Vapaus, March 16, 1927

              SSm2 Keskiviikkona, m a ^ k . 16 p:na—Wed> March 16 No. 31 — mi
Neuvostoliiton ammatti-ybdistysliike
" " Oalassa on taannoin vieraillat
KenvostoIHton ammattijärjestön ää­nenkannattajan,
Tradin toimittaja
"Sä^Urtr. Eräälle sikäläisen lehden
e d o s t a j^e on hän kertonot K e o '
vostoliiton ammattiyhdistysliikkeen
tilanteesta m.m. seuraavaa:
Neovöstoliiton ammattijärjestön
kehitystä on tarkattava maan so­sialistisen
teollisuuden kasvun yh­teydessä.
Monista Neuvostoliiton
ammatillista liikettä kohdanneista
vaikeuksista huolimatta on ammat­tijärjestön
toiminta \'iime VTiosina
tapahtunut sosiaL teollisuuden r a ­kentamisen,
korkeakonjunktuurin
merkeissä. Suurteollisuus" on kah­den
kuluneen vuoden aikana l i ­sääntyä]^
63 prosentilla. Sosialis­tisessa
teollisuudessa työskentele­väin
lukumäärä on samaan aikaan
lisääntynyt 50.5 pros. Koko teol­lisuuden
tavaratuotannosta lankeaa
sosialistisen tuotannon osalle 75
pros., minkä lisäka tulee osuus-toiminal&
ben teollisuus. Viime a i ­koina
on teollisuuden^ laajentamia-t
o i m i n t a kasvanut suunnattomasti.
TShän tarkotukseen käytettiin t i l i ­vuotena
1923—1024 225 miljoo­naa
raplaa. Seuraavana vuonna
340 miljoonaa, mutta tilivuotena
1925^1926 780 miljoonaa ruplaa.
flSmSn teoiysen menestyksen poh­jalla
on myös ammattijärjestd men­nyt
eteenpäin. ''Ammattijärjestön
jäsenluku on vuodesta 1924, joll<;tin
se e U 6 m i l j . 430,500, viiine vuo­den
heinäkuuhun mennessä kasva-sot
lähes 3 miljoonalla, niin että
BO teki siUoIn 9 m i l j . 278,400. ,
iiitä tedlUsuuden työpalkkoihin
t a l e e ' kdsvöivat ne kahden viime
vuoden aikana 25.6 prosentilla,
mistft metal&miesten osalle t u l i 38,
fcaivöstTStaisten 44 j a kuoiomotyö-
ISisten osalle 22.R pros.
Ammattijärieston rahallinen ose<
iOA kfiy ilmi seuraavista numerois­t
a : Käteisvaroja 14,361,066 rup­laa,
kulttuurirahasto 7,817,388,
tyflttamyysrahaseo' 6,134,959, lak-korabasio
1;260,489, lepokotirahas-t
o 1,792,089 ja muut rahastot
8,040,388 eli yhteensä noin 39 m i l -
ioonaa raplaa.
AmmattijärjestS käytti suuren-moiseen
kulttuuritoimintaansa v.
1925 noiq 30 miljoonaa ruplaa,
' mistä. 19 miljoonaa klubitoimin-
; taan, 3 miljooijaa kf^stllisuutecn ja
1 miljoonan ' toistei^ulv lukutaidot-
'Somuutta vastaan..
Positiivisten tulosten rinnalla bh
'itietyijti myös~jöitakin kielteisiä. £ i -
y ammattitaitoisten työläisten palk-^
k o j e n kohottamiseksi j a työttömyy­den
poistamiseksi on vielä paljon
ponnisteltava. Samoin tarvitaan
. vielä paljon .työtä työläisten sivis­tystason
:kohottamiseksi. Emme
^ d o salata puutfeellisufiksiamme,
emmekä väittää, että Neuvostoliit­t
o olisi paratiisi. Mutta yksi-«asia
olkoon selvillä länsi-europalaisille
työläisille, ja tämä o n : että Neu­vostoliiton
työ^iset menevät eteen-päfai
vaikeuksista huolimatta, ko­hottavat
aineellista tasoaan j a jat­kavat
sosialistista rakennustyötään.
NeuvostoliiUMsa saadut kokemukset
j a tulokset ovat parhaana todistuk­sena
kxukkia kansainvälisiä refor-mismin
Epäilijöitä j a tappion pro­f
e e t t o j a vastaan, -jotka koettavat
päntätä työläisten päähän, ettei
työväenluoUca vielä olisi kypsä oh­jaamaan
valtiota. '
— Mikäli muistamme, käsitteli
Neuvostoliiton T:s ammattiyhdistys­kongressi
myös kansainvälisen am­mattiyhdistysliikkeen
pulmaa j a e r i -
totenkln kysymystä kansainvälisestä
eheydestä j a yhtenäisestä'ammatil­lisesta
intemationalesta. Miten on
iämän asian laita?
— Neuvostoliiton ammattijärjes­tön
viim€f kongressin oli todettava,
että Amsterdamin internationale
muodostaa ammatillisen eheyden
aikaansaamisen esteen. Monivuoti­set
yritykset, j o i t a on tehty Eng­l
a n n i n ammattijärjestön avulla
Neuvostoliiton ammattijärjestön ja
Amsterdamin välisen konferenssin
aikaansaamiseksi kansainvälisen am­matillisen
eheyden saavuttamisen
metodien j a teiden pohtimista var­ten,
ovat ajaneet karille Amsterda­m
i n jarrutuksen johdosta. Amster­dam
ehdottaa meille, että meidän
o l i s i tnnnustetta\'a sen päätöslau­selmat
j a säännöt, alistuttava näi­h
i n , j a vasta sitten olisi mahdollista
neuvotella meidän kanssamme.. Tä­t
e n puhuvat vpittajaherrat voite­t
u i l l e — tätea puhuivat Englannin
i a Ranskan porvarit voitetulle Sak­salle^
j a siten puhuivat Saksan i m ­p
e r i a l i s t i t Brestissä Neuvostoliitolle.
M u t t a kaksi proletaarista järjestöä
eivät saata esiintyä sillä tavoin kes­kenään.
Amsterdamin ehdotus ei voi m i l ­lään
tavoin ^^rydyttää meitä. E i ole
i y q r m y s Neuvostoliiton ammatti'
jäxjestön yhtymisestä Amsterdamiin
v a a n eheän ammatillisen intematio-nalen
luomisesta .työläiäistä, jotka
lukeutuvat Punaiseen ammatti-inter-nationaleen
ja Amsterdamiin, sekä
työläisistä, jotka ovat kummankin
järjestön ulkopuolella.
Proletaarinen yhtyminen on ää­rettömästä
merkityksestä j u u r i nyt,
kun kapitalismi hyökkää kautta
maaiJman proletariaattia vastaan ja
uuden imperialistisen sodan vaara
on uhkaamassa. Mutta Amsterda­mista
on mahdotonta keskustella
näistä asioista Neuvostoliiton am­mattijärjestön
kanssa. Sensijaan p i ­tää
ne varsin sopivana istumista
kansainliiton työtoimistossa, kan­sainliiton,
joka on imperialististen
sotain valmiKtu-svälinei Amsterdam
ei karta yhtymistä kaikenlaisiin so­pimuksiin
Amerikan ammattijärjes­tön
taantumuksellisten byrokraat­tien
kansaa, jotka tukevat Yhdys­valtain
taistelua kansallista vapaus­liikettä
va.staän Meksikossa, jä jot­ka
käyvät raivobaa taistelua es­tääkseen,
ettei Yhdysvallat tunnus­taisi
Neuvostoliittoa, j a jotka vih­doin
painostavat yhteistoimintaa
työväenluokan j a porvarien kesken.
Englannin ammattijärjestö, joka on
koko ajan «tukenut meidän ehdotus­tamme
kongressin kutsumisesta i l ­man
ennakolta asetettuja ehtoja,
j a joka on kamppaillut tämän
päämaalin puolesta Amsterdamin s i ­säpuolella,
ei ole voinut saavuttaa
pienintäkään tulosta tä)iän suun­taan,
vaan on katsonut olevansa pa­kotettu
tekemään ulotteen tällaisen
kongressin kutsumiseksi Amsterda­min
tahtoa vastaan. Amsterdam on
mebilisoinut kaikki osastonsa tais­teluun
Neuvostoliiton anunattijär-jestöä
j a tämän ehdotusta vastaan,
mutta kun o l i kysymyksessä niiden
mobilisoiminen taisteluun Englan­nin
porvarisluokkaa vastaan j a k a i ­vostyöläisten
tukemiseksi, oli tulok­sena
täydellinen antautuminen ja
lakon lopettaminen. Täydellisen so­lidaarisuuden
osottamisen sijasta
saatiin — loppumaton määrä koko»
uksia, aineellisen avustuksen sijas­t
a — tyhjiä päätöslauselmia. Mut­ta
luokkataistelua ei voida käydä
päätöslauselmin j a kokouksin. Tä­män
tiesivät Neuvostoliiton työläiset
j a ammattiyhdistykset, jotka lähet­tivät
1 1 % miljoonaa r u p l a a lakossa
o l e v i l l e kaivostyöläisille samaan a i ­kaan,
kun Amsterdam lähetti vain
vajaan 600,000 r p l - e l i 3.5" pros.
kaikesta kaivostyöläisten saamasta
avustuksesta- Tämä Cookin ilmo-tusten
mukaan Neuvostoliiton am­mattijärjestön
7t3sä Icongressissa.
Englannin ammattijärjestön eheys-kamppailussaan
saamat kokemukset
osottavat, että voidaan saada huo­mattavia
tuloksia, kunhan vain or­ganisoidaan
työväenluokan yleinen
mielipide, niin että Amsterdamia
vastaan harjotetaan ulkoakäsin
mahdollisimman suurta painostusta.
Neuvostoliiton ammattiyhdistys-piireissä
on viime aikoina tullut
erittäin suosituksi ajatus venäläis-norjalais-
suomalaisesta ammatillises­t
a yhteistoiminnasta. Neuvostoliiton
j a Norjan ammattiliittojen välillä
on, kuten tunnettua, kauan vallin­nut
veljellinen yksimielisyys, mikä
on saanut ilmaisunsa m.m. Norjan
ammattijärjestön viime kongressin
päätöksessä eheyskysjrmyksessä, vie­railuissa
kummankin maan liitto-kongrresseissa,
Norjan ammattiyh-distysvaltuuskunnan
Neuvostoliitto-vierailussa
j.n.e. Samallainen vel­j
e l l i n en suhde on vallitsemassa
myös Suomen ammattijärjestön
kanssa. Tarkotuksenamme on, että
tätä suhdetta Norjan ja Suomen
ammattijärjestöihin vähitellen kehi­tetään
edelleen ja lujitetaan, ja
j u u r i tämän kysymyksen yhteydes­sä
on minut lähetetty Norjaan Neu­vostoliiton
ammattijärjestön puhe­miehistön
valtuutettuna, lausui J a g -
low.
Z.opuksi tiedusteltiin Jaglowilta,
oliko hänellä jo ollut neuvotteluja
N o r j a n ammattijärjestön sihteeris­tön
kanssa näissä Norjan työväen­luokalle
Viiin tärkeissä j a kiintoisis­s
a kysymyksissä.
—- Olen ' j o ollut tällaisissa neu­votteluissa.
Mutta -en voi vielä sa­noa,
missä määrin konkreettista eh«
dotustani^ t u l l a a n 'käsittelemään v i ­rallisesti
ammattijärjestön sihteeris­tössä.
: .
JagIow toivoi muuten saavansa
tilaisuuden pitää esitelmiä Norjan
ammattiyhdistysten ja työväenko-kouksissa,
hän k u n voisi täten an-
<taa t i e t o j a asemasta Neuvostoliitosr
sa j a selostaa kansainvälistä amma-t
i l l i ^ eheyskysymy^tä. (Tämän
esti kuitenkin, kuten tiedetään,
N o r j a n poliisi.)
P u o l a Chamberiainin suunnittele­maan
ssartoketjuun.
K i i n a n kysymys on edelleen polt­topisteessä
Kansainliiton piireissä,
vaikka ei siitä virallisesti mainita
mitään- - K i i n a n kansall iaarmeian
edustaja . o n saapunut Genevaen,
neuvoteltuaan sitä ennen Moskovas­sa
olevan Kantonin hallituksen er
dustajan Shao L i Tzen kanssa. M i ­käli
tiedetään, ön tämä edustaja
käskenyt Pekingin hallituksen edus­t
a j an Chun vaikenemaan kaikista
kysymyksistä. Lähettiläs Tzeniä
odotetaan myös saapuvaksi Gene-veen-
Stalin sodanvaarasta ja
taloudellisesta nou­susta
Neuvostolii­tossa
Farmarien avustusky-symys
ja poliHikka
K u t e n edeltäpäin jo saatettiin
arvata, kumosi presidentti Coolid-ge
McNary-Haugen farmiavustus-lain..
Valkeassa Talossa laadittiin
l a in johdosta perusteellinen, pole-m
i i k k i k i r j o t u s — niin perusteelli­nen,
että jotkut aivan kummaste^»'
levät sen johdosta. Tällä perusteel­lisuudellaan
aikoo presidentti näyt-tiiä,
että on hänellä yhteiskunnalli­sia
vakaumuksia j a aatteitakin. L a ­k
i a ei hylätty sen vuoksi, että se
olisi tullut huojentamaan farmarei­ta
j a avustanut riiston alaisia maa-taloustyöläisiä.
ja pikkutilallisia,
vaan pikemminkin sen vuoksi, että
se oli ristiriidassa niiden "vapaalle
k i l p a i l u l l e " nojautuvien prinsiippien
kanssa, joiden tulisi hallita mark­kinoita
j a kauppaa. Valkoisessa T a ­lossa
pelättiin sitäpaitsi sitä, että
jos laki olisikin siellä läpäissyt, ei
se kuitenkaan olisi kestänyt ylioi­keuden
"kynsissä!
Koko farmarien avustuskysymys
on muodostunut poliittiseksi juonit-telolukysjnnykseksi,
jolla kapitalis­tiset
puolueet j a niiden ehdokkaat
ovat vuosia keinotelleet farmarien
äänien voittamiseksi. Kaikki tietä­vät,
ettei farmipula ole sivuutettu
eikä ratkaistu. Jopa pr es. Goolidge
yllämainitun lain eittoamisperuste-luissaan
ilmaisee kannattavansa " t o ­d
e l l i s t a " avustusta farmai-eille ja
maataloudelle yleensä. . K u n suoje-lustullit
auttavat teollisuuden har-j
o t t a j i a . niin farmarille täytyisi voi­da
keksiä jotakin sitii vastaavaa.
Mutta suojeluksen saamisen ehtxina
on se sama, mikä on ollut teolli-suuskapitalistien
ehtona saadakseen
tullilainsäädännön etujaan palvele­vaksi.
Teollisuuden hallitsijat jär­jestyivät
— muodostivat voimak­kaan
poliittisen puolueen. Ameri­kan
maatalouskriisiä ei silti voida
huojentaa samalta reseptillä. Siinä
eivät auta tullit. Siinä voisi aut­taa
vain farmarien järjestöllisten
voimien lujittaminen; niiden osuus­liikkeiden
j a muidea-jäfjestöjen t a ­loudellisen
voiman kohottaminen
koipitalistisia monopooleja \'astaan.
M u t t a juuri tässä törmääkin maa­talouden
ja ennenkaikkea keskiva­rakkaan
ja pikkufarmarin talou­d
e l l i n e n etu kapitalismia vastaan.
K u n näin on, n i i n farmarin toivo
saada huojennusta pääoman puolu­eilta
*on j a pysyy ainaisesti turhana.
Farmarit ovat suurin p i i r t e in k a t ­soen
luottaneet tässä " f a r m i b l o k i i n"
kongressissa. Tämä porvarillisten
puolueiden farmariryhmittymä on
keinotellut lupauksilla farmilain-säädännöstä.
Siihen kuuluu eräitä
keskilännen j a lännen senaattoreja
j a edustajahuoneen jäseniä j a n y ­k
y i s i n sen johtajana esiintyvät sel­laiset
kuulut republilcaanisen puölti-een
masiinan miehet kuin Illinoisin
entinen kuvernööri Lowden j a v a r a ­presidentti
Dawes. Nämä tulevat
ensi vuoden :vaaleissa arvostelemaan
Goolidgen politiikkaa äskeisen lain
kumoamisessa. Heillä *on heidänc
aätetovereitaan sitte erilaisissa
suurfarmarien yhdistyksissä, jotka
kulkevat tavallisesti kongressin " f a r ­m
i - b l o k i n " vanavedessä auttaen ja
t u k i e n sitä.
N i i n kauan, kun amerikalaisen
f a r m a r i n poliittinen järjestyminen
j a asioistaan huolehtiminen tällai­seen
rajottuu, e i ole toivoa kongres­sin
avustuslainsäääännöstä. Niin
kauan, kun f a r m a r i t ovat poliitti­sesti
sokkosilla, yhden j a toisen por­v
a r i l l i s en keinottelijan narrattavis­sa,
eivät he muodosta kongressille
minkäänlaista pakottavaa^ voimaa
todellisen avustuslainsäädänuön hy­väksi.
Tämä seikka on tämän kon­gressin
istunnon aikana tullut jäl­leen
selvästi todistetuksi j a sen p i ­täisi
osottaa riistetyille farmareille
järjestymisen välttämättömyyden.
T—o.
Kansainliiton neuvosto
koolla
Moskova. — Moskovan- rautatie-työläisten
kokouksessa, jossa valit­t
i i n edustajat Moskovan neuvostoon,
e s i i n t y i Joseph Stalin. Työläisten
taholta hänelle tehtiin lukuisia k y ­selyjä,
koskien etupäässä sitä, jos­ko
Neuvostoliittoa uhkaa sodanvaa-r
a lähiaikoina.
Vastauksissaan Stalin selitti, et­tä
ei ole ainakaan tämän vuoden
aikana pelättävissä minkäänlaista
so^anvaaraa kapitalistimaiden ta­holta
siksi, että niiltä puuttuu y h ­tenäistä
ohjelmaa Neuvostoliittoa
vastaan ja toiseksi, että länsimai­den
työläiset ovat haluttomia tais­telemaan
Neuvostoliittoa vastaan j a
ifanan työläisten apua on sota mah­doton.
Toiseksi Neuvostoliitto ajaa
sellaista rauhanpolitiikkaa, että se
tekee sodanjulistamisen sitä vas­taan
vaikeaksi.
Edelleen kosketellen kysymystä
E n g l a n n i n j a Neuvostoliiton väleis­tä,
mainitsi Stalin, että Englannin
y r i t y s välien rikkomisesta ei ole
vielä lopussa, mutta on ilmeistä, et­tä
Englanti ei tule tekemään m i ­tään
uusia yrityksiä niiden rikko­miseksi,
sillä se tuottaisi Englan­n
i l l e vain kielteisiä tuloksia.
TeolUaunaelami elpyy
Puhuessaan taloudellisesta lujit­t
u m i s e t , Stalin mainitsi, että
maan industrialisoituminen on otta­nut
pitkän askeleen eteenpäin. Tä­nä
vuonna on varattu teollisuuslai­tosten
tarpeisiin 1,300,000,000 rup­laa.
Tämä määrä on ollut mahdol­l
i n e n sijottaa teollisuuslaitosten tar­p
e i s i in kasaantumisen kautta^ eikä
l a i n o j en ja konsessionien, kuten
t s a a r i n aikana. .
. Neuvostohallitus rakentaa uutta
teollisuutta, korjaa vanhaa, kehit­tää
tekniikkaa j a lisää teollisuus-työläisten
lul^määrää; " M e raken­namme
sosialisen teollisuuden omi­ne
neuvoinemme. Maamme vauras­tumisesta-
lankeaa suuri ansio puo­lueemme
oikealle politiikalle. Tämä
p o l i t i i k k a olisi kuitenkin arvoton,
e l l e i se saisi miljoonien ulkopuolel­lamme
olevien työläisten kannatus­ta.
Tämä on se, minkä avulla puo­lueemme
on voimakas."
N O R J A N
A M E R I K A N L I N JA
Snorssa
SUOÄ
aopeuti Oslon ja Talcholmaa
kaatta
Oslo: ( K r i s t i a n ia
Stavencerfjord
Beryetisf jord
Stavan^erf jord
Bercensf jord
Stavancerfjord
' Bercettsf jord
Stavanserfjord
Bergensfjord
Saoraaa
) N. Yorkista
laalisl:. 15 p.
huhtik. l p .
.hahtik. 19 p
tonkok- S p.
tonkok. 24 p.
Icesäk. 7p.
kesak. 28 p.
hetnSk- 7,p.
New Y o r k i i n tullessa laivat
poikkeavat Halifaxissa, C a n .
Kolmas luokka edestakaisin
Suomeen
§186.00
Matkustakaa Suomeen t ai
tuottakaa omaisenne tähän
maahan ja Canadaan Norjan
l i n j a l l a , joka on tunnettu m u ­kavuuksistaan,
hyvästä kohte­lustaan
j a palveluksistaan. V a ­lintanne
mukaan saatte nousta
maihin Bergenissä j a siitä j a t ­kaa
matkaanne edelleen kuu­luisan
ihanan Norjan vuoris­t
on läpi rautateitse Osloon
(Kristianiaan) ilman lisämak­sua.
Jokaisen Suomeen matkus­t
a j a n t u l i s i käyttää tätä tilai­suutta
hyväkseen.
Mitään' passi- t a i t u l l i t a r k a s ­tusta
ei ole Ruotsissa eikä
Norjassa.
Washingtonista saaduilla p a -
l u u l u p a k i r j o i l l a varustetut 3-
luokan matkustajat eivät jou­du
EUis-saarelle.
Lähempiä tietoja j a kaavak­k
e i t a on saatavana paikalUs-asiamiehiltämme.
Norwegian
American Line
22 WhitehaU St , New York.
Geneve. — Kansainliiton neuvos­ton
avatessa istuntonsa, saksalaisen
Stresemannin ollessa puheenjohtaja­na,
ovat sen edessä monet problee­mit.
Unkarilais-rumänialainen, sak-salais-
rumanialainen, saksalais-puo-lalainen,
Saar-alueen r i i t a j a monet
muut. Mutta, ne, mitkä jukisosti o-vat
työohjelmassa, jäävät varjoon
niiden salaisten konferenssien rin­nalla,
joita Genevessä' pidetään
Saksan, Puolan, Unkarin, Rumanian
j a Englannin edustajien salaiset ko­koukset
ovat mahdollisesti tuloksia
E n g l a n n i n ulkoministeri Chamber­i
a i n i n suunnitelmista. Chamberlain
on kylläkin ehdottomasti kieltänyt,
ettei Englannin taholta ole minkään^
l a i s i a painostuksia t a i suunnitelmia
näille ' salaisille konferensseille.
K u i t e n k i n ~ E n g l a n n i n epäonnistut­t
u a rikkoa välejään Neuvostoliiton
kanssa, on Chamberiainin suunnitel­mana
ollut muodostaa yhteinen r i n ­tama
Neuvostoliittoa vastaan, sillä
mikään kapitalistimaa ei ole halu­kas
, y k s i n lähtemään ahdistamaan
sitä.
E n g l a n n i n edustajat ovat erikoi­sesti
neuvotteluissa Puolan kanssa,
tarkotuksella, kuten selitetään, l u^
j i t t a a välejään Puolan kanssa. M u t ­t
a todellinen tarkotus lienee sitoa
Krupskajan ja Zetki-nin
kasainvälisen
naistenpäivän ter­vehdykset
Moskova. — Toveritar Krupska-j
a , Leninin leski, on lähettänyt se\i-raavasisältöisen
tervehdyksen Ame­r
i k a n työläisnaisille:
"Puhuessani työläisnaistemme ko­kouksissa,
olen painostanut sitä
seikkaa, että huolimatta siitä, m i ­ten
erilaisempi tilanne Amerikassa
saattaa olla, Workers-kommunisti-puolue
on mahdollinen keräämään
lippunsa alle suurimmat joukot A -
merikan työläisnaisia j a heidän kans­saan
kansainvälinen proletai-iaatti
saavuttaa voittonsa."/
Vanhan taistelijaveteraani Clara
Zetkinin lähettämässä sähkösano­massa
niinikään vedotaan Amerikan
työläisnaisiin. "Teidän kahdeksan­nen
päivän kokouksienne täytyy mo-bilisoei-
ata suuret riistettyjen työ­läisnaisten
joukot, jotka lapsineen
ovat alttiina kapitalistien sorrolle
Yhdysvalloissa enempi kuin monis­sa
muissa maissa, huolimatta suku­puolisesta
samanarvoisuudesta." E-de^
lleen sähkösanomassa kehotetaan
juhlimaan avoimesti kansainvälisqp
Vallankumouksen voittoon viemisek­si,
sympatian osotukseksi siirtomai­den,
kuten F i l i p p i i n i e n , Nicaraguan
y.m. vapaustaistelulle. Kehotetaan
taisteluun neekerien sortoa j a Y h -
dys\-altain imperialistisia pyrkimyk­siä
%-astaan. Sähkösanoma loppu
lauseeseen: "Eteenpäin kohti kan­sainvälistä
punaista yhteisrintamaa."
K o l l o n t a y selitti, että Kelloggin
väitteet siitä, että Neuvostoliiton
lähetystöstä levitettäisiin kommu­nismia,
ovat naurettavat ja niihin
sisältyy valheita. Neuvostoliiton lä­hetystöt
kielletään osallistumasta
propagandan harjottamiseen. Kel­loggin
tekemät syytökset tässä suh­teessa
eivät ole tosia.
KoUantay edelleen osotti, " että
Yhdysvalloissa on enemmän kom­munisteja
kuin Meksikossa. E i ole
siis totta, että Meksikosta päin
kommunismia levitettäisiin Yhdys­valtoihin.
Sehän 6 l i s i ; p a l j o a val­keampaa.
Amerikalaiset Ovat ennakkoluuloi­sia.
He etsivät avna jotakin peitet­tyä.
Niinpä hänen nimittämisessäan-
Jcin Meksikoon. Tosia on, että K o l ­lontay
on itse anonut t u l l a muute­tuksi
Norjasta, jossa hän kyllästyi.
K u n lähettilään toimi Meksiky»pn
avautui, niin hän hyväksjä sen.
Meksikossa hän valittaa kuitenkin
olevan ikävää j a että hänen ter­veytensä
ei kestä Meksikon ilman­alaa.
Mahdollisesti hänen täytyy
poistua kesken, jota ei tavallisesti
tehdä, koska lähettiläiden matkakus­tannukset
ovat korkeat ja niitä
koettavat Neuvostoliiton "^lähettiläät
säästää.
Yhdysvaltoihin koetfetaan Neuvos­t
o l i i t on lähetystön taholta vaikut­taa
siten, että molempien maiden
välinen kauppa kasvaisi. Yhdysval­loissa
on koneteollisuus korkealla
j a Neuvostoliitossa tarvitaan konei­t
a .
K o l l o n t a y puhuu hyvää englan­ninkieltä.
Hän on vaatimattomasti
puettu, noin 50-vuotias, tanakkara-kenteinen
nainen, ..ihmettelee haas-
' t a t t e l i j a .
Kollontay kumonnut
valheita
Mexico C i t y . — Eräs porvarisleh-den
haastattelija on ottanut tietoja
Alexandra KoUontaylta, Neuvosto­l
i i t o n lähettiläältä Meksikoon. Haas­t
a t t e l i j a l^ertoo K o l l o n t a y l l a olleen
aina selvät j a nopeat vastaukset
valmiina k a i k k i i n kysymyksiin.
Edo Fimmen noskien
vainottavana
Utrecht, Hollanti. — Kuljetus-työläisten
kansainvälisen liittohal-linnon
kokouksessa päätettiin valita
erikoinen komitea tutkimaan R a n s ­kan,
Belgian j a Hollannin liittojen
tekemiä sjrytöksiä liiton sihtieeriä
Edo Fimmeniä vastaan siitä, että
hän olisi asemaansa käyttänyt "vää­r
i n " ja tehnyt bolshevistista propa­gandaa
muka l i i t o n vahingoittami­seksi.
-
L i i t t o h a l l i n n o n kokoiiksessa ilmo-t
e t t i i n , että l i i t o n jäsenmäärä on
nyt y l i 2 miljoonaa j a että se olisi
viime vuoden aikana lisääntynyt
noin 60.000 :Ua.
700,000 SOTARAAJARIKKOA
RANSKASSA
P a r i i s i . ~ "Voittoisan sodan"
seurauksena on Ranskassa vielä eläk­keellä
700,000 raajarikkoa. Näistä
on 404,606 joko ihnan käsiä t ai
j a l k o j a , 235,884 keuhkotautista e li
e r i l a i s i a vikoja keuhkoissa, 27,281
vibittnnut silmistä, osaksi sokeita,
8,588 vioittuneet kasvoista j a 14,-
502 mielenvikaisia. Tähän luku-
Osastojen ja^urjesto-jen
osoteilmotakset
C»flf«l«n Kommnaist^paolaeea
•thteerin esote.
Kommunistipuolueelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava a l l a o l e v a l -
l a osotteella: Mr. J . MacDonald,
Eoom- 304, 95 K i n g St., E . , T o ­ronto
2, Ontario.
Bowie'ii S. S. orton kokoukset pi«
detään l : n e n ja 3 :ma8 sunnuntai
kuussa. Kirjevaihto-osotc on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C.
BeaVer Lakea s. osaston kokoukset
j o k a kuun ensi sunnuntai kello 1
päivällä osaston t a l o l l a . Osaston
osote: Box 87, Worthington, Ont.
Voimisteluseura Jehun, osote on
sama.
Canadan Suomalaisen Järjestön,
l a i l l i s t e t u n , sihteerin osote on:
A . T. H i l l , 957 Broadview A v e . ,
Toronto, Ont.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheilnlittto. Llittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­t
o n sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan Kommunistipuolueen piiri
n:o S:nnen (iC-Ö:n) toimeenpa­nevan
piirikomitean ja kp:n Sud­bury
n kaupunkijärjestön osotteet
ovat: Box 764, Sudbury, O n t .—
Kommunistipuolueen Sudburyn
järjestön sihteerirahastonhoitaja,
S. G. N e i l , on tavattavissa V a -
pauden toimituksessa, Liberty-rdcennnksessa,
Lome-kadulla.
CobalUa BJB. osaston osote on*. Box
81ft Cobalt. Ont.
K. P. S. J . Coteau Hillin osaston
työkokoukset' pidetään jokaisen
' kuukauden ensimäinen j a kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. K i r j e -
vaihto-osote on: J. E . Koski,
Dinsmore, P. ; 0 . , Sask.,. C a n a ^
S. J . Creiffhton osastoa kokous on
j o k a kuukauden 4:jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. B o x 9 2 .
Colemanin 8.% osaston kokoukset pi­detään
joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. K i r j e e n v a i h -
to-080<e: 6. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
C. Kp. Connnaght Sta. ja Metsä­miesten
unio-osaston osote: Box
35, ponnaught Sta., O n t . K o ­koukset
pidetään joka kuukauden
. ensimäinen sunnuntai.
C. S. J . Pottsvillen osasto N6. 14.
Porcupine, Ont.
Snomalaäsen . järjestön Finlandin
jJsa8tön_„kokouk8et pidetään .ker­r
a n vuodessa. Osote on: JS. osas­to,
Finland, via Barwick, Ont.
Fort Waiii^min S. J.^ Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen kuun en­simäinen
j a kolmas sunnuntai
kello 8 i l l a l l a . Johtokunnan ko­koukset
edellisenä t i i s t a i n a , .omal­l
a huoneustolla 211 Robertson St,.
F o r t W i l l i a n i | Ont.
INTOLAN s.s. osaston työkokoukset
pidetään j o k a kuun ensimäinen sun
nuntai, k l o 2* j.p.p. Osote S.S. O -
sasto, I n t o l a , Ont.
North Branchin S. J . O. osoite on
Sanna Kannasto, Box 430, Port
A r t h u r , Ont.
Canadan Suomalaisen järjestön L«;
ke Coteau osaston no. 41 kokouk-
\Bet pidetään osaston h e a l i l l a j o ka
kuun toinen sunnuntai k e l l o ni
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Donblane, Sask.
Ladysmithin suomalaisen osaston
• kokoukset pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kello 7
i l l a l l a . — Kirjeväihto-osote on:
Box 153, Ladysmith, B. C . -
Long Laken K . P. S. osaston k i r ­jeenvaihtajan
osote^, o n : Victor
Hänninen, "Rheault, v i a Sudbury,
Ont. Kokoukset on jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2 i p .
C. Työl. Naisten Liiton Timminsin
Suom. Naisosaston kokoukset p i ­detään
joka maanantai klo 7.30,
j o k a toinen kokous ollen työ- ja
j o k a toinen ohjelmakokous. U u -
diet jäsenet tervetulleet joka ko-
^ kouksessa. Jäsenmaksut vapaat.
Jäseniksi pääsee ennen järjesty­mättömätkin.
— Postiosote: Box
1090, Timmins, Ont., C a n a d a .—
C. T. N L. Timminsin Suomälai-nen
Naisjaosto.
Larder Lafa» C. K. Saohialtiaeu
•oeaston osote o n : B o x 20, Lard»
L a k e , Ont
L a p i ^ Wor%ers ladastrial Ij^^
'of Canadan Itäiaea piirL E^lf?
vaihto-osote p n : A K . HauttoaH
223 Seeord S t . , P o r t A r Ö i ^ ^
Eahalähetyfaet on t e h t ä i * '^
o l e v a l l a osotteella. '
Snomalaisea järjestön Leraekb o.
sastea No. 33 kokoukset pi^e.
tään j o k a kuukauden ,tomen sua.
nuntaL Sihteerin osote: Box
Levack, Ont. ^
S. J . Nolalaa osaston kokeuks^
jokaisen kuukauden 2men smj.
nuntai keUo 2 j . pp. Kirjevaihto.
osote: Frank Nurmi, Nolalu, p
. A . D., O n t ' '
Montrealia s. Ic osaston kokookae»
pidetään Menard H a l l , 57 fiiSS
S t , jokaisen kuukauden ensimäi-nen
j a kolmas torstai-ilta kello R.
K i r j e e n vaihto-osote: 795 Oau
Ave.. Verdun, P . Q. ^
K i r k l a n d Lakea S. osaston osote on
Box 240, K i r k l a n d Lake, Ont.
K. P. S. J . Nnmmolao osaston osota
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nipi«on s J i . osaston työkokoukset pi.
detään j o k a kuun 2 j a 4 sunnontti
ja Idrjeenvaihto-osote on: S j . o*
sasto. B o x 11, Nipigon, Ont
C. S. J . Port Arthurin oi. kokooktet
j o k a kuukauden ensimäinen sun.
n u n t a i ; johtokunnan kokoakset
kuukauden viimeinen tiistai; näy-telmäseuran
kokoukset joka töi­nen
keskiviikko; naisjaosto ko­koontuu
j o k a töinen tiistat Kaii.
kien kokousten aika on klo 8 i l.
laUa. Kirjeenvaihto-osote: 316
Bay S t , P o r t A r t h u r , O n t
Piiri kuuden t. p. komitean osoite
on 347 ComwaU Ave., Port Ar-j
thur, O n t
Roso Grovea suom. järjestön ösa^
ton kokoukset pidetään joka fcon*
'kauden toinen sunnuntai klo 2'j
j.pp. Kirjeenvaihto-osote: Da»,
H e l a , Rose Grove P. 0 „ Ont
SaaIC Ste. Marien S. J . o. a:o 6 Vjri.
kokoukset i>idetään joka toinen
sunnuntai . j a ; ohjelniakokoiikset
t o i s i n a , alkaen kello 8 Lp. Osote;
126 Thompson S t , Sault Ste.j
M a r i e , Ont,
South Porenpiaea K. P. S. osutmj
työkokoukset pidetään joka knn*
kauden kolmantena sunnuntaina,
k e l l o 2 iltapäivällä. Osote: Boij
528.
Soiatulaa Ossato (Canadan SuomaJ
laisen Järjestän Osasto 56) ko-j
koohtuu omalla Haalillaän jokij
kuukauden ensimäisenä Sunnini'.]
t a i n a kello~~^, 1 päivällä. Osott: j
Sointula, B . C.
C. K. P: Sointnlan Keskuskomitea]
kokoontuu yllämainitussa paika»]
sa joka kuukauden kolmentena
Sununtaina kello 1 päiväHä Os>]
t e : Sointula, B . C.
rimminsia C T. F . Suom. osaitoni
; icokonkset pidetään joka. toiocD |
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-j
osote: S. Osasto, Box 1090, Tinv
mins, O n t Paikkakunnalla oa
edistymässä järjestäytyminen kai<
vanto- ia metsätyöläisten järjei-|
tö6r
K. S. J : a Toronton Osaston työko-j
koukset pidetään Toronton Soo-|
malaisen Seuran huoneastolla,|
957 Broadview Ave., jokaiseni
kuukauden ensimäinen ja kolmaij
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.1
Ohjelma- j a keskustelukokouksetj
pidetään jokaisen kuukauden toi-j
nen j a neljäs sunnuntai-ilta, Vt\
käen kello 8.00. Osote: K.
Osasto, 957 Broadview Ave.
C. k. P. Webster8 Cornerin ossatoil
kokous pidetään jokaisena eoa-l
maisena sunnuntaina kuussa, jobi
kolmas sunnuntai kuussa pidetääj
suoni, järjestön paikallisen osaJ-l
t o n kokous.' Kummatkin koko-j
ukset alkavat täsmälleen kdlol
7.30 i l l a l l a . Kirjeenvaihto-osote:!
O, Salmi, Websters Corners, B.CI
K. P. S. J . Wanapin osaston kOQ-l
kausikokoukset pidetään joul
kuukauden 3:mas sunnuntai ai\
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
Vancouveria The Finnish Societj
kokoukset pidetään joka tbio
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pe
der S t , E . , Vancouver, B. C.
Amerikan WorkerspuoIueen Suon
laisen Toimiston, Suomalais
Työväenyhdistysten Keskuksen
Näjrttämöliiton -osotteet ov
F i n n i s h Federation, 1113
Washington S t , Chicago, lU--
K a i ^ k i kirjeenvaihto ja rah
tykset on tehtävä ylläraainit
o.sotteella.
No>31 —ia27
Soo, O
Olen muuttanut h
kaan 201 J o h n S t
Finnish Bakery. —
FiDoisliC
SOON
[ \^ittää ensiluokan
I ammat Soon ruok
I hintojaan pysyäkse»
kannatustazme kau
m Wellin^
\ aaaaa^i^
BARNES DRl
Suomalainan Ulkolahe
Canadan Sc
Ainoa Sooska olava a|
(loiottaa Vapaudasi
McFadden&M
Asianajajat, ialnmielMl
-y. m-
K o n t t o r i :
SAULT STE. MARIE
U r i a h McFadi
E. V . McMUli
i. A . Maclnnes, B.A. ^
MaclNNES & BS
Ltkimiehet, Asianajajat
363 Queea Siv
Sault Ste. Mari«„
Konttori vastapäätä Saa!
Rahaa lainataan halvimm;
K. A. Leino, Raii
336 Albert St. W., S
KöpeshamlaasU:
Maalisk. 12 p.
Hnhtik. 2 p.
Hnhtik. 9 p.
Huhtik, 22 Pi.
P i l e t i t perille T u
öaan kolmannessa luo
Säästätte ^45.50
kuukautta.
A i n o a l i n j a , jolli
junamatkaa. Tarvits
toiseen laivaan.
Lähettäkää kantt
daan. Me takaamme
Laivat poikkeavat
Kääntykää joko
Jeemme.
SCANDINA^
461 Maia St., WiBaip<
SI UpF
ERICK J . KORTI
183 Lorae S t . Port J»
Peter ja Richmond Sts^ kalmassa
/ TORONTO.
WILLAMETTE B L V D . Saaitarinm
Luontainen .terveydenhoitola. —
Monipuolinen hoito j a nykyaikaiset
välineet sekä X-säde tarkastus.
Dr. Peter Kokko D. C.
Dr. Aana Kokko D. C. Ph., C.
467 Willamette B l v d , Pordland, Öre.
P a h . Walnut 6747 "
määrään on kuitenkin vielä lisättä­vä
10 pros., jotka ovat^Iievemmin
loukkaantuneita, eivätkä saa eläket­tä.
. ^
S i d e t t u j a j a avonaisia
autoja saatavana _>'<IL'
P u h e l i n 121 ^ ^ ^ ^ h- ^
Walter Luoma. S o * ^ *——— ———=
UUDISTAKAA
THAI
Jos Maat
|Nraste Mal««{wk^o^*sa t]
If? if .
THE toRiLUAirr
Vlrjiys. ja pohdbtosi
Simp.0. St Fort
l ^ i Arthur S t Fort
|*< olemme henkiist pali
henkUSiti.
S A U N A 1^^^^" avoinna j o k a lauai
|tgj,\Päivällä, keUo 12 yö
° 3—7 sunnuntai aamun:
MATTI A L E E N,