Vapaus, November 12, 1921

              itil metsissä viini'
iin pahan kylmyydei
ääni ja jalkoihini ko­tvana
reumatismina,
sia lääkkeitä ja kävin
luona saamatta min
, Reumatismi paheni
enää voinut nukkua
yöt valvoa kävellen
aneeni lattialla. Kului
ien. Olin melkein toi­stavani,
Herbert Lar-
!le T:ri Wentworthis-linulle
menemään hä-
- hän itse veikin mi-aan.
Seurauksena oli
HOIDON JÄLKEEN
\ KOKO YÖN. Yh-n
jälkeen minun täy-nii
mutta nyt tunnen
nvoipaiseksi,^ että ke-jotka
sairastavat niin
istin, menenaään T:ri
10 sillä siellä hän tu-
Jos Teillä on reuma-livytelkö
ja kuluttako
an, vaan menkää tä-arantajan
luo ja tul-nkuin
minälcin tulin.
1., lokakuun Imen p.
bn Peanon,
PortT^ing, Wis.
mielealdintoinea, tämän tuosta yleisö I Tämän jälkeen lausui ukrainalai-puhkesi.
aplooteihin. |nen toveritar Mr»Jormaj» runon, jo-
Puieea jäikeen lausui toveritar!ta seurasi BknuBabiielte kööriltS
Helma laakso runon «Xeljä vuot-jlcaksi vallankumousiaulua. Sitten
ta». Sangen onnistunut esitys pai- lausui taas venäläinen toveritar Bu-kittiin
käsien taputuksilla. Tämän «tsld runon. Tämän jälkeen esitti
jälkeen lausui ruhon tov. Melnlcli osaston naoritö^tstton tytöt kuva-ukrainankiclellä.
Sitten ' seurasi elma,n «Käy Eespäin», jolloin taas
FINLAND. ONT.
arihin lääkkeitä käyt-i,
mikäTi kokemus on
ikä Yhdysvalloissa et-ileillä
on nyt täydel-ijärjesteimä,
jonka a-kahdessa
viikossa teh-leiltä
meni ennen kuu-öle
väliä niikä tauti
(ysykää neuvoja sekä
Snperior Street,
MINNESOTA.
in vallankumous on
yleismailmalliseksi val-essiksi
ja taisteluksi,
1 maitten luokkatietoi-ovat
neuvostovallan
taas kapitalistit ja hei-sitä
vastaan. Täniän
ja siirtyi selostamaan
nariltapitalisrai on ylei-
•ja sekasorron vajlas-ja
kauppa lamaannuk-mäilmallinen
tyottö-ja
ahdistaa työväen-
Iman johtavat kapita
sttavat löytää jonkin-sytieta
tästä sekasor-teäkseen
kapitalistisen
normaaliin^ tässä mie.
uennyt TVashingtonin
Mutta kapitalistival.
nen etujen ristiriitai-uspolitiiöca
tekee mah.
aiiikäänlaiseq sopimuk*
jostain merkityksestä,
yvät kokoomaan yoimi-een
mailmah tySvaen
1 kauhistuttavaan so
t reformiliikkeet ja
!et eri maissa hapuile-ormeja
ja parlaraeht-innan
kautta pyrkivät
levitystä tilanteeseen,
n toimenpiteensä eivät
iän hyötyä tyoväenluo-nöastaah
yksi pelastus:
» kansainvälinen, kiin-
•ninta, Kolmannen In-
•ja Punaisen Taloudel-itionalen
ja ohjelman
Niihin meidän unioit-lolneemme
on liityttävä
Jfäsikädessä kaikkien
inkumouksellisten työ-
Puhuja painosti, et.
' 'tyevSki toimii ainoaa-ös-
ja ammattiunioissa.
Bskin luja työväen luok-
- vallankumouksellinen
' toimivansa kaiken voi-
«suuntaan, että aivan
Kanadaankin peruste-än
työväen Tallankumo^
"olne, joka tulee aja-n
pohjajoukkojen asiaa.
:_ehoitti työläisiä- jät^-
aiset erimielisyytensä ja
»'.teen Kolmannen Int
•Velfflanja periaatteitten'
'••näädin puhe oli sangen
osastomme nooruo-osaston tyttököö-rin
kaksi laulua. Pidettiin puolen
tunnin väliaika, jolla aikaa nautittiin
kahvia ja virvokkeita.
Väliajan jälkeen puhui tov. Sha-rabura
ukrainaksi^ jota seurasi Aili
Hämäläisen pari suomalaiste laulua
ja sitten CHa». Häyrysen kaksi pia­nosooloa.
Tämän jälkeen punaisiin
puetut ukrainalaiset pikkotytot lau-loivat
pari vallankumouslaulua. Sen
jälkeen lausui tov. Denis runon ve
näjäksi. Osaston tilapäinen seka-kSSri
lauloi <Marseljeesin>, cPunai-sen
Ristin Tytpn» ja f Luonto ja sy­dän
». Toveritar Laura Aarnio lau
sui voimakkaan runon, jonka esity
palkittiin runsailla suosionostuksi
la.
Vapauden, toimitta ja tov. H. Puro
piti tämän jälkeen noin 50 minuuttia
kestävän suomenkielisen juhlapu
heen, jota vastaan ei kellään vallan­kumouksellisesti
ajattelevalla työläi
sellä pitäisi oll^ mitään sanomista
Puhe oli erittäin selvä ja mukaansa
tempaava. Puhuja selosti ensinnä
että neuvostovallan säilyminen neljä
vuotta, on ymmärrettävissä vain si
ten, että kuten Lenin sanoo, Venä-
,ällä on ollut mitä lujimman kurin
a itseuhrautuvaisuuderi läpitunkema
etuvartijästojoukko, joka sänkarilli
silla esimerkeillään, tunkeutumalla
caikkialle, missä taistelu on tulisin
, a enimmän uhrauksia kysyvää, voi
maa ja innostusta Venäjäi köyhä
istöjoukoUle. Huomautti miten ai
noastaan 20 prosenttia on jälellä
Venäjäi) kommunistipuolueen niistä
jäsenistä, jotka olivat* puolueessa
vallankumouksen syttyessä. He ovat
caatuneet taisteluissa, Koltshakin
Denikinin, Judenitshin, Wrangelin
y.m., rintamilla, taisteluissa yastaval
lankumouksellisia ja mailman impe
rialisteja. vastaan ja köyhälistön yal
lankuniouksen puolesta. He ova
olleet, kaikkialla, ohjaamassa, johta­massa,
innostamassa. He ovat an
antaneet kaikkensa vallankumouksel­le,
jopa henkensäkin. Ja ainoastaan
heidän uhrautuvaisuutensa, heidän
kykynsä vetää, mukaan suuret pro­letaariset
ja talonpoikaismassat, on
tehnyt mahdolliseksi neuvostovallan
säilymisen.
Tänä päivänä Venäjän köyhälistö
seispo yhä edelleen voitokkaana ja
pitää mailman proletariaatin pu
naista lippua korkeammalla ja lu­jemmin
voimakkaissa käsissään kuin
milloinkaan ennen. Tänä päivänä se
juhlii vallankumouksensa nelivuotis
muistoa perehtyen uuteen talouspoli
tilkkaansa ja sosialijstisen yhteis­kuntanpa
uudestaanrakentamistyö
hön.: Venäjän köyhälistö on saa<
vuttanut seii asteen, jolloin työ ei
enään kohdistu sille rasitukseksi ja
kiroukseksi, vaan jolloin työnteko on
sille fiiitirin ilo. . _^
Puhuja selosti sitten laajalti ny­kyistä
kapitalistisen talouselämän
konkurssitilaa ja siitä johtuvaa
työttömyyttä ja taloudellista epävar­muutta,
joka tuottaa mitä suurimpia
kärsimyksiä työväenluokan miyop.
nille. Samalla aikaa kuitenkin ka-pitalistivallat
tuhlaavat uusia mil­jardeja
sotavarusteluihin. Kapitalis­tit,
sotakeisarit, militaristijunkkarit,
kreivit, jaarlit jä valtiomiehet ko-l
koontuvät Was|hingtonin konferens­siin.
Ententen sotaherrat, marski
Poch, jaarli-amiraali Beatty y. m.
ovat saapuneet rautahaarniskoissaan
ja terässaappaissaan puheita pitä­mään
ja; juMituttamaan itseään. Yh­dysvaltoihin,'
jossa heille on jaettu
vapauden ristejä ja laulettu mitä
suurinta' ylistystä. Tästä voimme
päättää mitä on odotettavissa tuolta
«aseista riisuuntumiskönferenssilta.»
Ainoastaan lujasti kansainvälisesti
järjestynyt vallankumouksellisesti
tietoinen 'työväenluokka voi palaut­taa
järjestyksen kaaoksesta, kumoo
maila kapitalistisen yhteiskunnan ja
luomalla - tilalle uuden proletariaatin
hallitseman yhteiskuntajärjestelmän.
Kolmannen Int ja P. T. I. ohjel­massa
ja menettelytapasäännöksissä
on viitoitettu - se tie jota myöten
työläisten on kulettava ja toimitta­va.
Puhuja vetosi voimakkaasti, et­tä
täällä Canädassalcin .suomalaiset
työläiset jättäisivät keskinäiset rii­tansa
ja liittyisivät yMenäisenä rin­tamana
mailman vallankumoukselli­sen
köyhälistön riveihin, mainittui­hin
kansainvälisiin kuuluvien Järjes.
töjen kautteu Lausui mielihyyänsa
siitä, että täälläkin suom. työläiset
ovat jo keskustelleet ja neuvotelleet
yhteenliittymisestä. Ja oli Sitä miel­tä,
että vaikkei yhtymistä vielä ole-kaan
saavutettu, on yhteistoimintaa
-yhteisten kokouksien ja illanvietto-jen
sekä yätttelyjen kautta jatketta-jra
jä yilpittömässäV mielessä haetta-vana
yhtenäistä periaatteellista poh­jaa,
jota ilman sanoi yhtymisen ei
mitään merkitsevän. Puhuja oli var­ma
äitä, että kun tutkitaan K.L ja
P.T.L periaatteita ja ohjelmaa, niiri
yksikään vallankumouksellisiin luke.
utuva työläinen ei voi muuta kuin
hyväksyä ne ja silloin on yhteistoi­minta
ja yhtyminen mahdollinen,
pidettiin kahviloma.
Väliajan jälkeen esitti toveri Ru.
zetski venäjänkielisen runon. Tove­ri
Elmgren soitti pari viulusooloa.
Sitten seurasi venäjänkielinen puhe
tov. Larmanilta. Puheen jälkeen
esitti tov. Brid taistelussa kaatunei-den
punasötureitten hautajais-bal-laadin,_^
jonka esityksen yhteydessä
ukrainalainen kööri lauloi .Venäjän
vallankumouksellisten soturien hau-tajaishymmin,
jota yleisö seisoallaan
hartaana kuunteli. Lopuksi lauloi
yleisö «Internationalen», jonka ja
keen hajaanhnttiin. Ohjelman suo
ritos kesti 8.30 :stä puoli kahteen
yöllä.
Jälkivaikutelma:— Kun aijattelee
että nyt päättyneissä . juhlissaafime
tosiasiallisesti emi kerran viimeisen
kuuden vuoden ajalla kaikki paik
kakuntamme suomalaiset vallanku
moukselliset .työläiset mahtuivat yh
den katon alle — yhdessä muunkie­listen
vallankumouksellisten työläis­ten
kanssa juhlimaan proletaarisen
Venäjän neljättä vallankumousjuh­laa
viettämään, niin ei voi muuta
kuin iloita, ja samalla vilpiftömästi
toivoa, että iyhteistoiminta ainakin
tällaisiin raerkkijuhliin ja suurempiin
asioihin nähden jatkuisi. Ehkä se
samalla loisi, pohjaa kiinteämpää
yhteistoimintaan. . '
Erikoisesti raieltäylentävää oli
kuten toveri Puro puheessaan lausui
että nuoriso ja pikkutytöt ja pojat
suorittivat niin paljon ja niin innos­tuneesti
ohjelmaa — laulaen ylistys
laulua Venäjän ja koko mailman vai
lankumoukselliselle prcjletariaattile
—Topi
. o— '
NOLALU, ONT.
Kirjoittelen tässä jouten ollessan
saaden sillälailla edes kulumaan
osan tästä työttömänä olemisen jo
notuksesta. Kyllä se on kierää/pe
liä porvariemme puolelta. Ei ole
nilunut montakaan vuotta siitä kun
pakoittamalla pakoitettiin kaikki te-cemään
työtä. Ei tullut kysymyt
seen pieneinmät sairaudetkaan,
työntää piti ja lujasti tai. mene lin­naan.
Ja kenen hyväksi me niin
rajusti raadoimme —? Tuliko meil'
e työläisille suuriakaan rikkauksia
kokoon? Ei suinkaan! Meidän työs­tämme,
meidän ahkeruudestamme
paisui ainoastaan riistäjäimme jo
ennestään lihava lompakko, vaikka
paisuu se aina jos me työläiset vaik.
ca vähemmänkin tuotanime.
Mutta minkätähden siten silloin
a minkätähden tänäpäivänä näin?
Minkätähden emme saa tehdä työtä
vaikka sitä polvillaan rukoilisimme?
Siksi että meidät pakoitetttlii en­nen
tuottamaan liian paljon, me työ-äiset
hyödytimme riistäjiämme satu
maisen korkeilla tuloilla, he niittivät
miljoonia meidän työläisten hiellä
a vaivalla ansaitusta työmme tulok­sista.
He eivät siis tällä kertaa vä­litä
tuotannosta, koska se ei tuota
heille suuria pääomia ja siksi meidän
pitää olla ilman työtä ja kärsiä näl­kää
noiden muutamien jjarvojen tti?
kia. Eikö kansa ole-ljaikkivaltias,
jolla on valta ja voima, vaan miksi
me työläiset emme omista sitä val­taa
mikä meille kuuljiu? Miksi em.
me käytä voimaamme yksimielisesti
ja nujerra tuota harvalukuista vihöl-listamme?^
Siksi että meiltä puuttuu
yhteisymmärrystä, ja olemme, liian
velttoja, liian välinpitämättömiä toi'
mimaan, yhteisen asiamme eduksi.
Ennemmin kärsimme puutetta, kur-juutta,
vilua jä nälkää iennenkuin
yhdymme tositaistoori yhteisvoimin,
yhteismielin. .
Jos silmäilee ympärilleen, niin nä
kee kaikkialla sellaisia xilen
ka. eivät pidä lukua työläisten pyrin­nöistä,
ajattelevat kaiketi, kyllä mi­nulla
on aikaa yhtyä sitten vasta
kun näen jos asiat kehittyvät meil­lä
työläisille edullisiksi. Tälläkin
kontrilla juoppous rehoittaa ja on
saanut jalansijan paljon suuremmas.
sa määrässä kuin työväen, yhteispy-rinnöt
ja vielä nuo raukat, joita voi
kutsua sillä nimellä,^ hääräävät työ­väen
haalin ympärillä korpirojui-neen,
saattaen pahennusta ja yleistä
heiriöta aikaan iltamatilaisuuksissa
Iran tyrkyttävät rojuaan yhdelle ja
toiselle, jonka he tuntevat olevan
halukkaat sitä viljelemään ja samal
la äijämiehet, jos ette lakkaa tuosta
menettelystäiniin joudutte kiiltonap
pisteh kanssa tekemisiin, sillä osasto
on kokouksessaan tehnyt sellaisen
päätöksen, että kun päihtyneenä
esiintyy työväen haalin iltama- tai
kokoustilaisuudessa tai kulettaa
päihdyttävää ainetta vaikkapa - haa­lin
ympäristölle heidät armotta an­netaan
viranomaisten käsiin, olkoon­pa
henkilö kuka tahansa.
Kirjeenvaihtaja.
Mikä vaivaa osastomme valitsemaa
sanomalehtikirjeenvaihtajaa kun ei
ole näkjTiyt mitään kuulumisia Va­pauden
palstoilla koko tällä vuosi-puoliskoiin.
Vaikka minun tietääk­seni
ktfrtomisen an'oisia asioita oli­si
ollut aivan riittävästi.
S. s. osaston toiminta esim. on
ollut verrattain ripeää. Kokouksia
on pidetty säännöllisesti sekä ilta­mia
tämän tuosta, Venäjän nälän-hätäisten
hja^äksikin pidettiin ilta­mat,
joihin osanotto oli runsas, se­kä
tulos sängen hyvä paikallisiin
oloihin katsoen, nim. yli neljänkynv
menen dollarin.
Jaonhan sitä tapahtunut yhtä ja
toista sellaista, joka ei aivan suora
naisesti koske osaston ^ toimintaa,
vaikka onhan niistä, sivuasioista
ikäänkuin luvatonta jutustaa, paitsi
siinä, tapauksessa, ettei sano totuut<
ta, sillä näfakääs se joittenkin mie­liä
aina kirvcltää. ^
Huhtikuussa tapahtuneen mUrha.
jutun jälkikaikujai O. Luoto joka
tunnusti ampuneensa F. Lamjnn,
tuomittiin kesäk. oikeudessa Fort
Francissa 15 vuotta kuritushuonetta,
olen kuullut, että tuomiosta vedo­taan.
• Samaan juttuun syylliseksi epäil­tynä
on ollut pitemmän aikaa van­gittuna
Luodon veli, John Ranta,
sekä viimeksimainitun poika, Evert
Ranta. Isän ja pojan juttu tulenee
esille marraskuussa.
Järjestön puhuja Sanna Kannas-to
puhui täällä lokak. 22—23 p
Puheen aiheena oli lastenkoulu Fer-rerin
muka'^an. Sitten lasten osasto
sekä nuoriso-osasto. Viimeisenä ilta­na
pidettiin kökoiis, jossa keskus­teltiin
ylläsanotuista kysymyksistä,
tulos oli, että on välttämätöntä kas­vattaa
lapset sosialistisen mailman
katsomuksen omaajiksi. Ja toisekä
että on välttämätöntä opettaa lapset
käytännölliseen osastotoimintaan si.
ten nim., että lapsilla on oma osas­tonsa.
Myöskin oltiin yksimielisiä nuori'
so-osaston perustamiseen nähden.
Kaikki ylläsanotut kysymykset
tullaan esittämään osaston kokouk­selle.
Muuten Sanna onnistui puhees­saan
hyvin. En lähde paheen sisäl­töä
selostamaan sanon vain, että
sietäisipä olla useampia samallaisia
äitejä.- • i ' - '^
Paikkakunnan metsätöitä kuulem.
ma pitäisi-alfcaa, mutta maksut tu­lee
olemaan kd huonot. Ja siitä
pelosta kai useampi uutisviljelijä
onkin jp katsellut missä turkiseläi-miä
olisi
Teidän nousukas.
Sairaat ilimlset tiedät­tekö
tätä?
iiHiiitHHiiniiHiHitiiiniiunHiKHiMiintiiumsniifiiHSHuiH
s ti
1 PARHAAT SYYS JALKINEET SAADAAN i
MEIDÄN KAUPASTA 1
Lapamato synnyttää enemmän sai-rautta
kun mitä me tiedämniekuän. _
Suurin vaara on siinä että sangen 5
monissa tapauksissa henkilöä vaivaan-lapamadon
itiö hänen sitä itse tietä-mätään,
ennenkuin kappale sellaista
mahdollisesti tulee ulos. Sangen mon
ta miestä, naista ja lasta on hoidettu
epäonnistuneesti, luulemalla heitä
vaivaavan jonkun muun taudin, vaik­ka
todellinen syy on ollut lapamato.
Lapamato on kauhea eläin elimistös­sä
ja jos ei sitä ajeta ulos saa se ai,^
kaan parantumattomia vaivoja. Var­min
tuntomerkki tämän itiön olemas­sa
olosta on sen ilmaantuminen ulos­tuksen
mukana. Todennäköisiä tun­tomerkkejä
ovat ruokahalun vähenty­minen,
johon yhtyy aika ajottaineri
kiihkeä ruuan halu, tahmainen kieli,
epätasainen hengitys, sydämen lyön­nit,
kipu vatsassa ja yleensä sisälmyk
sissä, pähamakuiset röyhclykset vat­jasta,
halu syieksimiseen, kivut seläs­sä
ja jäsenissä, pyörtymiskohtaukset,
päänkipu, uupumus, sellainen uupu-mus
kuin piisi aina vatsa tyhjänä,
tummat renkaat silmien ympärillä,
sangen usein kouristukset, heikkomie
lisyys, kaatuvatauti, sekä monet
•nuut vaaralliset taudit ovat suoria seu
rauksia siitä että lapamato on pesiy­tynyt
elimistöön. Sangen monia leik­kauksia
voitaisiin välttää jos ajoissa
haetaisiin oikeaa apua. Teidän oman
terveytenne tähden, jos teissä on la­pamatoa,
ajakaa se menemään heti.
Tilatkaa yksi koko määräys Laxanci-dea,
hinta kymmenen dollaria taikka
)uoli määräystä, hinta seitsemän dol-aria.
— 17 Lameco Lab., Forbes aad
Moutrie Street, Pittsburgh, Pa.
MEILLÄ ON HYVÄ VARASTO
SELElEÄNGAl^*
ASETTAJA
Dr, Jas. Newl)um
KIROPRÄKTOai SPESIALISTI
PhoD8 tm
163 Lardi S i Sadbury, Ont
!)) iiiiato
Jos teitä vaivaa huono ruuansula­tus,
kipu rinan alla, unettomuus, epä­tasaisesta
vatsasta, veren nousu pää­hän
sekä siitä johtuva päänkipu, joi­nakin
päivinä erinomainen ruokahalu
toisina d ollenkaan, kouristuksia ja
väsymystä jälkeen syönnin, närästä­minen
seltä siitä johtuva kuuman ve­den
nousu suuhun ja kurkkuun, niin
ovat ne lapamadon oireita. ;
Meidän lapamato lääkkeemme on
valmistettu eteväksi tunnetun Hel­sinkiläisen
Sairashuoneen lääkärin
resehtin jälkeen, sekä Varmasti tupt-taa
tarkpitukseensa vastaavia tulpk-kummikenkiä
ja kalosseja päivän halvimmilla hinnoilla. S
Syysjalkineiksi suosittelemme myös Copelandin sypäksiä ja mei- s
dän pitkävartisia neulomalla pohjattuja syysJcenkiä. 5
Meidän makinoffi tavara on parasta mitä voi saada ja paras ~
aina tulee halvimilnaksi pitää. Hinnatkin ovat tuntuvasti alemmat s
viime vuoden hintoja. >5-
Kannattakaa kansalaisten kauppaa. s
1 284 Bay St, Port Arthur, Ont |
liiiiiiiniiitiiniiiiiMtiiitiiniiiiiitiiiiiiiiriiiinirtiiiiiiiiiiitiuiiiiiiiiiiiiiiniiinniiiiin
iMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinimiiiiiiiuiuiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinuii^
sia.
Hinta 5 dollaria 40 senttiä. Posti
vapaasti. — W. T. McEachern Co.,
Limited, 168 Algoma St,, Port Ar­thur,
Ont,
A D .
Lakim. ja yleinen Notario
Nova Ssotia Pankin rakennuk.
59 Durham St, Sudbury, Ont.
CITY CAFE
Hyvä ruoka
ja erinomainen kahvi ja kerma.
Suomalaisille tunnettu palkka
Elm ja Lisgar katujen kulmassa,
SUDBUEY
Dr.
Hammaslääkäri.
Sudbury, Ontario
Samassa rakennuksm kuio tri
Keijonen
TOHTORI
P. 0. Box 672. Phone 583
SUDBURY, ONT.
Saimlasg;^01) aina tilaa pitkä-maffiilMeT^
Leikkaukset erikoisala
Dr. Jas. W. HutcbDis
Silmälasi Spesialisti; selkäranka tu^
kija. • ; ' ' .
i
Konttori huoneet 3 ja 4 ensimäisel-lä
lattialla Huron Chambers raken­nuksessa.
— Phone 1012.
14 Elgin St. Phone 628. Box 258.
Maksamme korkeamman hinnan
kaikilta raaoista naftoista.
Vastapäätä Jitney Standiä.
M. sn;ratMAN
Sudbury, Ont,
Parannettu matkiistajaliikesine Parry
Soundin ja Orillian välillä, seka
iBarrien ColltnBfwoo^ 7.m.
linjoUIa.
CANADIAN NATIOEIÄL —
GRAND TRUNK.
Canadian National ja Grand Trunk
rautateiden matkustajaliikenne on
nyt laitettu siten, että P^rry Sound
on yhteydessä Orillian kanssa, sa­moin
'kuin Barrie, Midland, Colling-wood
ja toiset Georgian Bay asemat.
Tämä on tehty mahdolliseksi järjes­tämällä
siten että Canadian rauta­tien
juna No. 34 ja Grand Trunkin
juna .No. 44 ovat.suoranäiseasa yh­teydessä
Washagossa. Matkustajat
voivat lähteä Pairy Soundista kello
1 jälkeen puolisten päivittäin paitse
ei sunniintaisin saapuen Wa8hagoon
Grand Trunkin asemdlle 3.33 ilta-päiväHä,
lähtien sUtä edelleen 3.88
ja. saapuen Orilliaan. kello 4.13, Bar-rieen
5.10, Midlandiin 9.25, Pene-tangeen
9.30, Collingwoodiin 9.29,
ja Meafordiin 10.30 iUapäivällä. Yh­teys
on myöskin Allandalesta Hamil­toniin,
saapuen Staard!kaduh asemal­le
9,13 illalla.
WashagoBsa kummatkin junat
käyttävät Grand Trunkin asemaa,
joten matkustajilla ei ole niitä kus­tannuksia
ja vaivoja jotka johtuvat
asemalta toiselle kulettaessa. Sa-mallainen
junayhteys on myöskin
vastaikkaibelle suunnalle. Grand
Trnnlän '.puna No. 41, ollen yhtey-desä
kaikiken etelän asemien kanssa,
saapuen Wa8hag:oon 12.40 illalla päl
vittäin^ paitse ei «onnuntaisin, Ja
Canadan Nationalin jona No. 33 läh­tee
Wa8hagosta 12.46 illalla, saa­puen
Pairy Soundiin 3,15 illalla päi­vittäin
paitse sunnuntaisin.
Täydelisiä selostuiksla sekä mat-kustajapilettejä
on saatavissa Kau­pungin
Tiketti Konttorissa, Canadian
National Railways, 54 Cedar St,,
Sudbury, Ont,
A. Giachino, Omistaja
Ulkoa tuotua ja kotimaista Ruokatavaraa, Olive öl­jyä.
Juustoa, Tuoretta ja Säilyke Lihaa.
Myöskin laivapilettejä kaikkialle Eujropassa ja Suo­messa.
— Maksumääräyksiä Suomeen ja muihin
maihin.
Phone 365
E SProspcct Avenue — P.O. Box B97 — Cobalt, Oat. § '
^ l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l l i l l l l l l l l l l l l l l l l l l i n i H I I^
i^iiiiiiiniiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHnuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiim
«t
I f
%mwi m CO.,
Limited
nimiHiiiiiiiifiifiH/iiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiifiiiiiniiiiiniiiiitniiiiiiin
^ i i i l i e i i i i i i i i i i m i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i m u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i ru
HYNTTYYNSÄ YHTEEN LÖIVÄT JA AL-1
KOIVAT TOVEREIKSI TOISILLEEN |
Lahti i
Jämpsä | ,
Onnea ja yhteisymmärrystä toivovat!
seuraavat toverit ja toverittaret; 1'
ANNA PAHLMAN
Suomessa kurssin suorittanut hieroja
. a sairasvoimistelija antaa hierontaa
a sairasvoimistelua, myös käytän
nollista apua sairahhoidossa, Tavat­tavissa
varmemmin arkipäivin kello
1—1 ja 6—7 iii.
Puhehn 1538. Asunto 371 Foley St.
Port Arthur, Ont.
tilata vaatetuksenne on
281 Bay St. Port Arthur, Ont.
Vanhat vaatteenne myös korjataan
a puhdistetaan huolellisesti.
VÄINÖ SAHL
Phone 711 EAGLE CAFE P. o . Box 1052
AINOA SUOM. HOTELLI SUDBURVSSA
Siistit huonet, parhaat ruuat ja kahvit Auki joka aika.
OLGA SNELU^AN. omista;»
SiigTiA. Candolin
Eva Kohvakko
John Rajala
Harry Laakso
Arthur Saarinen
Eino Ahokas
Eero Manninen
Ida ja Hendry Saarinen S
Maria ja John Luoma , 5=
Alma ja August Manninen s
Mrs. Ahokas 5
Mrs. O. Johnson S
Mrs. Pelto 5
Rauha Granholm 5
Toronto 1 p. marraskuuta, 1921. S
g|iiijiitiiifiiiiiiiiiiiimininiiiiiiiii liiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiil
Kolme vuotta sitten muuttamani
nimi Eemil Elo on tästä edes oleva
entinen nimeni EEMIL SORMUNEN.
.Sehreiber, 7 p, marra.skuuta 1921,
E. Sormunen;
Wörfe
valmistaa parhaimmat Tirvoitas-
}upmat kaksoiskaupungissa, ikSyt.>
täkää aina niitä. Erikoisesti auO"
sittelemme Pine Apple Jnleppi^
Ulkolähetykset tehdään huolelli^
sesti ja nopeasti,
V, TUOMI & K. MERIKALLIO,
omistajat. .
819 Minnesota St.,
Phone So. 2100,
FORT WILLIAM,' ONT.