Vapaus, July 12, 1923

              Torstaina, heinäkmin 12 p. — Thn. Jaly 12
V A P A U S
^msim fittomalaisea työväestön fiänenkannottaja, ilme».
ero Sndhorjraia. Ont. joka tiistai. - toretai ja lapantab
V A P A U S
/ (Liberty)- > • .
fjia onlff bigan «f Finnish WoAeT8 b Canada. PoB-
_ Ä s5S Oat. every Tncsday. Tharsd«y and
AdvertiBing ratcB 40c per col Inch. Mimmom cn«Bc
meni The vkpara Js the best advertsing mediom among
' FinnJgh People in Canada.
Vapaaden konttori ja toimitus on Liberty Bondin^,
•Lome SU Puhelin 1038. - Postlosotc:
Box 19, Sndbnnr, Ont
Canadaan yk«i vi. 9iM, nuoli vk. $2.26, kolmo kk.
^ ' • ^ y Ä i h M a Suomeen, yksi vk. 85.60.' puoli vk.
^^ÄSarjot^feuraa raha, el tufla lähet^mään.
' Hmotnshinta kerran dulaistuista ilmotokBiBta-40c.
©aktatuumalta. Suurista .Omotuksista seka ilmotokaistn.
Joiden teistiä eijpka kerta.mnntcta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmottikset $2.00 kerta Ja 50c. Mä
Jokaiselta muistovärsyltä; pimenmuutosilmotukset 50c.
fecrta $1.00 kolmekertia; avioeroilmotokset $?.DQ kerta,
88.00 «kaksikertaa; sy.^tymäilmotnkset ^^•^^^'^J^',
tateantieto- ja osoteilmotukpet 60c. kerta, $1.00 kolme-ifflrtaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
' : ==
'JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
tojeeseenne,kirJottakaa uudelleen lilkkcchoitajan per-
Boonallisella nimel'a.
1. V. KANNASTO. Liikkenhoitajla.
'Beeistered at the Pflat Office Department, Ottaja, as
•wnnd Macx mattef.
\ Syvien rivien liiRehtiminen
- Kapitalismi on proletarieoinuttäärettöjniä ihinis'
kilnnan" jQukköja. Imperialismi heiUäa ne pois' tasa-'
painosta ja panee ne vallankumoukselliseen liikkee­seen.
Itse joukon (massan) käsitekin on viime vuosi­na
muuttunut. Miljoonat ja kymmenmiljoonat, jotka
ennen olivat valtiollisen elämän ulkopuolella, ovat
tulleet vallankumoukselliseksi joukoksi^ Sota ja sen
jälkimainingit ovat nostattaneet liikkeelle kalkki, on
fi^rältänyt takapajuisimpilnkin kerroksiin poliittisen
hjjrrastuksen. .Vanhan työvÄenlHkkeen yhteiskunnalli­nen
perusta — työn amraattikunnallinen sulkeutunei-siius,
työväen ylemmän ryhmän siedettävä elämismah-dollisuus
ja alemman kerroksen tympeä ja tylsä toi-vottoniui|
8 — on ,peruuttamattomasti mennyt meno-
(jaan. UUSIQ miljoonia on taistelu temmannut mu­kaansa.
INaise^,. >jotka menettivät isänsä tai mieheps^
j r olivat pakotetut 'astumaan heidän tilalleen, työhön,
tuleyat laajana virtana. liikkeeseen. Työläisnuoriso,
jökä on kasvanut maailmansodan, ukkosenjyrinäsää, on.
Vallankumouksellisessa liikkeessä kuin kotonaan.
Taistelu on eri maissa kulkenut eri asleidjein kai/tta.'
Varsin usein työntyvät aallot aikansa eläneisiin jär-jestömuotoihin,
jotka ne hetkeksi, kohottavat ,uuteen
elämään. Vanhoja iskosäiloja, puoliksi kuluneita iun-nuksia
ajelehtii virran pinnalla. Paljon erheitä, su­mua,
ennakkoluuloja ja harhoja on vielä päissä. Mut-,
ta, työväenliikkeellä kokonaisuudessaan on syvä vai-lahkumöuksellinen;
luonne. Se on kaikkikäsittävä' ja
^-pidättämätön''. Se laajenee ja lujittuu, yhdistyy,sekä
lieittgä pois vanhan kuorensa. Eikä, se lakkaa, epnen-hu\
n. moilman köyhälistö on päässyt valtaan.
fV.. TämUtt liikkeen eräs kannustin nykyään on lakko.
Sen yksihk^rtaism ja valtavin syy on elintarpeiden
hinnannousu.' Usein se lähtee erikoisista paikallisista
rIstirUdolsta: Se tulkitsee joukkojen kärsimättömyyttä
:/porvarillisten; polltlkoitsijain hölynpölyä kohtaan. Eri
maiden 'soxretii^jenyhteydentnnne; ilmenee näissä
Icoissa. Taloudelliset ja valtiolliset tunnussanat se*
koituvat toisiinsa. Niissä sotkeutuu usein reformistieta
pärskeitä-^allahfeumouksellis-sosiaUstisän. Väliin lii­ke
rauhbttuo, pysähtyy, jyöpsälitäa uudelleen, häirit
see tuotantoa, pitää v(fltiokoneistoa alituisessa janni
tyksessä, saattaen porvariston pois suunniltaan. Ja
riistäjien aavistus onkin aivan oikea, sillä tämä alku­voimainen
lakkoliike. on itse asiassa yhteiskunpallista
; vallankumousta, maailman proletariaatin väenlaskua ja
'liifcftkaflnalle panoa,'
, l on Vilut suoranmnen ttdos tuollaisesta ylivaltibdesta.
T&ta kolcQ maapallon jaosta, pääoman monopoo-'
lista i j r Ä a ö m i m m ä n harvalukuisten pankkien yli-herrat^
ta Otvalistuneessa ja^ v^paimma^sä» maassa
jiallitsl^erfrien sotaa 'P-;5 pinkk^koko elämää) oli
täytynyt välttämättömyyden pakolla kiertyä sotaan.
Ryöstön, ribtannän ja kauheimman sorron yksinoikeu­desta
koko maapalloon nähden kilpailivat etusijasta
Englanti ja Saksa. Englantilainen ryhmä päätyi voit-tajaV
»- Tuloksena ovat nyt entisestään vieläkin kiris-tyneeminät
ristiriidat.
Sota heitti hetikohta maanpallon neljännesmiljaar­dia
Venäjän, Itävalta-Unkarin, Bulgarian ja Saksan
asutusta siirtomaihin verrattavaan tilaan, yersailler
sin sopimus saattoi nuo-moniksi miespolviksi sellai­seen
siirtomaiseen kurjuuteen ja oikeudettomuuteen,
mimmoisessa ei tähän asti ainoakaan sivistynyt kansa
ole elänyt. Voitpttu Saksa saatettiin täydelleen mah-dottomabi
jatkamaan taloudellista olemassaoloaan,
täydelliseen alennuksen ja oikeudettomuuden tilaan.
Tästä kaikesta ovat .hyötyä saaneet,*^y^8odasta eniramäri
rikkaiiksia kerännyt Amerikan satamiljoonainen,
valtauksia yhä jatkavan Jaappanin 50-miljoonainen
ja siirtomaasaavutuksissa enimmän voittaneen Englan­nin
50-miljoonainen, eli yhteensä 200-miljoonainen vä­estö.
Jos tähän lisätään pienet puolueettom^tf maat,
jotka ovat erikoisesti rikastuneet, saadaan lopuksi liel-jännesmiljaardia,
Tämä yksityiskohtainen kuva esit­tää
kapitalismin ja imperialismin olennaiset ristirii­dat.
Tällaisen maanpallon jaon- perusteella ovat ra-ha-
4)ääoman riistäntä ja pääoman monppooli' yhf li­sääntyneet..
Riippuvaisuusasemaan eivät ole joutuneet
ainoastahan ;^]|^rtoihaiseen tilaan saatetut voitetut maat,
vaan' n)^yi}skin> kunkin maan sisällä ovat voittajat ää-ripimiileen
keittäneet/ kapitalistiset vastakohdat.
m,
Sjirtomaanälkä
Nykyiseksi rouodosluncett 'kahäamvälisen aseman
perustana on liftperiaUsmiA taloudellinen asema. Tä­mä
korkein jti viimeisin kapitalistisen kehityksen huip-
; pusöaVutus kehittyy selvästi XXjtt vuosisadan kulues-jsa.
Vapaan' kilpailun sijalle oU astunut yksinoikeu-dellinenmlonopooli.
Mahtavimmöl harvalukuiset pää-omanomistajat
siirtyivät muodostelemaan kansainvä­lisiä
liittoja, syndikaatteja, kartelleja ja trusteja, vai
laten rahallisessa; omistuksellisessa ja tttolannollisessa
suhteessa kokonaisia teollisuudenhaaroja ei älno^istaan
erf maissa, vaan koko maailmassa. Täten syntyi en^
henkuulumaton mitättömän vähälukuisten panldkien,
rdiakuninkaitten ja raha-suurylimystöjen yliherruus,
jotka muuttivat tosiasiallisesti kaikki vapainfmatkin
tasavaltaiset maat finanssimonarkloiksi.
Tämä kourallisen ylivalta saavutti huippunsa, kun
sQuriinmat pääomanomistaljat olivat raaka-aineitten jo'
tuotannon päälähteitten valtaamisen jälkeen lisäbi lo­pullisesti
viimeislelleet silrtomaitten jaon. Kolmekyin
mehta Vuotta sitten kuului: kuuden suurvallan alaisuu
teen % miljaardia siirtomailten asutustay^ V:n 1914
Bödan tienoilla laskettiin luku jo 600:ksi miljoonaksi
Jds tään lasketat lisää tosiasiallisesti osittaisessa siir-tomaa-
afeemassa oleva PerslarTurkki ja Kiina, niin on
^ riUcaimmaft, «stvistyneimman ja vapaimman» maan
eoitamabi surtomaaruppmraisuDden perusteella jou
tanut miljardin suuminen vaesto. Häikäilemättömin
teloudellinea ja rahallinen soito, aseettomien ja tniw
yattomien siirtomaittea asidäuitlen gurmaileminen eu­rooppalaisten
viimelstenyalla aseilla, seka joukko sotia
joita «rauhanliikettä» ajava pikkuporvari ei enää ole
«iirtomaa-asukkälhin kohdistettuna sotana pitänytkään.
Militaristien hallituskausi
Bulgariassa äsken Hapaihtuilutta vallankaappausta
vastdan noussut talonpoikaisliilce näyttää kutistuneen
vallankaappauksen suorittaneen sotilasmahdjn edessä.
Stambuliskin muriia näytti lopulta meikitsevän mili­taristiseen
komentoon perustuvan' hallituksen ojaksiin
astumista Stambuliskin hallituksen) tilalle. ^
Kukistetuksi tullut Stambulinskin hallitus kutsui
itseänsä talonpoikaishallitukseksi. Se edusti keskiva­rakasta
talonpoikaisluokkaa .ja suurmaanomistajia.
Pientalonpoikain- ja varsinaisen maatyöläisväestön kan-naluKsen
se oli kuitenkin hallituksen liikana täydelli­sesti,
menettänyt. >: Kun Stambulinskin hallitus sUOsi
suurmaanomistajia ja keskivarakkaita talonpoikia,
siintyi sen vastustajina Bulgarian muu porvaristo, jo­ka
Stanibulinskin; sekä oikealle että i'asemmalle har-
•j(ä|iitaman häikäilemättömän: hallituskomennon aikana
ei saanut omia etujaan tyjrdylelyksi.' Sen vuoksi muo­dostuikin
porvarillinen kokoomus, joka pyrki kukista­maan
Stambulinskin-hallituksen; V t ä m ä fcdkoomiis on
käyttänyt tähän tarkoitukseensa Bulgariaan siirtyneitä
Avrangelilgisia v vastavall^kumotjksellisia ; sotavoimia
Porvarillifen kokoomuksen' 'ja, \^rangelilaisten' yhteis­työskentelystä
,onlaikaisemmini.:}ulaistu salaisia asia
Idrjoja, jotka läyfiinAfvalaisevatiBulgärian porvaristo-kokoomuksen
ja wraDgelilalsten, salaiset vehkeilyt
Stambulinskin taantumuksellista talonpoikaishallitMs-tä
vastaan.
Stambulinskin hallitus oli taantumuksellisen ta-lonpoikaisluokan
ja suurmaanomistajain terrorismin
välikappale, nyt valtaan astunut porvarillinen /kokoo­mushallitus
on taantumuksellisen teollisuus- ja kaupun-kilaispotvarislonhallitus,
jonka valtaan astumista en-tente
on mielihyvällä tervehtivä kahdestakin syystä.
Porvarillinen kokoomus on osoittautunut; entfente-elu-jen
ajajaksi Bulgariassa ja siinä mielessä X)nkinenten-te
tukenut kokoomuksen vallankfiappaiissuunnitelmia..
Entente-etujen' mukaista laas; on, että Bulgarian . työ-viiestö
ja sen poliittinen toiminta tukahdutetaan ja ^sii­nä
suhteessa voirieekinentente luottaa nyt valtaa» as­uneeseen
porvarilliseen kokoomushallitukseen^ joka
y)ee. lekemään..kaikkensa enlenten ja oman etunsa
mukaisen ^lyöväeätön- kurislamispolitiikan hafjoittamii;
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Mandn «Kapitaalista» on vas­ta,
ensimäinen osa ilmestynyt Suo­men
kielelle, ollen kaksi viimeistä
osaa vielä ' suomentamatta. Kapi­taalin
kääntämisessä, olevien vaöce-uksien
ja teoksen suuruuden takia
näyttää viimeisten nidosten suomen­kielelle
saaminen yhä vaan pitkis-tyvän.
'John8townin tulva on todella
koko yhdeksännentoista vuosisadan
kaameimpia tapahtumia. Tämä' tul­va
johtui South, Fork nimisen sul-kulaitoksen
sortumisesta Pennsylva­niassa,
saattaeivJohnstown nimisei^
kaupungin veden valtaan. Tämä ta­pahtui
toukokuut'^1 päivänä vuon­na
1889. Yli kaksi tuhatta ihmistä
sai surmansa tässä onettomuudessa
ja sen;;aiheutt;ama aineellinen va­hinko
nousi yli kolmen miljoonan
dollarin. Tammen sortuminen johtui
siitä, ettei tammessa ollut riittävän
suuria varalaitteita tufvaveden pois
laskemista varten. ; ,
Canadan yhdeksästä maalkun-nasta
on seitsemässä voimassa kiel­tolaki.
British Columbiassa ja Que­becissa,
on ^väkijuomaliike sallittua,
joskin sen pitäisi olla hallituksen
tarkan kontrollin alaisena. •
— Port Arthurin ja Tort Willia-min
viljavarastot vetävät yhteensä
65,000,000 bushelia, muodostaen ne
suurimman . ' viljans8ilyty8keskuks^,en
Canadassa.'
— Ensimäinen n.k. kymppisentin
puoti • on perustettu Uticassa, New
Yorkin valtiossa vuonna 1879. En-''
simainen, puoti oli todellisuudessa
viiden sentin puoti, sillä korkrtn
hinta tavaralle voli .viisi 'senttiä.
Kymppisentin kauppojen perustaja
oli Frank- WoolW,orth, joka raken­nutti
ifTaailhian' korkeimman li^e-rakennuksen
Woölworth Buildingin
New Yorkissa. Tässä rakennuksessa
sijaitsee s Woolworthin kauppojen:
päävirasto, jonka »yhteyteert Mr.
Woolworth rakennutti; • mitä useim-maiji
yksityisen toimeenpanevan vi­raston
itselleen ja josta edelleen­kin
itse Frank Woolworthin kuok
tua muutama vuosi sitten hoide­taan
yhtiön asioita, ^
Woolworth-rakeiinuksen jättJJais-;
mäis^yttä on omiansa kuvaamaan
se; että tämän raikennuksen kont­toreissa
ja liikehWeissa työsken­telee
kaikkiaan • noin "16,000 hen­keä,
siis hyvärimoisen kaupungin
väestö. 'Syoolworthin • rakennus on
tullut maksamaan $12,500,000 dolr
laria, ', t I' - 1 I
j viydytty, ellei piru sekottahut pap^.
pien kortteja kokonaan sen kaut-'
ta, että olipannut^onkyn tarkasta-'
ja Pesosen värkkäämään oman ka­tekismuksensa,.
jonka hän sitten löi
kokouksen pöydälle komitean ehdo­tuksen
rinnalle. Asessori Kares jo
tiukkasi, että on parasta jättää ko­iso
peukalointi, sfllä se vaan saa
aikaan sek*aannusta' kansan^ keskuu­dessa.
Toiset papit puhuivat mikä
komitean, mikä Pesosen ehdotuk­seni
puolesta taikka' sitten kumpaa­kin
vastaan.! •>
Viimein nousi joukosta joku pro­fessori
Ingman ja meinasi tuomita
Pesosen ehdotuksen roskaläjään se-littämälläj,
ettei moista katekismus:^
ta iehdessä ole tarvinnut muuta
kuin' ^ksia ja liimaa ja vähän
omia mielipiteitä väliin höysteeksi.
Lopulta /päätettiin ruveta, värkkää­mään
katekismusta icoraitean esit­tämän
luonnoksen perusteella, mut^
ta kukkotappelu yhä vaan -yltyi. Vii­mein
äänestettiin kumpikin ehdo­tus
penkin alle ja Suomen kansalla
ei öle nyt-mitään kunnon katekis­muksen
reikään, kelpaavaa. ^Her­ran
» 'sana seisoo ihmetellei^ ja puul­la
päähän lyötynä sillä välin kun
herrat riitelevät minkälaisessa asus­sa
he . tästäpuoleen alkaisivat kari-,
salle Kiesuksesta tarinoida.
lassa. Ja «-
Inssa saavnttaaHyöväenluokkavohoh; jokainen toimeen ^
kainen sosialististen voimien tarkastus osottaa, että tvov"^?^^^'^
taa, niin täytyy sen toteuttaa työväen tasavalta, sillä^^iu
edusta muuta kuin työväestön luokkaetujen ilmaisumuotoa '"^'^ ^'
'Kapitaliitisen järjpstelmän vallitessa ottaa työväestö k id-rannukset'
tilanteeseensa mitä se voi, saada. Mutta valtaan
eivät ne enää tyydy pelkkiin reformeihin, vaan kävttaväf v
Mikä on ollut maailman van­hin
sivistysmaa?
~ Kuinka paljon Yhdysvaltain
h a l l i t u k s e n ylläpitokustannuk­set
maksava? nykyään henkeä kob
ti?
Itseopiskelu ja tieteellisyys
Marx-elämäkerrassaan kertoo Beer Proudhonista,
että hän oli lukenut paljon—-valitsematta, sulattamat­ta.
Mutia Itseopiskelu ei antanut hänelle sitä henkis­tä
kouluutusla, joka on arvokkaampi kuin tiedot ja
joka yksin antaa kyvyn jäifjeslää ja käyttää hyväksi
hankitut tiedot seka alistaa oman luomistoirtiintansa
itsekritiikin alabeksit Järjestetyn koulutuksen' arvo
ei pääasiassa ole tietojen hankkimista, vaan henkisten
kykyjemme muodostamista tutkimuksen ja tiedon, me-toodisen
ajattelun ja asiallisen arvostelun aseiksi: kei-
Hjoksi helpommin selvitä ilniiöiden, Itokemusten ja aja­tusten
keskellä. Itseoppinut Voi kylläkin päästä Iäl­le
asteelle, mutta vain jos Vanen ensi yrityksensä luo­da
itsenäisesti joutuvat ankaran, mutta rakastavan ar­vostelun
alaiseksi, joka saa hanel pitämään itsensä
kurissa.
— Tähän saakka ja vielä nykyaänlun ön työläi-nen
joutunut olemaan koneen orjana sen taVia, että
kone palvelee kapitalistisen järjestelmän tarlcoVuksia
On jotakin aivan surullista siinä tosiasiassa, että niin
pian kuin ihminen on keksinyt koneen suorittamaan
hänen ennen tekmäänsä työtä, hän joutuukin Inon ko-nen
orjaksi ja alkaa nähdä nälkää.
— Erityisesti on johtajien velvollisuus siinä, että
yhä enemmän vapautuvat vadiaan maailmankatsomuk­seen
kuuluvista fraaseista ja alituiseen pitävät mieles­sään,
että sosialismi siitä asti kun se on tullut tieteek­si
vaatii, että sitä my5s pidellään tieteenä, ».^..tutki­taan.
Uusja kysymyksiä
Chaljapin filmitaiteen
palveluksessa ^
Kuten tunnettua, valmistaa - ja
)hjaa Maksim Gorki «Stenlca - Ha-zin
»-tarun filmausta. Filmin 'valmis­taa
eräs ranskalais-saksalainen zeh-
•^as ja näyttelee pääosaa maailman­kuulu
venäläinen oopperalaulaja
Shaljapin. Stenka ' Razin . oli "venä­läinen
kasakikapäällikkö ' Volgan
varsilla, jossa ryösti rikkaita ja an­toi
'köyhille, uhmate^ ^ tsaariakin.
Tämän johdosta onkm JRazinista
tullut köyhien ylistämä kansallis­sankari.
Moskovaan on hänelle pys­tytetty
\ muistopatsas. Taru kertoo
Razin kerran ryöstäneen, eräp per­sialaisen
prinsessan, - jonka otti
morsiamekseen, mutta kun- miehen^
sä moittivat, että' hän naisen; takia,
pii" unohtanut heidät, heitti. Razin
morsiamensa Volgaan • tyydyttääk-,
seem miehiään. Nyt filmataan «Sten­ka
Razih»-tartt.
Norjan nuorisoliitto
täyttänyt 20 vuotta
Norjan Koriimunistinen Nuoriso­liitto
^(ent.^os.-dem;) on juuri viet­tänyt
20-vuotispäiväänsä suprin juh^'
lallisuuksin." Liiito on perustettu ,20
pnä kesäk. 1903 ja on se koko kak-sikymraenvuotiskautensa
harjoitta­nut
reipasta toimintaa sosialismin
puolesta.. Onnittelemme kaksikym­menvuotiasta.
Toivomme sille yhä
enemmän menestystä toiminnassaan
joukkojen r kasvattamiseksi siihen
työn armeijaan, joka Norjan rin­tamalla
taistelee kapitalismin hir­muvaltaa
vastaan. "
L U O K K A T A I S ^ H K T O R , ^ : ^
Luokbtaistelu prolelariaalhi ja porvariston välillä t-makkssii
jjaa mmuuuuttttuuuu 'hhäajjaannaaiissiisstlaa,, ttooiissiissttaaaann eerriilllläääänn Vkäivvdj '• !
yhteiseksi taisteluksi määräämisvallasta yhtebkunn ^ ^^^^^
teiskunnan 'muodostamiseksi oraan tahtonsa mukaiseksi ^ T " - ^ ^
järjestelmästä. ' - ' P^^^ l ^ ,
tyydy _ silloin riiston rajoittamiseen, vaan' poistaa sen «kokon
tyydy kapitalismin lekemiin myönnytyksiin, vaan ajaa J " ^ " '
Silloin, ja vasta silloin voidaan lunastaa ne lupaukset '
talismiri aikana Jo tehtiin. y^H^skunnan suunnattomat tut!^'^^^
muutetaan riistämisen ja sorron välineistä korkeamman )• '""^
kulttuurin luomisvälineiksi, ei muutamille, kuten nyt on laita y^"^"''
yhteiskunnalle. Koko viimeisen aikakauden synnyttämä kur''^'^^
taan ja riistäminen tulevaisuudessa käy mahdottomaksi. ''"-'^
.Uutiset kertoyat^^^^^^^^^^^^^
Venäjän, tulevan esiirityniään kilpai-iijana
maailman viljamarkkinoilla.
, Kamppailu uuden ja vanhan järjes-
Mitkä maat ovat suoranaisesti i teinhän välillä on siis kehittynyt
diplomaattisessa yhteydessä Rooinan sille asteelle että farmarienkin on
Vatikaaiiin kanssa? , castuttava tuleen^. Oltuaan alussa
~ Onko. totta, että : neekereillä avonaista, aseellista, veristä val­on
yleensä I terveemmät ja parem- lankumousta jossa uusi piti puo^
mat hampaat kuin valkoihoisilla-ih-; lensa vanhan kanssa, muuttui se
misillä? jsiitä näännyitäväksi piiritykseksi,
— Koska Quebec on perustettu? jos^a vanha, vetämällä «teräsren-
— — " kaan> proletaarivaltion ympärille,
^koetti kuristaa sitä kuoliaaksi. Mut­ta
kun kuristajat väsyivät ennen­kuin,
kuristettava, njin tä;ytyy sii­täkin
luopua; Sen: jälestä sai tais­telu
heikomman muodon. Vanhan
järjestelmän taisteluvoimat; vetään-tjr^
vät omille kotikonnuille. Ei ku-:
käan halunnut olla missään tekemi­sissä':
uuden nousukkaan-karissa. AI
noastaari sen - tarjoomaa puhdasta
kultaa ei. voitu- olla vastaanotta­matta
ja nyt nuori,, kukistuniaton
työn jättiläinen esiintyy taas. hyök­kääjänä.
, ei ase kädessä, Vaan van­han
järjestelmän 'kanssa Klpa^^^
vana tuottajana, ^n. en^malset is>
kut sattuvat kapitalististen maitten
maanviljelijöihin ja erittäinkin ca-nadalaisiin
nisun iuottajiin (yhdys-valtal^
sia lohdatetÄan siffä että
heiltä riitföa airiöaitaan kyirime-^^
nen prosenttia 'tuötannpsita ulös-
VietäVäkä). ilitä tämä ^istelu "tu­lee
vaiikuttamaan/kahtapuoiiri rinta­maa
on jo edeltäpäin selvää. Sa­malla
kun se on proletaarivaltion
maaäviljelqälle nottsUn, yoimSstu
iniBen, ilon .ja elafliari aikaa, tulee
^ilevätkin ne 'meidän puolestai
fiiillä kun;~el ole mitään keskitet­tyä,
- riistoa kontrolleeraavaa voi­maa,
' vaan kukin^ ryhmä • kahmii it­selleen
minkä kerkiää, ja irti saa.
NäinoUen on farmari vaarassa jou-tuamiTn
kuiviin imetyksi, että se
vqi ~ koitua riistäjille vahingoksi;
Kun'hfe;jid9n nyt vielä lisäksi täytyy
tämän uuvutetun, rasitetun ja rää­kätyn
farmarin kanssa ottaa vas­taan
kilpailu u^den järjestelmän
kanssa, 'niin\.: hätähän siinä tulee.
Ja hädässään ne koettavat saada
meitä muuttamaan nisun viljelykö
3estä SekaviljelykseenV Siis perään­tymistä.
Ja jaerääntyväthän farma­rit.
Niitten on pakko" perääntyä .niin
kauan' kun on tilaa perääntymiseen
ja niin kauan kun eivät voi vapau-'
tua riistäjistään. Niitten täytyy ni­sun
Ailjelykseen liittää karjan hoi-*
to, jatkaa kesäiseen, aikaan iyöpäi-väänsä
kaksi tai kolme tuntia ja tal­vilta
työpäivää lOllä tunnilla.: Hel­pottaako'tämä
farmia," Voiko, ihan
tällä [tavalla turvata itseänsä, ^itä
en mene/sanomaauj mutta ylcsl asia
on. .varma. Siitä hyötyvät riistäjät.
Puutavaratrusti hyötyy „ lisätystä
puutavaran menekistä, konetpusti
voi myydä enempi ja useammanlai--
sia koneitaj kerman ja voin välitlä-jät^.
saavat - voittonsa; rautatiekapi-talisteille
lisääntyy liikettä ja tulo­ja
ja^ jos.|neillö, i^seUie' jäisi yhtään
m(tään koko Ifommastaj kun nämä
edellämainitut-.ovat osansa vieneet,
njim siitä r tietysti hyötyisiVät -muut
kiskurit.Fimeä^'a synkkä on'maan-viljjelijän
•: tulelvaisuus kapitalistisen
ikeen alla ' ja' tahtomattaankin ha­kee
mielessään jotain yksilöllistä
hätäkeinoa, jonka avulla ^voisi lä­pästä
sen kuirjistumiskauden, / jota
kapitalististen^ maitten työväestön-ehdottomasti
täytyy vielä/kokea, en­nenkuin'!,
uskaltavat ry*htyä taiste­luun
vapautensa puolesita.
Olen jtässä -käsitellyt Venäjän so-:
viettihallitustav-uutena järjeäfelmä-nä,
vaikka se tietysti ei ole vielä"*
uusi :J'hteiskuntäjärjestelmäV lopul-'^
lisessa muodossa;: Mutta siellä; On
uusi järjestelmä syntymässä ja on
ko.vimpien> synnytystuskien yli pääs­ty;
1-.- , • , J r
Sen että Venäjäii uusi talouspo-litiildca
ei -ole - ta^^
kapitalismiin, me voimme -huo­mata
siitä vihamielisestä kannasta/
jonka kaiHtalistivältiot, ottavat so-viettihalliti^
sta kohtaan.
I. •We8ter. .
Viheliäinen ihmislapsi
Katekisihuksen
kimpussa
Meidän vanha katekisfflttksömme,
lyhyt ja pitkä, jonka voimalla mei­dät
kaikki vanhasta maasta tulleet
ihmisten kirjoihin saatettiin ja jo­ka
oli niin pyhä jä koskematon, et-tä
siinä ei viheliäisen ihmiskäden
pitänyt kirjaintakaan muuttaa, on
nyt joutunut- ankaran peukaloimi-sen
alaiseksi vanhassa ^maassa. Ka­tekismusta
kuuluu jo ennenkin xSä*
kätyn niin, ettemme me tässä maas­sa
olleet sitä enään tuntia, emme>
kä katekismuksen loistavana ulko­lukijana
enään läpäisisi edes vaati'
mattomilla, korjattua katekismus­ta
honottavilla kyläkinikereillä, mut­ta
näistä vanhoista poropeukaloimi-gista
huolimatta Lutheruksen kate­kismus
knnluu olevan taaä korja­uksen
.tarpeessa, korjaustyötä var­ten
oi! tnonnottain mbodostettu eri­koinen
ioniitea ja liyt äskettäin tu­livat
^orvoon hiippakunnan papit
tarka^tamaatt ttunkälaiseen asuun
komitiea oli Pköt^muksen värkän­nyt.
Komitean 'ehdotus nostatti oitis
'kokVnäi^en >.'enpuraisuuden myrskyn
beifgenmie^ent; keskuudessa. Pulas-
% '«Iisi ehkä .ivielä jotenkuten ael-se
olemaan meille riisto järjestelmän
kahleissa raataville alaspainumis-ta,
kurjistumista, «tkua ja ham­masten
kiristystä.>
Kyllähän ne canadalaiset kapita­listitkin
vaaran huomaavat ja hä-
W h i t e F i s h i n osastoa S2o0n J
k a t s o t t i i n sen k u u l i ' ^ ^ ^
suuksumme.
Kirjelmä toimeenpanevalla \J
Torontosta, jossa kehoitettrn
tamään puolivuosiraportti \J!^^^
a j o i n , j o k a päätettiin täyttäjä
^pian k u i n suinkin tilaisuus j e n ^
K i r j e tpk. Torontosta, jo«a
h o i t e t t i i n - osastoa n a i s t e n / b h v'
teen perustamaan naisjaoston" 4"?
ei antanut aihetta pitempien W
kusteluun koäka tätä naisjaosljj-l
jo naisten keskujidessa alotettu ^
jestäni-fiän. . - . '
^Osastomme haalin kellarin liut^i
nuskomitea ^ ilmotti kellarin ml
misen vesijohdon ja likavieaäij'^
tulevan maksamaan $1,000. Täai,
raOcennuakomitean rapbrtti
syttiin. ' ,J
^Valittiin 4-henkinen sanoaalekij.;'
asiamieskomitea joka. pitää iinolaj^
sanomalehtien uudistuksista ja id;-
sien tilausten - otosta sekä klrjaffil
suuden 'levityksestä. Valituksi'tsH^^
Svante; Uusitalo, RichaiJd ToivoiJBi^;
M r s . ' - T a k o j a "Mr. Tehvaanus^ajj
Hfeille <Ä annettiin, valta ^ keskaiiilesSi
sään v a l i t a - kuka heistä alkaa ^ i !
littämään' tilaukset j a rahat iiiä4
räpaikkaan. •
h a l i t t i i n osaston johtokanta:
l i t u k s i t u l i : seuraavat toverit; orgs^;
niseeraajaksi Nick Sivula, rahastöil
hoitajaksi H j . Kiviranta,! ralastoii|:
k i i ^ u r i k s i . N a i m i Junelii, kokonstail
pöytäkirjiiriksi Ida Tyrkkö, jäseB-j.;
k i r j u r i k s i Salmon Schröder, tiloa-'
denholtajaksi Väinö Valo, johto-^
k u n t a a n H j . Oksanen.
H i l j a n Suomesta tulleita hyÄP
syttiin osastoon :seuraayat: •.Yilioy
S a l o n e n , . T u r u s t a , ollut jäseieiii;^
nuorisoliitossa, . voimisteluseura«V;
ottanut osaa Suomen, sisälliäsotun^
V. 191? punaisten riveissä,
vankileirillä valkoisten kidutettare?:
Tiiggimsin uiilisia
Osaston työkokouksessa kesäkuun
24 p. keskusteltiin ja päätettiin aeu-raavista
asioista: .
Kirjeenvaihtaja Nick Sivula .esitti
osastolle tulleet kirjeet, joitä oli
useita.
Luettiin Sudburyn osaston avä-jaisjuhlatoimikunnalta
tullut kirje,
jossa kehoitettiin (jsastoamme lä­hettämään
^ edustajan Sudburyn
osaston \iuden yhaalin avajaisjuhliin,
jotka vietfttä^h heinäkuun 7, a ja
9 p:nä. Asiasta keskusteltu?' tul­tiin
siihen päätökseen,, että ei voi­da
lähettää henkilöä, vään lähete­tään
tervehdyskirjelmä . Sudburyn
osaston tovereiden avajaisjuhliin,
jonka johtokunta velvoitettiin laati­maan.
Toinen kirje toimeenpanevalta
komitealta, jossa kehoitettiin' avusi
tahnaan White Fislim osaston ^ v^
reita koska heBtä on palanut osas­ton
haali poroksi tuntemattonjalla
tavalla. Haali ei, ollut palovakuu-tuksfessakaan,
et^ä heidän on mah­dottomuus
ruveta ijutta taloa /rar
kentamaan ilman eBei toiset osas^'
tot ja toverit ojenna auttavaa kät­tään.
Osastomme päilti avustaa
na.
.lEino Salonen, Tampereelta, to-;
lunut Suomen metalliteollisuffityöa-.
kijäin liittoon, ottanut osaa-Spo-men
kapinaan V. 1918 punaisten n-!
veissä. Ollut vankileirillä.'
Antti Salonen, Tampereelta, kiia-;
lunpt metallityöntekijäin ruttMa-|
Ottanut osaa Suomen kapinaan t.
1918 punaisten ' puolella, kärsiiirt
^alktfhurttain kidutusta vankileiiil-,
lä.
' Nikolai Ojala, PietafiiarestaA;
kuulunut ajureitten liittoon. E
tanut osaa Suomen kapinaan v»Ir,?
koisten.puolella v. 1918.
John Lummukka, Kaubralti,;;
kuulunut sikäläiseen työväenpuols-,
een osastoon (nim. yasemirflj
täysinmaksettu jäsenkortti.
Näille,tovereiIle annettiintäjdet Ji-s
senoikeudet vapaalla sisäänkitjoti^;
maksulla osastoon. • , ,
Nuoriso-osaston jäseniksi hyv»i'-
syttiin seuraavat hiljan
tulleet nuoret toverit: Kaario
roder. Ilmajoelta. Ei ottanitt ostf
Suomen kapinaan eikä muilim ra-.;
•kikuntiin; ikä vasta 17 v.
Väinö Hohter, Kuusantjsiflö,.
Toivo Lindberg, Kuusankoskelta, e^..
'vät ole ottaneet osaa Saoiii«a
piriaan, ika 17 v. Nämä aooKt^;;
verit hyväksyttiin ""»"^"-^J:". ^
jäseniksi vapaalla sisäänkirjoitTa- ^
Väliaikainen toveriluotto ^
netHin tutKjakomitean suoiiti^-^
la siksi kunnes hankitaan S
puoluehaninnolta todistukset
suhtautumisestaan Suom. J o j - ^'
1918 ja jälkeen seuraavUe to«n> ,
le: Eljas Takamaa, Kaaha«to J ;
Eljas ätrKlahti, Jurvasta, s^^:
Ia kehottetaan heila tovereina i« ,
telemaan. , , BJ.
Jlug. Lehtinen,
neUe myönnettiih väliaikainen ,
rilnotto osaston j a tovere*^^^
ikuodessa^ Isafs Bän ei ole o-"- ^
J