Vapaus, April 9, 1925

              i l
Kaksteri
Tydo Kftlesteri « n Saomen toverdtten toimelta Dmettynyt
Jonlajtiaausa. TSssi Kalenteriua on tavaOiMo tekstihilcentiMn U-Skai
boomattBTa taiiri erikoisen byriä irleishjrddySisiä tietoja.,
joista jokainen Inkija TOi oppU seUaisto mikS i<AMj»vfäaeui, elä­mässä
on tärkeää. M, nu>n siinä tavalUnen almanakka osaato
tärkeitä tapabtomatietoja jokaiselle, vuoden lÄiväfle-jr-m.
Toverit! Vaikka jonio onkin jo ohitse nim iiitfi haolimatta
ei tämä arvokas Kalenteri ole vielä menettänyt merkitystänsä.
Tilatkaa siis se viipymättä itsellenne. Hinta on ainoastaan 60e.,
fanotimatta nitä että Kalenterissa on lähelle kaksisataa stvoa.;
Työisen Tasknkaleoteri
Tässä on toinen arvokas vnotninen tietokirja.' Tämän S^a-
; lenterin arvo onldn jo yleensä niin tunnetta ettei siitä tarvitse
' {Mdjoa pobua, jota todistaa mm. se;että Vapauden oma oouus meni
koin kuumille kiville kahden viikon ajalla. Nyt olemme myyneet
toisten osuutta io aseita satoja kappaleita ja saatuamme tietää
että sitä on vielä nytkin joitakin satoja kappaleita Yhdysvaltain
pnoluelehtfliikkeillä jälellä olemme sitä tilanneet lisää j a tilaam­me
siä-mukaa koin tilauksia saapua ja painosta riittää. Toistai^
seksi kyllä voimme kaikki tilaukset täyttää. Tydläisen Taakuka-lenterin
hinta on 30c. Lähettäkää siis toistaiseksi sillekin sur­keilematta
tilauksia. '
Toverillisesti tervehtien
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Boa 69, SUOBURY, ONT.
I M piiritettiin pari piiväi ja poltiiftt
läyl^ lopulta muodofta» porvaxis-kaartit,
jonka onnistoi lä^n sään-täjenimikaisen
bySldcäyksen jä&een
m»AaM. itselleen mainfttn, yhteis-
I
YUäolevalla otsikolla kirjotetaan
TySväenjärjestdjen Tiedonantajassa^
V ' aenraavaa; i
' TySläinen oA siinä valitettavasi
/ , aa asemassa, hän usein joutuu
lukemaan porvarillisiakin lehtiä —
tahtoen tai tahtomattaan. On kui
/ tenkin senllsSks! suiiri joukko tyd-
Iäisiä, jotka eivät tahdo taas ensin-kään
lakeakaan tydläislehtiä. Kum-
),, plidn ' tajpaus on yhtä valitettavaan
> / Se ty$läioen, joka on joutunut
• ; -viime vaosbia lukemaan porvarileh-
, , tiä on huomannut, pannut merkille,
initen niissä kaikin mahdollisin ta-
'.ToIn tahdotaan prikata, että työ-
'"^ Täenluokan järjestetty toiminta.'on
jotakin raakaa, johon ei muka kon-non
ihminen kä«lään iahri. Srikol-aesti
on halattu osoittaa,j että yar-
«inkin laokkataistelun.kannalla ote-
/ vi^n työlä&ten toiminnan koh^ena
\ cn , halu ''murhata"-tösinaja^televia^
sekä porvareita.
.Xaikki tällainen puhe tietysti on
«n^ti, auurinta petlcatasta, jolla /ei
v.^le atkoA eikä .loppua. Lehdet,, jot'
W'\'kB. tiaista siivotonta klihoitusta
.? f^iairjolttavat,' tietäv&V . puhuviinsa
paltörla, aufcfe ne^iJetävät
;/samalla, että kaikestit. valtioUisesta
iofaniäna9ta. tiedottomuudessa ole«
yaä']unsan8inest& voidaan^ itällä'ta*
voin parhtdten huiputtaa aekä sen
.;«elvänäkdisyyttä' l)ämät&.
^ Bflluriuuunlsjutun laita on kulttiti-
Idn knrvaassa todellisuudessa «ivan
päinvastoin. Porvi^riUiset politiikot
'.jt heidän kannatiajansa^ovat, mitä
,yerenvu^tttkseen,., tulee, useasti
'«-«I^Qkstttaiin ja, toiminnaltaan sitä
'iasbia^ että heitä voidaan jcunnioit-taä'
JdrpeälUi fänonnallar pyöveli
,1Kun tulee, kyJBjninykseen vain joHn^
oikeasy Jonka porvarit ovat itsel­leen
' anastaneet ja joka -lonkksus
; ylelsi&Vetna ja joka siitä syystä öUsi
ItoQiifettaYa kdtonalsetua silmiyilä
pitiien,, valtaa porvarin raivo,, jol-loin
«e-on vähnis vuodattamaan ver-
^ ta miUn paljon hyvänsä.
^T^kekäa^ väitettämme eslmer:
ikUlä..'Jokainen tunnemme Btilgari-an
kSyhälistOn surullisen kohtion.
Kuten muistettaneen piti 8anöt)is^
aa .maassa vielä-pari vuotta sitten
. ,|iaUitusbhJak8ia käsissään talonpo^
kdsptkolueen johtomies Stambu^ns-
Sd. B^les .eiJoUut kaiValtaAn ini?
9diän sosialidexk^okraatti, Avielä
.^emmln; .mikään' komnranisti. Olipa;
-vain talonpoikaisjohtaja, jpnka^^^^^
lonpojat 'olivat kohottaneet halli
tustttoiiUe. pääministeiiin pjfdkalle.
Talonpoikain etu ei itänyt oikein
yhteen msan herraskaisen teolli-aaus-,
kauppa- ja sotilassäädyn
kanssa. On pantava muistiitt ereh­tymisien
välttämiseksi, että talon-poikaisväestö
mubäb^aa sanotun
maan noin 6-miljoonaisesta väki
luvusta 4/5mneksen, kun. sitäväs*
Vtoitt varsinidsla tehdasproletariaal^
4ia ja yllämainittuja etupiirejä
edustaa vain 1/5 kansasta. Talon*
pojat ovat anorimmaksi osaksi pien-tilalli^
a. Maata he omistivat vaiti
ItvHdn noin 5—^100 hehtaariin.
No niin. Tämä talonpoikaishaV
litus ei oikein' nuellyttänyt maan
tjBoUtsuus-, kauppa- ja sotilaspomO-ja,
kuten jo .sanoimme. Ja ei miel­lyttänyt
siksi, että talonpoikain etu
vaati toisin knin 'edellämainittujen
Sierrojen' ^toivomus olisi ollut. : He
saivat ikaUcenlaisia ikäviä "dekreet-tejä"
. kannettavakseen. Ei suin
Icaan rmitään dlktatooriaa f luonteel­taan,
vaan täymn '^kansanvaltuda",
taM maassa vallitsi "parlamenttaiHbst
Eduskunta oli korkein lakia-säätalo
Mtos maas^ JUinioikeas
«Ii jOkaiseUa 21 vuotta täyttäneellä
4kSsn«ä|$l8eIla. Ja hamtuksen/oli
^^V3;£KtfÖttanra ednskunnan, lopttamus-
^£-4iu^'fS0« niinkuin snomalaisenkin
r^pomrit^ 'saiielesta pitäisi olla. E i
siis mistään erikoisesta diktatpuns-ta
ollut kysymys. Asia oli vain si^
ten, että 4/6 kansasta oli talon­poikia.
Ja talonpojat määräsivät
siis tavallaan. {
Mutta "derookratismi" ja "paria-menttarismi''
, ovat ikäviä asioita,
jollei teollisuus ja kauppaporvaris-to
isaa Jitse sitä' mfiäriteII3,, istues­saan
hallitussatulassa. Sen osoitti
Tjlgarian esimerkki.
Noin 1% vuotta sitten kukisti
maan "laillisen" hallituksen dikta-toorisesti
edellämainitun, vähemmis-
'tdn kellokas Zankov. Kansa on an­tanut
, hänelle kunnianimen: tapat-taja:
Olemme tulleet siihen, mihin
tikin tulla:, siveellisyydestään la-kähtävä
:porvaristo ei kammo verth.
Zankov kukisti laillisen hallituki
sen ja ryhtyi hallitsemaan tavalla,
joka on tunnusomaista porvarillisel­le
sääliväisyydellev ja slveellbyydel-le.
Sen tuloksena on 18,000 knolin-uhria,
30,00Q, tyäläisvankia.
IZankovin valtaannousun > päivi»^
tälähtiejT^ on nim. Bulgariassa ta­idettu
, iS^pOO; iibistä, .pääasiassa
työläisiä j a talonpoikia; mutta 'my5s
ministeril, 2 ' valtiopäivämiestä,
16' sanoroalehiin^iestä, 2 läSkSriä*
140 opettajaa, professoria y. <m.
Nämä kaikki ovat hallituksen veri-,
löylyjen uhreja. Samaan aikaan
On 30,000 työläistä j a talonpoikaa
tuomittu lyhempään taikka pitem­pään
vankousrangaistukseen., >
Se, jo&mikään> antaa oikean kn-
^an " • porvarien. menettelytevoista.
Turhaa on. porvarien sii8< puhua ty&^
Iäisten raakamaisundesta*
Ottakaamme vielä eräs toinen­kin
eaiemrkki. Btilgarian naapuri­maassa
Rumaniassa ovat hallitus-satulassa
porvarit. Tämän ja Neu^
voBto-Venäjän ^ rajamailla sijaitsee
maa-älne, jota nimitetään Bessara-hiak8i.
Bessarabian talonpojat ovat
tyytyn^ättömiä Rumanian diktatoo-riseen
hallintaan. Tämä on antanut
sanotuille ministereille - aiheens:' ta.
pattaa siellä seuraavat mä&rät ta­lonpoikia:'
V. 1918, 3,000 v. 1919
11,000, V. 1920 80, V. 1921 30, v.
1922 J55,' V. 1923 40, v. 1924 1,300.
Kauniita- kuvia! On sitä porva­reilla
syytä puhua siveellisyydestä,
parjata työläisiä ~ ja OHS olevi­naan
taivaan enkeleitä.
kannalle vaarallinen 19-vnotias poi*
kanen.
' Tämä Islannin viranonudsten lois­tava
nrotyd kalpeni kuitenlän sen
vaaran rinnalla, joka uhkasi yhteis­kuntaa.
Jo pari vuotta on haOitidc-sella
ollut pahoja aaristnkria j a se
on yrittänyt tehdä' kaildkensa, ^
t&ikteen mokomat sattamukset ta
levalsnodessa. Nyt on vihdoinldn
löydetty asialle ratkaisn; koko Is­lannin
kansa on pakkomohilisoitava
poliisipaJvelnkseen; 'jotta voitairiln
tulevaisuudessa ehkä sattuvat edel-lämainitunlaiset
bolsbevikihyökkäyk-s6t
estää sekä"turvata" yhteiskun­ta.
^ '
Islannin hallitus on nimittäin äs­kettäin
esittänyt sikäläisilJe valtio­päiville
lakiehdotuksen jonkinlaises­ta
poliisivelvollisuudesta. Lakiehdo­tus
määrilä, että hallituksella on oi­keus
kutsua kokoon : ^jokajsessa
maan kauppakaupungissa reservipo-iiisi,
sellaisissa tapauksissa, jolloin,
sitä tarvitaan vakinaisen poliisin l i ­säksi.
Kaikkien miehien 20--25 ikä­vuoteen
on astuttava ilman vasta­väitteitä
mainittuun palvelukseen
r— -kutsun saatuaan. Ainoastaan
korl^eimmat'päälliköt nauttivat palk­kaa
mainitusta toimestaan. Kaikld
lähemmät tätä lakiehdotusta kos­kevat
seikat luvataan tehdä tiettä­viksi
kalloinkin kuninkaallisella
määräyksellä, J9lla myöskin määrä­tään
sen ^ valan sanamuoto, jonka
jokaisen ^not^uun poliisikuntaan
kutsutun tulee antaa. Kieltäymyk­sistä
ja 'muista rikkomuksista mää­rätään
ankara rangaistus.
Mainittua lakitekelettä perustelee
hallitus, sillä, että sen mieltä askar­ruttaa
bolshevikivaaran. pelko ja
josta esimerkkinä mainitaan' edellä-kerrottu
2 vuotta.: sitten sattunut
tapaus! Pieni Islanti nimittäin ei
epäile asettaa > itseään maailman
pilkap esineeksi paremmin kuin
muutamat muutkaan pikkuvaltiot.
Lakiehdotusta vastustaa maan
työväenpuolue mitä voimakkaam­min
j a näyttää todenmukaiselta, et­tä
eduskunta tulee hylkäämään laki­ehdotuksen.
^ •
Baltilais-balkanilainen komedia
pienoiskoossa, jolle voisi' sydämesi
tään nauraa, jollei sen pääpiirteenä
olisi porvariston väkivaltaan perus­tuva
HyperyysI
poraraitaet ialoostieteiSjät. «liiivst
*^cek5lneetf' jointftyksen: iySuints.
ja, alUä too idasibv «n « M ele-nuusa
eri iouMtetjen kxlissl jo ai-kaisemmin
Jenin ainoatakaan porva­rillista
takmstieteilijää on v i d i olfatt
edes olesuutts. Sensijaan voidaan
taota määritelmää pitää jo psfarisr-kaallisen
järjestelmän tuotteena ja
porvarillisilla tilousoppineiBs ei ole
oUot muuta vvivaa kuin lainata i t ­selleen
tuo nnrinknrinen määritel-'
mä, koska he ovat pitäneet sen
van luonnollisena ja oikeana. Vas­ta
Marx ja Ei^Eels tekivät tässä suh­teessa
poiyonikaen.
KäsittäUcsmme/ että määritelmä
"työnostaja"on yhtä epämääräinen
ja virheellinen *' kuin "työnantaja­kin",
täytyy meidän eritellä ensi­kädessä
mitä on tyo. Marx kirjoit­t
i : "Tullakseen roarkkmoilla myy­dyksi
tavarana täytyisi työn kaikis-
Islanti varustautuu
'1>olshevikkivaa-ran"
varalta
' Eräs ruotsalainen lehti kertoo:
Noin pari vuotta sitten häiritsi Is­lannin
taruin kirkastamaa^ Atlan-nin
perukoilla olevaa maata bolshe-vikihyökkäys,
kauhistuttava bolshe-
'vikihyökkäys. .Byökkäys rajoHtui
tosin erääseen pieneen poikaan/jo­ka
oli venäläinen ja vaara oli siis
aivan ilmeinen. . Nuorukainen oli
tullut maahan yhdessä islantilaisen
"Työväenlehden" toimittajan Fred-riksonin
kanssa, joka oli ollut osan­ottajana
Moskovassa, Internationa­lin
: kongressissa. : Poika oli senli-säksi
sairas j a siksi iehUin tiettä­väksi^
että poika voisi myösldn saat­taa
koko maan tautien raadeltavak-d;
Pelokkaimpia oltiin kuiteiddn
Siitä, että poika voisi levittää maa­han
'jotakin ."bolshevistista"^ tar­tuntaa.
.Poliid Tshtsi ^is voimalla ja
pmLttävästi estämään uhkaavaa vaa­raa,
t . v poikaa, joka sen mielestä
oli heti kaikoitettava maasta. : Toi­mittaja
Fredriksenjontoi vftan val­taan
moisesta aikomuksestq^ j a ve­täytyi
; pojan. kanssa liuoneidinsa,
vahvojen ovien taakse, sfUA kidsi
poliialta jyrkästi pääsyn jdnne. Ta-lyönantaja
vaiko työn-ostaja?
Viime aikoina on sanomalehtikie­lessämme
alkanut vallintaa eräs uu­si
talou$opiilineh termi. Kapitalis­teista
puhtittaessa on ruvettu käyt­tämään
yhä useammin sanaa: työn-ostaja.
Tällä sanalla on tahdotta
^'oi;yata näihin asti verraten,yleises.
ti Mytetty nimitys: työnantaja^
Mut^ tätä muunnosta tehdessä on
mandlais^ talousopin kannalta Icat-sottuna
ehdottomasti epäonnistuttu,
^en vuoksi on syytä lähemmin tar­kastaa
tätä kysymystä.
Tämän kirjoittaja ei ole havain­nut,'
että tämän uuden termin puo­lesta
: olisi mitään laajempaa esitys
täVjulkisuudessa tehty,' joskin .sitä
on voitu mahdollisesti/ pienemmissä
piireissä Icäsitellä. Ainoastaan vuo­den
1920 Sosialistisen 'Aikakausleh
den ensimäisessä numerossa on nim.
Sapiens tätä asiaa kädtellyt j a eh­dottanut
otettavaksi kaikissa työ-väenlehdissämme
käytäntöön termin
työnostaja. Perusteluissa hän osoit
ti seuraavat pääkohdat, jonka vuok­si
muutos on tarpeellinen:
1. Koska "kapitalistisen taloustie­teen
nerokkaita keksintöjä on .kun­nioittaa
työvoiman riistäjää nimenä
•työnantaja"'. i
2. Koska Ruotsisisa ja Norjassa on
ruvettu työväenlehdissä j a työsopi­muksissa
käyttämään sanaa "työn-ostaja".
8. Lainaamalla pääoman kolman­nen
- punoksen alkulauseesta Engel­sin
lausunnon: ^'Mieleeni ei ivoinut
juolahtaa, että ottmshi Tääomassa'
käytäntöön tavanomaisen- lörpöttele-van
: esitystavan, jota saksalaiset
kansantaloustieteilijät yleensä käytr
tävät, tuon siansaksan, jonka mu­kaan
esim. sanotaan työnantajaksi
se, joka sallii toisten antaa itselleen
työnsä käteisestä maksusta ja työn­o
t t a j a ^ se, jolta työ palkkaa va»;
taan otetaan."
Yllämainitussa S:n kirjoituksessa
tosin oli tämän Itunauksen kaksi sa-naa
muutetta, nim. "Pääomassa" oli
-vaihdettu sanoihin "tässä kirjassa"
(joka ei kylläloän vaikuta itse asi-aan)',
sekä lainauksen viimeinen sa­na
"otetaan" vaihdettu sanaan "os­tetaan".
Tästä näkjry-johtavan sit­ten
se väite, että: "Tehtaan isäntik
on siis työnostaja eikä työnantaja",
kuten Sapiens sanoo. '
Mutta. sitcäli kuin on kysymykses­sä
tämän uuden termin. vakiinnut­taminen
kielenkäyttöömme, niin lie­nee
saina suurimpana syynä' vie-raista
kielistä tehdyt sanalliset
käännökset. Olipa tuon asian laita
miten tahansa, :-rietää se kuitenkin
valaisemista Mandn omilla lauseilla;
sa tapauksissa olla olemassa, ennen­kuin
sitä voitaisiin myydä. Mntta-jos
työläinen voisi antaa sille itse­näisen'
olomuodon, niin myisi hän
tavaraa eikä t y ^ . — Bahanomis^
ta jaa vastaan astuu tavaramarkki­noilla
todellisuudessa työläinen, ei­kä
työ. Työläinen myy työvoimaan­sa.
Niin pian %uin hänen työnsä
todella alkaa,' on se jo lakannut
olemasta hänpn omaansa, eikä hän
voi sitä siis enää myydä,
arvojen perusolemus ja sisäinen
mitta,, mutta sillä itsellään ei ole
mitään arvoa, v . - Työvoiman arvo
määrää siten työn arvon eli, rahassa
ilmaistuna sen välttämättömän hin­nan."
Nämä lainaukset riittänevät jo
osoittamaan 'kjHUin pätevästi . sen,
miten Järjetöntä on ajatella, että
työläinen voisi myydä kapitalistille
työtä; Kuinka siis voidaan puhua
kapitalistista '^työnostajana"? Mar­xilaisessa
mielessä siitä ei todella
^oida niin pahnakaan. Koska työ­läisellä'on
mahdollisuus myydä vain
työvoimaansa eikä työtä, niin toi­selta
puolen kapitalisti voi ostaa
vain työläiseni työvoimaa eikä työ­tä.
Tehtävämme on suoritettu. K a ­pitalisti
ei vrf olla "työnostaja",
mutta sen SI jaan: työnvoimanosta-ja.
iKunsifs pyritään Vapautumaan
tuosta patriarkaalisesta termistä
"työnantaja*', nffn €1 ole työväes­tölle
edullista, että lebdissämme ja
kirjallisuudessamme r u v e t taksiin
l^yttämääu; siltä vieläkin huonom­paa
ja epätarke^npaa nimitystä, jo­ta
"työnostaja" ehdottomasti on.
Sensijaan tulisf sen käytöstä loppu­jen
lopuksikin vapautua, eikä antaa
muissakaan, kiefissä käytettyjen yhtä
harhaanjohtavien termien olla tässä
suhteessa meitä'^eksyttemäissä. Rn-vettakoon.
siis .'-i^ätaisuudessa y l e i ­sesti
käyttämäaft-oteikossa olevien
sanojen aseihastä määritelmää:^työ-voimanostaja.
:.
Väärinfcäsityfc^ön VaKtemiseksi
tulkoon tässä vielä mainittua Mar­xin
omilla^sanoillai, mitäjon työvoi­ma.
"Työvoimalla ' e l i . työkyvyllä
tarkoitamme kaikkia - niitä ruumiil­lisia
i ja henkisia kykyjä yhteensä,
jotka ihmiseltä on ruumiillisessa ole­muksessaan,
lelävässä.: persoonalli­suudessa,
ja jotka M n .panee. liik­keelle
ioka kerta, kun; hän taottaa
jonkunlaisia käyttöarvoja, (pääoma,
8. 125.) Täten; havaitsemme et­tä
meillä.. on täydellisesti pätevä
marxilaisen talousopin . määritelmä
puheena olevassa lö^ymyksessä ja
vastaa se täydelleen myöskin Sak­san,
Englannin y. m' Hehen* vastaa­via
termejä. Kun siis pyrimme
olemaan marxilaisia,: niin on syytä
kehittää itseämme myöskin «huolel-liseksi
teoreetiisesti suurästp me^
kityksestä olevainv sanojen jkäytös-sä,
eikä vakiinnuttaa kielenkäyt-tööiAme
lisää epämääräisiä ja har­haanjohtavia
määritelmiä. — T. V .
to sSti, Icnm^ mdaa. on oikeaiBS,
motts me ziiteliBime nsfcoonosts js
pofitläasta, emmekä oQenkaas Icos-ketdBeet
persoonakysymylcnä, ja J9>
ka kexts erkanimme yatäväUuonl
knmjnkin Inullen itsensä olleen oi­keassa.
Toisin «anoen olimme kam­pikin
rehelliset itsrämme kohtaan
Ystäväni oli tunnesielo, jota hän
tietystikin koetti salate mahdoIH.
simman tarkoin koko ympäristöltä,
sillä hän tiesi, että sellaisia ~ ihmi
siä pilkataan, eikä suinkaan kidcaan
tahdo tulla pUkatokri. Mutta mi^
non seurassani hän oli vspsa ja
minä tunsin hänen tonteeiBsunten-sa
sekä ymmärsin »en ja me vie­timme
monta' mieluista heikeä: kes­kusteluissa.
Hän luki mihnn kir-'
joituksiani ja tuli aina haltioihinsa
niistä, mutta suri sitä kun Iminä
haaskaan aikaani joutaviin i enkä
käytä Jumalan antamaa lahjaa j u ­maluusopin
ja kirkon hyväksL
Suhteemme pysyi samanlaisena^
vaikka kumpildn pidettiin Minni sii­tä
mikä meille oli selvää ja raloista.
Hän näki kaikessa, koko ihmiselä­mässä
vaan kutsua Jumalan^ luo,
ja uskoi että kaikki elämän epä­kohdat
kyllä parantuvat ^Icoilemal-la.
^ i n ä päinvastoin näin koko
ihmiskunnan elämässä mitä selvrät-min
kapitalistisen järjestelmän v i -
Työ on rittämän helvetillisen ilveilyn, joka
olisi poistettava j a jonka poistami­seen
on oikeus, vieläpä velvolHsuos-kin
jokaiselle työläismiehellä sekä
-naiseUa.
Seurustelustamme oli seurauksena
se, että eräänä päivänä hän ^tuU
luokseni näyttäen erästä runoa, jon­ka
oli kyhännyt ja sen sisältö-kos­ki
minua. "Te olette herättäneet
minussa runoushengen," hän sanoi
liikutettuna ja oli nähtävästi varr
ma, että runonsa sisältö vailcuttaisi
minuun. Luin runon j a jonkinliUr
nen säälintunne heräsi minussa y»^
tävääni kohtaan. Kuinka hän yol
käsitellä asioita vielä niin pintapuo­lisesti
ja vanhanaikaisesti ja uskoa
vaan, että . mitä enemmän ihminen
kärsii tässä mailmassa sitä tyyty-väisempi
on jumala ja valmistelee
siellä taivaassa tulevaa kotia 'kär­sivälle.
Minä en iSrälittänyt millai­nen
"tuleva kotini" Julee olemaan
(jos sitä ollenkaan "^ulee) kunhan
vaan edes hiukankin voisin paran­taa
nykyisen elämäni tilannetta ja
valmistaa läpälleni paremman maa­lisen
kodin, mitä oli minulla itsel­läni
ollut lapsuusajalla j a vielä nai­misiinkin
mentyä.
Ystävyys
Naapurini luki larjoitustaan. Oh-kaiscn
seinän lävitse kuului seu­raavaa:
Tosi ystävyys,; |jonka . perustana
on kunnioitus, ei kaipaa jokapäiväis­tä
toistensa tapaamista, tai kerma­kahvin
yhdessä juomista. Ei, se
.Oli kulunut jotain: kolmetoista
vuotta, tai ehkä enemmänkin kun
sattuma vei meidät yhteen^ Minun
elämäni, on: ollut-, aina sellaista> että
olen elänyt erakkoelämää: keskellä
suurta seuraa,. josta asian todellis­ta
puolta tietämättömät / henkilöt
ovatkin nimittäneet minua ylpeäksi,
mutta pysyneet ' tässä käsityksessä
ainoastaan -ni|n kauan .kun ovat
kerrankin keskustelleet kanssani.
hpoleoi Db v a l ^ ^
(Ludvijgr Napoleonin Bromairen 18» ^ v ä )
iOrjoittuvt Kari Mars.
,Tämä kirja on nyt juuri aaomennettana ihnestynyt, Amerikan
Suomalaisten Sosialististen Kustannnshikkeiden Jcustai^amana ja
on-se painettu/Toverin khrjapsinossa, Astorias», Or^nissa, oHen
toinen numero titeellisen aaijakirjaaton luetti^Iosta, jota sarjakir-jastoa
meidän yhdisteet kastaimaalukkeemme ovat alkaneet kos-tantamaan.
K«rl Marxin kirjat ovat aina päteviä, joten ei niistä tarvitse
• mitään selostuksia kirjottaa. Biittää:.kun lyhyesti viittaa kirjassa
MsiteltSvän otsikossa mainittua asiaa j a käsitehävän sitä tieteel-lisellä
tarkkuudella ja erikoinen tyhjentävästi,' niin että nykyisiä-kin
kansanliikkeitä ja vallankumouksia on tämän kirjan valossa
helpompi ymmärtää.
Karl Marxin tunnustavat kaildd valveutuneet työläiset aok-toriteetikm
yiiteiskunnallisissa kysymyksisisä. Ylonniä tuplajuu-
Iäisetkin vetoavat Marxiin "aatteidensa" selityksissä. Näinollen
on otaksuttavaa että tämä uusi Marxin kirjottama kjrja saa nyt
laajan ja jakamattoman kannatuksen kaikkien työläisten keskuu­dessa.
TSssä oikeastaan dn' nyt tilaisuus Canadan suomalaisten
työläisten osottaa missä- määrässä sitä ollaan mandlaisia.
Sirjan Mnta on 70e ja on sitä saatavana Vapauden kirjakao-
-passa sekä kaiiälta Inkkeemme asiamiehiltä. Toverillisesti
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Bax«9, SUDBURY. ONT.
[ÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
RUn-AMERDyiN UNJA
Halifaxutm Soomeeo (Göteborgin kantta) 8—9 Taorokandessa.
HALVAT
TURBSrtBIAlX
lihtopäivat H a l i f a z i * ^ : '
DROTTNINGlibLM 6 p .hahtik.
STOCKHOLM 27 p. hahtik.
KOLMANNESSA LUOKASSA
.Snomeea j s takaiun Canadaaa
maksavat .nyt edestakaisin yh­teensä
vain. 186 dollaria, siis
Vain 93 DoUaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum­pikin
matka ^166' ja cabin
luokassa ?170.
Matka-alkaa j a päättyy linjan
omilla - laivoilla. Ei ^ mitään
tulli- tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita viivytyksiä
Ruotsissa^'
TiTalSaa hyttipaikat nyt
Tarkempia tietoja, neuvoja ja piletit saadaan .lähimmältä pai-kallisasiamieheltä
tai osotteella ' : .
SWEDISH AMERICAN LINE
518 St; Catherine Street, West, Mo^
470 Main St., Winnrper, Bfkn. <
71 Upper St., Halifax» N.S. 73 Monroe St., Detroit, lifRch. 6th floor.
J . V. KA^NASTO, ERFCK J . KORTE,
Box 69, Sadbnry, Ont., Can. Fort ArtEmr, Ont., Can.
on jotain ylevämpää auhdetta jonka
tunne elää jossain.-syvässä, hyvin
syvässä, ja jonka öTcmassa oloa ei
aina 'muistakaan.. i; Se ei ole kiih­koisaa
ihailemista - tai imartelua^
vaan rauhallinen, leppeä tunne jo­ka
joskus" herää eloon kohtalon oi­kusta
taas. Ystävyyttä voi tuntea
moni jotakin henkilöä kohtaan, jos
he ovat saman aatteen ajajia, mut­ta
tämä ystävyys josta minä aion
-kertoa on aivan erilajia . ystävyyt­tä
ja sen vuoksi tulkoon maisto mi­tä
ikuistetuttettua.
' -Me olimme 'molemmat - työläis-äitejä:
kun tulimme tuttaviksi. Hän
joitakin vt^osa vaidienafpi minua ja
taloudellisesti parenHnalla pohjalla
kuin minä. Siis tavallaan erihiida
ulkonaisessa elämänämme, mntta
mikä kaikista kummempaa: Hän
oli dlloinMn kirkon^ j a uskonnon
ihailija, joksi jäikin näihin päiviin
asti. Mutta vaikkil^^ minä jo siUoin
olin kuulunut useampia vuosoa
tyoväenseuroihin W yhdistyksiin,. el
se estänyt meitä oBenkaaa-olemas­ta
hyviä . naapnrdta Vikeskenfimme.
Itseasiassa ei voitane sanoa, että Toan meiQä oli monasti tiakalleot-
Niin, nämä pitkät vyodet olivat pal­jon
muuttaneet kummänldn elämää.
Hän hyvänä : perheenäitinä oli las­kenut
mailmaOe lapsensa. Itsensä
sekä, sekä miehensä voimainponnis^
telat eivät olleet menneet hukkaan.
He sitkeänä kestivät ne vaatimukset
joita, kysytään työläisäidiltä ja isäl­tä
valmistellessaan perheelleen tur
levaisuutta. Ja uskon että äiti
erehdyksissä. oli tehnyt vielä senkin
(hyvää tarkoittaen) että ""kasvatti
lapsensa siinä uskossa; että heidän
kohtaloissa valoisat^ puolet ovat las­kettavat'
jumpan laskuun; Siinä
äiti kuitenkin teki rikoksen itseään
ja miestänsä kohtaan. Tunnettua
on kaikille että vaikkapa mies olisi
kuinkakin ,hyvä palkkainen, niin kyl­lä
- se palkka sblaa kun voi kuu­malla
pannulla, ^Uei äiti ole säästä­väinen.
Välistä täytyy olla aivan
kärsimyksiin - asti säästavainien jos
haluaa pukea lapset hyvin, syöttää
ne kylläisiksi ja kustantaa heille
suuret koulut, / j a tuon kaiken täy­tyi
' tämänkin , äidin tehdä, josta
kunnioitinkin häntä. Mutta hän­kään
ei olisi voinut säästää mitään,
ellei miehensä taas puolestaan pan­nut
kaiken tarmonsa j a luonteen-sitkeytensä
alttiiksL Ja hän teki
sen. Siis hänkin ansaitsee kuten
kunniallinen perheenisä; kunnioitus­ta.
Mistä tässä siis kiittää Jumalaa.
Kiittää ainoastaan, omaa sitkeää
luo,ttnetta, / . velvollisuuden tuntoa
perhettään kohtaan, j a niitä käsi­tyksiä
.terveyden hoidosta joita ' tä­mä
perhe on' ollut ^IJIusuudessa to­teuttamaan,
pysyäkseen työkunnos­sa.
Ystäväni halusi ilmaista sisim-piä
ajatuksiaan, jotka eiväioUeet
niin monen vuoden : ajalla j a suur­ten
mailmantapahtnmien aikana vä­hääkään
^ muuttuneet. Ystävyy­temme
oli . ennallaan, mutta syvä
surumielisyjrs kalvoi rintaani vvielä
monta ifiivää tämän .kohtauksen
jälkeenkin. Kuinka voi äiti unoh­taa
kaiken sen, nutä hän on teh-
1 ^ lastensa eteen,* . kasvattanut
lapsensa kunnon: ihmisiksi -: Mistä
siis tässä Jumalaa kiittäisi j a haas-kaid
^ mkaa ; midikavitushumpnu-kin.
Ei olisi myöhäistä vieläkään
ehdi- enään omiin, niin vieraisiin
maallisen- elämän ymmärrys,^ saada
muutos tässä helvetillisessä mels­keessä,
jossa niillä, on kaildd jotka
eivät tee mitään ja ne jotka^ teke­vät
työtä saavat sairasvuoteen ja
nälkää palkakseen. Hyvin harvat
ovat ne, jotka onnistuvat tulevai­suuteen
nähden;. Me emme saa
kadehtia heitä, emmekä': kadehti,
sillä he ovat ponnistellen voitta­neet
joitain etuisuuksia elämässään.
Mutta heidän ei pitäisi uskotella
itselleen, että Jumala on tässä ol­lut
apuna ja että: tuota Jumalaa
pitäisi nyt lakkaamatta siitä kiit^
tää. Jos nyt todellakin tuollainen
jumala olisi niin ei hänen arvon­sa
eikä mahtinsa siitä yhtään alen-nisi
vaikkei^ häntä kiitettäisi ker­taakaan,
saatikka sitten vuosikym­menet.
Muista; ystäväni, niitä
unettomia öitä, jolloin, valvoit pie­nokaisesi
vuoteen-^ääressä,, muista
kuinka monen vuoden sait ,olla si­vussa
siitä elämästä, mikä o l i^
sinua miellyttänyt. Sinä unohdit
itsesi, tahdoit olla kunnon äiti. S i ­nä
uhrauduit lastesi eteen etkä
suinkaan ole heiltä vaatinut mitään
kiitoslauseita. Miksikä siis luulet,
että Jumala kaipaa sinun kiitoksia-sL
Jätä "pois turhat j a ala elää
uutta elämää. Et ole sinä, < eikä
kukaan muu syntynjrt hantoakseen
päässään niin vanhoja I^ityksiä,
jotka estävät häntä sitten laske­masta
aivostonsa: vapauteen. Kirk­ko
j a papit eivät /meitä häiritseisi,
elleivät asettaisi ihmiskunnan elä­män
edistymisen tielle. Mutta ne
vievät huomion puoleensa, siten i r -
roittaen osan ihmiskuntaa toista­maan
vanhoja lahonneiksi käyneitä
' ajatuksia, j a silloin. ei riitä aikaa
seuraamaan elämän todellisia puo-
Iia.
Minäkin olen ^koinani rukoillut
ensin. suomalaista. j a sitten: venä­läistä
jumalaa. Kumpikin olivat
kuuroja minun rukouksillenii'' An­toivat
minun j a - lapseni: kärsiä.
Siksipä minä .järkevänä ihmisenä
hylkäsin kummankin' ja-'omanarvon
tuntevana ihmisenä tahdon kuul^^
maailman köyhälistön taistelurivei-iTm
H Quackenbush
^ Hanmailäakari
107 CuthberttoB BIk.
FORT WILLIAM, ONTARIO;
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 23^4
Raofcaa Ja Kahria
ELGESr LUNCH
12 EIgIn St., Sndbory.
Vastapäätä C. P._R, sahkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
, John Reipu.
''Columbia Portable"
FONOGRAFI
HutU $62.50, alennettu $55.00.
suorittaa se, tärkeä tehtävä elä-mas^'
joka-j^ tekemättä nimittäin_
Icasvattaa lapsiin, nuorisoon, ellei' jä^voidnune ystävinä ollen innosk
Mn.
Surumieldläerkanin sinusta sil­loin,
j a ' olen monas^ ajatellut, et­tä
taisin ^ sittenkin: loukata - dnua
v^kka en halunnutkaan. Tiemme
erkanevatr niin' jyrkästi, että' yksi
askel vaan tiehaarasta, ja sitten
emme enään. näe-:toidamme;. Ja
kuitenkin - .Tinnassani; on jotakin,
joka; saAoo että: me > Jcaksi, ollen
kumikin pedieen Si&' j a kynäiH-BAISKERS
HUSIC STOBE
88 DURHAH ,ST., — SUDBURY.
Seuraava ; BlBie'n kaupatta.
—.Phone 1 6 9 4^
HR F & SSASE8
HAMMASUUUCXRI
JekuoB Block
(Coehfinen nntakanppaa vaitf
pää»)
n m * 1f7.
taa toinen toistamme henkisen
työn alalla ja, luokkataistelusi.
Me moleiömat knulnnime sen luo­kan
brjain joukkoon^ jonka edusta­jia
ovat papit j a kurkot, jotka niin­muodoin
ovat meidän vihoUisiam-,
me. Vaikka me emme haluakaan
pappeja tappaa, eikä Krkkoja polt­taa,
niin lahoavat, khrkot itsestään
ja pa^t joutuvat hyjödyUisinipu^
toimiin, silloin kun kansa kieltä»
heiltä kannatuksensa. Nähi talee
varmasti' tapahfeunaan, elld enem­min,
niin myöhemmin.
' Klandie Svak. .