Vapaus, September 16, 1930

              1930 Tiistaina, syysk. 16 p:nä - - Tues.. Sept 16
iden Port Arthurissa olovan
aliikkeen hoitajan \m
haettavana
I haaraliikkeen hoitajan paikka julistetaan täten
Hakemukset j a paJkkavaatimukset pitää olla saa­den
johtokunnalle syysk. 23 p. mennessä, j a toi-
•a heti valinnasta ilmotuksen saatuaan. Hakijan
Canadan Suomalaiseen Järjestöön. Emottakaa
järjestöihin kuulutte.
n kuuluu hoitaa kirjakauppa-, rahanvälitys- ja
sekä ohjata j a valvoa Port Arthurin alueen
amiesten toimintaa.
Lähettäkää hakemukset osatteella:
JOHTOKUNTA. BOX 69. SUDBURY, ONT.
J. W. Ahlqvist,
Liikkeenhoitaja.
mka luokkamme
:ymisen kautta
A KOKOUS
rjestön Toronton
en kokous pide-itai-
illalla, syys-
Ikaen kello kah-ibor
Lyceum'illa
lapukaa joukolla
ksi aikovat! —
väen näytelmäuutuuden "Kaarina
W a r j o l a " . — Huom.! "Syysma-nöö
v e r i e n " kuvia myydään 10c
kpl.
L.—t i .
Montreal
nus. Samassa Idrjoitulcsessa arvos-teilaan
heidän jäseniään j a ketä voi
ottaa Jäseneksi: "Nyt heti alussa on
joku pidemmän aikaa tässä maassa
ollut meidän mukanamme, joka on
hyvä, mutta silloin kuin meidän
johtoon pyrkii henkilöitä joidenka
tähän astlnen toiminta on kirja­vaa,
toishiaan ollen I.W.W:läinen,
lakonjohtaja, työttömäin sotilaskul-kueiden
järjestäjä, kommunisti,
isänmaallinen sotilas. Voiko tällai­seen
luottaa? Näytelköön kuinka
hjrvää osaa tahansa." Kirjoittaja
näkee, että jotkut heidän joukos­saan,
jotka ovat päässeet johtoase.
maan. eivät olekaan sitä "priima"
puhdasta Suomessa valkaistua Jouk.
koa, joten tällaiset. on karsittava
ja koko johto annettava alnoas-taan
priima 1918 valkaistuksessa
oUeUle henkilöUle. Joka paikka todis­taa
sitä auttamatonta hapuilemista
mitä uudella tulokkaalla on. Miläs
tällaisesta tuumaa ne "puolueetto­mat"?
— J . S.
"JULKILAUSUMA TOV. EDVARD
LAPINSALOLLE JA PORT ART­HURIN
vS. J. OSASTOLLE"
<^ KIRJOTUKSEN JOHDOSTA
työväen-amo
K i l i - i l t a.
BÖverit"
tinen ensi-ilta on
päivä kello 8,15
äkee Kalmannin
Syysmanööverit"
valon Torontos-e
on koetta-ansa,
että tämä
stumaan j a Var-
)uoli, joka näyt-urimpia
kompas-tyydyttää
vaati-aja
kuuntelijaa.
Kääriäisen ol-operettimies,
on
a näyttelijöistä
i'in kanssa kaik-ikset
esiin, mitä
"Rantakorko". — Tämä uusi S.j.
-näyttämöliiton näytelmien kirjoitus­kilpailussa
palkittu Sacco-Vanzettl-alhelnen
kappale esitetään osaston
näyttämöllä ensi sunnuntaina, t.k.
21 päivä. Kappale on alusta lop­puun
asti vaihteleva ja puoleensa
vetävä, sekä samalla opettava.
Vaikka se on näyttämölleasetuksent-sa
puolesta jonkun verran raskas
oikeushuoneineen ja vankilakoppi-neen,
on osaston näyttämö kuiten­kin
siitä huolimatta päättänyt uh-rata
tämän ylöslaittamlseen.- Si­säänpääsyliput
huonon ajan vuok-.
sl ovat tällä kertaa 35—40 senttiä,
Muistakaapas kalkki saapua katso­maan
tätä uutta näyttämö-uutuutta.
Lainakirjasto. — Osaston talolla
olevan lainakirjaston hoitaja on i l ­moittanut,
että kirjastoon on saa­tu
paljon uusia kirjoja kesän ai:
kana, ja kirjasto On täydessä lai­nauskunnossa.
Pidetään auki joka
torstal-llta kello 7.30—8.30. Luku­haluiset
muistakaapas käydä kat*
somassa kirjoja lalnastosta. Samoin
k u i n on pyydetty huomauttamaan.
En halua lähteä pitempiin "sa.
nomalehtisotlln", sillä näissäkin ky­symyksissä
on työnantaja aina oike­assa.
Pidän huomautuksen oikeutet­tuna
minun kohdaltani. Vaan Port
Arthurin osasto el kiinnittänyt m l.
nua tuntiakaan aikaisemmUi toimee­ni
kuin olin ulossanonut Itseni K l r k.
land Laken osastosta — tämä voi­daan
koska tahansa todistaa. J a jos
Kirkland Laken toverit olisi tar­kastaneet
näitä kysymyksiä, mistä
oli kirjoituksessanne mainittu, 11.
man mielivaltaa, tositoverillisessa
hengessä, l i i l n olen varma, että tulos
olisi ollut toinen. Ainakin n i i n että
"rikkomuksemme" olisi yhteistä,
mitä tulee tähän kysymykseen. M e i.
dän tulee kasvattaa tovereltamme.
vaan emme myöskään saa unohtaa
itsemme kasvatusta.
Toverillisesti, — Edv. Lapinsalo.
Sudburyn Liberty-haalin
näyttämö
Kolmantena kappaleena esitetään
" K a a r i n a Varjola". Kappale on mah­dollisimman
vakavahenkinen. Kur­j
i en olosuhteiden tylsistyttämä työ-läisvaimo,
Kaarina Varjola, myrkyt­tää
lapsensa, toimittaakseen hänet
"onnellisempaan olotilaan" ja saa.
dakseen edes hltulsen huojennusta
raskaaseen elämäänsä. Lain edusr
tajat ja puolustusasianajaja joutu­vat
keskenään kamppailuun siltä, o-lisiko
hänen rangs^tustaan lleven.
nettävä syyntakeettomuuden vuoksi
ehdonalaiseksi. Oikeuden jäsenillä
on kuitenkin vahva ennakkoluulo
uutta yhteiskunnallista rikosoikeus-käsitystä
vastaan, jota kappaleessa
edustaa puolustusasianajaja, ja n i in
he tuomifeevat syytetyn seitsemäksi
vuodeksi vankilaan. Lisäksi on näy.
telmässä multakin sivujuonia, jotka
punoutuvat päSjuinen ympärille.
Kappaleesta on aikaisemmin ollut
selostus tässä lehdessä, sillä tämä­kin
kappale on Suom. Järj. näytel­mäkilpailussa
palkittu.
Myöskin on ohjelmistossa vanha,
tavallaan uskonnonvastainen näy­telmä
" P i r u n kirkko", jota vuosikym­menien
ajan ©n näytelty kaikkialla,
säilyttäen aina harvinaisen suiu-en
mielenkiinnon. Näytelmä erikoisine
näyttämöUeasetuksineen on todelli­nen
suurnäjrtelmä. Lainattakoon tä­hän
näytelmässä esiintyvän "pirun"
ajatus papeista Ja kirkosta: "Shiä
tarvitset pirua", sanoo " p i r u " papil­le,
"pelolttaaksesl hänellä syntisiä.
Koko teidän kirkkonne luhistuisi
soraläjäksl, Jos te olisitte siksi p i ­rullisia,
että hävittäisitte maailmas-
Sivu S
tunut ruumis, herpoaa työn ruhjo-xna
käsivarsi. Huokaisee taas ras­kaasti:
* •
— Jäiköhän lasten ainoa talven
tur\'a turman tuhoksi •
Huolestuneena astelee kommuu-nlmmekin
väki pellolle. Mennes.
sämme katselemme naapurin vai­mon
epätoivoista ponnistusta ja
apea epätoivo valtaa joukostamme-kln
useat. Luonnon kanssa kamp­pailu
tuntuu tavattoman vaikealta.
Mutta toiset, vanhemmat toverit jou­kossamme,
astelevat vaan huoletto­mina
ja itsetietoisina naureskele­vat:
— Olkaa rauhassa, toverit. E i ­vät
nämät hallat meiltä leipää riis­tä.
Mehän kaivamme perunamme
ylös ennenkuin se ehtii ärentyä-kään.
Pellollemme oli kerääntynyt kat­selijoita
aika paljon. Kiistelevät
sitoa keskenään. Toiset uskovat yri­tyksestämme
tulevan valmista, toi­set
sensijaan hymyilevät pilkalli­sesti:
— Kunhan koetatte. Ollaanhan
sitä joskus ennenkto nähty ko­neella
perunoita pengottavan. Tuos­sa
ennenvanhaan Jo Keiton rikkaat
kokeilivat niitä koneitaan. Mutta
epäs vaan luonnistunut. Pois vis­kasivat
koneensa nurkkaan ruos­tumaan
Ja taas käsin kaivattivat.
— Se aika oli kaikkien työnrils-täjäin
loistoaika, jolloin työläinen
oli pakoitettu myymään kilpailun
tähden itsensä orjaksi konetyötä­kin
halvemmasta. Ja sitäpaitsi —
ta saatenan. Piru - hän on teidän ""'aat eivät osanneet hoi-rysmanööverien"
( että ne henkllpt, jotka pvat laina-ollut
etuna se,
ijät ovat "am-joutaneet
päi-on
heidän koh-la
mainittava,
ja kuoroja on
ka, että voirais-pojat
ovat au-aan,
mikä muu-eisymmärryksen.
alaosastojen vä-le
siihen myös-
1 kohdaltamme.
;ita tansseja ja
3sa esiintyy so-linalainen
tans-
Itaan lisää ope-ruston
suhteen
ntossa ehkäitoi-iremmassa
ase-nata
kaupungin
kohtuullisella
ia pukuja mil-samoin
nytkin
kaikkia korkei-rastaava.
n jätämme etu-
. Sanomme sii­ntyvän
kaikkea,
etään loukkaa-ilta
vaaditaan,
tnantti von Lö-iäinen
ja Risa,
unen esiintyvät
>sa operettiteh-nittu
Fort "VVil-siirtyneenä
en-
Marosin näyt-äsa
oleva näyt-
•all. Lippujunk-inen.
Treszkaa
opiskellut !au-siintyy
ensiker-
Kenraali on
>hn Kivirannal-suuri
joukko,
iikäteen, nume-c,
ovella kaikki
i Halonen, A l ­malleen,
kaikkia näyttä­än
näytäntöön
ää. Sitten k o l -
tulemme esit-
, mainion lyö­neet
kirjoja jo kuukausia alkaa ei­kä
ole vielä palauttaneet, olisivat
hyvät ja palauttaisivat kirjat kir­jastoon.
S4. osaston jäsenryntäys. — VII-me
syksynä toimitetussa Jäsenryn-täykse^
ä yhtyi S.j. osastoon yli vii.;,
sikymmentä uutta jäsentä, ja aina
sitten pitkin alkaa on tullut uusia
jäseniä, joten osastomme Jäsenmää­rä
onkin saavuttanut koko korkean
määrän, päästen jo jäsenmääräl­tään
johtavampien suurempien o-sastojen
Joukkoon. Kuitenkin on
vielä paljon suomalaista työläisal-nesta,
jotka eivät ole osastomme jä,
senyydessä Montrealissa. Me volm-me
hyvto nostaa Jäsenmäärän vie­lä
yhdellä sadalla kun vato vähän­kin
teemme Järjestömme työn tun­netuksi
tekemiseksi suurille työläls-r
joukoille. Yleinen työttömyys ajaa.
työläiset käsittämään oman ase­mansa
j a luokkaiisa, sekä eroamaan
kalkista muista sekaseurolsta ja yh.
tymään työväen luokkateistelukan-naUa
oleviin Järjestöihin Ja sen
kautta luomaan työväenluokan o-man
kasvatuksellisen toiminnan,
mitä S." järjestökin tekee. Nyt kun
osastollammekin on Jäsenryntäys
käynnissä keholtetaan kalkkia työ-
-lälsaineksla yhtymään osaston Jä­senyyteen
j a luomaan Montrealin S.j.
osastosta todellisen joukkojärjestön
osaston.
Miten Lapaan Inkon mukana ole­va
kirjoittaa. — New Yorkin Uutl-sissa
t.k. 9 päivä kirjoittaa Montrea­lista
Lapuan lukOn toiminnan mu-kana
oleva seuraavaa: "Seuramme
kautta teemme kasvatustyötä syn-nytomaamme
eteen, jonka puhdis-;
tukseksi me jo kerran asetimme it­semme
alttiiksi ja jonka voimme
vieläkto tehdä, jos tarvitaan. 1918
muistot elähyttäköön meitä. Sen
kunniakkaalle muistolle toimikaam­me
jokainen." — Tästä, voimme
nähdä heidäh järjestönsä tunnus­tuksen.
Me työläiset kylläkin muls.
tamme vuoden 1918 muistot mitenkä-työläisten
yeri virtasi Suomen ja
saksalaisten lahtarlen toimesta, ja
se näkyy olevan nyt heidän tun-
Sudburyn Llberty.haalln näyttä­mön
ohjelmisto on nyttemmin saa­tu
.suunnilleen järjestettyä, silmäl­läpitäen
sitä seikkaa, että ohjehnis-to
olisi työväen näyttämölle tarkoi­tustaan
vastaava, tarkoituksella
päästä Irti porvarillisesta näyttämö,
roskasta. >
Ensimäisenä näyttämömme oh­jelmistossa
tulee menemään " V i l l it
vuoret", Eemeli Parraksen vaikutta­va
kuvaus kaivostyöläisten lakkotais-telusta.
Pääoman mahdto edessä
sortuvat työläiset yksityisinä, joten
helliä el ole muuta ketaoa lielvetli-
ILsestä sorrosta pelastuakseen kuin
Järjestäytymtoen ja lakkotalstelut.
Kaivosparoonlen kätyrien toimesta
syöstään rikkurelta kuljettava juna
raiteilta, joka teko pannaan lakko­laisten
syyksi, saadakseen työläiset
maailman silmissä rikollisiksi Ja toi­mivimmat
työläiset vankilaan. Tais­telu
kiihtyy niin henkilökohtaisesti
,kuin myöskto joukkona, jossa tais­telussa
sortuu niin syyllisiä kuin
syyttömiäkin. Kauniina j a vaikutta­vana
kappaleessa esiintyy vuoriston
erakko, rehellinen ja suorasukamen
vanhus, joka lopulta kaivosparoonlen
palkkaamien pyssy hurttien toimesta
tulee murhatuksi, koska el halua
poistua vuoristomajastaan, jossa on
jo viitisenkymmentä vuotta elellyt.
Toimtota näytelmässä on vilkasta
Ja vähitellen kohoavaa. Kulkurien
vuorosanat hurttien kanssa sattuvia.
Tällainen on lyhyt kuvaus kap­paleen
sisällöstä. Näytelmässä esiin­tyvien
kymmenien henkilötyyppien
esittely jääköön esltysiltaan, joka on
lauantaina t.k. 20 päivänä. Älköön
kukaan Sudburyn j a ympäristön suo-malatoen
Jättäkö näkemättä tätä
jännitysnäytelmää. Joka on sisällöl­tään
arvokas. Antakaamme kanna­tuksemme
omalle eteenpäin pyrki,
välle näyttämötaiteellemme.
Ennakkomyynti pääsylipuille tors­taista
alkaen entisissä palkoissa.
Seuraava ensl-llta on "Uusi pörri­äinen".
Se esitetään lauantaina lo­kakuun
4 päivänä. Näytelmä on
palkittu Canadan Suom. Järj. näy­telmäkilpailussa
ja oli sen sisällöstä
joku aika sitten tarkempi selostus
tämän lehden palstoilla. Kappalees.
sa on myöskin n.s. proloogl, jossa
sattumalta putkaan joutuneet sata­matyöläinen
ja teatterinjohtaja kes­kustelevat
näytelmätaiteesta. Pro­loogl
on mielenkilntotaen.
peruskivenne." "Palvelkoot nuo koU
lot minun puoleltani murhaa, jbtj-ka
antavat papplsjoukon vetää ne­nästä
itseään Ja siten asettuvat i -
keen alle. He eivät ole kelvollisia e-des
helvettiin." — Nihi että: tämä-kto
näytelmä sopii pitää mielessä.
Lisäksi tulee ohjelmistoon kuulu.
maian laulunäytelmät "Pentti Ja
Antti vaihtavat akkoja" Ja "Salo-kylän
kasvatti" sekä sotevastainen
näytelmä "Kunnian kauppiaat".
Kaikkien kappaleiden harjoituk­siin
niinkuin muihinkin seikkoihin,
kuten esim. näyttämölleasetukseen,
el; uudemmalla suomenkielellä sa­nottuna:
lavastamiseen, kiinnitetään
entistä suurempaa huomiota. Joten
näyttämömme esitykset tulevat en­tisestään
paljon ehommiksi, yhtä-rinnan
kun ohjelma on koetettu
saada täysipainoisemmaksi.
PROTESTI
Dunblanen, Canadan, työläisnais-liltto
kokouksessaan 13 p. heinä­kuuta
yksimielisesti päätti lähettää
jyrkän protestin Suomen valkoter-roria
ja fasclsteja vastaan, jotka
ovat sortamassa röyhkeydellään
Suomen työtätekevää luokkaa. S u u .
resti paheksumme sitä suurta ryös­tö-
ja rääkkäys-terroria työläisiä
ja talonpoikia kohtaan, kun ryös­tätte
heitä kodeista ja raahaatte
paikkakunnasta toiseen. On hirvittä­vä
kuulla sellaisesta menettelystän­ne,
te Suomen f aseistit ja valko-hallltus.
Me vaadimme jälleen ko­koontumis-,
puhe- ja painovapau­den
palauttamista ja tulemme työs.-
kentelemään Suomen työläist«»
puolesta. Alas fasclstlt! Alas Suo­men
verinen pyövelivalta! — Me
tervehdimme teitä Suomen sorre­tut
luokkaveljtoä ja sisarina, ja t o i.
votamme tarmokasta toimtatalntoa.
L. Laukkanen, puheenjohtaja.
Syyspäivä kommttu-nin
pelloilla
aä olet meinannut
^rtaa tUata PUNIKIN, mutta se on jäänyt tekemättä.
i nyt, niin se ON TEHTY! Koko vuosikerran hin­ta
on $1.75. Puolivuosikertaa $1.05
IISI
ÄYT-VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
UUSI TILAUS
Tehdäkseni mitä olen meinannut, tilaan täten Punikin
vuodeksL Rahaa seuraa mukana $
Nimeni •
Osotteeni
I
Kirkkaana ja kuulakkaana valke­ni
syksyinen aamu. Maa oU kaut­taaltaan
peittynyt valkoiseen huu-ruim
ja kapsahti kumeasti varhai­sen
astujan jalan alla. Ilmassa
tuntui raikas viileys. Oi kuinka ss
tuntulkaan suloiselta, kun vihdoin­kin
oli päästy tuosta liassa kahlaa­m
i s e s t a— Ja keuhkoja, ja rintaa
rasittavasta epäterveellisestä kos­teudesta.
Kevein ja llolsto mielin astelivat
ihmiset töihinsä. Mutta tuon iloi­suuden
ohella oli ihmisolennoilla
myös huolensakin. Olihan tuo rai­kas
ilma tullut hieman ennen ai­kaansa.
Kohmetuttanut maankuo­ren
ja sulkenut maaemon poveen
paljon Ihmiskunnan tärkeitä elan.
toainelta. Melkein jokaisella oli.
vat nähkääs perunat vielä nosta­matta.
Sepä nyt mieltä huolestut-tlkin,
vaikka sydän sykähtellkin ke­veämmin
ja jalka nopsasti maahan
kapsahti.
Näin kuluivat tunnit toisensa pe­rään
j a auringon asema avaruudes­sa
yhä kohoaa. Se nousee ikäänkuin
ihmispoloja säälien; uhmallaankin
nu jertaakseen öisen kiusantekijän
ja pchmittääkseen maaemon pin­taa.
Mutta sitkeää on yönkin val­ta.
Ja vaikka aurinko pian heloit-taa
täydeltä terältään ja vaikka
Ilma on Ihanin, mitä tähän vuo.
denalkaan pohjolassa voikaan olla.
pysyy maankuori vato yhä sittenkin
jäykkänä.
Raskaasti huokaillen astelee naa-ptuimme
emäntä pienelle peltotl-kulleen.
Iskee kerran kuokallaan
maahan. Sen vaippa puhkeaa ja
koko iso ala maankuorta lohkeaa
pois. Mutta kuoren alla maa on
n i i n suloista ja lämmintä, jotta te­kee
mieli sen helmaan laskeutua.
EI siis perunoilla kohtakaan hätää.
Kapalsee toisen kerran, kolmannen,
neljännen, viidennen kerran. Py­sähtyy,
ristii silmänsä ja rukoilee
jumaalaansa sulattamaan maänkuo.
ren, Vä.<;yy nä*»."; työnt<*a=ta rasir-della
koneitean. Joten ne eivät heil­lä
olleet koskaan kunnossa.
— Osaappas siinä hoitaa tai et,
mutta ei se tuohon jäiseen maa­han
mene. Neljälläkto vahvalla he.
vosella -.vedättivät, mutta se kun
el mene, niin ei mene. Tukkee vain
koneen ja tappaa hevoset.
— Siinäpä, se. Mutta nyt saat
nähdä, ettei meidän hepo väsy eikä
kone tukkeudu.
Väittelijät olivat naapurin Isäntä
ja kommuunimme johtaja.
Samassa alkoi kuulua metsän ta­kaa
omituinen surtoa Ja kolina,
kääntyivät metsään päin, odotta­maan
kummaa tulevata.
— Siellä se tulee se meidän vä­symätön
rautahepo. Pian .saatte
nähdä, kuinka se ravaa j a kuinka
perunat paljastuvat.
Rautahepo olikin Jo pellon laidas­sa
ja tuossa tuokiossa saapui mies­ryhmän
luokse. Ukot aivan tietä­mättään,
tahtomattaan ottivat kun­nioittavan
Ja juhlallisen asennon.
Olihan tuossa edessä nyt kaikessa
yksinkertaisuudessaan se ihmesam-po,
joka on koko maalaiselämän
mullistava Ja Josta itsekukin oli
kuuUut mitä merkillisimpiä tarinoi­ta.
Kone pysäytettiin.
fonostuksella ja tarkkavalsini'.
ukor'6itä' katselevat. Heille selvitel­lään
se rakennetta Ja sen osuutta
maataloutemme uudestirakennustyös-sä.
J a ukot kuuntelevat ja ihmet­televät,
taas ihmettelevät Ja kuun­televat.
Köyhät näkevät siinä tule­vaisuutensa
onnentuojan, rikkaat
sen S3rvästl sisimmässään "kadotuk­seen"
kiroavat.
Mutta on jo aika työn ja toi­men.
Koneenkäyttäjä vääntää kam­pia,
kiertelee pieniä hanoja ja vipuja.
Heti kuuluu yksinäisiä pamauk­sia,
sitten tasainen kuin kuularuis-kun
papatus. Katsojista Jotkut hät­kähtävät,
mutta samassa taas rau­hoittuvat.
Käyttäjä istuutuu pu­kille,
liikuttaa erästä vipua ja
hepo liikahtaa. Se ohjataan "vaol­le".
Kokoojat kaappasevat korinsa ja
juoksevat paikoilleen. Samassa
multa alkaa kiehua ja kauniina,
matalan kaaren tehtyään laskeutuu
sirosti maahan. Koko maanpinta
on kirjavanaan perunoita; .?uurla Ja
pieniä sltoä vieretysten suloisessa
sovinnossa kelluilee. Kokoojat hää­rivät
ja pyörivät, säkit täyttyvät
nopeasti. Toiset ajavat perunoita
pellolta suureen liiteriin, jo.ssa ne
kuivataan Ja lajitellaan. Ja taa­sen
pian takaisin pellolle. Uudet
kuormat taas kärryille ja liiteriin.
Kiertokulku Jatkuu, kasa kohoaa ja
ihmisten mieli ilostuu kasan koho •
tessa.
Lupasi työllään tahi jollato muulla
tavalla sen meille korvata.
— Muuten menee meillä sen
kanssa neljä päivää j a jos sattuu
vielä kylmämäänkto, n i i n saat ha­kata
ruumiisi kipeäksi, saam.itla m i ­tään
tuloksia.
— Jos odotatte kuin me lähdem­me
päivälliselle, nhn menomatkalla
sen pyöräytämme. Eihän tuo ole
kuin puolen tunnto työ. Ja emme
me siitä mitään korvausta ota, kun­han
vaan Itte poimitte perunat
ylös — puheli jolAajamme.
Kone taas lähti. Se kulki jälleen
tasaista tahtiaan laajan pellon hal­ki
edestakalsto kiertäen. Multa kie­hui
ja perunat kellistyivät sen pin­nalle.
Ympäri peltoa kuului naurua
ja iloa. J a mikäs oli Iloitessa, kun
kone teki raskaimman työn. Nlto-hän
tämä poiminta on runollista
kuin marjoja vasuusi heittellslt.
Mutta pellon pientareella käy
katselijaln keskuudessa ktoa »s kiis­ta.
Joukkoon oU nähkääs sotkeu-"
tunut sosialistisen suurtalouden vas­tustajia.
He uskottelivat toisille m i ­tä
ihmeellisimpiä kummitussatuja
tuosta koneesta ja kommuunista:
eivät itse sinä ilmoisna iktoä las­kisi
tuota hirviötä pellolleen eivät­kä
lähde itse kommuunito, vaikka
nuorasta vetäisivät. Koettivat saa.
da naapurinkin Isäntää luopumaan
päätöksestään käännättää koneella
peltonsa. Näkiväthän he tuossa
rautahevossa todellakin sen hirviön
joka valmistaa heille häviötä ja
kuolemaa. Toinen osa sakista sen­sijaan
näki siinä pelastajansa, sen
ihmesammon. Joka On takova ih­miskunnalle
onnea Ja hyvinvointia.
Päivälliselle mennessämme pyö­räytimme
sen naapurimme pellon
nurin. Katselijatkin tonostulvat pe­runoita
poimimaan. Vajaassa puo­lessa
tunnissa se työ oli tehty, jokn
käsipelillä olisi vienyt ainakin nel­jän
päivän ajan. Ei saanut vaimo­parka
sanoja suustaan, yrittäessään
lausua ihmettelynsä ja kiitoksensa.
Isäntä sensijaan sopersi liikutettu­na:
,
—- Mi-millä mi-nä tämän palkit­sen?
,
,— Emme me sitä palkasta, tehneet.
Parhain palkkio on se, että jos
kuulet kylillä vihulllstemme mus­taavan
kommuuneja Ja vallanku­mousta,
niin puolusta niitä voin­tisi
mukaan. Me näes. hyvä naa-puri.
pyrimme työtätekeväin onneen
ja hyvinvointiin.
Me lähdimnle nauraen ja laulaen
päivälliselle. Väkijoukko jäi siihen
mykkänä seisomaan. Kulakit hän-tyreineen
vain livistivät tiehensä.
Seuraavalla viikoda me saimme
kymmenkunta anomusta ympäristön
talonpojilta päästä jäseneksi mei­dän
yhteiseen perheeseemme.
Ja tietysti he pääsivätkin.
Halos-Mattl.
Työläinen ylistää
kommunisteja
Concordlssa, N. H. Ilmestyvässä
porvarilehdes,sä kansankirjeiden o.
sastassa kirjoittaa eräs työläinen
seuraavan mielenkiintoisen kirjoi­tuksen:
"Kommunistien puolustamiseksi
kirjoittaminen tuntuu minusta hul­lunkuriselta;
heistä tulisi kirjoittaa
ylistävästi, niinkuin me kirjoitam­me
Shakespearen runoudesta taikka
Tolstoin novelleista. Heillä on tär.
jottavana meille parhain yhteiskun.
tamuoto. Ne tarjoavat maailmalle
ja rakentavat parhaillaan Venäjällä
yhteiskuntaa "jossa kunkin vapaa
kehitys on ehtona kalkkien vapaalle
kehitykselle". (Lainaus on otettu
Kommunistisesta Manifestista, jota
kirjaa ei voi saada pyhän kaupun­gin
kirjastosta). Varmastikin kom-munLstien
slveysoppi sellaisena kuin
Marx ja Engels sen esittivät on pal­jon
korkeampaa kuin se mitä meille
tekopyhä kristillisyys opettaa. Mut.
lv .sittenkin suuri osa työläisistä on
välinpitämätön kommunismia koh­taan.
Siitä parhaana todlstuk-sena
ovat ne kivet ja pölkyt, jotka saa­puivat
kuulemaan, mutta ei ymmär­tämään
niitä kommunisteja, Jotk;i
joku aika takaperin saapuivat tänne
Concordlin. Näitä tyhmiä työläisiä
voidaan ymmärtää ainoastaan ser.
laisia; kutoka nätooOen heiltä voi-daan
kieltää kokoontimiisoikeus ja
oikeus esittää oppiaan?
Puheoikeus on myönnetty niille
jotka omistavat .sanomalehdet; tai
joilla on kylliksi rahaa vuokrata
haali — eli lyhyesti sanoen puheoi­keus
On rahakkailla Ihmisillä. P o l i i ­sit
(kirjassaan "VJkivalta ja tyfli-väenlilke"
John Hunte huomauttaa,
että "poliisi ei ole ihmtoen") todis­tettavasti
kontrolleeraavat "puheva-oaus"
kokoukset. PoUisi ansaitsee e-umänsä
vakoilemalla Ja vaanimalla
:<anssalhnilslään; ja sittenkin näille
unifcrmuisille eläimille annetaan
Dikeus päättää mitä ei voida sanoa
yleisölle. Nato tehdään rikkaan mie.
hen ovenvartijasta sensuuri.
Antakaamme kommunisteille t i ­laisuus.
Toverillisesti teidän:—
David Roden.
Joku lukijoista saattaa ihmetellä,
että kuinka porvarilehti Oa tuollai­sen
kirjoituksen laskenut palstoil­leen.
Porvarit ovat vlLsaite. Ne nle-lasevat
joskus karvaimmankln pa­lan
vasten tahtoaan, todistaakseen
'tansalle oikeaksi oppinsa, että täs-
-,ä maassa saa sanoa Ja että sano.
malehdet ovat "puolueettomia". Ja
;>erään pannaan sitten tällainen pe.
räkaneetti, jossa annetaan Jumalan
puhua ja varoittaa ihmisiä sellaises­ta
villityksestä:
"Luettuani David Rodento kirjeen,
avasin raamatun Ja Salomonin sa­nanlaskuista
minä luin: "Mitä he
sydämessään ajattelevat sellaisia he
ovat". Me voimme tuomita toisia a i ­noastaan
oman tietoisuutemme nfa.
kaan, niinollen pulitaalle kalkki o-vat
puhtaita Ja hän Valitsee toisen
tien. Mutta saastaisille kaikki ovat
saastaisia ja niinollen sen seurauk­sena
on. että jos ihmisen puheet
tai kirjoitukset sisältävät saastaa Ja
loukkausta, n i i n hän el voi ajatella
puhtaasti. Ihmiset, jotka yrittivät
olla kokouksessa, olivat pölkkyjä ja
kiviä, mitä se lieneekään. Meidän
kirkkomme ja koulumme kylyävUt
tietämättömyyttä Joukkojen keskuu­teen.
Meidän poliisimme eivät ole
Ihmisiä, vaan univormulsia elukoita,
Miehen, Jolla on sellainen mieli, täy­tyy
vihata Itseään."
Ja niin on kapltallstilehti "pelas­tunut".
Mutta se el yritäkään kumo­ta
tuon työläisen väitteitä, sillä n i i ­tä
on mahdoton kumota. Mitä tuo
työläinen sai sanotuksi porvarileh-den
palstoilla, pitää kutinsa ihmis­ten,
Jehovan ja itse vlhtahousunkln'
edessä. — Tähystäjä.
SUOMEEr
Kurssi Saomen M:bb
3925
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c
lähetyksistä $20.00—$49.99. 80c
lähetyksistä $50.00—$79.99 ja
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä 50c jokaiselta seuraavalta al­kavalta
sadalta dollarilta.
Lähetyluet $500.00 ja »iit» yl5»
$3.00, huoliniatta summan saurau-de
»ta. . 1-
SähkötanomalähetylMitta ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
Laivapilettejä myydain. \
Tiedustakaa pUettianoitQ
Vapaudelle ottavat rafta#ftlityk«
vastaan tnyöskin:
VAPAUS MONTREAL BRANCB
1196 St. Antoine St..
Montreal, Qae.
Kaksitoista tuhatta
pyrki — Yksi pääsi
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB
816 Bay Street.
Kort Arthur. OntarKr
AAHO KIVINEN
KirJdand Lnke. Oot.
MRS HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmiiis, Ont.,
DAVID HELIN,
tri paikkakupniUa Keski-ODt«riusai
Peliolla käy työ kuin tanssi. Nau.*''-'5^selkan valansa, että kirkot, kou-ua
ja sanasutkauksia lentelee h l -
iaslilkkeislmmille. Hepo kiertäii
äsymättä — säännöllisesoä, tasaises-a
tahdissaan. Kone ei tukkeu eika
tohmakka maankuori vastasta e-lempää
kuin kuivuneen taikinan
cuorl tottuneen leipurin käslss...
KatseUjajoukko ei voinut pysyä
laikallaan. Se kulki kierroksen toi-ensa
jälkeen koneen perässä, poi­mien
ylös perunoita, tarkastellen
nultaa, jotta löytyykö äeltä paljon
perunoita, halkooko se niitä tahs
'ut. sanomalehdet, elokuvat, y.m
•atkuva.stl kylvävät tietÄmättömyyt
tä joukkojen ke.skuuteen. "Tämän
maailman tieto on syntiä", opetta.i
katodinen kirkko. "Amerika on ai-na
oikeas.sa, olkoon .se sitten oikeas­ta
taikka väärässä", jyristään kou-luLssa.
Sanomalehtemme kirjoitta­vat
ainoastaan saivarrellen sensat
sionimaisesti kommunismista ja nc
aina asettavat .suurinta huomiota
kieltolaille, tärkeimpänä asiana. Elo.
kuvissa annetaan miehelle, joka am-
Joukkotyöttömyyden vakavuutta
v o i t t a a seuraava tapahtuma: Pari
viikkoa takaperin New Yorkto kau­pungin
toimesta avattiin työnväll-ystoimlsto
työpaikkojen hankklml-ieksi
työttömille työläisille. K u n t o l -
nlsto oli ollut yhden viikon toimln-iiassa,
niin sillä alkaa kaksitoista-tuhatta
työläistä Ilmaisi haluavansa
työpaikan, mutta vain 81:lle haki­jalle
kyettiin hankkimaan työ.
Herrat olivat ihmeissään työpalk­koja
haJuavain paljoudesta. Ehkä
he huomaavat nyt olevansa kykene­mättömiä
ratkaisemaan työttömyya-piihnaa
maksuvapaalla työnvälitys­toimistollaan.
Työviikkojen ja työ­päivien
lyhentämiseen taas el ha.
luta käydä käsiksi, sillä sehän mcr-kitsisl
työvoiman ostajain varpaille
astumista. Ja kun mitään muuta
keinoa ei olo työttömyyden lieven­tämiseen
kapitalistisessa järjestel­mässä,
niin työttömät saavat laa­hustaa
kaduilla ja nähdä nälkäi,
>ekä kärsiä vilua, kun syys ja talvi
saapuu kylmine ilmeineen.
Ja milloin nämä työttömäin suu-
•et joukot alkavat vaatia elämänol-keukslaan,
niin kaupunkien halll-lukset
komentavat pollisiläumansa
työttömäin kimppuun ja työttömäin
edustajat heitetään kapltalLstisen
uokkaoikeuden mukaisesti vankeu- ja asiamme voittoon viemisen väit­teen,
kuten toverit Poster, Mlnor, tämätön ehto, —- U. K .
Suomen
Pääkonsnlivirasto '
koko Canadaa vartcu BuoriktA»
kaikkia maan viralliselle edustu»-
•elle kuuluvia tebtävib. antaa pM
seja matk-astusta varten kotlmaB-ban
tai muualle, vahvistaa aBlaki»,
.ioja, käännöksiä y,m., eclvittäu
rintk- ja muita Suomen kansaUU-siin
kohdistuvia asioita.
Osoite:
Consulats General of FinlaiMi
1410 Stanley Street, Montre»».
Koom 018
(Corner - St. Catharine and ^tsnle7>.
AKSELI RAUANHEIMa
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella «dustajion
Canodassa: Konsuli E r i r k J. ^ r i -
te Port Arthur, Ont. — AUie
Saarimäki, 319 Bay St.. Toronto
Ont. — H. P. Albert HcrmansoD
479 Main St., Winnipejr. Man.' —
Thomas Franssi. Box L, Coppei
Cliff, Ont. — Charles E. Magnus­son,
54 Dock St„ Saint John, N.B.
G. W. Törnroos, 551 Howe St.,
Vancouver. B.C> _
sekä muutamat toiset viime maalis­kuun
työttömäin rauhallisen mlelen-osotuksen
johtajat.
Sillä tavalla kapitalistinen yhteis­kunta
palkitsee hyväntekijänsä, työ.
Iäiset. Eikä sillä ole parempaa palk­kiota
varattuna työtätekeville farma-rellekaan.
*
Tämä kapitalistien julma luokka­taistelu
työläisiä ja työtätekeviä
farmareita vastaan velvoittaa vasta­toimenpiteisiin
kalkilla rintamilla.
Järjestymtocn Ja työläisten j a työtä­tekeväin
farmarien liittoutuminen,
sekä tietoinen luokkataistelu kaplta,
llsmla vastaan on olemassaolomme
nuuten turmeleeko.... Koneenhoi-{ Puu saksalaLsen, kunniaristi ja hä
taja selittää heille - työn kulkua, i "estä tehdään urho sen vuoksi kun
laskee vuoroin syvempään, vuoroin ' hän tappoi Amerikan pankkiirien n l -
r.es-sä. .
"Vapaat ihmiset vapauttavat It
;en.sä". Proletaarien täytyy järje»
tyä — kommunLstlen johdolla elkji
ccnenkään muiden. American Fede-
•ation of Labor esittää, että Ameri-
•<an työläisiä palkattaLsIin vMO.sikau-uaila.
Olemmeko me mtnassa ta-kai.
sin henkiorjuuteen? Työläisten
täs.sä maas-^a tulLsi herätä näke­mään,
että heidän on valittava jo­ko
orjuus taikka kommunismi.
Taikka nälkäkuolema. Muassa ta-naukr^
e-r-^a tulevat he olemaan niin­kuin
"Picd Pipcr of Hamlln" runos.
sa kuvatut rotat j a kapitalismin tor­ven
r.oittoa seuraten syöksyvät joen
pohjaan..
Minä haluai.sin jonkun lakimiehen
vastaamaan seuraavaan: Atperikan
Kommunistipuolue on laillinen; oi-kpu.-
j vallankumouksen .suorittami­seen
taataan perustuslaL-isa; kom­munistit
ovat tämän maan kansa-rr.
atalampaan ja ukot ahmimalla
ahmivat jokaisen tempun aivolhin-
;a.
— No kyll* se kone on ain' kons"-
Ei sUn' käsläs' kivistä eikä sel!:ää
rasita ja työ se vast' sill' joutuu
— tuumailivat toiset.
— Se on tehty oikein Itse laLskoi
varten. Puolet perunat maahan jät­tää
ja koko maanpinnan pilajaa
tuol' hajullaan, niin jotta tulevana
vuonna täss' pellass' ei mittää ka.s.
va — höpisee eräs punakka, paksu-mahalnen
kulakki.
Mutta joukon yleinen mielipide oli
koneen puolella.
Naapurinkin emäntä oli tullut
työtämme katsdmrian. Puheli mie­hensä
kanssa jotain syrjä.ssä. Ja
kun kone taas pysäytettim, vaih­taakseen
jäähdytysvettä, niin i-äntä
a."tell koneenhoitajan ja johtajam­me
luokse ja pyysi, että hänenkin
pelton3?a sillä nurin pyöräytettäisiin.
HE LUOHAVAT I D ÄN
AVUSTUKSEEN
Kiiruhtakaa avustainaan Albertan
kaivostyöläisiä
Charles Starr, Mercoalin kaivostyöläisten union sihteeri 1
k i r j o i t t a a : ,
" . . . ÄHunnoiHta häätäminen jatkuu, lakko laajenee".
"Meidän täytyy voittaa tämä lakko. Meidän täytyy suo- ,
j e l la työläigtoveriamme, joita odottaa nämä suunniteltut hyök-käyk.
set. Meidän täytyy taistella häädettyjen työläisten per-heiden
puolesta,"
"Meidän täytyy tehdä tämä canadalainen unio lujaksi
rannikolta rannikolle."
Oletteko avustanut vielä? Onko järjestönne avustanut?
Jos olette, avustakaa vielä! Jos ette, tehkää se tänään.
Lähettäkää rahanne osoitteella: •
Western Area Committee,
Workers'International Relief,
% H. HLADUN,
416 Fir«t Are. N. E„ Calgary. Alta.
Nimi
Ogote
P a i k ka Summa