Vapaus, July 13, 1929

              Lauantaina, faemäkntm 13 pma—«ai., juiy x#
VAPAUS
H. poajARSiXo, A. PJUVIO.
l & A C t B O C f A T f
: t xfc. Uim. • * k . I 3 « ! . J k k . fesö i. i k k .
ffUtttJlfll «&«atittW« ctaUiMm.
|I«OTB«HU«UJ' T A P A U D E S S A:
HJOÖ k « U . M J » « W )u**Ma. — ATuAfltViM •«ie«fl>
f l / » MB*. » I ^ j ^^^^^ _ S y « , m i U = « . d - « « l ^ k - r u .
KM <JÄ k#fc- kert-. - KJÄ-ltactak^f tXHOlU*^.
M* <*•* •
^ r f i i i i T n i n i i SSttUjT^T. KAÄSJSTO, liikl««ak«i*.i..
''KansanmM' ja senaatti
Karvanvaha on w>enimi3lQ« hallintaa. Se toteutou sellaisena, kun
tyaäiset j l i koyhai maanriljelijät ov'at pääpseet valtaan^ Ka. - a B y a l t a k i a
lenkin »n iHokkahaJlintaa, eH^Bimistön maodoetaTan luokan diktatuuria
kuIeriHje näemme se« riykyäö» Bfcirroaloliitoeaa, kirjt«aa kommmuBt^
puolaeen pää ääuenkannartaja ja jatkaa: - ,u j
"Kan«a»vallan" »anotaan myös vallHscvan Canadas«a. Iata Ta>heel-
Krta sanapartta käytetään tämän maan isSntäluokn diktalaurin julman
U^lelli^uuden peiltäraiaecn. Nravo«»oliit*s«a on raitio takennsttu aitej,
ettS jokaikea lywl5i«*i ottaa ?iU»ffn osaa. Caaadassa valtio o» rahamies­ten
ja riigtäjien luokan käaisaä. Se on r a k i o , joka «n rakenpeföl ri«»te-j^
irjestelmitn ylläpkäraiscissi. - • ^
Spoaexa on läniSn toaieetk^B kork*implÄ ilroaisnja. Se o » kokoon­pantu
pHol^eiden katyreiatä, hallMsciran ,yl31uokan miehistä ja jomroa)!*»-
bummalle kapitalkstipuehieem uskolKsista vailhoista palvelijoista ja asia-miehistä,
j o i l l a OB melteinkorfcoin •alta taesa m
Semaati» viimeisin teko, nim. rikoslain muulosoeitykBien hylkSaips-
BCBu on iMokkadJktJituujriiiteko/kioJtkavallan t«ko; t» on liiokkarietoisien
rristäjien.tdco. ,
Laki, /onka «aBafHin päätös vahvistaft, säfitää kaBdenkymmenen vuo­den
v«nkUatuorai<?n jokaiseins työläiselle* joka puhuu "vftivaHan" käytön
puolcuia. "fÄivalta"! TImä o« menBeisyyderi ja talevalsuudei» kummi­tus,
j o k a täyttfiäpelona näiJCTliallitseigien riistäjien sydämet. Ha eivät
palkäg niin kaiiah kun ollaan "perustyslaillisia". Jos työläiset v a i n ovat
perastusloilJiaia, aiin elokuun 4 päirä 1914; j o n a imperialistit alkoivat
viime tCÄMtuksen, ei mei-kitse mitään. Molta **väkiv«ha'', se on hislo-riatlistt
edifUykäen kiitilö, jota kaikkien aikain hallitsevat luokat ovat
peKinnW ja joiA^ edeasä valtakunnat ovat vapisseet.
"K/thsanraltJi" Gaaadassa on rakenaeHu eannalle. Se on wilheverl»o.
I M c i n «btivät ilraaantu^ naeilcit lähestyvänä kriisistä, väistämättömistä
yhleÄtorffÄyksistä maailiAts^» jotka nyt ilmaantuvat selyetomin kuiq
milloinkaaa »anon, kun kapitalistiset halUteijot repivät naamariasa ja
kaikella luoJdcavihallaQn koKÖiatavat iskua toisen» jälkoea työläisten
vallanktvmoakäelUäkts Hikeittä vaaten. ^
Rikoafain yljdäksaskyi^ on olemassa väkival­lalle
perustuva» ja Rakennetun järjtaetelmän ylläpfcämiseksi väkivallalla:
Siina väkivalta sonaatin herra», "yäkivallaa"? Te syytätte kommunis­teja
väkivallan Icäyttimaiseatä?^^ Eaka maihasi kyknmenenmiljöenaa työ-väenluoj^
an p(4k44 V V . 1914—-18? Kuka teunasti kiinalaisia työläieiä?
Kuka murhasi Saceon ja' VatiaEettiB? Kuka murhasi kolmesataa työläistä
Bombayasa kak^ikuuknutta sitten? Kuica p8rast*äikaa valraistojee aseita
kokdkiaislen kansakuxUifiB, kokönaistea ihmisrotujen murhaamiseksi?
TMlkaanime Caaadaan! Kuka murhaa! lakossa olevan ndvascotialai-sen
kaivosiBielieh v. 1923? Kuka ampui Alberlan kaivostyöläisiä v.
1925? lättäenfiAta tapausta mainitsematta kysymme, kjika on t^Ijennyt
Arvo Vaarin riiitikkojenfaAkse tatuuden puhumisest»? Koka on potki­nut
ja piessyt nuoria pioneereja Toronton kaduilla? Kuka on hajottanut
kolcoukslA kyynefkBasnpommoilla j a vanginnut jp teljennyt työläisiä van^
kilaaii katiikökouksien pitämlsoBtä? Kuka pitää Harvey MurpAya ristik­kojen
takana? vKuka? Halliteeva riistäjä
^ T* puhalte -Väkivallasta", senaatin h«{rrat? Te «leltfe osa i^urhaljte
jitjulDialle riistolla rakennetun järjestelmän 9f»rtokonei8tosta. Te olette
canadalaisen "kansanvallan" yksi valljieXarssi.
Nyityinen ^kansanvalta" Canadassa elää horjuvalla "hyvrnvoinnilla",
"ky via voinnilla", joka jo'on täynnä reikiä ja kapitalistiselle järjestelmälle
orainaisten rielrriitain läpisyömS. Tämä el ole. muuta kuin "hengähdys-aika",
joka on nopeadti päättymässä. Samanaikaisesti eanadalaiäten työ-läistea
vallankumouksellinen henki tulee noasemaa^n. "Kansanvallan"
valhefarsai tulee yhä enemmän'ja enemraän syrjäytettyä, kuten nyt jo
tapahtuu, julmaHe luokkaa keKittavät jjo alka-maansa^-
taistelua-enemmän leivän puolesta ja työnkiihdytykrtin epäinhi^
nfilUsiä olosuhteita vastaan, tulevat he selvemmin ja selvemmin havaitse­maan,
kuten menneisyydessä havainneet, että leivän asemesta tu­levat'he
ilaamaan ^yöväenpet pehmeitä sanoja ja parempien olo­suhteitten
asemesta- Kuninkaallisen pobjöis-lännen ratsupoliisin pyssyn-perää.,
"Kansanvalta" bn synnyttämässä uusia sotia. Sortokoneistolla ja- tä­män
"kansanvallan" petoksella työläisiä tullaan ajamaan taistelutante-reiiie
jonkun toisen maan työläistovereitaan vastaan.
'yäki\'alta? Kapitalistisen järjes^jelmän hedelmä tulee olemaan sel­laisen
järjestelmän väkivaltainen pystyttäminen, joka tulee tekemään lo­pun
väkivallasta. Eikä kaikki se murhaaminen, verenvuodatus ja armo­ton
sorto,- joka ylläpitää nykyistä järjestelmää, riitä vastustamaan työ-
Iäisten voimaa, joka tulee lakaisemaan syrjään tämän järjeetelmänf jät­täen
.yain sen veritahran historiaan ja rakentamaan sen tilalle joukkojen
yhteistahdolle perustuvan sosialistisen yhteiskunnan.
Ranglcp.laistan sotajoukkbjen Ja Ma­rokon,
alkuaaofcashateiojen aSlise» yh-teentörrrjiyfcset
cvat muodostuneet v l l -
meaikalDa aivac jokapiiväliftil Uml-
Ranskan hamtua Ja iioko iiotsrsafBI-r^
n ssxicnxBieJvUstja on tähSn asti val-enairt
kolconaan c&istä tapahlamigta:
Ainoastaan Baziskan konmuustisen
puolueen keskuslehti "Humanlte" aa
alka-ajottain Julalssuk Marokosta, saa­puneita
tietoja. Jotka orat päiKeei
tclmltukseen aivan gattnmalia.
Tällä kerralla ovat yfateentönnaFfe-eet
saaneet kuJtenkla entistä euurem-maii
laajuuden ja Ranskan liaSltuksea
on oUut jo mfthdotoTj vaieta kokooaa»
niistä tapahtumilta.
Tietojen Julkaisemiaen aHioi siitä,
että eräs ranskalaisten eotajoultkojm
ofcasto Joutui kaj]4nalUsten JSrJftStÄ-mään
eatlmeen Jlenskan hafiltukaen
viraHlnen tletotolaiisto Ilmoitti tämSc
yhteydessä hyvin kafnostl, ett& joui-fco-
osasto Joutui satlmeea alitft syystS»
etta se d l lähtenyt tledustehmiatkalle
Uman komentajan lupaa. Tuskin niin
tyhmäi lukijaa Ifiytyy, joka folsk täl­laisen
perustelun ottaa vaKavastL K o ­mentaja
määrää sotnaat istianaan lel-rksä,
mutta nämä lähtevätkin tiedus­telumatkalle
omasta alotteestaan.
Nyt on kultenldn ranskalalsasaa s a -
nomalesdlstösfiä alkanut tolsealainen
sävel. NUnpft aelmerkik?! eräs kalk­kein
mustaaotniolalsimmista sanoma­lehdistä
sehoo rfivan suoraaa, että
"nykyiset sotatoimet ovat välttämättö­miä
ja niiden on johdettava kapinal­listen
täydelliseen nujertamiseen".
MM. varten alloituUkkaat ovat nous-
60et kapinaan.
Ranskalai66> kapftalisttt ovat jo a-nastaneet
Marokon alSuasukashelmoll-ta
noin 793,000 hebtoaria maata J» ja­kaneet
sen keskenään, laafi ryOstö
Jatkua yhä edeUeenkfn. Uarolcosaa on
mitä rikkaimmat pelldt js laitumet
siellä on suuria kupari Ja marsanetsi-vara£
tejla. l^mä kiiholttaa äärimmil­leen
raaskalatsten kapitallstVen. ruoka-telaa.
Mutta heltan mielankllnfcoasa Ma-rokkooA
& johdu aflaoastÄah näiscä
TnnTvrim^ % * i M i t ^ v ^ He tarvltaevat J l a -
rokkoa Haaksi eeHajsena aineena. Jon­ka
keatta ha voisivat Jobt^ rautat^a
vlelfigfti rikkaammille seudulfle. Tämä
tautaÄa talee fculfcemaan Saharaa e-rÄmaeft
halki Ja yBdlstämätn Afrikaii
lootetSQslssa olsvai Banskan eluamaat
L3E3l-Afrikan altjgmalhln. lymfin rau-tatleQ
kautta aikovat Rancfcaa Vnpe-rlafiitlt
fcullefctaa Hsäksi sodan «attu-
%38a nsekereltS Ranskaan, Joesa nä-m6
tulevat täyttäcnään Ranskan ar-metjan
szve^O.
iJo vUmelsesää maaHmansadasEa heit­ti
ig^TTiOfpn ijnperlallszBi sotakent^le
liOfiO neekeriä. Niistä- sai noin 30.000
«unaaasa j a ' ooln 46,080 jäi iäkseen
]:a3jarikoiksi.
Idutta slUotn t£,ytyl ramskalaisten
kulJ^Maa neekerit Attazmdn «altameren
jEautäk. /okaisen lähetyksen fculjetta-minan
kestk miltei kuukauden Ja oli
matkaUa aina vihoiUien vedenalaisten
uhkaamana.
Saharan rautatien rakentamisen jäi
keen C^aa voidaan Afrikan läasiosista
kuljettaa neekereHä Ranskaan viidessä
päsvöeeJL J a tämän Usaesl ei vetfcä pit-
U n tarvllse kulkea kuin aivan lyhyen
matka|k nhnitt&iii AlserlasV^ MarseiJ-leaihi.
Tämä antaa Äanskan Imperia-
Ssteille mahdonisuudeh käyttää aee-kereitft
tykJnruokam peÄjon suurem­massa
määrässä kato «e saattoi kSy»-
tää vt&nelaea maailmäneodan .aikana.
Saharan raätatien ralcentamiseen o-vat
Ranskan kapMalistit atkoaeet ryh­tyä
vuednalflBO. Tie tulee kjilkemaan
Marokon kautta Ja siksi- Juuri helUe
on \«dttitmät8htä vallata täydsllisbeti
häsllBsä koko Merokan Ja "tyynnyt­tää"
s«a vBeatBn. Tämän takia ratts-
'kalalset sotajoakdt tunkeutuvat yhä e-nemman^
maan «ydämeen ja ranska-
Inisee BotSalentokoneät "rauhoitrtavat"
pommeillaaB Marokon väestflä.
Pokjokta kmHalla Kamin <aka«a
tulefe myVekin olemaan arvokaa i l ­lanvietto
h^näk. 20 päivän fltana.
Sen järjd&mä Port Arthurin oayiva-toiminaallinen
jralktuskomKea. dial­la
tulee royfJskin esftettä-^äksi näy­töskappale,
runoja, laulaja, kuplit­te
je, niift ja tanqejta^n sielläkia.
Nämä^ V tilaisuudet aopii näiden
yaipäriatöjen asukkaiden panna
mi^stiin, ettei epähuomiossa lähtisi
mistOän etOmpää huvitastäi hake­maan
taona iltana. B&ä se meille
haapunkilaisiUekaan pahitteeksi ole
vaikka toisinaan pistäänaymme
"UlJntrilla", käyväthän ne "köntri-
RiisBtkin" katipungri^ tämän tä»-
tä. —- S.
10.81, L. Jokimäki 10-38, E. TeTk-kinen
10.22, V. SUlanpää Ö.61.
Keihäänheitto: L. Kolari -Jfi-^B,
K. Ahlberg 41-41, L. Jekhnälo: 41.-
21, L. Kotila 39.46, V . Kafigas
38.26, F. Trfkkinen 87.27, Eisö-raäki
33.88, V. Sillanpää 28.76, A .
Värjä 26.25', Reinpcainen 25.89.
200 metrin juoks»: K. Ahlb«g
2^07, V . Kansas 25.0^, L. Kolari
26.05, S. Kotila 56.07, V . Silfenpää
27.05. A . Värjä 27.07, L . Jokimäki
28. E. Telbkinen 28.01.
•yhteiiJtalokset olivat: S. KotUa
470.6JO, K- 4hlbera 470.31, Lt Ko­lari
467.07, y . E a q ^ 45«.63, B.
Telkkitoea 481.33, L. Jokimäki
425.18, A . Värjä 411.37, SUlan­pää
386.91.
Naistea i^Iottelu:
löO m, juoken: A. Mäkir Vesa,
15.03; E. Laakso, Jehu, 16.03; A .
Salo, Vesa, 16.04; V. Salminen, Je-ha,
17; M . LelitJnen, V§sa,- 1T.07.
KuulantyöntS: A. Salo 7.45, E.
Laakso 6.96, M . Lehtiaen 6.59, A.
Mäki 5»85, V. Selmlnen 5.38-
Pituushyppy: A. Mäki 4.02, A.
Salo 3.69, V . Salminen 3.66, M.
Lehtinen 8.34, E. ^Laakso 3.118.
Kolmiloikka: V. Salminen €.21,
A. Mäki 7.88, E . Laakso 7.58, A.
Salo 7.34, M . Lehtinem 6.74.
200 m. juoksu: A. Mäki 3J.02,
E. Laakso 83.05, V. Salminen 3 3 -
08, A. Salo 34.06,, M. LehÖnen
40.ft3.
yhteiatulokBet oKvat: A. Mäki
833.36, A . 3alo 804.55, E. Laakso
299.90, V. Salnrinen 291.16, H .
Lehtinen 229.91.
Tyttöjen kolrofettelu:
6Ö m. juoksu: V. Mäki •:08, H.
Lind 9.06, H . Hieteila 10, S. Huh­tala
10.08, J . Valden 10.04, S.
EIRJAJLLfölJUTTA
UaSoöfaIsu Icdustriallstin Kirklaaj
^'MetsätySt^isen" hei- Laken klrj^nvaahtajan ilkeämielläi
nakuun numero
•'Heteäfeyöläisen", Canadan puuta-väratyöläisteo
teolIi3Uuslii1»n äänen­kannattajan
ja liiton suöm6nldeli>
ten jäsenten ku^kaaaijuakaisun bei-ralheiiUn.
Indusfeialistin no. 125 ja 147 Kirk-lacd
Laien paiikaScuntakirjeel^i mer-kJtyBsIL
gepusfaifeyssa tehdään kurja
s^ytSa: että paikkakunnalta poismuut­tanut
S. J . osaston viimevuotinen r&-
hastonlidllsja tqr. J . Oksanen olisi ka-
,valtaaut Pohjois-Ontarion lakkolaisi!-
hetetääa. tiJaejille ja hrt^ndiepanta-roiden
myyjillö. Sepustuksessa myötiemmällä muuse-
JuIka. ^ua s•i a, rät j^t ta ««ai•n tut.ti.a kooa, ^ta^a^n ^s^äv^y^ä^, että hän on ne rahat 15,
fh^ar°h^aktä^si^tt^ iJtä^ v^ayst^aa^n" Pjaf ^f"^C^flefkcoa ltanatnlistär^oiste sievoiset l^S-sota
tulossa?", mftkä ovat miefea-kijntoista
4u(kemista työl&iöjoukka-jen
valjnistautne«9« imperiaBBnria jä
sotaa vastaan tähdätyn elokuun 1
"Punasen päivän" mtelenosotuksiin.
"Paperipuunkaatejain helvetti ja
taivas" on kuVaus ok)ista ja työ-^
enhteista Canadan «jjuriramalla pe-peripuukänpällä
AnUcostin saarel­la,
mikä sijiaitäae St. Law56nee--rir-ran
suulla. TyöV&iBten tasavallasta,
Neuvostoliitoata on kaksi selostusta, " y f s j ^ , avustettava, sffla, mainittua
"SosialSvakuutas Neuvostoliitossa" työtaistelua ei olfra sUhen mennesaä
ja "E^as Jekkotai3telu Mop^ovaasa". kesl«»^mltean taiolta vielä avUststt».
puhuvat kumpikin otaakkcen mukai- ^ O s S o ^ S Ä
K a ^ o k i r ^ ^ puolta edustavat Ä ^ ^ r a S o ^ ^ Ä
tyskEsbannukaet.
Ryhtymättä valistamaan Industria-
Ifetln tajullisesti alamittaista kirjeeo-vaihtajaa.
eeloetamme vaan lyhyesti
a<$old9n kujuh.
Kcfika paikkaSmiHallahame oli pi,
temmän aikaa käsmniatä keräys Suo­men
satamatyCliästen lakon avuste-mlsafcai
ja samalla alkaa ilmeni, että
Pohjois-Ontarlon metsätyöläisten pit­käksi
käynyttä lakkotaisteluao'' olisi
näytelmä "Kämpällä" ja "Kosto on
salolta'? sekä nimimerkki "Rionan"
kretemus "Kalle jHB|revaB }anke^
taeaa tmli päätökseen, että silloin ul­kona
olevilla keräj^sllatoilla jatketaan
m u / llÄ* iinutt kIciirrjioottuukkse»e<t : lluiä«ÄaiväÄv i l t ' e d e U e c B ja seuraavassia ko-f
^''"il 'T-^^ itä kerätyt varat lähetetään. Seuraa-huoJimatta
kelpaa lUAkien Hyolais-1 ^ ko^ukseea meriaeasä. joka pi-ten
luettavaksi, silla .ee» ^ I t ö i ^ ^ ^ j^
Tarkiairien 10.07, E. Pellinen 11.04, f kunloa kalkille työläisille, eikä ai- ten lakko jo loppunut Ja pä^ät ti kes-
K. Koski 11.05, A. Jakdnen 12.01. t noastaan . puut^varateoll^uudesaa kiidc. yftsii!ieik1^"tortoet'*-'^^
Kuulaatyöntö: H. Lind 4.88, H . '*"'^"'—
Hietala 4.46, S. Huhtala 4.32, V.
M ^ i 4.23, S. Tarkiainen 4.1$, £.
Saksan kommttnistipuolueen juUsttts
Saksan konmiunisti^essa sanomalehdistössä on julkaistu Saksan kom­munistisen
puolueen hiljakkoin päättyneen edustajakokouksen julistus
Saksan työtätekeville joukoille. Nykyistä poliittista tilannetta koskevan
kuvauksen yhteydessä sanotaan manifestissa: Pariisissa käydyissä sota-kprvausneuvotteluissa
on Saksan imperialismi ottanut ratkaisevan aske­leen
siirtyessään militaristiseen yhteisrintamaan Neuvostoliittoa vastaan.
Mutta Saksan kommunistinen puolue, joka on tuotantolaitoksissa välittö­mässä
yhteydessä työläisiin ja proletaarisiin joukkojärjestöihin, joka käy
horjumatonta taistelua opportunismia vastaan sen kaikissa muodoissa,
tulee olemaan Saksan proletariaatin horjumaton johtaja kansainvälisen
proletariaatin linnoituksen — Neuvostoliiton — rautainen vartija. Kaik­kien
maiden vallankumoukselliset työläiset mobilisoivat elokuun 1 päi­vänä
joukkonsa Kominternin lipun alla mielenosotukseen rauhan puolesta,
Neuvostoliiton suojelemisdcsi, imperialistista solaa valmistelevaa sosiali-fascismia
vastaan, pääoman hyökkäystä vastaan ja proletariaatin dikta­tuurin
puolesta. Saksan kommunistisan*puolueen edustajakokous kehot­taa
Saksan työtätekeviä mobilisoimaan joukkonsa tätä joukkoesiintymistä
vartea. '
Menotft jalkanM
Winiam Jermes 18-vuotias <JUO-rukainoB
•Winnipegriotä menetti oi­kean
jalkansa heiaäkuun 8:n päivän
aamuna Fort Williamin ratapihalla
yrittäessään ottaa kiinni lännelle
menevästä rahti junana. "Se viisiin
raeöi vähän hjjoippaan kuifl minä
otaksuin", virkkoi loukkaantunut
sairaalaan vietäessä. Jatkaen, että
hän sai J« kiinni mutta junan no-p
^ B tempasi hanat jaloiltaan ja
yrittäessään kaVUta edelleen vetään-tyi
hänen jalkansa Jaaan alle, kat>-
keton; polven alapuolelta. H&n oli
yksi niitä tuhansia jotka työnetsin-nässä
joutuvat turraaatumaan " r i -
pakyytiin" ja ovaC alituisesti vaa­rassa
menettää, ei ainoastaan' kä-tenaä
tai jalkanaa, vaan' bsnkansä-kin.-
• , , . • •
Syyskuun 9:» päiv&
on Apthurin hiinteJtaistönomistajilla
tilaisuus äänestyksellä päättää siit|L,
tuleeko kaupungin vanha ränsisty­nyt
puhelinlaitos uusittavaksi ajaa-mukaiseramilla
ja käytännöllisem-millä
välineillä. Niin päättivät kau­punkimme
isät heiaäk. 8 päivän is­tunnossa.
Isflle oli myöskin saapu<
nut ultimatuumi, jossa ilraotettiin,
että kaupungin käytettävänä olevan
konttorihuoneuston vuokra tölee ko­hoamaan
huomattavasti. Tämän
johdosta Isät tuumivat", että jäte­tään
koko talo ja mennään enjtiseen
vanhaan kaupungintaloon, jos sen
suinkin voi, laittaa käytettävään
kuntoon. Arthurin valtuusto siis • o, i. « i i » i
osaa olla säästeliäskin. Mutta ea-*öOOn VCSan UriieilUkll'-
massa kokouksessa kuitenkin pää- pailujcn tuIoksct
tetthn lainata huomattava summa T-^
rahaa, vesijohtolaitoksen laajenta­miseen,
siis hyödylliseen tarkotuk-seen
kylläkin.
Hauskat morlcUtansatt
nuorisokurssfrahastön kärtuttamisek-ai
toimeenpanee naisliiton osaston
naisi|t S. J . haalilla P<rt Arthurissa
heinSk. 16 p. Tätä tilaisuutta var­ten
ofti tehty kaunis sohvatyyny.
Se pari, joka oöuu lähemmäktt merk­kiä,
saa sen tyynyn. Elaikilla on nyt
tilaisuus koettaa kuka saa tämän
tyynyn. Soitto tulete olemaan hjrvä
ja sisä^npäSsymaksu on 26 senttiä.
Nämä "mainitut merMcitajlssit piti
olla jo aikassmmin, kute^ on ilmo-tettu,
mutta satunnaisista syistä ei
saatu silloin haalia> joten ne ovat
varmasti nyt 15 päivä.
TervetuJoa vaia kaikille. .— O.
Pellinen 3.47, K. Koski 8.28, A.
Jakonen 2.68, J . Valden 2.55.
P i t a u s l ^ p y : H. Lind 3.37, H.
Hietala. 3.84, V. Mäki 3.05, J . Val­den
2.95, S. Huhtala 2,89, E. Peili-nen
2.&8, S. Tarkiainen 2.68, A.
Jakonen 2.32, K. Koski 1.91.
•yhteistulokset olivat: H. Lind
163.48, V. Mäki 156.45, H. Hie­tala
150.22, S. Huhtala 134.56, S.
Tarkiainen 120.62, E. PelHnea
103.22.
Potkija kolmiottelu:
60 m. judksu: V. Nurmi, Kisa,
9.02; K. Nurmi Ö.07; V . Huhtala
ja L Imberg, Veea, IQ.O»; K. Leh­tinen,
Veöa, 10.04; R Koski 10,05;
V. LehtS I p . M .
PituushypöPy: Nurmi 410, K .
Nurmi 8.94, V. Hietala 8.43, K.
Lehtinen 3.27, I. Imberg 3.25, V.
Lehtr ja R: Koski 2.98.
Kuulantyöntö: K. Nurmi 8.13,
V. Nurmi 5,68, Imberg 5.51, "V.
Hietala 6.E3, K. Lahtinen 4.91, E.
Koski 4.67, V. Lehti 4.35.
Yhteistulokset oVat: iK. Ntmnl
191.65, V. Nurmi 182.19, V. Hie­tala
14^.91, L Imb^g 148.18,
Lehtinen 136.09, R. Koski 126.88,
y . Lehti 117.73.
Yleisen 5000 m- juoksun voitti
Martti Kyrölä ajalla 17.45, T. Tervi
17.69i K. Tuomi 18.S9.03, Lauri
Laine 20.55.03.
4x400 metrin viestiajaokaun voit­ti
Sudburyn Kisa uudella liiton en­nätyksellä
3.56.08. Joukko: Kangas,
Heiskanen, Jansson ja Tamminan-
2. Jehua joukkue n:o 1 ja 8. Jehun
joukkue 2" ja 4. Vesan joukkue.
Kosti, T.
"PATHFINDEB'' ROOMASSA
«yöskeoteleviUe. ,i $23.25 c. lähettää Suomen ^atamalak-tttehotamme
«Vapauden »kijeite toimisten hyVäkri.
ryhtymään jujka;sun dlaajlksi. . T i -
l i t ^ r i o n lentokenttä, Roorna, hai-näk.
11. — YhdysvaltcOaiset Atlannin-lentäjät
Williams Ja Yancey saapui­vat
täime lentokentälle kello 9.30 ip.
Säkäkään kuti menee naimisiiB
Fort 'Williamin koululautakunta
viime kokouksessaan päätti, että
tästä eteenpäin tullaan kaikki kau­pungin
kansakoulujen naisopettajat
erottamaan toimestaan sitä mukaa
kuin menevät naimisiin, jos nimit­täin
eivät itse ymmärrtä erota toi­mestaan.
Päätös ei koske aikasem-min
naimisiin menneitä opettajatta­ria,
jos he muuten ovat toimessaan
tyydyttäviä. Päätöksen teossa muu­ten
näyttää olleen erimielisyyttä,
osa kouluhallinnon jäsenistä vastus­taen
sitä.
Täällä Arthuria*»
näyttää siirrytyn ristiretkien aika-kauteeft.
Tn. liifto, näytelmäseura
y.m. osaston orgaanit ovat jo teh­neet
useampia ristiretkiä lähiympä­ristön
suomalaisasutuksille, järjes­täen
niihin erilaisia huvitilaisuuksia.
J a ' uusia on suunnittelun alaisina.
Parista tällaisesta tilaisuudesta on
allekirjottanutta erikoisesti nyhjäs-ty
kylkeen, ja ne ovat molemmat
samana iltana.
Kivikoskeile
menee Arthurin suomalainen agitat-sionikomitea
lauantai-iltana heinäk.
20 p. ja järjestää sinne iltamat mo-nipuoUsella
ohjelmalla, johon kuu­luu
näytöskpapale, nimestä en tie­dä,
sekä muuta arvokasta ohjelmaa
ja lopussa sitten, niin sitten tanssi­taan.
Vesa järjesti yleiset urheilukilpai­lut
viime lauantaina, jotka onnis­tuivat
kaikin puolin hyvin. Osan­ottajia
oli saapunut runsaasti. Jehu
oli edustettuna oikein voimajoukol-la.
Tulokset olivat tyydyttäviä, ot­taen
huomioon kentän pehmeyden,
mikä johtui sateesta. Muuten oli
ilma hyvä.
Tulokset jakautuivat seuraavasti:
Miesten 7-ottelu:
100 metrin juoksu: A. Tammi­nen,
Kisa, 12.3; K. Ahlberg, Vesa,
L; Kolari, Jehu, W. Kangas, Kisa,
ja L# Kotila, Yritys, 12.6; E. Telk-kinen,
Vesa, 13; A- Värjä, Vesa,
13.1; Reinikainen ja V. Sillanpää,
Jehu, 13.3; L. Jokimäki, Windsorin
Visa, 13.4; T. Ristimäki, Jehu, 13.6.
Kuulantyöntö: E. Telkkinen 10.^
80, L. Kolari 10.64, S. Kotila 10.44,
V. Kangas 10.39, L . Jokunäki 9.87,
K. Ahlberg 9.82, Reinikainen 9.41,
A. Värjä 9.20, A . Tamminen »9.1,
T. Ristimäki 8.37, V. Sillanpää 8.7.
Kiekonheitto: S. Kotila 29.21, K.
Ahlberg 28.98, L. Kolari 28.44,
Reinikainen 28.2, L . Jokimäki 27.37,
A. Värjä ja E. Telkkinen 26.66,
V. Kangas 24^6, A . Tamminen 23.90,
T. Ristimäki 22.95, V. Sillanpää
20.79.
Pituushyppy: L. Kotila 5.70, K
Ahlberg 5.62, V . Kangas 5.60, A .
Tamminen 5.37, L . Kolari 5.21, A .
Värjä 5.13, E . Telkkinen 5.11,
Ristimäki ja V . Sillanpää 5.06, L .
Jokimäki 4.77, Reinikainen 4.73.
KolmUoikka: Lw Kotila 12.45, L .
Kolari 11.95, K. Ahlberg 11.61,
V. Kangas 11.57, A. Tammineo
10.90, Ristunäe 10.88, A . Väijä
larushinta on 1.50 dollaria vuosi-kfltralta
Ja Vapauden asiamiehet ot­tavat
vastaan *ila,uksia> mitkä voi­daan
lähettSS myöskin suoraan j u l -
kaisaa konttojnuo os.: Mat^tyfSläf-nen,
Boz 12»8, Sudbury, Oat Hel­poin
tapa tilausmaksun suorittami­sessa
on ostaa 150 dollarin "Pos-tai
l^ots", joita mjrydään kaikissa
postikonttoreissa. Kiln se'a sulkee
kirjekuoreisn yhdessä tilaajan ajmen
ja osotteen I«dra, niin tuloe tilaus
toimitettua vähäUä vaivalla.
_ _ _ _ Seribe.
Sandino lutkaa jatkaa
• taistel»a
Wew York. — AHtl-lmpariaJtsttaen
liiton konttoriin on ilmotettu Mexico
Citystä, «fttä tnnnettu Nicaraguan va-pau^
kkeen johtaja Aasuetina San­dino
en malltalia antl-imperiaUstlsen
Uiton maaliman konferetassiin. Kuten
alkaiseminjp.an, ilmoitettu. 3andlzu> oa
väfialkMsesti asettunut asoiQaan Mek-slktxin.
Antamäseaan lattsunnoaea hän
on toivorikas Nicaraguaa vapauUlk-fcebn
tulevaisuutöen. "Nicaraguan va-pausMMckeen
armeijaa dl ole saatu hä-vltetylssl",
lausut Bandluo. "Ystäväni
Jatkavat edelleen taistelua merlsotUas-koztieniaa
vastaan Nftaräguossa :|a A -
ftierfkan impOTlallsmln aöetta, presi­dentti
Moncadaa vastaan! Välialkai-eestl
olen Jättänyt taistelutantereen
paijastaakseHl maaiiaiaUe Yhdysval-täto
impeciejlsmhi masiööverit Jotka
nyt on suunnattu Nicarasuan kanavaa
rakentamiseen. Seuraava aekeleeni va­paustaistelussa
on jÄästä kosketuk­siin
maailman imperiallsmivaslaMen
atoesten kanssa tehdäkseni Nicaraguan
vapaustaistelu kansalnväUseksd liik­keeksi
ja ilmoittaa maailmalle, että
Sandino Ja hänen anneillansa ei suun­nittele
myydä itseänsä amerlkalaisiin
dollarell^ln. Tulen pitämään Henry
Barbuselle tekemäni lupauksfin, että
eilen, lennettyään 10 tunnissa Santan- jatkan taistelua siksi kunnes Nicara-derista.
Espanjasta, jonne olivat pakoi- gua on vapautettu, eikä ainoastaan
tetut laskeutumaan polttoaineen puut-1 Nicaragua vaan koko lattaalalsen-teessa.
»Amerikan kansat."
Kirj. EEMIL ELENIUS.
Keitasviiastcfita tullut kuitti osoit-iaa,
että rahat ovat meaneet Suomeöa
palkallisen ammatillisen jaoaton lä-hettäiäiänä.
Tftssä Jaostossa ei ole ol­lut
tov, O b ^ e n jäsenenä etkä cäia
ollen oie ollut näitten rahojen karesa
missään tekemisissä, joten ne henki­löt.
Jotka. täHaista parjausta aikaaa
saavat, eivät ole olleet ensinkään tie­toisia
näistä asioista. Mitä tulee t n -
dastriallstln malnite^aan S50.80 nila
voimme huomaajaa, ^tä k.k. kokouk­sessaan
13 p. tammik. päätti edelleen
jatkaa satamatyöläisten avustamista ja
siihen •tarkoitiikaecn Järjesti agii» prop-kömltea
Iltamat Jtrfbta oU taloja $51.60
ja hallussamme oleva kuitti osoittaa
tämänkin summan m ö i n ^ määräi-t3fyn
paikkaan j a samanc jaoston le,,
hettämänä. Haluaisimme vielä noilfe
Indnst. luulotautia sairastavlae kir­jeenvaihtajille
antaa hyvän neuvona
että Jos vielä alkaa kurkfauan tijjla
tuollaista iljettävää otcsenaiKta niin
on parasta nielallsta se €nnenkun se
tulee ulos.
Lisääamae vielä, .että tov. Oksanen,
elleBsahsa palkkaktmnaHanfne rahalli-elssa
fuottotehtävlssä, kSsitteli tySiätS-ten
varoja huomattuja summia, mut*a
kaikissa asioissa on hänen jälkensä
selvät. Joten tuollaiaten valheidea se-pitfeäaiinon
on athalsea moraalin näy­te.
"
Voimme vielä valistaa Induslria-listin
kirjeenvaihtajaa tiedolla, että
meikäläisessä tolmiimassa on rahallis­ten,
kuten muidenkin asieiden kulku
järjestetty siten, ettei minkäänlainen
kekkuloiminen ole edes mahdollista­kaan.
Me olemme näissä kysymyksis­sä
fcäytännöUisestl oppineet ja tiedäm­me,
että työläisten keräämien varojen
ympärillä hiipii kaikenkarvaiset var­kaat,
joiden laihuus Ja mahdoUisuu-det
Industrialistin leirissä on vielä
nähtävästi aivan rajattomat, koska he
otaksuvat sellaisen tilanteen vallitse­van
meikäläislseiikin järjestöissä.
Työläiset! Tulkaa meidän järjestöjen
Jäsenyyteen, siellä teillä on tilaisuus
nähdä onko meidän toinuntamme re­hellistä
valko petollista.
Ammatillinen jaosto.
Rihma-Hiski oK tullimies ja hä­nen
emäntänsä nimi oli Adelaida.
He seurustelivat hyvin vähän saa­ren
kalastajien, luotsien ja laivu­rien
kanssa, ett;ei arvo olisi mennyt,
sillä he pitivät itseään vallassavä-keen
ja esivaltoihin kuuluvina — ja
saarelaismittojen mukaan kuuluivat-kin.
Tulli vanhimmalle heidät kutsut­tiin
tavallisesti juhannuskesteihin.
Se oli Adelaiden koyin päivä. Hän
kärsi Hiskin käyttäytymisen vuoksir
sillä Hiski oli entisyydeltään vain
tavallinen Qierimies, kohonnut myö­hemmin
tullivartijaksi " F l o r de Cu-ba"-
nimiseen Suomen valtion tulli-vartiolaivaan
j a niihin aikoihin t u ­tustunut
Adelaideen, joka oli hänet
nainut, ja nyt oli, kuten mainittu,
Hiski tullivartijana eli puphkaanina
saaressa, ja Adelaiden oli vaikea
saada Hiskille opetetuksi tapoja, jot-milloin
nimittäin ei pidellyt käsis­sään
kahvikuppia, tai muuta.
Pöydän alitse hän potkaisi mies­tään
usein, ja kun tämä ei siitä
mitään älynnyt, katsoi hän -rihai
sesti tupakanvärisillä silmillään ja
sanoi:
— Hiski! Ota pois kyynäspäää
pöydältä — rypistät pöytäliinan!
Ja vähän ajan perästä:
— Hiski! Älä haasta noin kovalla
äänellä! Eiiiän täällä kuuroja olla!
— Hiski! Vedä vähän ylemmäks:
housunlahkeitasi kun istut! Tulevat
pussit polviisi, enkä minä jaksa nii^
tä joka päivä silittää! — Hiski!
Älä syö liian paljon kahvileipää
Luulevat sinulla olevan nälän!
ka olivat tarpeellisia hienoissa j u -
hannuskesteissä.
; Adelaide sai joka hetki, minkä he
istuivat tuUivanhimman salissa, pel­jätä,
että hänen miehensä tqkee joi­takin
sopimattomia sanoja, sylkee
permannolle tupakoidessaan, ynnä
mitä muuta hyvänsä, joka on jo
kotona kiellettyä.
Adelaide itse hymyili mittojen
mukaan, käytti valikoituja sanoja
IditeUessään tullivanhhnman vallat-taren
kahvia j a uutta pukua ja kis­saa
— niin j^ erikoisesti kahvi­leipää
j a piparkakkuja! — ja istui
selkä suorana, kädet hehnassa
Hiski! Älä tiputa leivänmuruja hou­suillesi!
— Hiski! Älä ota sokeria
solmUlasi! Näethän, että simä on
sokeripihditkin. Hiski! Koeta näyt­tää
vähän iloisemmalta, tai minä
menen kotiin ja heti! Ihan siinä
nokkasi alla ovat sokeripihdit! E t ­kö
kuullut, kun sinulle sanom, vai
onko minun huudettava, että kaikki
kuulevat! Se vielä puuttuisi!
Hiski! Ethän sinä muistanut kiittää
rouvaa kahvista!
Tällä kertaa Hiski rohkaisi luon-tonsa
ja sanoi:
— Minä kiitin j o!
— Bn minä nähnyt,
— - E i sitä nähdä tarvitsekaan,
kunhan kuuleekin. Mmä kiitin, kun
sam kahvin eteeni. Smä kiitit s i t -
ten vasta, varmuuden vuoksi, kun
se jo oli vatsässasL Siinä bn ero.
Sinä pelkäsit varmaan, että se s i ­nulta
viime hetkellä otetaan pois.
Adelaide hillitsi itsensä^ sanoi
vain: "Kyllähän kotona kadiit noita
sanojasi!", ja sitten:
— Etkö sinä näe Hiski, että
Kaikki nauravat sinulle, kun sinä hi­mokkaasti
katselet aina piikaa, kun
se käy sisällä. Sinä! Vanha mies!
Etkö häpeä!
Hiskistä oli hauska olla esimie-hejisä
kesteissä huolimatta raekuu­rona
satarista neuvoista ja nuhteis­ta,
etenkfn kun tullivanhin, hänen
päällikkönsä, vei hänet toisten mies­ten
mukana omalle puolelleen ja
laittoi siellä ryypyt. "Ohho! Ohho!
Kylläpäs oli väkevä ryyppy!" Iha­nuutta
lisäsi se, että tullivanhin toi
pöytään aikarilaatikon.
Voi autuutta!
Voi ihanuutta taivaan, maan!
E i päämies hiisku sanaakaan, is­tuu
vain myhäellen ja kohottaa la­sinsa
ja sytyttää sikaarinsa ja toiset
tekevät samalla tavalla.
Hiskille nöykäjrttää päämies ja
sanoo:
— Nol Maistetaas tästäkin! ja
Hiski punottaa ja prapattaa koko
ajan kuin väkkärä tuulessa. Hän
puhuu puoliääneen, ettei Adelaiife
naisten puolelle kuulisi j a ääni aina
samanlaisena kuin sateen rapina.
Hän haastaa tähän tapaan:
— Terveydeksenne töllivanhin
— herra tullikapteeni! — j a hyvää
rommia tämä oiäkin! Taitaa olla
Jamaica rommia — niin — niin
onkin! Adelaide, minun puolisoni.
kuten yleisesti tiedetään, on kova-luontoinen
nainen. Hän sanoo: " P i ­dä
nenä pystymmässä, H i s k i ! " —
"a mmä pidän. Hän sanoo: " H i s k i I: