Vapaus, January 12, 1927

              ^ 2 keskiviikkoha, tammik, 12 p;nä~Wed., Jaiu 12 N6.^-^lt27
3 :
\
;
: :
I :
J :
M
: :
Amerikan Suomalaisten Sosiallslis x;n Kustannusliikkeiden kustantamana
on juuri ilmestynyt yllämainittu, Lauri Luoton kirjottama, 350 sivu» käsit­tävä
romaaniteos. Tässä kirjassa I^iu-i Luoto mestarillisella tavalhi kiivaa
Suomen. oloja, missä köyhälistön suoniin syöpyi viha olevia oloja' vastaan
ja mieliin kaipaus paremma^Fa tulevaisuudesta. Mit^n por\^risto asvtti Suo-men
köyhälistön i)epkin ja seinän väliin, jolloin taistelua ei voinut kiertää.
Kirjan aihe on erikoisen mielenkiintoinen, se fitää lukijan jännityksessä
alusia loppuun saakka. Sitä lukiessa tuntee kuin olisi viimeiset vuosisadat
itse elänyt mukana sikäläiset olot ja luokkasodan vaiheet 1918.
Lauri Luoton kirjottaman " Pakolaisen" painos loppui keskan ja kaikki
lukijat olivat siihen tyytyväisiä. " V A L K O S E N L E I J O N A N METSÄS­TÄJÄT"
on edellistä parempi ja arvokkaampi, sen niyöntäa joka*neil joka
on sen kerinnyt lukea.
Kirjan liii^^ on nidottuiia$l.(X); sidottu
Kiirehtikää tilaulSfanne että ette jää ilman tätä arvokasta teosta. Sen
ääressä varmasti talviset illat kuluvat hupaisesti, <
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Box 69, Sudbury, Ont.
Itämeren maiden ammatillisesta
konferensista
KOl^FERENSSISSA OLI 44 EDUS T A J A A RUOTSISTA. TANSKAS T A , SUOMESTA, VIROSTA, L A T -
^ - ^ VIASTA^ NORJASTA — "SUOMALAISTEN EHEYSVAATIMUK- ~
SET NUIJITTU KUOLIAAKSI"
(Ty{>miehon Tukholman-kirjeen.
: vaihtajalta)
. Tgkholaaa, «-12. — Ammatillisen
intemationalen alottcesta järjeste­tyn
Itiiaeren maiden ammatillisen
Jcosfezenssin avasi täällä _ tänään
Ruotsia ammattijärjestön puheen,
johti^ja Thorberg, joka valittiin
ikonferenasin puheenjohtajaksi. Kon-ferenaaiasa
on saapuvilla 44 edus­tajaa,
• Ruotsista, Tanskasta, Suo-auesta*
Virosta, Latviasta, Liettuasta
ja Norjasta. Suomea edustavat Pek­kala,
lehtinen, Nurminen ja Räsä­sen.
Anuuatillista internatioHalea
edusta*; aen • sihteeri Oudegeest
-Amsterdamista. Suomen valtuus­kunta
vaati, että päiväjärjestykseen
otettaisiin myöskin sellaisia kysy-inykBia,
jotka' koskevat taistelua
V^ia>ista terroria vastaan Itäme-renttainsa,
fascismSa^älakonrikkuri.
jazjestöjd viastaan sekä maailman-lEQHgressia
järjestämistä kaikkien
xnaidea ' ammatUjärjestöjen liittä-
Ifmistä varten" yhdeksi intemationa-fleksL
^Koagfosa päätti "ottaa nämä
I U^T^mykset: päiväjärjestykseen,
jnuitta hiiden käsittely riippuu «iitä,
riittääkö siihen aikaa.
KonfereaMiin ci Inittnfia venilaisaä
Koaferettsäin. johdosta on koko
naatti loisittava ebeysk<>mite osot-tanut
Ruotsin anunattijärjestön sih-tecristöUe
Idrjelmän, missä se huo»
maui&aa . ailoUsemmin tekemästäSa
vaatimukselta,' että venäläisetkin
axmnactiykdistykset olisi «Uut knt-
Butta^ :ki>inferenssiin. TAhan "oli si­täkin.;
suci^mpvsyy,^
jelnMinsä, aran NeuvoBtoIiitto on ykö
ItäBse^etx maista. lasäksi, tulee; etti
Vfenäjän ammatillisella liikkeellä on
varsin suuri .merkitys ei ainoastaan
Venäjän työläisille, vaan myös kaik­kien.
Itämeren maiden ja kansain­väliselle
'työväenluokalle. Tätä eheys,
komitean vaatimusta .on kannatta­nut
yli 100,000 ammatillisesti jär^
jestynyttä työläistä Ruotsissa, mikä
osottaa, mitä aJ3<-uskantaa ovat täs.
sä asiassa . ruotsalaiset ammattiyh-r
distystyöläiset. Mutta tästä huoli­matta
ei Venäjän ammattijärjestöä
ole kutsuttu konferenssiin. "Pidäm­me
sitä merkillisenä. Se osottaa, et­tei
oteta lainkaan huomioon am­matillisten
järjestöjen toivomuksia,
tahtoa J a vaatimuksia. Sihteeristön
suhtautuminen osottaa häikäilemät­tömyyttä
jäsenten lausumaa tahtoa
vastaan ' j a että sihteeristö rikkoo
raa'ast[ työväendemokratiaa". Sih­teeristö
ei «le edes vastannut eheys-komitean
kirjelmään, mikä merkit­see
uhittelua kaikkia niitä ammatil
lisesti organisoituja työläisiä koh­taan,
-jotka ovat vaatineet venäläis­tenosanottoa.";
"Täysiu tietoiäna"
.6iitä^.^ttei.r:enempaä-Raotsin anmiat;
ti järjestön sihteeristö kuinmitytän
muutkaan voimat voi ajan oloon es»;
tää luotavaa yhteistoimintaa eri
maiden ammatillisten, keskusten va-.
Iillä —- Neuvostoliittokin' jmukaan
luettuna — näemme siinä joukkohy^
vaksymisessa, minkä ehdotuksemme
on saanut ammatillisten järjestöjen
taholta voimakkaan tahdon ilmaisua
Venäjän ammattiyhdistysliikkeea
eristämissuunnitelima vastaan^ Am­matillinen
on jcaikesta buoH-
.matta kasvamassa, paikallisesti, katf-saUisesti
ja kansainvälisesti", ^sanV
taan Idrjelmässä.
Virosta kelpaa edustajik«i sen sijaan
vaikkapa _ pyövelit
Virosta on konferenssille lähetet­ty
seuraava kirjelmä:
Mikäli jolemme saaneet kuulla, on
kaksi Viron sos.-dem. puolueen jä.
sentä Michel Martna jä Karl Ast
matkustanut Itämeren "maiden am­matilliseen
konferenssiin. Emme tie­dä
tarkkaan, aikovatko nämä sosde-mit
ottaa osaa konferenssiin, mutta
on .heidän- tarkotuksenaan joka ta­pauksessa
edustaa Viiron ammatilli­sia
järjestöjä. Tämä antaa meille
aiheen kääntyä konferenssin puo-lee
»| varottaaksemme mahdollisista
erehdykdstä.
Olemme syvästi, suuttuneita tie-,
don johdosta, että näillä taikka
muilla sosdemcilla olisi rohkeutta
esiintyä Viron organisoidun työ­väenluokan
nimissä. Ymmärrämme
Viron luokkatietoisten työläisten
suuttumuksen sen johdosta, että nä­mä
henkilöt, joilla ei ylipäänsä ole
mitään ^teistä työväenluekan-kans--
.sa ja vielä vähemmän järjestynein
den - työläisten kanssa^ ovat edusta^
vmaan näitä.
Otamme vapauden SImottaa kon-ferenssille
»_jmitä osaa Viron sos.-
dem; puolue., on suorittanut Viron
ammattiyhdistysliikkeessä taikka oi­keammin
-taistelussa tätä vastaan..
Saksalaisten valtauksen V jälkeen
1918 ryhtyi Viron iyöväenluol^
uqteen orgänisationityohon j a 1919
kokoontui endmäin» ammttiyl^'
distyskongres^, xnihin otti osaa 412
valtuotettna. ^ Kongressi " 1 ^
valtaisalto enemmistJHlä^ paäiSslan-.
selttan, missä vaadittiin, että haSi-tnksen
olisi heti lopetettava aota ja
tehtävä rauha Neuvosto-Venäjän
kanssa, vaatinrUsJ mikä sosdenrien-
Idn kannalta on varsin laatuisa.
Mutta hallitus, jossa istui m.m. i
sosialidemokraattia, hajotntti soti-,
lailla kongressin ja vangitutti 102
sen edustajaa. Vangitut työväen-johtajat
.lähetettiin heti rintamalle
j a 76 näistä
ajettiin k i w r i - ja tyJddtolelU
vihollista kohti,
kun taas 26 salamurhattiin ilman
muuta^iron puolella. Pääosaa suo­ritti
tässä sisäministeri Hellah, sos-
Jemi, jonka rikosta ei puolueensa
«1© koskaan tuominnut. Ja kuiten­kin
ehdotti Nemrostb-Venäjä juuri
tähän aikaan virallisesti rauhaa!
Vaikka ammattiyhdistykset täten
menettivät parhaat johtajansa, jat­koi
työväenluokka kuitenkin taiste­luaan.
Kahdessa vuodessa kasvoi
.ammatillinen työväenliike uudelleen
vankaksi, ja sen järjestöt käsittivät
koko maan/ Kaikki nämä järjestöt
plivat ,amm'atillisessa intemationa-lessa;
vain eräät ei-proletaariset
järjestöt pysyttelivät sen ulkopuo­lella.
. Tähänkin aikaan taistelivat
sosdemit ammattiyhdistyksiä vas­taan.
Heidän lehtensä sisälsivät kii-hotusartikkeleja
^ pjnmattiyhdistyk-siä
vastaan ja kaikki vainot työ.
väenjärjestöjä vastaan saivat aina
kannatusta sosdemien taholta;
V, 1924 hajotettiin ammattiyhdis­tysten
keskuskdtnltea, samoin kuin
kaikki paikalliset:; järjestöt poliisien
toimesta — koko sotatilan ajaksi,
ja noin 200 amitiattiyhdistysvirkai-lijaa
vangittiin, ollen monet näistä
yjiiä edelleenkin vipolaisissa vanki­loissa.
Työväenluokka onnistui kui.
tehkin pian organisoimaan työläis­ten
ja palkannauttijain liiton, -millä
muutamien kuukausien koluttua oli
paikalliset osastonsa kautta maan.
Tämäkin liitto hajotettiin syyskuus­sa
1924. Taaskin seurasi uusia, van­gitsemisia
ja vainoja. Monet oniiii-tuivat
kuitenkin "pakenemalla pelas-tuntaan.
Joulukuun kapinan jälkeen sama­na
vuonna kärjistyivät vainot ja
terrori entisestään. Virossa ei ny­kyisin
ole oikeastaan mitään työ.
väen ammatillisia järjestöjä ' sanan
tavallisessa mielessä; toiminnassa
olevia järjestöjä terrorisoi poliisi
siinä määrin, että luokkatietoisille
työläisille käy niissä mahdottomaksi
kdnottaaS^ntään. Mutta on ote;t-tava
huon^iiooii, että ammatilliset
j^jestöt hiijotettiip 1924 xvain tois-tailMk^
si, eiiraitkä niiden vamotut vir-kaili5a,
tkaan\ole itse' eronneet toi-mistaah,.
minkä. vuoksi
Onsedeestia IIveHy paljastettu —
' .Saomalatsten ja Vdania eheys-vaatlmokset
-Bsijattn
Icadiaalc^
8osialiaemolcraate»lla ei\ ole mitään
oike^t|a ediiitae; Vii
imokraat^nia ^
n äm-idistyksic|
Sosdenieill^A^ kyllä^iilkeuttä i l ­man
valtuuua ecfustäa Viron työ--
läisiä, k i ^ n Martna- Geneven työ-toimistospa,
vaikka hän .tietää, että
Viron työläiset, vastustavat yhteis­toimintaa
porvariston kanssa kan­sainliitossa.
Martnalla muuten, jo­ka
on työnostajia ja keinottelijoita,
ei ole_ mitään tekemistä työväenluo-kan
kanssa. Ast taas astui Viron
hallitukseen kaikkein verisimmän
terrorin aikana työläisiä vastaan v.
1924 lopussa, ja osottautuf han It^e
ministerinä mitä villimmäksi "työ-väenpyöveliksi,
ja juuri hänelle ua?
koi hallitus ajojahtipropagandan. Ja
tämä mies se nyt edustaa- Viron
ammattiyhdistysliikettä.
Kirjelmässä lausutaan . edelleen,
että Itämeren - maiden konferenssi
suonee Viron työväenliikkeelle tu­kensa,
mutta tätä ei missään tapa.
uksessa voida saavuttaa sillä, että
konferenssi ottsia Viron 'edustajina
vastaan työväenluokan pahimpia vi­hollisia.
"Toivcmme,-. että konfe^
renssi on yhtä mieltä kanssamme ja
Tukholma. 8-XIL, Itämeren
maiden ammatillinen konferenssi
päättyi täällä eilen saamaa mitään
aikaan. Koko konferenssin tarko-tuksena
oli oDut koettaa petkuttaa
Suomen ja Norjan ammatti järjestöt
Amsterd^niin, ja tuen' antaminen
Ifgmeren miaiden soa.-dem. hajotta­jille.
Nämä myönsivät konferenssis­sa
avoimesti, eUeivät halunneet -toi­mia
ammattiyHdistyksissä vasemmis­tolaisten
kanssa, -t.s. eivät kannat­taneet
mihinkään hintaan ammatil­lista
eheyttä. Mutta tämä ei pitänyt
tuDa julkisuuteen, vaan verhottiin
koko konferenssi salamyhkäisyydel­lä,
mitä ei niukka virallinen lehti-selostus
saattanut vaaranalaiseksi.
Salat on tästä huolimatta tulleet
julku Niinpä esim. Liettuan amma­tillisen
liikkeen osanotto konferens­siin.
Muuan suomalainen valtuutet­tu
uteli Liettuan edustajilta, miten
maassa oikeastaan oli laita. Suo-
<nien ' ammattijärjestöille nimittäin
oli saapunut Kovnosta sähkösano­ma,
missä ilmotettiin, etteivät sikä­läisen
eheyskomitean — joka edus­taa
ammatillisen liikkeen enenunis-töä
"r— valitsemat edustajat olleet
saaneet matkustuslupaa Ruotsiin.
Suomen ammattijärjestö oli tällöin
sähköteitse kehottanut Ruotsin am.
nmtti järjestöä vaikiittamaan, että
liettualaiset eheysmiehet saisivat
inatkustusluvan. Suomalaisten val­tuutettujen
udeltua^tätä seikkaa lä­hemmin
Ruotsin ammattijärjestön
puheenjohtajalta, eivät he saaneet
mitään vastausta! -Liettualainen
"edustaja" Januschkis haukkui puo­lestaan
maansa eheysmiehiä ja koet­ti
tehdä kiskottavaksi, että poliittir
set vastakohtaisuudet tekivät ehey-
'^en mahdottomaksi J. ei takonut
olla missään tekemisissä eheysmies.
ten kanssa! Samanlaisen lausunnon
antoi Lätin "edustaja" Mones.
Suomalaisten taholta todettiin, et-,
tä Itämeren maiden edustajat eivät
niin muodoin halunneet eheyttä.
Poliittiset ajatuseroavaisuudet eivät
Jcelpaa hajaannuksen i>erusteluksi
ammatillisessa liikkeessä. Ammatti­järjestöt
ovat joukkojärjestöjä, joi­den
on käsitettävä , kaikki työläiset
poliittisiiii mielipiteisiin katsomatta.
Samaa käsitystä oli norjalainen Ve­lankin,
joka viittasi Skandinavian
maihin, missä ammatillinen liike.ei
ole hajaantunut poliittisten linjojen
mukaan.
Ruotsalainen J - O. Johansson sen
sijaan paatosti,-että eheyskomiteat-r
kin oli raivattava tieltä, koska "ne
olivat Venäjän imperialismin väli.
kappaleita". Eheyttä ei voida saa­vuttaa
muulla iavoin kuin että kaik­ki
liittyvät- Amsterdamiin. Kehotti
itämeren maalaisia kitkemään juuri­neen
eheyskomiteat . (Ohranat,
ohoi!) . ••' - • •
Tämä mielipiteiden vaihto suori­tettiin
ensi päivän istunnossa. Seu­raavan
ja viimeisen kokouspäivän
istunto avattiin ilmotuksella, että
komitea — jota ei kukaan ollut va­linnut
— esittäisi eräitä päätöslau-selmia.
kaikki oli järjestetty kulis­sien
takana ja eräät norjalaisetkin
olivat mukana siinä. Eräässä pää-,
töslauselmassa ehdotettiin>skandina-vialaisen
komitean muodosi
mihin Norja, Ruotsi ja Tanska va^
litsisi 3 edustajaa kukin. Komitea
ryhtyisi toimintaan vasta, kun Nor­jan
ammattijärjestö olisi liittynyt
Amsterdamiin. .__
Edelleen muodostettaisiin Itame.
ren maiden komitea^ Sen -vuoksi on
Viron ammatillisten järjestöjen
muodostettava ammattijärjestö ja
liitettävä se . Amsterdamiin. Itäme­ren
maiden komiteassa eivät""saisi
olla edustettuina muut järjestöt
kuin Amsterdamiin - lukeutuvat. Mts
lempien edellämainittujen koanite-hylkää
sosialidemokraattien vaati- ain välillä järjestettäisiin sittemmir
muksen konferenssiosanotosta Vi­ron
.järjestyneiden työläisten edus­tajina.
,Sitä paitsi ehdotamme me,
että konferenssi lähettäisic erikois-komissionin
Viroon; jotta se olisi
paikan päällä tilaisuudessa oppia
tuntemaan Viron työläisten hirvittä­vän
aseman ja Jopettaisi kansainvä.
lisen työväenliikkeen -valtavan pai­nostuksen
avullac veriset vainot V i ­rossa.
Tämä on kuitenkin mahdol­lista
vain, jos kongressi todella aset.
tuu sorittamatfcoman luokkataiste-yhteistgiminta.
. -
. j Mitä - Suomeen tuli, sisälsi päätös­lauselma,
että sen ammattijärjestö
saattoi liittyä kumpaan tdansa
näistä komiteoista sen jälkeen, kun
Suomen ammattijärjestö oli liitty­nyt
Amsterdamiin!
Huijans paljastetaan
. Suomalaisten puolesta selitti Pek­kala,
että hän "oli uskonut kongres-t
sin tarkotoksena olleen sellaisen
skandinavialais-Itämeren maiden kO-Vata
suomalaiset ^valtnutetat var­malla
^eyakaanalla
"PoUtiken" kirjottaa, että Tans­kan
j a Ruotsin konferensavaltuute-tut
tulevat varmasti ^ilkkumaan
Ondegeestin asioilla.. Nofjan val­tuuskunta
on pysytellyt salaperäiser
näi- mutta Jiatsoen maassa:viime ai.
koina tranmaelilaisten j a varsinais-
%SXk sosdemien väGlla l^lytyihin leh­mäkauppoihin,
saattaa se eaintyä
ammattijäijestöiisa viime kongres-siii
päätöksiä vainaan j a kannattaa
Amsterdamia. VJun saomallSset val.^
t a o f ^ t ovat johdomnnkafeesti v i i -
3tne^ kongresdnsa päatästen? takana,
iolssa-' Iroroe^
^eyttS venäläis-engiantilaisen eheyis^
komitean linjalla.'
lun katsantokannalle", lausutaan, ^^^^^ muodostaminen, minkä teh-kirjelmässä.
tavina, oir yhteistoiminnan järjes­täminen
riäide^^^^^
sen :Mjaan'.«^^^^ teiity ehjdptiis^r^^
koinitean^^^? m^^
liitty^sehdoini n3ihin.^^^r^
meU9 :;että Norjalla on kongresä.
^äätSSigen^^fjötk^^
toitnal^: l i i t t y i ^^
jäävät aia •
•t6ki's^^
Kongressi päättää valita; komite-ai),
mihin kaiädlk^
ottiäne^^
osöteflm^^
C*r'i'^9n iTotinnttnisfr^MtoIaeen
' ' S : ' . «ikleenn osote.
Kommonistipnolueelle läheteflävS
kiijevaihto on osbtettava allaoleval-la
osotteella: Mr. J . IfacDonald,
Room. 304, 96 King St,,, E . , To­ronto
2, Ontario.
Bowie*n S. S. o:ton kokoukset pi­detään
Imen ja Sunaa snnnnntai
kuussa. Kirjeyaihto-osote ont Bo-
; wie, via Solsqua, B. C '
Beaver Laken S. -«sast»n kokoukset
joka 'kuun ensi sunnnnt^ kello 1
päivällä - osaston talolla. Osastoin
osote: JBox 87, Worthington, Ont.
Voimisteluseinra Jehun osote on
sama.
Canadan Saomalaisea Järjestön,
laillistetun, sihteerin osöte on:
A. T. Hm, ^57 Broadview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Snomalalsten Työläisten
Urheilnliitto. X.iittötoimiknnnan
kotipaikka on Sudbury, Ont.- L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sud6ury,^Önt. ,
Canadan Kommnnistipnolneen piiri
n:o S:nnen (K.*0:n) toimeenpa­nevan
fiiirikomitean ja kp:n Sud
bnryn kaupunkijärjestön' osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.-:
Kommunistipuolueen äudburjm
järjestön : sihteerirahastonhoitaja,
S. 6. Neil, on tavattavissa Va­pauden
toimituksessa, Liberty-
. rakennuksessa, Lorne-kadulla.
Cobaltin 8.S. osaston osote onr Box
818 Cobalt, Ont.
K. P. S. J . Coteau Hillin osaston
työkokoukset pidetään: jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje-vaihto-
osote on: J. E. -Koskf,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
S. J . Creigliton osaston kokous on
joka kuukauden 4:jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. Box 92.,
Colemanin S.S. osaston kokoukset pi­detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, /Box 31,
Coleman, Alta. -
C. Kp. Conauaght Sta. ja Metsä­miesten
unso-osaston osote:" Box
35, Connaught Sta., Ont. Ko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai.
Unio-osaston kokous pidetään joka
kuukauden: ensimäinen sunnuntai
alkaen kello 1 iltapäivällä, «aik-ki
un}OH>sastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä - osotteella: Connaught
Station, Box 35^ Ont. Canada.
Suomalaisen järjestön Finlandin
osaston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa: Osote: on: S. osas­to,
Finland, via BarwicK, Ont.
Fort WiUiamin S.. J . Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen kuun en­simäinen
ja kolmas sunnunt^ai
kello '8 illailla. Johtokunnan ko­koukset
edellisenä tiistaina, omal-;
la huoneustolla 211 Robertson St,.
Fort "VViUiäm, Ont.
Fort Frances Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjestön osaston
kirjeenvaihtajan osote on: Henry
'Mäki, Box 681, Fort Frances,
Ont., Canada.
INTOLAN s.s.' osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sUn
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola, Ont.
Kirklacdt LakeifS. osaston osote on,
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
Canadan Snomalaisen järjestöä -La>
ke Coteau osaston no.' 41 kokouk­set
pidetään osaston haalilla; joka
kuun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dnnblane, Sask.
Ladysmithin suomalaisen osaston
kokoukset pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kello 7
illalla.: Kirjevaihto-K>sote on:
Box 153, "Ladysmith,- B. C.
Long Lakea' K.P.S. osaston kirjeen­vaihtajan
osote. on: Wm. Marttir
npn. Box 237 Copper Cliff, Ont;
.-Kokoukset. on jokainen ensimäi-
~nen sunnuntai kuussa klo 2 i.p.
Larder .Lake C. "^K. P. Suomalaisen
osaston osote on: Box 20, Lardei-
I ^ e , Ont
K. P.~ 5^' J . Nnmmolan osaston osote
on Box 29, Shaunavan,, Sask.
l^mber • Wcdkers ladasteibt: Ifmoa
of" C«n».>f>rn - lUuaCT: "pgrL.'Kirje-vaibto-
osöte on; A l f . Haixtamäki,
223 Seeord St-, Port Axthm^ Ont
Bahalähel^fcset on tebtävä
olevalla osptteeSa.:: - . •
Snomalaises' järjestön i,.evacam o.,
maston kc^bukset^ pide­tään
joka ^ukauden toinen sun-nuntaL
Sihteerin ösöte:H3ox 68,
^Levadc, OnL;
S. J . Nolalaa osastOnkokouksetr on
jokaisen kuukauden 2 men Sun­nuntai
kello 2 j . pp.. Kitjevaato-osote:
Frank Nurmi, Nplala^ P.
A, D., Ont.
Montrealin s. k. osaston kolurakset
pidetään Meuard Hall, 57. Miälin
St., jokaisen kuukauden ensimäi­nen
ja kolmas torstai-ilta kello 8.
Kirjeenvaihto-osote: 795 Galt
Ave., Verdun,-P. Q.
Nlpigon 8.8. osaston tySkokonkset pi­detään
joka kuun 2 j a 4 sunnuntai
j a kirjeenvaihto-osote on:. SJB. O-sasto.
Box 11, Nipigott, Ont.
C. S. J . Poitavaien osasto No. 14.
Porcupine, Önt.
Port Artlinrin osaston kokoukset o-
- vat joka toinen sunnuntai k^lo
8 illalla, omalla talolla 316 Bay
St., sekä naisjaoston 'kokoukset
joka toinen torstaL Kirjeenvaih­to-
osote: 316 Bay St., Port Ar­thur^
Ont.
Piiri kuuden t. p.. komitean osoite
cm 347 .Cornwall ÄJte., Pprt^ A r­thur,
Ont.
Rose Grovea suom. järjestön osas­ton
kokoukset pidi^tään joka kuu­kauden
töinen sunnuntai klo 2
j.pp.. Kirjeenvaihto-osote: Dan
Hela, Rose G r o v e P - p . , Ont.
Sanit Ste. Marien,S. J . " o. n » 5 työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai ja, ohjelmakokpukset
toisina, alkaen kello 8 Lp, Osote:
126 Thompson St, Sault Ste.
Marie, Ont
Sontb Porcupinen K. P. S. osastoa
tyokckoulffiet pidetään jok^ kuu­kauden
kolmantena sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Box
528.
Sointulan Ossato (Canadan Suoma­laisen
Järjestän Osasto 66) ko­koontuu
omalla Haalillaan joka
kuukauden ensimäisenä Sunnun­taina
kello 1 päivällä, Osote:
Sointula, B. C.
C K. P. .Sointulan Keskuskomitea
kokoontuu yllämainitussa paikas­sa
joka kuukauden- kcpmentena
Sununtaina kello .1 päivällä.' Oso-tfe:
Sointula, B. C.
rimminsin C T. P^i: Suom. osaston
kokoukset pidetääia joka toinen
. sunnuntai. Osaston kirjevaihtO".
«osote: S. Osasto, Box 1090, Tim-
• rains, Ont Paikkalcunnalla on
edistymässä järjestäyl^ntninen kai­vanto-
ia metsätyöläisten järjea-töör.^
. . .
K. S.' J :n Toronton Osaston työkö-.
•• koukset pidetään - Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen j a kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- j a -keskustelukokonkset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, - 957 Broadvievr Ave.
C. K. P. Web8ters Cornerin- Ossaton
kokous pidetään jokaisena ensi­mäisenä
sunnuntaina luussa, joka
kolmas sunnuntai kuussa: pidetään
suom. järjestön paikallisen osas­ton
kokous. Kummatkin koko­ukset
.alkavat täsmälleen kello
7.30 illalla. Kirjeenvaihto-osote:
O. Salmi, TVebsters Comers, B.C.
K. F . S. Wannprn osaston kuu­kausikokoukset
: pidetään joka
kttnkauden^-^:mas sunnuntai klo
2 j,pp. Postiosote: Quartz/ Ont
Vanconverin The Finnish Societyn
kokoukset pidetään joka::tbinen
keskiviikko 7.30 j.pp.^ 2606 Pen-
. der S t , . E . , Vancouver, Bi G. "
Amerikan WorkerspuoIneett Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Tyoväeoyhdbtysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton : ' osotteet: ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
Washington St, Chicago, H l .—
. Kaikki kirjeenvaihto: j a rahalähe-tykset
on 'tehtävä, yllämainitulla
osotteella.
SAUNA avoinna miehille ja naisille
: Kesloviikkona, Torstaina j a PMJaataina ' 4 - ~ l l vj.pp.. > i'
Laaantaina 1 j.pp..^2' -yollS.^ SonnnatMaä" 9 . s ^ - ^ ^ ip.
TORONTOSSA Peter ja Richmond Sts. kulmasrä. Imaisten sisään- |
käynti Richmond St Miesten sisäänkäynti Peter-^^ <
I - • - - . « ^ , - = . . . I [ PALLOHUONE samasisa' rakennuksessa.^ 'Valotnen,—puhdas ja ]
! • • .. •..i -liml maavvaa. ' -•— 'T TJTurrd^eAtt -- - p. iö>y« Kdwät» l Ä » - . ' • . - : - , - •-.::,- •f-x-:-.- —;
•aaa—aaaaa«»aiiaa^»aia«aaiaaiaai
mitean! velvoDisuutena^ on r y h ^
-.qohteiäin Venäjän. ainmiiitS^
tSn kanssa:^ kehoittaaj^
maan edu^ajansa komiteaanr7 KOUT;
kafilpnvälislät^^r^nssi vdvottaa komiteaa . j y E ^
mään: sellaiann toimenpiteiain, että:
jokaisessa Ifömeren miutssa muodi^
tetaan -yhtenäinen.ammattijärjestö,
niin että kaikki ^ammatillisesti- järr
jestyneet. työläiset saattavat olla
edustettuina komiteassa."
Kaikilla äänillä suomalaisten, "ja
Volanin ääniä vastaan hyväksyttiin:
tämän jälkeen ^^e&autean*' ehdotus
j a hylättiin ^^iimaid^^
Noiäalvaiett hrältansknnnan . .eneior
nnst& B^Stti, etta s ä ' j ä t l ^ A m ^ r .
danuin .liiU^rniisks^ratyksen aaan-omaisten
aminatillisten kesknselin-^
tea-raäoiistatakjä;^'-^ '"
<7stfcoa saia sivaUa) •
; . _.CHlköPRACT<HU ,
: i J n n n i t : l - r ^ ja C—8.,
Tefef. KiBgidafcrSTlÄ^;^^^
TOiUmTOS: OMTMIO