Vapaus, September 8, 1926

              sm 4 Keskiviikkona, syysjf, 8 pinä-—Wect, Sept 8.
VAPAUS
Canadan BDomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
ömeatyy Sudbofyssai Ont., maanantaina, keskiviikkona
i a perjantaina. - *
. . Toimittajat:
. S. G. NEIL. AEVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-
Ifehed in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Priday. ; ,, • .
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as secood ^jass matter.
Maahantam Jehteen aiottuj'en ilmotusten^^pitäa olla
fconttbrissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä."
TILAUSHINNAT: '
Cariadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. . VI
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, pnoli vk.
, f8.00 ja kolme kk. $1.75. . , „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
l>aitBi asiamitoten jo^Jla on takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset, 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä.
- HÄlutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
koUne kertaa. , • .
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotg8hinta_etukäteen.
^ Vapauden konttori i a toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont
General advertismg ratea 76c per c o l . i n c h . M i -
nimnm charge for single insertion 75c.. / ^ e Vapaas
Is the best advertising' medium among the .Finmsb
People in Canada. • _. - -
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kurjottakaaundellec;! liikkeenhpitajatt per-
Boopallisella ni^iella. . '
J. V ; KANNASTa Liikkeenhoitaja.
;^.£anadan työväenpuolue vaatiikin senaatinfpoiätamis-. -nes jEliTia-ö&äjjj^ijkas-^^^ luon­tia,
täydelHäta^Canadän-itsenäisyyttä,^ samoin rkuin van- noUisesti ei^voj-koskaan olla voima-
1[yö^\8naiset ja työväenpuolueen
vaaliohjelma -
Syyskuun neljästoista päivä on aseteltu vaalipai-vaksi.
Siihen päivään bakka tulee jokainen poliittinen
puolue! tekemään kaikkensa saadakseen äänestäjät va
fcuiiteiuiksi^/^i^ä,; että ;se on; parhai ^ puolue^olemaan
vallassa j*a edustamaan tämän 'maan kapsan .etuja
Täytyy,kuitenkin ymmartääi että poliittiset,puplu*
eet edustavat vain määrättyjä etuja, eikä milloinka&n
'' koko * kansan' etuja. Konservatiivipuolue edustaa ;pahk-fcieii,
tehtailijain, keinottelijain, ja niiden etuja, jotka
haluavat tuUisuojjelusta toisia maita, ja ^niiden tuotteita
vastaan,.' liberaalipuolue, edusta^' PJ^nt^n; liikkeitten,
pikkupcrtiranstbri ja
käiippaa. Progressiivipuolue edustaa maanviljelijäin
Vetuja. Työväenpuolue edustaa työläisten etuja.
' iCaksi ika^kein voimakkainta^näista puolueista ovat
konservatiivinen jd'liberaalinen puolue.'- Mäanviljelih
' j a t T J A työläiset qlkavat.vaata,käsittää,.että: heidän,täy
t y y takentda jä kannattaa omia puolueitaan sen sijaan
•että antaisivat'Vanhojen piibluield^n' kä:^Hää h^Ää hjr.
'vpkeeen.
^Al(e: olemme m vuotta olleet todistajina konser­vatiivisen
jÄ liberaalisen puolueen väliselle 'teaueri-l^^
istelulle, kumpikin yrittää pääst» hallitusohjäksiin
toista halven!t!o(m^ji)ar TäsSä vaalitaistelussa me olem­me
nähneet'sälhaa. ^ Tämä ei ^merkitae sitä, että meidän
V tulipf oll^välinpiiämältömiä h^liitulöessa: o
rintekijäin menettelyiden . suhteen, mutta .meidän tulisi
vähintään ymmärtää liberaalisen ja konservatiivisen
> puolueen välisen ' taistelun Juonteen <ja olla, sallimatta
itsemme vetämistä tähän _ taisteluun niiden eduksi, j
' Nämä kaksi puoluetta, hijolimatta siitä, mitä niillä
: on tästä sanöfttavaaV edustavat eri kapitalistiryhmien
etuja ja näiden edut useimmiten ovat ristiriidassa työ­läisten
ja maanviljelijäin etujen kanssa. * Työläisten
ja maanviljelijäin huoleksi'jää 'ajatella, ja edustaa o-niiai
etujaan ^a^n^)la tavalla, ja vaikka;heidän, pqolu-eensa
ovat pieniä, kokkailuilla «iole^suuria rahastoja,
niin heidän . j B t p t ö ^ J kuitenTcjo. 0|V|tf ^^arpat tjimäu m^^n
asujamiston'suuren enemmistön etiyen fcanösa^ näin oi-'
Ien, nämä edut bVaV *^dutemhfa^<A'^Ä}ifKitykSe8tä
Ei ole'viisasta odottaa, että ne, J9tka työskentele­vät
palkan edestä tehtaissa ja* työpajoissa», ja • saavat
siitä pienen korvauksen, saisivat työnantajiltaan enem­män
lähettämällä heidät ja heidän asianajajansa uu>
delleen parlamenttiin. On kuitenkin välttämätöntä,
eitä työläiset saisivat suuremn^an määrän siitä rikka­udesta,
minkä he.tuottavat, ja saadakseen tämän täytyy
heidän käyttää painostusta. Tässä on syy työväenpuo­lueen
olemassaoloon. Tämän puolueen ohjelma on
suuresta merkityksestä työläisille ja sen täytyy saada
kannatusta heidän taholtaan.
Ei voida odottaa, että mikään muu puolue antaisi
työläisille painostuksetta vanhuudeneiäkkeitä, työttö­myys-
ja sairausvakuutuksia, kansallisen alimman pal­kan,
kahdeksan- tunnin työpäivän ja viisipäiväisen työ­viikon,
kansallistuttaisi luonnonrikkaudet ja huolehti­si
siitä, että niitä käytetään kansan kulturellisen kehit­tämisen,
etkä kei-nottel un ja voiltoilun, hyväksi, ja ku­moaisi
lait, jotka kuristavat työläisiä.
Kokemus on osottanut, että tämän maan perustusla­ki
ei salli näiden etujen antamista työläisille. Ja tämä
kuitenkin on veruke, niihin konservatiivisen ja liberaa­lisen
puolueen politikoitsijat turvautuvat. Näin ollen,
käy tarpeelliseksi vaatia Brittiläisen Polijois-Amcrikan
lain kumoamista ja senaatin hävttainistä, koska nä­mä
kumpikin ovat estämässä näiden etujen saamista.
Kun kaikki ne kysymykset, mitkä tämän vaalitaiste- — cPuolueen ja puoluekurin kieltäniinen-
1 un aikana ovat tulleet ja vielä tulevat kansan eteen, | lopputuloksena oppositsionilla. Mutta se on samaa
Vaalit ja puolueet
Lähestyvät Canadan parlanienttivaalit vaativat mei­dän
kiinnittämään huomiota ja tarkkailemaan eri puo­lueiden
kokoonpanoa.
Lyhyesti esitettynä ovat ne seuraavanlaiset:
Meighenin johtama konservatiivinen puolue edus­taa
Downing-kadun brittiläistä imperialismia ja SL
James-kadun ,canadalaista kapi^lismia. Lontoon
Dovrnin-kadulla keskittyy brittiläisen imperialbmin
valta J a samoin Montrealin S L James-kadulla Canadan
finanssikapitalismin.
Mackenzie Kingin johtama liberaalinen puolue toi­mii
taas Yhdysvaltain imperialismin taloudellisten har­rastusten
hyväksi, jotka keskittyvät New Yorkin Wall-kadulla.
\
Nämä kumpikin puolue ovat taloudellisten harras­tustensa
vuoksi kapitalistisia puoluetta, vaikkakin ne
palvelevat eri isäntiä. ;
Työväenpuolue on taasen työläisten puolue. Sen
luokkataistelun tulkinta on<< melko laaja, sillä sen pii­riin
sisältyy kaikki erilaatuiset mielipiteet työväenliik­keessä.
Se edustaa työläisten taloudellisia harrastuk­sia.
Työväenpuolueeseen on liidynyt kommunistipuo-ludcin,
mikä toimii työväenpuolueessa kaikkien työläis­ten
voimien - yhteiseen - rintamaan kpkoomisen pohjalla.
Kommunistipuolue on ainoa työläisten ja köyhien
maanviljelijäin vallankumouksellinen puolue. Se e-dustaa
työläisten ja köyhien maanviljelijäin taloudel­lisia
harrastuksia. Se esittää luokkataisteluohjelman
kapitalismia j a .imperialismia vastaan ja työläisten ja
maanviljelijäin taloudellisen ja poliittisen järjestämi­sen
kapitalistinen järjestelmän poistamiseksi. Kommu­nistipuolue*,
selittää, että ainoastaan vallankumoukselli­silla
keinoilla voidaan kapitalbmi poistaa ja perustaa
työläisten valtio. •
Canada on perustuslakinsa —.British North^Ameri-rica-
lain — hengen mukaisesti osana brittiläisestä val­takunnasta^
' Canada joutuu sentähden autoniaattiseäti
sotaan piinkä-maan kanssa tahansa, jos kerran. Suur-britannia
.on.-jonkun.maan kanssa sotasuhteissa. Ca­nada
ei näin ollen ole. itsenäinen, kansainvälisten la­kien
tunnustama valtio.
o. Canadan ihallinnollisessa ja lainlaadinnallisessa ra­kenteessa
on' iaitos, joka tunnetaan senaatin nimellä.
Tätä laitosta ei valita, vaan nimittää kulloinkin virassa
blevä pääministeri siihen jäseniä,, joiden vitka-aika
.kiestääjcoko eliniän. Senaatilla, jota myös ylähuoneek;
si kutsutaan, bn hylkäämisoikeus parlamentin — ala­huoneen
— hyväksyihään, lainsäädäntöön-^ nähden. Se^-
naatti muodostuu pääasiassa rikkaista;''kahdelle'''vanhal-le
puolueelle |palveluksia tehneistä ja. varsinaise$ta po­litiikasta
luopuneista miehistä, jotka bvat monie^f' suur-
'4n;'^'teoTlisiius^ ja rahalaitosten johtomiehiä. Joten iie
siis edustavat: suurkapitaalia ja hylkäävät kaik(p työ^.
väelle edullisen ja :pääomalle haitallisen: IainWädän-nön.
' V • 1
« Tietysti propi^ilaa!»
huudeneliäckeitä j . n . . • ' jf"" . -
' . Canadan kommunistipuolue - vaatii myös sonaatin
bävittämistär monia lainsäädännölliBiä uudistuksia, ny­kyisen
perustuslain hylkäämistä jt täydellsitä Jtsenäi-syyyttä
Canadalle. ' \ - ' }
t Tähän mennessä on asetettu V ehdolle-22 työjäisten
ehdokasta eri^osissa' maata.. Ne nuoret työläiset^ joil­la
on äänioikeus; käyttäkööt sitä mutta vain työ­väen
hyväksi!^ Niiden, joilla ei ole äänioikeutta^ tulee
avustaa työväenehdokkaita kaikella mahdollisella ta­valla.
Sellaiseen työhön tarjputuu tilaisuus työväen
ehdokkaiden vaalitoimistoissa.
Missä sitä-ei vielä ole tehty, .siellä tulee työväen
ehdokkaita muistuttaa.nuorison vaatimuksien esittämi­sestä
kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa.
• • The Young Worker.
• Amerikalainen sanomalehtikir-jeenvaihtaja
Lewi5 S. Gannett kir-jottaa
The Nation-julkaisussa artik:
kelisarjaa Kiinasta. Erääseen sar­jan
artikkeliin on hän sisällyttänyt
haastattelunsa, mikä hänellä oli K i i -
nassar olevan Neuvostoliiton lähetti­lään
Karkhanin kanssa. Kysymys
oli "bolshevikien propagandasta",
jonka pääkeskuksena imperialistir
valtain sanomalehdistö toitottaa
Neuvostoliiton lähetystön Pekingis^
sa olevan. Gannettin mukaan sa­noi
Karakhan:
"Propagandaako? Tietysti minä
harjotan propagandaa. Mutta mi­nun
ei tarvits^ siitä maksaa. Mik­si
minä maksahin opiskelijanuori­solle:
ja professoreille siitä, että ne
sanovat sitä. mitä ne kuitenkin ha-niavat-..
sanoa? . Maksetut propagan­distit
eivät menesty: miten voi hen­kilö
kiiholttaa toisia, ellei hänellä
pala vilpittömyyden tuli omassa rin.
nassaan, r Minä puhuin viime vii­kolla
eräässä .yliopistossa ja puhee-ni~
oli kaikki propagandaa — ja niin
oli ^propagandaa teidän Silas Stawn,-
inne puhekin, jonka hän piti Tsing-huassa.
Viime kesänä jolloin yli-oppilaitten
lähetystöt virtasivat Pe-kingiin,
,otin minä .pe kaikki, vas­taan,
ravitsin « niitä samallaisella
teellä ja leivoksilla, joita nyt tarjo­an
teille, ja samalla juttelin niiden
kanssa. Se oli propagandaa. Ja
vitsee ulkomaista pääomaa' — se ei
voi/aman ätä «tehittyä—-, mutta,
samoin kuin Venäjäkin, ei se halua
myöntää erikoisia etuoikeuksia ja
kontrollia - niille rahavalloiUe, jotka
rahoja lainaavat. - J a tässä taiste­lussa
on^ Venäjä sen ainoa mahdol­linen
ystävä. Tosiasiat taistelevat
meidän puolestamme; Kiinan tais­telu
vapautensa puolesta saattaa sen
joka päivä yhä lähemmäksi meitä.
Ei kumma, että imperialistit pelkää­vät
meitä; näkemys että voimakas
Kiina on läheisessä. yhteydessä voi-
"iiiäkkaan Venäjän kanssa, on kyllik­si
saattamaan siirtomaapolitiikkaa
ajavat .vallat vapiseman. Siksi ne
pitävät kiinni sopimuksistaan."
Kirjeenvaihtajan kysymykseen mi-
.hm tämä liik^ johtaa, vastasi Kark-han:
"Kiina on sangen toivehikkaas-sa
vaiheessa. Te voitte lukea kan-salaissodasta^
sanomalehdistä, mut­ta
suuremmbiset historialliset voi­mat
ovat työssä pinnan alla. Ja jos
haluatte tietää mikä tulos tulee ole­maan,
katsokaa .Kantonia."
Naorison aumi on Don-haalilla
ensi lauantaina, t.k. 11 p. Alkaa
se olikin hyvää propagandaa* — var- kello 8.15. .Ohjelmassa on orkes-vallista,
ummistaa .silmän.sä älle to­siasialle,
että kaivostyöläisten lak­ko
käsitetään luokkatmsteluksi kan­sainvälisesti,
sekä^' että siirtomaitten
itsenäisyyspyrkimykset • ilmaisevat
valtakunnan hajoamisprosessin kul­kua.
KIRKLAND LAKE. ONT.
sinkin kun ottaa lukuun sen, että
samat ylioppilaat menivät teidän a-merikalaiseen
• lähetystöönne, jo^sa
heidät otti vastaan-alasihte^rin koK
mas. apulainen,, joka ilmeisesti oli
kiireissään päästäkseen heistä eroon,
jotta voisi mennä golfia pelaamaan.
Propagandaa oli' sekin viiine yiikol-la,
kun me laskimme lähetystömme
terin soittoa, runoja; lauluja, lyhyt
puhe, sekä nuorisolta ja lapsilta näy­telmä
'•y»lbh tieUaV.y: Näytelmä ^si­sältää
useita kauniita lauluja, jotka
lisäävät sen arvokkuutta. Olen var­ma,
€ttä.^kain€n vanhempi toveri
nauttii kaihessaan nuorten ja las­ten
esiintymistä. Lopuksi tanssia
orkesterin soitolla. Katsokaa ilmo-
Osaustolminnallinen tuf^ on me­nossa
eteenpäin aimo askelin paik-,
kakunnallamme. Poikatalon raken­nus
on jo'niin pitkällä, että. t. k. 11
ja 12 päivä vietetään tupaantuliais-juhlaä.
Ohjelmassa on tanssia, juh­lapäivällinen,
näytöskappale y. m.
(jonka kaiken näkee ilmotuksesta).
Muuten olisi suotavaa, et,tä järjesty­nyt
työväki antaisi kaiken, mahdol­lisen
kannatuksensa tälle yhteiset-;
le pjnrinnöUe. Vähempivaraisetkin,
joilla el ole mahdollisuutta ostaa
"bondeja", voivat ottaa osaa rahas.
ton kartuttamiseen olemalla läsnä
ja tukemalla tätä juhlaa. Toivo­kaamme,
että juhla tuottaisi "toivo­tut
tulokset, niin henkisesti kuin ta­loudellisestikin.
Sillä voittehan- a-
'jatellä, yksinäiset miehet, minkälai­set
hinnat ruokataloissa olisi, jos
ei poikatalo hintatasoa jonklinver-ran
''reguleeraisi'^, sekä yleensä on
meidän otettava huomioon kaikki­nainen
osuustoiminta, joka on työ­väelle
itselleen eduksi. Siellä 'ta­vataan,
läheltä ja kaukaa.
lipun puolitankoon Sunjatseniii kuo-1 tusta tämän päivän numerossa toi.
leman vuosipäivänä toisten lähetys- sessa paikassa.
töjen ollessa • kunnioittamatta Kii­nan
^ensimäistä presidenttiä.' JNe • o-
VaaiUySskentelyaaä on työväen
voimat kuumeisessa touhussa,' koko
vat. narreja, topipfeja! Ne eivSi'käy- {uksia, lentolehtisten jakamista y.m.,
tä tilaisuuksiaan — ja ne ajÄttelcT gillä onhan iskettävä silloin, kun
vat; että minän on maksettava pro- rg^ta on kuuma. Tässä vielä tah-pag9jidastani!
J|,^ . ä..,.;^ j domme huomauttaa, että jokainen
^"J^itä sittej Neuvostoliitto, haluaa irty^läinen, joUa^ on mahdollisuus ää-
Kiinan suhteen?" .inaofss 'vni>fTt TtToaf ia nontrA w « sf
•. '.f Me haluamme voimakasta ^itse­näistä
Kiinaa;., Me olemme ainoa
valta, joka todf 11a tukee, kansallista
.liikettä. Toi^t vallat ^anovat ha­luavansa
voimakasta hallitusta, mut-ta
kieltäytjcyät ;JuopuWsta epä­oikeudellisista
etuoikeuksistaan kun-nestää
-North We8t ja Centre W€$t
Toronton äänestyspiireissä, tekevät
hetken velvollisuutensa, rientämäl­lä
antamaan äänensä työväen 'eh­dokkaitten
tov;; J . MacDonaldin ja
J.-Simpsonin hyväksi t. k. 14 p.
n- ^ -. Ja ^ n ^ n kaikkea nousee, kysymys: milfä': pysyy
yllä proletttriiäatfn vallankumouksellisen puoluejan ku­ri?
Millä ^itk tarkistetaan? ^)^'d lujitetaan? JEnsin-näkin
proletaarisen etujoukon tietoisuudella ja ^ n ^s-köljispudelfa
^Vallankumousta kohtaan, 'sen .lujuadellä,
itseuhrautuvaisuudella, sankaruudella. Toiseksi sen
taidolla sitoutua, lähestyä, vississä määrässä, jos niin
saa sanoa, sulautua työtätekevien mitä laajimpien jouk­kojen
kanssa, ensi kädessä proletaarisen, mutta myös­kin
ei-proletaarisen työtätekevän massan Jcanssa. Kol­manneksi
sillä, että tämän etujoukon toteuttama poliit­tinen
johto toimii oikein, että sen poliittinen strategia
ja taktiikka ovat oikeita, ehdolla, että mitä laajin mas­sa
oman kokemuksensa nojalla vakuuttautuu tästä oikeu­desta.
Ilman näitä ehtoja on mahdotonta toteuttaa ku­ria
vallankumouksellisessa puolueessa, joka todella ky­kenee
olemaan kehittyneimmän luokan puolueena tä-mä^
n aikoessa kukistaa por\'aristo ja uudestiluoda koko
yhteiskunta. Ilman näitä ehtoja yritykset luoda kuri^täyttä'kannaTusW\'''Ak^
— I 1 '-"vuotisjuhlassa viime kesänä näkyi
kuinka korkeaksi tieteen eturivin
miehet arvostavat työläis- ja talon-;
poikaisvallan huolenpidon tieteestä
ja kuinka sille antavat tunnustuk-,
sensa maailman tieteep parhaat
edustajat. ,
Tov. Krupskaja on ollut "polit-prosyietin"
eli valtiollisen valistus.
kas ennenlcuiir se on heittänyt yli
laidan ne soplinukset. Me olemme
osottaneet vi&ittömyytemm^ teoil­lamme;
me o^^mme luopuneet epä­suhtaisista
sopimuksista.-Ei se mi­tään-
idealismiÄ ole. '• Järkeä se vain
on. ' Voimakas itsenäinen' Kiina tur
lee 'luonnollisesti olemaan ystäväm­me.
..j^Välttämättä. tulee se olemaan,
imperiajispiia Vastaan, mikä- on kaik-.
kialla meidän vihollisemnie. Se .t^r-
KaqsalHoen ; nSyttely on juuri a-voinna
ja Torontoon rientää ihmisiä
kaikilta suunnilta. Siellä on hum­puukia
monenlaista, m. .m. Britan­nian
"mustan perjantain" ja "kel­taisen
keskiviikon" kaivostyöläisten
petturi-sankari Thomas. Hän jut­telee
porvareille ylevästä työstä
brittiläisen imperialismin säilyttämi­sessä.
Eipä kuulu Britannian lipun
alla olevan tilaa luokille, eikä luokr
;kavihalle, mutta .kaikki parantava
lääke on yhteistoiminta porvariston
kanssa.. Tämä sos.-dem., kuten ta-
L E N I N
PHELSEA FALLS, QUE. '
Tyo|Si«ten yluiinielisyys joliti
voittoon. Joku viikko sitten komp­pania
^aikoi täällä ryöstää työläisil­tään'^
ruokatunnin pois ylityöstä ja
teettää vain samalla palkalla lisä­työtä,
vaan työläiset eivät tienneet­kään
ylityöhön, vaikka, useamman
kerran käskettiin. Niinpä sitten ^ v.
k. 31 päivän illalla ilmotettiin komp­panian
puolesta, että ylityöhön saa
kuulua myöskin ruokatunti, josta
maksetaan .täysi. palkka. Nyt taas
on rauha ja yliaika- ennallaan.
. Näin. tapahtuu usein, kun työläis-toverit
vain ovat - yksimielisiä' oi­keuksiensa
puolesta.
Yksi joukosta.
No. 104~- mj^
turbaani, joka koristaa häaea .53
taap. antaa hänelle arabiifi;
joukossa erikoisen arvon.
^ t t ä hänen huulensa munSj
kpraamn ikuisia viilauksia, jTS^
nen _^dämensä on t^^nnä n'L^
ja saaha köyhiä ja sorrettu?a^
taan. Hänelle itselleenkään
ei_ oUut siunannut ffiaallUta
han ei .voinut antaa tanitivS;
almuja, ja niin hän päätti dlT
hurskaille ja hy.-ille ainakin t a S
lisia antimia, ^
, Eräänä. aurinkoisena aamupäivänä
kyyristyi. Abdul Said tapari ^
kaanmpskean .edessä hartaitta,
kuulijoitten' parVen "^«^««a
Mies, joka möi imikkoja
paratiisiin
Jaffan tuomioistuimessa englan­tilaisista
ja arabialaisista kokoon­pannun
senaatin ei|iessä oli äsket­täin
käsiteltävänä suorastaan ope-rettimäinen
juttu,' jonka sankaria
syytettiin' siitä, että hän; op .myy­nyt
-herkkäuskoisille ' fanatiikoille
paikkoja paratiisiin.
Abdul Öaid on oikeauskoinen mu­hamettilainen,
joka. ei laiminlyö ai­noaakaan
pyhää pesua eikä rukous­ta
eikä anna minkään maallisen vai.
lan häiritä itseään. Mekassa käy-neitten
toivioretkeläisten vihreä
kiertämättömästi muuttuvat onttoudeksi, korulauseek­si,
irvikuvaksi. Mutta, toisaalta, nämä ehdot eivät saa-if
syntyä yhtäkkiä. Ne muodostuvat vain pitkäaikaisel­la
työllä, rasjfaan kokemuksen kautta; niiden muokkaan­tumista
hekottaa oikea vallankumouksellinen teoria,
joka vuorostaan ei esiinny dogmina, vaan lopullisesti
muodostuti ainoastaan kiinteässä yhteydessä todella
joukkojen tukeman ja todella vallankumouksellisen
liikkeen käytännön kanssa.» (Lenin.)
se oli
'*'tarkoin punnitaan, niin työläisten seurattavaksi juä vain
yksi tie, ja se on äänestää vain työväenpuolueen ehdok­kaita
~ kannattaa työväenpuolueen ohjelmaa ja työs­kennellä
sellaisen hallituksen puolesta, joka tulee ole­maan
vapaa keinottelijoista, lahjustenottajista ja mä-dännäisyydeslä'—
työläisten ja maanviljelijäin halli­tuksen
puolesta.— F. C.
kuin proletariaatin täydellinen aseistariisuminen por\'a-riston
hyväksi. Se on juuri samaa ljuin se pikkuporva­rillinen
hajanaisuus, epävakaisuus, kestävyyteen, yh­teenliittymiseen,
sopusointuisaan toimintaan kyvyttö­myys,
mikä ehdottomasti tuhoaa kaiken proletaarisen
vallankumouksellisen liikkeen, jos sitä vähäkin hellite­tään.
» (Lenin.)
märtämistä. Vain siten on vallan.
otto "käynyt sille mahdolliseksi. Nyi
on eturivin puolueen kasvatuksen
ja välistaistyöri avulla ^opetettäVä
sitä voittamaan. vanhat iottumiik-
' set ja taipumukset,' ^tka istuvat
syvällä varihari*' yhieiskuhnah p4tu-nä.;-:.'-^:.:
;••; .^'>•.
i ' •'. : ..-«»r' j i t i r i i . . . - t < -„
.. On saa;tava, s^noo Lenin,. sfafpj^a
tuhansia .työhön kommunistisen .ya-listuksen
palvelukseen. Puna-iarme!>
assa on ratkaistu kysymys, kuinka'
kymmenet tuhannet värihän armei-an'
asiantuntijat ovat olleet opetta­jina.
Sillä on siioritettu uudesti-oppiniisen
työ. Sama on tehtävä
muilla aloilla. ^ Propagandisti täyt­tää
tehtävänsä, kun hänf' työskentelee
tiukasti puolueen hengessä, mutt:»
ei jrajotu pelkkään puQlueeseen,'
vaan - muistaa että tehtävämme oh
johtaa kymmenet.tuhahnet opetta.
jat voittamalMi porvarillisia ennak­koluuloja.
Ne on vedettävä mu-
Jraan, tartutettava ne työmme yal-tavuudella
ja niin ohjattava oi­kealle
tielle nämä joukot, j^tka
kapitalismi oli loitontianut meistä;
Tov. Pokravski, vanha professori,
kertoo kuinka Lenin neuvoi voitta­maan
työhön professorit. Hän osot-ti
kuinka he voi panna yliopistoissa
luennoimaan esim. 'imperialismista.
Saksalaiset ovat paljastaneet eng­lantilaisten
koiruuksia ja nämä taas
työn erikoisen i keskuslaitoksen joh- ! ranskalaisten j.n.e. Niistä teoksis-dossa.
Lenin selitti sen työn teki-(ta saa ainehistoa kuinka paljon ta-jäin
kokouksessa 1920, kuinka mei-j hansa. Ja professorit tekevät tätä
dän tehtävämme on porvariston to-J työtä kernaasti. Niiltä on Vain vaa.
tuutta vastaan asettaa omamme — j dittava tutkinto marxilaisuhden tun-työtä
tekevän kansan totuus ja saa-j temisessa. Tov. P. kertoo että neu-da
se tunnustetuksL Emme ole, ; yo osottautui mainioksi. Hyvin mo-sanoo
hän, utopistisella kannalla,} ngt professorit jopa selittävät ole-että
muka työtä tekevä kansa olisi i vansa marxilaisia tai niiksi tulevan-valmis'
sosialistiseen yhteiskuntaan, sa.
Tiedämme kaikkien maiden koke-
XII
V. 1922 kirjottaa Lenin esipuheen
tov. Stepanovin kirjaan Venäjän
sähköistämisestä.'/ Hän-;sanoOj että
siitä i pitää tulla-.. opi»ildrja ;-kaikissa
Venäjän kouluissa, siinä: kun •• selvi­tetään
Venäjän .'koko yhteiskuiitata-
^loudellinen • elämä; Ja'on. siinä m.m.
erinoniainen' esitys 'uudesta talous-
^politiikasta.'; . Köyhässä ja sivisty-,
mättömässä maassa on elintason ko­hottaminen
erikoisen tärkeä.- -Tie­donhalu
on nyt yleinen, sanoo hän.
On tutkittava ja opittava mitä tar­vitaan.
^ • '
Kuten tiedämme, on tämän jäl­keen
paljon muuttunut Venäjällä.
Opettajat ovat luopuneet sabotaasis­ta
ja tekevät innolla työtään. He
huomaavat että heidän nyt ei tar­vitsekaan
^ opettaa valhetta, vaan
elämän syvintä : totuutta. Samoin
ovat tieteelliset laitokset innok­kaammassa
työssä'kuin koskaan en­nen
ja nauttivat Neuvostovallan
muksesta kuinka suurteollisuus, lak-kotaistelu
ja valtiollinen järjestäy­tyminen
valmistavat sosialismin ym-
Tnloksien makaan arvosteltava
työtä
Porvarilliset kirjailijat ovat 'ih­meissään
koettaessaan arvioida Le­ninin
työtä ja selittää ' sen menes­tystä.
Toiset Jieistä selittävät, että
hän oli hirveä fan^tiikko, joka kai­ken
uhalla, terroristisesti, ajoi tah.
tonsa läpi. Toiset taas selittävät,
että hän oli ovela opportunisti, jo­ka
menestyi siksi, että heitti pe­riaatteensa
hiiteen ja toimi tilan­teen
vaatimusten mukaan, " Kumpi-
•kin , selittäjä on väärässä. Lenin
•on niitä/harhoja ihmiskuriiian sutir-miehiä,
jonka ei koskaan'tarvinnut
periaatteestaan tinkiä. jA' se -ÖIi;
mahdollista vain • siksi, että '• häni • 'öli^
marxilaitfen, jonka periaatteet oli­vat
elävän elämän omat "periaat­teet",
S.O. hän tunsi kehityksen lait
ja tiesi, mitä todellisuus vaatii.
Sovelluttamalla toimintansa elämän
syvän pohjavirran mukaan — ja
uskaltaen uida pintavirran poikkea­misia
vastaan' — saattoi hän koota
ihmiskunnan edistysvoimat suoritta­maan
ihmiskunnan suurinta uudis,
tusta, työtä tekevän kansan vapau­tusta.
A
"Periaatteelleen uskollinen" —
vaikka ne, periaatteet olisivatkin
väärät — voi kyllä olla henkilö. Jo­ka
ei joudu niitä koettelemaan tc-dellisuuden
tulessa. Ja opportunisti
taas," joka "käytännön miehenä"
joutuu keinottelemaan tilanteilla,
menestyy parhaiten jos hänellä ei
ole ollenkaan periaatteita.. Milloin
hänellä on niitä ollut, selviää hän
käytännössä heittämällä ne' mene­mään.
Niin näemme nyt noskelais-ten
heittelehtivän ajan aalloksessa.
Mutta lopuksi sellainen ajaa kan­toon.
Mikä kylläkin voi kestää ,
kauan, riippuen siitä kuinka ..voi- vallalle 120 milj. arssinaa kangas-raakkaat
riistovöimat häntä kannat- ta. • Korolev matkustaa -Moskovaan.
TT- ^ , , ympäröimänä
Han toisti hurskaita rukouksia laj'
nasi pyhiä lauselmia, kumarsi kaik­kiin,
ihnansuuntiin ja kertoi:
„ "• V • Allah ilmestyi minulle
Ramadan-kuun ; kolmantena päivänä
unessa ja sanoi minulle: tule kans­sani,
hurskas palvelijani, taivaan
hiljaiseen nurkkaukseen, mihin sa-lapioiden
tuli ei ylety, mihin, ei ku­kon
eikä aasintamman huuto kan-na:
tule' minun mukaani pyhääii
ki<|skiin, johon ei kuulu kaupusteli-jain
eikä rahainvaihtajain melna.
Minä ibnaise.n sinulle, miten löydät
Mekasta pyhän..JKaaban alta paratil
sin pohjapiirroksen. Kahteenk7ni.
meneen päivään et saa nauttia ruo­kaa
etkä juomaa, ja vaella Mek.
kaan, jossa salaisuus sinulle ilmes­tyy!*'
Tieto Abdul Saidin ihmenäystä
levisi koko ympäristöön, satoja ih­misiä
tuli arabialaisista kylistä Jaf.
faan ja uskovaiset vaativat, että
hän tekisi toivioretken Mekkaan ja
noutaisi paratiisin pohjapiirroksen.
Hurskauden siunausten saattama-
-na Abdul Said lähti Jaffasta ja py­syi
useita kuukausia poissa.
Kunhan jälleen ilmestji Jaffaan,
hän näytti uskotuilleen vanhaa per­gamenttikääröä,
joka oli varustettu
kaikenlaisilla ihmeellisillä merkeillä
ja kirjotuksilla ja sisälsi punaisilla,
sinisillä ia kultaisilla koristeilla
kaunistetun karttamaisen piirroksen.
Abdul Said näytti kirjavalla lasi­puikoillaan
kartalta sen paratiisin
paidan, missä ihanat naiset esittä­vät
vatsatanssiaan ja tarjoilevat
hurskaille virvoitusjuomaa, enkelien
ja' autuaiden puutarhat ja lopuksi
siististi erotellut ja iiumeroidut
palstat,, jotka olivat varatut hurs­kaita
-ja uskovaisia muhamettilaisia
varten.
' "Minä voin myydä paikkoja para­tiisiin";
vakuutti Abdul Said. "käyt­tääkseni
rahat köyhien ja kärsivien
hsrväksi, tukeakseni d^rvishejä ja
toivioretkeläisiä. Vain ne,, jotka,
elämässään ovat harjottaneet sääs­täväisyyden-
hyvettä, vofvat • saada
paikan''paratiisiin. Köyhillä ei ole
tämän asian kanssa mitään teke­mistä."
Paratiisin paikat saivat erinomal",
sen-menekin. Vanhat fellahit, ar­vokkaat
beduiinit ja - heidän vai.
monsa möivät kauneimmat kamee-linsa,
muulinsa ja maatilansa, os­taakseen
itselleen paikan. Ja Ab.
dul Said oli hyvin omantunnontark- '
ka. Niin pian, kun hän oli myynyt
t a ei riitä selvyys kehityksen ylei­sestä
suunnasta. Pitää myös tuntea-kunkin
ajankohdan ja paikan eri.
koisuudet. So-vittaa yleinen poli­tiikkansa^
niihin. Joka el sita osaa
tehdä, hän epäonnistuu. Joutuu
opportunistisiin tai vasemmistolai­siin"
syrjäpyrinnöjhin — usein mo­lempiin.
Vain se, joka tarkoin to­dellisuutta
tarkkaa ja työnsä kulu­essa
kokemusten mukaan sitä oikai­see,
pääsee 'vähemmillä virheillä.
Lenin Oli niitä.' Hän ei ryhtynyt
•mihinkään asiäsk ilman tarkkaa
seii mahdollisuuksiin perehtymistä.
Eikä hän-'koskaan pelännyt tunnus­taa,
missä oli tullut virheitä.
Tov. Miljutin, talousmiehiä, selit­tää
Leninin käytännöllisen toimin-nan
peruspiirteet seuraaviksi: _!•
tehtävä viitotetaan pääpiirteissään,
2. todellinen tilanne selvitetään tar­koin,
3. päättäväisyys ja sitkeys toi­meenpanossa,
4. kyky valikoida,
organiseerata ja kasvattaa ympäril­leen
työntekijöitä, 5. selvä ja roh­kea
työn tarkastus.
ToV. Korolov, kutomatyöläinen,
kertoo kokemuksistaan yhteistyössä
Leninin kanssa. Ensiksikin kmnka
tämä kansalaissodan raskaina aikoi­na
1918—19 piti rohkeutta y"»-
Kun sitten 1920 keväällä puna-armeia
oli avannut tien Turkesta­n
i i n , jossa viljellään puuvillaa, ym­märrettiin
Ivanovo-Vosnesenrkintofl
tekstiilialueella, että nyt oh tyo
saatava luistamaan. Ammattiyhms-tys
kutsui neuvottelukokouksen, va­litaan
yhteinen hallinto. Kuukau­den
kokeilujen jälkeen ollaan ^ sel­villä
siitä, että voidaan antaa tasa-tavat.
Suurira murroskausina —
sodissa ja vallankumouksissa — sei.
keneminen on ilmeistä. Lenin huo-mauttikin,
kuinka sota on tuhon­nut
fraasit ja paljastanut niillä ur­heilleet.
Itse oli hän selvillä kehityksen
päävoimien suunnasta, kuten sanot­tu.
Se antoi hänelle sen järkähtä­mättömän
varmuuden, joka ei pet­tänyt
pimeimpinäkääii aikoina. Mut-
Tapaa kaikkialla pessimismiä- M
neo Leninin luo. Lenin selitte­että
komi sariaatti lupaa °
milj. arssinaa. Jos saadaan i -^
lisää, on se. mainiota. Pyyi^^ ^•
kBkoamaan mietintönsä P^^^^^^l
teeseiksi.. Niitä tuli 18. Ja
na iltana pani Lenin kansanKomis»
rien neuvostossa päätöksen l a p i v.
.vaikka Moskova ei täyttanj-^»
lupauksiaan elintarpeitten saniet"»
'PS-'';