Vapaus, April 1, 1929

              Wm2 Maanaifeiina^^ghtik. 1 p;gä — Monday, April 1 No. 77—1929
mm
VAPAUS
£. C. « O U A. VAABA (TUUUM
T O I M I T T A / A T :
,1. B. A. TEXHUNEJf,
OMOTtSSnaiAT VAPAUDESSA! ~ ' j. :
KtfieraatcOaxitekM t l J » fcem, f2J» t»k« k n t u . -r A»J»Iua»«i »«»eaJ» ««MatNifflftirtJ*
SM» S kctUa. — Aiu<«c>t>UaMtak«ct tZ-OO kcru. $3M Uktt iutrtMS. — KiOMUaMCBM* VM iuit»
— KtKiltmm\miAxikMtt tiM km». SOe Utiätkn HincmUattba t*i tauUUffinrUi. — H«.TwT»tnt>r<fc»t i
kttu, «-«> k*J»r kJ«*.. — Tu.pii.iteioiu}i<a j« iI»<«o»»««ittcKfke» c«.,>«»d-*-
' liknmini ilaolaakisM ctaUtaca.
VAPAUS ILihtrtrt ^ ^ ^ ,
Tb« oidr ««»• of FiaaUb Vetten > Cis^^a. PsbUbcd ä^r •» S»a«y. Oaurio.
TILAOSHI!WAT:
1 »k- USO. 6 kk- tSJO, 3 kk. f l J 3 J» 1 kk- »IJ». — Tk^r»»»»»*»» J«
J rk. I6J». 6 kk, »JÄJ. 3 kk. «2X0 ja 1 fl-00-
Snosccs aekZ onuiO'
V^awlca fotoito.: Kaonnto 207, Mack«r BoiJaiafc 4 Daitaa St. PohaCa
Vn«o4em toBftoti: L i U i t j B»Miafc 37 Lonx 5«. P.hatia JOSa. Poatioaoic; Bo* » . Soib«rT. Oa»
V^Kutea paiaa ia UU-DOJ Lilcrir B^Oditg. 37 toraa St. Pcfcalia gOTT. ^ •
7^. Tkc Vapani
ia tka fcca* a4>cTti>iag «a<Iiaa asocc tba rmaiik *eoi>la fs Caaada.
Ica me mUJaio t a k a c M taa Ta»u&tt» « « i i a i i * e « a Urj^fM^ncr,
tuntia 1 J. V. KANfJA-gTO. l » t k / « . h o i u t a.
k i r j o t u k a i VBi^iieen lJIik«»Bb»JUjaB
Engelsin puhe Marxin hattialla
Maalisk. 17 päivänä, 1883 laskettiin Marx lepoon Highgatcn hau­tausmaalla
Lontoossa, vaimovainajansa viereen, joka oli haudattu \'iisi-toista
kuukautta aikaisemmin.
Sen jälkeen kun rtiumifiarkulle oli laskettu seppeleitä eri työväen­järjestöjen
puolesta, puhui tov, Engels seuraavaa:
Maaliskuun 14 päiväpä, neljännestä vailla kolme iltapäivällä, yksi
suurimmista elossa olevista ajattelijoista lakkasi ajattelemasta. Hänet
oli jätetty yksin tuskin kahdeksi mirjuutiksi. Kun me astuimme hänen
huoneeseensa, havaitsimme me, että hän tuolissaan istuen oli hiljaa vai
punut uneen — ainiaaksi.
Menetys, minkä hänen kuolemansa cn tuottanut taistelevalle proleta­riaatille
Europassa ja Amerikassa ja historiatieteelle, on mittaamaton.
Se aukko, minkä tämän jättiläisen kuolema teki, tunnetaan pian.
Samoin kniin Darwin löysi elimellisen luonnon kehityksen, löysi
Marx ihmiskunnan historian kehityslain". Hän havaitsi s<7i yksinkertai-sen
tosiasian (joka on tähän asti ollut kätkeytyneenä ideologisten kas­vannaisten
alle), että ihmisolentojen täytyy ennenkaikkea saada ruokaa
ja juomaa, vaateita ja suojaa, ennenkuin ne voivat kiintyä politiikkaan,
tieteeseen, taiteeseen, iiskontoon ja muuhun sellaiseen. Tämä merkitsee,
että välittömästi tarvittavien olemassaolon aineellisten keinojen tuotanto,
ja sen ohella jonkun kansakunnan tai aikakauden vallitseva taloudellisen
kehityksen vaihe muodostaa perustuksen, jolle kysymyksessä ole\an kan»
sakunnan tai aikakauden valtiolaitokset, laillinen ulkoasu, taite^liset ja
vieläpä uskonnollisetkin aatteet ovat rakennetut. Se merkitsee, että vii­meksimainittu
on selitettävä edellisen avulla, kun päinvastoin tavallisesti
on selitetty ensikstmainitun johtuvan jälkimäisestä.
Eikä tässä kaikki. Marx havaitsi erikoisen liikuntalain, joka 6n
ominainen aikakautemme kaitalistiselle tuotantometoodille ja sille por­varilliselle
yhteiskunnalle, mikä tämän tuotantometoodih on tuottanut.
Yliarvon havaitseminen yht'äkkiä loi valoa sinne, missä tähän asti
kaikki aikaisemmat tutkijat (sosialbtiset kritiikot yhtä hyvin kuin por­varilliset
taloustieteilijätkin) olivat hapuilleet pimeässä.
Kaksi sellaista'löytöä riittäisi yhden miehen elämänajalle. Onnel­linen
se, joka voisi edes yhdenkään niin huomattavan löydön tehdä.
Multa jokaisella aiaila, mitä hän tutki (sangen monella alalla hänen
tutkimuksensa olivat tyhjentävää k suoritti Marx itsenäisiä löy­töjä
~ vieläpä njätematlikassakin. '
Minä olen kuvaillut f'tiedemiestä. Miitta tiedemies käsitti hänessä
vain yhden puolÄt;' SilläiMa^-^iUebliiifede" historian kM voima,
oli kiimouksellinen volmar:;. Samalla kiiin hä« sai puhdasta nautintoa
pelkästään te6reirttise'st^,,bayainnostä, jossakin sellaisessa kysymyksessä*,
jolla ei ollut, eikä. ^'d^ -milloihkaan piisi, kay;tännöllislä,>eAU^^^^
koki. hän aivan.erilaista nautintoa silloin, kun hän* oli iekenaiaissa sfel-laisen
havaihnpn kanssaV; :-ihikä suoranaisesti saa aikaan kumouksellisen
vaikutuksen teollisuudessa;, historiallisessa kehityskulussa'. yleensä. , Esi-merkiksi
hän' sfiurasi läheisesti sähkötieteen edistystä, ja myöhempinä
vuosina Afarcel Depre2'in keksintöjä. -
SiHä ennenkaikkea Marx oli kumousmies. Tavalla tai toisella ka­pitalistisen
yhteiskunnan ja sen luomien valtiolaitoksien ^kukistamisen
auttaniinen; nykyaikaisen proletariaatin vapauttamisen auttaminen, pro­letariaatin,
jota hän oli ensimäisenä innostamassa sen tarpeitten |*ietpi-suudella,
vapautuksensa ehtojen tietoisuudella -r- siinä hänen, tosi elä-mänkutsumuksensa.
Taistelu oli hänen luonnollinen elementtinsä.'Hari
vat koskaan taistelivat söllaiseila intohimolla, sitkeydellä jd nienestyk-sellä.
Hänen työnsä näette "Rheinische Zeitungissa" v. 1842, parisilai-seasa
"Voriiärtaissä" 1844, "Deutsche Brflsseeler Zeitungissa" 1847,"Neue
Hheinische Zeitungissa" 1848 ja 1849, "New York Tribunessa" 1852
—61; Jukuisissa lentolehdissä, moninaisissa toimissa Parisissa, Brösse-
HssS ja Lontoossa; ja.lopuksi, hänen ponnistelujensa kruunua Kansain-valaen
Työmiesten Yhdistyksen (Eiisimäisen Intemationalen. — Toim;)'
perustamisessa — näissä näette hänen työnsä. Vaikkapa Mfti;x ei olisi
tehnyt initään muuta kuin perustanut Intemationalen, olisi sekin jo saa­vutus,
josti^-hän pölisi hy^ in saattanut ylpeillä.
01le$6«^'«d^u^^ kumouksellinen, oli Marx aikansa! vihatuin, ja
hCTJatuin-mi^^i' Eri hallitukset karkottivat hänet. poia mai^Äi, niin
hyvin tasavaltalaiset kuin yksinvaltaisetkin. Porvarit, ultrademokraatity
samoin kuin konservatiivitkin kilvan ovat levittäneet häväistyksiä hä-nestä.
Hän py7hkäsi ne syrjään niinkuin hämähäkin verkot, jätti ne huo­mioonottamatta
ja vaivautui vastaamaan vain silloin kuin se oli ehdot-t^
rmasti välttämätöntä. Ja kuitenkin on hän kuollut miljoonien kumout
.«eilisten työläisten kunnioittamana, rakastamana ja suremana, jniljoo-nien
työläisten ympäri maailmaa, Europassa ja Aasiassa, kaukaisista Sipe­rian
kaivoksista aina Amerikan lännelle, Califomiaan asti. Minä voin
rohkeasti väittää, että vaikka hänellä vielä voi olla monta vastustajaa,
hänellä tuskin on nyt ainoatakaan henkilökohtaista vihollista.
Hänen nimensä ja työnsä elää läpi vuosisatojen.
Mustat voimat toiminnassa
Samanaiicaisesti Icim kaidtalistiset sodanatkatatn 'ioikoistuksensa'* kan-
;Um2nkä&ntäJät j a £06dempäsifistiset
lalhatteUJat pitävät kansojen silmän
umelltsi "aselstariisamis"- ja "rau-bankonferensseja",
telcevät sodanva-iistelljaln
mustat voimat pimeätä työ-
•ään kalldcialla maaHma.v>3.
Meidän ei tarvitse tässä yhteydessä
-nuuta kuijn viitata niibin moniin k a ­hinoihin
ja levottomuuksiin, jota ka-ittallstlyhtymät
ovat. varsinkin siir-
•»malssa, viime aikoina provosoineet
^siin , Suurkapitalistien j a imperialis.
"^n aseistamana j a tukemana ovat
Seidan apurinsa, kuten tunnettua, nou-seet
, taisteluun joiku aika takapärin
.Afganistanissa, koettaen saada maan
»turooppalaisen kapitalismin riistoken-.
täksi ja valkoisten imperialistien toi­minnan
etelä-aasi ai a^teksi' tukikoh­daksi..
Samalla tavalla, tunkee ame-rilkkalalnen
dollarikapitalismi' juuri^;
Aseistaa sen papit
ajamaan asiaansa.
Mexikon alueelle,
{a rosvokeliraalit
Viime aikojen imperialistiset puu­hailut
pakoittavat ajattelemaan, että
niiden takana; on paljon muutakin
kuin pyrkimys uusiin aluevaltauksiin.
Kysymyksessä saattaa olla, ja toden,
näköisesti onkin, uuden suiunsodan
nalla. Ammustäitailijain tulot ovat
pienentyneet. Tämä tosiasia houkut­telee
sotatarvekapitalisteja lisäämääg
Öljyä tuleen joka paikassa m i s s ä so-danpalo
kytee. Xulcemattomia -kerto­j
a on paljastunut että , tykkikunin-kaitten
sanoet ovat olleet pelissä, aina
kun kansanvälisessä diplomatiassa m
ilmennyt sodflmihka«ielkkauks1a. Nä­mä
mustat voimat tekevät kaikkensa
saadakseen kansainväliset ristiriidat
kärjistymään, sillä sota-aikahan on
heille -kulta-aikaa".
valmistelu. Paitsi alue- Ja luonnonrik­kauksien
valtaukseen pyrkiviä, joh­tavat
valmisteluja tykkikuninkaat.
Maailmansodan aikana kohosi sota-tarveteoliisuus
useissa suurvalloissa
suorastaan jättiläismäiseksL Tykkiku­ninkaat
ansaitsivat suurenmoisesti.
Vaikka maailmansodan Jälkeenkin
porvariston on useimmissa maissa —
sosdem johtajain suosiollisella^ avus­tuksella
— . onnistunut yhä suurem­massa
määrässä kohottaa sotavarus.
teluja, S.O." tuottaa tykkikapitaUsteille
suurenmoisia tilauksia, ei sotatarve-teollisuus
ole kuitenkaan voinut pysyä
Taia kertaa bn ^ ^kkikapltallstien
lähettämillä kätyreillä mitä suurim­mat
-onnistiunlsen mahdollisuudet.
Johtav;/ v, kap%alismin on kaikissa
maissa onnistunut kokonaan demora­lisoida
porrörilllset ainekset^ synnyttää
niissä silmittdmän vihan Neuvosto­liittoa
vastaan. Näissä porvtuHlisissa
piireissä gskotaan arvostelematta min­käänlaisia
Juttuja tahansa Neuvosto-t
i k o n t t i ^ n leimasimet. EHeT katste
tek»-oHsi paljastunut, plisimmö kai­ken
todennäköisyyden mukaan, saa­neet
lähiaikoina lukea u u s i ^ "asia-kirjapaljastuksjsta".
joissa paperit oU-si
todistettu oikeiksi vetoamalla sii­hen,
että ne. postileiman mukaan:
olivat Leningradista tai Moskovasta
läheteWt. Kukaties mitä leimasimia ja
sinettejä väärentäjillä on Jo teetettyi­nä-
Samoin on edellän todettu vää­rennettyjä
asiakirjoia, jotka ovat huo­nontaneet
Belgian ja Hollannin suh­teita.
On selvää, että kapitalistien hallit­sema
järjestelmä ei tule panemaan
sulkua tälle likaiseUe pelille. Myös­kin
sosdem Johtajain hallitsemissa "de­mokratioissa"
kiinnitetään niihin huo­miota
vain Tfiiv^ MiUiarvoissa tapa­uksissa.
Jolloin mustien sormien saas­tainen
työ vahingossa paljastuu.^Tä­mäkin
tapahtuu ainoastaan sikäli, mi-
Aminafiffingn fike
Uitosta. Kaikenlaiset väärennetyt asia-;
kirjat. kh-Jeet ja sopimukset käyvät
täydestä. Imperialistien ei tarvitse
muuta kuin valmistaa niitä ja mieli­ala
sodan aloittamiseksi on valmis.
Aivan viime päivinä on jälleen pai.
jastunut useita provokatoorisia tekoja |
jotka saavat meidät kiinnittämään'
huomiota asiaan. Sanomalehdet ovat
kertoneet Berlinissä paljastetim koko­naisen
työpajan. Jossa — ties kuinka
kauan — on valmistettu neuvostovas­taisia
väärennettyjä asii^pereita.
Paljon puolivalmista t3Kitä Ja piape-reiden
valmistukseen tarvittavia kojei­ta
on Joutunut poliisin käsiin. Nyt on
Tallinnassa todettu tapaus, jolloin h ä ­märäperäiset
tilaajat ovat valmistutta­neet
siellä eräässä leimasintehtaassa
sekä Leningradin että Moskovan pos-käli
sosdem johtajat eivät ole kapita­listien
suoranaisia kätyreitä. Onnistu­neet
väärennykset sitävastoin menevät
sosdem Johtajiin ja heidän vana­vedessään
kulkeviin joukkoihin täy­destä.
Kaikkien työläisten on syytä tar­kasti
seurata asiain kehitystä. Kun
sodan alkaessa ja sen aikana on
äärettömän vaikeata hillitä provosoi­tua
kansallisten kiihkojen myrskyä ja
estää verivirtojen valloilleen pääsyä
cn meillä sitä suurempi syy jo a i ­kanaan
tehdä työtä imperialistien so-tapuuhia
vastaan. Siksi ovatlcin kaik­ki
voimat koottava Jo tänään sodan­vastaiseen
taisteluun. Tänäpäiväriä
tehdyllä työllä luodaan se pohja
Jolla sodan aikana seistään. Jos-se
pohja on heikko: voi silloin kaik-kien
maitten työtätekeviä!
lärryksen kasvatus ja mielikuviMsen
l[^'ttäiiimen
PROFESSORI STUARTIN OBJEITTEN MUKAAN, ITSEOPISKELUA
VARTEN
Httonuoita ja httomattfnhia
'Kauhua herättää teissä tarkötuksemnje poistaa yksityisomaisuus.
Multa olemassa olevassa yhteiskunnassa ön yksityisomaisuus jo riistetty
yhdeksältä kymmenesosalta väestöstä; « n oleminen harvojen käsissä on
yicsittomaan seurauksena siitä, ettei sitä ole näiden yhdeksän kymmenes­osan
käsissä. Meitä (kommunisteja) syytetään siis siitä, että tarkotamme
sellaisen omaisuusmuodon poistamista, jonka olemassaolon välttämättö­mänä
ehtona on se, ettei yhteiskunnan äärettömällä enemmistöllä ole mi­tään
omaisuutta- ;
'Sanalla sanoen, te syytätte meitä siitä, että tarkotamme teidän omai­suutenne
poistamista. .Aivan niin: sitä me juuri'tarkotamme."
K . \ R L MARX.
_ 'Troletaariscn kulttuurin läylyy olla niiden tietovarastojen lain­mukaista
kehittämistä, mitkä ihmiskunta on kerännyt kapitalistisen yhteis­kunnan,
kartanbr.herrain yhteiskunnan, virkamiesyhleiskunnan sorron
a l l a . " :—LEMX.
"Proletaarinen liike on ääreltömän enemmistön ilsetietoistxu itsenäistä
liikettä.*' — K . \ R L M.^RX.
Tuon kork,ean koulusivistyksen saa­neen
miehen havainnolliset sekä ko­kemukselliset
tiedot ihmiskunnan ke.
hityksestä eivät perustu yksinomaan
teknilliselle koulusivistykselle, vaan
panee häh .suuremman painon ahke.
ralle itseopiskelulle, kouluopetuksen
kera. Hän pitää itseopiskelua välttä­mättömänä
kalkilla aloUla.
Suurimman arVon antaa hän koke­mukselliselle
opiskelulle. Hän sanoo,
että elämää Ja kokemuksia ei ylitS
t^prkeinkaan kouluopetus. Siksipä hän
on jtästä kysymyksestä vaivautunut
laajasti ja syvästi selostamaan. /'^^
Minä ,^ vöin: hänen -antamistaanV.liai'^
liista ja arvokkaista ohjelstaui'luoda
vain osittaisen kuvan. KasVatuii^iUi*T
^ia teoksia niin .harvoin luetaa»'^^:Ja
senpätähden ajatteUn, että ehkä olisi
hyödyllistä selostaa asiaa lehden pals­toilla.
' -^r:
Kehityksestä kirjoitetaan usein,
mutta-ani harvoin syvennytään selvit-tätnään
sitä lähemmin. • r
Itsekasvatus^ on perus j a välttämä,
tön Jossain määrin kaikilla elämän eri
aloilla oleville ihmisille. Se kysyy sa­noin
kuvaamatonta, väsymätöntä sit­keyttä
sUtä, joka aikoo saada Jon-kunkaanmoisia
tuloksia sen kautta.
Itseoplikelija aivan poikeuksetta jou­tuu
niin moninaisiin vaikeuksiin ja
kaiHenlaisten arvostelujen alaisiksi,
e t t ä lujinkin luonne saa joskus ma­sennuksen
j a väsymyksen hetkiä, kun­nes
harrastuksensa taasen on ;iroittain
ylittävä sivuvaikuttimet. ItseopiskeU-jah'
hyödyllinen ahkerointi vain ^Jiar.
voin palkitaan johdoxmiukaisella ym-xnärtämyksellä
j o h o n m e i t ä ihmis­kunnan
sivistys todella edellyttäisi.
Ymmärryksen kasvatus
Stuart pitää kaikkien kykyjen kehit­tämistä
yhtä tärkeinä.
Ymmärryksen kehittämisestä ja kas­vattamisesta
hän sanoo seuraavaa:
Kirjat Ja koulusivistys eivät yksin­omaan
luo oppilaalle ymmärrystä, jos
ei hän opinnoltaan opettele ymmär­tämään
asianmukaisella tavalla.
Vaikka kirjat Ja koulut ovat sangen
suurena apuna Ja hyötynä opin han­kinnassa,
sekä käytännöllisen työn ja
taiteen suorittamisessa, niin ne eivät
kuitenkaan ole tiedon j a taidon alku.
pcräiset luonnolliset lähteet.
Sillä tiedon alkuperäinen oikea läh­de
on d ä m ä n kcdtanos ja omintakei­nen
ajatteleminen, miettiminen, tunte­minen
ja toimiminen. Kirjojen ja
koulujen hyödyllinen viljeleminen ei
saa vietellä meitä halveksimaan tai
laiminlyömään omain silmäimme jä
aivojemme omintakeista työskentele­mistä.
Kirjat kyUäkln ovat välttämättömät
itseopiskelussa, sillä ne a\-arruttavat
sekä iraivaavat tietä tiedoiUe, täyttä­vät
aukon, oikaisevat mikä oikaise­mista
kaipaa ja täydentävät vaja­vaisuutta.
Mutta ilman opiskelijan
lujaa halua ja tahtoa kirjojen viljele.
minen ei tuota tarkoitettuja tuloksia.
Omistakoon Ja hankkikoon ihminen
ulkoapäin mitä tahansa, sitä hän ei
ota lainaksi, vaan juuruttaa sen elä­väksi
osaksi organismiinsa.
Siis itse opisktelijan välttämättömä.
nä ehtona on lukemisen rinnalla ot­taa
mahdollisemman ...paljon selkoa
ympärillään tapahtuvista tosiasioista
ja vallitsevista olosuhteista.
Kaikki kirjallinen sekä koulukasva-tuksellinen
puoli on t ä r k ^ siksi, että
ne opettavat meille sen hyödyllisen
taidon, kuinka on sUmlä ja korvia
käyttäminen. Kehitty^iättömälle ihmi­selle
on yleistä; että .hl[n kyselee sii­t
ä tai tuosta silmät . ^ u ^ — näkemät­t
ä ' J a tajuamat^: . ^ t ä ä n t Vaikka nä­kee
olennot, kuulpe ;j[tfo'en — e i silti­kään'
y^mmäxTä.: ;ä^k^iniät^ eikä^ kuule.'
miaan.!" ; , . ^ -•^•••^
HavaLinnollisuus.sekä liuomaayäisuus
kaipaavat samoin"kuin'kaikki muukin
harjoittamista. Harjoltiiksen puuttees^
ta havaintokyky käypi suppeaksi, tyl­säksi
j a kykenemättömäksi täyttämään
tärkeää tehtäväänsä. *
Havamtojen teko on tärkeä. Ha
vaintokyky tukehtuu; jollenime voi
varmaa menettely- ja edisty^lsta-paa
noudattaa — asettamalla he ym-mänyksemme
tarkastuksemme alaisik-
£l. ja havaintopirissämme monen eri­laatuiset
ilmiöt on luokitettavat.
Tämän luokittamisen pohjana on
asian perusmuotojen käsittäminen.
Sillä me emme tabdo tietää ainoas.
taan sitä. että jokin asia cm niin tai
näin, vaan myöskin mistä syystä ja
mitä tarkoitusta varten. Kaikista nä­kemyksistämme
todellinen selvjryden
saanti velvoittaa meitä tutkimaan
asian perinpohjaisella tavalla. Ja myös
samojen menetelmien mukaisesti on
tehtävä tutkimuksia omassa itsessäm­me:
'
Harva ihminen on niin pintapuoli­nen,
etteikö hän olisi halukas kuule­maan
Ja tietämään asian todellisen
laadun .joka selvityksen ja asian­mukaisia
valaistuksen puutteessa Jää
usein sellaiseksi kuin se pinnalta
näyttää. Ja sensijaan ajattelematto-mana
helposti olemme valmiit oletta­maan'
satunnaista seurausta asian tai
tapahtuman syyksL
Kehittääksemme* itsemme virheettö.
mlen johtopäätösten tekemisiin, on
haettava ylös 'syyt, eikä tehtävä en­nakko-
olettamuksella tuomiolta, seiu^-
usten perusteella.- Siis johdonmukai­sella
tavaUa tulee kehittää ja laa­jentaa
ymmärrystämme sikäli kuta sii­hen
on tilaisuutta.
temaan, mikä on tehtävä ja mikä
on Jätettävä tekemättä. On ihmisiä.
Jotka eivät omaa paljoa havamtokykyä
eikä mielikuvitusta. On* ihmisiä; Jotka
näyttävät käyvän avoimin silmin, kui­tenkaan
mitään näkemättä, tai perus­teellisesti
asioita ymmärtämättä. On
myöskta niitä, joUca' lukevat kirjoja
kannesta kanteen vieläpä ahtavat
mulstiinsakln koko jouklon asioita,
saavuttamatta kuiJten|-.aan ataoata-kaan
elävää kuvaa merkillisistä ta­pauksista,.
Jotka saattaisivat virkistää
ihmistä lepohetklnä, tai kannustaa
häntä kestämään vastuksellisla aiko­ja.
Itseopiskelijan, on muistettava aina
kun on lukenut jotain arvokasta kir­jaa
tai kirjoItiista,^ei sitä, mitä näkee
pataettuna sen harmailla lehdillä vaan
sitä, mitä taricoituksia näkee kuvattu,
na sltaä lukemassaan teoksessa. :
Ön pidettävä mielikuvitus aina v i ­reillä
täyimä sisältöjä, sekä värejä.
Emme saa katsoa tuntevamme ta<
pahtumaa sillä että tiedämme sen
tapahtuneen, vaan ainoastaan sillä,
että näemme sen todella sellaisena
kuin- se tapahtui. — lViielikuvltuksen
ominaisuutta Jossain mäarta omaavat
kalkki ihiniset.. ',' >
' - P a h i n mitö ihmisen- on vältettävä,
on hedelmätöntä arvostelua siitä tai
tuosta asialta:" ^ .
Hyvää ei /ple toivottava siitä ihmi­sestä,'
joka., koskaan mitään omtata-kelsta
tekoa, suorittamatta ottaa tehtä­väksensä,
vikojen etsimisen • muitten
ihmisten töistä. '
Ensi' taito, mitä itseopiskelijan on
opittava, el ole taito löytää toisessa
vikoja, vaan löytää hyvää ja kaunista.
Kalkki arvostelemtaen, joka löytää t ä ­män
tien on henkisen taidon sekä pit.
kän kokemuksen k3^psyttämä hedelmä.
Jokaisella on mielipiteitä" j a tuleekin
olla. vaan ei. ole kellään syytä vää­rin
painostaa ja ala-arvioida niitä.
Sellaisten ihmisten miehpiteet, joit­ten
arvostelukyky ei ole kokemusten ja
kasvatuksen kautta kypsytetty, saat­taa
yteisiBen harhaan ja saa asian
l^nimMjtymään väärään valioon,
Iseopiskelijan ei pidä lahninlyödä
ohikulkiessaan näkemyksistään ottaa
vaaria, sen tulee asettaa uuttcram
pyrintöjensä arvokkaaksi määräksi
Oppi ei ole mikään tieto. Vaan tie­to
siltä mikä on edistykselle .välttä­mätön
tieto, j a täimän ymmärtämyk­sen
suurimpia avuja ovat mielikuvi­tukset
ja kokemukset.
Vilkkaan mielikuvitxiksen saavutta-mtaen
saadaan osoittamalla erityistä
huolta sekä esteettistä kehittämistä,
kuten harrastamalla ruhouttfi maa­lausta,
soitantoa ja ylimalkaan kaik­kea
sitä, mikä on ylevää j a kaunista,
sekä sitä joka ihnaisee henkistä yle­vyyttä
kaikissa eri muodoissa;
KoHektävisopimusten
aseina'Engrlaimiasa
g h g i a n n i n aaunattiyhdistysliikkeen
lapsuus sattui Ranskan vallankumo­uksen
jälkiaikaan, jona yleinen mie-hpide
j a lainsäätäjä vainun työväen-hiokan
kaikista; järjestöistä Jakolnni-laista
ajatustapaa. ^Englantilaisella
oikeudella oli «mestaan tehoava kei­no
sitä vastaan: salaliittoja koskenen
Eäänlöjen sovelluttaminen- Niiden
mukaan' tuU rangaistukseksi 2—10
vuotta vanketxtta tai karkoitus. Am­mattiyhdistykset
. oiivat salaseta-öja,
joihin otettaessa noudatettiin mys­tillisiä
tapoja; valoilla Ja kalloilla oli
osansa. Työläisten, järjestöiksi liit­tymistä
koetettiin ehkäistä poikkeus­laeilla.
I7i30-luvu|la annettiin pari­kymmentä
ybdlt^svastaista lakia.
Vuoden 1799 laki kielsi rankaisun u-halla
kaikki työläisten Ja työnantajien
väliset koUektUvisopimUkfet. Joella oli­si
säännöstelty palkkaamia työehtoja
Tuo laki oli suoranaisena syynä mo­niin
työläisten levottomuuksiin. Se
muutettiin 1824 ja 1825. Näiden l a ­kien
mukaan, joita pidettiin aikanaan
hyvin radikalisina, saatita rangaistuk­setta
neuvotella yhde3sä ja tehdä so-pimulcsla
palkasta j a työajasta. Am­mattiyhdistysten
jäseneltä' poistui s i ­ten
rikosoikeudellinen vastuuvelvolli-suus,
mutta niitä ei tunnustettu lail­lisiksi
korporatsioiksi eikä myöskään
noita .sopimuksia laillisesti sitoviksi.
SivHioikeudelUsestl oUvat ammattiyh­distykset
edelleen,laittomia, s.o. ne ei­vät
voineet hankkia oikeuksia eivätkä
sitoutua täyttämään laillisia velvoUi-suuksia.
Siten oli laita nota 50 vuot­ta.
Ammatillinen liike laajeni sinä ^ -
kana yhä ja seft merkitys kasvoi. Kun
eräs ammattiyhdistyksen rahastonhoi­taja
oli hävittänyt, varoja ja haastet­tu
vahtaamaan, selitti tuomioistuin v.
1867, ettei se voinut ottaa asiaa tutkit­tavaksi,
kim ?munattiyhdistys oli Iata
ulkopuolella. Sen Johdosta seurasi kuo-himtaa.
Seurauksena oU vihdota vuo­den
1^71'ainmattiyhdistyslaki.
Tällä lailla ttmnustettiin ammatti­yhdistys
lailliseksi korporatsioksi, jolla
oli rajoitettu lupa hankkia laillisia
oikeuksia. Mutta kollektiviset sopi­mukset
Jätettiin nlinenomaisesti niiden
ulkopuolelle.. Laissa näette säädettlta,
tuomioistuimet
m u
i r n i v i r i a satamassa työskenteleviä si:o.
va. Ehdotusta, ä bj^ffäksyt^.
Ammatmisten jäxjestöjen kongr^
seissa on esito^myt ?>amaan aractaaa
käyneitä ehdotuksia. Mutta-iyöläis-piirit
ovat yleensä laixuäSdätOöä vas­taan,
mikä pakottaisi' fadtöctivisojji.
muksia noudatettavaksi, sl&ä,ä^ises.
ta laista olisi seuras, etiä "jaamiattL
yhdistyksine V. 1871 ja_1906 laissa T».
rattu vaiautus rikostHkeudellisesta ja
sivsflioikeudeUisesta" vastouvelvöllisuu.
desta pyyhkästäistto pois J a ammatti,
yhdistykset tulisivat uudelle perustalle.
Kollektivisopimusten perustealh
syntyneet riidat eivät siis Joudu Eng­lannissa
tuomioistutoten ratkaistam-sL
Työläiset ja työnantajat noudat­tavat
niitä ilman lakipakköa.
Silti on kollektivisopimuksia pa2jon.
V. 1910 tehtita niistä virallinen f elos-tus.
Sen mukaan oli 1,696 kollektiviso.
pimusta. Jotka sitoivat 2,400.000 työ­läistä.
Sen jälkeen ei ole esitetty
niistä virallisia numeroita. On mai.
nittu arvio. Jonka mukaan kollektivl-sopimukset
koskisivat välittömästi n.
5.000.000 ^ ö l ä i s t ä . Sven Larsson, joa-ka
kirjoitusta tässä on seurattu, oiet-taa,
että tuo arvio olisi lähimata oikea.
EnVpaikkakoDiiilta
Intola, Ont.
MENNEITÄ HUVEJA
Nuorisoliittolaiset toimivat iltamat
23 p. t.k. He esittivät kappaleen "Ke.
sävieralta". Esitys sujui kokolailla hy-vta.
Meillä nuoret saavat phjelmar,
puolesta nito hyvät iltamat-kmn mikä
muu ryhmä hjrväiisä. Ihmiset eivät
vaan anna kannatusta Jieidän järjes-tämilleen
tilaisuuksille.
Täällä on jonkinlainen-kommunisti­en
toiminnan vastustus siksi £uur
että ihmiset boikottavat tilaisuuksia
luullen kommunistisen liikkeen sillä
loppuvan. Entisestä punaisesta Intö-lasta
näyttää tulevan hiljaa mutta
varmasti "Canadan Uutisen" hengen
omaavia. Pian kai tääUäkta on turisti-
.«euraiia hyvä Jalansija. Tov. Vaaran
juttu on yksi todistus täällä olevasta
kommunistisen liikkeen vastustuksesta
Vatkataan "Canadan Uutisen" lau­seita,
"kuinka nyt taas suomalaisilta
kerätään rahaa tuon punlkkiroiston
pelastamiseksi esivallan rankaiseval­ta,
kädeltä".
Täällä on ennen melkein poikkeuk­setta
tunnustettu luokkataistelun tar-että
eivät olleet oi­keutettuja
pakottamaan kahden trade
tmionsta välistä sopimusta täytäntöön
pantavaksi eikä tuomitsemaan vahta- j peellisuus. Mutta nyt ilkutslan sillä
gonkbrvausta sitä sopimusta vastaan' et<Ä luokkaoikeus on tuominnut yhden
tehdystä rikc&sesta. Kun sanoilla työväenluokan toimitsijan, linnaan. Ei
trade unions' merkitään työläisten ja'sillä, että me kommunistikaan olisim-työnantajlen
järjestöjä, niin tarkoitti me asian hyväksi mitään tehneet. Toi-lain
sopimus koUektivisoplmuksia, joil­le
el siis tullut laillisesti sitovaa vai­kutusta.
V. 1871 ei tuo kanta ollut
vallassaoUJoiden mielestä työläisille
edulltaen. Sillä piti osoitettaman, et-mettomuutemme
syyksi voimme saiioa
.sen, että me emme saisi, kylämme
väestöä protestikokoukslin^ enempää
kuin rahallista avustustakaan. Oikeis­tolaiset
Ja kalkellalsei; aiäallaistujat
taan ammattiyhdistykset olivat oikeas- pitävät siksi vaikuttavaa vasta-agitat-taan
laittomia ja etä niillä oli vata siooma.
poikkeustapauksissa laillisia oikeuksia.
Sillom tallota. on tehty ehdotuksia.
.Tähän tietysti osaltaan "vaikuttaa
kunkin oma taloudellisen aseman pa-
Jotta kollektivisopimuksilleannettaisita rahtumtaen. Nyt tulevat kaikki "o-oikeuspäteyys,
siis että; ne tunnustet- mtaisa"» aikaan. Joten ^ "vallankumouk-taisiin
laillisiksi sopimuksiksi, joiden sellifiert vouhottelu" on" turhaa; Oa-rikkomlsesta
voitaisi tuomita laillises-tL
"Comission on Lal)our" esitti v.
1893, että koko ammatin käsittävä
ammattiyhdistys saisi tehdä lalBisest}
sitovia kollektivisopimuksia ja että sa­han
meitä täällä, vielä sievä joukko,
jotka koetamme Uehuttaa vallankumo­uksen
lippua. Vaikka se' tapahtuukin
omienune keskuudessa/' Kavahtakaa
farmarit aikanaan enn^nkiita suorasti
pimuksen rikkpmisesta voitaisi tuo-1 tulee kapitalistisen hallituksen nöy-
Mieliknvitas
On vielä paljon niitä, jotka halvek-
Ja sillom kirjat o%at sateen ja päi­väpaisteen
kaltaisia, jotka lankeavat
raivaamattomaan maahan. Sillä
teellisistä ja
ole hyötyä n
donhalun perusteeUa 5y\-entjTieet kir­jojen
sisältöä tutkimaan.
mita vahingonkorvauksia^: Myös V. riä orjia.
1906 lakia valmistanut komitea teki
siihen" suuntaan käyvän ehdotuksen.
Valtiomahtien suhdetta tähän asiaan
sodan edellä, valaisee '^Industrial Coun-cllta"
v..l9W antama lausunto: "Olem­me
havainneet, että kollektivisopimuk­sia-
yleensä.^ noudatetaan, emmekä katso
voivamme kajota noiden molemmilla
puolilla olevien yhtymien sisäiseen
Järjestelyyn, sälyttämällä niille laki­sääteisen
velvollisuuden h^-joittaa j ä ­sentensä
pakottamista emmekä sovel­luttaa
nilhta uutta periaatetta, josta
voisi olla odottamattomia seurauksia
näiden yhtymien luonnolliselle kas­vamiselle
talisille hengplle, missä niitä
on-yleensä laitettu. Qleanntteisehtähdeaf;-
tulleet shhen johtopäätehhään, että
raharangaistusjärjestehnän (vahingon
korvaamisen) laittaminen ei ole suo­tava
ja että sellaisia rankaisumääräyk-siä,
joiden tarkoituksena on ehkäistä
sopimusta rikkovien avustammeni ei
ole myöskään otettava lakiin. Mutta
me tahdomme, esittää pataostaen mie­lipiteenämme,
että siellä, missä on
tehty sopimusrikos, ei pidä muiden
sopimukseen kuuluvien järjestöjen j ä ­senten
ahtaa apua, ei rahallista eikä
muunlaista, sopimuksen i^ikkoneille."
Maailmansodan aikana otettiin kui-tenkta
pakottava ataes koUektivIsopi-mukseen.
Se oU vata sota-ajan toin­ta.
V. 1917 annetulla "Munilions of
War Actilla" valtuutettita näette
"minister of munitions" ulottamaaa
,k(dlektivisopimuk§pn kaikkien työnan­tajien
ja työläisten noudatettavaksi
sota-ataesalaUa. Eivät työnantajat
eivät työläiset pitäneet siitä. Tämä
laki lakkasikta rauhan tultua. . .
Myös työläisten taholla on siUojn
••. SAIRAALAAN -.
Joutui Emil Ihantola joiikunlaisen si-susvian
takia. Hän el ole; vielä tätä
kirjoittaessa ollut JL-kuviassa ja näin
ollen ei ole mitään varmaa tietoa mi­kä
häntä vaivaa. > -
"HIRV1HERRAT"
T. k. 6 p:nä esitetään haalillaÄffiE
"Hlrviherrat". Kappale ei ole valta­vuudella
pilattu. Kalkki, jotka ov^i
työllä ja huolilla raskautetut, tulkaa
viettämään hauska ilta. Varmasti ar­kihuolet
hetkeksi haihtuvat. — Eta-portteri.
Opiskelijan on siis etsittävä sielul­lensa
arvokasta ravtatoa, idka rikas­t
u t ^ ja avartaa havatatokykyä. Jo-kaisen
• joka 'pyrkii saamaan henkistä
etevyyttä, on noudatettava vilpitöntä
sivat mielikuvitusta kokonaan arvel- ahkerotatia kaikissa eri muodoissa.
Ien sen pikemmto tulevan kysymyk.! Ei ole vannempaa tunnusmerkkiä
seen satumaailmassa kuta todeilisuu- • kehittymättömästä matalamielisyydes-dessa,
ja sen olevan peräti arvottoman: tä kuta ihminen, joka näkee ataa v i -
sille. joka haluaa saavuttaa todellista; koja toisessa j a nauraa hohottaa ja
oppia. Mutta nita kuitenkaan ei ole ivaa pienemmälläkin toisen epäonnis-asianlaita.
tumisella.
Hyvta tunnettua on. että suurim- Sellaisella ihmiselK ei ole mahdol-mat
tiedemiehet ovat tulleet teh-i l a u t t a kehittää itseään, hän on i t -
neiksi tärkeimmät keksinnöt mieli- se sulkenut kehitykseltään tien ja
kuvituksensa voimalla. Sattuvana .esi-1 vielä vähemmän hän on eduksi kansa. ^ P P ^ "s
tie- i merkkinä tästä mainittakoon runoilija ihmiselleen. " • •
ole h v ö t v ä n5i^ . ' ' ' ' l i ^ o ^ ^ - ^ " ^ ' " ^ ' ^ ei 1 Goethen tekemät. itsenäiset havata- Elämä ja opiskelu on vakava ala. Ie. jotka meinaavat
J°'-^_^"'at ole tie.|not kas%-iopta j a osteologian alalla. eikä vielä kenestäkään ole tullut suur-' eteenpäin. ^ ^ ^ " " ^^
Mielikmitus on tieteen vihoUmen ajatteUjaa ivaamalla tai nauraa- Nämä neuvot olpn .
atacastaan ^iuota, kun se menettelee hohottamalla toista. " ^ 1 , " ™ . .»^'»^ot olen ammentanut
täUöin ilmennyt konektivisopirausteri
laillistuttamisväatimuksia.' Ramsay
MacDonald teki v. 1913 ehdoiuksai:.
joka oli aiheutunut _ v. 1912 vaka.
Fascistivastainen kongv
ressi koolla Ber­liinissä
Berltaissä alkoi maalisk. 9 pnä fas-cistivastataen
kongressi, jossa Barbusse
teki selostiiksen -lascismista, imperia­lismista
Ja sodanvaarasta. Selostuk­sessaan
h ä n osoitti, että "taistelu faö-cismia
vastaan on kaikkien sorrettujen
tehtävä, erittätakta työläisten, .taloH-poikata,
pikkuporvariston, mtelUgens-sta
ja vähemmistökansallisuuk^aJ-Taistelua
tulee tapahtumaan työväen­luokan
johdolla, sillä vata .työväen-luoka'>
a on historialliset tehtävät".
Barbusse osoitti tai§Jeluun,. valmis-tautiunlsen
ja sellaisen järjestön luo-miseh
välttämättömyyteen, jc*a ky­kenisi
taistelua Johtamaan. .Unkarin
vasta satamalakosta ja joka sisälsi, et­tä
Lontoon satamaviranomaisten
satamatyöläisten
olisi
ja
ammattiyhdistyksen
eräillä edellytyksillä
edistystä viedä
. ^^SvJf-^*'' " ' ^ saadaan kirjoista, 1 vastota" johdonmtlkaistal ä^r"jä^• "On hyödylli^^^piV antaa mielikuvi-1SSSS n w Professorin
tulee .-ähihsest. heijastuen kuta kai-1 keä toteUen se useta on £ t e e n ' p i a s ^^^^-^^S^^-^r^^
ja välttämätön liittolataen. fsessään hyvää, kuta alentajien jiko-joien hyvta S ^ S r ^ n n f l
Siis mielikuvituksen kehittämtaen on jen etsiminen. Se soveltuu vata kai-' jeita "SopiS^SaS^^
myös tärkeä. Sen avulla tullaan tuh- ken arvokkaan hyljänneille, eikä niil i ^ " ' ^ ' ^ P ^ ^ ^ ^ ^ a n i varten.
' • • "1 A. Maljanen.
ku.
Todentaen tieto elää elävästä
resta ajattelevassa sielussa.
juu-edustaja
KaroU osoitti puheessaan, et­t
ä Uhkarissakta on fascismilla erikoi­set
muotonsa, jotka nojautuvat puoii-feodaalisita
periaatteisita;. .Unkarin
fascisini haluaa käyttää työtätekeviä
joukkoja tykinruokana itahah impe­rialistien
tarkoitusperien toteuttami-isek^.
Tshekkoslovakian edustajat ku­vasivat,
miten heidänkta maassaan
v^iassaolevat luokat sortavat työtäte­keviä
joukkoja, erittäinkin mikäli on
kysymyksessä vähemmlstökansallisuu-det.
Vasemmistoporvarillinen edusta­j
a Mandfred Georg lausui.puheessaan,
että vailankumoukseDisista saavutuk­sistaan
ei Saksalle ole Jäänyt mitään.
Eräs työttömien Lontooseen, tekemän
retken johtajista osoitti, että Europac
maissa vallitsee aivan väärä käsitys,
että muka Englannissa ei ole min­käänlaista
fasdsmia. Fasöstisia vir-
Cana
hetyksbtä
hetFksxstä
Ishetyksstä
2Sc jokaise
sadalta dol!
SihkSmn
iMtj^skuInt
Suoman
$2.45 sadas
Tehkää l
Box 6
. Tiedus
Vapatuiel
vastaan my
PORT
31
Fort
VAPAUS
119C
957 Broadvi
/
• K i ri
Ji
' Sdtrth
CHARi
Osuaskai
Dy
eri naifckafc
tauksia kuva
liittoja VBstai
kahduttaa k
"tefdlismxsrau
hujan sanoje
lanmn työlä
tunto tySttöt
työläisten va
Englannzp tyi
jjrrkkä vastuj
Sveitato pai
edustaja me
Sveitsisrä, jo^
'maksi demoki
millä Smnens
vistamiseksi ]
esimerkkefä,
murhan, mm
cismta'' juBdz
paikota, jossa
mm italialah
tisen puöluee
esitti useita
vat, että pa
kehittymiselle
pä esim. Esps
matJilUtot vei
de Btveran hs
sa soslaUdemi
d ( ^ kukistet
uksellinen lllk
raattinen poU
t ä ä Berltaissä
osoitukset, ja
Kaikissa näla
puhuja osoitti
kussaan' sosit
een. jäsenkirj
vast;aan mi^rk!
sialideiBctoatii
Päihin
Laoantai-ilt
etteiut Canad
nimestaruuskf
Liberty-haalill
telut muodoi
miksi kuin n
tai-fltana.- K
nittavttha^-.-enä
miitta-- siitä 1
voitioj'ä" enää
te^n päättyei
tydyofttabn-tulee,
nnn oli
paljon Tumem]
edellisenä ilta:
Lauantai-ill)
Sankala Kisas
ton Yrityksesi
esimtynyt ains
.valitettavana ]
liasemmin ole
pafniaah j a se
me reilua ott
dostuikin E m
matolta poisju
rissa ollessa n
El' Yleisö p
koko ottelun
vastaan, muttj
Torvoiiune, e
kuin muutkm,
seen "puolusta
muksia, j ä t t ää
van pois, sillä
kääh "osakkei