Vapaus, October 28, 1929

              1929
Nonoinea
J^^Bcaa. joEsa
Is^ vamtse.
'aatt taiiran
nista kafHs-jotteivät
tä-enää
uusiin-asetett^
siia
Jooka taUä
>ttngin muit-holtoa.
Asi-
H vabnlstas.
esittää se
>ukselle, jos-teaa
jäsenet
pariinsataan
layleisö vas-
Ponrartval-lului
kehoi>
A tämä an-keet
^ S V AA
oli vankeja
7,291 vasta-uonna
6,383.
oäistä 3,628
161 (1,039),
sekä tut-luomattavln
rattuna on
ikien luvus-teen
verra-
Yleinen 11-
btä vankUu-immillaan.
sa oli van-
'•e myöskin,
vuosi on
n yHämai-
L arvostel-
. että en-inkien
luku
liulppiien-rTAMXNEN
1 hyväksy-nskuimalle
estä työt-
Esityksessä
5ta varten
kuluvan
mkan suu-tatleraken-
JUiUtihaan.
rr VALO-inen
väri­valokuva
tuntomer-
3ta tähän,
sillä, et-tnääräystä.
»alistunut
minen on
Inen Suo-kkla
yksi-oliSsi-
ja
In Osleltäy-ään.
Yksi-iojen
mu­in
sisäasi-okirje
po-an
. mää-tamisesta
snkiföiistä.
a tällaista
«TT TÄ­TÄ
A-ffista
an-n
vuoden
irkastettu
ita, 31 U-a,
raken-
«ttu kor-iksissä
on
a eli yh-ensimäi-hftistunut
nusta Ja
muutos-on
4.119
isuinhuo-perustus-ja
muu­tolta
uo-
3ä 40 ta-työt
17
»ritettiin
iNKISSA
dninneet,
onlinnan
m Aino
1 mainl-vailusten
että ka-luria.
tabolta
anoikeu-ttämai-amttöriii
Huotari
casin on
ön 500,-
b Jatku-
}pusutn-pankin^
ujiluster
«SE!
No. 254—1929 Maanantaina, lokak. 28 pma ^-.HgiL, Qct 28
Sm
TT
I LÄHETYSKULUT
I 40c lähetyksiaitä alle $20.00,
I 60c lähetyksistä $20.00—$49.
I 99, 80c lähetyksistä $50.00—
1 $79.99 ja $1.00 lähetyksistä
i $80.00—$100.00 sekä 50c jo-
I kalseita seuraavalta alkavalta
i sadalta dollarilta.
9 SähkösanomalalxetyksistS.
i ovat lähetyskulut $3.50 lä.
= hetykseltä...
• J U doDarista
Vapaudelle ottavat rahaväli-
/tyksiä vastaan myöskin:
V A P A U S
P O R T A R T H U R B R A N CH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
Suomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.45 sadasta
nien markasta.
Suo-
§
Laivapilettejä
myydään
V A P A U S
M O N T R E A L B R A N CH
1196 St. Antoine St,,
Montreal, Que.
A A R O K I V I N E N .
Kirkland Lake, Ont.
J O H N VUORI
South Porcupine, Ont.
C H A R L E S H A A P A N E N
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
J O H N WIRT>i
957 Broadview Avenue^
Toronto, Ont.
Vaikkapa Marxiii. ajasta nykypäiviin
asti.ei taidetta ibskevain ksn^ymyksi-en
käsittelylle ole (nnistetta monta­kaan
erikoisteosta, on kuitenkin var­sin
vannaa, ettft on olemassa inarzi*
lainen polija taiteen käsittämiselle.
Tässä tutkielmassa ön tarkoituksena­ni
yksinkertaisin piirtein luonnehtia
mainittua taiteen käsittämisen pohjaa
Ennenkaikkea on taide. marxilaisRn
yhteiskuntakäsityksen mukaan. Hää­rätyistä
tuotantosuhteista ]<ditaD«.
määrätynlaatuinen päällysrakenne;
tuotantosuhteet taas vuorostaan tlip-,
puvat kunakin ajankohtana vallitse­vista
työmuodoista.
Tämän taloudelltsen i)eru5tuksen
varassa olevana päällysrakenteena
voi tedde esiintyä kahdella tavalla:
ensiksi, itse tuotannollisen eläm^
Tiedustakaa pilettiasioita.
D A V I D H E L IN
eri paikkakunnilla Pohjois-
Ontiariossa
Y l i kymmenen miljoonaa
Suomen markkaa on lähetetty
tämän vuoden ajalla j a jokai­nen
lähetys on mennyt hyväs­ti
perille;^
Me"-emme ketään kiihota ra­hojansa
Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran lähete­tään,
tehtäköön lähetys työ-
Iäisten oman liikkeen, Vapau-^
den, kautta.
Joululahjaksi on Phonographi edullinen.
Phonographeja sekä levyjä saa Vapauden Sudburyn j a Montrealin
konttorista.
Lähettäkää toisilta paikkakunnilta tulevat välitykset nimellä ja
osotteella: —
I VAPAUS, Box 69, SwUmry, Ont.
^.iiniinnninmniinninmmimnniannninEinninmiiiinininiiniiniiimmmmnpnffim^
Vakavia työselkkauksia
tulossa^ Pohj.-Ontarion
metsälyÖalueilla
(Jatkoa l:ltä sivulta)
Nyt on jokaisella Jöuapalla. seisot­tava
lujana
:Kun työnantajat ovat antaneet
työläisille taisteluhaasteen, on se
otettava ^vastaan/. Me emme saa
jättää yksin niitä työläisiä, taiste-
™ ,i_ ^- • 1 t. . luiin, jotka japparit ovat siihen pa-
Totutuksena on enslnnakta^^l^joittaa^ ^k^^^^ kaikilla käL-t^
Kfcten rintama,^ saada yhteinen^e. ^ • ryhdyttävä vaatimaan pohjoi-
S^m^^^^^M^^^i^^lf palkkataksoiksi V ä k -
myttyjen ehtojen mukaisia maksuja.
mi-
Meilla on voimaa. herpaannuttaa
koko Ontarion paperipaur
tuotanto
kfinni missään työmaassa. Samalla
toivotaan sen-vaikuttavan lamaannuta
tavastl työläisiin, muka sen lahden, et­tä
metsätöitä 4äi piisi riittävästi, ettef
«»iiäVaaT' kämpillä, misfö ei inlehjä
ole ajettu pois, uskallettaisi nousta a-volmesti
puolustamaan vaatimuksia.
Näillä menettelyillä toivovat työnanta­jat
voittavansa alkaa. Jonka kuluessa
laskevat)-, työläisten tsiisteluhalun las­kevan
sUnä määrässä, ettei taisteliuta
enään tulisi ia.pahtumaan.
Toinen päämäärä, johoh myöskin
- pyritään,.
on saada kämpille JappareUle kuuliais­ta
ja ainakin vähemmän talsteluha-luista
joukkoa. Tämän todistaa ilmei­sesti
se, että ainoastaan semmoisille
työläisille, jotka eivät kämpällä ole ol­leet
missään erikoisessa tehtävässä,
niin kuin kämpiräkomlteassa, vaati­musten
esittäjänä.—dellkelttinä. tai
muuten esllnt;ynyt julkisesti Japparei-ta
vaajan, ilmoitetaan et;tä kämpäl­lä
saa edelle^ työskennellä. Erikoisen
tarkasti poimitaan näiden joukosta
pois toimivat hraikilöt. . . „„ ^_ „ „ ^ . ., .
/ lei ole epäilystä. Palkat ovat siksi
lUevalJko Japparit tässä onnistamaan?(kurjat, että yksikään kansallisuus
Vaikkakfn jappareiden suunnitelma -- —•.•i..-- 4 ^ — „
on rakennettu mitä klerimmille me­nettelytavoille,
on hyvin todennäköis­tä,
että he ttilevat kuitenkin vetämään
Tällöin annamme jappareille vasta­iskun,
jonka he varmasti tulevat
muistamaan vielä tulevanakin vuon­na;
Alistuminen tällä kertaa mer-kitseisi,
ei yksistään alempia pai^r
koja, vaan tolmitsijaimme saatta­mista
työttömiksi ja turvattomiksi
ja se ei saa tapahtua. Nyt on edul­linen
aika seisoa lujana, jo työn­antajain
hermostuneisuuskin sen to­distaa,
vaikkemme tietäisikään vilk­kaista
' paperipuumarkkinoista
tään.
Jos japparit pitkittävät aika- '^y*®**'^-
varmana Umaisima. ja toiseksi, sisäl­tämänsä
aatteellisen kannan tulkin­tana.
Taiteella on ollut melkoinen osansa
esitettävänä ihmiskunnan eläneissä
raakalaiskaudesta alicaen atha mei­dän
aikaamme asti, se kun kehityk­sessään
on kuvastanut varmaa edistys­tä
inhimillisen tuotannon aloilla. Ih­mistyön
tuotteissa tuskin tavattanee
kovinkaan monta, joiden muoto j a vä­ri
olisi ollut yksistään tarkoituksen­mukaisuudesta
riippuvainen. Tarkas­telkaamme
Jotakin esinettä — raken­nusta,
kirjaa, vaatia tai lyhtypylvästä
— Ja kysykäämrne itseltämme, mikä on
ollut esimerkiksi niiden perusmitta-suhteiden
määrääjänä? Silloin tulem­me
näkemään, että nuo suhteet, kuten
Jo Fechner on. osottanut, eivät vält­tämättä
Johdu käytännölllsyyssyistä.
Varmuudella voidaan sanoa, että mo­net
suhteen muunnokset (tietenkään
emme ota tässä huomioon karkea- el!
kSmpelötekoisDa esineitä) vaikuttavat
epämieUyttäviltä. KaunUt suhteet
miellyttävät suurestir käyttökelpoisuu­desta
riippumatta.
Melkein mahdotonta on löytää m i ­tään
Ihmiskäsien tuotetta, missä el
Itaienlsi kbristeluhälun Jälkiä (kiillo­tettuja
tai silattuja pintoja, kaiken­laisia
' koristeita, värejä ja erikoisia
väriyhdistelmiä, j.n.e.) Ilmeisesti on
ihmisellä ssmnynnäinen taiputnus an­tamaan
teoksilleen myös kauneudel-lista
arvoa, niiden pelkästään käytän­nöllisen
arvon ohella; on pvrklnays
tehdä ne sdstimla mleUyttäviksL Jo­kainen
tietää, että on olemassa miel­lyttäviä
Ja ei»miellyttävlä ääniä, mie­luisia
ja epämieluisia värejä. Ihmis­luonnon
mukaista on koettaa saada
tekeleensä miellyttäviksi, kauniiksi
tyydyttäviksi Ja vlehättävlksL
Kaxmeus-arvot VEdhtelevat eri kan­soilla
Ja eri aikakausina. Tämän y h ­teydessä
on^ kiinnostavaa tutkia eri
tyylien, alkuperää. Mistä syystä, esi­merkiksi.
Kiinan taide on niin. perin
erilaista kuin muinsdsen Kreikan?
Yhtä kiintoisaa on seurata rans­kalaisen
. huonekalutTylln valheita
Liidvik XTVrn komeilusta Ludvlk
XVtn k e v y t m i e l i ^ koukeroihin. Lud­vlk
XVI:n vakavuuteen ja niyöhem-min
'(^llankumoustyylin sopusuiital-siuuteen.
•
: AInoaistaan marxöalsuus pystyy saa­maan
selville tyylien suuren moni^
naisuuden 'todelliset syyt. Näitä syitä
penkoessaan. mandlaisuus ei nojaudu
äinostaan' kyseessäolevan aikajakson
yhteiskunnaHIsen - tilanteen perusteel­liseen
timtemukseen, vaan myös seik-kaperälsii?
L.tIetoIhin sUtä, mitä ainek­sia
Ja tuotantovälineitä milloinkin on
KirJ. N. LunatahazAi
kirjava ja monimutkainen lotdn y h ­teiskunta
on kehit^resdAtt. jlitft kir­java
ja-monlmutkä!nen on ideo-
I c ^ Vaikka mBryllairang Mritiiinrfn
idetdogialta vallitsevan aseman yhteis­kunnan
kehityksessä, ei se d l t i Uälä
ideologian ^^^Lzkeyttä. Luodessaan l a ­kinsa,
uskontonsa, nuaaalinsa Ja. t a i ­teensa
eivät lucdEat ole tarhaan tuh­lanneet
voimiansa. Nuo laitokset, nuo
luokkaluomat, eivät ole vain toddll-suuden
heijastuksia eri kuvastimiin.
Ne ovat suunnattoman palJoD muu­takin.
Ne ovat ylen täikeitft yhteis­kunnallisia
voimia: niitä lippuja, n i i ­tä
tunnuskuvia, joiden ympSxflle Jo­kin
määrätty luokka ryhmi^iyy. Noita
laitoksia aseinaan käyttBen tuo tauh­ka
hyökkää vastustajiensa Umppmm.
Uskontonsa, filospflaiisa Ja^^moraalinsa
avulla koettaa toinen Indkka lannistan
maali on soiMisoinnussa kai)^ InU-millisen
pyrkimyksen kanssa.:
Köyhälistön teoreetiUcoJen on tut^
kittava menneitten aikakausien taidet­ta,
voidaksensa osottaa. mitenkä se
on tulkinnut hallitsevan luokan ideo­logiaa.
He tulevat kohtaamaan tetit-sia.
joissa selvästi esiintyy riiston ruo
ma henki. Tulevat myös panemaan
merkille taideteoksia. Joissa ilmenee
joukkojen-.tylsä Icärsimys tai orjamat-nen
alistuvaisuus. Tulevat tutkimaan
epäuskoisuuden Ja ei&ilyksen hengen
täyttämiä taideluomia ^kä nUtä, Jois­sa
yritetään romantiikkaan pakene­malla
päästä todellisuudesta. Mutta
köyhälistö löytää entisajan valtaiuok-
Iden t a i t e i t a myös näsrtteitä suun­nittelun
suurexunolsuudesta, ihmisen
esltykaMgäila • Hy^gn:. advyy teeu. Ja
hänen tonteausa ovat njnt. '^TSstfl
luottamuksesta voimaansa sekä häner
pyridmyksestään liyvään ja kauniiseen
toisen. Muiden Ideologiain Joukossa on Jotka ominaisuudet ovat kaiken kapi-taiteella
huomattava osa esitettävänä, i noimisen välttämättömiä edellytyksiä.
Se on tavallaan yhteiskunnallisen a - ! Äärettömän moninaiset ovat entlsyy*
Jattelun muovailua. Se on todeUisuu-' d o i äänet, itkut, Haurut ja laulut
dessa kaavaUua. TodeDisuos voidaan imutta ne kaikki ovat Itsekunkin y h -
omaksua tieteen avulla, tiede kuniteiskunnallisen kehl^svaifaeeii mukai-koettaa
olla täsmällinen Ja objektii­vinen,
mutta tieteen avulla saavutettu
teitämlnen oh ajatu^^oeräistä eikä en­sinkään
vetoa Ihmlsteo tunteisiin. Jon­kun
ilmiön ymmätärmiseksl ei riitä
että käsittää sen järjellään, vaan se
on tajuttava myös ttmteella. kaksi
perustekijää. Järki ja tunne, tarvi­taan
jonkun esineen tail aäan oikeaan
tajuamiseen, lllastolliälla tutkimuk­silla
saattaa idästä. Jossain määrin
tuntemaan Venäjän talonpoikaistoa
mutta aivan eri! tavalla tutustuu sii­hen
Uspenskin ja muiden kansanystfi-väin
kaunoUrjallisten teoksien kautta
SamatenXkuhi tilastolliset tiedot
mainitusta talonpolkatsväestöstä voivat
oUa tahalllse&ti taikka tahdottomas­t
i vääristeltyjä, samaten saattaa tai­teellinen
tuotanto olla tahallaan taik­ka
tahtomatta subjektiivista (ftsdcoh-taista)
J a siten joutua kuvastamaan,
sen luokan etuliarrastukslB, Jonka
puolella taiteilijan myötätunto on.
Johtuu se. mitä taiteessa sanotaan xo-,
maiHtfapkRl tekotavaksL sitte t a u kun
luoi±a on sivauttanvt valtakaoteisa
htappukohdan. kun yhtelfiknnta el silS
enää tarvitse, kun uudet voimat -tun­kevat
setf tIeltB&n. sUIdtak -taiteilija
kadottaa itseloottamukBensa. hänen
aiajMniisyytensä kivettyy, hänen mle-
)ikvivitak8ensa laimenevat,-v Ja hänen
enne^ S^teiskunnallisestl ^ ^ ä olemuk­sensa
luhistuu yksiiontseksl tomuksi
Tuo muutos h£ti ktivastuu taiteessa
Taiteen sielu, aatteet Ja tunteet, ko­vettuu.
Vain kylmä muodollisuus Jää
jälelle Ja se rappeutuu akatemlalli-suudeksi.
Mutta tätä rauhallista me­noa
ei kestä Imuan. Taide rupeaa l a ­hoamaan.
Taiteilija alkaa keskittä­n
e n huomionsa vain muotoon tai ta-voteUa
erisktunmaisuutta, liiotelleh jo­takuta
taiteensa puolta. Taide on alas­päin
menossa.
Olen tässä ainoastaan hahmotellut
niitä i^sutmUa. joita me marxilaiset
seuraamme arvioidessamme menneit­ten
aikojen taidetta. Ensiksi, me tut­kimme
taidetta käsittäen sen määrä­tyistä
yhteiskunnaUisista ilmiöistä kas-vanneeksi.
Toiseksi, me tutkimme tai­detta
sen luokan tunteitten rumistuk-sena,
nsikä sen on luonut. Rappeutu­neissakin
taiteessa voidaan tavata i h -
meteltöviä värien, pirteiden Ja soin­tujen
sonumtelmia. Rappiokauder
T r
Silnäi^ seikassa pffleekin tiaiteen SUU7
rj voima. Taide voi olla sekä todelli­suuden
tumtsijai että myös niäärä-tynsuuntalsten
mielipiteitten levittä-misvällne.
Taiteilija saattaa taldeluo-mansa-
esittämään sellaista todolojen
käsitystä, mikä hänes^ on totuuden--
mukaisin. Tästä käy selville, että m i ­käli
taide on ajatuksen muovailua, se
muovaa ajatuksen sopusointuun tun­teitten
kanssa. Tietysti se voi önp
vain pelkkä ajatuksen herättäjä; Mu­siikki
esimerkiksi talli arkkitehtuuri . varmuus
(taiteeksi käsitettynä, el teköOUsenä kansansa kannatltksesta; tiän uskoo
taitavuutena) eivät ilmaise ndtään a - ' pystyvänsä antamaan aatteilleen var­man
mupdop.. Klassillinen aika kolt-taa.
Mutta ennen sieh valkenemista
jatusta, sillä niiden kieltä, on mUfei
mahdoton pukea meidän ;^n(äkEethme
mutta siitä huolimatta on musiikma
ja arkkitehtuurilla suunnaton vaiku­tus.
Musiikin Ja arkkitehtuurin a i ­neksia
(slvmnennen sanoen mudikkl
ja arkkltehtumi'^ovat lähelslissä suhr
teissä toisiinsa) tavataan ktdkissa tai­teissa.
Jos kuvanveitos on monument-taaUnen,
jos se Ihastuttaa raetta tasa­painoisilla
suhteillaan, niin meitä vie
hättää sen tyyU, ei ^ I t ö . Meihhi
sia. Muutamat lUn^evat WyhaJistöm^^ teoksista voi erlttelevästl tutkiva tai­teilija
löytää yhtä ja toista. Joka on
teknillisessä suhteessa varsin arvokas­ta.
Jonkun Itsevaltiaan rakennutta­massa,
orjuus-ajan henkeä hudcuyas-sa
ylväässä palatsissa saattaa kohdata-hämmästyttävää
suurisuuntaisuutta jo
majesteetillisuutta, kuvaamassia, siitä
itsevaltiuden puolta. Joka siitä on teh­nyt
niin laajoja alueita käsittävän ja
voimakkaan järjestömuodon. Nykyajan
marxilainen voi siten saada Ja muil­lekin
antaa opetusta melkeinpä jokai­sesta
menneen-aikaisen taiteen tuot­teesta.
;
Koska mandlaisuus täUä tavoin kä-.
sitettynä el ainoastaan ole taiteen a l ­kujuurien
tutkimistapa, vaan myö£
ohje sen arvosteluun ja käyttämiseen
eli. toisin sanoen, sen oikealla tavalla
nauttimiseen ja sen kehittämiseen
tulevaisuudessa, niin sitä valppaampl
se on suhtautumisessaan oman aikam­me
talteeseeA. Siihenkin täydelleen
soveltuvat kaikki edellä mainitsemam­me
tunnusmerkit. Lukijana ja arvos­telijana
saattaa mandlafaien oivallises­sa
laboratoriossaan tukistella kunkin
uuden teoksen, ottaa selville sen yh­teiskunnalliset
Juuret ja sen yhteis­kunnalliset
tarkotusperät. kielteiset ja
ihyönteiset, mikäli ne käyvät eelvUle
sisäUöstä ja sikäli kuin he ilmenevät
muodossa. Mandlaisella khrjaiUjalle
tahi taiteilijalla on varmana turva­naan
luokkansa teoria; pitämällä kiin­ni
tästä johtolangasta hän voi vält­tää
virheet, kq^ka hän osaa arvostel­la
Itseään ja alati valvoa. etUl hänen
luokkansa pyrkimykset ja ihanteet
tulevat saahiaäni elävän muodon hä­nen
teoksessaan. .
me suruja, ja soveltuvat tänäkin päi
vänä käjrtettäviksL Toiset laulut ovat
kiinnostavia sentähden, että ne luon­nehtivat
omituisia yhteiskxmnallisia
ilmiöitä. Tbiset ovat hihoittavia.
Olemme tässä puhuneet taiteesta
sen sisällön kannalta mutta köyhä-listöteoreetlkko
voi arvostella taUlet-ta
sän taiteellisen muodonkin perus­teella.
Marxilaisuus erehtymättä to­distaa,
että luokat, jotka luovat uusia
aatteita ja sydäntä järkyttäviä tun­teita.
- aina myös kykenevät vastaanot­tamaan
ja aikaansaamaan mestarlllis-^
ta tsddetta. Toisaalta taas rappeutuvat
luokat, jollia ei ole minkäänlaisia aat­teellisia
katsomuksia eikä toivoa val­ta-
asemansa säilyttämisestä, turvautu­vat
pelkästään muodolliseen taitee­seen,
joka hämää ja kiillottaa tosie­lämän,
tehden sen miellyttävämmäk­si
heikäläisten katsella. Muodollisen
taiteen alalla ovat mitä erilaisimmat
vääristelyt mahdollisia. Jonkun her-ras-
ielostelljan hekumalliseen sieviste-lyyn
käytetty luonnoton ja kömpelö
loistelijaisuus paljastaa, kuinka alas
taiteen täytyy vajota kelvatakseen
rappeutuneelle luokalle.
Semmoisina jonktm luokan kehityk­sen
aikajaksoiha. Joissa sen keskuu­dessa
liikehtivät aate- ja tunnevlrta-ukset
pääsevät pukeutumaan mukai­siinsa
muotoihin, tasaantuu taide rau­halliseksi
j a hilUtyksi. TaiteiliJaUa on
tekonsa arvokkuudesta ja
PaSkonsofin^^
koko rjmadaa varten «iior^(a|ic IbO^
kia maan viralliselle «daatakMOo
kattlnvia tt^ititii* • a a tu paä^
matkustusta varten kotlmaahaa tai
manailet vahvistaa adakiijoja, klla>
niSkaU 7.m.« aelvittSä perintö, ia
muita. Soolaen kaniBilaiaiin' kobdu.
tovia asioita.
Ospite:-
Coatolato GWM»«I of , Fiataai,;
, Boom,918.
1410 Stanley Street» MontreaL
(Corner St. Catharina and Stanley)
AKSELI RAUANHEIUO.
^äkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadässa: Konsuli Erick J. Koita^
Port A ^ u r » Ont. — Adkl Saari­mäki,,
819 Bay-St., Torrnto, Ont. —
H . F. Albert ^ermanson, 470 llaia
St. Winnip^, Man.—- Thomaa
Franssi, Box L., Copper CUff. OaL
Charles E. Magnusson 64 Doek St»
Saint John, N . B., G. W. Tömrooa,
551 Howe Street, Vancouver. B. G.
J
KOLLEKTIIVINEN BAKENNUSTSO
NEUVOSTO*VENXJ«LLX
Lähes 40 tuhatta koUdEtttvist» ialMrt-ta,
noin, .4% talonpoEkabtaleok-sista
koUekUvlraltamit ^
maansa menettelyä esekä palkko­jen
että toimitsijain vainoäniisen
suhteen, on ryhdyttävä valmistautu­maan
ratkaiseviin toimenpiteisiin.
Semmoisena ja tehokkaimpana voim­me
pitää yleislakkoa, lakkoa' jolla
tultaisiin herpaannuttamaan koko
Ontarion paperipuutuötanto..Että
me olemme siihen kykenevät, siitä
j Mutta taide ei ole ainoastaan jon­kun
kansan tuotannollisen toiminnan,
vaan myös aatteellisen katsoiriuksen
ilmaisu. Mitä on aatteellinen katsomus
(ideologia) marxll^suuden näkökan­nalta?
Onko se sitä järjestelmällistä
heijastusta äihimllllsessä olemisen ta­junnassa,
joka t ä y t ^ ihmiskimnan
tietoisen elämän?
Marxilaisuus on •. todistanut, ettS
aatteellisuuden edustajat (ideologlstit)
vaikuttavat sen muoto Ja koko. Joten
kuvanveistotaide siinä kohden on sur
kua arkkitehturllle. Jos kuvapatsas
«hkuu suloutta,' jos sen piirteet ovat
^erinomaisen luonnikkaat, jos se panee
sydämen hienosti värähtämään, sa­nomme
patsaan olevan kuin s(Atantoa
Sellaiässa tonteissa Joudumme' tun­teen
alitajunnan muovailun alalle
Maalaustaiteen suhteen tämä luon­nollisesti
vielä suuremmassa n^ärässS
pitää palkkansa. Taidemaalauksen
sommittelu, jos; se on s(^pusuhtainen
lähentelee arkkitehtuuria; v<2*sen
hienous taas musiikkia. Sama
näkyy pitävän olla aJanvaUie. Jona
tunteet ja ajatukset eivät pääse kiin­teään
muotoon. Sellainen vaihe sat­tuu
samaan aikaan kuin luokan vai-*
taannousu, ei niinkään sen ollessa
valtansa; kukkuloilla. Tällä vaihekau-deUa
yrittää taiteilija tayoteUa polii-tmistakin
muotoa ajan luokkapyrki-myksille.
.Nähiä ajankohtina hyökkä­yksen
kuvaus vaihtelee, josta on seu-
KANSANKOMISSARIAATIT YHTX-aOTTAISEEN
TYÖVIIKKOON
Sisäasiain kansankomissariaatti siir­tyy
yhtämittaiseen S-pälvälseen työ­viikkoon
lokakuun 7 p:stä. Yhtelskun-,
BSFSR:n Kansankomissaarien neu­vostossa
ovat kollektiivisten talontalim
keskus, maa-asiain kansankomlsarl''
aatti ja Valtion Suunnittelukomitea
tehneet selostuksen kollektiivisesta
kennustyöstä RSFSR:ssä (Venäjin
sosialistinen neuvostojen liittotasaval-^
ta) ja lähemmistä tehtävistä.
Ensimälnen päivä lokakuuta v. i m
R8FSR:ssä oU 11,306 kpUektUvlsta t a ­loutta,
l p. lokakuuta x. 1928 niitten
lukumäärä kaksinkertaistui j a 1 pc
kesäkuuta v. 1920 'oU 39,530 koUekttl-vistä
taloutta. Blokb NeuvostolUtoBBa
on n. QOm koUektUvista
V. 1927 oU RSFSR:ssä koUektt
tunut 0.8% talonpoikaistali
mutta, kesätcuussa v. 1S29 Ja SJK..
Kulakit käyvät vimmattua Ullsidaa''
j;olIi^ilvista< rakennustyötä vastaan,
varsinkin niillä alueilla, Joissa tako*
naiset kyläkunnat siirtyvät luUekiil-viseksi
taloudeksi. Niinpä ^ Jelansktai
piirissä (UraU) kulakit polttivat 4 kid*
lektilvlfioitunutta kylää. T«UatslRs»
suoranaisissa vastavallankumooksdlt-sissa
tapauksissa on ryhdyttttvi mSti
a n k a i ^ p i l n toimenpiteisiin, aina am­pumisiin
saakka.
V. 1029—30 kontrolllnumerolasa OQ
katsottu välttämättömäksi, että kiOa^
tUvlset taloudet tulevat käslttflmSla
vähintäin JO.% väestästä. Jos koneeni
varustelu on rUttävä. nltn tueiasa tO-Jan
viljelysplirelssä voidaan S-vuoUa-kauden
loppuun. men|&essä koUdcttvf^
soida jo noin puolet talonpolkalstalft-uksista.
nalUsen huollon kansankomisariaatin
rauksena, että muodot esiintyvät le- kollegio on inttänyt siirtää yhteis-vottomina.
Taiteilija, ponhlstellessaan kunnallisen huollon kansänkomlssari-mieUkuvituksensa
koko voimalla saa-1 aatin yhtämittelseen työviikkoon lo-dakseen
vangituksi mielessään välkky- kakuun 7 p:stä ja maa-asiain kaasan-vät
häntä ohjaavat aatteet, el pääse komissariaatin lokakuun 16 p:stä.
KULAKKIEN HYÖKKÄYKSET
Usgudan kylän talonpojat jicjeitt-vät
punaisen kuormaston, jossa oli 190
kuormallista vihanneksia: KtmknoT''
masto kulki yöllä Urlgin kylän kantta,
niin hyökkäsi kulakkisakkl sen kimp­puun
ja alkoi piestä kuljettajia.
Kommunassa "Svet" ovat kulakit
polttaneet 50 tonnia viljaa.
Odojevon kylässä Novgorodin U i -
nissä ovat kulakit polttaneet koulua Ja
lukutuvan, 15 henkilöä on vangittu.
en Joulunumero
lyliyenunän kmren: Työläiset eivät e-nään
ole n i in sokeita, etteivätkö huo-aiaisi
tarkoittlsperiC jotka on kätketty
näiden kierien, mutta viattomilta
näyttävien menetelmien taakse. Jo­kainen
asialta j a tilannetta käsittävä
työläinen käsittää menettelyn jappa­reiden
jpelon j a hermostuneisuuden a l ­ikaan
sasuuaksihätäpuoliistukseksl työi
Iäisten Joukkoesiintymisen -uhatessa
aikana, jollohi tilanne työlällsme on
jotakuinkta ^aiUUihen. Ny^ alkaa jo
näyttää todenäköiseltä, että tiUsteluja
tuskin voidaan välttää. Kämpiltä pols-ftjettit
midiet esiintyvät yleisesti y l i ­mielisenä
j a reippaalla rr»tp1tfttftH«». va­rustettuna
Ja niehetelmlä mainitunlai­sia
edesdttsän£slä tehneitä jappareita
\'^astaan snunnltelliian: Näinä päivinä
pettävissä kokouksissaan tulevat
lopunisestl päättämään tolmra
Ja voidaan pitää varmana, et-r*
J<^''Ä työnantajat suostu asetettui-
JjJ^^eh^hin, Julistetaan kämpät lak-aJavaDt
tyoläisei falirtrimin
teinen: edustajakdcous a-kannalte
taiste-josta
ehkä Qlist ibnan
Vaikka
ttttufidn
luannnä
työnantajain
ttää onut
työkausi nyL
on tllaane kokonaan toinen,
taisteluja ti«kin voidaan välttää.
J^st^ "tilanteen mtratoksesta saadaan
ei ole niihin tyytyväinen, joten e-dellytykset
lakon tehokkaaksi saa­misesta
on olemassa. Port Arthu­rin
edustajakokous päätöksessään
vetosikin tähän työläisten voimak-kaimpaan
aseeseen palkkataisteluis­sa,
samoin asettui pohjoisen kokous
kannattamaan sitä tarpeen vaaties­sa.
Tällä kerralla näyttääkin tilan­ne
nopeasti kehittyvän pisteeseen,
jolloin yleislakkokysymys on lopul-valtavaa
kuin mahtavan tutnnlokirkon.
Poljeimot, alku-' ja loppusolnnnt yn-oZrn^^
Ttod^^denl^^^-!nä ^ut "'«o^f^.J^^
tä, ja että heissä on kalkki tuon to-1 kirjallisuuteen ulkonaistakin m i ^ ^
dellisuus-alkuperänsä tuntomerkit, i - i lista muotoa, joka liittyy teoksen s i -
deologlstl el ole yksistään teostensa säiseen sointuun,
aiheitten vuoksi riippuvajtaen todelli-! Milloin taide on ajatuksen muoval-
Vapauden joulunumeroon otetaan tänä vuotena rajaton määrä ilmotuksia. Koneisto on nyt aifnÄ knn.
nossa, etta joululehti -feöidaan painaa miten' suurena tahansa. Näyttäkäämme toverit, että me tölffil^S-nadassa
saamme
eemme
saamme yhtä ison taikka vieläkin isomman joulunumeron aikaan kuin mitä raiantakAli»^ « « « t »"
lehdet julkaisevat. Kilpailu tällaisella alalla on jaloa kilpailua. TavEeronnittelu1ffiS«*^Ä
on 25c^ nimeltä taikka koko perheen nimeUä j a osotteelta, Isom^pia ilmotuksiÄJJn Ä^^^
pain. Ilmotus laitetaan ama sen kokomen miten paljon rahaa tulee. Osuusliikkeitä toimikootpa riemilira^^
on asianlaita kirjallisuuteen nähden
Kirjallisen taideluoman (esiin. Danten
jumalaisen"^ Mytelmärimon IMvtoa L^JJ^„^^^ kehotetaan antamaan komeat jouluilmotukset Vapaute"en:" Ko¥ä7fv^^^
Comedlan) yletoen rakenne, on yhtr gpsoo n^i^^ «iv„t «1 r f i o . T.iikpmioh,ii« . nvnf ..^^^^i:,^!!^'^^^ föO.OO, pnoU
suudesta. hän on tosioloista riippuvai­nen
syvälUseknmässäkin rnlelessä, s i l ­lä
hän ei koskaan voi murtautua irti
eräistä yhteiskunnallisista eduista, joi­hin
hän on sidottu. Hän el milloin­kaan
työskentele umpimähkään, vaan
järjestää aineksensa määrättyä tar-lisesti
ratkaistava. Port Arthurin votusta silmälläpitäen.
Marxilaisen käsityksen mukaan y h ­teiskunta
jakaantuu keskenään tais­televiin
luoUclih. Luokat muodostuvat
tuotannra pohjalla jakaantuneista i h ­misryhmistä.
Koska näillä luokilla on
erilaiset asemansa tuotantoon nähden
on niillä perin «ilaiset harrastukset
Luonnollisesti suurtilallisilla, kau­punkien
porvareilla ja maatyöläisillä
piirissä on tällä kertaa taistelussa
useampia satoja metsämiehiä, poh­joisessa
uhkaa taistelu, joica mahdol­lisesti
tulee nopeasti laajenemaan.
Välttämättömyys järjestyä '
Että nyt on jo korkea aika kaik­kien
työläistenkin järjestyä, jotka ^ ^
tähän asti ovat sen vielä laiminlyöVyoj olla päljöafcaan yhteistä,
neet, osoittaa se, että ilman pa^.' stm jnarxilaii^ puhuvat jonkbn i -
koitusta eivät työnantajat vilkkaim- \jeok^an lucrickaluonteesta. nltn he ei-panakaan
aikana maksa työläisille, suinlman sillä tsrkota väittää; et-knin
nälkäpalkkoja. Fakoittaakseen ^ jcdcain^ Ideologia olisi joninm e r i -
työnantajat maksamaan korkeampia ^^yjsen luokan vallassa olevan taikka
palkkoja, täytyy työläisillä oDa jär- yaitgan pyrkJvän h«acan^* aikaanJKiah-jestö
tukenaan. Hitä voimakkaam- nosta. E i , manrilainen ;erttfa^ytutkl-pi,
mitä suurempia joukkoja yli- nius menee paljoa idtemmälle; se b-distävä
tämä jäpjes^ on, sitä var-*
lua, on varsin helppo eri aatesnontien
nojalla päätellä, mistä yhteiskuntaryh­mästä
mikin -aate on peräisin. Mutta
milloin on kysymyksessä tunteen muo­vailu,
joka on taiteen luonlfeenmnalsto
tehtävä, on sitä sangen yaikea pää­tellä.
Siitäpä syystä on taiteen histo­ria
j a teoria näihhi asti pysytdlyt loi­tolla
marxilaisuudesta. yUnx ^kolna
on kuitenkin mandlalnen taidehisto­rioitsija
ja -teoreetikko Ebusenstein
eräissä teolcsissaan osottanut huomat
$.S5.00 ja neljäsosa sivut $17.60. Liikemiehille ovat samat' hinnat voimassa
, W t ä k ä ä allaolevaa, kaavakette kerätessänne onnitteluja lehteemme. Muita ilmotuksia varten kiyttlkaa
tavallista Valkosta papena. Kirjottakaa selvästi musteella, jos suinkin mahdollista j a ainoastaan »SSS
.puolen ,papena.. • •• • - rr-
. Ilmotak»«t ja toivotnluet pitää olla Vapauden kon Uorhtm viimeistään S p. jottlnkauta, mutta likettSkSft
jo ennemmin niin nopeasti kuin voitte. : !^
nmotusten kerääjille tavallinen palkkio.
tavaa edistyinlstä. Hänen on onnistu­nut
kädtellä. ahiettaan mnnrtlnlnrita
näkökannalta.
Edellä olemme ma Intnneet, mOdt on
marxil£dnen teoria irihlmlHifien yläels-lainnan
olemtiksesta ja kehltftmisestä
menetel-euiksena
} rauhallinen
isillä palkkaehdoilia
S^Ä?**^ Japparefta Ja heidän
'«•»y^neitä. menetelmiään.
memmat takeet ovat myöskin vöi-tostai
edellyttäen, «ttä järjestö ^ on
rakenteeltaan todellinen taistelnjär-jestö.
L.sW. t U . of C- on jo mo­nasti-
osoittanut olevansa työläisten
oma järjestö, järjestö, joka ei pel­kää
taisteluita; joka tappioiasakin
seisoo yfatenäpi^dläisten kanssa, 'sik­si
ottjdn" Jokaisen metsämiehen vel-vonisans
heti liittyä X . W. L U. of
Canadaan:^ KuIknrL
sottaa, missä suhteessa erijalset lain-oi^
niset teoijat. filoKx^^
m&t, uskonncilTftyt oirfnkajCTMleet Ja „ „ j ....
taiteelliset kbuhiktmnat ovat XDäärät- itsekkäät, vaan k ^ ihmiskmmaa
^^Ihin sisä- J a - t a v o t t e l e v i a . Vapauttaessaan it-xyluniin.
YhtelsikiE^ sensä, vapauttaa tuo viimänen Ja
Mutta marxilaistnis et ole ainoastaan
teoria; se on tarkalleen määiitelty
ohjelma. Mandlaisuus on määxä^
luokan— köyhälistön — Ideologia ell
aattedlinen katceomus. Se on ainoa
ideologia, joka ei vääristde todelli­suutta.
Köyhälistö, proleterfaatti, aa
tulevaisuuden lucdcka. Mandlalsmts jpe-rustuu
tieteeseen. Joka toslolojen pob-jalla
viitottaatulev^suuden smmtfa
^häUstön tarkofu^erät ehrät ole
Paikkakunta josta ilmotukset on kerätty •h«..........................
Asiamiehen nimi j a osote
NIMI J L _ 1 _ 1 .
linomaisen ^ monlmuti(a|nm
olisi liiksmaista ^ksHoik^i^talsmtden t a -
vottelua. Jos .jndttäid: selittää 1 ^
gisfa flmSSitä. jästeOEln; pynslriotoista
johtnviksL Ideo;iogian bl^tbrla perus-kaikkein
enimmän amnetta liiof±a.
köyhälistö, samalla lodco. fhm&knnan
litokkajärJestehnSn kahleista, ES ikinf
ole oSttt mhi veitisi^^
. —r',^^,-^...^^-^::, , IB knin miniä kSiFldlbtf tulee
tuo yhtelskonna»' MstOTlaan; ybtäJtohneeiq»nemaan. KayHSUstfo sift-^
* » ' * « « * # ^ * # « « ' * # * «*
NIMI
W»»»mm09»pftm*»»mm»mt9»00»a»»*fm0»0*m»»m»»m»»«9009m0»0»
•00000m0»0»0
.000^00000m00
••mmmtfp»99mw0t00wtgm0»00W0»»00
• ••••• »m ••m*m*»»mfm0m»»»»«00»0m*0»m0»«»»»»009900»9000»0000
•0m0»»0»mm000
'^»•»•••0mm0w»pm*mw^00»000mm900m0»m*»0»w
0000»*»0»00»00»m0»00m000*mm000»00»00m000000»0»t000m»tm»0mm0^»0»»»0
000000000000 0000
0000000000000000
0000090000000000
0000*00000000000
0000000000040000
•^'**'^*0***»'000*000000m00000000000000000000000, •000000»mm000m0000»»
00000000m0m»
0000000000^-
/