Vapaus, June 13, 1929

              Sivu 2 Torstaina, kesäk, 13 p:nä — Thu., Jane 13 No. 139 — 1929
VAPAUS CtntiMti tUMDMUiten tjirlttlZa aisa* iinfnVtnrjtU,'». OmtmTJ Soätm-
8. C. NEIL.
T O I M I T T A J A T :
A. VAARA ( « c k i U » « , , h. A. TENHUNEN, M. f O n j A N S A i O.
acgisured u tbe ro« Office Vepinaa.t, Otu^t. »» »*eccJ e! *M I M I I C T -
VAPAUS fL-iertf)
Tie ooly o r jM of FiaoUh TTorkCTt in C»c«c». PcLUihed itily «t Srdbary. Ooixrlo.
Kommunistipuolue MS
' ' I ' II " \ ^' ''edist:
TILAUSHIN7.AT:
1 T I . U J O , 6 kk. S kk. I1.7S j . 1 kk. tl.OO. — YbdytT.Jtoihin j» Saometn K k : «soMlIe
•OonaiUe: t »k. »6.00, 6 kk. 3 kk. «2.10 }» 1 kk. tlM. '
ILilOTUSHINNAT V A f A U D E S S l:
KideT»at«W=kvi \\t/i k « u . 12.00 k A c i kert«. - A..oU>Itooa i»«DD«in« cijnetitoiT«jtok*eI -«« ; ticjiltoLsen
S i ^ l - ^ i : ' ^ ^ : ^ ^ ^ ^ ^ LÄt^ l ^ S l r : : ! : ^ Suurbritanman veljespuolueelta:
••oteilmotiik»*: SOc krn*.
Ufaetettiri ilcctctb
\;Tän:ä on erikoisesti välttämätöntä
canadalaisen työväenluton • A.C.C.
> virkailijain suhf.e-en. jotka «^siin-työläisjoukkojen
edessä iriuka
edistysmielisinä".
Suurbritannian kommunistipuolueen terv ehdys| ^^lS^ic^^^Tl^t^^%
puolueemme edustajakokoukselle h- cikeistovakraa vastaan, j o ^ i im-
• 1 jzn me hj-väksymme. Me hj-väiisym-
' ' ~ 1 vcit Kominternin arvcjstelun ^.-in joh-
Canadan kommunistisen puolueen Britannian . kommurJstien vaalitaisto-; dcsla, että puclueemme ei ole onnis-kuudes
edustajakokous sai seuraava-tervehdyskaapelisanoman
n veljespuolueelta:
'Suurbritarnian kommunistipuolue
kin olisi sellainen tilaisuus, että sai­simme
kuulla mitä muun maailman
proletaarit hommaavat päästäksen va­paaksi
suurriistäjäin kahleista, niin
ertä kun järjesretään puhujien matko­ja,
niin otettaisi hucmiccn Kapuska-singlnkin.
Työntekijöitä ne ovat met-1
sämishetkin. ' i
Kaupungissamme cn kaiken yhteis-i
pyrintömme olo himmeää. Vaikka pa-j
perimyilyllä käy vakituisia miehiä i
TYdVÄEN URHEILU I
Soon "Vesan" jäsenten­väliset
sarjakilpailut
Pidettiin t.k. 2 ja 9 pnä
II.V. t , , ! , . . k e , . ^ . - T.Upi.»xtootu;.«:. >. i . a o . a « « < = - . t u ^ . « . r , . . . - d A - j j^v^^j^^ veljellLset tcr/ehdyksensä Ca-
! nadan kommunistisen puolueen kuu-
Uhleea «Icxtujfo il.n.,!u.t>o p.-.ai o!U k o n i T c r i . M k r . ! ^ « l p . ilmr.tTmi.pti.iio edeHUtf.j »'^'t'*''^»"*. j ^jpj^j^gijg konventilonille ja jUlkitUO V E -
V . p . a d « .o:a>i.»: H.n=.u..o 207. « « k , y Euildir*. 4 Dorfc.» St. Fah«l;nS.6W. j kaumuksensa. että brittiläisillä työ-v
«p.o(i« kootiori: ub«riT Bu.id.D». 37 L o . M St. Ptjhii:» 1C38. Po.t;o.ot«: Boj w, Sodbnrj, O»*.; Iäisillä tuIce Olemaan canadalaisten
v»t>«u<ieD y . i o o j « iiiotto: Liberty Baiidint. 37 Utni St. Puhelin 32«7W. j kommunistien johtamat canadalaLset
työläiset järkkymättöminä liittolaisina
lua käydään tunnuslauseen 'luokka • tunut lisäämään angio-saksilaisten jä- töissä, n i i n nekään eivät välitä kehit-j
luokkaa vastaan' alla, brittiläisen im-; cgnten
periallalismin sortamien kansojen ja
työläisten liittoutu-mLsen pyolesta or-ranskalais-lueeseen.
V.- ja u.-seura "Vesa*' on ollut
j urheiluun. Eikä muutenkaan olla
dostamiseksi ja sosialismin rakenta-! hittää suurempaa aitiivisuutta anglo-
Ccoenl »d.eitiiint r.t*f. Tie p « coj. inrb. V.\u\mnm t!«r«e f o r . r o i l e ici«rtion. 75«. TLe V . p . o.
j taLstelusKa imperialismia ja eritoten
*. - - l e a i l l o i B tibani» »a* ...tiuit» roiJtnii««n farjee»«ejine, kirjotltk»» en
pi„ Iliiilli pimeUi: J . V. K A N N A S T O . hikk^-echft-taj».
Kansainvälinen tilanne ja tilanne Kommunisti­sessa
kansainvälisessä
Canadan Lommunhupuolueen kuudennen edustajahokoukscn
hyväksymä päätöslauselma
Canadan koramuni-stipuolueen kuudes edustajakokous täydellisesti
In väksvy Kommunistisen kansainvälisen kuudennen kongressin paatokset
ja linjan ja Kommunistisen kansainvälisen toimeenpanevan komitean Ko­minternin
kuudennen kongressin jälkeen seuraaman linjan.
Kuudennen kongressin .sodanjälkeisen kapitalisti.sen kehityksen kol-deiiera
iiikke«>i»oit*i«n j uutta maailmanlaajuista imperialistis­ta
sotaa vastaan.
"Jokainen Britannian kolmesta ka­pitalistisesta
puolueesta tarjoaa työ­läisille
vaihtoehtoisesti tilaisuuden jo.
ko jäädä edelleen Englantiin alhai­sille
palkoille ja pitemmille työpäi­ville
rätsionalisoidun brittiläisen kapi-,
tallsmin alaisena, tai siirtyä alusmai­hin
halvaksi , työvoimaksi sikäläisille
brittiläisen imperialismin edustajille.
misen alottamiseksi. saksilaisten työläisten keskuudessa.
"Olemme vakuutettuja, että edusta- .saadaksemme anglo-saksilaisten jäsc-n-jakokouksenne
tulee ottamaan suu-j ten lukumäärän lisääntymään puolu-ria
edistysaskeleita puolueenne boL-he-1 eessa ja perustetuksi puoluejärjestö-visoimiseksi
tehoistaakseen sen ky- jä ranskalais-canadalaisten työläisten
kyä vallottaa johtoasema joukkojen keskuuteen. Samaan aikaan on mei-keskuudessa,
suunnatakseen taistelun dän taisteltava sitä teoriaa vastaan.
minne painoi riistäjä sun.
Herää, herää nyt metsätyöläinen.
etkö tarpeeksi kärsinyt jo ole.
Luuletko- kauan kestävän ikeen alla,
minne painoi riistäjäsi sun.
! paljoa itseämme ja toimintaamme
maailmalle kehumaan. Tuloksemme
canadalaista kapitalismia vastaan ja
hävittääkseen reformististen ja trots­kilaisten
luopioiden vaikutuksen val­lankumouksellisessa
taistelussa sosia­listisen
neuvos^-Canadan saavutta­miseksi.
"Sihteeristön puolesta:
"Inkpin."
Meidän täytyy vakavasti tuomita ne luokkasovittelijat, jotka ^>uvo^.-
toliiton kommunistisessa puolueessa ovat no.staneet äänensä leniniläistä
.'.osialismin rakentamisen politiikkaa vastaan.
Me hyväksymine Neuvostoliiton kommunistipuolueen kuudennentoista
neuvottelukokouksen linjan ja tervehdämme sosialismin rakentamisen
viisivuotissuunnitelinaa työläisten tasavalloissa.
Me tuomitsemme sovittelija-opportunistit, jotka koettavat jakaa kalitia
.Saksan kommunistipuolueen taistelussaan ilmeisen reformistisen ohjelman
j)Uolesta. Me pidämme tervetulleena Kominternin selvää linjaa - niihin
f pportunislisiin virheihin ja ohjelmiin nähden, joita ovat edustaneet joh-
Javat ainekset englantilaise.ssa, amerikalai.'iessa, ranskalaisessa, tshekko-
.-lovakialaisessa, canadalaisessa ja Kommunistisen kansainvälisen kaikissa
jaosioi.ssa.
.Me juhlalliscsli hipaamnie mitä tarmokkaammalla tavalla toteuttaa
kuudtnnen kongressin ohjelmaa ja mitä sääliinättömämniin taistella oi­keisto-
opportunistisia taipumuksia vastaan Canadan kommunistipuoluees­sa.
Ainoastaan mitä suurimmalla selvyydellä kuudennen kongressin lin­jan
snuraamisessa voimme me suorittaa ne jättiläismäiset tehtävät, jotka
meille asettaa vallankumouksellinen taistelu . maailman kommunismin
puolesta.
Hamiltonin järjestön tervehdys
. Hamiltonin järjestön kaupunkiko- nadan työläiset suuntaavat katseensa
mitealta sai Canadan kommunistipuo­lueen
kuudes edustajakcrfcous seuraa,
van tervehdyksen:
Canadan kommunistipuolueen kuudet­ta
edustajakokousta kohti j a odottavat
••Parhaat tervehdyksemme edustaja-] J^gf johtoanne voiton saavuttami-tovereille.
Toivomme, että hyväksytte |"
oikean kommunistisen ohjelman. Cä- i '•Hamiltonin kaupunkikomitea."
Canadan kommunistipuolueen päätöslauselma
kommunistisen kansainvälisen poliittisen
sihteeristön kirjeestä
Kommunistisen kansainvälisen kirje ja toimeen­panevan
keskuskomitean päätösponsi
Canadan honimunisdpuolueen kuudennen edustajakokouksen
hyväksymä päätöslauselma- ;
Canadan kommunistipuolueen kuudes edustajakokous tervehtää Kom­munistisen
kansainvälisen toimeenpanevan komitean kirjettä ja epäröi­mättä
hyväksyy arvostelut j6 oikaisut menneisiin virheisiimme ja väärään
poliittiseen ja organisatooriseen linjaan nähden.
Kaikkiin puoluetyömme aloihin katsoen kirje selvästi osottaa, että
puolueessamme, kuten Kommunistisen kansainvälisen kaikissa jaostoissa,
tässä ajankohdassa pääasiallisin taistelu on taistelu oikeistovaaraa vaä'-
^aan, mikä ilmaisee itsqnsä voimakkaasti puolueessamme.
Me vahvistamme toimeenpanevan keskuskomiteamme päätöslausel­man,
joka on hyväksytty Kominternin kirjeen pohjalla, ja joka viitoltaa
perustan ja linjan puolueellemme.työmme kaikilla aloilla, s.o. taistelu
imperialistista solaa vastaan ja Neuvostoliiton puolustamiseksi, Canadan
työväenpuolue ja ammattiuniotyö, työskentely naisten ja nuorison kes­kuudessa,
työskentely maanviljelijäin keskuudessa, taistelu oikeistovaaraa
ja trotskilaisuutta vastaan, terävöitetty taistelu sosialidemokratiaa vas­taan,
j.n.e., ja on korjannut virheellisen tunnuksemme "Canadan itsenäi­syydestä".
Mc hyväksymme Kominternin organisatoorisen kirjeen, joka laskee
oikean organisatoorisen perustan Kommunistisen kansainvälisen kirjeen
viitoltamien tehtävien toteuttamiselle.
Kommunistisen kansainvälisen kirjeen ja toimeenpanevan keskus­komiteamme
päätösponnen täydellinen hyväksyminen on perusteena to­delliselle
bolshevistiselle yhtenäisyydelle canadalaisessa puolueessamme.
Edustajakokous, empimättä hj-väksyessään kirjeen ja päätösponnen,
päättää, että näiden asiakirjain pohjalla tulee valmistaa teesit, jotka tar­joavat
tarpeellisen pohjan koko puolueen jäsenistön aatteelliselle ja .toit
rainnalliselle valmistamiselle, niin että puolueemme voidaan läpeensä ja
'ävde'lisesti-mobilisoida edessä oleviin vallankumouksellisiin tehtäviin.
Suurbritannian parlamenttivaalit
"Brittiläisen imperialismin taloudellinen perusta murtuu yhä edel­leen
ja on johtanut konservatiivien tappioon", kirjotlaa Neuvostoliiton
kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja, ja jatkaa: "Englannin työläiset
eivät ole vielä vapautuneet porvarillisen vaikutuksen alaisuudesta. Työ­läiset
seuraavat reformistista työväenpuoluetta ja vain pienoinen kerros
luokkatietcisia työläisiä äänesti kommunistista vaalilistaa. Vaalit joivat
ilmi työväenluokan radikalisoitumisen, joka kuitenkin kulkee väärää
suuntaa. Imperialistisen aatemaailman vaikutus työläisiin heikkenee ja
Suurbritannian piysyväinen poliittinen vakiinnuttaminen on mahdoton.
Työväenpuolueen tai liberaalien ja työväenpuolueen kokoomushallitus tu­lisi
jatkamaan yleispiirteisesti konservatiivien hallituspolitiikkaa pienil­lä
eroavaisuuksilla, täten edistäen kapitalistista ratsionalisointia ja valta­kunnan
siteiden lujittamista^ sekä sortaen siirtomaiden känsallisvallanku-mouksellisia
liikkeitä. Uusi hallitus voi saada aikaan pieniä reformeja,
koskien yleishyödyllisiä laitoksia, työttömyysvakuutusta ja verotusta. Se
voisi harjottaa vähemmän hyökkäävää politiikkaa Yhdysvaltoja vastaan,
ryhtyä uudelleen suhteisiin Neuvostoliiton kanssa }a tehdä vaiheellisia
pasifistisia viittailuja. Mutta uusi hallitus on kykenemätön ^ik^'ideeraa-maan
brittiläisen imperialismin kriisiä.- Työväenhallituksen aikakausi
merkitsee proletariaatin harhaluulojen karsimista. Työväenhallitus on
riippuvainen liberaalien armosta ja tulisi kaadetuksi, kuten v. 1924, heti
kun se joutuisi antamaan konsessioneja työläisille ylläpitääkseen vaiku­tusvaltaansa
työläisiin. Työväenluokka tulee silloin huomaamaan, että
Kommunistipuolueen politiikka, jossa asetetaan 'luokka luokka
on ainoa työväelle sopiva politiikka." caa vastaan',
1) Canadan kommunistipuolueen
toimeenpaneva keskuskomitea torvcnti;
Kommunistisen Internationalen Polit-sihteeristön
kirjettä, koskeva Canadan
kommunistipuoluetta ja sen työtä, ja
Ko.mmunistisen Internationalen kirjet­tä
organisatsionikysjTnyksistä, hyväk­syen
ehdottomasti kaikki puolueemme
tekemien virhpiden oikaisut. Kom­munistisen
Internationalen linjan eh­doton
hyväksyminen on perusteena
canadalaisen puolueen yhtenäisyydelle.
2) Me tervehdimme Canadan kapi­talismin
sisäisten ja ulkonaisten risti­riitojen
kärjistymistä koskevaa ana­lyysia.
Tämä on terävä oikaisu sille
puolueemine johtajiston riveissä ja
jäsenistön joissakin osissa vallitsevalle
harhakäsityi«lle, että Canada olisi
poikkeus kriisiin johtavien sisäisten
ristiriitojen kärjistymisen suhteen, mi­kä
harhakäsitys itsessään vastaa muu­tosta
sodan jälkeistä kolmannetta jak­soa,
kapitalistista kehitystä, koskevaan
Kuudennen IfCongressin arviointiin
nähden. Samaan aikaan emme hyväk­sy
sitä väitettä, että työläisten radl-kaalisoitumlsen
kehittyminen olisi riip­puvainen
jostakin viipymättä tapah­tuvasta
kriisistä.
3) Seuraten nykyisen (kolmannen)
kauden oikeata arviointia, on Kom­munistinen
Internationale kirjeessään
oikein osoittanut, että työläisten alot-teesta
aivan kuin Itsestään puhjennut
lakkojen aalto eri teollisuuksissa mer­kitsee
työläisten vasemmistoon liikeh­timistä,
ja sen vuok?i on se oikein
arvioinut puolueemme tehtävät järjes­tymättömien
järjestämisen, työläisten
kasvavan, radikalisoitimiisen, ammatti-unioiden
politiikan ja -toiminnan, ol-kelstovaaran
ja trotskilalsuusvastaisen
taistelun suhteen, ja oikaissut meidän
virheellisen tunnuksemme "canadalai.
sesta itsenäisyydestä". .
4) Koko puoluejohto on ollut syypää
sodan vaaran aliarvlolmlseien. Cana­dan
kommimlstlpuolueen tulee taistel­la
kalkkia yrityksiä vastaan, jotka
tähtäävät kolmannen kauden arvioin­nin
muuttamiseen (kärjistyvistä sisäi­sistä
ja ulkonaisista ristiriidoista, so­dan
vaarasta, Joukkojen radikalisoitu­misesta,
sosialidemokratian yhdistymi­seltä
kapitalistiseen valtioon), tahi
Canadan kommunistipuolueelle asetet.
tujen, kolmatta kautta koskevasta Ko­minternin
arvioinnista johtuvien, teh­tävien
välttämiseen, mikä tendenssi
on esiintynyt koko puolueen johtajis­tossa
ja vielä esiintyy eräissä tove­reissa,
5) Me hyväksymme ja vahvistamme
Kominternin kirjeen linjan Canadan
työväenpuolueesta ja yhdymme sii­hen,
että kommunistipuolueen tehtävä
nyk3risessä kaudessa ei ole rakenta.a
työväenpuoluetta, mutta päinvastoin
meidän tehtävämme on taistella koko
liittoutuneen työväenpuolueen ajatusta
vastaan kiinteänä osana taistelusta so-sialireformismia
vastaan, ja tehostaa
taistelua niiden työväenluokan järjes­töjen,
jotka vielä kuuluvat - Canadan
työväenpuolueeseen, saattamiseksi kom­munistipuolueen
suoran ja avoimen
johdon alle, sekä organisoida kon­kreettisten
kysjmiysten pohjalla pai­kallisten
yhtelsrlntamallikkelden Joh­tajiston
Ja alotekyvjn kehittämisellä
joukkoja. Tämä saattaa merkitä Ca­nadan
työväenpuolueen likvideeraa-mlsta.
Tämä edellyttää myöskin tais­telun
kärjistymistä kaikenmuotoista
reformismia vastaan. Me tahdomme
taistella jokaista yritystä vastaan,
mikä p j T k i i muuttamaan tahi väärin-tulkltsemaan
tätä puolueemme poli­tiikkaa
joksikin orienteerautumiseksl
Canadan työväenpuoluetta (All>erta)
kohti silmämäärän työväenpuolueen
kehittäminen radikalisoitumisen tu­loksena
sellaiseksi liikkeeksi, jota voi­simme
kannattaa, kuten on julkituotu
toveri MacDonaldin ttaescissä- Me
painostamme taistelua sosialireform.ls-mia
vastaan yhtenä keskeisimpänä
tehtävänä ja meidän on tarmokkaa<;ti
kehitettävä voimakas taistelu joukko­jen
valloittamiseksi puolellemme. ;
6) Canadan kommunistipuolueen toi­meenpaneva
keskuskomitea hyväksyy
Kominternin kirjeessä viitoitetun lin­jan
maatalouskysymyksestä. Meidän
politiikkamme tähän saakka agraari­sella
toimikentällä on perustunut pi-kemmin
maatälouspääomän ja leblll-suus-
ja f Inansslpääoman väliseen
taisteluun, kuin farmeilla tapahtuvaan
luokkataisteluun ,ja luokkasuhteiden
kärjistymiseen mekanisoitumisen ja
ratsicnalisoitumisen pohjalla. Tämä on
johtanut maataloustyöl. jä köyhien far­mareiden
rikkaita farmareita vastaan
(yhtä hyvin kuin suurpääomaa vas­taan)
järjestämisen vältfemättömyy-den
aliarvioimiseen. Tätä yleistä poli.
tilkkaa on tukenut täydellisesti har­haanjohtava
arrlointi maatalouden-kehityksen
perussuunnasta', joka kul­kee-
maatalouden kiinteän pääoman
lisääntymistä kohti,' kapitalististen
tuotantomenetelmien lisääntymiseen
ja luokkaeroa vaisuuksien lisääntymi­seen.
Mita tahansa tendenssiä, joka
pyrkisi säilyttämään puolueemme en­tistä
suhtautumista agraarikysymyk-seen
vastoin Kominternin kirjettä,
vastaan on tarmokkaasti taisteltava
ja Canadan kominunistlpuolueen toi­meenpaneva
kfiskuskomitea tulee
orlenteerautumaan puolueen agraari,
toiminnassa Kominternin kirjeen lin­jalle.
7) Me tervehdimme ammattiunio-tolminnassamme
ilmenevien erehdys­ten
ja heikkouksien arvostelua (oikeis-tovirheltä.
vähemmistöliikkeen perus­tamisen
laiminlyönnistä jne.) tarpeel­lisena
ja arvokkaana oikalsima. Me
täydellisesti hyväksymme Komlnter.
nin linjan meidän ammatti-uniotyöstä.
Pyrkimyksenämme tällä toimialalla on
rakentaa' vallankumouksellii;ien cana-dalalnen
keskus, joka perustuu teol-llsuusuniolhln
ja on yhdistetty maa­liman
vallankumouksellisen ammatti-unlolllkkeen
kansssi, liittymällä Pu­naiseen
ammatilliseen intemationa-leen.
Tämä keskus tulee rakennetta­vaksi
kehittämäUä taistelu a) yhtey­den
aikaansaamiseksi alhaaltapäin
vallankumouksellisen ohjelman poh­jalla,
b) puoluejohdon alaisella jär­jestymättömien
järjestämisellä, ja c)
"kansainvälisten" uniöiden, yleiscana-dalaisen
' työväenlliton Ja kansallisten
katoolisten unioiden voittamisella.
Toimeenpanevan keskuskomitean tulee
päättävästi taisteUa kalkkia yrityksiä
vastaan, jotka pyrkivät lieventämään
tästä linjasta aiheutuvia johtppää.
tökslä tahi orienteeraamaan puolueen
ammattiuniotoimintaÄ sitä silmälläpi­täen,
että Amerikan työväenlliton
(AJX.) olemassaolo Jatkuisi Cana-dassa.
Ja on myös taisteltava kaikkiea
puolueen suoranaista johtoa vastaan
ilmenevää vastustusta viastaan. Näi­den
unioiden tulee organisatoorisesti
olla yhteydessä konservatiivisten uni.
öiden vasemmiston kanssa järjestetyn
vasemmansiiven liikkeen kautta ja
puoluejohdon alaisena. Tähän myös
sisältyy vasemmansiiven taistelun te­hostamista
sekä "ksmsalnvälisissd"'
että "canadalaislssa" unioissa. Ja
koska kansainväliset imlpt__käslttävät
suuren enemmistön rautatieläisistä
(jotka ovat kaikkein-strategisimmlm-mllle
paikoille asetetut t3rälälset koko
maassa). ja enemmistön rakennus-ammattien
työläisistä, kirjapaincalan
työläisistä, kunnallisteri laitosten työ­läisistä
jne., sentähden "kansainvä­liset"
uniot edelleenkin
vaksi penistaksi meidän
siiven toiminntissanune. "~Taantumuk.
sellisten ammattiuniovirkaUijain pai
jonka mukaan puolueen nykyinen
kansallinen kokoonpano tucmit^eisi
jäsenistön passiivisuuteen. Meidän cn
tarmokkaasti ajettava Kominternin
kirjeen, viittomaa politiikkaa nais- ja
nuorisotoimintaan nähden, jotka on
aliarvioitu johtajiston epäonnistuttua
ymmärtää kapitalistisen kehityksen
kolmatta kautta.
9) Me panemme merkille oikeisto-vaaran
alleviivaamisen, joka vaara on
canadalaista puoluetta vastassa sa­malla
tavoin kuin se esiintyy Komin,
ternin kaikissa jaostoissa — ja me
vannomme, että oikelstotendenssien
esiintymisiä vastaan, jotka ovat niin
ilmeisiä canadalaislssa puolueessa, tul­laan
hyökäten taistelemaan. Cana­dan
kommunistipuolueen toimeenpa­neva
keskuskomitea myöskin tervehtii
sitä, että Kominternin kirjeessä on
alleviivattu tosiasia: "Taistelua trots­kilaisuutta
vastaan . . . . . . . ei voida
erolttaa koko oikelstotendenssien kor-jaamfekysymyksestä,
. mikä edustaa
kommunistipuolueen suurinta vaaraa
nykyisellä hetkellä ." Tämä
alleviivaus on erikoisen tärkeä siinä
siihte^a, että tätä tekijää <keskinäi-nen
suhde taistelulla oikeistotendens-slä
vastaan Ja trotskilaisuutta vastaan)
bn aliarvioitu meidän puolueessamme
samalla, kun poliittisen komitean jä­senet
kykenivät julistamaan poliitti­sen
komitean kokouksissa, että kes­kustelu
oikeistovaarasta . oli vedetty
tarpeettomasti poliittisen komitean te­kemään,
trotskilaisuutta vastaan täh­dättyyn
päätöslauselmaan
10) Me täydellisesti hyväksymme
Kominternin organisatsionikireejn, jo­ka
muodostaa organisatsionlsen poh­jan
ja vakuuden Kominternin uuden
linjan käytäntöön panemiseksi puo­lueessamme,
ja suorittaaksemms tar­peellisen
jyrkän käänteen menette­lytavoissamme,
vetääksemme itsemme
työläisten yhteyteen ja johtoon. Ny­kyinen
puolueemme liittorakenne, jo­ka
estää sen toimimisen koko työ­väenluokan
johtajana, on lopullisesti
likvidoitava ja puolue lujasti juurru­tettava
työpajoihin (työpalkkasolut).
Koko puolueen rakenne on uudelleen
muovailtava, niin että se perustuisi
demokraattiseen sentralismiin, varaten
keskltet5m poliittisen johtajiston yl­häältä
alas saakka. Puoluerakenhetta
on lujitettava perustamalla toimivia
piirlkomiteoita ja vakinaisia piirijär-jestäjlä.
Toiminta kaikissa joukkojär-jestölssä
(kieli- y.m.) tulee olla toi­meenpanevan
keskuskomitean, pllriko-miteain
jne. suoranaisen johdan alla,
ja eri kieliset agit. prop. komiteat ei­vät
ole hallinnollisia, vaan ainoastaan
täytäntöönpanevla elimiä. Jotka saat­tavat
täj^ntöön johtavien puolue-elinten
hyväksymän politiikan.
Tartu toverisi käsiin iil^ni.
Käy taistelurintamaan.
Se on auttava kurjuudestas,
silloin lujitat yhteisrintamaa. .
Metsän Pietari.
Finland, Ont.
KOKOUSASIOITA
C. S. järjestön osaston kokous pi­dettiin
t.k. 2 pnä. Oli saapunut
useita kirjeitä, joista osa käsitel­tiin
ja osa jätettiin pöydälle. Alue­toimikunnalta
oli saapunut kirje,
jossa kehotettiin lähettämään edus­taja
tai alustuksia kesäkuun 3 pnä
pidettävään aluekokoukseen. Asian
suhteen ei kuitenkaan voitu tehdä
mitään sen syyn tähden, että oli
liika myöhäistä. Kirjurille annet­tiin
muistutus, että hänen täytyy
pitää parompi huoli kirjeellisistä
asioista. Lisäksi oltiin sitä mieltä,
että johtokunnan tulisi käsitellä a-sioita
kokousten edellä, jotta ei tar­vitsisi
tehdä summassa päätöksiä,
vaan aikaisemman harkinnan ja
suunnitelmien pohjalla. Worker-lehdelle
valittiin erikoiseksi asia­mieheksi
John Ranta. Tässä yhtey­dessä
valitettiin sitä, että lehti tulee
maksetun tilausajan yli kuukausi­määriä
ja oltiin sitä mieltä, että
konttorissa pitäisi lehti katkaista ai­kanaan,
kun AVörker muutenkin on
taloude]lise.ssa ahdingossa. Puolus­tusliiton
hyväksi päätettiin pitää
tanssit t.k. 15 pnä. Nyt haalikin on
tanssikunnossa, sillä siinä sopii pyö­rimään
kun otettiin näyttämö koko-r.
aän pois. Aikomus on joskus jat­kaa
haalia ja tehdä uusi näyttämö;
tämä sitten kun varat mvöten an­taa.
ja saavutuksemme ovatkin, muuta­maa
harvaa lukuunottamatta, siksi
vaatimattomat, että ei niiden puo­lesta
paljoa leuhkia kannatakaan,
mutta yleinen innostus harjoituksis­sa
käyntiin ja kilpailuihin osallistu­miseen
ansaitsee huomiota.
Näihin sarjakilpailuihin osallistui
kaikkiaan yli 30 osanottajaa, suurin
osa alokkaita, sillä seurassamme ei
ole monta vanhaa urheilijaa. Voi­misteluseurat
vastaavatkin tarkoitus­taan,
kun ne tekevät kasvatustyötä
nuorison keskuudessa.
Ensimäistä kilpailupäivää haittasi
kylmä ilma ja ankara tuuli. Toi­sena
päivänä oli sää mitä herttaisin.
Vanhat tekijät eivät tuloksiin näh­den
oikein onnistuneet, mutta nais­ten
alokkaista Laura Marttinen
näytti niin hyvää tyyliä, että lähi­tulevaisuudessa
naisten ennätykset,
ainakin muutamissa lajeissa, muut­tavat
omistajaa.
Pikkutyttöjen joukossa kymmen­vuotias
Vibla' Mäki näytti suoras­taan
ihmeitä, sillä hän antoi päihin
kaikkia naisiakin 100:11a metrillä.
Näiden sarjakiJpailujeri jatkami­nen
on siirretty t.k. 23 päivään haa­lin
seinällä olevan ilmoituksen mu­kaan,
sillä "Vesa" lähettää "Jehu-^
jen" kilpailuihin t.k. 16 pnä suuren
osan urheilijoistaan, joten omat kil­pailut
on siirrettävä.
Sarjakilpailujen tähänastiset' tu­lokset
ovat seuraavat, kesäk. 2 pn
tulokset: '
Miesten kuula (16 Ib.):
JUHANNUSJUHLAA
päätettiin viettää juhannuspäivän
aattona haalilla. Olisi toivottavaa,
että Fort Francesinkin toverit silloin
saapuisivat juhlaamme.
NUORISO-OSASTON
TOIMINNASTA
sana pari. Se ei ole pystynyt pitä­mään
kokouksiaan, kun jäseniä ei
ole kuin kolme ja nekin ovat töis­sä,
yksi yhtäällä ja toinen toisaalla.
Se jokapäiväinen leipä panee lähte­mään
niin nuoren kuin vanhankin.
VARKAUKSIA
Kapuskasing, Ont.
Onhan siitä alkaa, kun viimeksi sai
arv. lukija tutustua seutukuntamme
tapahtumiin. Tännekin on kesä tehnyt
tuloaan saaden luonnon jo virkoa-maan
talven kylmistä kahleista; tal­ven
ja kesän välinen kamppailu on
ollut kovaluontoinen, kylmien ilmojen
ja tuulien vaikutuksesta on meimyt
näin' pitkälle, ennenkun alkaa ihmi­nen
huomata kesän tulevan.
Täälläkin Kapuskasingissa on elämil
niin kuoleman mustaa, onhan miehet
jo olleet kaupungissa kuukausimääriä,
jolla ajalla ovat kuluttaneet pienet va.
ransa Ja joutuneet syömään pporti-talöissa
velaksi, joka el ole mikään
kaimis puoli niinkuin sanotaan "nuori
mies kesällä ja ilman vaatteita". Kau­punkimme
on laajahkon metsänhak-meldän
suomalaiiilten keSskuudessa
suurimpana osana tässä työttömäin
armeijassa. Hiljasttmeen kesäntulon
takia eivät ole kesäkämpät alkaneet.
Yleisenä mielipiteenä on se, että pa-peripultten
teettäjät eli jobbarit tar­joavat
hyvinkin alhaista palkkaa, Jon­ka
metsämiehet hyvin tietävät koetta,
mattakin, että tulos on nolla tai el
Paikkakunnallamme on tapahtu­nut
pieniä varkauksia. Viime kuus­sa
oli kolme Rainy Kiveristä kotoisin
olevaa poikasta* mennyt haalin taka­ovesta
sisään ja sitten murtaneet
kulutusrenkaan puodinoven sekä
ottaneet puodista kaiken tupakan,
paperossit y.m. pientä tavaraa ja
makeisia. Sitten pari päivää myö­hemmin
olivat nuo samat poikaset
menneet Alex Petersonin kämppään,
jossa ei ollut ketään kotosalla, Pe­terson
ollen poissa työmailla. Täältä
he olivat ottaneet alusvaatteita, ken-kiii
y.m. pientä tavaraa. Saman
päivän iltana Olivat tulleet puolen
mailin päässä Petersonin kämpältä
olevaan T. Hiiliin pyytämään yösi­jaa,
jonka he saivatkin. Kun ku­lutusrenkaan
kokouksessa ilmotet-tiin,
että puodissa on käynyt varkai­ta,
niin T. Hill sanoi heidän sau­nassaan
olevan kolme poikaa, joilla
on paljon-paperosseja. Mentiin tar­kastamaan
poikia ja A. Peterson
tunsi heiltä tavatut kengät omik­seen.
Pojat ilmotettiin poliisille,
joka heidät mielihyvällä korjasi,
silla he olivat jo ennenkin harjot-teneet
tuota varastamisammattia
Rainy Kiverissä, ollen parhaillaan
ehdonalaisessa vapaudessa. Kaksi
heistä olivat veljekset, ja näistä tuo-
E. Telkkinen 11.12 m., K. Ahl­berg
10.50 m., V. Sillanpää 10.01
.m- • •
Miesten pituushyppy: K'. Ahlberg
5.G9 m.. V. .Sillanpää 5.07 m., K.
Värjä 4.86 m.
Miesten 100 m. juoksu: K. Ahl
hcrg 12.2 sek., K. Tuomi 13.2 seki
V. Sillanpää 13.4 sek. ;
Miesten 1500 m. juoksu: M. Ky­rölä
4 m. 45 sek., K. Tuomi 5 n.
5 .sek., V. Sillanpää 5 m. 33 sek.
Naisten kuula: L. Marttinen 8.3'
m., A. Salo 7.92 m., JVIaiju Lehtv
iieii 7.89 m. !
Naisten pituushyppy: L. Martti­nen
3.37 m., A. Salo 3.31 m., N.
Värjä 2.98 m.
Naisten 60 m., juoksu: A. Salo
10 sek., L. Marttinen 10 sek., N.
Värjä 11 s'ek.
Tyttöjen 60 m. juoksu: H. Lind
10 sek., H. Hietala 10.4 sek., S.
Tarkiainen 11 sek. Saman ajan sai­vat
myöskin S.. Huhtala ja" M. Pel­linen.
, '
Polkien kuula: W. Lind 7.77'm.,
E. Vainio 6.11 m., L Imberg 6 m.
Poikien pituushyppy: W. Hietala
3.44 m., E. Vainio 3.36 m., R.
Koski 3.34 m. \
Poikien 60 m. Juoksu: W, Hie­tala
9.4 sek., E. Vainio 10 sek., W.
Lind 10 sek., R. Koski 10.2 sek.
Kesäk. 9 pnä suoritettujen kil-pailuitten
tulokset olivat:
Miesten 400 m. juoksu: K. Ahl­berg
58.3 sek., K. Tuomi 1 m^'l sek.,
M. Kyrölä 1 m. 1 sek., E. Telkki­nen
1 m. 5 sek.
Kiekko: K. Ahlberg 29.48 m.,
K. Värjä 26.21 m., E. Telkkinen
24.24 m.
Keihiis: E. Telkkinen 40.91 m.,
K Ahlberg 37.69 m., W. Sillanpää
30 m.
5000 m. Juoksu: M. Kyrölä 17 m.
34 sek., K. Tuomi 18 m. 55 sek.
Tässä juoksussa keskeyttivät Telk­kinen,
Niskanen ja Ahlberg.
Naisten 100 m.: Aili Mäki lg.3
sek., Aune Salo 16.4 sek., Maiju
Lehtinen 18 sek.
Naisten keifaiU: L. Syrjälä 14.89
m., A. Salo 13.55 m., A. Mäki
11.67 m.
Naisten korkeushyppy: Aili Mäki
1-8 m., A. Salo 1.1 m.
Poikien 100 m. Juoksu: W. Hie-p
\ f J ; ^ ^ ; ; ^ v ^ ^ 16.3 sek..
kuualueen keskuspaikka Ja siitä joh-tuu,
että metsätyöläiset on ainakin keuteen; koInTannenTaadelsa' kuJJ"
rr^PHän .„nn,.ia*^.n k*kuude.«a den kuukauden vankilatuomSi.
Toveruudella — A. K;
mittiin yksi yhdeksi vuodeksi ja E. Vainio 17.2 sek.. V Le"hti 7^'l
toinen yhdeksäksi kuukaudeksi van- sek. ' ^'
KUTOMOKAPITAUSTI LASKETEL-LUT
VALHEITA
Poikien keihäi: E. Vainio 16.20
rn., V . Lind 15.12 m., 1. Imberg
l o . l l m. ^
1 r(r'i!".r''V!'*"*^y"'y' E. Vainio
1^10 m., V Lind 1.5 m,, V. Hietala
_TyttoJe„ 100 m. juoksu: V. Mäki
Boston, Mass., — (PP) _ Käyttäen l o . l sek., H. Lind 16.1 sek., H.
Harvardin liikekpulua kaikupohjana ^ ' ^ ^ ' a 17.1 sek.
mitään. Joukossamme on sitä ainesta, Puhui kutomokapitahsti Robert Arno- "''"y**öjen kuula: S. Tarkiainen
joka el halua olojansa parantaa, jos ^ Jo^u Päivä sitten, tuomiten Massan'"^'^^ ^' ^'nd 4.81 m S Huh
on seUaisiakin. jotka haluaisivat olon- työlakeja, selittäen että naistyövoima i 4.78 m. '
sa parantaa, on 'kuten erään isännän o» halvempaa ja tehokkaampaa, kuin "^y^töjen pituushyppy. H Linrf
pässin päässä hyviä ja huonoja paik- miestyövoima, kutomotehtaissa. ja va. ^-^^ H. Hietala 3 "in m \r
koja. pttaen työttömyyttä, joka hänen mie- -^^ä^i 3.12 m. m., v.
Tässä kylässä aloteUaan petonkika-• lesta johtuu siitä, että laissa kielle-' ^^sä- ja heinäkuun vaihteA<^co
tujen laskemistöitä. Miehiä on ympa- taan naisia olemasta yötyössä. [Vesalla" koko liittoa käsift- "f I ,M
rillä runsaasti. Kalkkien pitäisi saada Kaksi kutomotyöläisnaista kohosi y.'Pailut. Muistakaaoa .^illr.^ t •,,-
työtä, sillä taloudellinen asemamme, kuulijakunan joukossa, tuomiten ^"almistautua kuntoanne S i - -
in jäävät johta- saatisi sen. Palkkatasosta ei voi mai-;Amcr3m valheet. Naiset sanoivat, että seuramme kisailukentälio r i ! f ^ f ^"
ään vasemmisto- nita yhtään mitään; se on aivan hä-i tyonkiristys on kohonnut niin huin *ämä asia kaikis.;», 1,7 •' ^^^'^
— • • 'märän peitossa, ja olemmehan ty>'ty-jPunsa, että naiset ovat näännvksisS tavaksi ja läheÄSa 1'^ .^*^^*-
väiset kun saamme vaan käsivartemme, »"tuntiseE työpäivän jälkeen. Jos me- tänne. Kyllä tään- • ® ."^'^J^nn©
jastanunen ja arvosteleminen on teb- kaupaksi ja siinä kaikki. Minä toivoi- °ee hakemaan lasin vettä, katsotaan kohdellaan F f o « i - ^^®f^^'a hyvin
tävä järjestelmälliseksi ja tehokkaaksi sin omasta puolestani, että joHoIn- sitä nykyään rikokseksi. " i ' ^^«"^'n urheilijjooiitt a.
Jalleva.