Vapaus, July 23, 1929

              Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 23 p;na—ines» jmy
VAPAUS sr
S<^fUrad'«t tb« P c « OOiea DeparUuxx. Ottsva. •» teemi cUm tatxua.
T O I M I T T A J A T :
S. C . KEIL, A. VAAEA («akiU»»). B. TENHUNEN. M. POHJAXSALO, A. PXIVIÖ.
TOAUSHnSNATs
1 -.k. «4JW. 6 kk. » J O . S kk. »1.75 }. 1 kk. « i » . - TWy«.hoaia J . 5ao«e«a «kS »«»n*
1 »k. «6*0. « kk. fiM. » kk- »2JW }• 1 kk. « I J » . -
ILMOTUSHrNNAT VAPAUDESSA: ,^^KISO<
K i r f . . . a t c a « « . . k « t «.00 k « u . k ^ i ^ . - k*^
SbemaTZ flnotBifcint» ctskitces. •
Iidtteea >ioaajea
- . d » « t J « i , « t e - TSc per «1. '^^-^»«.»^^'^Ir '"^'"^
^ A * b»« • ^ « r t J M » o»di«m usoof «he F u a i U '«opi. »B Caiaa*.
Tk» V»!»»»
•aa ena milloin t * * " - " a u T U U I S «U
I ^ M M i i T i r i i l i r T i T i i i i T T J, V. KA.SXASTO. Iiikki!«»lio:uj«
T « p « » l a tofaöt»; H»oo«,«» a», K«k^ BiOMi»* « S«-
konttoH, L i b ^ t , B « M I « . »7 t a . « S.. P u k d l . ! « « . P o - ' ^ : Bo. « .
putoa U Utoaoi U l x t t r «««iMin,. W Lorae St. Pohel.» »"W,
Alas imperialistiset sota
Imperialistit ovat kehittämässä huippukohtaan sotasuunnitelmiaan
Neuvostoliittoa vastaan, kirjottaa Canadan kommunistipuoueen p « -
äänenkannattaja ja jalkaa: Maailman kaapeliteitä p.tk.n tyo aisten pet-t
^ S ^ i lentävien Valheiden takana on riistäjä- ja -^«iavaUojen veri-
Tien sotaohjelma maailman ainoan työläisten hallituksen kukistamiseksi.
Ratkaiseva hetki lähenee päivä päivältä. Maailman tilanne lepaa ruuti
tynnörillä. Ainoastaan toimintavalmiuden tukema vallankumouksellinen
vastalause, ainoastaan maaUman työläisten yhtenäisyys imperialisteja vas­taan
voi suojella Neuvostoliittoa ja luottaa tappion impenalisteiile.
Myikytysryntäys kapitalistisen maailman valehtelevassa sanomaleh­distössä'
käy yhä kiihkcämmä-ksi. Valheita kasataan valheiden paalle.
Neuvostohallitus kuvataan heikon, pienen Kiinan hyökkääväksi sotilaal-liseksi
viholliseksi. Neuvostoliiton sotilaiden joukkosiirroista kerrotaan
liekehtiväin bolshevikkilaumain laajojen sotaliikkeiden edeltäjinä. Naraa
ovat keinoja, joita käytetään työläisten mielten myrkyttämiseksi, todelli­sen
tilanteen salaamiseksi ja solakiihotuksen kehittämiseksi Neuvosto-liittoa
vastaan. / „ « . • •
kesäkuun 19 päivänä Neuvostoliiton lähetystöihin Harbmissa ja
Mukdenissa tehdyt hyökkäykset, joissa vangittiin Neuvostoliiton edusta-jia,
olivat valmistelua nykyisille sotilaallisille askelille. Imperialistit
ovat käyttäneet kaikkia ärsytyskeinoja: he murhasivat Voikovin, he hyok-käsivät
Neuvostoliiton kauppalähetystöön Lontoossa, he ovat aseistaneet
Puolaa ja tehneet diplomaattisia sotaliittoja Neuvostoliittoa vastaan, he
ovat rahastaneet vakoilijoita ja vastavallankumouksellisia salaliittoja
Neuvostoliitossa, he ovat tehneet hyökkäyksiä Neuvostoliiton lähetystöihin
ja säälimättömästi uhkailleet ja pelolelleel neuvostohallituksen edustajia,
Neuvostoliiton saarrosta saakka, jolloin liittolaisten yhdistetyt armeijat
pyrkivät 'tuhoamaan Lokakuun vallankumouksen verilöylyllä ja teuras­tuksella,
tähän päivään imperialistit ovat noudattaneet sotaohjelmaa
Neuvostoliittoa vastaan. ^ — — -
Tshanghsuehliang, imperialistinen rosvo Mantshuriassa, jonka
Sosdemit MentäYät pkkolen valppanden
i m ­perialistien
hengissäpitämä palkka-armeija on teurastanut tuhansia kiina­laisia
työläisiä ja talonpoikia, on järjestänyt iskujoukkonsa Itä-Kiinan
rautatien ryöstämiseksi venäläisistä valkokaartilaisemingranteista, Kolt-ehakin
joukkojen entisistä liittolaisista. Näillä joukoilla ja palkka-ar-meijallaan
hän on toteuttanut imperialistien suunnitelman — Itä-Kiinan
rautatien ryöstämisen koko itä-Siperian avaamiseksi alttiiksi hyökk^yjc:
selle ja tähänastisten emenkuuluraattomien ärsytysten kehittäm^^
sotatoimeksi työläisten hallitusta vastaan. ^
Neuvostoliiton työläiset tulevat aseistautumaan kuin yksi mies Loka­kuun
vallankumouksen puolustamiseksi! Minään aikana sitten imperia­listisen;
saarron ei Lokakuun vallankumous, työläisten voitto, ole ollut
niin suuressa vaarassa kuin se on nykyään. Neuvostoliiton työläiset ah­keroivat
tehtaissa ja työpajoissa, ottaen historiallisia askelia eteenpäin
sosialismin rakentamisessa. Mutta kun imperialistit ärsytyksissään siir­tyvät
loukkauksista j'a parjauksista sotaisiin tekoihin, tulevat Neuvosto­liiton
työläiset vaihtamaan teollisuuden vasarat ja työvälineet aseihin
ja hengellään puolustamaan Lokakuun vallankumousta.
Neuvostoliiton työläiset eivät tule olemaan yksin. Jokainen val­lankumouksellinen
työläinen kautta maailman tulee yhtymään luokka­taisteluun
sosialistisen vallankumouksen peruskiven, Neuvostoliiton, puo­lustamiseksi!
Meidän Canadassä täytyy vastata tähän kansainväliseen
kutsuun! Kiinteämmin kuin milloinkaan ennen täytyy meidän nyt käy­dä
taisteluun Neuvostoliiton, työläisten kansainvälisen isänmaan puo­lesta!
Me yhdymme venäläisiin, saksalaisiin, kiinalaisiin työläisiin —
maailman työläisiin taistelussa maailman Lokakuun puolesta imperia­listisia
rosvoja vastaan.
Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa on meidän puolustettava
hengellämme. Valmentautukaamme joukkojen kokoamiseksi imperialis­tista
sotaa vastaan kansainvälisenä punaisena päivänä.
Neuvostoliittolaisissa lehdissä kir-jotetaan:
Jokainen päivä tuo uusia todis­teita
Toisen Intemationalen suora­naisesta
yhteistoiminnasta kapitalis-_
tien kanssa. Imperialistit ja sosiali­demokraattisten
puolueiden keltai­set
johtajat ovat jakaneet osat kes­kenään.
Sainaan aikaan, kun pank-kiruhtinaat
salaisen diplomatian
mestarien ja pääesikuntien labta-rien
avulla valmistautuvat uusiin so­tiin,
heille itsensä myyneet refor­mistit
pettävät joukkoja tekopyhillä
lörpötyksillä rauhasta, uhraavat voi­mia
salatakseen sotavarustelut työ­tätekevien
silmiltä.
Youngin suunnitelma kärjistää
imperialistien välisiä ristiriitoja, se
laskee raskaan ikeen Saksan työ­väenluokan
hartioille, kiirehtii so-danvalmisteluja
Neuvostoliittoa vas­taan.
Mutta sen sijaan, että soit­taisivat
hälytyskelloja, että kutsui­vat
proletariaattia puolustautumaan.
Toisen Intemationalen johtajat ylis­televät
Pariisin sopimusta. He las­kevat
sen uudeksi askeleeksi ylei­sen
rauhan tiellä, laskevat sen o-soitukseksi
sodanvaaran vähenemi­sestä.
Sosialidemokraatit käyttä­vät
hyväkseen Youngin suunnitel­maa
kylvääkseen työväenluokan jä-lellejääneimpiin
kerroksiin lännes­sä
koskaan toteutumattomia toivei­ta
kapitalistisen järjestelmän risti­riitojen
ratkaisusta rauhallista tietä.
Siinä onkin Youngin suunnitelman
suurin vaara. Ja tämä vaara on si­täkin
suurempi, kun tätä manöö­veriä
toteutetaan kä>'tännösssä vie­läkin
laajemmassa mitassa Englan­nissa.
Tultuaan hallitukseen MacDonald
Euuriäänisesti julisti aikomuksestaan
saada aikaan "rauha eri kansojen
välille". Hän ilmoitti, että hänen
ensimäisenä työnään tulee olemaan
kilpailun lopettaminen Englannin ja
Amerikan välillä. Ja todellakin,
heti Amerikan uuden lähettilään
Dawesin saavuttua Englantiin, oli
hänellä kohtaus MacDonaldin kans­sa.
Tämän kohtauksen johdosta
nosti Englannin lehdistö suuren hä­lyn.
Lukijoista mahdollisesti näytti,
että yleismaailmallinen rauha to­teutuu
ellei tänään, niin huomen­na.
Mutta vuori synnsrtti hiiren.
Kun tuli päivänvaloon selostus
MacDonaldin keskusteluista Dawe-sin
kanssa, niin selvisi, että he oli­vat
keskustelleet ainoastaan uuden
aseistariisumiskoniferenssin koolle-kutsumismahdollisuudesta.
Mutta
tettiin, ettei ollut ^yytä hermostu-miseeiu
Hetkei/ kuluttua ratsasti
paikalle kymmenkunnan ratsupolii­sia
ja parikymmentä poliisia. Ha-
^aantumismääryksestä siirtyi ^ ylei-i
sö niin paljon kuin mahdollistä si­vuun
päin niin että puolueen ja
nuorisoliiton jäsenten muodostama
mehän olemme viimeisten vuosien ketjujoukko jäi puhujan ympärille,
aikana nähneet lähes kymmenkun- Eatsupoliisit yrittivät joukkoamme
nan sellaisia tuloksettomia konfe- hajoittaa parin minuutin ajan, mut-rensseja,
ja me tiedämme, että sei-. ta eivät onnistuneet. Lopulta ka­laiset
konferenssit ovat. imperialis^?tukäytävällä olevat toverimme tu­teille
ainoastaan keinona peittääk- i livat vetämään pois.
seen työläisten silmiltä kiihkeät so­tavarustelut.
MacDonaldin ilmoitukset yleises­tä
rauhasta eivät ole muuta, kuin
proletariaatin tietoista pettämistä.
Minkäänlaiset konferenssit, min­käänlaiset
sopimukset eivät voi lo­pettaa
imperialistien välistä taiste­lua
naftasta, puuvillasta, vaskesta,
siirtomaista, vientimarkkinoista ja
edullisista konsessioheista. *
MacDonaldin ja Toisen Intematio­nalen
johtajat sen hyvin tietävät,
mutta käyttävät valheellisia lauseita
heikentääkseen työtätekevien valp­pautta,
kavaltaakseen heidät aseet­tomina
uutta maailmansotaa valmis­televalle
kapitalismille.
Kansainvälisen punaisen päivän,
elokuun 1 p-, on osoitettava kaik­kien
maitten työtätekeviUe, että
uuden sodan vaara on olemassa, sa­moin
kuin sen on paljastettava so­sialidemokratian
kavaltajanosuus.
Nyt alkoivat poliisit ahdistaa
Kommunistipuolueen suomalaisille yksiköille ja
jäsenille
Luokkataistelu naapurimaan etelävaltioissa
Yhdysvaltain teollisuuskapitalistit ovat pitemmän aikaa katsoneet
etelävaltioihin voitonhimo mielessä, sillä onhan etelässä; suuret määrät
järjestymätöntä ja orjuuteen tottunutta työvoimaa. Seurauksena on ollut­kin
se, että teollisuuskeinottelijat, ennenkaikkea kulomoparoonit ovat
alkaneet muuttamaan leollisiiuslaitoksiaan etelävaltioihin. Niinollen etelä
on muuttumassa teollisuusmaailmaksi, sen sijaan, että se on ennen ollut
vain maanviljelysr ja Icarjankasvatusalue.
Mutta samanaikaisesti, kun etelä muuttuu teollisuusmaailmaksi, ke­hittyy
työn ja pääoman välinen taistelu kärjistyneemmäksi kuin mitä se
voi olla n.k. alkiiperäisemmissä olosuhteissa. Työn ja pääoman välinen
taistelu ei nimittäin ole mitään "importeerätiua", kuten kapitalistiset
julkisuusvälineet tapaavat selittää, vaan se syntyy jokaisessa työn riisto-paikassa,
s.o. teollisuuslaitoksessa, koska nykyisen järjestelmän aikana
tuotanto tapahtuu vain riiston merkeissä.
Siten on käynyt etelässäkin, kuten nykyiset lakkotaistelutkin osotta-vat.
TeoIIisuuskapitalistit yhdessä taantumuksellisten "työväen johtajien"
kanssa ovat tehneet kaikkensa etelän työläisten tyytyväisinä pitämiseksi,
mutta $8 ja SIO viikkopalkkä sekä 14 ja 16 tunnin työpäiyä ovat puhu­neet
voimakasta kieltä siitä, että asiat eivät ole heille (työläisille) edulli­sella
kannalla. Lisäksi tiedot teollisuuskapitalistien huikeista voitto-saavutuksista
(vaikka osittaisetkin) ja räikeä paasivalta sekä työtaakan
ainainen lisäys ovat luoneet pohjan työläisten liikehtimiselle etelässäkin.
Mainittakoon vain, että saksalainen suuryhtymä, Glanzstoff-yhtiö,
EUzabethonissa, Tenn., on maksanut työläisilleen osalta vain 16 ja 18
sentin tuntipalkkaa, vaikka kaikki elintarpeet ovat Tennesseessä samassa
hinnassa kuin pohjoisvaltioissakin. Vain parhaassa tapauksessa työläiset
saivat $12 \iikkopalkkaa ja yksistään huoneiden vuokrasta vedetään aina
S30 kuukaudessa. '.
Ne ovat seikkoja, jotka pakottavat työläiset taisteluun, eikä sitä tais­telua
voi perusteellisesti tukahduttaa pyssyhurltia ja estetuomioita käyt­tämällä.
Se taistelu jatkuu niin kauan kuin riistokin, joskin se taistelu
nyt käydään vain pikkuparaxmuksien vaatimismerkeissä. — TiÖM.
Hyvät toverit:
Metsätöihin lähteville tovereille kau­pungeitta
ja maakylittä
Puolueen jäsenyydessä oh vielä
sellaisia tovereita, jotka eivät kuulu
Canadan puutavaratyöläisten teolli­suusliittoon,
vaikkapa työskentele­vätkin
metsätöissä. Näin ei saisi
olla, sillä puolueen jäsenet velvoi­tetaan
aktiiviseen työskentelyyn
työmaajärjestössään. Puolueen jä­senenä
oleminen edellyttää siis jo
kiinteää toiminnallista yhteyttä ja
tarmokasta osanottoa union toimin­taan.
Tälle seikalle tulisi järjestö-elimien
lainata pikaista huomiota.
On käsitettävä, että metsätyöläisten
taistelujärjestö ei ole tehokas tais­telu
järjestö niin kauan kuin se py­syy
pienenä ryhmänä. Sellaisena se
taaskin pysyy kunnes metsätöissä
työskentelevät työläiset oivaltavat
järjestötoiminnan voiman. Toiselta
puolen ei voitane väittää etteikö
puolueemme ja suomalaisen järjes-
,t9n jäsenet oivalla järjestyneisyyden
merkitystä. On siis vain suoranaista
välinpitämättömyyttä ellei he ole
liittyneet työmaajärjestöönsä, puu­tavaratyöläisten
. unioon.
Metsämiesten kesäkuukaudet alka­vat
olla pian ohi. Moni palaa kau­punkiin,
mutta vain hetkiseksi, läh­teäkseen
takaisin syyskatkaisuun.
Tällöin lähtee paljon sellaisia to­vereitakin,
jotka ovat olleet muissa
töissä kensänajalla, yhtäältä peruna­maitaan
muokkaamassa, "punikille"
heiniä varaamassa y. m., ja toi­set
taas kaupunkien kesäisissä seka-töissä.
Nyt kun mennään syys- ja
talyikatkaisua varten metsään, niin
olisi erittäin tärkeää pitää mie­lessään
järjestyneiden metsämiesten
vaatimukset työoloihin ja palkkoihin
nähden. Järjestö-elimien on kaik­kialla
valvottava, että jäsenet eivät
mene sellaisille työmaille missä ei
näihin vaatimuksiin suostuta. Vaik­kapa
ei nyt vielä olisikaan union
jäsenyydessä, niin silti pitäisi käsit­tää
kiinteän yhteistoiminnan välttä­mättömyys
union kanssa työ-, asun­to-
ja ruokaoloihin ja palkkatasoon
korjauksien vaatimisessa. Jokainen
välinpitämättömyyden ilmiö merkit­see
rintaman heikkoutta. Rintama
ei saa heikentyä, mutta on sitä
lujitettava!
työläistä!"
lauseemme.
Olkooti tämä tunnus-
Liityttävä jäteneksi puutavaratyö-läitten
teollitautunioon ja toi­mittava
järjettymättömien
järjettämisekti
Myöskään ei ole riittävää vain
sivumennen tapahtuva yhteistoimin­ta.
Puolueen jäsenten tehtävänä on
liittyä jäseneksi Canadan puutavara-työläisten
teillisuusunioon, sekä toi­mia
tarmolla järjestymättömien jär­jestämiseksi.
Järjestyiriättömien
metsämiesten järjestämisessä voi
kuka tahansa puolueen jäsen tehdä
paljon silloin kun metsämiehet ovat
kaupungissa. Persoonallinen agitat-sioni,
seurustelu ja oikea suhtau­tuminen
suorittaa osansa. Mitään
ei saa unhoittaa.
"Mettätyoläinen" ja ten levit­täminen
"MetsätyÖläinen" on metsämies-union
kuukausijulkaisu, jossa lähei­sesti
käsitellään niitä kysymyksiä
mitkä metsätyÖIäisillä ovat edes­sään.
Luonnollisesti pohditaan sii­nä
muitakin yleisiä asioita. Edellä­mainittuja
seikkoja silmällä pitäen
on sitä levitettävä kaupungeissa
metsätyöläisille, mutta myöskin
muille työläisille- on hyödyllistä tu­tustua
siihen, sekä sen kantta seu­rata
tämän alan työläisten asioita.
Järjestynyt työIäiÄen voi käyttää
sitä hyödyllisesti jäijestamis- ja
agitatsionityössä. Ryhtykäämme siis
lukemaan ja levittämään "Meisä-
"Vapaut"-lehti Canadan puutavara-työliutten
äänenkannattajana
Tämä seikka on tehtävä selväksi
metsämiehille, sekä osoitettava että
"Vapaus" on kansainvälisen ja ca-nadalaisen
tilanteen selostamisen,
yleisten tapahtumien, y.m.' seikkain
kannalta välttämätön Jokapäiväinen
tiedontuoja jokaiseen työläiskotiin,
työmaille j.n.e. Se on myöskin hal­vin
päivälehti tällä mantereella ja
voidaan pitää halpana vain siksi,
että työläiset, oivaltavat sen äänen-kannattajakseen
ja vaatimuksiensa
tulkiksi kaikkia valkopropagandan
sankareita ja asianajajia vastaan
taistelussa, samoin kuin työmaatais-telujenkin
yhtenäistyttämisessä ja
lujittamisessa. Metsämiehet, otta­kaa
"Vapaus" matkatoveriksenne
lähtiessänne metsäkämpälle!
Teolli^natuniolla uutia tehtäviä
Läheisenä tehtävänä on myöskin
kysymys maanviljelystyöläisten jär­jestämisestä.
Canadan maataloudes­sa
kuljetaan kriisitilanteeseen kahta
tietä. Maanviljelysalueiden lisäämi­nen,
eritoten Peace Riverin alueen
viljelykselle avaaminen, on merkin­nyt
viljatuotannon , lisääntymistä
enemmällä kuin sadalla miljoonalla
busselilla. Vi^aoiärkkinoilla kilpai­lu
aiheuttaa hintain laskemista. Tä­mä
merkitsee taaskin pikkuviljeli-jäin
tuloksien supistamista hyvin
pieneen. Kiinnityslainayhtiöiden ja
pankkien, sekä rikkaiden viljelijäin
(joilla on suuret alueet viljelyksellä
ja uusiaikaiset koneet käytettävänä)
yhteinen puristus kohdistuu kiinni-tyslainain
ahdistamiin pienviljelijöi­hin,
vähitellen johtaen heidät jou-kottain
vuokraviljelyksen kautta
maatalouden palkkatyöläisiksi. Täs­tä
seuraa, että ..eidän perheensä ei
enää suorita keväisiä ja syksyisiä
töitä "itsenäisinä" farmareina, mut­ta
maiden anastajain palkkatyöläi­sinä.
Toiselta puolien osoittautuu,
että ahdinko voi seurata köyhiä Juuri kun oli yleisölle sanoma-färmareita'
kohtaavan katovuoden l«=btien kautta tiedoksi tullut diplo-seurauksena,.
mikä nyt näyttää il-j "'^titisten suhteiden katkeaminen
meiseltä. Vaikkapa tällöin olisikin' Neuvostoliiton ja Kiinan välillä ja
hinnat hiukan korkeammalla, niin ''"""^ "
ilman satoa ei voi saada mitään.
kaksituhatta dollaria; Velkataakan
painamana on tukala ponnistella
eteenpäin, sekä ehkäisee se tarmo­kasta
antautumista uusien taistelu­jen
pyörteisiin, joissa aina kysjrtään
varojakin. On siis nyt yhteisesti
oivallettava näiden velkojen maksa­miseksi
varojen hankinta. Tässä
ymmärryksessä tulee metsämiesunio
järjestämään useita kesäjuhlia On­tarion
keskuksissa tulevan kuun
ajalla. Metsämiehet, jotka, ovat
kesäkämpillä, harjoittelevat siellä
ohjelmaa, puheita, runoja, lauluja,
•näytelmäkappaleita ja raivaavat
juoksuradat korpeen voidakseen
valmistua urheilukuntoon j.n.e.
Monet kaupunkilaiset eivät joka
aika anna huomiota tällaisille ti­laisuuksille,
eivätkä luota korvessa
valmistetun ohjelman arvoon, si­sältöön
ja esityksiin. Tämä on jo
pohjaltaan väärä käsitys. Miksi?
Ensiksikin siksi, että korvessa jär­jestyneiden
työläisten valmistama
ohjelma sulaa osaksi niistä oloista,
jotka ovat työläisiä lähellä, puhei­siin
yhdistyy ulkoisen maailman
taistelujen yhdistäminen omiin tais­teluihin.
Ne puhuvat karua todelli-
^suuden kieltä. Eivätkö monet näitä
oloja ja elämää kuvaavat näytelmät
ole sisältäneet todellista taidetta,
jota on mielellään katsonut ja naut­tinut.
Toiseksi on näiden tilaisuuk­sien
kautta parhain mahdollisuus
kaupunkilaisten ja metsämiesten lä­hestymiselle.
Kaupunkilaiset tarjoa,
vat metsämiehille omaansa aina sil­loin
kuin he käyvät kaupungissa,
tällä kertaa tuovat metsämiehet
kaupunkilaisille omaansa. Kannat­taa
mennä vuorovieraisille, ja an­taa
avustustakin, eritoten silloin
kun tietää että sillä palvelee tule­van
taistelu- ja järjestämiskauden
suunnitelmien toteuttamista.
Kommunistisella tervehdyksellä
A. T. HILL, fr^io-sihteeri.
joukkoamme sivukadulle päin käyt­täen
kapuloitaan ja ratsupiiskojaan,
sekä pukkien mihin osuivat milloin­kin,
yleisön muristessa. Allekirjoit­tanutkin
«tunsi muutamia kolauksia
ja kuhmut päässä muistona. Saa­tuaan
etemmäksi sivukadulle yritti­vät
poliisit kuristustemppuj£\-in,
karkaamalla toveriemme kurkkuun
kiinnL Tällöin nähtiin parhaaksi
kääntyä takaisin ja poliisit hiki
hatussa perässä, samalla saapui po-liisivaunukin,
johon saivat vedettyä
yhden joukosta. Tov. Kashtan oli
aamulla saapunut Montrealista ja
joutui heti tervehtimään torontolais-ta
demokraatiaa. Hänet kuitenkin
saatiin 1000 dollarin takuulla va­paaksi.
Tämä tilaisuus osoitti valtavasti
kuinka porvaristo on valmis tukah­duttamaan
totuuden lausunnon ny­kyisestä
tilanteesta. Jos tällä ker­taa
varustautuu imperialistit hyök­käämään
Neuvostoliiton kimppuun,
niin ovat omissa maissa porvarien
aseet myöskin samanaikaisesti koh­distettuna
työläisiä vastaan, jotka
kieltäytyvät alistumasta imperialis­tien
kanuunan ruuaksi, mutta pyr­kivät
paljastamaan porvarien sota­intoilun
omien maiden imperialis­tien
häviöksi ja Neuvostoliiton puo­lustamiseksi.
Enti lauantaina tulee järjestettä­väksi
joiikkomielenosoituB samassa
paikassa, alkaen täsmälleen kello
8 illalla. Kokoontukaa mankkana
joukkona protesteeraamaan imperia­listista
sotaa vastaan.
. • Topi.
taiseksL Rämöä seuraa talouden hra
tajaksi Emil IhaksL * r^'
Johtokunnan puheenjohtaja toveri
Heino on eronnut virastaan ja hää^-
seuraa tov. A. Piakfyf, joka tulee o!^
maan johtokunnan sekä osastommp.
puheenjohtajana vuoden loppuun.
Kirjastosta antaa toveri Nvgrei>
kirjoja. Toveritar Matsonin on tävtv
nyt toistaiseksi jättää toimi.
Useiden henkilöiden pyynnöstä oa
osastomme harkinnut voimisteluseuraa'
perustamista ja katsonut sen tär^
äksi tehtäväksi, vaan tulee sen to3
teuttaminen jätettäväksi kuukaudet^
tai pariksi eU siksi kunnes saamS
halullisten kokonaislukumäärän. Vol
misteluseuran perustamisesta on oUut
Port Arthurin aadsia
Toronton uutisia
MAHTAVA JOUKICOMIELENOSO-TUS
IMPERIALISTISTA SO­TAA
VASTAAN
Noin 5,000 työläistä tilaisuudessa,
sanoivat sivustakatsojat
Siis kummassakin suhteessa tullaan
samaan tulokseen, katovuosi iskien
heti kerralla lujemmin.
Tälle tilanteen kehittymiselle on
kiinnitettävä jatkuvasti huomiota.
Mutta tällaisen tilanteen lähestyessä
täytyy Canadan puutavaratyöläisten
ja sekatyöläisten järjestämisen ulot­tua
myöskin maanviljelyksen palkka­työläisten
järjestämiseen ja kiinte­ään
yhteistoimintaan union kautta.
Tähän suuntaan järjestämistyön
ulottaminen ja tarmokkaan työsken­telyn
pohjistamineh täytyy luonnol­lisesti
tapahuta puolueemme luo­mien
yleisten suunnitelmien mukai­sesti,
sekä tälle työlle on löydettävä
puolueemme parhaimmat voimat.
Mettämietten juhlat jai työn
rahastaminen
Ylempänä viitattuihin kysymyksiin
olemme pyrkineet kiinnittämään
huomiota ensiksikin siksi, että käsi­tettäisiin
tehtävät mitä jäsenistöl­lemme
kuuluu, ja toiseksi nähtäisiin
niissä ne suunnattomat tehtävät
mitkä ovat Canadan puutavaratyö­läisten
teollisuusunion edessä. Mut­ta
oivaltaessamme nämä seikat, täy­tyy
meidän muistaa, että monien
onnistuneidien lakkotaistelujen ohel­la
joutui meteämiesten unio käy­mään
viime- syksynä epätoivoisen
kamppailun pohjois-Ontarion käm-piköillä,
joka päättyi häviöllä tup^
lajuulaisien petoksen takia. Tästä
seurauksena on nnioUa velkaa noin
tilanteen kiertyminen sotaa kohti,
julkaisi kommunistipuolueen ja
kommunistisen nuorisoliiton Toron­ton
kaupunkikomitea lentolehtisen
tilanteen johdosta, sekä kutsui työ­läisiä
mielenosoitukseen Soho ja
Queen katujen kulmaan, lauantai-illaksi,
t.k. 20 p.
Mielenosoituksen piti alkaa kello
8 illalla. Kadun kulmauksissa oli
suunnattomasti väkeä liikkeellä,
mutta samalla oli kaupungin polii­sivirkani
jätkin päättäneet että ko­koontumista
ei sallita. Useampia
kymmeniä poliiseja (ratsupoliiseja
joukossa) hääri vimmatusti jokaisen
kimpussa joka pikkusenkin pysäh­tyi
juttelemaan toverilleen.
Kokouksen järjestäjät näkivät,
että suoranainen yhteenotto tulee
ennen kuin mitään ehditään alkaa
kaan, jonka seurauksena päätettiin
että siirrytään keskemmälle kaupun-kia
».. Paikaksi valittiin Shuder ja
Younge katujen kulmaus. Pari kir­kollisten
tilaisuutta oli toisella puo­len
katua, mutta meidän joukkom­me
jo alunpitäen muodosti huomat­tavasti
suuremmat kuin edelliset yh­teensä^
Kun puhujamme alkoi virtasi val­takadulta
yleisöä niuödostaen use­ampiin
tuhansiin kohoavan kuulija­kunnan.
Puolueen puolesta puhui
tov. S. Smith, Selostellen tilannet­ta,
sekä osoittaen porvarilehtien
valheellisen propagandan. Puhu­jamme
ehti puhua noin 40 minuut­tia
ennen kuin kirkkolaisten nouta­mana
saapui ensimäiset kaksi po­liisia.
Yleisölle ja poliiseille ilmoi-
NEUVOSTOLIITTOON
matkustivat täältä toverit Carl Lai­ho,
Vilho Grönlund ja Mrs. Aino
Grönlund joitakin päiviä sitten, liit­tyäkseen
siellä kommuna Työn per­hekuntaan.
Heissä ihenetti paikal­linen
osasto ja puolue- y.m. yh­teistoimintaelimet
joukon toimivia
jäseniä joiden tilalle on saatava
uusia. Toivoinme, että he alkavat
viihtymään uudessa ympäristössään.
ELOKUUN 1 PÄIVÄ
on punainen päivä. Silloin tulee
kuluneeksi 15 vuotta siitä kun vii­meinen
maailmanpalo, suursota, al­koi.
Hallitsevat luokat, joiden e-duksi
sotaa käytiin, silloin kaikkial­la
koittivat uskottaa työläisille, et­tä
se oli sota sotien lopettamiseksi.
Mutta siitä huolimatta vallassaole-vat
luokat kaikissa kapitalistisissa
maissa taasen kuumeisesti valmis­tautuvat
uuteen suurteurastukseen.
Kapitalistiset vallassaolijat eivät
mitenkään voi sietää työläisten ja
talonpoikain Neuvostoliiton olemas­sa
oloa. Ja siksi he hermostunee­na
kokoovat voimiansa viimeistä
suurrynnistystä varten, tuhotakseen
Neuvostoliiton. Tämä on maailman
työläisten estettävä toteutumasta.
Elokuun l:nen päivä, ollen muu­tenkin
historiallinen merkkipäivä,
on siis erikoisesti asetettu päiväk­si
jolloin luokkatietoiset työläiset
kaikissa maissa tulevat panemaain
toimeen mielenosotuksia ja korotta­maan
äänensä imperialistista sotaa
vastaan. Port Arthur ja Fort Wil­liam
eivät tässä suhteessa suinkaan
ole missään poikkeuksellisessa ase­massa,
ovathan ne" osa imperialisti­sen
suur-Britannian valtakunnasta.
Siksi tulevat työläiset täälläkin tuo­na
päivänä korottamaan äänensä
ja tuomitsemaan imperialistiset so­dat.
Kummassakin kaupungissa tul­laan
elokuun 1 :sen päivän iltana
pitämään ulkoilmakokouksia ja
myöhemmin illalla jatketaan koko­usten
pitoa useammassa haalissa.
Näissä tilaisuuksissa tullaan tilan­netta
selvittämään useammalla eri
kielellä. Kaikkia työläisiä kehoite-taan
saapumaan näihin tilaisuuk­siin,
osoittaakseen siten kantansa
vallassaoli Joille, heidän valloitus-suunnitelmiinsa
nähden.
TÄMÄN PIIRIN ENSIMÄISET
psuustoimintajuhlat ovat elokuun
4 ja 5 päivä. Ulkoilmajuhlat vie­tetään
Isonjoen puistossa ja ilta­sin
jatketaan juhlia Fort Williamin
suom. haalilla. Katsokaa ilmotusta
Vapaudessa tuonnempana. S.
keskuudessamme jokauemanaikaa pu
hetta ja useita henkUöitä on jo tiel
dossa, vaan haluamme että kaikki, voil
misteluun innostuneet henkilöt tietä!
vät aikeistamme. Sen perusteella kun
©.sastolla on jo tiedosa johtaja, erit­täin
kykenevä, voimme toivoa vanna»
menestystä kun vaan pidämme fauoie.
namme kuiskata kalkille tuttaville.
Joolnpyhien ajaksi
olen jo kuullut sivumennen valmis­tuksista.
Erikoisena,, jonka haluan
vuodattaa ulos, on arpatanssien aset­taminen.
Varmaan erikoisuutuus tääl­lä,
mikä tulee saamaan ympäristön
mielenkiintoa. Tanssijoille tullaan ja­kamaan
arpoja useamman sadan dol-larin
edestä. Tulen heti ihnaisemaao
koko salaisuuden kun saan vannat
tiedot ja sen vuoksi pyydän seuraa­maan
lehteä hyvin tarkasti. Useat o-
\&t ^Boneet mielipiteensä arpa-tans­sien
asettamisesta ja vakuuttavat että
ne varmaan vetävät suomalaisen ylei­sön
haalinemme, läheltä sekä kaukaa.
Näytelmäsenra
esitti sunnuntal-iltana 14 p. "Murtu­neita"
erikoisella menestyksellä. Sal­vat
yleisön mielenkiinnon Ja suosion.
Toivomme Jatkuvaa menestystä tule­vaisuudessakin.
Huomattavaa oli, että
näytelmäsenra on saanut uusia sekä
entisiä hyviä voimia mukaan, mikä o-solttaa
seuran menestystä. Kappaleen
johtltoveri Nyberg lavalle sekä esitti
menestyksellä pojan osaa. Olen
varma että näytelmäseuramme tulee
saamaan yleisöii kannatuksen tulevai­suudessakin.
Jäämme odottamaan seu­raavia
esityksiä.' (Sain kuulla että
kuiskarin osaa vei Emil Ihaksi. 011
paha että emme jollakin vippakonstil-la
saaneet nähdä hänen näyttelyliik-keitään).
T — V—
Eri paikkakunnilta
TIMMINSIN YMPÄRISTÖN SUO­MALAISILLE
HUOMAU­T
E T A AN
Timminsiläisillä on ensi lauantai­na
heinäkuun 27 pmä suomalai­sella
haalilla tilaisuus, johon kan­nattaa
kaikkien varata pilettinsä
ajoissa. Silloin nimittäin saapuvat
Sudburyn näyttelijät tänne, joka
on ensi kerta Timminsin historias­sa
ja esittävät näytelmän nimeltä
"Sysmäläinen". Kappale on histo­riallinen
huvinäytelmä 4:ssä näyt.
vuodelta 1643. Kappaleen sankari,
eräs sysmäläinen, palaa ulkomailta
ja joutuu hyvän tappeluhalunsa ja
syttjrvän rakkautensa tähden erit­täin
kriitillisiin selkkauksiin. Miten
hän näistä selviää, sitä ei voi ky­nällä
kertoa, vaan täytyy se jokai­sen
nähdä ja kuulla.
Sama kappale esitetään myöskin
South Porcupinen osaston talolla
sunnuntaina 28 p.
Kirkland Laken osaston talolla
29 p. ja Gobaltin osaston talolla
tiistaina 30 p. heinäk.
Yllämainittujen talojen virkaili­joille
huomautetaan, että järjestävät
pile|5n*%^ kuten tavallisesti
tekevät heidän omissa näytelmätilai-suizkslssa.
Burritt, Mattawa, Ont.
Vancouverin uutisia
Suomalaisen ^ijestön osaslon tofmin-nasta
Taloudenhoitajan toimesta on tove­ri
Rämö eronnut. oUen tässä tounessa
noin parisen vuotta. Sen liaksi on to­veri
Rämöllä oUut useita tehtäviä,
kuten esim. khrjällisuus- ja lehtiada-miehen
tohni; kaikista näistä on to­veri
Rämö eronnut, siHä hän tidee
poistumaan palkkaiminaltamme tols-
;Heihäirtcko
on käsissä ja kiirettä on kaikkialla;
farmaiiriepu kokoilee talven varalle
luonnon antimia, mutta 'vähäisiltä
näyttää työntulokset. Wylmä kevät ja
pitkäaikainen kuivuus estivät heinän­kasvun.
Joten ylimalkaan laskettuna
tulee tänne huononlainen heinävuosi.
Muitakin viljelyksiä kuivuus kiusasi.
Naisjaoston hommista
kokouksessa 14 i»ivä heinäkuuta oli
pajon asioita. Uusia jäseniä yhtj-i Sofi
Pelkonen ja Lilja Mäki, joten li^ään-tyyhän
Joukkomme taas. Päätettiin
perustaa opiskelukerho, johon naisja­oston
puolesta valittlhi 3 johtokuntaan,
nimi S. Pelkonen, A. Viitala. L. Mäid.
Yhden osakkeen Sudbmyn meijerio-suusliikkeestä
päätettiin ostaa, kuö
ensin- tiedustellaan joitakin epäselviä
asioita. Lapsille ostetaan "Hauska kir­ja",
joka kiertää talosta taloon että
voi lapset tutustua rfihen. Ohjelmail-tama
päätettiin hommata 27 p. tk.
Ohjdmasta en uskalla puhua mitään
mutta kun tulette niin kai sitte näette
mitä siellä on.
Sodan vastaista viikkoa
päätimme viettää Ja hommata 3 ?•
elokuuta oikein nuorten Iltamat, jossa
koetetaan esittää engL kielistä so-tavastalsta
pientä ohjehnaä. Puhu­jaa
emme käi siksi saa kun ei siihen
kykeneviä ole täällä. Nuorukaiset siis
törpöt syrjään ja toimintaan. Sillä se
on juuri teidän vuoro ensiksi astaa
rintamalle kun sotapasiiuna soL Kaik­ki
varustaotini suurteurastukseen. vsto
yksin Järjestynyttietcrfnen työväen­luokka
voi sen estää. Biippuu vain