Vapaus, September 16, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, syysk>4^ pma — Tues., Sept. 16
T T A T\ A T T C C»n«<!ia taaailtiva lTÖv3r»ir.a ainoa ;än>-nltinnjltaj», Umr-ttry Sri<'. ( . • !• _ • I ^„ TT'''.1I ' .vri rl-l-Jtif.111 o P-ir
. V A Jr A U O w,s«, ox=^, ka.viiaa. j.ait.; .^n«u...ai. j:i m:..^:iI^»ini juhujai^^^^^^^ jmppriaiisfiuH kan.-?a. \\ a l i - , markkinoilla, l^r
' .'• • ^. ^'^''•^''^ "-^""T^'. . , , c « • huulun tukeman pitkän juoniltelu- tekee raivoisia y
7 1 » « n l y orgia bf JFinmab U u j k u i lo (JÄXLI. Fuf-ii^b^d .laily «t SmJburr, OnUrio. ; _ ' , .... .
'Rcfpucrcd »t tKe p o « offict Dri.artm.^ai, O l u x j , i« i^-oind cia.» niiit»T. ' j , . f j inan<iv«Taiuijcri surjan jal- !-rC/i bnlaontan OSl
Canadan porvaristo
yrityksiä saadak-
Btamaan Canada!;
C c n m i B d v f T t i w n g - M t M . «Se ptr r . j . inrb. iiiniitium chzr-r *n;,u inier.ion, 7Sc. i h ' ^ ktfin crotetliin Iriifovf-n loinif.'?- vfhriää Argentiinan vehnän a.-f-
\ laan ja iiäncn paikkansa otti ame-1 nia.-ta ja pyrl;ii alentamaan veh
i rikalaihniiflirif;n iiailitri^. .Maail-i nän hinnan niin alhaalle, elU'-
P o r t i o « . e : v«,au., B.,x M, Su,i.,ur,. On.. ^ ' n,;,nsoda/. pääilvniiM^n jälkr-en on! -e kykeni>i kilpailemaan Argentil-
Toimitus, konttori, kiriakiuppa ja paino oma**a u l o t u K!m Stre^iUIU.
I^"r o.f?^r7;:i. >^L.';.K:;n^r^^^ ^;t'-"Kd':!^'Ikw. - Bo.....or, 23.7^.: Yhd>.vallat iujitumnt otettaan Ar-j nan maanomi^lajain kanssa, jolk,:
;.,'nliina!^-a ja onnistunut valtaa- Iccltävät farmityönsä maaorjill;
n.MOTtSlU.N.V.AT VAf'ALI>K,S>A:
Kirjmihtoilraotuliri 11.00 krftj, iZM liik<i k»T!ai. — Avi.,liittoon m»-nnrille onn^ntoiTotuk»'-! i t i l - i r i I « r i f • m r i i ' l l l T '\r-
40o'1«UurDUäS. — Nim<rnma,j»t«nmnt.ikw« .VJ. r . T U . Sl.OfJ .1 k< tUa. — STnlrix/Jiltn..iok«-i Hiuail i II. 1 l i i a i i w» .
krrta, fi'.bft 3 k n i M . -f- A«ot..ft..airi..iiik«<-i S.:oö k*ru. kuk.i k. r t a » . — Kiitf,»iin.oiuk.^t . „ . r , i ; ; , n r i k. i i r i D a a r i ia uääonia'^i-l
l . « 0 I c r u . — KMoUimiuUa>Au\.u:t i2MU k . n . . y.it Jiaiaoltj kiJi...lauw-rlui ui D,u.«1.,v.ir»rliä. - - i r^.iiii.p<.»i.. y
H i l a t u n tirciM <,!<jl<illB>r,luk.'t ",(,'• k(r<.i. SI.'U koli.i- koriaa. — Ti!a;<ä;eilui<)tluji«rn j« ilm.-tu'- ; joiluk-^iiu lliihdefl. Kly\Itääk-^eell
igcoUiiurM-n un, ^aidllUe»»», lah>-t«tH»H i!m'.'n'!i-nf3 r t n k M l » ^ . " . j , ..
• —^ '• • : • 1 kaiipiiaansa .Ar^fentiinan kan-sa la-
TII.AISIII.NNAT: . • i-l .
' '1 ^k. i,X.yi. 6, kk, SiS,<i. Z kk. «.17.-. ia I kk. I I . M . — VIidr»'»lt";hin j» Suomeen lekä muu- ( Jictti IJrilannia .'\llcmonin fallrtVS-
.Arjrcnliinan ryhlyininen luhempiiäi:
•U« ytlfcaul'»»'?;!';"Ai.»•"•{-; 6 >k. IZ.M ja 1 kk.
iUuagcr: J. Vi. ,AJil<|t.;.l.
tön Argentiinaan ja Äolmi.-i — Yh-
.ähden enkin tehtävä kaikki-miluUon
aiahdollista heidän " järjestämisek-seen.
9. Me emms usko. että riittävän ciksistOiiiven vaaraa vastaan. Joh.
IrcnkreettlHts, itsearvostslua johdon | taholta työnsä konkreettinen
-aholta on tullut näkyviin teeseis-j itsekritiikki ei ilmaise johdon mc-
,ä ja raportissa. Y^di.äänsä puol=i. j kaanista eroittamista puolueesta ko- lukemalla maa- ja metsä^öläis.
een arvostelu ei riittävästi palvelej i,onaisuutena. mutta on Pääa.sialh .^^^ ^^^^^^^ ^^^^^ j^^j^^^^J^;
jchd'.n itssarvo.vtelun tarkoitusta, stmpana polkuna puolueen yhtenäi-, vallankumouk-elllsen työväen-mikä
c n it5;e-oikaLsua, j a ei voi n i i n - sen johdon kehittämiselle. | liikkeen yhteisiä pyrkimyksiä ja sitä
c.]Iin johtaa terävimpään tai-steluun 1 tietä myöskin omaa asiaamme.
seen luokkataisteluliikjceessä. Tämäa •puhujina
CANADAN- KO.AIMLNISTISEN P T C L U E E N POLIITTISEN K O M I T E !
AX pÄ;m>SPO.\SI YHOYSV.AL i - A lN KO.\lA^IJNISTI)3e;N PUO- P la
L L ' E EN KANSALLISESSA K O NVENTSIONISSA V E L J E S - - -••
EliUST.VJIN.A O L l . E I D EN TOVEiaEN RAPORTIN
A L F . HAUTAMÄKI.
1. 7Yhdys^äJ;Qai^;;*:£^ Jl;
iolueea^.soifemäs CXJr .^kansallinen ;^¥saaii:^bis<fie^;^'Y^
Office, B&okMore and riioUbo]»: Vjpau* Kuildin;;. F-lin Sirerl.
Ali ai lo he addr»-««rd: Va^^i», T.O. I!<i« M, Sudlmrr. Out.
sa tulee- pahentamaan .luf»ta ,pr"L-leemia,
eikä suinkaan syrjäyllä­mään
.yigenliinaa Canadan pääkil-pajlijana.
vehnämarHkinonia.
dvsvallain .'^iiurekr-i liarmik.si — i Argentiinan tapahtumaJ/J va.=ta- }wjjjvent.sicni merkitsi. ratkaisevaa
kaupi)asoj)in)uks('n Argentiinan otteeksi on Britannia masinoiiuit oikeita etesnpäin vallankumoukscl.
kan-.-a. Li-äksi teki vielä Hri- kapinoita Boliviassa ja Perussa iisen liikkee,i rakenlamLsessa Yh-
Työmien Joofun
io* rtte milloin uhaiKa «aa iavtau<ita 0tWtni.i\*trr\ kirif*-«<rfrnnc, kirjottakat uudrllern liikkeen-hQ:
t«)ao prf<Qonalli*rlla nimrlUi: J. ^ i ' . Alilnvi't. JI'1'5»;£'1^'^»_?J"^ -
Saksa uhkaa Suomen itsenäisyyttä"
mk
Canadassa, ..• 'i3y'fZ}^'sön'[ ,|,aloudellise::
irulan kiertokulkuLsta luonnetta..T^o- | Aika on nyt lopussa, niin että
veri Smithin en-nimämen puhe kon- kaikki kuvat ja muut Työmiehen
ansaitsi arvo.stelua, i Jouluun aiotut avustukset on vilpy-jos
mieli niUlä.
t u l l a julkaistua.
Jt-tenkOöt.
Arthurista jotin v ^
edustaja. jo't£°l^^S
valla vakuuttivarc*
Jestön tarkoituks ^
set Canadasta, sa^"**'
manlaiseksi kuin oT^^-
massaan kotimaas«.„^' +••11- , Daassaaa «i.^
Tilaisuuden
esiintyi t ä m ä . e d e lS
mennoksessa •.puuslatfn ,
Nevv Yorkissa o l I ^ tÄ
Meilläkin on. yht^:^.
tissamme • t ^ . i ^
silla olemme 21 vuotta •
tuon onnettöinan^eläffiän"
nomme nyt vaan, että Inl
ne Kew Yorkisra o l e vM
^et palvelustytöt, jotka eS
lulla muistele tuota f j aS
Aiheet, joista johtuu. S
Lapuan "sankari" olesJeS
(Ien toimiajallaan tollot J
rakastetuk.si, ovat monenlS
manlaisön herrasmiehen l i
koo tämä lapuakisjärjestö 1
kommunistiset suomalatet
-et Canada.sta. Meihin 21
ja ylikin tällä mantereella o!
nähden on juttu selvä: ti
kuvan takapuoleen, ja sujm
annamme jokaisessa paibai
ne tämän seuran palkkalistin
•niva "delekeitti" saapuneS
koon hän it.^^e oli joku mi
koon narrattu suomalainen
nen.
Tässä ensimäisessä kokotf
puhujat narrailemalla, toaoL
laamalla, puhuivat läsniju
yleisölle, uskotellen, että
mittavat työtä ja maata
kenlaista hyvää näille ma.
puneille suomalaisille, jotbl
voi puhua englantia, visusti i
maila tosiasiat vaUallaolevasUI
resta työttömyydestä,
persoonallista etua uskott
kansalaisille, jotka eivät olk
tunne herroja lapualaisia, opj
mahdollista saada joitakin/
näinkin likaiseen työhön,
sanotulla fascistijärjestöllä '
tuksensa. Mutta kun kaikki»!
jasaimme nämä mustasieluisi
rasmiehet ja heidän jäje
tarkoitukset, niin silloin
meininkinsä ja perustetta,
tönsä häviää kuin tuhka
Tänään Canadassa oleTtllii
malaisella työläisellä, oli
mies tai nainen, kommnnBt
v'eensä työväenliikkeelle ]
linen, pääasia on, että häjK
Iäinen, joten hän silloin i
myö.skin hartioillaan sen
taakan mikä hänellä on
vlssä. Säilyttääkseen
noastaan elämänsä, hän ei |
kään lähde kannattajaksij?^
jonka tarkoituksena on Ti
taa Ku Klux Klaanien
järjestöjä, joiden kantta.
voi vapautua siitä ahtaasti 1
lasta missä se on pakoitri^l
kertaa elämään Canadassslni[
jokainen Vapauden lukiis,!
si siihen joukkoon, jotka Wj
ia tekevät mahdottomakä M
perustetun hurttajärjestön
suomalaisten keskuudessa, (
38 suuri eli pieni kussakin q
^a. — Esa,
LASTEN VANHEMMlt
Suomalaiset lasten vai
Torontossa, kenellä teisti oij
tai useampia, olkoon poila 1
tö, jos niillä on hiukankaj
alkaa opettelemaan soitto»,T
le vanhemmat voivat ostaij
laisen instrumentin, niin q
lapset ovat tervetuUeet ^
suomalaisen osaston oTja
jonka harjoitukset pidetitfj
sen viikon maanantai- J»f
: tai-iltoina, alkaen kello W
osaston omalla huoneastoj
Broadview Ave. Osasto ojj
tunut saamaan etevän anu"
hen musikinopettajaksi,
Blom'in joka on tunnet^
kimies kautta Amerikan»»
ten keskuudessa. Haa otto!
mielihyvin orkesterin yhtej^
tuessaan miten suuresta
sestä on soitonkin oi«tJ^
tulevai-suudelle ja.sen »WJ
jestyneen työväestö" ^W
Kaikki nekin, jotka JO 0 ^
taa, olkoot vanhoja eli nig
tervetulleita orkestem
Mitä suuremmaksi kas>»»^
ri sen mahtavammabi.^^
vat sen antamat esitys
L^ULUKUOJOJEN
ovat jokaisen viikon
iltapäivällä alkaen
Ltavic-eilulmal^lah aaklieHllao Skpaadhid^eA^f^l
\ Blom'in johdol^ »
ääntä,-silla^mu^"?»
kehitt^väl^ja- *rt
valmista^ . . t y o l ^ o ^ J
rikkaita ' ' o % e « S ^
ron avustama^-j^^^
luokkamme v a h s t J ^ ^J
ta. Ottakaa sus hoooj-n
kunnalla olevat s u o ^ ^^
harrastajat, " f "S^t?
hatkin. tällaista
paikkakunnan ^^'T'^^
U u t kuin Suomal^
Toronton osasto ^ol^
ammattimies 1^^^
Kuoroon y"*- kala»!
sa käyde-ssänne ette
ne turhan t ä h d e n ^ ^
rusteellista oh}»^^
kaamme siis pa'_^
järjestyneiden su ,
Jäisten lcesknu.e^-i ^'
ran matkalle Kteluamerikaan. Ku-
. , , , c- I 11 ' • 1 .. 1 Ien miii."leltanee/teki Hoover mvös
Viime perjantain (syysk. 12 p.) vat .huomen hak.saiie noin vain ka- i „„
^ ' ^ . ^ • I . .... . . . . . I kiertomatkan hleJaamerikaan cn-
Vapaudessa julkaistiin kirjotus Jet ristissä, vieläpä oikein siiinai-vos-
ja pctroleumiomaisuudet .s:.at-:^,^^j.,^j,.j^^j^
tavat vastakohtaisuudet niissä kie-^^ ^ Yhidysvaltain KommunistLscs.
hiimapi«leeceen. i.sa Puoluee.s.sa.
Latinalainen ja Eteläamerika! •>. Tämä suunnaton edistysaskel
taistelu.ita
j a .-jyvälle juiirtunui syynä tämänpäiväiijen kiertokulku:-
f.eer. pulaan kapitalismin yleisen pu­lan
ehtojen alaLsena. Me käsitäm­me,
että edustajiston kirjotetun lau­sunnon,
vaikkakin korjasi tämän
ttureita ja luo- virheen, cli^i pitänyt sisältää ensi-topäutöksiin.
Tämän takia on
väUtämätöntä kajota tuohon kirjo­tukseen
muutamalla .sanalla.
Kas lämmöisiä ovat E. S. A:n
asiatiedot. "Saksa on Suomen fas-cistien
takana ja yllyttää niitä mi-tä
häikäileinältömimpään ja jul-niimpaan
terroriin, saadakseen syn­tymään
maassa levollomuulla, kuo­huntaa
ja keskeisiä taisteluita."
"i^Momea uhkaa vaara selknisclta
taholta, jota ei varsinainen kansa
tiedä ollenkaan varoa, ja lähiaikoi­na
saamme katsella Suomessa pal­jon
merkityksellisiä, raskaita ta­pahtumia,
joista vaan ovat ticloi-
BJa • ylemmät ja vastuunalaisessa
asemassa olevat johtavat henkilöt."
Njel/istuaan tuon salaperäisen, to­dennäköisesti
jonkun porvaripolij
tikoitsijan esittämän "luoteltavan''
''asiatiedon" täydestä, ryhtyy E.
S, _A. etsimään niitä yhteiskunnal­lisia
tekijöitä, jotka ovat lapua-laisterrorin
Suomessa aiheuttaneet,
ja antamaan palttua kirjotuksensa
kolmannessa |a neljännessä para-gtjaafissa
esitetyille, kutakuinkin
0))ceiUe selittelyille. Tuosta sala^
]Seräisyytlä uhkuva.sta asiaticdos-lääh-
luulee E. S. Ar löytäneensä
"yhteiskunnallisia tekijöitä". Hän
puhuu Suomen itsenäisyydestä, jon­ka
Saksan.imperialismi uhkaa kaa­pata.
Ei muuta kuiii "Järjestetään
vaan. kulissien takaisesti Suomeen
keskeistä epäjärjestystä, terroria,
tjysteluita, niin onhan luonnollista
että täytyy pyytää Saksan, fascis-tiselta
hallitukselta apua palaut-tiifoaan
'järjestys' jä"'lailliset' olot,
kuten 1918..." E. S. A. edelleen
kuvittelee, että kun Saksa on alis­tanut
"Suomen valtansa alle", tu­levat
'europalaiset imperialistiset
vallat varmasti siunaamaan moisen
teon.
Mitä ensinnäkin tulee Suomen
itsenäisyyteen, niin luokkatietoiset
typläiset ovat tottuneet siitä puhu­maan
sitaateissa kaiken sen aikaa
kun.Suomessa on ollut n.s. tasa­valtalainen
hallitusmuoto. Suomi
on _ imperialististen maiden, etu­päässä
Englannin, vasallimaa.
I^uomessa on yli kahdeksanmiljaar-dia
markkaa ulkomaista pääomaa.
Siiomen; markkinoilla isännöivät
etigläntilainen, amerikalainen, sak­salainen
ja ruotsalainen pääoma.
Nämä imperialistiset rosvomaat
varmaan tietävät — vaikkapa Suo­men
"varsinainen kansa ei tiedä"
mitä Suomessa tapahtuu. Muis­tammehan,
että englantilaisia sota-aluksia
vieraili Helsingin edustalla
kesä- ja heinäkuun vaihteessa, siis
jjtiuri fascistikaappauksen aikana,
leivät ne siellä sattumalta olleet, to-veVi
E. S- A. On kerrassaan vää­rin
sanoa, eHä vain "Saksa on Suo­men
fstscistien takana". Suomen
fascisticn takana ovat kaikki ne
imperialisti.set rosvomaat, jotka
kontrolloivat Suomen markkinoita-
^^^''^Mitä sitten tulee siihen, että toi-eejf
imperialistiset vallat tyrkkäisi-in,
Canno-etla
.Neuvoslolutto-vaslai.se.^a lai.s-! . .• ••
lel, ussa k1 ai-1k k1 i• i•i nperi•a lIi-s t.•js et. rosvo-!I ka•u pp' aa / la sen .. lakia .se, o.s..t.i ^v iime
• . . , . ... ... .. vuonna Argentiinan velinaa l.ana-maat
ovat vksimielisia, multa tama , , , ,
. . . .• . , . . .. , Idan vehnän aseniasla- Ylidysval-seikka
ei suinkaan poista niiden' . c n i . „ . : . . . , . . , , . .. ... . i tain Smoot-Ilaxvley-tullisaados
keskinäisiä ristiriitoja eika kilpai- ,. . .. • . •••
, . . . . ... .. i koski Argentiinan maanomistajiin
luu uusien snrlornailten — vaik- . . , . . \.
, .... 1 . c • ja osaan vientikaupan harjoiUajis-kapa
niinkm kovhain kuin Suomen •' ^ . , , ., ., vn
— hankkimiseksi. ta. Sy/ ntv. i ankara kilpi ailu. Yh-
Johlopäätelmissään joutuu E. S.;
A. yhä pahemmin harhaan. Kas
maisen puheen virheellisen esitte-
Itaisia. Siitä lymuodon myöntämisen. Edustajain
kirje Ame- lausunnon viidettä (5) kohtaa on
pula karjislaa _ n o i l l r n , ^.^^^^ Puolueen jäsenistölle, palja..- arvosteltava siinä, että .semijaan
maitten sisäisiä prohleemeita. Ali-.^^^^^ Lovestonen ja kumppanien .kun tekisi tällaisen tunnustuksen j a
neet imperialistit riistävät raataja- gppcj-tunistisuuden. puolue on mars-j
o u k o i l l a elinvoiman j a tekevät nia-jiinut eteenpäin Kominternin l i n -
rionelteja, nukkeja, presidenleislä. jalla ja voittanut ratkaisevia saavu.
Englannin "työväen"-hallitus ajnajtuksia cikelsto-siiven luopioista, jot-julkisla
imperialistisen . diploma-; ka ovat poi.stettu puolueesta ja on
lian politiikkaa. Canada, jolla on | ^^^^tellut väsymättömästi oikeisto-dysvallain
kannallava aines pääsi
j)arenimailc puolelle, josla oli seu-
^ ' ' " i " . ' . ' . " " m . I i rauksena Irigoyenin erottaminen
noin han kirjottaa: Loiipululos: . . • .
..... 1 •• c • presidentin loimesta, ja lähempi
on it.sKSlaan selvä: .*3uonien omis-j' . ... -i . . i i , „
lavan l, uok, an sak1 sal1 ai•s i-lnl a salI ai•s i-11l la.! y•'h leistoiniinta Yhdy.svallain kans- na. .E telaamerikan maitten tapah-iiäis„j ouk,^o t vallankumoukse^ll. e,
. . . . . . ... r» - i - siiven tendenssejä vastaan, mitka
imperialistisia inlre.sseja Brasilias-' ^ , , ,„i„
' ... i ilmaantuvat jokapäiväisessä puolu-sa
j a joka on sotkeutuneena -sekaj^^^ elämä.s.sä. Tällä tavalla on
hrilliläiseen eitä yhdysvaltalaiseen j p ^ ^ j ^ ^ valmLstanut. ittcään joukko-i
m p e r i a l i s m i i n , .seuraa huolestunee-^ työhön ja voittaa Amerikan työ-kätyreillä
on aikomus iskeä veri-j^^'
.soi kyntensä Suomen vallanku-i Saadakseen Irigoyenin syrjäyltä-moukselliscn
työväenliikkeen kurk-' misen kansanomaiseksi käyllivät
kuun raaemmin kuin koskaan cn- Yhdysvaltoja suosivat ainekset hy­väkseen
tyylymällömyyltä, jonka
talouspula oli aikaansaanut jouk­kojen
keskuudessa. Irigoyenin ti­lalle
aseltival he hallituksen, joka
.senäi.syyden hinnalla, siitä ei nuo' joukkoihin nähden tulee ajamaan
nen. Samalla murskata niin val-tiolli.
set kuin poliittisetkin järjes­töt.
Vaikka tämä tulisi tapahtu­maan
niin raskaalla kuin maan it-kapitalistien
katalat fascistiset joh
to-'nerol' tule välittämään." To­siaankin!
Aikomus! Onko Suo­men
oletetun itsenäisyyden mene­tys,
ja sen sureminen, niin him­mentänyt
toveri E. S. A : n silmät,
että häneltä jää huomaamatta' se
tosiseikka, että imperialistien veri­set
' kynnet jo ovat niin syvällä
Suomen vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
kurkussa kuin mitä ne
mahdollisesti voivat olla aikana,
jolloin julkinen kansalaissota ei]
ole käynnissä. Mitä ovat kaikkien
luokkataislelukannalla olevien työ-väenlehtien
ja järjestöjen lakkaut­tamiset
aina voimistelu- ja urheilu­seuroja
myöten, eduskunnan työ-läisjäsenlen
ja ylipäänsä työväen­järjestöjen
toimitsijain murhat,
vangitsemiset, pahoinpitelyt ja
maasta karkottamiset, y.m. erilaiset
väkivallantyöt, joista on tässäkin
lehdessä kerrottu, ellei fascismin
äärimmäisen julmia otteita vallan­kumouksellisen
työväenliikkeen
kurkussa. On kerrassaan väärin
ja harhaanjohtavaa käyttää sanaa
aikomus moisen tilanteen vallites­sa.
yhtä taantumuksellista politiikkaa
kuin mitä kukislellu hallituskin
ajoi.
Canada on läheisesti kiintynyt
Argentiinan tapahtumiin sen takia,
eitä Argentiina on Canadan suu-rin
kilpailija maailman yelinä.-
tumia, vaikka keltainen p o r v a r i l l i - 3. Me hyväksymme danadalai-nen
lehdistö nimillääkin niitten sen Puolueemme veljesedu?tajain
vallankumouksia vain silkoiksi
"palatsivallankumouksiksi". Ele-lausirnnot
arvostellen canadaläisen
Puolueemm3 johdon tekemiä virheJ-itäf
veljespuolueemme. Yhdysvaltain
läamerikan maitten kapinat saat-j jj^^j^^j^j^^ig^j^ Puolueen edessä. Me
lavat sodan vaaran entistään kuu-, vj^g^^n^jYie tämän canadalaisten
mempaan pistetiseen. Agitalsioiiin i veljesedustajain itiearvostelun Ame-levittäminen
imperialistista solaa j r i k an puolueen konventsionissa ter­vastaan
ja työväenluokan järje.=tä-i veellissnä kehitysvaiheena, mikä aut-minen
luokkataistelua v a r l e n . e i olelt^^^ Canadan Kommunistisen Puo­lueen
tilanteen ja tehtävien sel­ventämisessä.
milloinkaan ennen ollut niin- tär­keätä
kuin juuri nykyään. Vaik­kapa
Canadan porvarislehdislö ei
4. "IsJle tervehtimme veljesedusta-jäimme
toisessa lausunno.ssaan te-sanoisikaan
mftään Etelaamerikan'j^gjnää tunnustusta konventsionin
tapahtumista, tulevat Canadan fi-.edessä virheellisiin esittelyn muo.
oikaisemisen, se hylkää syytöksen
kiertokulkuisen pulan kieltämisestä
kolmannessa kaudessa. Mutta tois­t
a puhetta, myöntäen virheen, on
tervehdittävä välttämättömänä vir­heen
oikaisuna.' Me käsitämme koh­dat,
mitkä si.sältyvät kirjoitsttuim
lausuntoon, oikeak.si, emmekä katso
tämän lausunnon jälkeen mahdol­liseksi
pitää edustajia syyllLsinä vir­heisiin
kysymyksissä koskevana ta.
louspulaa tai neekerikysymykscssä
,5. Me tervehtimme konventsionin
päätöstä poliittisen byroon teesien
lyklcäämisj^stä uudelleen kirjotetta-vaksi.
Tämä kieltämättä • katsottiin
välttämättömäksi koska seitsemän­nen
konventsionin teesien tulee jo­kaisessa
.suhteessa edustaa mItÄ
tarkinta puolueen linjan Ja tehtä­vien
esittämistä, puolueen ollessa
kommunismin luoplovihollisten ym.
pärölmänä, mutta jotka todellisuu­dessa
ovat vallankumouksellisen to-crian
vihollisia samoin kuin luo­pioita
ja pettureita käytännössä.
Canadan Kommunistisen Puolueen
pciiittinen komitea
on jo ladottu jä
etaan paraikaa, mikä
että myöhästyneitä
kirjoituksia voidaan panna julkai­suun
vain siinä tapauksessa, jos t i ­laa
sattuu jäämään.
Siis, jos kirjoituksenne on vielä
vähän kesken, niin vilmeistelkää se
heti ja toimittakaa se nopeasti pos­t
i i n .
Myös niiden kirjoittajien, joille e-rikol?
ten aiheitten takia erikols-so-p
i m u k s e l l a ^ n myönnetty aikaa e-neramän,
on kiirehdittävä, sillä aika
rientää nopeasti.
Käyttäkää osotetta: Työmiehen
Joulun toimitus. Box 553, Superior
Wis.
LAPUALAISISTA SANANEN
nanssiporhot olemaan valppaita ' . • '~- T"..!— , l "!
niitten suhteen. - L. M. CaMoan iiietsa- ja maatyöläisten «ike
Kommiihistisen Puolueen jäsenille
Alempana julkaistut Canadan Kommunistiaen Puolueen '
poliittisen komitean lausunnot Yhdysvaltain Kommunistisen
Puolueen viime kesäkuussa pidetyn konventsionin yhteydessä
ovat muiden kiireiden takia epähuomiossa jääneet saattamatta
julkisuuteeik riuomenkiclisenä. Niihin syventyminen nyt muu*
tamia viikkoja myöhemminkin on hyödyllistä kiinnittämään
huomiota niihin kyr.yniyksiin, joita vallankumouksellisen prole­tariaatin
Puolueen tulee jatkuvasti pitää mielessään jokapäiväi- .
sen työskentelynsä viitoittamisessa. — KESKUS.
CANADALAISTEN EDUSTAJAIN LAUSUNTO YHDYSVA.LTAIN KOM­MUNISTISEN
PUOLUEEN SEITSEM21NNEN KONVENT.
SIONIN T E E S E J Ä KOSKEVANA
1. Me olemme sitä mieltä, että
teeseissä ilmenee eräitä puutteelli
suuksia.
Kirjoituksensa viimeisessä para-1 2. Canadan Komipunistisen Puo-aafissa
E. S. A. huudahtaa: "On lueen poliittinen komitea el 0I3
noustava taisteluun sitä uhkaavaa
vaaraa vastaan mikä uhkaa Suo­men
itsenäisyyttä, Suonien työvä­keä
ja Neuvostoliittoa." Kaksi vii-niemainitlua
seikkaa ovat todella
sellaisia, joiden puolesta kaikkien
maitien luokkatietoisten työläisten
tulee nousta, — ja he myös nouse­vat
taislcluun. Mutta kirjotlaja lie
asettanut nämä kaksi viimeksimai­nittua
vain jonkinlaisiksi koris­teiksi
ensi tilalle asetetulle Siio­men
itsenäisyydelle, jota ei ole ole-mas.
sakaan, kuten jo ylempänä ojo.-
tcttiin. Suomi voi saada todelli­sen
itsenäisyytensä, sen kansallinen
käsitellyt tee.sejä, eikä meidän mie­lipiteemme
ilmaise Canadan Puo­lueen
pohittisen komitean ratkaise­vaa
kantaa.
3. Pääasiallisin puutteellisuus
teeseissä, meidän mielestämme, on
katekoorisesti osoittaa että maail­man
kapitalismin ristiriitojen kär-kevöltyminen
kolmannessa kaudes­sa
avaa kypsyvän vallankumouksel­lisen
tilanteen näköpiirin . Teesit
eivät selvästi eristä kolmatta aika­kautta
yleisessä sodanjälkeisessä
kapitalismin kriisissä.
4. Toinen teesien pääasiallinen
puutteellisuus on nykyisen talous­kriisin
analyseeraamisessa. Me kiel-ilämme
syytöksen, 6ttä me kuvasim-minen
tulee olemaan itsessään . yliä
edelleen terävöittämässä ristiriitoja,
jotka kaikki kärjistyvät kolmannes,
sa kaudessa.
5. Me ajattelemme olevan yiaa-ran
teeseissä annettavalle käsitteel­le,
että proletaarisen vallankumo­uksen
perspektiivi ön vain uuden
sodan syttymisen kautta. Tätä vaa­raa
vahvistaa se pääasialline.i puut­teellisuus,
minkä olemme jo o.sotta-neet.
C. Me kiellämme syytöksen, että
me unhotimme vallankumoukselli­sen
publueen niin kutsuttuna "sub­jektiivisena
tekijänä" nykyisen pu­lan
voimien keliittämisessä. P^in-1'^
Tämän vuoden aikana on Cana­dan
Puutavara- ja Maanviljelystyö-läisten
teollisuusliitto laajentanut
toiminta-oluettaan ja väikutuspii-ään
kautta koko Canadan ulottu­vaksi.
Uniolla On nyt useita vilkkaas­sa
toiminna.s-a olevia unio-osastoja
aavikkomaakunnissa, British Colum­bian
maakunnassa ja parhaillaan bn
useita uusia osastoja järjestäriiis-
1 työn alaisena. Aavikoilla Järjeste-
I tään elonkorjaajia ja varsinaisia
, maanviljelysalueiden kuukausi-: ja
päiväpalkkf<(|yölä^lnä,, samalla ker­taa
kuin myöskin kootaan järjesty­neiden
riveihin puutavarateollisuu-dsn
aina liikkeellä olevat joukot.
Port Arthurin alueella on tämän
vuoden aikana järjestetty viisi.maa-
.seutuosastoa uniolle. ja täytyy sa­noa
että tässä on onnistuttu erino­maisen
hyvin, sDlä nämä uudet o-sastot
eivät ele ainoastaan nostaneet
union toimintaa mutta lujittaneet
n i i n puolueen kuin suomalaisen jär-jestöryhmien
asemaa ,sillä suuri
määrä tilapäisesti maaseuduilla elä­vistä
metsätyöläisistä on nyt saatu
k i i n n i kaikenlaatuisiin yhteispyrin-töiliin,-
TOihin he ennen vain anihar­voissa
tapauksissa'ottivat 0:aa.
Nyt toiminnassa olevat aavikko-keskuksien
unio-osastot ovat jo tä­hän
mennessä kyenneet vetämään
ympärilleen useita satoja harhaile­via
kulkutyöläisiä ja tulevan työt­tömyyskauden
aikana voidaan näitä
nyt järjestyneitä joukkoja käyttää
lähtöpohjana vaikutusvaltai?en työt--
tömyysliikkeen. luomisessa. Työnan-
.tajien hallitus ja yksityiset työnan-
. . , . . . . , „ i tajat suunnittelevat parhaillaan ha-vastom
kapitalismm hikkeellepane- []7/ ... . , . .. ' ' täapukamppien rakentamista, ra-vapautuminen
voi tapahtua väin me kolmannen kauden jatkuvan ta.
yhteiskunnallisen vallankumouh-sen
kautta. Suomen oman porva­riston
kakislamisella, neuvostoval­lan
perustamisella nykyisen impe­rialistien
vasallina olevan porvatil^
li sen "tasavallan " tilalle.
•'.'•ii Etelaamerikan kapinat ovat kilpailevien
imperialistien juonitteluja
Argentiinan ja Perun äskeisis­tä
kapinoista ovat porv^arilehdet
^taneet lukijoilleen sellaisen vai­kutelman,
että nämä kapinat ovat
qllfet vain yksityisten henkilöitten
välisiä rähinöitä ja etteivät ne ole
missään yhteydessä mainittujen
ihaitten poliittisen ja taloudellisen
til^^iteen kanssa.
Argentiinan tapahtumat ovat yh-saisena
alaspäin riutumisena, r^ä-mä
syytökset ovat vääriä. Meidän
mielipiteemme on. että tjivulla 6
talouspulan syyksi On annettu tuo-vain
lakien leninistisen konkreetti­suuden
puute teeseissä esiintuo
moisen ala-arvioinnin vaaran.
7. Me pidämme Labor Party'a
käskevän kohdan teeseissä liian riit­tämättömänä
ja hyvin puutteelllse-l
a huolimatta lyhytsanaisuuden
tarpesta teeseissä.
8. Me hylkäämme syytöksen, ^ et-tä
neekereitä koskevassa kysymyk-tannon
voimien rajoittumattoman 'se.ssä meidän kannallamme olin o l -
kehityksen tendenssien ja rajoite­tun
joukkojen kulutuksen välinen.
rLstiriita, osottämatta "selvästi, et­tä
tämä kapitalismin liikkeelle pa­neva
laki ei nyt toimi "tyypillisellä"
tavalla, kuten on luonteenomaista
teollisuuskautena, mutta työskente­lee,
ei ainoastaan yleisen^ pulan
puitteissa, mutta suhteellisen vai
tenä uutena räikeänä todisteena kiintumlsea likvidoitumisen alkami-niistä
imjierialislisisfa kilvotteluis- "^^^^ tilassa. On oikein lausua, etta
ta, jolka johtavat Suurhritannian ^^"^•^'^"^'''^"^ J'^ käytännölliseltä
j a Yhdvsvallal sotaan keskenään, "^ikökannalta nyk.nnen talouspula
Yhdysvalloissa voidaan läpäistä.
Sempätähden ensimäinen lause tee-
. . . . . . . . , .seis-ä on väärin, sillä käänteellä
milleen laliiialai.sessa ja etelä- puoiuee.ssa on laajempi kuin ta-
Amerikassa. Irigoyen, virastaan louspulan perusta. Myö.skin teh-lut
jotaJcin yhteistä Luxemburgflaf-suuden
kanssa, mikä kielsi kansal­lisen,
kysymyksen r Tov. Browd«r
johti, kansallisen kysymyksen ab?^
traakkisuuteen kolmannen kauden
konkreettisista historiallisista olo-suhteista.
Yhtäällä on vaarallista
opportunismia kieltää kfAnsrJiinen
kennuttaakseen maanteitä, rautatei­tä,,
voimalaitoksia ynnä muuta sel­laista.
Nämä yritykset ja suunnitte­lut
tarkoittavat vain sitä, että hä­tääntyneitä
työläisiä tullaan halli­tuksen
ja yksityisten töissä nylke­mään
entistäänkin säälimättämäm-mällä
tavalla. Näistä hätäapukäm-pistä
tulee kaiken todennäköisyyden
mukaan todellisia orjaluolia, missä
työläinen riistetään luuta .myöten.
Metsä- ja maatyöläisten !unio suun-öjtjjeiee
, patrhaillaan. jrjestää. ^ jouk--
koii.an .'.-taJsteiepia,^'^ :t.ätä • rlistotoj.-r
m^RJdettä vahaan.^Njii». ;^vallisiile
k u ^ . . , hätäapukämpillekin... jjulla^^n
upion .t?h9(lta, periist^maan työn^aa-kpmiteoitä..
j.a näiden avulla tullaa.;!
taistelemaan uhion palkka- ja työr
päivävaatimustsn puolesta. K a i k k i in
keskuksiin mihin työttömät metsä-k
i i n pienempiinkin maaseutukeskuk­s
i in missä muutamakm kulkutyöläi-neh.
asustaa. Huono työaika ei saa
lamaannuttaa toimintaamme vaan
päinvastoin juuri nykyisen tilanteen
vallitessa, sen täytyy .nas^attaa toi­mintaa
ja toimintaintoa kaikkialla.
Nykyisen kriisikauden nälkiinnyttä-mät
tyytymättömät ja • epätoivon
kannustamat työläiset tullaan jär«
jestämään taistelurintamalle niin
kaupungeissa kum työmaillakin. V a i .
lankumouk-ellinen propagandatyö
voimaperäistytetään kaikella taval­la.
Union julkaisemia työttömyys-julkaisuja
tullaan levittäriiään vii-kottaisesti
ja säännöllisesti n i i n mo­nella
eri kielellä kuin on tarpeellis.
ta.
Tähän kaikkeen pystyy osaltaan
metsätyöläisjärjestömme, sillä se ei
kaskaan järjastöllisesti ole ollut n i in
hyvässä asemassa kuin se on tällä
kertaa. Tähän saakka on unlommc
ollut vain paperipuun katkaisijoi­den
unio, missä näiden syiden vuok­si
on ollut pääasiassa . v a in suoma­lainen
jäsenistö Ontarion maakun­nassa.
N y f on liikkeemme laajentu.
nut yli Canadaa käsittäväksi liik­keeksi,
jolla on vaikuttavia keskuk­sia
kaikissa johtavissa kaupungels-sp.
ja toimitsijoita jokseenkin kai­kista
kansallisuuksista samaten kuin
jäsenistöäkin siinä määrässä, että
jäsenistön enemmistö "alkaa nyt jc
olla muista kansallisuuksista eikä
vain suomalaisista. Tarvitaan vain
hyvää yhteisymmärrystä ja yhteis­tä
ponnistelua, niin muutamassa
kuukaudessa uniostamme muodostuu
suurten kulkutyölälsjoukkojen todel­linen
ja vaikutusvaltainen johtaja.
Puolueen ja joukkojärjestöjen jä­senten
yhdessä union jäsenten ja
järjestäjien kanssa on perustettava
unid-osastoa pienemmillekin seuduil­le,
sillä vain osastojen ja toiminnan
komiteoiden kautta voidaan alino.
maises-sa liikkeessä olevat kulkutyö-läiset
pitää järjestjrneinä ja toimi;
vina työläisinä. Samaten yleisen
mielipiteen täytyy muokkautua u-niollemme
ja kulkutyöläisille paljon
sua>icnisemmaksi kuin mitä ssi täl­lä
kertafi 5 hj^ lJ i > \f
Tällä kertaa alamme viikkokir-jeen
lainaamalla porvarillisesta
päivälehdestä "Telegram" seuraa­van
pätkän, joka puhuu itsepuo-lestaan
siitä konnuudesta, mikä on
käynnissä niiden harvojen "lapua­laisten"
keskuudessa, jotka koetta­vat
Canadassakin mitä likaisimmin
keinoin pyrkiä täällä^-olevan suo­malaisen
työväestön keskuuteen,
saadakseen ihmisryöstöt keskuudes­samme
päiväjärjestykseen, kuten
Suomessakin; saadakseen maassa
oleva,n porvariston ryhtymään sa­manlaisiin
laittomuuksiin täällä,
kuin puoliraakalaismaassa. Suo­messa,
jossa parhaillaan peuhaa
työläisten verta janoava raakalais-joukko.
Tähän pyrkii Canadassa
oleva moraaliton valkosuomalainen
roskajoukko suomalaisten keskuu-desra,
valtaluokan tukemana. An­namme
siis uutisen puhua:
" S u o m a l a i s e t
1 u"nn- jp u n a i s i a
t a i s t e-
V a s t a a n
t ä ä I 1 ä. Koko Dominiota käsit­tävä
seura pitää ensimmäisen : ko­kouksensa
Hygeia-haalissa lauan­taina.
Uudet Suomesta tulleet
canadalaiset suunnittelevat kom­munisti-
agenttien toiminnan lopet­tamista
heidän maastaan tulleiden
siirtolaisten keskuudessa. Tämä
maanlaajuinen järjestö tulee pitä­mään
ensimmäisen yleisen kokouk­sen
Hygeia-haalissa lauantai-illalla.
Kun meidän kansalaisemme saa­puvat
tänne, on enemmistö heistä
kykenemätön puhumaan sanaakaan
englanninkieltä, ja kun ei meillä
ole 'tähän asti olhit omaa järjes­töämme,
jolta he olisivat voineet
saada ohjeita, ovat punaiset agi­taattorit
ottaneet tavakseen ottaa
tulokkaat haltuunsa, sanoi Lauri
Salmi, yhdistyksen ensimmäinen
puheenjohtaja. Me tulemme perin­pohjin
"tiedustelemaan jokaisen mie­hen
ja naisen meameisyyden ennen­kuin
ryhdymme avustamaan; tällä
tavalla me kykenemme pitämään
vastenmieliset ainekset ulkona.
Pastori Kalle Mäkinen, joka on
21 vuotta toiminut suomalaisten
merimiesten keskuudessa New Yor­kissa,
saapui tänne tällä viikolla
ottaakseen lialtuunsa ensimmäisen
luterilaisen kirkon täällä. Hän on
uuttera yhdistys-työskentelijä.
Me haluamme canadalaisten ym­märtävän,
että me olemme hyviä,
lainkuuliaisia ihmisiä ja haluamme
tehdä Canadasta uuden kotimme,
sanoi hän Telegram'in edustajalle.
Suomessa on maataviljelevä luok­ka
järjestänyt lujan, kommunisti­vastaisen
liiton, niin lujan, etteivät
punaiset uskalla avata suutansa-kaan
siellä. Mutta, onnetonta kyl­läkin.
Yhdysvalloissa ja, kuten mi­nulle
on kerrottu, Canadassakin
nämä punaiset agitaattorit saavat
haltuunsa meidän kansalaisemme
heidän saapuessaan tänne. Kun e.'
ole olemassa järjestöä, jossa puhut­taisiin
heidän omaa kieltään, salli­vat
nämä- uudet canadalaiset kietoa
itsensä kommunismin liepeisiin, jo­ka
pusertaa heiltä $ l : s t ä $10:neen
jokaiselta, hän selitti,
e 1") Aipo|£{^^ i , ; sanomalehdistön
l ä n i ä kansainvälinen imperialisti­nen
kilpailu on kärjistynyt äärini-erotett
» Argentiinan presidentti,
oli altis tekemään liiton brittiläi-dään
virhe kun ei osotcta, että tä­mä
mahdollinen pulasta selviyty-kysymys
ja sen johtopäätökset puo- kulkutyöläiset kokoontuvat tul-lueelle;
toisaalla on yhtä opportu- j i a an perustamaan työttömien jaosto-nistista
väittää että nykyisessä his^ j a ja. yhdistiimään ne ylelsmaalli-toriallisessa
kaudessa teoreettisesti seen työttömien liikkeeseen. Katu-eli
käytännöllisesti mahdollista nee-kerijpukkojen
saavuttaa itsemäärää­misoikeutta
ilman proletaarisen val­lankumouksen
voittoa. Me emme u-S-ko,
että tämä esittelymuoto rajoit­taa
it^emääräämistaistelun muoto­ja.
Tee.slt eivät anna oikeaa mää­rittelyä
tässä asiassa.
j» haalikokouksia tullaan pitämään
säännöllisesti. Työnvälitystoirais-toista
muodostetaan agitatsioni- ja
järjestämiskeskuksia ja jokaiseen a-vautuvaan
työpaikkaan lähetetään
järjestäjiä ja työmaalähettejä. U-nio-
osastoja perustetaan suomalaisen
j a ukrainalaisen järjestön avustama­na
sekä puolueen tukemana kaik-öifctömästi
mukana ksiikki johtavat
fyhmät kaikissa näissä järjestöissä.
; Siinä kauaskantoisessa, uhrauksia
j a varoja vaativassa työssä, mikä u-niollamme
on edessä, tarvitaan kaik­kien
tovereiden yhteinen j a jaka­maton
apu. SatatuhantLset metsä-ja
kulkutyöläisten joukot on järjes­tettävä
hinnalla millä tahansa ja
tiukkaan taistelujärjestöön järjes­tettyinä
on nämä joukot heitettä­vä
luokkataistelun rintamalle tor­jumaan.,
toisten työläisten kanssa
porvariston aina raivokkaammaksi
^?ain perinpohiai^n k^vatul^n a- j kautta m^ voimme esittää asiat sel­lulla,
jossa ifiMtuKl&^^d^Viiriaiäina- knin.niB bvötrmSeat. minun
täytyy surulla isanpa,;lpplevat, etta
pohjaltaan p^'iiai^'iä,VT[iän selitti lii­kutettuna.
Meidän toinen tarkoituksemme
on valvoa, että kansalaisemme saa­vat
sopivaa työtä.
Tohtori Kauko Koti, yhdistyksen
sihteeri, sanoi, että yhdistys tulee
ryhtymään yhteistoimintaan rauta­teiden
siirtolaistoimistojen kan.^
jotta vastasaapuneet ihmiset voisi­vat
saada maata pohjoisessa, saisi­vat
sen puhdistetuksi ja voisivat
rakentaa pieniä maatiloja."
käypiä työläisten elinehtoja vastaan rp- ^ ^ g kokous pidettiin syyskuun
tähdättyjä hyökkäyksiä. Nämä näl- 13 pgi^ä sanotussa paikassa. Ti-kiintyneet
ja jatkuvan työttömyyden laisuudessa oli allekirjoittaneen
kiusaamat joukot tulevat Järjestet-1 g^ämien tietojen mukaan kello yh-tyinä
muodostamaan mahtavan a- dentoista aikaan 72 osanottajaa ja