muo-. täyatmSnt^een t:j;äl^n. on I Ä E B C
dcstuu suuremmista eli piiimmmii^f:atm '^^^^^
joukkoryhmistä. näin muodostaen siten, että tässä mpMSnVjn ^ j g ^
yhden aagen, koteBMMqaifiT». jaka*^-*-^**—*-^- — — — jesauj
i i i t ^ OEUuskmisan eli jonkun numn-laisen
järjestöä,, tai:, pttn^in^/ nut'^
sl
Virkailijain "valinta jätettiin ensi
kckoukseen ajan vähyyden tähden.,
Kacsakcnhin lopet-lajaisjnblat -or
tJc 21 p. koululla. Tulkaapa taas
mie?tä, joista oli 5 Lumber Yorker
Industrial Uniorof Canadan ja
I.W.W:nv jäseniä,.
Pöytä^ir^g tarkastajaksi • valittiin
O. iiShto jar H j . LainpL
Otettiin, käsitsttsväksi njs. säkkäri*
kämpät- Kokous päätti yksinöielise^
ti, että, ci kukaan persstafsi säkSuri'
kämppä seuraavana kaikasokaatena.
Sillöiii mS' öUaan^ paljon' voimak­kaammat
taistelsmaan työnantajan
mielivaltaa j a petxÄsia vastaan-
Pöytäkirja iJäätettiin julaista Va­paudessa
j a industriJtUsdissa.
Seuraavan kokouksen- kokcdnkufc-sujiksi
valittiin O: Lehto ja J . Ant­tila.
\
Holhouksen puolesta E . Johansson
Olemme tarköstaoeet ylläolevan
pöytäkirjan j a huomanneet sen.-ko­kouksen
kanssa yhtäpitäväksi.' ,
O. Lehto. Hj; LanaiJl.
läheisesti s^ imperialismin v^ikutii|£ii-tyy^ sitä ^uta^^ kuin voimaperäinen kollektivmen maatah>ns voittaa
isolla sakilla niihin juhhin, onhan
meille entuuöesta jo tiettyä- että siel-
V ..., V Silloin kun Baldwinm faalUtus katkaisi - provokatposella' tavalla
,'I" ..adÄep^ GiiädlD-Kjngin hallitus
'ifl^.r^hy&i oikputtaniu tä^^^ suhtaulumistflu Neuvostpliittb'
|l|||;|l?iäBiaa • j ryhtyi järJ€3täijiäänulkomaaka|uppaa^ vn^'
^1^'! 4infr fean^a, ja kauppavaihto Canadan ja Neuvostoljulba väiiDä on ollut
\^ t^A f jokseenkin nollassa, ellei Ptetia Itikuun erinäisiä hevosostojay.tn satuh-
^•«s^J jgtgiigia,,ls;iawpp^^^^ _
1^ !^Hi^lSS IBÖngin kylmäkisköisuus suhleiden-uudistaBjal^^
^,56835 johtuu, siitä, ettei Canadalla ole mitääii pisJcofi^VfU^'^
^M§03Bma^^ - jölrslaleikai^^ Settvut^öt visseissä- liikeiifue^iif eiss^i
4 \' ,t jii^adbttot' katsomaan suopeasti NeiiyosrtöiiiiörtjA^^
^Jl^j^lra^T^up
?ryv: PsMtostus joukkojen tahplu» on my^kuj: Englannissa-oli^
i'< . v«etoIiiton suhteiden nudistamiseiQ puolella; Cänadassaott^täl^^^
,^|||i^|*q^to^m l NetivostoKitpn >^
h - "jiuitta'valtiollisista syistä yrittävät välttää Neuvostotiitdn tunnustaa
Canadan maatalous On .siis joutumassa vakavaan pulaan. Seti-irauksCTä
tuliee olemaan maatalousväesttin käsitteiden jyrkentyminen
ja liikehtiminen vallitsevia poliittisia taloudiellisia. oloja, vastaan.
Canadan.: maalaisväesto on tähän, saakka oUut, alttiioapi nielegaäla t|y:
testa • suuxlcapitulismin päivälehtiien fraaseja canataJaisesta '*edistyk-ja
'hyvinioihnisiaV. Niin kauan, kun farmarit ovat saaneet vä-yaisenkään
korvauksen vaivoistaan, pysyvät he kaikkein könser^^^
Simpan^ aineksena- Mutta kun tao» heiltä., rästetään^ muutti^fhe
xadikaaleiksi. Luokkatietoisen työväestöä vc^t(olHsuus> tatioin on föy-tääkeinpt,
joiden avulla syntyvä tyytymättömyys voidaan ohjata sii­hen
suuntaan, että puristuksen alaiBea- BMO^udua pienfaramivÄÖ
saadaan liitetyksi saJiiaan luokkätaistelurintamaan teollisuuden prole­tariaatin
kansaa-r •
ohiästi^ siirtolaisia, 3^r?äämin6it;^^ o^
;;ägerittieiii huöltna. Etusija ph juakii^^
'^l^noirti palkattua, että tyioläiset säännöllisesti j^j^fövät ^uiÄin töihin
ja^^^ikali kuin sitä oiikih öliuÄf:sJaat^ on se oljrat^niiÄ mto^
[y^if^tiöid.en siirtqlaisuustoimintaa ei, ole sitäpaitsi kannustaaiit mj
i^tl>i!j||fjä^ ^ Icuuj, pyxBm^: säada^ nd^rydyksi? nfehdölHaiiihnam^ monte
- - ^ i T o B ^ u a ; •
vj.^.^^^^^ • pessyt kätensä siirtolaisuuden seurausten suhteen. Se
ole oltxmut'vastatakseen tänne tulevien hyvinvoinnbta ja tpiraeen-i
mm
m
' :.f-€a.:.oie;oi
^|^|feä(oifc£^^^^^ houdettu vain ehtimiseen, että väestön lisääntyiniaeti' on
;!v!]C^adäo "hyvinvoinnin** edellytys. • Tämä väestön 1 isääntyminen on jo
^|;^la9^^ vuoden aikana, ylittänyt sen maarani^l m^ikä' kaivava
:]Bljpiitedktin^^ ja talous voi^Vulattäa, jä-seuxhukä^na-on oH^t
>iy'%.%^l^^^-^^j^^^y^^^^^^ joka ojn ollyt omiaan huöijontamaäh pialkkxi>ja jä
"*~'itCT eTihlasöa^ kärsimyksistä, mitä se on aiheut
niille työläbjoukoiUe, jotka siitä-ovat? joutuneet suoranaisesti
IJ^I^i^iA^tMySsfcijci^^ porvairilehdissä'^ oh soitettu suuta, että brittiläisten siir-
'ii
ppi|in|KiM3^ siir^}ai^ten liifcua. Tällä ta^
l xgt^ on haluttu tyydyttää' zdita politikoitsijoitaj jotka' ovat lyöneet
7l?j^tilänne C^näda^ä on kuileolaii j^kuvasti kärilsl^yt, työttö-jolloin
qri maakuhtahallitukset ja liiitohättiin^ b v ^ ollefer; palroitetut
jny^ntän^ap, .että. siirtolaisuuspolitiikass^ on-oUul' j.P!M«JfiMi.
p^; J J t t ^ a |i^ii|»ahutaäh Forlceh eroamisesta aiitbliuanHniSlerin toin
;V.%'<:*rS«vW. 1>'.<1«»l«i.By«^^-••infoni-?» ' Kalnnt^än'^ cii»ST' Ma1rt<v>ftii<d»o>'rmSLfo-' nn'
toimesta^
-vMi^^ ' pyirkiminen Can&daan} <n»> hqst^ia
lll^^^ipl^^ LilttöKaltUtis' antautui ensin, täydestä
li^B^taanpttlunastä maanyiljeli|pmnestä; pelotella sillä; et-
» jia^.farmafigiiitolaiset eivät pääse Canädaaife tulevat ne tO'
i l ^ t e ^ ^ l t o i ^ t f ; Ai-gentinaan; muodostaen tdbtokkaan iisän
'^[j ??nistoroittojaan.
..^is^ssa
p-f^a^i^yöttöniy^yttä, • palkköj en polkemisia. j a tyÄehbn'
iÄfä^äi^^vkaijSlia^^
vasi
ttblaisten ja:canädalalslen tvöläisten välille»
N^ytein2äJc«i&komjnc vierailbe Port
Arthiirin kaalilla ensi lauantaina t
k; 21 pi, esittäen kolme- yksi nfiyttft-sistä
operettia nlm. "Fritz j a Lisa",
"Stenkä Räsrn". "Sorrennossa". Nais
säv kalkissa, löytyy kauniita lauluja,
jcfön yietsaile tarjoutuu nautlntori-kas
ilta ensi ^»tianta^fam' M"t>ft.ftkfM^-
tulla|f;ljoufc6^ on
ai^ah- erisikerta^nyt uuden haalin a i -
kään; • Olemme ottaiieefc vain kevyt­tä,
helposti "sulavaa" ohjelmistoa
näin ; joiHun edellä, koska useam­malla,
tulee Joultm pyhinä, vakamam-paakih:
Pilettien hinnat on 35 sent­tiä
etukäteen; 40-senttiä ovella. Säes­tää
Laakso (Piano), Shal (viulu).
Lopussa tanssia.
Alkaa täsmälieen puoli 9.
: . 1 •.• • • P. W;nen.
tään Juuttllan JussL Katsokaa tar­kemmin
ibnpttusta tuonnemiiana. Ja
entäs sitt» uuden vuoden aattona
ne nuorisoliiton kekkerity jossa saam­me
syödä hyvät puurot yjn. arvokas­ta
j a monipuolista (Reimaa.- • - i
Hauskaa Joidua kaikille raatajato-vereillfr.
— Valittu. ~
la on paljon hyvää ohjelmaa. Lap­set
saa - suomenkielistä ohjelmaa
myös suorittaa. J a se orkesteri, siitä
jo yksistään/ kannattaa vaikka pit­känkin
matkan takaa tulla kuunte­leman.
Maalaislapset ussin saa
jäädä monessa kohdassa takapajulle
vaan nyt on meitä kuitenkin onni
kohdannut siinä, kohdfen, että, opet­taja
on innostunut scfttocn ja.antaa
vapaasti oj^laille soittotuntia. Las­ten;
vanhemmat ovat myös antaneet
soitolle suvuremmah* huomion ja ovat
ostaneet lapsille soittovälineitä, niin
ettär on jo yksi seinä koulusta i n ­strumentteja
täynnä. Siellä on viu­luista
— lusikoihin asti. Se näkee
joka juhliin tulee. '
• Oppilaat soittaa myös tanssissa
Niin, saamme tanssia nyt orkesterin
soitpllav oikein nuotin jälkeen.
'Kylmiä ilmoja on ollut jo pitem-
TB&r^: aikaa, että nenä ja varpaat
on vaarassa jos vähän pitemmälle
matkalle menee. — Baportterl
Ladysmith, B. C.
Sallit Ste. Marieil
itutisfa
Naisliiton koteoobses^ Jouluk. 4 p.
Valituin. Nyrkin toimittajat seiuraa-irään
;ohjeJtäiak(^b SItte luet-tlln
nyrkkUehti Opin Ahjo. jossa oli­kin
aika paljon mielenkiintoisia ja
ka^iniita kirjoituksia, joka on erit­täin;:
hyvä meille nalsilfe, sillä tässä
'jiiuri pn tilaisuus meidän kehittää
ajatuskykyämme ja samalla innos­taa
toisiamme' LuettJIn pro­testit^
jp.tkal^omitea olt laatinnut j&
jäistä: eoslkst luettu hyväksyttiin Ja
päätettiin lähettää Vapauteen j u l -
|c£^iayaksL VaUttiin 2 henkilöä a-
.vustäznaan joulun aatjkbillan valmis^
telUfesa Opintokerhon kirjoitukset
päStettiirx julkaista tulevaisuudessa
lelidessäinmfr' Otöa ja sa-nsailla'
kebc^ttiin-. ziaiälitonnaisia
' • ^'i^
^ J . osastonr kidsoos oU t k . <7p.
iltaha, jossa oli paljon asioita kes-kusteltavanna:
^
Uuden Johtokunnan . ehdökkaata
vupdelle. 193ö on osasto vaönnutseu-raavista
tovereista: puheehjohtaja
ehdokkaat Henry H i l l Ja Evert Erk^
kil&,: johtokuntaan: Oiva Imberg,
Elvi Koski, KaUe Hino; Kalle Pelli­nen,
Väinö Laakso, Wm. Lehtinen,
ryoivo Jakonen, ^3hn Nikkanen, E l i ­na
Lind. TIUntackastaJaehdQkkaiksi
Fred Tuomi, Victor Rossi. Ida Rossi
ja. NiJCkv m r jm Tämän kuun 27 p,
on kokous Jossa tullaan valitsemaan
iänosfcuixxaän enempi; kerhon toimin»
taan; Työlälsr.jä: t^cnjppifeals najsfcen
lehöiUe vaUtttm kaksi, myyjää. IMT
ettlin.^naisliito» sihteeriltä' tullut
ohjeSirJÄlinä;;. vaan kesfeaistelu jär
tettiin tjioixuenaxnaksi. Semaara ^
lÄjjtis;' oh 18 ifc sinne menMmne kai-fein.
iuust Jp&t(A:unta Ja muut virkailijat.
Saj^sy^csa^siUoin runsaslukuisesti k o ­koukseen.
Joulukomiteaan valittiin viisi Jä­sentä
lisää, valmistamaan.jQUlujuh-liav
^ ymmäiykseUä että eivät
laita I Joulukuusta^ vaan muuta ny­kyaikaista
Ja tarkoitustaan vastaa­vaa
ohjelmaa.
19 päivä tJci, on osaston haalilla
mahtavat taiassiti koska.silloin tulee
toiskielinen orkesteeri soittamaan e i ­kä
italialainen. Silloin sitä psmnaan
jalalla koreasti. .
JqfftnfertiHsta muutamalla sanalla.
kaan luettunca meidän työväen jär-jestömmekin,
on olemassa jäseniä,
joiden pinnalle kohoaminen tapah­tuu
aina silloin, kun On Jotdn sel-laiöen^
asiai. joka synnyttää: keslms^
t p f p y t , . ja tuo keskustelu avad^ m a l i -
dolijsuöksia. arvostella itse Järjestöu
toimintaa, mutta vallankin sen l o i -
mitsijajcukkca. Meidänkin suoma­lainen
järjestömme ei suinkaan~ole
tässä suhteessa poikkeusasemassa.
Meillä ovat viime Jbiluneet -päivät
nostattaneet keskuuteemtne. piohaHe
näitä tällaisia arvostelijoita, jos el
kovin ^nujntai, mutta^. kuitenkin ai?,
van. riittämään astL: Arvostelutapa,,
jota he käyttävät, on tavatJX)mac
yhdenmukaista, - purevaa,:, ironista
uhmaa uhkuvaa sanontaa. Joka ^ h -
jentävästi pyrkii näyttämään, että
jä^jestömräe toinntsijat ' oyat -toi­meensa'
kykenemättömiä. Tehdyss§^
työssä huomaavat nämä - arvostelijat
vikoja ja heikkouksia ludkkialla.
Sanomattakiii on selvää että nämä
jä^jetösssSmroe piopaiist kohoutuneet
arvostelijat esiinlyväfc pateQttjlenini-äistnä;
leninilälsyyden takaa he a r -
VÄraNTÄIN 400,000 TYÖLÄISEUJ*
Tyolaisteri rnstantaa
vakavasti lisätty
P.4iLKAT USEISSA TAPAUKSISSA
A£<KiITUNEEE
"Syt, koSkn Toveer:iar ei pääse
tulemaan Canadaan ja. minut- nais­liitto
valitsi fcirjsenvaihtajaksi sa­nottuun
_lehteen. Tiliin koetan täyttää
tehtävääni ^ s ä -oman puolen leh-"; että
dessä," Vapaudessa. ' - r • •
! Jouhijuhlahommissa .sitä -ollaan
kiireen kaupalla. Viime liokoak-
'sessä"'n.r'Valitsi henkilöt jotka yh­dessä
•-toLstea • ryhmien kanssa
suunnittelee millaisia keinoja käytr
taen saadaan joulun . aatoillaksi
"mahdollisimman hauskaa ja tyydyt­tävää
henkistä ja myöskin ruumiil­lista
ravintoa, että ei kenenkään
tarvitseisi kyllästyä pitkiksi venyvien
ohjelmanumeroiden suhteen ja sen
takia' käydä ulkona itseään rälds-tämässä.
-Ohjelma siis tulee olemaan
vilkasta. Päänumsroina on kuvael­mia,
laulu-• ja soittokappaleita, r u ­no
ja ja lopuksi tanssia hyvällä h a -
nxirinpoltolla. Sitten'tvai^aa ravin­tola
kaikille. Ohjelma alkaa ksUc
kahdeksan illalla. Kaikki tervetullei­ta,
nuoret ja vanhat. — S. S.
-S* J . <»Ba«(6n koktDakS<es$».jouluk.
8vp. hyväksyttiin uusia jäseniä, vaan
joittenkin hyväksyminen jäi seuraa­vaan
kokoukseen 'syystä kun eivät
oUeet saapuneet kokoukseen. >
Valittiin Jöhtojcunnan ^dokkaat;
Joista, sitte. seuraavassa kokouksessa
valitaan uusi Johtokunta tulevaa toi-ipjntaa
V värt^Mi. Lapinsalo huomaut­ti,
että olfei tarpeellista ottaa käy­täntöön
lupakortit; että olisi näyttää
* ''ruBlle; .keiaeile on h ^
htbviit^ttai: tai vuokrat^^ Johtokuh-naile
jSi asian järjestely. , Päätet­tiin,
avustaa metsätyöläisten ilta-maa,
ohjelmalla. Iltama pidetään
tid 22 p.; Myöskin keholtetaäh kaik­kia
alaosastoja avustamaan. Päätet­tiin
laittaa jouluonnittelu-ilmoitus
V^apauteen S. J . nuoriso- sekä nais-ilton
k a n ^ yhteinen. Lausuttiin
toivomus, että jokainen koittaa
hankkia uusia Jäseniä S. Järjestöön.
Jcnlapäiv^n» eätetään loistokas
a mahtava 5-näytös kappale "Itse-vi^
tiästat Väkeväin]^". Kappale on
:3aijo3i voimia ky^pvä, vaan johta-ämme
tekee parhaansa sen onnis-tuihiseksl'
NäjHttäml^nme viime ko-
Jtbuksessaian^pääfäi" että. aiisl keski­v
a t s a i klo: r ;^vSna laitetaan
pukuja yon. tähän kaigjale^een. et­tä
i^Srmne mielessämme ja ma-nen^
e .kaikki näyttämönaisct.
Senradvana havlnäyttibminä esite-
— Järjestäjä 14 näytellään Joulufc.
21 päivän iltana. Se on, 4-näytöksinen
luokkanäytelmä Ja < katsomisen ar-voinen.
• < •
': lasten Hfamat on 22 p.. Jossa on
runsaasti ohJi^lmaa,. eikä lasten i l ­tamissa
ohjelma ole koskaan kes­ken
loppunut. Sisääni^äsy on siihen
vapaa. '
24 aattoiltana, vapaa ohJelma-
Ilta, jossa on kuvaelma Ja paljon
muuta ohjelmaa. Saapukaa ioukolla.
Antotyttö Jouluiltaa, kolme näy­töksinen,
maailnian hauskimpia, ei
kukaan voi oUa nauramatta. Mutta
on sUnä vakavaakin. Ja taas i l ­menee
sukkeluuksia. Olen varma,
että el kukaan voi sllloiti olla pois,-
sa haalUta, Ja kun se on järjestetty
jouluillaksi, eihän kukaan töihin me­ne'
tapaninpäivänä, niin . saa vä­hän
sairastella sen naurun jälkeen.
Fosäva^as • ' esitetään jQuIuJovin
2& p. iltana,, kcthne näytöksinen'
hauska huYinäytehnli, jossa vanha
posttolMaxtaJa esiintyy varkaana.
Long Lake, Ont.
, KoSfca olen • nainen, niin kerrompa
tietenkin ' naisten hommLsta, mutta
hucmautaix . tässä sivumennen, että
tällä perukalla ei kai olekaan sel­laista
miespuolta, jonka * kädessä
panna pysyisi, koska ei koskaan näy
lehdessä; miesten kirjoituksia.
Naisten kokous oH 10 p. • jouluk.
toveritar Iiempi Salon luona, mutta
en oikein, ymmärrä mikä on vikana
kun naiset on allfanut jäädä pois
kokouksista. OUsi kyllä hommaa ja
työtä, vaikka kaikkikin olisimme
mukana. Koettakaamme korjata tätä
kohtaa.
1 ^ seuraava kokous on toveritar
Elle Rannan kotona tammik. 7 p..
NSW Y O R B : . jouluk. 14 (FJP.). —
Vähintään 270 tehtaassa kautta
Yhdysvaltain, joissa työskentele?
218,000 työläistä on käjrtännössä
päivän viikko. Näihin numerolhic
sisältyy '-Ffcnrdin tehtaiden työläi-
36$, paitsi ei rakennusalan työläiset
Nämä tiedot on julkisuuteen anta­nut.
National Industrial Conference
Board (työnantajain yhdistys).
Edelleen tiedonannossa selitetään
tämän vuoden alussa arvior
mukaan noin 400,000 työläistä työs­kenteli
5 päivän viikkoa Vuoden
kuluessa" ovat eri rakennusalojen
työläiset saavuttaneet'«taisteluidec
kautta 5 päivän viikon. Näissä tair
pauksisas ei palkat ole laskeneet
Näiden työläisten luku arvioidaar
prosenteissa 2.8:ksL Tästäkin nume-romäärästä
on 80 prosenttia Fordin
työläisiä jä Fordin tehtaissa ei se
rnerkitse 40 tunnin työviikkoa, vaan
todellisuudessa 44 ja 48 tunnin. E i ­kä
Fordin työläiset ole sitä voitta­neet,
vaan tieteellistä riistoa silmäin
pitäen on työviikkoa lyhennetty.
eita
ja
sopusffiuinustap
laniiin
II^dersQn veisaa laivastokon-ferenssin
tainniaksi'
vaikksk ei se sitä olekaan tehnyt:
varkaus on tehty j a sitä ei ole tehty;
Ja ^tten vanha vuosi lopetetaan
tonssiBa j a uusi vuosi saetaan tans­silla
j a tanssitaan aamuun astL Siis
uuden vuoden aattoillan tanssike-mut:
joUoiu ei lakattakaan tanssimas
mmi
ta. TSytyy ottaa oikein kahdet ken­gät,
ei varmaan Siina yhdet kestä
Uuden vnodoi iltana on piinikäah
tanssit ja siiloin kalkki hameväki
pääsee vapaasti, me itoiehet maksam­me
i
KatEckaa -Uästaadidesia Saiilt Ste.
Marien ilmoitusta, l jossa tehdään
selkoa hinnoista j a ajoista, joista tä­män
kirjottajalla eif ole tidossa.
Meillä oli puhetta toveri Alex Luo­man,
kovasta kohtalosta Hän or
ollut .sairaana jo pitemmän ajan
Jonkun aikaa sairaalassakin, jost:>
hänelle tuli paljon kuluja. Ja tä­män
asian korjaamiseksi päätimipe
laittaa keräyksiä tänne ympäristöille
Olkaaj^ hyvät ja ottakaa huomioon
toyerit-tämä. sillä ymmärrämme, et­tä;
täUajsetkantofarmarit^cvat aina
puutteessa vaikka ovat tervennäkin
mitä sitten kun tulee sairautta.
jodnaattpna meillä on iltamat
tai manvietto haalillamme, jossa t u ­lee
olemaa lapsilta ohjelmaa, jote
on valmisteltu pyhäkoulussa, joka
on oUut jonkun viikon toiininnassa.
Tapaninpäiväilfana on myöskin i l ­tama
ijossa.^ CU. pieni kappale ''Suu-tarinjtoökillä.^'
' '
"Joulunvietto on liiin vanhanaikuis-
. ta, se pilasi~ jättää pois, näin kuu­lee
monen sanovan,- mutta kyllä se
ei tahdo koltäan jäädä pois. Kun
joulu lähestyy, niin kaikkien liikkeis­tä
Ja olennosta näkee, että joulu on
tulessa; sitä joulun tuntoa on ilma­kin
tä3m^nä. Joka mökissä touhutaan
Joultia varten: Paljon on kyllä paik-
Ikoja," -rallankin työmaita, joista tä-noä-
tunne puuttuu kokonaan, mutta
kyllä vain mieliin muistuu, että jou­hi
on likeMä. Ja joulu on hikemiss-.
ten ilo, tiedämmehän 'kaikki-mikä
LONTOO, jouluk. 3L4. — Englannin
ulkoministeri Arthur Henderson, se­losti
puheessaan Eoglanirfu j a Rans­kan
välisessä United Assodationin
illatsussa Ranskan lähettiläälle, että
presidentti Hooverin ja pääministerf
MacDonaldin välinen sopimus^ kos/
ki'^n lalvastokonferenssin valmista­mista,
ei ole tarkoitettu Ranskallf
miksikään: "valmiiksi tehdyksi j a hy­väksyttäväksi"
ehdotukseksi Edel­leen
selosti ministeri, että vanhr
Englannin ja Ranskan väönea vi­hollisuus
on:nyt kadonnut, tia näm?
maat ovat ystäviä, jotVa. kesbenäär
voivat työskeimölä suloisessa; sopu­soinnussa,
mutt%, unohtaen mainita-
3ttä tämä "sopusointu" pprusto?
vain imperialistisiin etuihin. Täipäf
vostelun kirvestä heiluttavat, aivan
ihmeteltävällä taitayw2dglla> sovltel-ien.
jgjta. Vpifc^Hn n?a>»^llf??n ja
mahdottomiin kygmiyksiin. l^päle^
niniläisyyden haistavat he Jokaiesssa'
mucdcssa,^ mikä ei satu menemään
feidän mlRlipiteittensä mukasm, jot­ka
mielipiteet oyat us^ssa. tai».ul^-
sessa mucdostujxeet ulkopUPleUa vac-sinaisen
järjestötolminnax).- SUlä
näistä arvostelijoista, useat, ovat a i ­nesta.
Jotka antavat Järjestötotmin-traxBitsöalEt:
arvestänasa («^
arvostelijoita, jotka övSfc, oneakaan
ota- 0 ^ Järiestötormintaan, nmtt»
asian esille tallen. Inm joltakin nä.
kökannana väitetään t e h^
dykseo. aletaan ankara parjaus ja
haitdtostyö mulfa siOiä* että koko
j ä i 3 ^ oSsi mah(T(ffli^ oletettuja
erel^lCää käynpä Ä niinoltei mah-dotou
Qlemaan ed^Eteiea tsövSen
jestönä.". .' '
l^llaiuen arvostelu eiÄilemättä on
läibmittavaa. Ja kaiken pahinta asi-assa
on vielä. ^ että täl)aisU!a
tetam epäl!Rnfnl^tigyy4to • väitteillä
inyrkytetään uJteapiöleMa koko ^
takin olevat veljffijärjestöt ottamaan
myöskiik- tuon repivän arvostelijan
kant» ja summassa. lausumaaii pää-telmiään.
Siten pinnalle kohoutu-neen
väärän ' patenttifeniniläisen
läiskyvät fraasit leviävät yksilöpyy.
teissä .luodun arvostelun virittäminä.
Nte, i Q t ^ toimJvafc. myöskin teke-väfe
erehdyksiä. Ne, jotta eivät mi-täto
toimi;: eivät myöskään tee mfl.
ktokaan erehdyksiä. Mutta työväm
liikkeelle, nämä t 3 ^ ^ t toimitsijat
ovat nollan arvoisia. Työväenliike
on käjtännöUistä hiketlä. Sen ar­voa,
sen elinvoimaisuutta mitataan
sUla, mitä se saa käytännössä aikaan
eik^ niinkään paBonr sfllä; jos silte
Joskus tapahtuisi erehdys. Jokainen
nalle palttua s^n aherrellessa järjes­tämis,
jat, valistemistehtävissä.
Tällaiset arvostelijat ovat ainesta..
. iotka kohoavat -. lannalle vain silloin
knn^ on jokin seQainea asla ratkads*
tavissa, että' he senr suuruudella i l ­man
pilallista arvostelua Ja keskus-ielua^
asiaakaan- lähemmin tunte­matta,
uskovat voivansa lyödä tot-mitsijat
ainakin pSken^ksiin Jouk'-
kojen silmissä sanomaUa vain ikään­kuin
summa^% että Joku: teko tai
menettely eli asia on epäleniniläi-uen.
Tällä kir|oitukselIa. ei suinkaan
ole tarkoitus, ettei toimintaamme
3aisi arvostella. Päinvastoin on e-steenpäin
pyiMvän työväenliikkeen
pettämätön merkki juuri se, että
tehdyt erehdykset tiiodaan jidki ja
csötetaan, nussä on teht^- virheitä
Arvostelu on hyödyllistä, se., on työ­väenliikkeelle
välttämätöntään, vain
sen kautta, että erehdykset tuodaan
julki, voidaan,. tulevaisuudessa iiiitä
/älfctää.
Mutta ero on sillä, kuka arvoste­lee.
Ja missä ta.ttoituksess^ arvostel­laan.
Arvostelua on kahdenlaista:
rakentavaa Ja vahingoittavaa:"' tr-seassa.
tapauksessa on tämä yhfäfc
Idä pinnalle kohputuneiden arvostelu
viimeksimainittua, j a elleivät he tar­koittaisikaan
, arvostelullaan i vahin­goittaa
arvostelemaansa asiaa, muutr
tuu se useassa tapauksessa sellaiseksi
sen vuoksi, että he arvostelullaan
?aavat aikaan lamaannusta-Ja epä­toivoa
työläisissä. ISUaisella arvos­telulla
on tehty karhunpalvelusta
työväenliikkeelle,.
Rakentavasta arvostelusta taasen
työväenliike hyötyy, j a sellaista a r ­vostelua
on aina Uolla tervehdittävä.
Mutta kenellä oa oikeutta, arvos­tella-,
työväenliikettä? Vain niillä,
lot&a sjioä tolmivafe dtaen osaa
r^beOinen ..työväenliikkeen toimitsija
on valmis tunnustamaan erehdyk­sensä,
mutta vain silloin, kun se
«»tc!ta»n.!^'^e}laist^ joBkkoJen tah-ässk:
limaiiksena, jotka itse toimi-yatk
J% myöskin asiasta hakevat syyt
jfa Däi^^t sUnä mahdolliset ereh-dxkssfc.
^ Meillä, on kuljettu tässäkin arvos-tf^
Iusssi n i i n perin tuomittavaa tietä.
e«Ä irfssie toimitsijat» ovat esittää
vainuJ^ Päätäspom:^ samal*
laiset koko pliritt osastöiUe, jyrisevän
toopsilseiana.. Ja oHenkaan antamatta
tjlAl»)Utta aholta seuranneen tAl.
ix^im»: Jäsenistön, sanoa asiasta kan.
taessa j a katsomu^s^. Tämä täi-l^
ljjep; synnyttää pessnnisti^ttä
en»eminttt ©11 myöhemmin, josta ta
seurauksena, lamaannus Ja syrjään
vetäytyminen. Nämä; tällaiset pin­nalle
kohoutuneet arvostelijat ja
heidän mielijcfaieensa johtavat te*
kfiin&^n tekoja, joista. Joutuu kär*
sileän kc&o työvSfinliilce, ja sen
vuoksi välttäkäänune sitä tulevissa
arvdsteluLssab Muista&aapunes ett*
arvostelmnme tulee oII$i rakentavaa,
Tämä on ehdottomasti vaadittava
vallankin niiltä,. iQtka esiintyvät p9-
tenttileninilälsinä. Arvostelu on joh­dettava
myös sille ladulle, että me
voimme säilyttää, yhden pemstehtä-vistämme.
Joka kuuluu: "Hyvä yh­teys
joukkojen kanssa aina säilytet-tävä";
j a edelleen: "ProletaarlstB
etujoukon esapa on työväenluokan
ja talonpoikaiston massojen tal(a«
paIjulsimpaJnJ£erzcsten oped^tan^
valistaminen kasvattaminen, uuteen
elämään vetjinainen." Prc^tamaUn
vallankumouksellinen puolue ei an-:
saitse nimeään niin kauan kim se
e l ole pppiniit yhdistämään.Johtaja-luokan
j a massat yhdeksi eroitta-mattomaksi
kokonaJsuudeksL"
Tähän suuren Johtajamme lausun­toon
aina katsokaamime tulevaisuu­dessa,
kun alamme arvostelun kir­vestä
taasen; heiluttelemaan- Silloin
asetamme > arvostelunune sellaiseksi
rakentaa j a Josta, meidän toimit
sijat saayaJ} ne tarpeelliset phjeet,
joita hJEs lakkaamatta toimintamme
yhteydessä- tarvitsevat.
J . Latva
Italia vafiiiKtaubiu
Lootoon laivasto-konferenssia
varten
'Konferenssin onnistnmiscn mahdolli­suudet
ovat niukat
MAAILIVfAN^ KEVEIN METAU.I
rahan tulo helIlä'on joidim aikaan;
Kosiahan tämä-vpaikka; korjaantuu?
Natstesi vnosijulilaa päätimme vletr
tää 12 .p.. tammik., jonka' valmis-taaksi
valtlsimms kolme; henkilöä
taJiksl^fValitsinoms kolme vuotta s i i -
vhteistyöskentelyn todistuksena qji-vat
muka Kansainliitossa saadut yh­teiset
kokemukset, jne.
Mr. Henderson toivoi puheessaar
kaikkien viidCT. valtakunnan edusta^
jäin saapuvan tähän laivastokonfe
rensaiin innostuneina työskentele
mään tämän Jalon ja- korkean iiää-määrän
saavuttamiseksL
Tämän konferenssin jälkeen seuraa
sitten keväällä toinen, Kansainliitor
valitseman aseistariisumiskomissioo
ninkckous, joki^ tekee alkuvalmlstelr
ja taas jotain-"toista kokousta var
ten jne. ' - •
Puheensa lopussa Henderson laulr
ylistysvirttä Ranskan entiselle pää
mimsterille, Aristide Briandille
kuinka tämä on ollut KeUoggj:
kausea päätekijänä "kuuluisan P a
riisin sopimuksen" laadinnassa.
TORONTO, jouluk. 13. — Hub'
ja Hubb, kiinteimistöliikkeen presi
dsnti Harold, Hubhs ja rahastonhoi
taja- Llewvjellyn Burlingham on van
gittu väärennyksistä, joita Kikkee
kirjat osoittivat olevan runsaan puo
leisesti. Molemmille on asetettu $50,-
COO takaus;. '
ROOMA, jouluk. 14. — Italian u l -
'soministeriö valmistelee vastaustaan
^Janskalle, koskien tulevassa, Lon-
•oon lalyastokoferenssissÄ. käsiteltä-
:.'ää laivastovarustautumlsen rajoit-amisfca.
Järjestelyjen onnistumisen
xjatellaaa olevan riippuvaisen nai­mien
kahden maan keskinäisistä po-iittisistä;
suhteista. Ja nämä poliit-
•iset suhteet eivät ole ollet kovin
ystävälliset.
; Italialaiset lehdet ovat pahoitelleet
>ttä lähes vuosi on yritstty saada
ovintoa Italian j a Ranskan välille
mutta turhaan. Epäsopu on Johtu-lut
Ranskaa-Italian rajakj^symyk-
-istä Afrikassa j a italialalsn asu-uksen
asemasta Tunistu j a Alge­rian
rajalla. Italia kuitenkin va-amttaa
sysrttomyyttään'näihin kes-äuäisiin
hsmSauksiin. Eascisässt
ehdet pitävät suurta melua siitä.
: :umka ranskalaiset mecbniebet ovat
^benlnossa Italian konsulaatin e-
Tessä huutaneet: "Alas Mussoiiint
: ilas fascismL'
Kaliaaedust%i3lteiv Lontoon kon-erenssiin
on. valittu amiiaah Emäs^r
e Burzaghi, laivastonpäällikl& ja
rapteeni Rainieri- Biscia iSivasto-leuvonantajak^
Ranska j a Italia, jotka maailman
New York, jouluk: 12: — New Yor­kin
yliopiston prolessori, tohtori W.
C.MacTavish Ilmoittaa, että Ameri-kankau
metalliteollisuudessa on on­nistuttu
valm4stamaan uutta lajia
metallia,^oka on kevein tähän asti tun
netulsta metalleista. Uusi metalH,
nimettä lithium, on hopean väristin
pehmeämpää kuin lyijy Ja ainoas­taan
puolet v«den i)aino5ta. Lithiu-mia
on vielä verrattain vähän, tähän
saakka on sitä myyty Europiassa $240
pauna^ vaan nyt on tuotanto ke-l^
ittynyl; siihen määrin, että voidaan
myydä $15 pauna tonnittain Ja suu­remmissa
erin ostettuna. Sekoitta:
maila »t.hiuTnifn! muita metalleja
-odassa oUvat liittolaisia; ovat. Jou^
uneet vakavaan" imperialistinen ri&.
Triltaan, Joka aiheuttaa: Ijeidän kö»
•ailunsa laivastovamsteluissa.
Ci^eaeo, jouhifc. i 3 ^ _ w<«gDa
liopiston prfessori tohtori lado»
5. FalJ^ yUoEistoHa.pitämi^ssäaillu-
^nnöUa, ilm.<Äfeti löytgneces* inflneB-t5,_.
kun Long Laken naisjaosto ör^
pitänyt ensimäisen kokouksen.-On­nea
ja menestysti edelleenön. ;
T. T. '
:aa synnytJäsän bsfefee^rin. Nyt <m
aan ky^sroys varman, t a a ^ sSn»
^ estävän eweee. - keissaoisesti;
^ n saoOQ tolvovanaa-«^nfaisft^jy^
5tevan anuna-lffll:tfietiEt tasBamisessa
ja taudin. parantamisessa. •
saadaap"siltä kylliksi'kovaa, että si­tä
voidaan käyttää^ ^kuten tiedon­annossa
mainitaan,'ilmalaivan osis-r
ta hyvä-ääniseen kelloon saakka.
TTÖSKi mOVTAmSBT VAALAN
. - K I E S p r i l N , H^UTASaSTYö-
MAALLA, SUQ^SSA.
Klehimtahr-Vaalan rautatieraken-'
nukteOa «^alUstui ammattUärJestfic
Johdon määräämään suurlakkoon n
3Ö0 työmiestä; Joille tämän Johdos:
ta oa annetta h^MitilL
Raiitatiehaltilaiksen 1 ^
tcm johtaja, insinööri A. Backberg
om t ^ u s t d u n johdosta huomautta-m
». ettei asiaa ole katsottu tar-p^
Uisekai erikoisemmin käsitellä rau
taäehäuituksessa, sfll» mainittujen
•MM
SOftvtyömiehen erottaminen oli luon^
npIHndn seuraus siöä, että he jäivät
tffiföa' p(«sl Rautaöiäiallitus oH Jc
hankkinut varoja^ jotta Klehimän-
VasJan, rautatierabennufeaeiia oleva
työväki, kun työt mainitulla linjalla
iähe©eväli "oäid voitu siirtää P<«in^
Haapamäen. laotatieiiakennukselle.
mutta tietenlcääix:^ lakkoilevan tyo^.
^ e a ^äirtämhien Ja^ töitten bankU'
m i n ^ hem» V Ä tulla Isyssmyls^eö:
Muuten oltvat ettrtetat tajömSfib»
perin väoHiaa väkfflk joitten oli»
luuUut ymmärtävän valvoa ^taiaaS
t o i m i a tevalla» loidaa Uixsi Saoml
snoritti
hdpotti
'tarvitse
Va
nyt in'
' sffnksie;
JFVoisaj
Ko
rittaren
tamatto
pieltään
^in tah
gisnaisl
simeltä
tenumei
Bottu F
Jos
.postaupj
jnaan tl
oettavafli
saannin
Tilaajat
siä tuUs
Jok(
Jouluk.
Jos
joku hyv
.Vapaude
liikkeesti
Työ
päivänä,
säilön m
Tasi
iien ne jj
Wst9 lopi
JuUdsuu
distössäkin
pakoitettii
ran huoml
siin, joskaj
. yattpnUen
Canada,!
suuksien" i
mä kutkui
kuvitusta,
yjn. agentit
si^ tästä n
tä. parasta
jpUakla ta
sit^ satu s
tössä, ja,O!
han. Ovatl
taat. Puute
kat ov^t ni
roja karttui
dä millä tai
Ehkäpä slc
.seekin uud<
, Niinpä su
länttä, ja.-1
taan maihii:
cissa. Siiloi
vän kuluttu
toiiellisuusj
.kuvaukset
eivät olekat
Todelllsuu
tenkaan ens
asioita; seUai
I joriptuicset: 1
dustalla. E l
jotakin pare
hat pian vä:
takaan löy.d
"sippi" mets
muk^et, Jptki
restl vaihde]
vat silmät-n
lapioiminen
4tä yrittää
leepa moni
neeksL Mut
tään toivosikl
voi hyvin.
Sadat sirto
geissa. viettä
kuukausia. »
"poU^malsenJ
lU5, Joltailsel
"lukinsa" ,"p(
sa. Rahatton
mhita • J^- fioli
Päivästä tol5<
massa ahdinf
tasan hjrvat' J
na sitä Jote
ruokansaiL mu
sä suojeleudr
on pahin pu
sa. katoayat e
syntyy tyhjyy
valtaa mielet
vain voidaan
jat.
Ja kotljoukc
luvattiin lähet
tarpeeseen, e
hommata, Jot
huoltajan rlup.
Jutella. On l i
sa itsessäänkl
pana kun "lul
kalkki, hyvin.
Tällaista ön
ensimäisen tai'
"rajattomiien r
i^-adassa. "
Montrealin k
P^rhaiUaankla
laisten pirstott»
Kesäalkapalrttu
ovat vHkkaiimt
Ja, työläisiä, tä
fcatuja. Mutta
tietää vain se,
näkemässä. Ty<
Sitä löytää va:
tumana,, Jok^ajs^
kohti on satoja
Kun rahat •
yösijan' saamin
PäänyaivajEu K a
joa 5uoja;2^ J
byväntekeväisyyi
jonkioiaista
^olta > sivistynee
tiaisiin osoittaa,
pääkaupunsisssr