Vapaus, September 8, 1926

              SimB Keskiviikkona, gyysk. 8 pmä—Wed., Sept 8 No. 104 — iftgfi
Naorten miesten kris­tillisen
yhdistyksen
maailmankonferens­si
Helsingrissä
; Kiri M. J .
Tämä * paljonpuhatcu ja paljon
parranpärinää taottanut konferens­si
on ollut ja mennyt. Siellä on o l ­lut
edustajia varsin monista huoma,
tuista maista j a , edustajina esiinty»
neet sellaiset suuruudet kuin t r i J .
Mott Yhdysvalloista, Ruotsin prins-
8i O. Bemadotte, Ruotsin arkkipiis­pa
Sdderblom, Korfun arkkipiispa
Athenagoeas, y. m. huomattavia
enuruuksia loppumattomiin. ' Tämä
loiseläjistä kokoonpantu edustaja-joukko
on uskaltanut ryhtyä moniin
varsin voimia kysyviin ja kerras­saan
heikäläisille mahdottomiin
puuhiin, •mikäli päätöslauselmista
selviää.
Nämä nykyisen maailman paran-tajat
tai oikeammin aanoen "puos­karit"
puhuvat vielä "kansan" ja
erityisesti "nuorison" nimessä,
ikäänkuin ityöläisnuorisolaiset oli^
rivat vielä tämän mädänneen loise-lajäluokan
nöyriä palvelijoita j a vaL
miit tukemaan , heidän mädännyt­tä
maailmanpaikkaamis-politiikkaan-
: se. Tarkistakaamme lyhyesti mnur
tamia heidän tärkeimmistä «hdotel-mistään
ja päätöslauselmistaan.
Niistä selviää, miten he vielä luotta-vat
työläisnuorisoon.
Hra Mott (yhdysvaltalainen) e-sittää:
"Konferenssin ensimäisenä
kysymyksenä on saada selvilie, mlr
tä eri rotujen j a kansojen ja yhteis-kuntakerrosted"'
nuoriso meidän pai?
vinämme tuntee ja ajattelee." Tä.
: män kysymyksen pitäisi olla selvää
selvemmän näille herroille intelli­genteille.
"Meidän päiviemme"
nuoriso, rotuun j a väriin katsomat-ta;
jo tänä päivänä joka maassa
järjestyy tiivaisti kommunistisiin
järjestöihinsä,: siten voimakkaasti
käydäkseen eturintamataistelna sil­lä
luokkataisteluareenalla, millä työ
j a pääoma rynnistävät vastakkain
j a jolla hra mottit ovat haarniskoi­dut
taisteluun nuorisoa., vastaan
hampaista kantapäihin asti. * .'
Miksi' eivät herrat menneet kysy­mään
niiltä Suomen nuorisoliiton
jäseniltä ja toimitsijoilta, jotka
vasfikään tuomittiin; vuosiko kitu-
;^meAn.: kosteisiin, vanld^te^
sen perusteella,: että he olivat nuo-rbbUiton
^ibiiraivia jäseniä.. Nämä
|ii)oret, uljaat, 'syyttömästi tuoml-ttit
toverit olisivat sanoneet, mi­tä
he ajattelevat sellaisista sydäm-mettömistä
vallastajuopuneista val­koisista,
jotka pistin kädessä l u l ^ .
' vat: lakia; kaikkea inhimillistä toimi-itaa
vastaan; jbmmolsta on nuoriso-liitohkin
toiminta, ja joitten kan-
- nattajia ovat mainitun konferens­sin,
jäsenet kaikesta sielustaan.
^ T^^^ konferenssin tehtävä on:
"yhtenäisyyden ja sovun palautta-r
minen siilien^ missä hajaannus ja
' r i s t i r i i t a niin voimakkaana vallit­see."
Tässä herrat edustajat ovat
ottaneet kovan pähkinän purtavak-seen.
Siinä onkin työtä saada kaik­ki
luokkaristiriidat sovitettua. Tä­hän
tarvitaan erityisiä puoskareita
j a niiltä ei tule työ vähenemään,
joten siinä riittiä leipäpaikkoja.
Vaikka tnyt hyväntahtoisuudessa
~ erotettaisiin siitä pois luokkaristi-riidaUcin,-
nimittäin työn j a pftäo-or
demand heavy reparations.It is
alsö a force nsed in crushing
the reslstance of the enslaved mäs­ät
home. ; Every capitalist
yrtit vtnoksuivat, miten kaildd oli {in battle, reduce it to colonial'status,
arkkitehtnnrisesti liaanista.
Weil, vieläköhän herrat edes tun.
sivat sieroittuneisun. neniinsä sitä
tuoretta verenlöyhkää, jota koira-kuopista
aina nousee. Tätä kai por­varilliset
lehdet kuvittelevat siksi
ruusujen ja yrttien tuoksuksi, josta
he mainitsevat. Se arkkitehtuuri­nen
kauneus ilmenee 'niissä koira-kuopissa,
jotka valjuina paljastavat
suuret alat, varsinkin suurten van­kileirien
lähettyvillä — tämä kai
heistä on sitä kuuluisaa valkoisen
Suomen kauneutta.
Nuorisomme on vastattava tähän
vain yhdellä tavalla, ja se on: Jär­jestyä
yhä voimakkaammin, vasta­painoksi
kaikille N. M . K . yhdistys­ten
konferensseissa tehdyille pää­töslauselmille.
On otettava esi­merkkiä
Suomen vainottujen ipubri-soliittolaisten
päättäväisyydestä.
Vaikka heidän joukossaan juuri teh­tiinkin
sellainen "apufaarvennus"
tuomitsemalla parhaat toimitsijat
telkien taa, niin he ovat siitH huoli,
matta Julistaneet, että "Suomen
.nuorisoliitto elää ja voimistun k a i -
kfsta raskaimmistakin vainoista huo­limatta,"
sitä ei voi kapitalistinen
tuomiolaitos hävittää, vaikkakin se
voi sen tehdä laittomaksi. Meidän
täällä Canadassa on vastattava sa­malla
tavalla, järjestymällä tiiviisti
tulevia taisteluita varten. Se on
päivän polttavin kysymys. - Nuori-
•oa on tnlevaiflttus — .—.
ses
country is guilty of a brutal toU
of working-class victims, durinj?
strikes and demonstrations, When
the militia has been called in to
interfere.
Various means are employed by
the bourgeois state in maintaining
militarism. The children and youth
of the 'nrorking.class are filled at
an early age with the military
spirit, at the same time as they
ere deluded about their class i n -
terests. This is well carried through
by the schools, the. Boy Sconts,
Cadets, the press, theatres, movies,
and the churcb.
Militarism'will exist so long as
capitalism «ill exist, so long ias
the system v i i i prevail vrhereby
goods are produced for a market,
vrhereby each capitalist is compelled
as a matter of self-preservation; and
conquest to obtain wider markets
than.his neighbour, so long as the
capitalists of one country unite to
steal ^e markets ffom the ca­pitalists
of another country! M i ­litarism
is mate to imperialism.
What is Militarism?
man välinen ristiriita» .niin iimpimät.
tä jää herroille sittenkin työtä,
kuin he selvittelevät tämän sekote-tun
imperialistisen vyyhdin, joka
aina sitä enemmän sekaantuu,, mi­tä
enemmän sitä puoskaroidaan.
Kolmas tehtävä on: "Oikean vas­tauksen
antaminen nykyisen nuori­son
kysymyksiin ja epäilyksiin".
Eivätkö herrat edustajat ole taaskin
jo antaneet suoraa vastausta nuori­son
kysymyksiin silloin, kun nuori­soliittojen
jäseniä ja toimitsijoita
vainotaan jokaisessa maassa, ja n i ­inä
herrat edustajat ovat tuomin­neet
naorten toiminta vapaudet rit-tille
— i . Eiko tämä ole heiltä k y l -
Hn selvä vastaus? Onko mitään
toista tietä aikamme nuorisolla ole­massa
kuin raskaitten taistelujen
tie? Jos sellainen tie on, niin sa.
nokaa meille ja näyttäkää meille se
tie. joka on pelastava luhistuvan ka.
pitatistisen yhteiskunnan. — Se yh­teiskunnallinen
lääke on vain yhteis-kunnaljlnea
vallankumous.
Sitten lisäksi kaikki |vanhoilliset
suomalaisten lehdet tässä maassa
ylistelevät, miten kunniakasta se oli
Suomclls, kun se sai sellaiset oike­udet,
että sai pääkaupunkiinsa mai­nitun
konferenssin. He ovat iloi­sia
siitä, että taaskin nöyräselkäi-nen
Suonien valkoineh porvari sai
nuoleskella näitten mainitussa l:on-ferensaissa
olleiden ulkomaalaisten
loiscläjien saappaita. Ja kchastaan-pa
\*ielu, miten se nosti Suomen mai­netta.
Kun nämä ulkomaalaiset
"vetelehti jät" palaavat kotimaihin­sa,
niin he kertovat kuinka ihana
j a kaunis se Suomi todella oli kaik­kien
"vapaitten" \'aItioitten joukos­sa,
miten hyvältä siellä ruusut ja
What is the meaning of militarism
and its cause.?
•VVe must know that ever since
Society is divided jnto clasäes and
nations, with contradictory and rival
xelations' and interests, has milita­rism
existed. It is the consequence
of class and national divisions. It
is the weapon used by one class
or nation to .keep another subject
to it. For the only manner of
determining sovereignty ia by the
armed force available to support.
national or class interests< The
capitalist class maintains strong
armed forces.< Thfe proletariat.
owing to its physical and moral
enslavement .by capitalism, has in
very few countries been able to
build up an. army. to fight for its
intereste, againstthe capitalists.
Only in Russia has this been suc-cessfnl.
-
Militarism is not only ^he\ science
vrhereby one imperlatist pov/er - ia
Kommiinistipuöioe
CANADAN KOMMUNISTIPUOLU.
EEN KAIKILLE RYHMILLE
J A KAUPUNKI- SEKA K Y -
LXJXRJESTtflLLE
Hyvät toverit!
Puolueemme viime konventsionis-sa
päätettiin, että kansainvälistä sa­nomalehtipäivää
juhlitaan vuosit­tain
lokakuun 8 p:nä. Viime vubn-na
meillä oli vähä juhliin varusta,
utumisaikaa, joten tänä vuonna on
pyrittävä tämä epi|kohta korjaa­maan,
kehottaen ryhmiä j a jjätjes-töjä'
ajoissa tekemään valmistelut.
Kansainvälistä sanomalehtipäivää
ei ole käsitettävä ainoastaan juhli­mista
varten, mutta voimaperäisen
työskentelyn ymmärryksessä, puolu­eemme
lehdistön hyväksi.
Tämän' juhlan tarkotuksenapn
tehdä puolueemme pää-äänenkan-:
nattaja "WORKER" tunnetuksi laa­joille
työläis- ja talonpoikaisjou­koille.
Erikoisessa - kansainvälisen
päivän numerossa tulee blemaan
telien paikallisia, kansalliria j a kan­sainvälisiä
tilanteita. Tarkotas on
tehdä siitä nlkoasultaankin niin vai-kuttavön,
«ttä on helppo, kohottaa
myyntiä.'
Työhön valmistautuessa on ryh­mien
ensimäinen tehtävä kurtottaa
alueensa talosta talooii myynAin
suorittamiseksi..
Toiseksi, Vjokaisen puoiueen jäse­nen
on otettava osaa tähän lehtem­me
jokaiseen tölliin saattamiseen
Kolmanneksi, sellaisissa ryhmissä,
joissa ei engianninkielitaitoisia ole,
tulee työhön valmistautua yhdessä,
riten että« ehglanninkiäitaitoisen
mukana menee muita kieliä, puhu­vat.-'
Neljänneksi, juhlatilaisuudet on
käytettävä myynnin lisäämiseksi ja
uu^en 'tnaulcsien hankkimiseksi
"Worker'ilIe". Kansainvälisen sa­nomalehtipäivän
pääpyrkimykseiiä
on siis lisätä puoluelehdistömme
vaikutusta j a muokata maaperää.
•.*Ölemnj©>^^ että näitä
.ohjeita seuraten, on työllämme kau­askantoinen
merkitys. Toverit, yh­dessä
j kohottamaan "Workerin" l u ­kijakuntaa^;.
Tunnuksemme olkoon:
Enemmän liusia tilaajia, uusia luki­joita,
WORKER GANAÖAN TYÖ­VÄENLUOKKAA
LÄHEMMÄKSI
Kommunistisin tervehdyksin,
Annie S. BuUer,
The Worker.i!ehden liikkeenhoitaja.
Huomatkaa! Lähettäkää kansaiii-välisen
sanomalehtipäivän juhlanu­meron
tilauksenne seuraavasisa pos­tissa,
ilmottiaen kuinka paljo haluat­te
säännöllisen tilauksenne lisäksi.
mielenkiintoisia kirjotuksia liikkees-enabled
to wipe out a rival powersämme: tunnetuilta tovereilta, käsi.
n,W«kersariFan«rsSMVrte
By LILY HIMMELFARD
Toronto Young Pioneer, who won the "Young Comrade's" com.
petition for the best artide on "Which Party the Workers
Should Boost?"
To vote for Labour in the coming
government elections is a great
need set for the workers of Can­ada.;
' In elections befbre now the
government was made up of the
Liberal or Conservative parties as
the party j n power. These two
parties have continually fooled the
workers of Canada of 'what they
wouId do för them when they come
into power. Both parties have had
tWir tries but never did anything
for the vvorkers.
The candidates of these parties
are nominated by the different as.
sociations of the bosses, made up
chiefly of lawyers and "similar
men". These : candidates are set
betore the workers of Canada vho
are asked to vöte for them. They
are promised a great deal, but they
never seem to get their promises
fulfilled.
The workers have been f ooled
ali along, and should already realize
it. The tirae of fooling is almost
over for the capitalist to get the be-nefit
of every election up to now.
1 It is time for the workers to
think for themselves and eleet can.
didates who are their fellow work-ers
and who are nomintited by
THE TWO BIRDS
A Story for Children of Workers
:^ and Farmers
By A. C. H A L L
With a cheery cry the 8parrow
ai ighted on the leafy branch. "Good
morning, Mr. Robin", said he.
"Why are you so thoughtful today,
may I ask?"
Mr. Robin squintedthoughtfuUy
"Hm, you know, Mr. Sparrow, I've
often thought what a nice easy
life we lead. Did you ever give
it a thought, Mr. Sparrow?"
Mr. Sparrow punsed his beak
and ruffled his feathers. "Hm,
hm," said he, "so you think we
lead an easy life? Weil, Mr.
Robin, my dear sir, I do not!"
Mr. Robin looked puzzled, aiid
then he smiled. "But my dear
Mr. Sparrow, consider these queer
animals ive call humans. Look at
them. They work and toil^long
jhours in awful buildings called
factories, and vrhy, Mr. Sparrow?"
he said.
Mr. Sparrow looked wise. "To
live, of course. Humans must live,
lof course, and eat like us", he
their different Labour organizations j gj^y ^ superior way. .
throughout the country.
Being but ordinary workers "Ah", said Mr. Robin, "now you
themselves, these candidates, if they have it. We must eat to live, but
are eldcted, i am positive wiU we have .only ourselves to feed.
help the workers and farmers of When \ve want food we take it..
Miten käykään isän­maalle^
jos tätä me­noa
jatkuu?
Pitääkö tässä keskellä mätäkuuta,
jolloin suurin piirtein ollaan lupsä-kimmiilaan,
ruveta puhumaan soti^
laallisita asioista?
Kyliä kai. on.
Sotariskaali: Pohjanpa raakkipa-nostehtail^
oiden Kyösti Antero
Kehvolan ja j kumppanien sotainen
riita näet jatkuu j a kukaties julmis-tuukin
vielä.
Ltikijat muistayat kai vielä, sen,
että sotaviskaali' Pohjanpää asetti
syytteeseen Riihimäen ammusteh-tiaan
johtajan Kyösti Antero Keh­volan
sen takiiiil^feäVi Kyösti Antero
oli levereerantlut" armeijalle ja suo­jeluskunnille
prima-ammuksina ro­muta
varasta tehtyjä;, ammuksia, jot­ka
ampuessa räiskyivät, itsensä am.
pujan silmille räiäcyttäen kiväärit­kin
kappaleiksi. Ja samalla sota-viskaali
viittasi, että ammustehtaan
johtokunnassa on - istunut m. m.
suojeluskuntain 'ylipäällikkö Lauri
Malmberg. ^
Ultraisänmaalliset lehdet. Sana ja
Miekka -— - oikeistpporvarien- lehti;
-—, Hakkapeliitta — - suojelijoiden
rr-, .ynnä erät; muut lehdet ja lehti­en
takanaolijat,sepsijaan, että oli­sivat
käyneet tukistamaan Kyösti
Antero Kehvolaa^ yrittävätkin puis­tella
saivaristosta sotaviskaali Poh-janpäätä.
y
Sana ja Miekka vaatii Pohjanpääii
peruuttamaan syytöksensä, uhaten,
että; jollei Pohjanpää sitä tee, niin
osottautuu hän yleisen mielipiteen
kiihottajaksi määrättyyn suututaan
ja väärin panettelijaksi. :
Säitlaan tapaan puhuu Hakkape­liitta
ja Länsi-Suomi. V
Tällainen puhe merkitsee sitä pal­jon,
että sotaviskaali on vallintaan­kin
bolsheviki, kun .ei anna: kehvo-loiden
tehdä kepposiaari mielensä
mukaan.
Sotaviskaali viimeisessä vastinees.
saan vakuuttaa toimineensa suoje­luskuntien
ja armeijan p a r h a ^i
sekä osottaa useilla valaehtoisilla
todistuksilla, että sanotut ammukset
on tehty romutayarasta. Ja useat
suojelijatkin todistavat, että nämä
romupanokset sylkevät silmille.
Lainaamme tähän, todistuksia sota-
, viskaalin vastineesta:
"Suojeluskunnan aluepäällikkö S.
ilmottaa, että ammuttaessa suojelus­kunnan
harjotuksissa H:n pitäjässä
patruunilla, joiden hylsyt oli ostet­tu
Riihimäen tehtaasta viime vuon­na,
syntyi hylsyihin 'katkelmia, joi­den
kautta ruutikaasut löivät am­pujan
silmille. - ^
Tilanomistaja W. S. ilmottaa, että
H:n kaupungin suojeluskuntalaiset,
ampuessaan vuonna 1924 Riihimäen
patmnnilla, saivat usein savua sil­milleen
j a totesivat panokset jatku­vasti
ala-arvoisiksi j a .viallisikri.
Maanviljelijä V- M . todistaa, «tta
hänen ; ampuessaan' viime kesänä
K:n pitäjässä muiden suojeluskunta­laisten
kanssa Riihimäen tehtaasta
saaduiUla patruunilla, usea patruu­na
repesrtyi, j a kolme-ampujaa, m.
m. kertoja itse, 'sai otsakulmaansa
vertatihkuvia haavoja'. Kertojan^
kiväärissä, joka oli tarkistettu, ei
ainakaan ollut vikiaa.'' A
Näin kai sitten onkin asia. Pa.
nokset räidcävät kuin räiskähtävät-kin
ammuttaessa ampujan silmille,
tehden isäiunaanpuolustajista sokei­ta,
kukaties päättömiä. Ja : mitäs
.tällaisilla -maanpublustajillä 'tekee.
!Eibän viholHsen, Joka tietystikin- on
bolsehyikiraakalainen, aasialainen
kalmukki, tarvitse muuta, kun här­nää
Suomen isänmaalliset joulrot
ampua räiskyttelemään itsensä so­keaksi
ja päättömäksi, nauraa irvbt-taa;
vain j a korjailee sitten toisia
sokeiden kotiin, tbida sbrhlihioppiin
j a pistää poskeensa koko hjrviiijär­jestetyn
yhteiskunnan.
Sotaiviskaälilla on siis- aivan oi­kea
isänmautllinen meininki, kun y-rittää
tukistella Kehvolaa j a valit­taa
sitä, ettei suojelijoiden ylin pää
Lauri Malmberg ole ammustehtaan
johtokunnassa olleena "osannut"
estää Kehvolan. vilpistelyä.
Subjeluskuntain ylimmäiset pot-rässikät
hakkapeliittalaiset ynnä
heidän kuomansa tykkäävät kuiten­kin,
että sotaviskaalin edesptot ovat
isänmaatonta kaivelua j a asiatonta
hammastelua. Nämä suojelija-yli.
poträssifcät tietysti i tykkäävät, että
se on oikeaa^sänmaallisnutta, kun
isänmaan suojelijat ampuvat silmän­sä
puhki Kehvolan raakkipanoksil-la.
Tämä kanta kielii, että nämä
pääpoträssikät eivät aio rtse mennä
isänmaata puolustamaan Kehvolan
panoksilla, mutta kukaties nostavat
nättejä Voittorahoja Kehvolan . teh­taan
osakkaina raakkipänoksista.
Meillä ei kylläkään ole mitään si­tä
vastaan Vaikka" suojelijat ampu-vatkin
itsensä romupahoksilla so­keiksi.
Päinvasioin. Olkaa hyviä
vain. Kunnaneläteiksihän nämä so­keiksi
tulleet saattavat joutua, mut-'
ta sitähän ne ovat jo njrtlcin, joten
asia ei siltä kantilta huonone. .
^Emme kyllä satu tietämään, mil­laisia
tarkka-ampujia sokeat suoje­lijat
byatj varsinkin, jos eivät sat­tumalta
ole selvänä. '' Luulisimme
kuitenkin, että punikitkin voisivat
heitä paremmin väistää. • Asialla ö-lisi
siis hjrvä puoli tämä. | ^ u ^ en­täs
silloin, kun demokraatti Äntoii
Kotonen ja ^ateemisen karjala­seuran
pomo . Erkki Kaila huutavat
rajalle?. Miten silloin käy?
Sanokaapas isänmaalliset päälle-hakkaajat.
, Inkvisiittori.
VMBDEN KDUIKAUPPA 4^
VOIDAAM TILATA SEURAAVIA KIRJOJA: - 1 — ^
Alanteen Sanakirja, saomalais-englnntilainen, aid. gjQ^
2 4 »
1.00
AmiSlSkan Snomnlafinn, gatjnrikertomakaia, tej. K. Rissanen ...7
A
mÄgon mreaagi Mij kirj. JackTindSr^^S
.nnGnliob;e rnKeu a j a' Tähdet Baallniankaikkeuden tarina * km *i•"' 'ATA. .
• v 1.28
.80
1.00
.A»
o^fc^^t: TietoaBn*; kirj; O B C Stren&aid.
BakteOTt, T » e ^ » w ^ ^ ^ Kolpin Ravn, sid.;.... jsA
gäÄ^itaSSKK^fetoito»^^ ••— • «
SSSSÄ^aS^^^Ä » •«<«. »M- M»
Ilmojen halki, kertomos lennosta pohjoiättayalle.kirr.^Am
Järjestehnini Miehille, hyvä voimiBtelakirJa. kirj. J . MueUer ' ' v , .
JÄck London, elämankertc^maistelmä, kirj. Helmi Krohn, nid. "y^
Kairosta Niilin latvoille^ matkailijakert^mos,^!^ nid
KKvymmmmeenoeenn saookkeeaMa jioohhttaaiaf Ma, . kViirrij.. AAri^th^fucnr i.M'"» ," LTevi"s I U J Ö " " W
iMkB^vronuuud e l ^ London, sid. 2.00
....... l Ä
....... 6.00
I 00
ja E. E . Käiiä!"! l!oo
. ......... 1.00
2.10
Tarvitsen aina 40 ntiestä
nimisessä talossa, jossa on puhdas­ta
ja kunnollista ruokaa sekä siis­tiä
ja puhtaita huoneita saatavana.
Pilettiä myös välitän Ruotsin-Ame-rican
linjan laivoilla matkustajille
Suomeen ja Suomesta Canadaan.
Kirjoittakaa ajoissa o»>itteella:
Hjalmar Paju,
21 Overdaie Ave.
Teleph. Up 6538 W. Montreal, Que.
M«uw>v, s v u u M u u : cuuuoBM», &irj. *iBCK ijonoon^ nd. ..........
jatar Haidienjailan Bavinto]a> kirj. Anatole Franze, sid.
Kodin liääkExikirja, eteyäBti toimitetta, sid,
Kansakonlan kaittaldzja, toim. Jotuni, fdd. ..............
Kansakoulun kartiaato.nasi, toim. A . R. Blom<
EommunistiDDen Manuesti, Idrj. Karl Marx, s....
Kriiiinuäkon AUraperS^ tutkiema k i r j . Karl Kantsky sid 2.10
KliSndyken Koningas. seikkailaromaam A I « kirj. Jack London IJS
KipinSlennSttimen toimintai kv kiij. Erigar ja Subkis
Kirlanpito-opas, tehnvt Juhana Toiviainen, nid. „ 78
Kixjanpitoi kauppaopistoja varten, k&j. L'Kovero 1.50
Kanojen, hoito, kirj. Matti Järvi 78
Keittokirja, k H . Mina Wall. sid. —. . . . . 2.00
Kultamaan rakkautta, hienoja xakkausseikkailuja, kirj. Jack Lon­don,
nid. .40
Kotipuutarhuri, kuvitettu pnntailian hoitokirja^ kirj. M . Hyvönen, sid l.oo
Kielletty Hedelmä, raldcausromani, kirj. P. O. Höcker, sid 60
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. Alexander Dumas,
S osaa, nid. ................i. 1.00
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta,
kirj. Kaarlo Halme, sid. , 1^0
Kristitty, romani, k i r j . Hall Caine, sid. 1.78
Laulii tulipunaisesta kukasta, k i r j . Johannes Linnankoski, sid 1.40
Lenin ja Lenhflismi, kuuluu sarjakirjastoon, kirj. I. Stalin, sid .78
Lumikenttien lytär, Beikkailuromaanl Alaiskasta,'' kirj. Jack London,
1.28
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre,. kirj. Launhardt, sid .50
Luokkien sota, lärj. Jack London, nid................ .88
Lisoletteh avioliitto,' ylevä rakkausromani, kirj. T^. Courths-Mahler,
nidottuna ,. 40
L^hyt terveyaoppi naisille, k i r j . tnri F r . Hovitz 38
Meren urhoja, merimiesromaani, kirj. R. Kipling, sid .78
QerisusJ, seUdcailnromaani. kirj. Jack London, dd. 1.50
Maaumanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. £. Becher,
« M 1.78
1.00 ^
1.S0
Madsen, liid..; JSO
... .50
... .80
1.78
148
RUOKAA SAATAVANA v
•terloittain ja viikottaiB.
Auki klo 6:sta a.p. — klo 2:teen
yöllä.
NEW WASHINGTON CAFE
Elm St., Sndbury, Ont. •
Canada. They will be sure to do
this to the best of their ability.
As a Pioneer, I appcal to ali
the children who read this article
to teli their parents to vote Labour.
In this Avay they xviii help to
end further exploitation and sla-very
at the hands of the capitalist
class.
On the other hand, my dear sjr,
the humans, queer freaks that they
aro, make lots of things, lot of
nice clothes and food. For whom
may I ask?"
"For the factory owners, of cour­se",
replied Mr. Sparrow.
"Precisely, my dear Mr. ^Spar-row.
If they vrere as \vise as ive
are, they would do ;away with the
factory ovrners and work for them­selves,
and not for a lot of idle
parasites, that is, people Tvho live
of f the backs of the workers. In
other vvords, they would. live and
make the fine things of the world
for ali the workers instead öf for
the few lazy bosises. This would
give them less hours of toil and
make them free and happy."
" I wonder vrhen, Mr. Sparrow",
said the Robin, "vriU they get as
vrise as we are. I wonder v h e n . . ."
HAIMMASLXÄKXRI
Johnson'Block
Vastapäätä Cochranen rauta-
/ kauppaa
SUDBURY, ONTARIO -
HUOM.! Suomalainen konttori-tyttö.
' . •
Liha- ja Ruokatavara­kauppa
'1 Cedar St. — - . ^ Sadbary, Osit
Telephone 844. Box 624.
N I E M I A V A L K E A P X XV
sotaromaani, kirj. Hall Caine, nid ,
Maraln £denw setkkailaromaani, kirj.^ Jack London, sid
Maapallon käutyshiBtoria, tietoaarre, k i r j ^ V i ^ o r Mad
Maai]ma^iike,!r<ietoaarre, kirj. Albrecht Wirth, aid.
Maailman avai^uusr, tietoaarre. kirj. Tsri J . Schreiner, sid
Maa ja Surilnen, tietoaaixe, kirj. Ajlr^^ Kirehhoff. dd..
liaanyfljelya Kemia j a l ^ i k k ^ , kttj. Arthur ftindeU, sid.
Maanyiljeljrsc^, l ^ j . Son&ien. sid.
Merikotka, kertomus Saksan: kaapparilaivastoBta sotaaikana, kirj.
; Felix von Luckner. sid. 1.28
Merien takana, seikkailu rakkausromani, kirj. H. Courths-Mahler,
nidottuna 1 „ .60
Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid. 1.28
Minna sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
Sinclair, sid.^.......................:........ ;....$1.28
Minua sanotaan Puusepäksi, yhtetskunnallihen romani, kirj. Upton
Sinclair, nid.
.90
Naamibiätiskoulu, hyvä näyttämöille, kirj. Juuribja, nid .78
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja," kurj. Eristine
Skjerve, nid.
1.00
Naisten Snkneloiklrj.;Lääket.TOT E. W.Wrestlind, nid. l.OOf
Na^^nusteln, kuvitettu opas, kirj. EUi Björksten, nid 1.00
Nffibi» ?a AvioOitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
Stephens, sid. 1.S0
Napoleon UI vallankaappaus, kirj. Karl Marx, nid.' .T........ .70
P^kJcaörS j a Pääoma, kirj. Karl Mars „...„ .28
Pakkopaita, kuolemattemuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
London, sid. 1.78
Perheen, Yksityisomaiauuden ja Valtion Alkuperä, kirj. F. Engels,
sid. 1.00
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid. M
^ n i k k ^ a u t i , kirj. Nikolai Lenin, nid. 50
Pieni. Tietosanakirja, sid.^ 5.00
Perustuslain Olemus. Wrj. Q. Saari 30
Pieni Mehiläiskirja. kirj. BMcko Dkka . . . . . . . ^ . . . . i .2*
^ s k a n Kans^ai8sota,^kirj4-Kari I M ^ nid. .38
Rannerengas, hieno rakkausr^inani; kirj. David Potter, nid .40
Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen 1.25
Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid. 75
agäalisösen Filosofian Juuret. ki^j.Frietrich Engels, nid. .40
Sairas Lanjn, lasten terveyshoitokiria, kirj. Ruotsalainen, sid 1.25
Sotaiouistelmani, kirj. kenraali Ludendorff, sid. 2.5»
SMfflö» KieKonpi/^kiri. B. N . Setälä, sid. ....4... -75
SoflSraembkralia j a Sosialismi, kirj. K. W. Silver&erg, nid .30
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, Idrj. T.-ri Jules
Comhjr-;nid. . 1.00
Sukupuonelamän TerveyAoppi. kirj. Max von Gruber,' nid 75
Saarelaiskuvia. I j a TL osa yhdessä, kirj. Emil Elenius, sid. 100
buloisen Järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani,
^ kurj. B . Temple Thursten, sid. 150
Silmukorvan nuori Epra, satakuntalainen kertemus, reiraaa rak­Tutukvaiustttaa;
, sknikruj;p lKuoaUatraluo dHeiastlam, e,k isrij.d .T .. .^.. ...p...w...i..ä ' W ' 7 S1 -25
.50
.50
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, kirj. H. Courths-Mahler
nidottuna ....1.'.......... i'v*"*''iV'*"ö"l^UÖT'"
Valaveljet, romani Islannin asuttamisen ajoilta, kurj. G. i.SO
Vaimo, jonkaa minufle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, sid. z.aw
Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, ma. i.#
Valkoinen Profetta, romani engl. siirtomaapolitikasta, krrj. n^u
Caine, sid. 2.50
sijaitsee
t Dnrham Street. Sodbary, Ö«t.
Ivar Salo.
TILATKAA VAPAUS!
S S if. ° i Arvo Vartia, nid. l.OP
Vöjmisteluohjelmia n , k i r j . Arvo Vattia. nid ...1'
Villiruusu, rafckausrpmaaht kirj. wS sid " " " " ' -.00
Vleisen T P ! I ^ ? J « : ? ^ ^ ^ Barnes Graundy. sid. 1.50 Sr^ZoT!?^ S^^^*» Tö»''^ Xaitinen, sid. 3.00
Ylos Helvetista, b r j . Konrad Lehtimäki, nid. . . . . . . . . . . . . . . . . . l 1-7*
Yleinen johdatus' loonnontieteisiin. tietoaarre. i S . Th. H. Huxley,
sid. ~........,„.„'.„„:...: .50
vni^^itl^^^^^ Vapauden MbnttoätäT taata'*'
FOUNTAIN KTNIÄ. joiden hinnat ovat $2.75, 94.00, |6.Ö0 ja ?7.00.
Vapauden kiijakauiipa. Box 69, Siidbuiy, Ont