Vapaus, May 20, 1924

              vi
y A P A U S jvaikututasÄa heilahti Jtopeasti, U i i it ZDUU-
. ^' . .Zi v.„,**«,-. nm«u-an vieniJäinen prokkeri hiukan enuen puplt^i päivpä.* iJÄ^^MtfMtM^ii^S^ ija jälkeen puolen paha» toinen vienaläix^'Sel£.UeliJa
ABVO V A A E A - ' • jjujjjjj^ sanjasia feyvätä. Morganin sekaantumiset
S S l ^ ^ ^ ^ ^ i ja huhut ^iitäsaattoival^lot ja keimit mullin mallin
V A P A U S |kaiki.ssa Europan pörsseissä- Europa näkee? että fran-
|2»n«ds:
«ry
CöiXI ÄlAEI
Vastaava
T h e o n l y o r ^ a n o f FiinUhlÄrkersinCan luhistuT:a tai kohottava voima lähtee pilvenpiirtä-
JlEfatd in Smiojry. OnL, every Tuesday. Tfaursday ano jjj^^^ Wall-tadulta. Pariisissakin valitetaan, etta fran-
^ ^ < ^ y - jjijij todellinen kontrolli on kaapattu pois-ieidän i a -
Advertisinar raies 40c per coL iach. Minimum chaixe j^jg^^än. Täfciä on pörssjipelin Marne j a Europan «a-tiie
ijnniäh i*iajpleJn_CajiA(la. • 'joitkevät aintöit ja to^liiset voittajat vain Wall-Jca-
T I L A U S H I N N A T :
Caoadaan ylcsi vk. *4/»0, puoli vk. $2.25, kolme kk.
tLSO i a yksi kJc 75c.
YiiJysvaltoifli:j ja Suomeen, ykai vk. $5.50. puoU vic.
J3.00 ja kolme kk.Jl.TÖ. _ • • _
Tilaaksja, joita ei seuraa raha, ei tulla lanetumaan.
y;iifsi ÄSJUiUiiesten joilla on takauk&fct. -
diUla.
. kirje<
»oonklliselLa nimellä. ...
J V KAMNASTO. Liikkeenhoitaja.
an
Tulikaste
British Coiumbiassa paraikaa käynnissä olevassa
- -vaalitaistelussa saa juuri perustettu työväenpuolue en-io
« «OJÄ milloin tahansa ^fa vastausta ensimaiseen j^^.j^^ tilaisuuden koetella voimiaan. Vaalit toimi-jeeBeenne.
kiriuttakaa uudelleen lukkeenhoit&jan p e r - 1"
^- ' 'letaan iesäkuun 20 paivana. Aika on liian lyhyt puo­lueelle,
jolia ei olfi vielä ehtinyt kunnolla saada -edes
omaa koneistoaan kuntoon. Työväenpuolueen ehdok­kaat
tullaan niroiUamään vasta tämän kuun lopulla p i ­dettävässä
konferenssissa, joten varsinaiselle yaalitais-teluJle
ei jää enään aikaa täyteen kolmea viikkoa.
Mutta meidän ei tarvitsekaan edessä olevia vaaleja
37 jollaa niinkään voiton kannalta, vaan etupäässä käytän­nöllisen
perustu'ksen laskemisena j a elämän antajana
uudelle puolueelle. Korkeintaan siihen voidaan näis­sä
vaaleissa päästä. Kun me näemme vanhoilliset uni­onistit
ja yleensä järjestyneet työläiset esiintyvän ensi­kertaa
vaaleissa yhtenäisen puolueen kautta, merkitsee
se jo sellaisenaan työväenliikkeelle arvaamatonta voit­toa.
Mitä enemmän työväestö nyt käytävässä vaalitais­telussa
saa va'kuutusta oman valtiollisen puolueensa
välttämättömyydestä ja innostuu sen eteen työskentele­mään,
sitä suuremman voiton on meidän asiamme saa­vuttanut.
British Columbian seuraavassa lainlaatijalkunnassa
tulee olemaan kaikkiaan 48 jäsentä. Nykyisessä on
47. Tästä määrästä on liberaaleilla, eli nykyisellä
hallituspuolueella 25 edustajaa, konservatiiveilla 14 ja
loput muilla ryhmillä.
Jos merlkit palikkansa pitävät, niin työväenpuolueen
alkuvaikeuksista huolimatta seuraavan lainlaatijakun-nan
jäsenistä tulee osa olemaan työväenmichiä.
Ehdotonta ja täydeljistä kansan-vsltaa
ei voi olla olemassa. Voi ol­la
olemassa vain määrätyn kansa*
kunnan tai maan enemmistön mää­räysvalta'
vähemmistön yli, tai vä-iemmistön
n^äräysvalta enemmis­tön
yli.
Täydellinen ja ihannekansanvalta
meriptsisi kaiken järjestävän joh­don
ja säännöstelevän, kontrollin
syrjäyttämistä y li t e i s k u n nassa.
AnartSstit uneksivat siitä. ku-
-vittelevat, että ihmisten halut ja^
pyrkimykset omiin hoteisiinsa jätet­tynä
snlautuisivat, niin heidän kes-
Venäläiset kauppaedifötajat
Canadassa
MitCTikä on äskettäin Canadaan saapuneen
nfuvostohallitiiksen kanppaiähetyston laita? Kuinka
näiden maiden Taliset kauppasuhteet alkavat järjestyä?
Siinä muutamia päivän täAeitä kysymyksiä. Kun
Venäjän kauppalähetystö saapui Canadaan, oli ylei­senä
luulona, että Venäjän ja Canadan kauppasuhteet
: voidaan järjestää virallisesti käytännölliselle pohjalle
vain muutamien muodollisuuksien täyttämisellä. Jopa
pidettiin mahdollisena neuvostohallituk.sen tunni^ta-tnistakin.
Multa n>-t tuntuu kuin nämä odotuk-set oli­sivat
painuneet kenties h>-vjnkin sakean pilven alle.
Sikäli Ikiin Canadan porvarillista s|nomalehdistöä
«yA/llWEt-»P^^^ä,i.Jo^'^^*^ T*""*" pitää Cana­dan
porvaristo täällä olevia Venäjän edustajia enem­män
agitaattoreina kuin kauppa-agentteina. Lähetys­tön
jäsenten hallusta I6ydelyt kirjavarastot ovat saat-laneel
porvariston kerrassaan kauhun valtaan. Entiset
hirmukuvat holshevikeista kohoavat uudelleen heidän
«ilmiensa eteen. Tämän maan porvarit ja viranomaiset
olivat, nähtävästi kuvitelleet, että neuvostohallituksen
kauppalähetystöltä ei ole mitään tekemisiä työläisien
1« talonpoikain fiallitulcsen kanssa, vaan etlH he ovat
ehtaporvarillisien nepmannien asialla. Mutta kun lä-fielyslön
viraston seinällä Montrealissa on kdksitty pla-kaatteiia,
joissa esiintvy vanha marxilainen voimalausc:
«Kaikkien maiden työläiset, liittyicää yhteen», ovat val­tapiirit
havahtuneet. He näkevät kauppalShetystön toi-piiqjnassa
Venäjän vallankumouksen tarkoUiksen, joka
on saattanut heidät lähetystöön nähden suorastaan saJ-Twn
ennpkkQJHMn vflltaan. '
Niinpä öitten erölssii pUreissä on alettu vaatia lä­hetystö^
jäsenten jahtausla aina vangitsemiseen snak'
* (ca. Sille ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole löy­detty
pohjaa. Itse ^kauppaministeri Low on tyytynyt
«elittämään, että sikäli kun neuvostohallituksen lähe-tvelö
halufia toimia täällä Icauppasuhteiden iärjestämi-seksi
erinäistään firmain kanssa, ei halKtuksella ole mi­tään
sitä vastaan, jos ei mvötenlkään. Jokainen saa hä-
^•^n !si!§unton?ft mnkaan yksilöllisesti asettua sellaisiin
Eritteisiin lälietystön kanssa kuin haluaa, mutta halli­tus
ei mene mistään edesvastuuseen. _
, Tällä kannalla ovat tällS kertaa virallisesti,Canadan
ja Venäjän kauppasuhteet.
nassakin oleellisesti, vaikka tätä
seikkaa ei yhteisknntakoneiston tdo-
•nimutkaisnuden vuoksi usein huo­mata.
Ihmisten suhteet korkealle
kehittyneessä yhteiskunnassa' ovat
niin monenlaiset, että niitä «ei ole
niin helppo jrksinkertaistuttaa ja
yleistää.
Porvarillisessa, kapitalistisessa yh-teiskunnasÄ,
tapahtuu yhteiskun­nan
jäsenten keskinäisten suRteitten
järjestely ja määrittely pieqen, val­taa
pitä.vän luokan silmällä^ pitäen
enemmistön etujen kustannuksella.
Se seikka, etta tätä kontrollitapaa
kinaisia suhteitaan järjestelevää ja järjestelymuotoa sanotaan kan-kemtröUia
ei tarvittaisi. sanv^ltaiseksi, ei < ensinkään muuta
poytakn-j<«unsa:6iqneistoj^
retessaan, hyväksyttiin.
Sihteeriä erittimg I^^aapiioji,.
jeiteltai osaatojgi käytettäväksi-hy.
^äksyttiin ja päätettiin lähettää mo-nistettuna
osastoille.
Vapauden Iiifci»ea tOiot^ maalis­kuulta
\ tarkastettiin.:, Ei^:äntanut
aihetta toimenpiteisiin.;-
LäkkeenlioiUjaa tiidnsaiöim,
josko Liberty HaU yhtiSUe saUitaan
maksaa vuokraa etokäteen,,päätet-
Mntta jokainen järkev^ ihminen asiaa.- Sillä "kansalla" ei itse aisias-tietää
hetkenkin asiaa tuumittuaan, sa missään^ kapitalistimaassa ole yh-etts
tämä on mahdoton. Vuoaisa-jteiskuntaeKmän järjestelyyn pai­tojen
ja tuhansien kokemukset ovat'jenkaan sanomista.
opettaneet ihmisille, että niin pian
kuin he astuvat keskinäisiin suhtei­siin
toistensa järjestelemään ja sään
nostelemaan yhteistä etua silmällä
, Vasta kommunistisessa yhteiskun­nassa,
sitten-'kun, kapitalistisen yh­teiskunnan
kehittämät ihmisten omi­naisuudet
ja perinnäistavat ovat
Kuinka monta äänioikeutettua on
, \ Ontarionsa ' .
Onta!rJA;]i).LV.a9livirastojen yleinen esimies Allen By-moncf
i^oittaaV /että Ontarion lainlaatijakunnan vaa­liluettelot
vuonna 1923 sisältivät yksi miljoona kuusi­sataa
settsemänkymmentätuhatta nimeä. Tähän lu-
^ kuun eivät sisältyneel Muskekon, Peelin j a Itäisen
Peterboron vaalipiirit, - joissa' ^,304 kansalaista äänes-
• ti. Epäile^iättä niissä on yli 30,000 miestä ja naista,
joilla on oikeuk äänestää. Siis Ontariossa on ainakin
yksi miljoona seitsemansataatuhatta äänestäjää.
Alin arvid; osottaa, etta ainakin puolet näistä on
naisia. Ajatelkaapa! Ainaikin. siis 850,000 naista,
joilla on o?keus äänestää. Siitä huolimatta viime
vuoden vaaleissa äänesti kaikkiaan ainoastaan 957;000
lienkilöä. Kuinkahan suqrri osa näistä laiminlyöneistä
«li naisia? Jokainen kansalainen, jolla on brittiläi­sen
kansalaisen oikeudet ja on täyttänyt kaksikymmen­täyksi
ikävuottaan, on oil^eutettu saamaan nimensä
mei^kitlyä maakunnan vaaliluetteloon.
. Jos naiset ja suurelta osalta miehetkin ovM vielä
näihin saakta lyöneet laimin äänioikeutensa käyttämi
sen, niin on se tapahtunut -suurelta osalta srksi, että
he eivät ole nähneet Vporvarilli^a puolueita äänensä
^r\oisiksi, Myöskin on suuri osa niitä; jotka nykyis­ten
vaalilakien mtfkaan eivät ole tilaisuudessa ääni-keuttaan
käyttämään. Vasta työtätekeviä känsanjouk-
<^oja edustava puolue, työväenpuolue antaa politiikalle
sen sisällön, jolloin jokaisen ääni muodostuu hedel-
. möittäväksi tekijäksi. Ja vain r syviä rivejä edustava
puolue huolehtii siitä, että jokainen on tilaiiuudess
käyttämään valtiollisia äänioikeutta
sa
san.
Pörssioelin voitto
Ranskan" frangin , luhistuminen on saattanut Euro-pap'-
rahamaailman ja pörssipelin liukkaille jäljille.
J5"r<'J>.2Jais^ Pariisin pörssissä ovat
joutuneet surnlliseen asemaan, mutta sen sijaan Rans­kan
vfrandllav on keinoteltu suuressa mittakaavassa'
Keie Yorkissa. Sen johdosta Europan rahamaailman,
sam>malehdistössa toistelaM syytöstä, että
-^aH-fcatu : on^
- J a tassa "sodassa on jo saatu uhreja. .Yhtenä päivänä ?'°-'^^j'^^''ay"ty^»ä vastaan antoivat vaalien tulok-
Itun frangin arvo^ pörssissä liikkeellä olevan hopean ^ J y ^ ' ^ varteen oteltavan vastalauseen.
Jos luut pidiuisivat
Tämän maan sotaveteraanit käyvät edelleen epätoi­von
taistelua palkkiovaatimustensa puolesta. Mutta
lujalle ottaa. Hallitusherrat haluavat kuitata koko
hyvitysjutun sillä, että kun he kerran sodanaikana lu­pasivat
potilaille vapaan kyydin Berliiniin, joka tietysti
tapahtui Billä ymmärryksellä, että sotilaiden on' itse
taisteltava tie auki kaiserin kotinurkille, niin sillä hy-
..,' • "1 •
Luvattu fvapaa, kyyti» maksoi kymraenilk; tuhansil­le^
parhaimmassa miehuudessa olevalle canadalaiselle
veren jä hengen. Siellä heidän luiihsa nyt valkenevat
meren toisella puolella.
Jos heidän luunsa osaisivat puhua, niin varmasti
täytyisi niiden haastaa totuuden ääntä seuraavaan ta-
Me oleinine antaneet liehkieiTiiiiö Siinä ^iapseJllsessa
ufossa, että me taisteliihrne i^miay^ifflen, .vapauden ja
rauhan puolesta. Te, hSHat meidän isäntämme ja
määrääjämme, valditelitte meille. .Sodan jälkeen te
olette jakaneet ketenänne satoja miljoonia sotavoi^-
toja, myrkyttäneet koko maailman vihallanne j a r i i ­doillanne,
polkeneet työläisten oikeuksia ja silponeet
heidän palkkojaan.S Samaan aikaan te tuhlaatte hui­keita-
summia armeijain ja laivastojen rakentamiseen.
Kaiken tämän jälkeen te käännätte kiven meidän hau-dallemihe,
paljastatte päänne ja luulette meidän tule­van
tyydytetyiksi; Miitta. nie 'emme ole tyytjrväisiä.
Pankaa fakJki päähänne, menkää kotiinne ja antakaa
niiden ypuhuä, joilla on meidän ja kaikkien kärsivien
tilasta vielä jälellä töluudeh j a oikeuden sanoja.'^
Lasten kasvattaminen on nykyi­sissä
olosuhteissa pääasiassa porva­rillisen
valtion käsissä. Ja se ko­ettaa
parhaansa tehdäkseen sen
niin vanhoillisella pohjalla kuin
mahdollista. Tämän kirjoittaja on
saanut kuulla että Ontarion maa­kuntalakien
mukaan on mahdollista
kieltää uskonnonopetus lapsilta ta­vallisissa
alkeiskouluissa. Tähän
seikkaan tulisi meikäläisten kiinnit­tää
huomiota, sillä kun kerran S'por­varillinen
laki sallii lasten vanhem­pain
kieltää opettamasta lapsilleen
uskontoa, niin tulisi jöTcäisen kun­non
proletaarin käyttää tätä oike­utta,
' • • ;
Knäliiotejtavia hallituksia
Työläisten valtavien vaalivoittojen jälkeen, lennälei-tiin
yhtä^ mielenkiintoisia väali^ietoja Hanskasta ja
jaapahista. Kummassakin maassa kärsivät hallituspuö-lueiaiset
tappion. Virkavallan suojassa ja voimalla
käyty vaalitaistelu ei enäan tehonnut. Hallitusten po-liHkoitsijat
joutuivat neuvottomina seuraamaap kar­vaalla
mielellä vaalitietoja radikaalieih ja edistysm^e-isten
ainesten saavuttamista voitoista. ' '
Ranskassa on Poicare hallituksineen jd vuMikausi
tEäitoniit esiintyä ei. ainoastaan oman jpaan, vaan ko­ko
Europan taloudellisten j a valtiollisten olojen lää­kärinä.
Mutta tämä lääkäröiminen on osoltautunut
puo^aroimiseksi. Olot ovat käyneet yhä ristiriitai-semmiksi
ja onhettomimmiksi. Tätä' jd kiivaa se­kin,
6ttä verot, jotka koskevat ennen kaikkea suuria
kansanjoukkoja, kohosivat .Ranskassa Poncaren aja-man
politiikan kautta yksistään Viime vuoden ajalla
noin kahdellakymmenellä prosentilla. Vaan haikai-lemältömimmäl
militaristit ovat saattaneet olla tyyty­väisiä
Poipcaren hallitukseen. '
Niin Jaapanin kuin Ranuankin vaalien tulokset
ensikädessä kuvastavat kansanjoiikkojen yleistä tyyty-mättomyyttä
hallituksiinsa. Suurelle osalle alkaa tä-mä
tyytymättömyys kristalloitua jo selväksi vallan­kumoukselliseksi
tietoisuudeksi sel^'sta järjestelmää
kohtaan, jota näiden maiden.halHtuJ{^et edustaVat Tä­mä
aines .antoi julki mielipiteensä työväen vaalilistain
kautta.
Ranska Ja laapani ovat Jo v u o s & s i a järjestelmäl-lisesti
pyrkineet päättämään sotäkauden tilit mustan
taantumuben, imperialismin ja militarismin risliriitoi-pitäen.
Täytyy sopia määrätyistä haihtuneet viimeistä jätettä myöten
asioista, että siten ja siten.on me- ja kaikkien ihmisten luonnollinen
neteltävä parhaita tuloksia saavut- eläjtnäpkaipuu voi saada ilmauksen-taakseen.
j sa, V^sta sitten voi kansanvalta olla
Sanomattakin on selvää, etta sil-,mahdollinen siinä määrin, et^^ min­iöin
kuin suuret ihmisjoukot ovat.kaanlaisia pakkokeinoja .ihmisten
kysjonyksessä, ei tuollainen järjes-j keskinäisten suhteiden järjestelyyn
tely vastaa jokaisen yksilön kaikkia,61 tarvita, vaan ruttää siini yksin-toveita
ja käsityksiä. Yksilön on omaan yhteiskunnan siveellinen la-silloin
alistuttava sotajalalle yhtei- ki. . -
söä vastaan olipa se sitten suuri tai j Vasta sellaisissa oloissa on suurin
pieni, ^ j mahodllinen ^ kansanvalta toteuteta'
Juuri näin tapahtuu yhteiskun-; vissa. •
Allekirjoittaneelle on kerrottu et­tä
suomalaisasutuksissa Beaver L a ­kella
ja Vermiilion River'illä on
käytetty melko suuressa mitassa tä­tä
oikeutta. Olemme tahtoneet maii-riita
tästä asiasta näin lyhyesti saat-taaksemme
sen julkisen hiiomion
ja keskustelun alaiseksi. . O l i s i suo­tavaa
että toverit,- jotka övat oJ-leet
tämän - asian karissa tekemisis-säj
sielostaisivät tähiän * asian ° käy-t^
pnollisen ja laillisen puolen~mah-dpllisimman
laajasti. Haastamme
toveri D. Helinjin Bearver Lakelta
toimimaan tässä asiassa. ~ S.
ainen kasatta
tiin vastata, että Vapauden liiidceen
j^htokunnaUe annetaan oikeus
maksaa vuokraa etukäteen sikäU
kun liikkeen rahavarat saUivat, ei
kuitenkaan pitemmälle-kuin v. 1924
loppuun. i
Lapaldrjan anomuksia oU saapu­nut
Nipigon, Canmoren; Ndlalun ja
Eckvillen osastoilta, joUIe sihteeri
ilmotti lupakirjat lähettäneensä.
Tpimenpide hyväksyttiin.
Edastajäkokooksen myöntämien
valtuuksien. rioj^Uä' päätettiin toi­meen
panevan komitean lisäjäsenik­si
kutsua J . Hill ja A.; K i v i Sih­teeri-
rahastonhoitaja A. T. Hillih
'ilmettäessä poistuvansa paikkakun­nalta,
hänen tilaHeei^ toimeenpane­vaan
komiteaan päätettiin kutsu^
S., G. Keil, joka myöskin valittiin
sihteeri-rahastonhoitajaksi.;
Pöytäkirjaa tarkaltajilol vaUttiin
J . Latva j a O. K; Jokela.
Kokous lopetettiin.
* Kokouksen puolesta ^
: ^ . , T . Hill, s i k
Olemme tarkastaneet vcdelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.'
' ;
O. K ; Jokela. J. V . Latva,
. Pöytäkirjan tarkastajat.
Suurkaupungin toila-
^urssi
Smk.38;:
^Oc. Iäi,etykalatr^l5
Torontossa ott«i ^v'
tybiä v a s t a a n i?
«57 Broadview
La!».pnett«ji
Box 69.
dollisuuksia. silläkin: tavoin'
taakseen seurakuntansa It^ni^Hf
Seitsemänkymiiaentä vltsivilötlas 11=
jä Danilovtsh Putintshe^ halöst eil»
ri6Ä kuolemaansa tavata Liönihin ja
esitti hallinsa V; 1020 töv. Shott-manniilS;
Tämä ioiftlltti ukon mat­kalle
Jä iiiatkusU parin päivän pääs­tä
itseen Moskovaan. Menivät
Kremliin, jossa S. selosteli omat
asiansa ja sitten toi "ukon sisään.
Ensin -Leninin koruton ystävällisyysi
ällistytti ukon, mutta pian tarinoi­vat
he kuin vanhat tutut. Tunti
kului ja iS. keskeytti keskustelunj
joka oli yhä ;täydessä vaiihdissa.
Varsinkin juttelivat he neuvostolai-tosten
puutteista ja hiiden korjaa-misjBsta.
— Rakas toimimies,- sanoi
kasakka, saammeko pystyttää sinul­le
muistopatsaan jo .nyt? — • Le­nin
hymyillen selitti,»' ettei sellaista
aiuttä jös perustaisimme
Vanha virai taasen aikaa.>audlel.
leen. < $tar nimisessä lehdessä . v i i ­me
viildcojen aikana oh kirjotettu
useamman kerran - siitä hävyttö-niyydestä,
että maassa • syntynyt ja
kasyanut Jcansalainen ei saa työ­tä,
vaäh kärsii j a kituu typttö-myydessä,,
j a työtS^" kun ilmaantuu
niin sen gaa ulkoiäaalmset. ; Nyt
on ollut kyseessä ' hallituksen työ­maa"
cVellan kanali», sinne ön otet­tu
niin roskasta työvoimaa kuin
suomalaiset ja maan jäp'kki ei ole•
päässyt työhön ja siitä on kiukkui­set
krij otukset syntyneet "toisensa
jälkeen. Juttu ,on kyllä vanha sil­lä
laajemman työttömyyden vallal­la
ollen on kansallisuus kiihkoili-jaiii
tapana aina ensi kädessä al­kaa
fiyyttämään ulkomaalaisia / tä­män
maan kurjista olpista ja sitte
kun jokin 'työnostaja ottaa noita
kirottuja <ulkomaalaisia työiiön, niin
-silloin patrioottien kiukku ni)usee
nimeesi rlastenkodin? — Se oh hy- huiPPUunsa • j a tuota kiihoitustyötä
vä juttu. — Mutta on saatav^ nau­loja/
ja liiutojaym. — Shottman an­t
a a . ' M i t ä h ä n jos-kirjottaisit la­pun,-—
.Lenin hymyili ja kirjötti.
— Ja kirjota sitten-lappu tsekalle,
että pääsen täältä'' matkustamaan.
— Lenin kirjtitti. Ja viimeksi pyy­si
kasakka saada suudella Leniniä
ja viedä terveiset kasakoille, kuten
oli tuonutkin sieltä. Lenin syleili
häntä veljellisesti. — Eteishuoneea-sa
katsoivat sihteeTit tyytymättö­minä,
kun he niin Jcauan olivat ot­taneet
I/eninin aikaa.: Muttai ukko
ei sellaista huomannut. Hän asteli
kasvoilla onnellinen hymy j a kädes­sä
kaksi lappua,, joilla pääsi kotiin
j a sai rakentaa .lastenkodin.
Järjestömme^ täporttien
julkaiseniinett
Järjestötoimihtäithme; elvyttämi­seksi
on välttämätöntä 'että puolu­eemme
ja järjestömme toimeenpa­nevien
ja johtavien ^elimien kirjel­mät
ja tiedonannot mikäli mahdol­lista
julkaistaisiin koko jäsenistöm­me
tietoon. Tähsai mennessä on
vain harvoin noudatettu tätä me­nettelytapaa.
Vapaudessa julkais­tuna
tulisivat kirjelmät j a tiedonan­not
ynnä niissä esitetyt asiat jo en­nen
kokouksia keskustelun alaiseksi,
joka olisi suuri voitto toimintam­me
tehostamisessa.
Edelläesitetyn perusteella päättää
Sudburyn osasto vaatia etta järjes­tömme
toimeenpaneva ^comitea vel­voitettaisiin
julkaisemaan mikäli
mahdolOsta kaikki Tdrjelmänsä Va­paudessa.
Samoin jos faähdollista
ainakin tärkeimmät puolueen kir­jelmät
V
Täten V kävisi mlfelestämme myös­kin
>,tarpeettomaksi lähettää järjes-
' tönöni tiedoi^ahtoja j a lärjelmiä yk-sitjfisesö
jokaiselle osastolle erik­seen,
joka tehtävä vaatii paljon va­roja
ja energiaa, Osastojemme toi­mihenkilöt
olisivat tilaisuhdessa
esittämään osastoj»» kokouksille nä­mä
asiat yhtä hyvin lehdessämme
julaistuista vetoomuksista ja asla-'
kurjoista ja» kuten "Sanottu, järjes^
töname asiat tulisivat sen' kautta
yleisemmän huomion ja poh4innan
alaiseksi järjestömmfe jäseiiistSn
keskuudessa.
Toivomme' että^ toisetkin osastot
kedcustelisivat ja* päättäisivät s a ­moin
tästä asiasta.
Sudburyn & Osasto.
Pöytäkirja
» tehty Canadan Suomalaisi
Järjestön (laiUistettu) ti
meenpanevan komitean " ko­kouksesta
toukokuun 11 '\p.
1924.
> SaapuVUIa oBvat 'kaikTd * toimeen­panevan
komitean jäsenet Puliet.
ta johti Ahlqvist
Edellisen kokoalcsen iioytakirja
luettiin ja liyväksyttiin sellaise-nsian.
Edustajakokouksen poytSkirja Ip-ettim
ja päätettiin julkaista Vapau-dessa.
. - •.
•on aina- edistämässä, kuten "tässä-kin
kaupungissa, porvarilliset sano­malehdet.
"Tässä jutussa ei suin­kaan
nyt olisi mitään erikoista muu­ten,
mutta niiden huomiota pitäisi
hiukantonkia, jotka uskovat että
tässä s.maässa on todellisesti työtä
vailska kuinka' suurelle työläisjou­kolle.
Tämän'kin kylän sUurlehde^
toitottavat suuri . äänisesti -jniteh
Canadaa asutetaan, taasen saapuu
tässä kuussa niin» j a niin monta
kymmentä tuhatta-siirtolaista niis­tä
ja niistä maista. Tuollaista
l^mme gaaneet lukea ^ aivan sfon^^^^
ta l^hdisi^ joista nyt: saamme l u ­kea
sitä katkeraa kiukkua jolca va­letaan
niiden samojen päälle,' jotka
mahdollisesti . övat saaneet käsivair-tensa
kaupaksi: useamman kuukau­den
. jouten blon jälkeen, ja jotka
saavat siinä sentin tuntipalkko­ja,
, ja jptka ovat lähteneet tähän
maahan, sÄtaojen^kapitälistiyhtymi-en
narraamina' jbtka omistavat nola­ta
porvörilehtiä..' Epäilemättä suo­malaista
siirtolaisuutta tähän maa­han
on kasvatettu monilla Ifymme-nillä
4>rosenteilla, sillä että on suo­ranaisesti
valehdeltu. Suomessa i l ­mestyvissä,
lehdissä, selvällä Suomen
teeleiiä kehuttu tämän maan 4iy-vistä
-mahdoBisnukdBta' ja' yleen^
tyydytttävistä työväestön oloista.,
Juuri tähän ovat tässä maassa i l ­mestyvät/^
katalat porvarilehdet
päito: -
Mutta: nyt sattui ihan naulan pää­hän,
Iällä kertaa on Suomen kon­sulin
tehl^viä hoitamassa Port Ar-!
thurissa ilmestyvän porvari pillinj
"Ganadan^TJutästen' toimittaja, joten
nyt sopii^vallati m^niosti että her-;
r a toimiftaja ostaisi? 5' päivänhuliti-?
lamta painetun «Toronto Star» leh­den,
leikkaiBi siitä sen kohdan, jos­sa
tästä asiasta puhutaan, lähettäi­si
sen T^^väärentämättomäaä Suomen
lehtiin,, ja pistmd k^nsuBft tittelin
aUe, . liiin' se \vapni1teisiv varmasti
terveellä tavalla -snomu^^sen.^surio?
laisuuden lopettamiseen: liyrin vä-
Samoin päätettiin ^ kaikki hun
toimeerjanevan Tcomitean kokous- Kyseessä olevat kanaaline työhön
ten pöytäkirjat tulevaisuudessa. j u l - pääsevät vdival oHa herra TitulÄ-kaista
Vapaudessa. ^en lamp^ta siHä Titiflus kdittaa
ovatpa voineet TituInkseUe Jd
pikku palveluksenkin, vidkkel'^!
ta niin pistäMUä nimen
hakupaperiin, jolla paperilla' Tigi
lus . toivoo saavansa varakona^
paikan Torontoon. .Nimiä M
sään hän on luvannutnimensäV
tajia muistaa työn haa^nalla j . ,
nä muilla, tämänkin yiiobn \M
toimittaja, nyt virkaatekevä koi^l
Ii, voisi tämän kerran>sivimtt«j
naiset '• ja puhua asia asiana ja n;|
massa muodossa iln\pittaa siitä miiJ
Po^ Arthuriinkin, ChronikkellntM
mitukselle, että saisivat. yähämjisJ
lueettomasti tutustua, aaloilun >f
leensä.
Sopimatonta puhe- jä-eniiitraall
tapaa harjotetaan Peter St^ isiial^
miehen^; ruokalassa, Vallankin «ilipii;
kun taloon menee jokn reiellisaif
työläisen' tavalla esiihtyyä vj«
hellisiä .työläisiä palveleva. työBj-';
nen, 'josta esiintymisestä: aöiö liit v
kuin merkiksi että asiasia on f i |
rää mainittakoon, seuraava: koticr^;
lu: Syomessa ilmestyvään Kedöi
antajaan keräsi Vappu ilnfoiiak^
sillä kulmalla asuva ja: tovemiuk
tehtävään ninlittävä henkilöi pistif-l
4y^ssään tähän ; taloon, sai l^ofli)..
kirouksia, hävyttömiä . p^Janl(ä% s
ensinnä omalle persoonallleen jji^
seh jälestä edustamansa: asi^ jir-A^
j^stö- ja puolueet tässä:, iiiaa!M-i»|
Suomessa. Lopuksi kun asialla
va hämmästyneenä kysasi, on)»:li-i^^
lo aivan lahtarien koti tin ;)aiii>|
sella katkeruudella haiastelia»^ J«?|l
je^tyneiden työläisten toimfeta j«l
järjestöistä, sai kuul^ yhänroin-^
paa, jossa lahtarismikin j o ^ i j ipii^
pahti, koska pärjääjät huomaiAtJn|;^j
<cettä jos sellaisillle puheilj. '
"tulee niin on hyvä pestä j?!^|f
sa>, ja ynnä muitia. vahnisteiaJ!!,^
jotka olivat sitä paljon ettj « «?'
valmistelua ' ainoansa : menettäipi!^
tä. . " i-;.
Pitemmän aikaa ön alle-m»^
kulkeissäai^ iuolhi slflkanpD|igf »f
•pitänyt silmällä sanottua .rnoUii,,^
j a tehnyt sen h^ainnph»^ e t t i ;^
hen taloon pesiytyy ksflceri^l
kuonaa aina Copper Clifföi 0|
kasdlta asti, siUä tässä: joknf^L
sitte teili havainnon että eräs
pi pleili talossa, joka innostni
ten' rikkaiden perässä niin että
pesi autolla ajamaan, mutta.
tolle tuli omistaja ja Öiöia jmp^j
pi pistettiin tiilenpäitä ;Ioke^»^|
Hän- pii yksi niistä vm^Jf^j
kaupungissa ^ovat olleet ja VBC^^5
neet j a ollessaan f vaan suomalaini
kansallisuutta' ja samoin ^j8li«g^
nyttä työväestöä häväisseet, iniig
ifSyttää niin tuossa t^o^: <>a;^5
tanut pesiytyäkseen; se ,Mast»,j:J|i;
ta vallassaoleva liiokk^ rakastay^^
salakapakat ravitsee,. ja ««n/^r
keen mannerheimiläisyys 1^^
nnn puheissa kuin;töösäÄij^^»p^
la olkoon nyt sanottu, että » » ^ ;^
heiiniksi Torontossa ette
neille työläisille sovdhi,.Jott^|
Viisainta aikoinaan jattiä^V?*g|
paijaaminen järjestöistä j a ^ - i ,
eiita ja niihin kuuluvistfjy^-S
"tä.
Eläkää ^-vsan siina
kevässä tyhjäpäisyydes^J»^
tclkaa että-joku juipp,o?J^fi^
tiennyt sanoa että V i i k e a ^ ^ ^ ^ ^
si tekeväinen aat^M»
joka Canadassa ei j a l a n ^ ^ ^ l
laisessa väestössä ole :Saa?g^^^
Sihteerin laatima vnokrasi^mns saada lampailleen -tienne^ iimh-ten
kuin O. B.
ja nyt kun on O. B, V' ^
nnn Lstdkaa raadon;ra||^,
suurkaupungin lämpö. P*"
taa täyteen IraÖaansa,. se»
sussa i t f . k o i f a t o i l . ^ . ^ . p j.
t i e n olette* niilä o*?» * ^ * >J
m
- *1