Vapaus, March 29, 1929

              Ne. 75 — 1029
xxöBBBe sen bsrvällä syyllä sivuuttaa.
Ybtenä parbainunista pfoolista vmdaan
v i ^ pitää ätä. että. se on kirjoitettu
Iiudialietigessä jollaista olemme jo-
^sunokirjaDiselta alalta kauan k a i -
vazxneet. TSinä kirja on kuin tienviit­ta
metsätTÖIäisille j a kenelle tahansa,
täynsä hyviä opetuksia ja varoittavia
esimerttejä.
jEUaosanin juxmi-Uiikkuu, kuten jo
tjedämme. znetsä^öläisten sekä heidän
elämäänsä välttämättömänä pahana
liittyneiden kapakoitsijain. kolratdrp*
pain rtamarten ja katujen valjujen
kaunottarien keskuudessa. Näin ollen
March 29 ShraS
^ ^ ö e n . Tietysti retkeflyjälnoaksi keintÄsl äis jSä tilanteesta
ykillä VOI toimeenpanna missä pai-1 selviytyäkseen, että suomalaisen JJl-kassa
tahansa, j a ovatkin ne oikein! ttm o n - i ^ perustettava suomenkiäi»
^Miteltavia. Sellaiset urheilijat, i nen urheilujulkaisa. Asiasta on Sud-jotka
aikovat valmistautua pitkiä Innyii Kisa päättäiiyf tihda alotteen
ei ole mitään ihmettä jos läpi kirjan
SuDc^ön sen elfimän tununana keh.
tolaoian» hieman raskas tiinnelma jota
vain hieman häiritsee tc^dnaan kapa­kan
remu. toisinaan metsäsian uitta­minen.
j ( ^ sekin loppuu hyvin lyhy­een
fcuA eräs joukosta hiiomaa Rans­kan
Benrrn ruumiin läskentelevan ve­den
ptnnallR. Ranskan Henryn, jonka
muistoUe reumatismin runtelema käm­pän
Bucpoika pitää oman elaniänsä
matkoja ja yleensä juoksuja var-tHatokokoukselle. mutta ajan vähyyden
ten, voivat ottaa murtomaaretkeily- vuoksi ei asiasta ehditty tiedottaa
jä suorastaan juoksun muodossa,
mutta hyppääjille, heittäjDle ' y.ia-,
naiset mukaan luettuna; ei juokse-seminen
ole vallan v^ttämätöntä,
Inkuunottamatta tietysti pieniä py-räyksiä,
joita saattaa ottaa sakilla-
Sensijaan kävely, vuorille kiipeile-minen,
pitkäaikainen ulkoilmassa
filosirflaa koskettelevan puheen.
Niin ssnkältä j a toivottomalta ivda
näyttääkin, .huomaamme että inetsäs.
säkin däS kumoushenki, työn jättiläi­nen
an heräämässä sielläkin, sen huo-maaaune
kiin annamme Virtain-Kustin
latdaa pari värssyä kirjassa olevasta
lauhiEta. Kas näin:
"ZifiAt' kunhan taistoon kutsuu
huuto kerran
noa metsä myöskin antaa poikiaan.
On heillä sydän ehjä rinna&sansa.
vatkK* -Ukaiievut ompi verhonaan.
Ne, Jotka alhaisimman osan saivat
niin ^ ^ m m i n ne puolestansa lyö.
H Juudaspenneihin. ei veren hintaan
nää metsämiehet aatettansa myö".
Toisinaan^ se sjrmbolisoituu Ison.
Jakin luisevaksi nyrkiksi; joka ilman
varotusta, putoaa varastelevan kapa-koitsäjan
naamaan, protestiksi olevia
oloja vastaan. '
On tarpeetonta tässä pitemmältä se-selostaa
kirjan sisältöä, sillä sen tulee
hankkimaan itselleen jokainen m e t ^
työläinen ilman sitäldn. Onhan se
ikäänkuin heitä varten kirjoitettu.
•Työimset teöffisuuskeskufcsässa ja maa­seuduilla
tulevat ilolla tervehtimään
tätä kjliJsa,. sillä .sjimtarjtratnnhölle
hyvä tilaisuus tutustua noihin elämän
orpout«n heitettyihin työläistoverei-nman
epäilystä t a i pettymyteen pel-l£
oa vtA jöteönen ottaa sen t e c ^n
käteensä ja luettuaan sen varmaan
tuntee avartaneeixsa näköalojaan sekä
saaneensa uufiäa eläymyksm, joita ei
ole joka päivä tarjolla.
Isaac "E. Karikaanpää,
Pa3mesvaie, Mich.
TYPJiEN URHEILU
UBcoiIihälretkeily jä
järjestämään
Nyt on käsissä aika, jolloin -nrhei-lijan
on jo alettava •vakavasti aja­tella
ulkollnraharjöituksia, kuntoutua
akseen kesän ' kuumien kilpailujen
varalta. Emme tarkoita, että nyt
vasta olisi urheilijan alettava har-jottelemaan,
maattuaan ensin kar­hun
lailla talven loukossaan rikkaa
iristnn panemat..'?. E i suinkaan. Sei.
laisesta laiskiaisesta emme puhu
tällä kertaa. Puheena on vain todel­linen
nrheilija, joka ei ole pannut
kynttiläänsä vakan alle talvenkaan
aikana, vaan on koettanut mahdol­lisuuden
mukaan pitää itseään v i ­reessä.
On siis aika, jolloin urheilijan t u ­lee
alkaa ulkona valmentautumiset
murtomsajiioksun tai -retkeilyn muo­dossa.
Sellaisilla paikoilla, joissa
lumi on jo kokonaan hävinnyt nä­kyvistä
» voi jo helposti pistää p i ­t
e m p i ä ^ murtomaajuoksuja toi­meen
j a sellaisilla paikoilla, missä
vielä; mahdollisesti on märemmät-paikat,
voidaan panna toimeksi yh­teisiä-
kävelymatkoja kuivempia" päikr
oleminen/ ulkona pölyistä, varsinkin
kaupunkipaikoilla, on jokaiselle ur­heilijalle
välttämätön.
Mutta retkeily ulkoilmassa er ole
välttämätöntä ainoastaan seuroj'em-me
urheUijoille, mutta varsinkin h.s.
penkkiurheilijoille- Ja heitähän jo­kaisessa
seurassa todellisuudessa on­kin
enemmän kuin aktiivisia urhei­lijoita.
Penkkiurheilijoille, naisille,
lapsille ja miehille T - naisissa jä
nuorissakin on samaisia penkkiur­heilijoita
— on suorastaan välttä­mätöntä
lähteä heti pienemmänkin
pälven maahan tultua hakemaan ter­veyttään
luonnosta, väriä talven a i ­kana
kalvenneille poskilleen j a uut­ta
elämänhalua. Sitähän ihiiiinen
ennenkaikkea tarvitsee j a varsinkin
työväenluokan taisteluriveissä aher­tavat
taistelijat, joita urheiliiseuro-jemme
jäsenienkin täyt3?y olla. :'
Tunnuslauseemme siis nyt^ keväis­ten
päivien tullessa ja auringon
kirkkaasti paistaessa, tulee olla:
kaikki seurojemme jäsenet yhteisil­le
retkeilyille luontoon. Sieltä löy­dämme
terveyttä, voimaa, elämän,
halua J a taistelumieltä.
Siis jokaisessa urheiluseurassa
järjestämään retkeilyjä ja urheili­joille
murtomaajuoksuja. — L.
TUL:n liittokokouksen
asioista
keskustelua varten liiton toisille seu­roille,
y .
Kisan kokous asiasta keskustelles­saan
ja liittpkokousedustajiaan eväs-täessään
katsoi lehden perustamisen
välttämättömäksi Uiton vastaiselle ke­ittymiselle,
tavallaan todelliseksi s i ­teeksi
eri seurojen välillä- Alustuk­sen
tekijä ki&ouksessa esitti, että
lehti pitäisi nyt aluksi raada ilmesty­mään
kerran kuukaudessa noin 16 s i ­vuisena,
siis Metsätyöläisen kokoL
sena. Alustaja oli tiedustellut lehden
ulosantokiistannuksia ja ilmoitti siihen
nojaten tulevan lehden noin tuhannen
kappaleen painoksena maksamaan ku­v
i n e ^ ^satakunta dollaria. Siis noin
kymmenen senttiä numeroa kohden.
Jos mitään asiamiespalkkioita ei seu-nOie
•maksettaisi lehden levittämi­sestä.,
niin Jäisi -^tä yUjäämää peit­tämään
hyvin postitus- ja toimitus­kustannukset
Mutta jos lehteen ote­taan
kolme isivua Ilmoituksia, niin sil­loin
kustannukset alenee noin 45—50
dollarilla, "nimä vaikuttaa sen. että
lehteä voidaan julkaisttt hyvin kuvitet.
tuna jar vieläj» hivenen voittoa tuot­tavana:
Kooltaan tulisi lehti olemaan
Metsätyöläisen k i r i n e n , siis nikalailla
suurempi kuin Yhdysvaltain toverilil-ton
Julkaisema Wori:ers Sport.
Mitä levikkiin tulee, niin katsoi ky­symyksen
alustaja melkoisella var­muudella
tulevan sille levikkiä ainakin
yhtä paljon kuin metsätyöläistenkin
lehdelle, sillä meillä on ympäri C a -
nadaa tj^ölälsurheilijoita paljon. Jotka
Canadan suomalaisen TUL:n liitto­kokous
-aBcaa, taiten tunnettua/ tääl­lä
Sudburyssa ensi sunnuntaina. Niis­tä
kysymyksistä, jotka kokouksessa t u ­levat
käsiteltäväkö ja päätettäväkö^
on jo aikaisemmin' lehtemme palstontir
nxaimttu eri paikkuntien ja l i i t t * ^ -
mikunnan alustusten yhteydessä. K u l -
tehkm on sellaisiakin kysymyksiä ko-koiiksen
esityslistalla, joista ei vielä ole
julkisuudessa mainittu. Kajoamme
niihin näin kokouksen kynnyksellä o l ­len
nmutamalla sanalla.
Yhtenä förkeänä kysymyksenä. ttilee
kokouksessa olemaan sääntöjen muut­taminen
sellaiseen asuun, että voim-kalsen.
kun fascistien kesken sattuu
usein verisiä yhteenottoja heidän yöl­lisillä
renttuUumatkoillaan.
Sosialidemokraattinen pcdiisimestari
on tapahtuman johdosta myöskin ryh­tynyt
heti tarmokkaisiin toimenpi­teisiin,
tahtoen hänkin täten tietysti
ennenkaikkea painostaa Punaisten
Rintamataistelijain liittoa. Kun fas-cistit
muriiasivat viime syksynä erään
kcsnmunistin. odotti poliisimestari kak­si
viikkoa ennenkuin hän ryhtyi asi­assa
Tnihinifaftn toimenpiteisiin. Mut.
ta poUisi on, samalla nyt kuitenkin
tahtanattaan paljastanut porvarileh-tien
valheet ja ajojahdin rintamatais-telijoita;
vastaan vääräksi Murhaajan
selville saattamisesta on luvattu 1.000
markan palkinto. Tämä osoittaa, että
poliisikaan ei Töelä tiedä murhaajas­ta
mitään.
HytHEkäykset Punaisten Rintaina-taistdijain
liittoa vastaan ovat asiassa
rfin tarkoituksellisia} että siinä ei ole
TT<itääTi epäilyksen varaa. Liitto tah­dotaan
näin faada Melletyksi, kun
parlamentti ei siihen viime vuonna
pystynyt. Pasdsmi nostaa Saksassa
^fitstä voimakkaampana päätään,
mutta mainittu Jiittb on' vakavana
esteenä sen puuhille.. Samoin Sak-saa
fascisteja tietysti suututtaa eri­koisesti
se, että 1 Eerlinissä pidettiin
maaliskuun 9 ja 19 pnä kansainväli,
nen fascismin vastustamiskonferenssL
Pmaaisten RintamataisteUj^ liit­to
olM nyt saatava jpois tieife sitä
aibjdanasta fäscisäen hyökte^csiltä.
p^taästeja^ auttavat toiminnassaan
me lottaa äsaa yleis-cahadalaisen l i i ­ton
seurojen Järjestämiin kilpailui­hin-
Nykyisten sääntöjen mukaan el
tällainen kanssakäyminen ole mah-dolBsta
liittomme sääntöjä rikkomatta.
Asla siis kaipaa pikaista korjausta,
joka korjaais on saatava aikaan juuri
tässä liittokcteouksessa. Vali^:.,-luU
tomme onkin osana yleis-canadaläi-sessa
työväen urheiluliitossa, n i i n sit­tenkin
on säännöissämme eräitä mää­räyksiä.
Joita iikkotnatta ei voida kaik­kien
yleisUittomme seurojen kilpailui­hin
osallistua. Tämä kysymys tuller
nee kokouksessa ilman muuta esille.
• Toinen tärkeä, kysymys -on äänen-karmatta
Ja-kysymys. Meillä on l i i ­tossamme
tunnustettu virallisiksi ää-nenkannattajiksemxne
täkäläinen päi­välehti
Vapaus j a Suomessa ilmestyvä
Työväen Urheilulehti. Nyt on kuiten­kin
asia Sillä tavalla, että Vapaus
rajoitetim tilansa vuoksi ei voi tj^y-dyttää
liittomme julkisuustarvetta edes
osapuilleenkaan, ja Suomessa ilmesty­vä
Työväen Urheilulehti taasen on
liian kaukainen tämän maan suoma-oikeastaan
odottavat tällaisen lehden
perustamista. Nykyisin tulee Cana-daan
Suomen Työväen Urhellulehteä
kai tuhannen vuosikerran paikkeille
Ja kuitenkin lehti on meille v ^ tle-donantovälineenä
vanhan maan työ-läisurheilijoiden
toiminnoista. Täällä
ilmestyvä lehti tulisi sangen lähei.
seksi ei ainoastaan urheilijoille itsel«
ieen, mutta myöskin kaikille urheilun
harrastajille tässä maassa. Joten le­vikki
tulee olemaan siksi suuri, että
'lehden julkaisemlnen^^kannattaa."
Mitä tulee lehden sisältöön, niin
meillä löytyy melkeimi& lukematon
joukko urheilumiehiä j a -naisia, jot­ka
aivan säännöllisesti tulevat lehteä
kirjotuksillaan s^yustamaan. Näinol­len-
muodostuu ise sängen läheiseksi
lukiJapMrinsä kanssa. Myöskin meillä
on Joukko kaunokirjalliäa kykyjä o-maavia
tovereita. Jotka sangen mielel­lään
rikastuttavat lehden sisältöä kau­nokirjallisilla
pätkillä, täten muodos.
taen lehden sisällön monipnolisekä.
Puuttumatta asiaan pitemmältä, sillä
asiasta kai tulee perinpohjainen kes­kustelu
liittokokouksessa, jätämme a -
sian edustajien harkittavaksi ja toi­vomme,
että liitollemme saatjusiin pe­rustetuksi
oma ääneiikannattaja.
Urheilija.
Itsearvosfelu opis­kelussa
Niin suhteessa, kuin toisessakin jou­tuu
proletariaatti vapautuksensa tiel­lä
tto-vautumaan yksinomaan omiin
voimiinsa. Varsinaisessa opiskelu- ja
kasvatustyössäkin jättää porvarivaltic
työläisnuorison kokonaan oman on­nensa
nojaan. OUtkuynottamatta ^itä
suunnitelmallista lucddiakasvatusta:
jolla raltaluokat suununtaikoulun opet­tajasta
yliopiston iffofessorlin saakka
määrätietoisesti istuttavat luokkamme
nuorisoon porvarillista maailmankatso­musta).
On suoraan heti tunnustetta­va,
että aikamme nuoriso oman sivis­tyksensä
juurrittamiseksi on Jo tähän
mennessä £uorittanut suurtyön, jonka
veroista el mikään muu luokka tun­netun
historian kaudella ole suoritta­nut.
Valkeudet ön voitettu. Yhä uu­simpia
menettelytapoja keksitty, ja t u ­lokset
työstä ovat suorastaan häm­mästyttäviä.
Tässä kiinnitämme opis­kelijain
huomiota yhteen seikkaan, s.
o. itsearvosteluun. .
Oman henkisen olemuksemme kai­kinpuolinen
tarkkailu, rehellinen ja
ankara omien heikkouksiemme avoin
TAIVAALLISIA VOIMIA
HYVITETTY
ON
laisten työläisurheilljoiden lehtltarvet-ta
tyydyttämään. Se voi korkeintaan
palvella meitä vain yhdistäjänä aat­teellisesti
vanhan maiitereen työläis,
urheilijoihin. Toisekseen mitä : tulee
Canadan suomalaisiin työläisurhellijoi-hin.
on heistä valtavan suuri osa eng-lanninideltä
taitamatonta, joten m i ­kään
sen kielinen urheuuienti kuten
esim. Workers Sport ei voi heitä sUnä
suhteessa tyydyttää, niin hyvä Ja lä-
HeiBen kuin lehti tämän . mantereen
äJBJäTRTrfnkJelta taitaville onkin. Air
Latvia
Fasd^tfnen konaento Latviassa" käy
yhä julkeammaksL Kiiten aikaisem­min
on kerrottu,-ei sille ole riittä­nyt
ainoastaan Latvian omien olojen
terrorisoiminen, vaan on se käynyt
myöskin Neuvostoliiton virallisten e-dustuslaitosten
kimppuun Latviassa.
Latvian taantumuslehdet ovat saman­aikaisesti
tehneet mitä niokottomam-pia
hyökkäyksiä Neuvostoliittoa vas­taan.
Neuvostohallitus oh tämän joh­dosta
joutunut esittämään jo kaksi
vastalausehoottia Latvian hallitukselle
Nyt kertovat lehdet, että Latvian u l ­koministerikin
on ollut pakotettu tun­nustamaan
tällaisen menettelyn sopi­mattomuuden
ja luvannut Neuvosto»
Iiit<m lähettiläälle, että Latvian halli­tus
tulee tekemään voitavansa moi­sen
menettelyn välttämiseksi vastai­suudessa-
Siitä huolimatta eivät fascistilehdet
Latviassa ole vähääkään muuttaneet
menettelyään. Päinvastoin ne vaa­tivat
'edelleen, että on entistä räike­ämmin
käytävä Neuvostoliitonkin
kimRJUun. Ja samalla ne vaativat
Lappeen käräjillä tuomittiin viime
kuim 21 pnä työm. Tauno Albinin-poika
Behm Lappeen Härtlkkälasta
jumalanpilkkaamisesta y.m. 400 mar­kan
sakkoon. B. oli viime elokuun
26 p:n iltana Rutolan ty;n,talolla, p i ­detyssä
Iltamassa esittänyt pakinan
joka sisälsi väännöksen "Isämeidän
rukouksesta". Päätöksestä valitettiin
mblemnnn puolin.
KAAMEA VERINAYTELMX
T.k. X p:än aamuna tavattiin K u i ­vaniemen
Jokikylässä Kukkulan t a ­lossa
talon emäntä ja tämän äiti
makuuhuoneessaan kumpikin verissään
ja Pää kirveellä ruhjottuna, ollen van­hempi
nainen vielä vähän tajuissaan.
Talon isäntä tavattiin talon tuvassa
hirttäytyneenä. Arvelujen mukaan on
isäntä E. Kukkula ensin ruhjonut nai­set
ja sen jälkeen yrittänyt tehdä itse­murhan
hakkaamalla kirveellä toisen
kätensä valtimon poikki ja kun kuo.
lema ei siitä ole heti seurannut on
hirttänyt itsensä. Syynä tekoon lie­nee
ollut riitainen perhe-elämä.
että parlamentista on poistettava työ-läisedustajat,
kpd^a nämä siellä ovat •
vaatineet hallitusta tilille teoistaan
Riiassa olevat Neuvostoliiton kau­pallisen
järjestön- Sovtoi^otin. useat |
kaikki valtion viranomaiset aina sp-sialidemokraatiisia
polilslmestareita
myöten.
virkailijat ovatkin poistuneet jo Lat*
viasta siellä .««aTnan.sa törkeän koh­telun
johdcsta.
Bnotsi
Kuten tunnettua järjestettiin Berll-n
i s ^ mp-^MKkmtn 9 ja 10 pnä kansain*
välinen konferenssi taistelua varten
fascismiff vastaan. Tämän konferens­sin
alkuunpanijana oli kuuluisa ransj
IteJainen kirjailija Henri Barbusse
iSnon jo pitkät ajat toiminut maa-
Ilman fivIstjTielstön keskuudessa saa-daksefen
tämän nousemaan päättäväi­seen
taisteluun fascismin hirmuvaltaa
vastaan, samalla kuitenkaan unhoit­tamatta,
että ratkaisevana tekijänä
tässä taistelussa tulee esiintyniään
työväeialuokka. jonka historiallisena
tehtävänä on muuttaa kokonaan ny.
kyinen kapitalistinen sortojärjestelmä
toiseksi, inhimillisemmäksi
Mainittuun konferenssiin ovatkin
osaaott^ieet lukuisat tunnetut slvls-tyneistön
edustajat, joista tässä mai­nittakoon
vain: Victor Ma.rgueritte,
Ernest Toller.' Bernhard Kellermann,
Heinrich Mann, Euard Fuchs, Alfred
Kerr ja monet muut.
• Barbussen toimesta oli useiden mai­den
työväenjärjestöme lähetetty 6tK>-
rastaan kutsuja tähän konferenssiin,
•railaisen kutsun ovat saanet mm.
Ruotsin ammatilliset järjestöt. Mutta
se ei ole ollut mieleen sikäläisille rc-formistijohtajille,
eikä ainakaan sos-dem
puolueen johdolle, joka kalkin
keinoin pyrkii yhteyteen Ruotsin­kin
fascististen ainesten kanssa. j
Sosdem puoluejohdon toimesta on- s
kinkin lähetetty Ruotsin ammattiyh­distysjohtajille
seuraavanlainen kir­jelmä:
"Ammattiliittojen hallinnoille.
Kun tietooni ofl tullut, että olette j
saanet kutsun Barbussen alotteesta
koollekutsuttuun antifascistiseen kon­ferenssiin,
saan lähettää teille lai­nauksen
Kansainvälisestä Tledcmanto*
lehdes^ (Toimen intemationalen pai-tunnustus
ennenkaikkea itsellemme, se
muodostaa suorastaan verrattoman
kiinnekohdan ominpäin opiskelljolUe.
Nuorukainen tai . neito. Joka Innolla
ja uutteruudella kerää Itselleen hen.
kistä pääomaa ja jättää luonteensa
heikkoudet huomiotta, saa kerran,
ennemmin tai nayöhemmin, havaita
ponnistuksensa t u l c ^ t peräti pieniksi.
Opiskelu ja Itsekasvatus el suinkaan
ole pelkkää tietojen ja taitojen ka­saamista
sellaisenaan, vaan sisältyy
jatkuvaan työhön yhtä tärkeänä teki­jänä
leppymätön taistelu luonteemme
heikkouksia vastaan. Kullakin yksi­löllä
on, kuten tiedetään, "heikot" Ja
•kahvat" puolensa.' ,Ja ken ei tajua
eikä välitä tarkkailla, kummat luon-nepiirteet
hänes^ saavat vallitsevan
aseman, hänelle emme, ikävä kyllä,
voi ennustaa edes keskinkertaisia saa­vutuksia
itsekasvatuksen voimia ky­syvällä
uralla.
Mutta, kysjTiee moni lukija, mitä
itsearvostelu o i k ^ läheltä nähden
merkitsee. Sanomme: Se on UUnte-koa
Itsemme kanssa. Meidän tulee,
vaikkapa eislm. illalla ennenkuin um.
mlstamme silmämme uneen, muistella
päivän tapahtumat. Tällöin asetamme
proletaarisen tietoisuutemme ja vais­tomme
kylmän järjen kera tuomareik­si
jokaiselle päivän kuluessa, tapah­tuneelle
merkitsevälle tapahtumalle.
Olemmeko aina asettaneet oikeuden
vääryyden Ja itsekkyyden edelle?
Olemmeko jättäneet Jotain suoritta­matta.
Jonka olisimme voineet suo­rittaa?
Olemmeko antaneet henkisen
laiskuuden kuluttaa alkaa hukkaan?
Olemmeko hajolttpneet voimiamme
monelle eri taholle> Ja vielä: Olem­meko
tuhlanneet voimiamme joko hen­kistä
tai ruumUllika. turhan takia?
Tällaisiin ja lukemattomiin saman-luontoisiin
tapauksiin vastaamme tun­nontarkasti.
Ja Jos huomaamme Jos­sain
suhteessa väärin tai ei^viisaasti
menetelleemme, niin päätämme vaka­vasti
ettei tyhmyys tai ajattelematto­muus
toiste saa .teettää meille temp­pujaan.
Itsearvostelija kurittaa ar­motta
kaikkia heikkoukslansa Ja a l ­kaa
jokaisen päivänsä viisaampana
Ja ti^imeliaampana. On henkilöitä.,
jotka eivät edes itselleen voi tunnus,
taa erehdykslänsä, erehdyksiä. Jolta ei
kukaan Ihminen voi välttää. Tällaiset
henkilöt jäävät ikuisesti aikansa lap­sipuoliksi.
He saattavat kyetä yhteen
Ja toiseen toimeen — tilapäisesti, mut­ta
Jatkuvaan, hedelmälliseen työhön
talsteluriveissämme he eivät koskaan
kykene.
Niin. kuten suiottu, olkaamme ensi­kädessä
omia tuomareitamme. tinki­mättömiä
Ja leppymättömiä. Se me­netelmä
opintotoimlimme sovellettuna
osoittaa pian meille tärkeän metopdin
johon emme voi liiaksi huomiota kiin­nittää.
Vaikea paljastus —
Sukkela pelastus
Knvaos Saamen «bxanan työtavoista
I UmaUe minkShiisi» x;Svtrett& ovat
Ohranalaitokseh pääetapissa oli teh­ty
tutklnxustöitä vähintään kymme­nen
scdmunvälln vauhdilla, mtitta'mi­tään
el oltu saatu Ilmi. Syytetyt kiel­sivät
kaikki syytäcset Itsepintaisesti,
eivätkä syytettyjen koppeihin vangeiksi
naamioidut maaseudulta tuodut urkkL
jatkaan olleet saaneet urkittavistaan
hiventäkään Irti.
— £1 auta, huokasi ohranai&älllk-kö.
tässä on ryhdsrttävä äärimmälsltn
toimenpiteisiin. Osaatteko murtaa kyl­k
i - ja sääriluita poikki ja puristaa
tunnustuksia pääluiden puristuksella?
— Vielä tiiota kysyy. Kun el muu-totokin
tietäisi Ilostuivat tutkljaoh-ranat.
— Niin. niin. SÄltäpäs sitä kyselen
Selvähän se on. Mitäs, sen kim alo-tatte.
Mhiä tässä siemasen odoteUes-sanl
muutaman tuikun.
Tutkijat painuivat töihinsä, veivät
pimeihln erikoLstutUntokoppeihin y h ­den
toisensa perään Ja päällikkö teki
tuikkuja — yhden toisensa perään.
Aamuyöstä meni päällikkö hoiper­rellen
Ja nikotellen erlkolstutkimudco-peille.
tirkisteU ovUäpästä ja kuun­teli
ovenraosta.
Kuului kuinka luut ruskulvat tut­kittavilta
Ja kuinka he tuskissaan vai­keroivat
tutkijain vannottaessa heitä.
.— Hyvä. tuntuu tulevan, huokasi
pääUlkkö helpoltuksesta. — Tiesinhän
TSstä loleejiyvä juttu. Ttenmitsi pftSl-
Ukk5. VieOkiBhän tSnSnkln l&Oceen
jQkn iK^aHaa siooa, .ettfi vainoomme
vain viattomia haavem^xlta. mxa&
veijarit ovat suoranaisia pelastajlam.
me. Tuokaapes htiäM tänne, että
saan vähän katsella heitä, komensi
päälUkkö
min
tlLATKAA VAPAUS!
menohjeista). Jossa mainittua konfe­renssia
käsitellään. Siitä selviää, että
se on tavallinen kommunistinen ma.
nööveri
Tukholmassa, 25 pnä tammikuuta
1929.
Gustav Möller."
Ruotsin sosdem johtajat ovat aina
kieltäneet, että ammattiyhdistysliike
Ruotsissa olisi sosdem puolueen peli­nappulana.
Tämä kielletään usein san­gen
julkealla tavallakin. Mennäänpä
siinä niinkin pitkälle, että kieUetään
sosdemien ryhmätoimintakin ammatti­yhdistysliikkeessä
samojen sosdem leh-tinumeroiden
välityksellä, joissa nu­meroisia
julkaistaan tällaisten ryhmä-kimtain
kt^usilmoituksla.
Edellä esitetyn kirjeen paljastumi­nen
on nyt kuitenkin saattanut Ruot­sin
noskelaJsjohtajat varsin kiusalli­seen
asemaan, eivätkä löydä kyllin
voimakkaita sanoja tuomitakseen mai­nitun
antifascistisen konferenssin.
Näin he koettavat sivuuttaa tosiasian^
että puolue sittenkin komentaa am­mattiyhdistyksiä.
Mutta yrityksessään he joutuvat
vain ojasta allikkoon. Heidän täy­tyy
nyt tunnustaa, että he eivät ha­luakaan
taistella f ascismia vastaan, tai
tekisivät sen vain jollain määrätyillä
ehdtjilla. Näitä ehtoja on mm. esi­tetty
sitten pitkä liuta Ruotsin sos­dem
pää.ääneiikannattajassa.' Mutta
nämäkin vain osaltaan toteavat en­tistä
varmemmin, että he eivät mil­lään
ehdolla halua ryhtyä tositoimiin-sen.
että tuollainen erikoislaillinen kä
slttely johtaa suotuisiin tulc^csiln.
Aamun hämärtäessä lUnestyivät tut«
kljat pahasti nUoottavan päällikön
huoneeseen silmät punaisina ryypyistä
Ja yövalvonnasta. vfisjTieihä. hiessä»
päin j a nyrkit mustelmilla ankarasta
ruhjomisesta.
— Joko rupeaa kuulumaan? sam-malteh
päällikkö. Tunnustavatko juut.
taat?
— Useinunat ovat aika sisukkaita
matojsi, el heistä saa erää, raporttee-rasi
ohrana Koukkunen.- Käsittelim­me
heitä veli Rundmanin kanssa y h ­den
tusinan. Mutta kopin numero
kolniosen ^asukkaaseen nähden pää­simme
suotuisiin tuloksiin. Ensin y-rittl
kyllä kieroilla, mutta lopulta tun­nusti
suorastaan kamaloita asioita. Sa­noi
tehneensä parikjmunentä väärää
valaa—. .
— Äläpäs. Jopas on aika veijari, rie­mastui
päällikkö.
— Edelleen keriol raiskanneensa
muutamia naisia ja väärentäneensä
vekseleltä ja istuneensa eräitä kertoja
linnassa murtovarkauksista. '
— Sepä on, riemastui yhä enemmän
päällikkö. Kylläpäs saaihme tästä
kauniin jutun, millä kolautamme kom­munistista
lUkettä.
— Me taas, alkoi tutkija Harakal»
nen, raporteeraamaan, kekkaslmme
veli Boglovskyn (santarmiryssä) kans­sa
kopistar- numero seitsemän sutkin,
joka tunnusti' tehneensä kolme po­liittista
saJ^iUrhaa, myyneensä pir­tua
ja tehneensä maksusta puolentu­sinaa
murhapolttoja.
— No Jopa on veijari! huudahteli
päällikkö. Tämä on ollut suorastaan
siunauksellinen yö valkaisupolltilkan
kannalta. Jopas rupesi onnestamaan.
— Minä taas isleppasin veli Pytsepin
kanssa kopista niimero ' kolmetoista
suoranaisen aarteen, raporteerasl oh­rana
Pölkkynen. Tunnusti Jo kym­menen
vuotta tehneensä pienestä mak­susta
vääriä valoja, kertoi tehneensä
puoUsenkynmientä ryöstömurhaa ja
olleensa monissa maan f ascistien ko­kouksissa.
Joissa oli päätetty nousta
aseelliseen kapinaan tasavaltaa vas­taan..'..
— Sen panemme pöytäkirjoihin kom­munistien
kokouksiksi, selvensi pääU
likkö.
— Niinpä Uetenkln. Ja vielä tämä
aarre tunnuusti jahtailleensa maan
oikeudenvalvojia tappaakseen, kun nä­mä
olivat alkaneet syytellä erältä so-talaitosrosvoja
— No jopa paljastui. Ovat ne kom-munlstiryökäleet
siis soluttautuneet
varastelemaan sotalaitoksenkin! No
jopa saamme kerrankin näyttää raaa-
Ja Mussolinin välille juuri saatu a i ­kaan
sydämelliset suhteet. Ja on­han
kansainvälisen työtoimiston Joh­taja,
sosialidemokraatti Thomas jp
lähes vuosi sitten siunannut fascisti-terrorin
Italiassa Ja antanut sille täy.
den tunnustuksensa. Eri mai­den
sosdem johtajat ovat sitten hy­väksyneet
tällaisen menettelyn. Ja
kuinka voisikaan Ruotsin ammatti-yhdist5'
sJohtaJUla sUloin olla sydäntä
taistella ystäviään vastaan.
Eipä suinkaan, lautta sensijaan
heillä kyllä on tahtoa tehostaa tais­teluaan
NeuvostolUton työläisiä ja hei­dän
JärJestöJään vastaan, kuten niin
monet esimerkit viime aikoina ovat
OEOttaiieet. Tähän taisteluun on tah­dottu
kjrtkeä mukaan Suomenkin työ­läisiä.
Ruotsin samoinkuin muidenkin
El taida heistä olla* oonln voi-kulkijoilci
Tuskin lapiossa py­syvät.
,•
— No. lapioikaa heidät sitten.
— Nämäkö ne ovat, kysyi päällik­kö
höhnlstj'neenä. kun tutkijat olivat
lapioineet tutkittavansa paanikön e-teen.
— Nämä.
— No. \voi jumalauta, huttd |Ääl-likkö
poissa tolkultaan. Nyt olette
ruhjoneet tuollaiseen kantoon ne maa­seudulta
tuodut erikoisurickijamme,
jotka panimme muka vankeina urkki­maan
niitä kommunisti veijareita.
KA itse käskitte ottaa Joka ko­pista
nUtä oikeita luihuja Ja nfimi
olivat luihumman n^irHf^Hfi^ puolus­tautuivat
tutkijat.
— Voi tuhattullmmalnent Jojpea
sopan keititte, kiroili ohranapOäUlkkö.
— Mutta älkääpäs, riemastui h in
samassa. Pistämme näiden syntUuet-telon
Hilden punikkien syyksi jotka
olivat näiden urklttavuia. Olettekos
vahnUt vannomaan näiden synnit nU-den
punikklryökäleidea timnustamlksi
uteli päällikkö tutkiJoUta.
~ Käskj-stä herra pä&Ulkkö, van­noivat
pikkuohranat kuorossa.
— No. hyvä tästä tuli lopultakin.
Jopas taas keksimine. riemastui oh-ranapäälUkkö.
puoUjuopuneena nau­raa
hohottaen.
S U O M E E N
Kurssi Snoien Markka o
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60e lä­hetyksistä
$20.00—$49.99. 80c lä­hetyksistä
$60.00—$79.99 ja %1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 seiifi
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SikkoMnomalähetyluUta ovat lä­hetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Suomen rakas oatetaaa. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta. >
Tehkää lähetykset osotteeUa:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, Gal.
LaivapUetteja myydään,
Tiedustakaa pilettiasimta.
Thomas Neuvostoliiton
oloista
Parislläfnen soslal^lehtl "Popu-lalre"
on Julkaissut edustajansa kes­kustelun
kansainliiton kansalnvUisen
työtoimiston JohtohenkUön Albert
Thomasin kanssa.
Tliomas sanoi että hän on sangen
tyytyväinen niihin vaikuttelsUn. jol­ta
hän sai Neuvostoliitosta siellä käy­dessään.
Kun Thomasilta kysyttiin
saiko hän vapaasti tutustua kaikkeen,
mihin halusi vasta»H Thomas, ettei
hänelle asetettu tässä suhteessa min­käänlaisia
esteitä.
Moskovan kaupunkielämää kuvates­saan
Thomas sanoi että kulttuurisen
elämän kehitykseen nähden el Mos.
kova eroa muista etnopalaislsta pää­kaupungeista.
Edelleen Thomas kertoi
olleensa mukana Lokakuun vidlanku-mousjuhlissa
Moskovassa Ja vakuutti,
että "edessään olleesta kansanjoukos­ta
kuvastui kiinteä yhteys siihen jär­jestelmään.
Joka Neuvostoliitossa val­litsee".
Tämän hän sanoi J(Atuvan
sUtä, että "kansanjoukko ttmtee oler
vansa tuon Järjestelmän Isäntä, tun­tee
olevansa vapaa. sUlä Joukolla ei
ole mitään }'hteyttä sllheh väsynee­seen
joukkoon. Joka oU ennen sotaa.
Ja mikäli koskee valtiolUsla tolmihen.
kllöltä. nUn heidän työkykyisyytensä
j a vannoutuneisuutensa asialle on a i ­van
erikoista."
Kysymykseen, joka koski Johtohen­kilöiden
ja joukkojen suhdetta Ko-
Vapaiidelle ottavat rahaväiitylQii
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRA.SCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCa
119G St. Antoine St.,
Montreal, Que.
AT. HILL,
957 Broadvie\v Ave., Toronto, Ont
y. OKSANEN,
Kirkland Lake. Ont. I
JOHN VUORI
South Porcupine, Ont.
mintcmiin. Thomas vastasi etta
"suhde on tietenkin hyvin lälteinen.
mutta jokainen on kiinni omassa
työssään. HaUitustoimihenkllöt ovat
kokonaan käytännöllisessä rakennun»
työssä".
Thomas piti välttämättömänä to-denpcräisten
tietojen saamista Neu-vostolUtosta,
slUä enää el uskota l e h .
distön InformateionltletojB, Jotka Jo
10 vuotta vakuuttelevat neuvostoval»
Ien pikaista tuhoutumista.
"Olen vakuutettu siitä, — lausui
Thomas — että löytyy ihmisiä, Jot­ka
ryhtyvät tutkimaan asiain todel­lista
tilaa Neuvostoliitossa. Neuvnslo-liltto
ei ole mikään erillinen osa E u -
ropan taloudesta. Ja ilman sen osal­listumista
ci yksikään kansainväli,
nen taloudellinen yritys tule täysin
onnistumaan, Neuvostoliiton merkitys
cm osattava arvioida niin aselstarllsu-.
mlsasiassa' pcuin taloudellisessa f i ­nanssi-
ja poliittisessa elämässä".
maiden sosdem johtajat ovat päässeet
ja niin pi«iäUe, että heistä on tullut
f ascistien aktiivisia suojelijoita, kuten
tämäkin tapaus niin selvästi osoittaa.
Ja kuinka muuten voisi ollakaan.
Onhan ^nsterdamin intematlonalen
Sitä ei voida salata enää millään
sellaisilla keinoilla kuin Ruotsin sos.
dem puolueen sihteeri yrittäär selittä­mällä
Berlinin konferenssin kommu.
nlstiseksi manööveriksi Maailmassa
on tavattoman paljon ihmisiä, jotka
ymmärtävät, millaiseen tilaan fas-dsml
maailman saattaisi, jos se saisi
edelleen kehittyä. Ja he tahtovat
taistella sen vuoksi sitä vastaan.
Viqaiiden Vappiinuineroon
Vapauden vappunumero ilmestyy taas tänä vuotena hiukan ennen
Vappua. Saadaksenne onnitteloilmotuksenne tuohon numeroon, antakaa
ne heti Vapauden asiamiehelle taikka lähettäkää tulemaan suoraan V a ­pauteen.
Tervehdyksien hinta on 2&c nimeltä j a osotteclta. Koko perheen
nimen j a osotteen saa samalla hinnalla. Jos haluatte hiukan isomnuui
ilmotukscn niin lähettäkää rahaa enemmän ja ilmotus julkaistaan niin
suurena kuin raha edellyttää.
Asiamlehille annetaan tavallinen asiamicspalkkio.
Xlkää ottako tälle listalle mitään muita paitse Vapauteen aijottaja
ilmotnksia. ;
Osottakaa kirjevaihto nimellä VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
KERÄÄJÄN XlJbll' • •*
0^yO^I*£3 • > * * « • • • • « • • • • • • • • * • • • • • * • • • « • • • • • • • * • • • > • • • > • » • • • * • • • • • ( « « • * • < « « • • * • ( t * * • t
NIMI $ I c
.11..
I
..f........
Eimenkaikkea tuntee työväenluokka
fascismin kirot. Sen vuoksi se el %-oi
alistua niihin sosdem Johtajain hou­kutteluista
Ja vaatimuksistakaan, vaan
nousee entistä päättäväisempään tais­teluun
f ascismia vastaan rdin Ruot­sissa
kuin tnuuallakin. II
......H