Vapaus, May 4, 1929

              Lanaittaina, toiikok> 4 p;iiä—Sat, May 4
VAPAUS •tl—hl— IHMMCSB aiam
ja aiiiSaTtei JiUqiiinaZ.
S. C KE3t.
T O I K I T T A J A T »
A. VAAHA («akOiM). 9. A . TOiBLlfEH, B. PEHKOJfEH. M. PimjANSAU).
at a« Poft Office-DcpcftoeM, Ocun. aa MOMJ claM auttur.
•( Fiasbb Varkca ta C<«2<. PaHährf täOr «t S o A n r . Ootnfai.
TItAOSBIMNATt
I »k. M.S«/.C U , « « . » tt- n . » !• I Vk.nM. — thArtnhcHki^ Ja SU4«B«» aclf »«Miia
~ : IrftT UM. « tt. |3JCi S l i - $24» Ja I Mc • . ;
lUIOTUSHgfNAT VAPAODESSAi . ^ ^
XttjenThtrglmatAm. nM luxtm, $2M fcaS kotaa. — Anoiiiuoom mtanäO* tmtKtont^^Aut Sfle
^alKatamaa. — KuaesussttoflnotakKt SÖe teta, tlXO S teua. — Sriitr»«fl»otaIw«» nXO kau.
CUO. S kotaa. — AaaatoeronmotskMt tiM kata, tSM fcafcai kotaa. — KuUmOmcnla^ $1M hat*.
' - KtttfiaanmotaVtct t2XO keru. SOe {isisakM k»o.lanae«lt» tai BmbKrrJraybi. — Hi>ata»nfM<<ot Ja
—otolM«ifkwt SOe kota, 11.00 kolme koto*. — TaapiäibaoCUiica Ja ani»m««cmttBBrioi «o. «aadit'
IBMM* ' I£hcfcct5T2 fln^fff^f^fpt/t ctokStccs*
£«fctcea aiottajea ilaolBHca pili» olU konttoriaM k«Uo « ip. ila»g>tnBi»P«W»a eOdiiteai aykipäirieä.
VapanSca toiauta*: Hooscnno 207. K(£k<7 BaadiB*, 4 DoAaai St. PahaK» S36W.
••paadai konttori: Ij2wTty BeSUiac S7 Lotna St. Pahrfi» VOa. fetH»»out Box 69.' SsOaiy, O»».
Tapaadea yaiiM Ja UtaeMi ta>ot7 Bailliac; S7 L o tM St. Pakdia 2SS7W.
Ljenan yeriiöyiyii 17<fiiotkiiiiDsto
Bobtikuun 17 päivänä tuU kulu-oeeksi
17 vuotta historiassa LJenan
veriU^Ipi nlzneUä tnnnetosta työläis­ten
Jouklräteuracful^esta, Jollaisista
koko tsaristinen Venäjän bistoria on
Couxml aJrotUiSLf nte*. 75c per <oL itxk. H« ! » 8 a ekarfa for aiacta tsaottoo, *5c.
l i (k# laet adfertiaiBf m*äiua aaonx ibe Fiaaiih >o;Ia fa Canada.
Tl>e Vapaas
im tat Bulioia takaan aaa *a*taiuU «ulaSiKcs kJjjeeaeoiBa. kixjottaka» «oieljem liikkfOilKätalaa
»•aiiiiaiHlactU Bigiam; J. V. KANNASTO. HifctanAoiuja. _ :
'Tochin viikko*^ Ranskassa
Ranskan hallituksen ja sanomalehdistön yhteisin ponnistuksin saa­tiin
liittolaisarmeijain ylikomentajana maailmansodassa olleen kenraali
Fochin hautajaistilaisuus muodostettua mitä kansalliskiihköisimmaksi
£otahengen lietsomistilaisuudeksi. Eräs kapitalistilehti mainitsikin, että
"nuo päivät muistuttivat vuoden 1914 elokuun ensi päiviä, sillä niin
korkealla oli kansallishenki ja sotilasurhojemme kunnioitus". Parlamen­tissa
kaikki edustajat, kommunisteja lukuunottamatta, seisaalleen nous­ten
kunnioittivat "kansallissankarin" muistoa ja runsain käsin luovutti­vat
valtion varoja imperialistista propagandaa palveleviin hautajaisjuhlal-
Ibuukstin. Hautajaisia seuranneet kuusi päivää olivat julistetut suru-päiviksi,
taloon, jossa Foch asui, järjestettiin pyhiinvaellusretkiä, jne.
kenraali Foch haudattiin Invaliidien-palatsiin, Napoleonin arkun viereen.
Samaan aikaan, kun porvaristo vietti militaristbia peijaisia, jär-jesleUiin
kommunistipuolueen toimesta useita kokouksia, joissa paljas­tettiin
porvariston sotakiihkoinen politiikka ja kehotettiin työläisjouk
koja entistään valppaammin seuraamaan maailmanpolitiikkaa, jotta
voitaisiin ajoissa ehkäistä kapitalistien valmisteleman uuden sodan puh­keaminen,
ja tarpeen tulle» muuttaa imperialistinen sota luokkasodaksi
kapitalismia vastaan. x
Näihin kommunistien järjestämiin tilaisuuksiin lähettivät viranomaiset
joukottain poliisihurttiansa, jotka hajottivat kokouksia ja pieksivät niihin
csallistuneita työläisiä. Mainitulla viikolla pidettiin myös Pariisin piirin
kommunistijärjestöjen edustajakokous, jonka kaikki jäsenet vangittiin ja
teljettiin tutkintovankilaan- Näitten vangitsemisten perusteella on aljetfu
useita oikeusjuttuja kommunistipuolueen jäseniä vastaan. Mutta vaikkär
porvaristo näin "Fochin viikkoa" viettäessään kävikin entistään räikeäm-
«pään työläisvainojen järjestämiseen, niin kommunistipuolue puolestaan
osotti, että laajat työläisjoukot kuule\-at sen kutsun ja ovat valmiit nouse­maan
taisteluun porvariston sotakiihotusta ja -vehkeilyä vastaan.
Sulkanen ja Sasu Punanen samalla
Toverilehti. Työmies kirjottaa: . .
Todistuksena siitä -kuinka nopeasti puolueestamme ja järjestöstäm­me
erotetut renega^tit luisumat, hbsli^Iäisuuden syvimpään, Jiejuun, on
sekin, että. Sulkanen on rädcettäin pi^unut New .Yoricm - noslal^
puhuJA|9yplta;:.6amassa tilaisuudessa'5u6 Sosialidemokraatti-Iehden
(jcla vallankuimottkselHset työläiset sattuvasti kutsuvat ••^Sasrnfcraatiksi"^
kronikoitsijan *'Si3su Puhaseh" (Yrjö Räisänen) kanssa. Sasu Punainen
tunnetaan Veriköisesti räävittömästä Neuvosto-Venäjän ja kommunistien
parjaustaidöstaan, jossa mustimraat taantumuslehdetkään eivät vedä hä­nelle
vertoja. Hän on matkustellut Suomen valkoisten stipendeillä Eu-ropassa
ja ori nyt matkalla tä^Uä Yhdysvalloissa.
TUqisuus piti olla osuustoiminta-iltama» Mutta Sulkanen, joka
on aina pilkannut (^uustoimintaa eikä tiedä siitä enempää kuin sika
pohjantähdestäy käytiitilabuutta hyväkseen pärjätäkseen kommunistipuo­lueen
ja Suomalalteeri/Työyäeri Järjestön toimihenkilöitä. Ja Raivaajan
raportin mukaan vei hän kommunistien parjaustaidoss voiton Sasu
Punaselta. Parjaamalla konuhuiiistipuolueen ja S. T. Järjestön toimi­henkilöitä,
pyrkivät luopiot Siilkanen, Boman ja Askeli y.m..^eittäm^än
työläisiltä sen tosiseikan, etta Ke ovat tulleet erotetuiksi komraunistipuo-
• lueesla ja S. T. Järjestöstä, kpsica he ovat asettuneet ajamaan niissä vie­raita
periaatteitaan-. Boman ja. Aske|i ovat näet samoihin aikoihin
*"avanneet suunsa" Bropklynin "Kaleva"-haalilla. Boman on tuominnut
tuossa puheessaan nyt ensi kerran ilman kieräilyä puolueen uudelleen
järjestelyn, mutta silti vakuuttanut olevansa "marxilainen", jota ei tietysti
kukaan työläinen usko. '
Sulkanen, Boman, Askeli ja Co. ovat puheillaan peittelemättä julis­taneet
itsensä ulkopuolelle vallankumouksellisen työväenliikkeen ja siten
todentaneet mitä selvemmin koko Amerikan suomalaiselle työväelle, että
kommunistipuolue ja Suomalainen Työväen Järjestö olivat ehdottomasti
Oikeassa erottaessaan heidät riveblään. Ja heidän luopuruutensa kruu-nautuu,
heidän liitossaan Sasii Piinasen ja nöskelaisen Raivaajan kanssa.
niin tunnettu.
Etäisissä Siperian erämaissa sijaitse,
villa IniManb^mMltniT^nr uurastavat
työläisjoukot mitä raaimman mielival­lan
Ja piiskurikurin alaisena, ollen
ansiot aivan nälkärajalla Ja kaikki
elinsuhteet eläimellisen kurjat. Pii­nan
synnyttämä työläisten ^rytymät-tömyys
sai vähin erin Järjestyneen
joukkotaistelim leiman j a niinpä vuo­den
1912 alussa työläiset Jo rohkeni­vat
esittää kultahuubtimoiden hallin,
nolle vaatimuksen työpalkkojen ko­rottamisesta
30 prosentilla, kahdek-santunnin
työpäivän voimaansaatta­misesta
ja 24 vihatuimman työnjohta­jan
erolttamiscsta. K i m paikkakun­nalla
ei ollut riitävästl sotaväkeä. Joka
Iit oQvat socvittaiieet yhden inhoitta-vimmista'veriteoistaan,
ja porsastele-vat
kapitalistit j a tsaarin virkaheirat
Imilivat. että nyt rauha i»lautuu,
kun suonta iskettiin niinlciiin oli tehty
vuonna 1905.
Mutta rauha ei palautunut. Päinvas.
toin muodostui Ljenan työläisteurastus
hälyytyssignaaliksi, Jofca nosti kautta
laajan Venäjän maan ilmoille valta-
Osuustoiiiiiiitatyö
KesM-Ontariossa
Can. Stuanalaisen Järjestön osastoille
Ja yksifyisOIe .pseniOe Järjestön
n d j ä n n e s ^ leirissä.
Järjestömme maaliskuussa pidettj
Olisi voinut pitää kurissa liikehtimään
nousseet työläiset, vitkutteli hallinto
neuvotteluja j a oli myöntyvinään työ­läisten
vaatimuksiin, kutsueii famalla
Irkutskista lisää sotaväkeä. Ja kun
tilatut sotaväkiosastot saapuivat, niin
muutti hallinto heti äänensävyään.
Työläisten vaatimuksiin vastattiin kiel-telsesU.
j a kun työläiset uhkasivat l a ­kolla,
antoi joukkoja komentava san-tarmieverstl
Terestshenko määräyksen
ampua lakkokokoukseen kokoontuneita
työläisiä. Humalaan juotettujen soti­laiden
ammimnassa sai surmansa 270
työläistä ja 250 haavoittui vaikeastL
Näin punasi Siperian hankia jälleen
työlälsverl. Tsarismin santarmipyöve.
kia pakc^tettu nöyränä kärsimään
tsaarin Ja kapitalistien satraappien
pakkovaltaa. Tehtaissa ei uskallettu
kuntoon Takknilla tai esittää työläisten
eiäniän parantamista koskevia vaati­muksia.
Niinpä vuonna 1911 otti lak­koihin
osaa vajaa. 100,000 työläistä,
Ljenan verilöyly nosti esiin uuden
taisteluvyöryn. Vastalauselakkoja puh­kesi
kautta Venäjän. Ja vuonna 1912
nousi lakkolaisten luku 800,000 hen-työlälsten
voimia yhteenkokoavtu fitä
todistaa sekin, että tuottajat ja ku­luttajat
ovat tuQeet mainiosti totmpen
keskenään näennäisistä vaikeuksista
huoUmatta.
Mutta meidän ei sovi py?:5htyä
p-nijfqnpn^Trf» hemmoittelemaan Ja i -
hailemaan omia töitämme narrien ta­voin.
Me pleiome saaneet maitolHk-keen
onnistumaan tähän asti maini­osti,
mutta iheillä on muitakin vält­tämättömiä
elämäntarpeita kuin mai­to.
Niihinkin sopii yhteistoiminta. E -
teenpäin siis!
Työläisten on rakennettava järjestö-voimaansa
pala palalta, kivi kiveltä
j a usein hyvinkin vaivalloisesti, mut-päätöslauselman
jäsenten Ja osasto- ^ ^ vaivannäkö kannattaa- Eikä e-jen
noudatettavaksi: päilyHe j ä arisailuHe löydy tälTäkään
"Aluekokous tunnustaa osuustoimin- alalla oikeata perustaa. Jos kerta suu-tahikkeen
tärkeäksi työläisten etujen jättilälsuiistit ovat muodostuneet
valvojaksi, ollen sen edistäminen täy­dellisesti
luettava S: Järjestön ja sen
osastojen harrastuspiiriin.
Aluekokous, harkittuaan osuustoi­minnan
suuntaamista Suom. Järjestön
organisatodrlseen yhtesrteen, katsoo
sellaisen järjestelyn mitä suiuimmas.
e a , « o i i i,o<i,t«on« sa määrässä epäkäytännölliseksi siksi
keen. Samalla^työyaenli^ ^ I k k i g a canadan Ä l s t e n osuustolmin-nan
yhtenä tärkeänä tarkoituksena
täytyy olla erikielisten työläisten yh-teenkokoaminen
ja tätä ei luonnolli-voimistnu.
Yhäkin täUöin vielä
maanalaisena toimiva t>ol5hevistinen
puolue tekee voimakasta propagandaa
työläisjoukkojen keskuudessa niiden
kokoamiseksi vallanktunouksellisten pu­nalippujen
alle. Ja näin syntynyt tais­telu
jatkuu, joukkojen liikehtiminen
kasvaa yhä uhkaavammaksi vyöryksi,
kunnes se lopulta pyyhkäisee pois ka­pitalistisen
sorron j a riiston epäjiuna-lan
valtaistuimelta ja lokakuussa MIT
saattaa valtaan proletariaatin, joka
pystyttää diktatuurinsa sosialistisen
rakennustyön j a vallankumouksen tur­vaksi.
— Punainen Karjala.
Aikansa seuraamisesta
Yhtenä hyvin tärkeänä syynä sii-r mattcmuus. Velvollisuuden tunne työ-hen.
miksi työläisillä on niin erilaisia
käsitteitä yhteisestä työläisille kuulu­vasta
asiasta, on ise, että hyvin suuri
osa työläisistä elää vielä vanhanaikai-
SIUR käsitteillä. Monen maailman»
katsomus on vanhentunut. Heille ovat
yhteiskunnallisten olosuhteitten luo­mat
mahdollisuudet samanlaatuiset
kuin jo aikaisemminkin, vaikka olo-silhteet
useasti muuttuu. Jos se todel­linen
elämä, jota Joutuu työläiset
elämään, joka on monasti kurjaa, ei
vastaa heidän maailmankatsomustaan,
niin he asettaa syyn johonkin epä-läisiin
toimimaan oman itsensä ja
luokkansa hyväksi herää vasta silloin,
kun työläinen tulee tuntemaan yh.
teisyyden tunteen toisten työläisten
kanssa. Siilien pääsee parhaiden ja
helposti oman itsensä kajsvattiksen
kautta. Kansallis^ ja kansainvälistä
yhteistunnetta on meidän työläisten
keskuudessa puhuttu ja pidetty jo
olevan kauan. Mutta-tuskin monikaan
huomaa sen tunteen tärkeyden, Ja
mitä se ^ saada aikaan työläisten
ajatusten herättäjänä ja tekoina. Toi­mettomana
pysyminen ja. taantumus-sesti
voida toteuttaa Suomalaisen
Jestön puitteissa. Sen vuoksi pitääkin
aluekokous parhaarm. kehittää suoma­laisten
työläisten alullepanemaa o-suustoimlntaa
edelleen yleisen osuus^
toimintaliikkeen läheiseen yhteyteen
Aluekokous velvoittaa kaikki alueen
S. J . osastot tarmokkaasti edistämään
csutistoimintalllkettä yleensä, ja kos­ka
Sudbmyn kauppalassa on tällähet-kellä
kehittymässä osuustoiminnalli­nen
hanke, joka kaiken todennäköi­syyden
mukaan tulee . merkitsemään
paljon Järjestömme neljännelle alu­eelle,
tulee sille yritykselle antaa a i ­van
erikoinen huomio. Mainittu han­ke
on Siidburyn tähänaististen työläis­ten
osuustoiminnallisten laitosten, Ck>-
Operative Trading Association of
Sudburyn. Ja Consumer's Societyn
(Maitoliikkeen ja Poikatalon) yhdistä­minen
yhdeksi osuuskunnaksi ja t är
j a P5'syvät pystyssä työläisjoukkojen
kannatuksesta, niin mikä ihme estäisi
meidän omien liikkeidemme menesty­mästä,
jos me itse niitä kannatamme,
emmekä tule niin mielenvikaisiksi, et­t
ä ryhdjmune taistelemaan suoraan o-maa
itseämme vastaan. Meillä on jo­takin
sellaista kauppamme, poortita-lomme
j a maitoliikkeemme tukea, jo­ta
ei suurirriminakaan trusteUla ole:
Meillä on omat ostajamme ja knlnt-tajanune,
me itse Jaori olemme niitä.
Tov. D. Helin liikkuu Co-Optasin a-sioilla.
Hän myy osuuksia, tämän lisäk­si
on osuuksien myyjinä Joukko mui­takin
tovereita, täten saamme rahaa
ten yhdistyneillä voimilla osuuskaupan
määräiseen olemukseen, eikä omaan | joukkoon kuuluvana ei ole kukaan mi-itseensä
j a siihen tosielämään jota hc tään voittanut, jota ovat monet ai-elävät.
T3^ymättömyyttä ja napinaa
voi kyllä heissäkin: tapahtua ja tapah­tuu,
siltä syystä, että todellinen elä­mä
ei vastaa heidän mielikuvitustaan,
oletettua hyvs^tä. Ja se tyytymät­tömyys
voi siirtyä yhteiskunnallisiin
uokkasuhteisiin. Niihin iluniskunnan
elinksymyksiin nähden, ja niihin. syi­hin
nähden jotka jakavat ihiniset
eri luokkiin. Itakentavat liidkkieh ja
ylrsityisten ihmisten välille sovittamat,
tornia- ristiriitoja. • niihin nähden ne
eivät monasti ollenkaan seiuräa a i.
kaansa. Se. on - luokkataistelua ja sii­tä
se kokonaan pysyvät sivulla.
. Näistä ihmisistä, tai työläisistä te­kee
poikkeuksen ne Jotka todella seu­raa
alkaa Ja tapahtumia Ja luovat
käsitteensä niistä. Ottavat osaa jul­kiseen
toimintaan, koettaen selvittää
nUtä ihniöitä ja syitä joista Johtuen
elämässämme esiintyvät epäcohdat.
Ne ihmiset omistavat itselleen äatv
teen, jota edustavat He ei omista s i ­t
ä vain omaksi yksityiseksi edukseen
pelkän mieliteon Ja ulosnäön vuoksi.
Ne ovat niitä ihmisiä jotka toimivat
luovan tahdon kosketuksen ja vakau­muksensa
alaisina, täyttäen ajan vaa­timaan
kehityksen kulkua. -
Ktilnka monet työläiset ovat aikaan­sa
seuräamattomia? Täällä Cana- Bakusta ilmoitetaan, että Surahanin
dassa meidän suomalaisten kesken piirissä on saatu puhkaistuksi uusi naf-suurin
osa joukostamme, jopa melkein talähde, joka antaa vuorokaudessa
kaikki. Ja mikä on siihen syynä? liki 600 tonnia naftaa. Laadultaan on
Siihen on syynä juiuri idkansa seuraa- nafta ensiluokkaista. .
kaansa seuraamaan kykenemättömät
ihmiset - erehdyksessänsä odottaneet.
Vanhentunut maailmuikatsomuB' niin
monelle lopulta osoittautuu kelpaa­mattomaksi.
Mutta sen kokemuksen
saamiseen on mennyt nuoruuden voi­mat
ja elämän vä^mys painaa ras-kaasti
mieltä. Aika oU tullut vietet-i3rä
aivan hukkaan-tyksilöllisiessä aja­tuksessa
ja toimettomuudessa silloin
kuin olisi pitänyt koko nuoruuden Ja
miehuuden voimalla' ryhtyä selvittä-inään
elämänkäsitystä joka oUsi k i i.
hoittanut ponnistamaan tavalla. Jolla
tuo suuri työläisten elämänkysymys
olisi parhaiden ratlcaistu. SellaisUle
iHmisille, jotka tulee timtemaan työ­läisille
kuuluvan yhteisyyden tuntien
hyvissä" ajoin, he ei väsy. Tulkoon on­nettomuuksia,
erehdyksiä, heille nau­rettakoon
niinkuin tekee - monet ym­märtämättömät
työläisetkin, he ei lan­nistu,
sillä he tuntee tunnossaan, että
heidän toimintansa: pijrkimyksenä,
päämääränä on edistystä vaativan elä­män
pakon synnyttämä vaatimus ja
he tietävät niitä varten he elävät —.
avaaminen Co-Op. T n Associationin
sääntöjen alaisena. Aluekokous velvoit­taa
jokaisen tämän alueen osaston os­tamaan
tämän yhdistyneen osuuskim-nan.
Co-Optasin, osuuksia mikäli ra­havarat
tai luottosuhteet myöntävät,
kokoon osuustoimintasuunnitelmiemme
toteuttaiiiiseksi. Niiden toteuttaminen
tarkoittaa sinun, nainun ja meidän
kaikkien yhteistä hyvää. Tähän tar­koitukseen
rahojen luovuttaminen t i
todellisesti merkitse mitään "uhraus,
ta" eikä "avustamista", se merkitsee
vain oman itsensä auttamista yhteis­toiminnan
kautta.
Te luitte tai kuuUtte ylempänäo-levan
alueemme edustajakokouksen
päätöksen. Sitä ei ole pelkäksi sana­helinäksi
tarkoitettu, ettehän tekään
työläistoverit, tahdo sitä sellaiseksi
muuttaa? Eipä tietystikään. Siispä
ostakaa sitten osuuskuntamme. Co-
Optasin. osuuksia kim tov. Helin tai
kuka tahansa Co-Optasin valtuutetuis.
ta teille nUtä tarjoo. SeUainen on hy­vän
päätöksen käytännöllistä tunnus­tamista
ja toteuttamista.
Co-Optasin uudisrakennuksella teh­dään
Jo työtä; siellä heUuvat lapiot,
välkkyvät kirveet ja kirskuvat kiiltä­vät
sahat. E i pidä luulla, että raken-taisiän
SUDBURYN TYISLXISTEN
UiHJOTUKSET
tov. Vaaran j a Vapauden pubUxstas-rahastoon
jatkuvat. Kommunistipuo-iueen
asuntöalueryhmä yildennen
toimesta on juuri koottu j a luovu­tettu
paikallisen puolustuskomitean
rahastonhoitajalle kaksikymmentä-yhdeksän
dollaria \'iisi senttiä ($29.-
05). Toverillinen kiitos kerääjille
j a lahjottajille.
Canadan työväen puolusttjsliiton
päämajaan on komitea lähettänyt
sille luovutettua rahaa seuraavasti:
Maalisk. 2 pmä ......§132.00
Maalisk. 9 p
Maalisk- 16 p:nä 22.25
Huhtik. 6 p:nä 33.00
Huhtik. 20 p:nä 10.25
Toukok. 4 prnä 29.05
Yhteensä .....527»;80
8 päivänä. Suomen punaorpojen kesä-siirtolan
hyväksi. Nyt jos koskaan olisi
työläisten avustettava näitä , iltamia,
sillä onhan asia siksi lähellä meitä, et-
UUSI NAFTAL%HDE
sillä 3«nmärrämme tämän sellaiseksi. °"si™ossamme on mitään "ilmassa-lentoa",
ei, siihen on liikkeemme suu­ri
laajeneminen osottanut suoranai.
sen pakojo- J a mielihyvällä me oikeas­taan
otammekin harteillemme tällai­sen
"pakoij". koska se osoittaa, että
liikkeemine on oikeissa käsissä ja o i ­kealla
tolalla täyttääkseen tehtävään­sä,
työläistuottajain Ja -kulutt^jain
Luokkaoikeus työssä Afrikassa ja Canaiassa
Oikeus tulee jaetuksi! Etelä-afrikalainen maanviljelijä pieksi tum­maihoisen
alkuasukkaan ja sitten sitoi hänet jalasta piiuhun, jättäen
hänet riipiiksiin pää alaspäin, sillä seurauksella, että alkuasukas kuoli.
Maanviljelijä vangittiin ja lähetettiin vankilaan seitsemäksi vuodeksi-
Hänen etumiehensä, joka-rauttoi ^tummaihoisen pieksämisessä ja puuhun
ripustamisessa, tuomittiin maksamaan seitsemänkymmenenviiden dol­larin
sakon tai menemään kahdeksi kuukauddcsi vankilaan.
Kaksi kuukautta sitten, täällä Canadassa, jossa brittiläinen oikeus
myös vallitsee. Arvo Vaara, suomalaisen jokapäiväisen "Vapaus"-lehden
toimittaja, tuomittiin , kuudeksi kuukaudeksi vankilaan ja maksamaan
tuhannen dollaria sakkoa tai olemaan vankilassa kaksi vuotta Ibää, hiio-mautuksesta,
että canädalaisia työläisilä tultaisiin riistämään, isttiipa
brittiläisellä valtaistuimella kuka tahansa.
Kaksi kuukautta vankeutta avustuksesta miehen tappamisessa; kol­mekymmentä
kuukautta vankeutta väitetystä kapinallisuudesta. Ei ole
ihmeteltävää, että oikeuden jumalatar/aina kuvataan nenäliina silmil­lään.
Mutta sittenkään tämä ei ole "sokeaa" oikeutta; se on rehellistä,
kapitalistista oikeutta. ,^
The Furrow. " v
Imperialismivastaiseh liiton toimeenpane\'a komitea on kokoontimut
Amsterdamissa. Kokous päätti ^yksimielisesti kutsua liiton maailman­kongressin
koolle Pariisiin ensi beinäniun 20 jpäiväksi* Tp. k:n kokouk-.
sessa esitettiin myös selofitus äskebistatapjatjsista Intiaa Sen kuu^
lemisen ja käsittel)/ajalke»i hyväksyttiin päätöslauselma, jossa esitetään
tiseita toimenpiteitä Intian työtätdceyien tafstelun tukemiseksi..
AI Smith ei tullut valittna Yhdysvaltain presidentiksi, mutta hän
on eilU^ saanut hyran totioi^. |HäiMt on kohotettu kahden suuren rah^-
laitokEen johtokuntaani. ,
(Kirjoitettu hänen om an sanelunsa mukaan)
Nuorteva Alexander, isä Fredrick san Sanomat", yhdessä yhteiskoulun
Klaus Newberg, syntynyt kesäk. 29 p. johtajan nuorsuomalaisen Juuso Sa-
1881 Uuraassa, VUpurin edustalla, mis- Janiemen kanssa. Vuösixia 1904—05 o-sä
isä siihen aikaan oli sähkölennä-^ tin innokkaasti osaa työväenyhdistyk-tin
konttoorin hoitajana. Aiti Anna
Alexandrowna Saharova kotoisin Har-kovIstEi,
Ukrainasta. Isä suomenruot­salainen,
äiti iimplvenäläinen. Koti­kielenä
oli venäjänkieli, kunnes kym-menen
vuoden ikäisenä Jouduin ruot­salaiseen
kouluun, jolloin ruotsinkieli
tuli kotikieleksi. Kävin ruotsalaista
kansakoulua. Jonka jälkeen viisi luok­kaa
klassillista lyseota. Örottuani vii­dennestä
luokasta palvelin kaksi vuot­ta
juoksupoikana ja puotiapulaisena
rautakaupassa. Sen jälkeen läksin
merille ja kolmatta vuotta toimittuani
merimiehenä, isatamatyömiehenä Ja
lämmij^jänä höyrylaivoissa, palasin
takaisin Suomeen 1902 ja i«lvelin
vuoden laivarakennusliikkeessä Repo­saarella.
Porissa. 1902 päätin jatkaa
opintoja, jota varten siirryin Porvoo­seen,
missä isäni silloin asui. Ja an­karasti
opiskeltuani itsekseni suori­tin
v. 1903 yliopistotutkinnon privaat­tina
Porvoon lyseossa. Seuraavana
vuonna suoritin yliopistossa kasvatus­opillisen
tutkinnon Ja syksyllä 1904
tulin venäjänkielen ja englazuiinkielen
opettajaksi Forssan suomalaiseen yh-teisdcoolttun.
Syksyllä 1904 Uityin jäseneksi Suo.
men Sos. Demc&raattifieen pudluee*
seen, Forssan l^väeilyhdistsicseen.
Vopden 1905 alussa perustin Forssaa
pftiirtaiiyn "pudueettcnnan" kaksi tcer-yritykseksi,
joka el tule pysMitymään
ainoastaan siihen, että se vastaisuu*
dessa tarjoaa melkoisia aineellisia e-tuja
alueen työläisille ja pienvilje-lijöUle,
vaan jonka herättävä, järjes­tyneisyys-
Ja yhtelsrintamamerkitys
on arvaamattomasta hyödystä txUevai-suudessa".
Kansalaiset, toverit, pienviljeUjät,
teolUsuustyöläiset ja kaikki osuustoi­minnan
ystävät! Me elämme yhteistoi­minnan
ja yhteenliittymisen aika­kautta.
Meillä on lukemattomia esi­merkkejä
siitä, mitä" yhteistoiminnan
kautta ön aikaansaatavissa, jotavas-toin
hajallisina ollen emme voi saa­vuttaa
mitäänV Suurkapitalistit ja
piehkapitallstit turvautuvat komppa­nioihinsa
ja trusteihinsa etujensa
vuoksL Meillä työläisillä on myöskin
omat etumme valvottavana. Meidän­kin
on luotava valtiolliset, teolliset Ja
osuustoiminnalliset yhdistyksemme
luokkaetujemme valtaamiseksi Ja suo-jelemisekEi.
Meidän itsemmfe on ^
tehtävä. Kukaan muu ei sitä meidän
puolestamme tee.
Se tosiasia, että meillä- on joskus
aikaisemmin ollut jokin osuustoiminta.
yritfS, jossa olemme epäonnlsttmeet,
ei saa pelolttaa meitä yrittämästä uu-deUeen.
Työläisen täytyy usein men-liä
eteenpäin tappioidenkin kautta
Eivätkä työtätekevät yleensä olekaan
pelkureita, sitä osoittaa sekin varsin
^paava osuustoiminnan alku. Joka
meillä taas on kehittymässä Sudbu-ryssa
j a jonka ^vaikutus tulee laajene­maan
koko Keski-Ontarlon alueelle.
Suunta meillä myöskin on oikea ja
yhteisenä liikkeenä.
Osuustoimintatoveruudella:
C. S. J : i ^ 4:nnen ahneen aloekomitea.
K. G. Asiala (sihteeri)
tä ei luulisi pikku esteitten pidättävän
ketään saapumasta tilaisuuteen^^ Oh­jelman
näette ilmoituksesta tästä'leh­destä.
Usein toverien keskuudessa pu­hutaan
suurella myötätunnolla- puna.
orpojen kovasta kohtalosta. Mutta nyt
nähdään kuinka suuri tuo myötätimto
heitä kohtaan on. Siis tervetuloa! I l ­tamat
alkaa kello puoli 9 Illalla.
ELINAN SUBMA
tulee olemaan viimeisen edellinen
suurempi näytelmä osastomme näjrttä-möllä.
Ja esitetään se t.k. 19 päivänä.
Varustautukaa kauempaakin katso­maan
t ä t ä jännittävää näytelmää. Pu-
•vut oleihme omilstuneet saamaan' lai­naksi
Toronton osastolta. Mutta d^stä
ilmoitetaan myöhemmin Vapaudessa.
ONKO VIKA JOHDOSSA
tulee mieleen kun muistelee - men­neitä
huveja. Osastomme sunnuntai-koululalset
panivat toimeen iltamat n.
viikko sitten. Lapset suoritti ohjel­mansa
reippaasti, soittelivat, lauloivat,
näyttelivät. Mutta vanhempi väki
suoritti osansa vielä "loistavammasti",
pysymällä kauniisti — kotona. Niin
saivat pienokaiset viettää iltamansa
melkein tyhjille seinille. Samoin ^ v i
osastomme laiduseuran, Jonka konsert­t
i in oli saapunut kourallinen palkka- ,
kuntalaisia. Jos ex naapiirikaup. olisi
saapunut yleisöä, olisi, saatu laulaa
tyhjille seinille, kuten lapsetkin-. ,1^0,;;
kesähän tässä tulee. Joten Uenee jo
parempia menoja useammalla.
le j a tulin valituksi korkeimmalla ää­nimäärällä.
Eduskunnassa olin sivistysvaliokun­nassa
jäsenenä j a joitakin muita hom­mia,
siellä oli Jolta en enään muista.
Eduskunnan tultua hajotetuksi muu­tin
Turkuun "Sosialisti" lehden toi­mittajaksi,
jossa toimessa olin helmi-kuiihun
1908 Jolloin jouduin, seit-^
semäksi kuukaudeksi vankilaan Fors-fan
lehdessä aikoinaan olleen kirjoi­sen
toimintaan — ensiä alussa pää­tuksen
johdiDsta, joka katsottiin ma-asiallisesti
pitäen ylelssivistyksemsiä - ' ^ * f ^ ^ i ! ^ ° ^ ^ . ^ * . * " ^ ^ ^ ^ ^ a »"es-taa
viikossa ilmestyvän lehden T w s -
luentoja j a kursseja, mutta vähitellen
lukeuttlen poliittiseen toimintaan. Syk.
syliä 1905 jouduin perheasioltten takia
Pietariin,, saatuani, koulusta loman.
SieUä olin lokakuun tapausten kehit­tyessä
tempaantuen niiden piiriin pää­asiallisesti
tilapäisenä agitaattorina.
Suurlakon puhjettua läksin. Suomeen,
matkan varrella ottaen osaa p^jkalr
lisiin suurlakkojärjestelyihin. Viipuris­sa
työskentelin suurlakkokomiteassa.
pääasiassa auttaen venäjänkielen kir­joitus-
yjn. tehtävissä j a olin jäsene­nä
komiteassa, jonka'Suurlakkdkoml.
tea lähetti Pietariin ottamaan' selvän
tilanteesta. '' '
Forssaan palattuani Jatkoin työtä se­kä
koulussa että Työväenyhdis^ksessä.
Muutin lehden sosialidemokiaattiseksi
sani Turun työväki mielenosotuksel-lisesti
asetti minut edustajaehdok-kaaksi
uusissa vaaleissa ja tulin vali­tuksi,
josta huoUmatta kuitenkaan ei
vankilasta laskettu pois ja. oUn osaa
noilla valtiopäiviin niiden lopussa
vankilasta päästyäni**) Valtiopäivien
jälkeen menin Tampereelle (, Sanni
Nuorteva kumppaniksi), jossa rupesin
"Kansanlehden" toimittajaksi, jossa
South Porcupine, Ont..
, VAPPU-JUHLAT
muodostuivaf suuremmoisiksi paikka­kunnan
oloihin nähden. Orkesteri soit.
teli aluksi kolme kappaletta. Toveri
Virta puhui, jota yleisö mielenkiin­nolla
kuimtell, laulua esitti osaston
sekakööri, ukrainal. »orkesteri söit.
ti useita kappaleita, toveri M. Buhay
puhiu englanninkielellä. Vielä esitti i
soololaulua eräs ulcrainalatnen toveri
jonka nimeä en saanut tietooni. Lo­puksi
esitti suomalaiset kuusl-o>saJsen
kuvaelman. Yleisö, jota oli harvinai­sen
runsaasti, poistui täysin tyytyväi­senä
näistä kansainvälisistä juhlista.
ILTAMAT
toimii naisjaosto ensi esklvilkkona, tJt.
puoluelehdeksi. jonka johdosta sitten
erosi SaJaniemL V. 1905 oU innokkaan
agitaattorisen työn , vuosL Laajalti
matkustin Hämeenläänin eteläisessä
VaaUp^tri^ olin mukana monien
kymmenien työväenyhdistysten perus­tamisessa
tässä piirissä. Tämän toi.
•) Tässä Nuorteva pysähtyi hetki­seksi
työstä, muistellakseen mainltim
kh-joitukseti sisältöä. Kirjoitus oh oUut
alusta loppuun Venäjän keisarin ylis­tystä
j a ankaraa arvostelua sen maan
sanomalehdistöä kohtaan, joka el ol­lut
vierailevalle keisoiUe antanut kyl­lin
suurta kunnioitusta. Kirjoitukses­sa
luonnollisesti oli iftainittuna muuta,
mia niistä tosiasicdsta. joiden Johdosta
keisaria olisi pitänyt kunnioittaa.
**) T95^ taas muisteltiin sitä hul­lunkurista
asttoaa millin joutui. Suo­men
hallitus rikkoftfaaim sitä yleistä
lakia, e t t ä kansanedustajaa ei saa p i ­t
ä ä vankilassa. Ja sitten muisteltiin
ä t ä juhlallista v^taanottoa kun t&n
saapui , yankilastft eduskuntaan, j o l -
mättöinyyttSr h ä n kun oä^lFäB»^ JdH joäbitLijpäpiiäou^ edustaneit­taan
tirehtSösi. VaätS:^'''^l90&^,k^
oUn'SedustejaehdMcbkaJ^
miiman johdosta sain koulun johto­kunnalta
muistutuksen. Etenkin ae
herätti koulun johtokunnan puheen-
Johtajan, parooni Paimenin ^yyty-toimensa
olin v. 1911 loppuim. Tällä
ajalla oli mintilla 23 oikeusjuttua, suu­rin
osa niistä työnantajain nostamia
Juttuja lehdessä olleista työolojen pal­jastuksista.
Joukossa kumminkin muu­tamia
majesteettirlkosjuttuja
V. 1911 oli kilnteämmässä yhteydessä
Venäjän vallankumousliikkeen kanssa
toimien; kirjallisuuden välittäjänä Ve­näjällä
ja avustajana sotilasagitat^-
nlssa. Olin piiritoimikunnan ja muis­taakseni
myös puolueneuvoston jäsen.
Kasaantuvien painojuttujen, mutta
pääasiassa sentähden, että Venäjän
santarmlstolla Suomessa oli aikomus
vangita minut hallinnollisessa järjes­tyksessä,
tulin muuttaneeksi Ameri-kaan,
johon minut kutsuttiin "Toveri"
lehden toimittajaksi Lähdinkin Ame-rikaan
maanalaisesti Turun kautta, en­sin
Saksaan, jossa matkaani yhtyi
perheeni.
Amerikassa olin "Toveri" lehden
päätoimittajana ^912—13, samaan a i .
kaan olin Suomalaisen Järjestön län-sipiirikomitean
jäsen, Oregonin valtion
scsialistipuolueen valtiokomitean jä­sen,
sekä "Oregon Worker" niinisen
englanninkielisen lehden toimittaja.
Fort Frances^ Ont.
Keväinen tunnelma alkaa olla i l ­massa,
josta Johtuu että _ £6
virkistävästi vaikuttaa myöskih-"'&'-''
mlstuntelsiin. Joka on myöskin luon­tainen
ominaisuus. Vaan ei se näjrtä
monellekaan työläiselle tulevaisuuden
toivo sen rikkaanmialta, sillä' työttö­myys
on suurin toivottomuus* jota jo
alkaa olla Joka puolella huomattavasti
edessämme. Työläisellä on ne joka
pälvälset leipähuolet, jokaisena vuo­den
aikana, niin kauan kuin nykyinen
järjestelmä on olemassa. Tälläkin
paikkakunnalla alkoivaä sahamyllyt
käytiin, jotka ovat käynnissä noin seit­semän
kuukautta vuodessa, vaan työ­hön
tarjoavia oli monta kertaa enem.
pl mitä oli tilaisuus päästä, sillä aina
näj^tää vain työttömäln armeija suu­renevan
.vuosivuodelta, joten työläisten
tulevaisuus näyttää hjrvin-rtoivottoi;"!
malta, vaikka onkin kesä tulossa.
Yhteistoiminta näyttää myöskin hy­vin
lamaantuneelta, vaikka pitäisi olla
näihin aikoihin vuodesta Jo koko v i l ­kas,
onhan kaikki Jo saapimut kau-
Tein laajoja luento- ja agltatslonimat-koja
kaikissa läanen valtioissa, mjn.
1913 olin metsätyöläisten järjestön or­ganisaattorina
Cahfomiassa V:n 1913
lopussa muutin Pitchburgiin, Mass.,
jossa olin "Säkeniä" lehden toimitta­jana,
joissa htsnmissa olin v. 1918
ialltuun.
Samana a&aa olin Massachusettsin
valtion sosialistipuolueen vaItiok<anite.
an jäsen. V. 1914—15 olin Amerita^
sosialistipuolueen keskuskomitean j ä ­sen,
sen: o h ^ harjoittaen etjnäistä
-Jdzjallista työtä — sucHnenän-nmuta-mia
jEäjoja^ t<dmitin englantilais-suo.
malaisen- sanakirjaa yjn. sekä harjoi-
•tin monipuolista kurssienpltämis- ja
luennpimistyötä. V. 1916, ollen edel-leen
Raivaajan - toimittajana; ^muutin
asuinpaikkani New Yorkiin, josta k ä ­sin
Raivaajaa toimittaen kiinteämmin
otin englanninkielisen ja venäjänkieli­sen
järjestön toimintaan, mjn.' avus­taen
New York CaU ja Noviinir. lehtiä.
Ja luennoin englanninkielisessä Rand
School puoluekoulussa. . VuoäsxtrJiffVf-^ ^
alusta olin mukana—perustamassa 'tr
Trotskin, A. Trachdenliergin. L . Fady
nan ja Ludvig Loren kanissa' *'The
Class Struggle" nimistä kuukausileh-teä.
. •" /
Helmikuussa lölB tulin nimitetyksi
Suomen vallankumouksellisen hallt-tuksen
kansanvaltuuskunnan edusta­jaksi
Amerikaan, jolloin j ä r j e s ^ N .
Yorkiin Suomen työvJiallituksKQ _tie--
donantotoimlston sekä myöskin Neu­vosto-
Venäjän tiedonantoimlstoi?.' joi­den
kautta Amerikassa harjoitth laa.
Jaa propagandatyötä sanomalehtiklr- ^
jotusten Ja kokousten kautta Nl-^väl-lan
hyväksi. M. m. Julkaisin englan­ninkielistä
viikkojulkais^"Russian
Informatian BuUetiA", Josta myöhism-;^
min kehittyi aikakauslehti Soviet^Rus-sia.
Tämän toiminnan johdosta jpu- .
duin vangituksi j a syytteeseen.. joisO^xiän
mitään tuomiota ei voitu Itmgettad- '
Maaliskuusta 1918 joUoin New Yöräin
perustettiin virallinen Neuvosto-Venä­jän
edustus olin tämän edustuksäi sih^
teerinä. Siinäkin hnmTpni^a Jouduin
yhteentörmäykseen Amerikan
viranomaisten kanssa.
Kesäkuussa 1920 läksfai Cahadaaa
neuvottelemaan Canadan haQitukseo
kanssa rautatievatmujen ostamisesta
Venäjälle Ja Canadasta V&kän Säf^aat^
tiin> tdcemään s d k o a ' n ä i s t ä AsiiDd9tä
Venäjän l ä h e t m a n e . Krasinine. I%rl
viikkoa Englannissa-oltoani a i a a t