Vapaus, November 12, 1921

              K '
liiiiii: «Kuyien oniieiiiBeja iiutaessäni huoraaamaUo-man
nimeni marttyyrien loistavaan luetteloon, roart-
Canadan euomalaisen työväestö_n äänenk, annattaj•a , j-1lm „es -1• tv:'v rie^n , jotk_a .o vat uskio n-eet vhleiskunnalliseen uudes-tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO. J- W. SLUP
mu
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Liberty) ^ , „ t.
V The only organ of Finnish Workers m Canada.
lished in Sudbury, Ont., every Tuesday. Tbursday and
fifttiirdav. -
Advertising rates 40c per col. inch. Minimam cbarge
for tinS? nse^rtion 75c. IDiscount on standmg advertise-meni
The Vapaus is the best advertjsmg medium aniong
tiie Finnish People in Canada.
tisyntymiseen ja ihmigkunnan vapahdukseen^/.
Näin puhdasviivaisQna piirtyy Saccon kuva. \
Mutta hänen toverinsa Vanzettin elämäntarina ei ole |
vähemmän miellä herkyttävä. Hänkin on syntyisin ita- j
Y!e>(msilsi&l!i(elle vallftnkumouitaU'
telJjalle.
Hän oli proletaari.
Pietarissa tapasin hänet ensi ker-lialaiscsta
maalaiskulraakunnasta. Hänelläkin on ollut j ran keväällä 1920. Kun kuulin, että
ympärillääri rakkaita omaisia. Ja häntä kävikin laa- »^än oli i.w.w:läinen, lausuin jonkun
nmotushinta 40c palstatuumalta. — Alin hinta kerla-ilmotSesta
75c. _ f uolemanilmotukset $2.00 (muisto-
^yLiSi 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja aviolntto
ilmot alin hinta ?2,0Ö, nimenraoutosUm. (muuten Kain
avioliittöilmotnsten yhteydessä ?2.00 kerta.'-- Avjoeroil-
S S e t & O kerte (2 kertaa $ 3 . 0 0 / - Syn yma.lmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto )& osoiteilmotukset
S kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista ilmotuksista,
?6ista ci ole eopimnsta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk.
^'•ÄSjÄli I^uraara^^^^ ei tulla lähettämään,
naitsi asiamicgtpn fnilla on takaukset,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
lorhc St., Puhelin 1038. — Portiosote:
Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vasteusta ensim^^^^
fa-rjeeseenne, kirjottakaa uudelleen Inkkeehoitajan per-aoonallisella
nimellä.
•T V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
f/.A«n«i Masa matter.
Venäläinen talonpoika nälänhä­dästä
Länsimaisef toverileMet julkaisevat erään vjatka-laisen
talonpojan kirjeen, jossa vedotaan kansainväli-seen
proletariaattiin m.m. seuraavin liikuttavin sanoin:
Viljarikkaiden seutujen ja maiden toverit, veljet ja
talonpojat, käännyramö teidän puoleenne: Antakaa
'iheille leipää! Mekuolemme nälkään. Täällä vai Iit-
, see kaikkialla kuolemaa' Me olemme niinkuin tekin
i k i s i ä , ja me toivomme, että huokauksemme, että
kuolevain huudot tulevat kuulluksi ja että te pelas-
' t a i t e meidät nälkäkuolemasta. Toverit, talonpojat!
Pyydämme teitä, toimittakaa viljarikkailla seuduillanne
leräykset niin pian kuin suinkin mahdollista, siten
pelastatte te nälkäänäkevät alueet ja kuvemementit,
siten pelastatte t^ meidät!
<;':'"*."'"•"-''• ' " . ' ' ' •
1 . ' / • • • i ' i ' • . '. • • . / ' f
Sacco ja Vanzetti
\, Yksi Amerikan Mrvittävimmis^ oikeusmurhista,
Amerikan dollariderookratia. ei ole ujostellut mer­kitä
mustaan mainekirjaansa jälleen uutta, kauhistutta­vaa
rikosta. Kaikkivaltiaalle dollarille omistautunut
r'«oik^U8i>^on tuominnut Sing-Singin sähkötuoliin kabi
^proletaarista ihanteen^ ihmistä rikoksesta, josta heillä
ei ole aavistustakaan. Kaksi orjuudessa huokaavan
Ihmiskunnan Väpauttamistiyölle vihkiynyttä toverusta
tuomitaan joidenkin' konnain tekemästä ryöstömurhasta
ilman mitään toidistubia ja vain sibi, että ovat ylä
luolcänisiljniiittömäh vihan esineitä. Ja tuomitaan kuo­lemaan,
kaameimpaan rangaistukseen mitä «humaani-
' nen»' porvarillinen luokkalaki on kyennyt kebimään.
Tämän Amerikan porvariston suorittama oikeus-juurha
kuohuttaa täUö havflöa kaikkien maiden tie-työläisiä.
Kautta maailman on pantu alulle liike
M Mutta tätä kirjotettaessa ei
nti^län 6eikkA osoitSi että proletariaatti tulisi tässä
jalossö pyrinnössään önnistumaÄn.Päinvaslo
taa olla mahdollista,. että amerikalainen sähkötuolide-mokratia
tätä luettaessa on jo saanut tuntea nautinnonj
, minkä kahden ylevän, v itseuhraavan, proletaarisen aat­teen
pelkäämättömän tulkin teilaaminen tarjoo. —
' Sacco ja Vanzetti ovat jo istuneet vankilassa. Hei­dät
kytkettiin jo viime vuoden toukokuussa. «Oikeu­den
» edessä ja vankilassa ovat he käyttäytyneet kuin
vain alhaison edustajilta Voi odottaa. He^ ovat kiel­täneet
rikoksen, josta hfelta syytetään, koska ovat täysin
viattomia, mutta eivät ole kieltäneet uskoaan eikä op­piaan.
Heidän päänsä on pysynyt uljaasti pystyssä,
pystyssä vielä senkm jälkeen, kun saivat kuoleman­tuomion.
Molemmat näistä kapitalismin uhreista ovat vanki­lasta
lähettäneet, liikuttavan uljaita terveisiä.
Niinpä kuvaa Sacco muutamin kynänvedoin koko
kieltäytymistä täynnä olevan, mutta elävän aatteen kir­kastuttaman
elämänsä. On köyhän pikkutilallisen poi­ka.
Varattomuus ei ollut kyennyt himmentämään kodin
onneat perheen jäsenten keskinäisiä rakkautta. Puute
ja kokemusten!kaipuu ajoi kuitenkin miehen-maail­malle.
Meni Amerikaan, jonne saapuessa tuskin tiesi
yhteiskunnallisista kysymybislä mitään. Oppi niitä
tuntemaan vasta vuonna 1908, suurena työttömyyden,
nälän ja kurjuuden vuonna. Raatoi ja teki henkensä
ylläpitämisebi jos mitä. Meni naimisiin, rakasti vai­moaan,
pyytäen vankilasta lähettämässään kirjeessä ys­täviään
ymmärtämään tämän lieikkouden». Äiti kuo­lee.
Poika suree, mutta kelpo vaimo tukee häntä kai­kissa
koettelemubissa. Nousee sotaraivoa vastaan.
; Taistelee kaikesta sielustaan luokkansa puolesta; Orga­nisoi.
Rientää kokouksesta Icokoubeen.^ Samana päi-vänäj
kun hänet jä Vanzetti vangitaan, on hän juuri
tämän kanssa järjestänyt vastälausekokoiiksen kahden
laittomasti vangitun toverinsa puolesta, joista poliisin
agentit niinikään samana päivänä tappoivat toisen!
Vangitaan siis keskellä mitä epäitsekkaintä aherrusta.
Ja hänen ainoa rikoksensa? Uskonsa parempaan elä­mään,
veljeyteen, • solidarisuuteen, keskinäiseen apuun.
«Olen sanalla sanoen anarkisti; ja tämän rikokserii ta­kia
olen ylpeä pääUyessäni pyövelien käsiin.» Ja hän
tuun rakastaa. Hän osasi sen taidon itsekin. Vankilas­sa
viruessaan muistaa poika vielä yhden erikoisen päi­vän
lapsuudestaan. «Äiti sairastui. Kynä ei voi ker­toa
mitä me kärsimme, äiti, perhe ja minä.. Kaikki
oli turhaa: Jiede. rukoukset, hoito, rakkaus. Kolme
kuukautta tautivuoteellaan viruttuaan veti äiti, hämär­tyvän
illan hiljaisuudessa, viimeisen henkäyksensä».
— Koulussa, maalla, oli hän parhain oppilas. Lähti
Amerikaan koko kylän liikutubella hyvästelemänä.
Koki «Lännen Kultalassa» karsimybiä alusta alkaen.
Työskenteli sokurileipi;rina, oli sen taidon oppinut jo
kotipuolessa, ja sittemmin kokin apulaisena, karkeis-työläisenä
ja minä milloinkin. Koko elämänsä ollut
yhtämittaista orja-aherrusta. Mutta kaikkein vaikeim-missakin
olosuhteissa aina tutkinut, opiskellut, lukenut.
«Kautta elämäni on minulla ollut vastustamaton tarve
tarkata ihmisiä, eläimiä, kasveja, sanalla sanoen kaik­kea,
mikä ympäröi ihmisiä. Elämän kirja: siinä vasta
kirjain kirja! Kaikki muut ovat vain omiaan vieroit­tamaan
siitä. Ja tämän suuren kirjan tutkiskeleminen
ratkaisi minun toimintani ja periaatteeni. Työnsin hal­veksien
luotani opin: «Jokainen itsensä, jumala kaik­kien
puolesta», ja asetuin heikkojen, köyhien, yksinker­taisten,
vainottujen, riistettyjen ja sorrettujen puolelle;
ihailin näiden oikeuden asialle uhraamaa voimaa, isan-karuutta,
uhrautuvaisuutta; käsitin, että Jumalan, lain,
isänmaan, vapauden, näiden korkeimpain inhimillis­ten
ihanteiden nimessä jatkui ja tuli jatkumaan mitä
hirveimmät rikokset aina siihen päivään asri, jolloin
kourallisten pahantekijäin ei enää ole sallittu hj'vän
nimessä harjoittaa pahaa ihmiskunnan suurelle enem­mistölle*
Olen ja pysyn viimeiseen asti kommunisti-anarkistina,
koska uskon, että kommunismi on inhi­millisin
yhteiskuntaohjelraa ja koska tiedän, että vain'
vapaudessa ihminen kohoo, jalostuu, täydellisentyy —
arvostelevan sanan jndustrialistien
ymmärlämättömästä subtautumises-tä
proletaariseen vallankumoukseen.
Taisteluvalmiin propagandistin var­muudella
iski hän takaisin, ja minä
tunsin sävyn. Vain Amerikan <poi-kien>
keskuudessa, ennen bolshevik­keihin,
tutustumista, olin sen kuullut.
Ehdoton vakaumuksellisuus ja suo­rasukaisuus
on sen tuntomerkki Se
on sitä terästä> joka mailman valoit^
taa.
Tällaisia suuria luonteita, tällaisia miesten miehiä
ovat Sacco ja Vanzetti» joiden hyveellisyys on käynyt
dollarimaan riistoporvaristolle niin sietämättömäksi,
että väärien syytösten ja väärien valain turvin ovat
tuominneet heidät katoamaan maan päältä. Tälläkin
kerralla^ kuten näinä aikoina niin usein kaikissa kapi­talistisissa
maissa, rankaisevat rikolliset omista rikok­sistaan
muita» täysin viattomia inmisolentoja. Rankai­sevat
tolkuttomasti, sillä eihän heidän oma rikollisuu­tensa,'
enempää kuin heidän uhriensa aatekaan, katoa
olemattomiin sähkötuolissa, ei hirttopaaluissa eikä koi­ran
kuopissa. Ja samoin kuin teilaajaporvariston ri­kollisuus
jatkaa kiertokulkuaan karttuen päivä päivältä
ja hetki hetkeltä, samoin liikkuu Saccöjen j a Vanzetti-en
elämänusko ja ihanne prpjetaaririnnastä toiseen
luontuen ajan täyttymyksessä teobi, joka muuttaa l i ­haksi
ja vereksi uhrien unelman olotilasta, jolloin
«kourallisten Ipahantekijäm ei enää ole sallittu hyvän
nimessä harjoittaa pahaa ihmbkunnan suurelle enem­mistölle
».
Mutta vaikka Sacco ja Vanzetti tyynesti odottavat-kin
kuolemaa valkoisten murhaajain kätten kautta, niin
ei proletariaatti silti ole .oikeutettu vaieten sivuutta­maan
tätä suurta rikosta. Siksi on myös suomalais­ten
työläisten merkittävä kantansa tämän oikeusmurhan
suhteen — heidän jos kenenkään — kokonaan riippu­matta
siitä, onko heidän kaukaisten 'kärsimysveljiensä
hirvittävä arpa jo heitetty tai ei.
M. Törmä.
T^kapotku Berliinissä
Äskeiset kunnallisvaalit Beriinissä muodostuivat
tappiobi kaikille työväenpuolueille, nämä kun menet­tivät
tähänastisen enemmistönsä valtuustossa, missä
porvaristolla nyt vuorostaan on niukka enemmistö. Ver­tailun
vuobi mainittakoon että työväenpuolueilla vuo­den
1920 kunnallisvaaleissa oli noin 200,000 äänen
enemmistö, kun sen sijaan nyt noin ,18,000 äänen vä
hemmislö. Kommunistien näissä vaaleissa saama ääni­määrä
oli 157,013.
Vaalitappion johdosta kirjoittaa Rote Fahne:
Ei mitään syytä iloon. Päinvastoin: kaikille sosia­listeille
tuskallinen päivä. Y b i surullinen ilmiö lisää.
Berlinin proletariaatti saa nyt myös kunnan ahtaiden
rajojen - sisällä tuta mitä porvarillinen järjestys vai
tuustossa ja kaupunginhallinnossa merkitsee: suojaa
rahamasseille, suunnattoman kunnallisten verokuormi-en
vyöryttämistä proletariaatin kannettavaksi, kaikkien
uudistusten estämistä asuntokysjmyksen alalla. Berli­nin
sivistyslaitosten täydellisistä alistamista taantumuk-sellis-
monarkistiselle porvaristolle. Kaikkien reformi-alotleiden
kunnallisen elämän tärkeillä aloilla on Ber-linissä
jälleen kadottava.
Mutta Berlinin vaalien'tulos %i ^ole tärkeä itselleen
Beriinille, vaan on sillä ratkaiseva merkitys koko'vai-takuutaan
nähden. Piihaineh 'Berlini» vallankumouk­sellisen
JBerlinin päämaja, kaUpiiiiki ihissä dh taistdtu
ratkaisevimraat ottelut ^poliittisen vallan hdhkkimse^ta
prol^aareille, joutuu nyt kansatliseh Iporvarishlokin
käsiin. Se on lyövä leimansa niin Preussin kuin valta­kunnankin
politiikkaan. Kuten Berlinissä, on koko
\altakunna^sa tie nyt avoinna. Stinhes-hallitukselle,
«suurelle kokoomubelle» (mihin noskelaisetkin kanta­vat
kortensa).
— Punaisen Taloudellisen Intemationalen ensimäi-nen
kongressi pidettiin äskettäin Venäjän tsaarien valta­istuin
salissa, Kremlin linnassa, Moskovassa. Ajan
merkkejä?!
Kesällä 1921 Moskovassa, Komin­ternin
kongressin aikana kohdistuu
mmun yli Luxen ruokapöydän sama
varma katse. Lujan leuan yllä ole­vat
päättävästi mytistyneet huulet
hymyilevät.
" How do you do? (Kuinka voit­te?)
•
Aterian jälkeen puristan hätien lu­jaa
kättään. Historiansa ei qle ai­van
tavallinen " täälläkään. Toisen
kongressin jälkeen lähti hän Austra­liaan,
jossa teki myyräntyöt kaksi
kuukautta^ Sitten taas matkalle.
Ja yli merten, maiden, Aasian teitä
oli hämtaas laittiunut tänne.
Kommunistisen Internationaleii ja
Punaisen Ammattikongressin jälkeen
tavataan K. I :n T.p. K :n kokouksessa
Hän näyttää «Moscou» lehteä, jossa
on mielestään virheellinen kirjoitus
Australian työväenliikkeestä.
' Olen tässä laatinut vastauksen.
En ole \ tottunut kirjoittelemaan.
Työmiehen elämässä on aika kulunut
muuhun. ,.
Kirjoitus oli. suoraa ja asiallinen.
Ilman mitään tyylikoristeita.
Kokouksessa istuimme, rinnakkain.
Kun hän ei ollut saksantaitöinenj tul­kitsin
hänelle. Muistutuksena olivat
•harvinaisen tarkat. Toverillisuuten-sa
niin välitön ja vilpitön.:
Kertoi aikovansa lähteä kaivoshom-miin
Pohjois-Kaukaasiaan,
— Sitä osaan ja kai sitä täällä tar­vitaan.
^
Luja kädenpuristus Jä «Näkemiin».
Parin viikpn kuluttua kuoli hän
Kurskin rautatieonnettomuudessa.
Emme me osaa enääjtkeä kaatu­neitamme.
Mutta väliin tuntuu me-netys
kovin raskaalta. £ :^
Paul Freemanista kirjoittaa «The
Workerissa>.tom^^^^^^^^ i
Tunsin hänet elokuusta 1916. Olin
juuri päässyt vankilasta ja olin pijo-pagandämatkalla
firoken Hillin kuu­luisilla
^rämaakaivoksilla.: Paul oli,
kuten minäkin, I.W.W:n, mailman
yleisimmän : teollisuusHiton jäseii.
Muistan elävästi hurjan ajon hänen
moottoripyörillään vankilasta, jossa
olimme käyneet tovereita tapaamas­sa,
kaivosonnettomuudessa " kuolleen
toverin haudan ääreen. Enpä aavis­tanut
siinä haudalla seisoessamtiie
viuhuvassa erämaan tuulessa, että ta­paisimme
kaukaisessa maassa, jossa
vaiiha itsevaltius oli kukistettu, ja
jossa Paul oli,'säapa lepösijahsa ar­voisana
toverina vallankumousajan
sankarien rinhalla vanhan ihmeyii-sen
kaupungin muurien ääressä.
Mutta niin kävi.
En tiedä, missä hän oli synytynyt
jä milloin. LW.W:ssä emme moisia
sivuseikkoja tiedustele Australian
hallitus oli tietävinään. Sikäläisen
I.W.W:n myrskyntapaisessa nousus­sa
oli hän mukana. Glynnin, Lar-kinin,'
Reeven ja heidän 9:n toverinsa
raakalaistuomioiden jälkeen seurasi
järjestön laittomaksi julistaminen.
Paulilla ' oli silloin oma kiaivoshom-mansa
Queenslandissa ja hänet van­gittiin
70 :n toverin mukana.
Vuoden vankeuden jälkeen lähe­tettiin
useimmat meistä kaikkiin ma­ilman
ääriin.' Paul oli hallitukselle
arvoitus, kun ei tiedetty hänen kan­sallisuuttaan.
Lähetettiin Yhdysval­toihin,
mutta Wi]sonin hallitus pala
utti hänet kiittäen. Toisen kerran
sai hän matkata yli Tyynen meren ja
takaisin. Kaivos otettiin, pois sillä
aikaa. .
Australian hallitus ei ollut tyyty^
väineii. Olivat saaneet päähäni, et­tä
hän oli saksalainen ja lähettivät
vankilaivalla Saksaan. Oli siellä jon­kun
aikaa ja sai ystäviä. Sitten pää­si
hän Venlalle ja oli Siommunisti-sen
Internatiottälen Iisi» ktittgres-sissa.
Täällä hän tarkisti indUstrid-listisen
kantansa ja liittyi kOmmiinis-tijiuöltieeseeU.
Matkusti sitten lait­tomasti
Australiaan -r-'pitkä ja vaa-raiiinen
matka moiiieh maiden halki.
PerUlä oli Häh jäi'jesämässä kommu­nistipuoluetta.
'Palasi sitten Japanm
Vladivostokin ja Siperian kautta III:-
een kongressiin.
Tapasin hänet Moskovassa ja oli
hänellä oma hehkuVa henki kuin Bro-ken
Hiilillä. Neuvostojen talossa
kertoi hän aikovansa jäädä Venäjäl­le.
Mutta Kurskin onnettomuus oli
päättävä tämän uljaan epäitsekkään
ja jalon proletaarin päivät
Paul Freeman oli uupumattoman,
mailmaakiertävän, yleisen I.W.W:-
armeijan jäsen. Hän kulki maasta
maahan yhtä yksinkertaiseni kuin
toinen astuu yli kadun. Laivojen
fciilisäiliössä poikki merten, yöllä li­vahtaen
yli rajain, aina mielessään
iraHman vallankumous. Hänen kuo­lemaansa
surraan Broken Hillin kai­vosten
syvillä tasanteilla, ja Austra­liaa
suurkaupungeissa pysäbtyväf tu­hannet
tj'öläiset hetkeksi kunnioitta­maan
hänen muistoaan. Kaukana
Etelän Ristin mailla ja Lännen tasan­goilla
näkee yksinäinen lammaspai­men
ja vaellustyöläinen kangastuk­sena
Kremlin muurin, jonka varjos­sa
lepää mailmantaistelija Freeman.
Paul Freeman oli niitä, joita aje­taan
mantereelta toiselle ja joiden
jälkeen jää pitkä sarja oman luokan
hyväksi tehtyä työtä. Hän lepää
kunnialla hyvässä seurassa, kuten le­pää
miesten parhaita, joka on saap­paissa
astunut. Vihattuja, vainottu­ja
Eteläisen Pallonpuoliskon i-w-iy:-
läisiä. Saattaa siellä levätä henkilöi­tä,
joilla on suurempi mailman mai­ne
kuin Paul Freemanilla, mutta se
ei heille tuota suurempaa kunniaa
kuin se, mikä oli kuolevaista Paul
Freemanissa.
Niin Tom Barker. Siihen armei­jaan
kelpaa kuulua, -
Kosti.
PÖYTÄKIRJA
tehty C. S. S. Järjestön toi­meenpanevan
komitean kokouk­sessa
lokak. 29 p., 1921.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet. Puhetta
johti J, Latva.
Neuvosto-Karjalan avustuksen jär­jestämistä
varten ilmoitti v. t. .sih­teeri
kokouksen' kutsuneensa koolle.
Oli saapunut Karjalan toimiston se.
lostus tiedusteluumme Karjalan
«bondien» ja keräyksen suhteen, se­kä
samalla ottaen huomioon, että
aikaisemmin viime keväänä Toron:
ton^s. s. osaston esittäessä yleisen
keräyksen järjestämistä. Karjalan
painokonerahaston hyväksi, monien
muitten silloisten keräysten takia
olimme pakoitetut sivuuttamaan ky­symyksen
syyskesällä järjestettäväk­si,
mutta mailmanlaajuisen avustus-ryntäyksen
alkaessa Neuvosto-Venä­jän
nälänhätäisten avustamiseksi
katsoimme välttämättömäksi antaa
sille järjestdssämmekin etutila ja
Karjalan keräystä viivyttää. Kate
Neuvostot-Venäjän viija.alueilla ai­heutti
nälänhädän Karjalassakin ja
tästä johtuneena on Karjalan Työ­kansan
Kommunin Toimeenpanevan
Komitean taholta annettu kehoitus,
että kaikki aikaisemmat keräykset jä­tettäisiin
ja kohdistettaisiin kaikki
avustuspyrkimybet nälänhädän "tor­jumiseksi.
Päätettiin järjestää osas­tojen
kailtta yleinen keräys ja sa­malla
kehoittaa Karjalan Toimiston
ulosantamain Karjalan «bondien os­tossa
kääntymään toimiston Cana
dan osaston puolen. Edelleen päätet
tiin huolehtia kertyneitten varojen
tilitykseen nähden Karjalan Työkan­san
Kommunin Toimeenpanevan Ko­mitean
määräyksien mukaisesti. Ker­tyneet
varat on tilitettävä toimeen­panevalle
komitealle viimeistään jou­lukuun
31 prääii mennessä.
Luettiin Port Arthurin s. s. osas
ton kirje irtaimen omaisuuden myyn
tiin nähden ja valittiin Ahlqvist,
Pirttinen ja sihteeri laatimaan väli-sopimusluonnos
vastauben yhtey
dessä lähetettäväksi.
Vapauden konttorityolaisteh . toi­mintaan
nähden tehtyjen valituksien
johdosta kesl^usteltiin ja päätettiin
kirjoittaa liikkeenhoitajalle ja eri.
koisesti painostaa konttoritytöille
tarkkaaviasuuden ^Välttämättömyyttä
työssään. ^i:-':y':\-^yy> y\
CopperCIiifiii s. s. osastolta oli
saapunut kirje Sudburyn tonttiky­symyksen
suhteen. Kysymys jätet­tiin
pöydälle lähempää tarkistamis­ta
varten.
Thorhildin s. S. osaston - kyselyyn
haalin rakennushommaan ja laillis-tuttamisen
selvittämiseen velvoitet­tiin
sihteeri.,
Luettiin Vapauden liikkenhoita-jan
kirje, koskien kirjamyynti-ilta­mien
järjestämis-suunnitelmaa. Suun-nitölma
hyväksyttiin sellaisenaan.
Tarkistetuiksi lähetetty toV. A.
Ruissalon kasik^jotus kirjoittamas­taan
Romaanista, jätettiin tov. Krt-tisen
luettavaksi.
Luettiin Vapauden toimittajan
jtöV, Slupin kirje, koskien palkka­kysymyksen
jä^estelyä, ja jpää
tim vastata, että asia tulee esille;
saatuamme Vapauden johtokunnalta
vastauksen tiedusteluumme palkko­jen
järjestämiseen nähden yleensä
liikkeessä.
HyySksyttiin sihteerin i raportti
matkaltaan Pohjois-Ontariossa. ,
Uuden osaston ilmoitti sihteeri pe­rustetun
Rosegrove, Ont. Hyväksyt
tiin järjestöön ja päätettiin lähet­tää
lupakirja.
«Järjestömme johdon arvostelua»,
Vapauden numerosta 109, luettiin
ja keskusteltiin sen johdosta, sekä
I ^^^^ Nyton aika lähettää joulurahat omaisflleen ja tuttavilleen g,^^ ;
= • Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut hnf,„« '
s monen omaiset, isa ja äiti, veli ja sisko, sekä Ln^!^ '^'^ ia sSs
= viattomat lapset ovai puutteessa: He to oTeniv.tT^^^^Pi^-iS
E puolen meren ja odottavat pientä apua. "J^^^^at k a t e n s g i
S Parhain apu on pieni rahalahja.
S Sen voi lähettää meidän kauttamme.
s LÄHETYSKUSTANNUKSET:
I Postissa 15c kaiHlta summilta. Sähkösanomalla ?3.50 kaikilta
i j^y?y^ä erikoiskurssi^ suurille summille
S i?.'«in^ nopeaa ja perillemeno varma,
s Tnr2000 en lähetystä tehty jo tämän vuoden aialla
S Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuSa.yli
I Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen pankkeihin.
iTinv«Q VAPAUS.
5 Box 69, Sudbmxontl
I f a i r Ä * ' ^ ^ ! ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 177
iiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
nä ilmenevien harhaanjohtavien
kohtien oikaisemiseksi.
Koe-tasaus Vapauden liikkeen
syyskuun . tileistä oli, saapunut Ei
antanut aihetta toimenpiteisiin.
Vapauden johtokunnan pöytäkirja
lokakuun 17 p. luettiin jä hyväksyt­tiin.
• • •
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Keskinen ja Hill.
Ko2cous lopetettiin.
Kokouksen puolesta
A. T. HiU, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.
'
J. Hill A. Keskinen.
Pöytäkirjan tarkastajat
o-—,—
TIMMrNSIN
valittiin sihteeri Latva ja Pirttinen
laatimaan selostusta muutamien sii. tässä avoimesti sanoa, etta kielijär-
Vapauden nasa 112 marrsk. 3
p:nä olleen Timminsin uutisten joh­dosta
lienee paikallaan selvikkeeksi
joku sana. Kirjoituksen sepustelija
ön kai Jähtokohdastaan päättäen tar­koittanut
tekeleensä oÖcaisuksi mi­nun
kirjotukseen! Vapaudessa 25 p.
lokak. Mut^ta arvoisa musteentuhri-ja
lienee kyhäystä kirjoittaessaan
ajatuksissaan tanssinut <two step­piä*
niin että jalat ovat vaan sattu­moisin
hipaisseet maakamaraan,kos.
kapa hän on unhoittanut -itse asian
kokonaan, nim. tuoda- esiin kirjoi­tuksessani
mahdollisesti löytyviä
puutteellisuuksiatai vääriä tietoja
— käsittääkseni ainoat seikat joiden
perusteella lupkkatietoisesti ajattele­va
työläislukija olisi voinut siihen
kajota — vaan on hän ryhtynyt pen­komaan
kirjoitustani juuri niiden
asianhaarojen valossa joiden tarkoi­tus
oli: tuoda julki poikatalon sisäi­sessä
järjestyksessä ilmeneviä heik­koja
puolia — sotkien muut paikka,
kuntamme yleisiä oloja koskevat
osat tekeleestäni poikatalon arvoste­lun
yhteyteen. Puutteellisuuksia ky-häilyssäni
tietysti oli, sen myön­nän,
mutta vääriä tai harhaan joh­tavia
tietoja ei siinä, ole ollut, kos­kapa
ei arvoisa turi^teilijammekään
voi mainita yhföän ? sellaista, vaan
kohdistuu koko hänen hyökkäyksen
sa asioiden periaatteellisen .arvoste­luni
kumoamiseen. En ole poikata­loa
vetänyt syypääksi mihinkään
tehtyyn eli tekemättömään rikos-luontoiseen
asiaan, sillä tiedän ettei
poikatalo ole ^ poliisilaitos, ja sen
lienevät kirjoituksestani saaneet
selville ajatteleyammat poikatalon
miehisfökiri, koska eivät he nähneet
syytä joukon nimessä kajota arvos­teluuni.
Mutta tulee, väkisten taas
esiin se tosiasia, että poikatalolla
on viimeaikoina saatu aikaan joi­tain
sellaisia uudistuksia (vertaamal­la
nykyistä ja keväällistäkin postia
toisiinsa) josta, eivät kaikenlaiset
luokkatietoiset yhteistoiminnan näl-viäiset,
nurkkapolitiikot oikein tyk­kää.
iSimä syy nulffii poru pääsee,
kun sellaisista asioista mainitaan
udessa, ja siksi on joku yl-tiöpää
ottanut joukon asian oma­valtaisesti
rääpiäkseen. Sitte sanoo
tiio ilmassa heiluva seiJustelija mi­nun
unhoittaneen sen, että (Janadas-sa
on työläisillä Inokkajärjesto
O.B.U. Myös seikka joka ei kaipaa
muuta selvitystä, kum viittauksen
kirjotukseni sisältöön parmepaan
tutustumiseen, jossa nim."~ on mai­nittuna
poikatalon suhde 0. B. U : -
hun.
Mitä tulee 9. s. järjestön hyväk­symisestä
poikatalon jäsenyysehdok­si
O. B. Um rinnalla, niin voin sen
jestö on
ainoa »nahdollinen keijJ
^änä aikana lu6kWS3
ja sivistyksen nostamiseksi sekä?
teisymmärryksen rakentambeksii
salaistemme kesken. Eikä
täydellisen luokkajärjestäyt^-i
.tunnustaminen poikataloissa ole
kaan uusi asia, vaan oli allaini,
tunnuslause ja menetteljtavat S
«esti käytännössä poikataloissa^
viela joku vuosi, takaperin, kun oS
olemassa järjestökuri. Erikoiseni
pahana pitää sepustelija sitä «S
otin juuri poikatalon arvostelsj
esmeeksi, kun paikkakunnalla g-muitakin
«rypäleitä» kuten häaa^i
noo. Mutta enhän arvostellutk. ^
kataloa ruokatalona, vaan järjei^
tyn joukkotoim. tukikohtana, d
laisena se juuri vaatii tyoläuiäfc.
kistamaan oman yhteistoimintasi]
muodot, korjaamaan mahdoUised
ilmenevät epäkohdat. ja puhdistf
maan omat rivit ja toiminnan, o]il.
semme kykeneviä vaikuttamaan c l *
kin päin
Lopuksi kehoitan arvoisaa trai&
lijaa tutustumaan «Vapauden)
rask. 1 p. numerossa olleeseen lfc,j
misin uutisiin, sieltä hän ehkä löj.
tää' itsensä toisten henkiheiftolfii-tensa
kanssa kovalla m
ettei vastaisuudessa esittelisi itseiia
moisen, muualla jos edesmenneeii|
huitojapolitikön edustajana. Pao!&
tahi loppuu tämä juttu tähän,
ei kannata kilpailla lehden paMtr
jen tuhrimiselle moisiin tarkoital'
siin, siliä niillä on luullakseni ijh
parempaakin tehtävää. .
Naskali
SADLTSEl
IIUM
: Venäjän Taliankumonlura
vuotinen muistojuhla, joka vietettiiil
täällä tiistai iltana t. k. 8 p:nä, »
dostui todella valtavaksi ja ohjelma j
puolesta sangen .arvokkaalji M
muistorikkaaksi tilaisuudeksi. T8ll|
kertaa- olivat juhlain toimeenpanijoi-;j
na ukrainian Labpr Society, S. S.;]
Osasto ja OBU:n Kannatusrengas.
Juhla vietettiin KannatusreaiMi.
vuokraamassa tflavassa Hussey>»'l
Iissä ja oli ohjelman,alkaessa i%j
nen istuin otettu, enemmistönä Inos-J
noUisesti ukrainalaiset, venäläiset j» |
suomalaiset — mutta ollen jooi
myös suun joukko varsinaista euf^;]
lanninkielistä yleisöä. m
Ohjelman alkajaisiksi soitteli sM-j
malainen soittokunta Internatou-f
Ien, y.nu kappaleita,
ohjelman esittelijä tov. H.Ro«J,
lyhyessä englanninkielisessä
saan tervehti yleisöä. Sen jagl
lauloi ukrainalainen koon ven^fj
«Vallankumous Päi^äm i j ^,
laulun, jonka yleisö P Ä f | l
suosionosotuksin. Soittokun^^|;f
lä soitettua Marseljjmast^^
jalavalle englannmkielinen J<J^
huja, tov; John McDonJJ. T»^
ton-Metallityöläisten neurostonP;
sidentti. Vähän yli t u n j ^
vässä mielenkiintoisessa
hän kuvasi Venäjän . ^ « ^ g e a .,
ta, sen merkitystä kaitoenj^g,
proletariaatille ja m e . ^ ^ ^ ^ «
suuttamme Venäjän valtoin'^
ja mailman proletnaatm
kohtaan. . ^ on P^-i
muja lausui a l u s s a^
ha ettei meillä . rci-mailmanista
kieltä, JO» ^
sivat puhua ja J ^ B ^ ^ j ,
han selosti mi^nto V ^ ^ ^ ...
tariaatti on ' « ^ ^ ' / ^ . a r t i . i *^
proletariaatin va^^sta eiu^
taistelua, mitenkä - ^ j i,
puoliaan koko «'«^"f, hiosti =5-
LtaaTT. Edelleen-