Vapaus, November 13, 1930

              TLT A lp - A TT G f-aatänn «uozn&Uiten tjötZe%xön «jco» iioenluoiuitujs, flmettyT Saä-
1^, « f * . * . .V* * J hutjtn. Oat., luitkma, p»iui »annonUi- j» loiiräUfioi jiibl»i>ii»iai.
_ , , VAJ'At-S (Liberty) . Srt.» 'j***"* of Finnish Wurl:er> io CiiuOa. PuLlJtLed daily >t Sodbaiy, Ont»iio.
V ^^^"^ "J". 7Sc f,«-r col. in.;h. MInimom th»rge for •iogle iiuerlion, 75e. Tbe
Tftiaatiu. tonttori, lörjalcaupp» j» paino OMatsa talosti Elm Slreetillä.
faiätuou: Vtptut, Box 69, Sodbury. On!.
l ^ V m e i ^ Kooltori 1028, — Toimita. 536W. — Kirj.laoppa 2387W.
rbone: Office (jub vrotfc, ad.crti-«,><:nt,. *tc.J lUÄä — Editor 536W. — Bookatore 2387W.
isen
. ^ ILMOTU-SIllNNAT VAPAUDESSA:
«iJeTalhtoilmotBlcMt »1.00 l e n i , S-'-00 iat^i krrua. — Arioliijtooa menneaia onaeoloitMiikaet
. paljUloiun». — .NuaennioultuiluioluiLM-t Söc l c t « , «IJM)'3 kertaa. — SystylOällBUtafcK;
. X«U. #2410 3 kertaa. ~ A»untorr«;imoluk«rt teru, »3.00 k*k*i kertaa. — JUJto<SlB»Mttkae(
• • i ^ lt«rU. — Kuoletcanilmoiukrtt S2.IA1 kerta, £0c liMjnaktu kiitoalauteelta tai: DaiatoTärajlti. —
J»*^" ja. otoleiltriotuksitt M.: ktiia, kolme kerUa. — TiIapäi*ilnsotUjiea ja iliooti»
; »Stnttijfll-no» on, TraaditUcMa, laheicltjvä iUMituth.ula etukäteen. > ' -.<-•;• >
' , • . TILACSHIN.NAT: '• ' ^ •
l •»>. C ik. I2J:0, 3 kl". •173 ja 1 kfc. Jl.OO. — YbdyaraltoiliJli-SoomVen ielS" Äöo-
•Ue uU. maille.- 1 vk. «iXO, 6 kk. i3.iu ja l kk. $1.00. , , ; , . : • ,/
lUnDuitsijä J. V:. lili;-.i = i. ' ' '
• - "Uenater: J . \ V ' . AL:,i%;-,t. • i .
\ Office, Bociktlure aml fr-.-.lihoy: Vaj.au» liuilding, Elm Street.
.AI( mall Io ke addresscd: Vapaus, I'.O. li.x (J9, SuJbury, Ont.
<J«» «tt« ttilluin lahsuta saa vastaajia cna:ir.ji-een kirie'»e<-nne, kirjotlakaa oudelleeo liikkeen-brflajan
perioonalliBfllj ninieIG: J. W. A^!.|v:.i. liikkeeiiboitaja.
Paras vuodenaika tarmokkaar
poJiitlisen valistustyön, poliittisen
Jfoulutoiminnan, j ä r j e s t ä m i s e e n C
S J : n osastoissa on kä^:illä. Muttf
mikäli ymmärrämme ei tällä osas
totoimintamme - p e r ä t i tärkeälU'
i J j ^ - f t l l a ^^}^,;t>iÄkin;^ P^äfty. edc
•• J iMJJWjll3een alkuun.,,,Tuskin , , yh
toihmiäiÄm-^ nfiiiföltt»^- ja voi
mjstelusei^r|if<^ ^ya^mukaisten il
tamien pito jne. — joihin on to­tuttu
monien pitkien vuosien ku
jlue.ssa, menee vanhaa latuaan
. M u t t a järjestömme jäsenten po
l i i t t i n en kasvatu.s, var.<-:inkin siini
mielessä kuin päätö.slau.«;elma " äis
. telusta oikeisto vaaraa vastaan'
iireei
Vittin Neuvostoliitto puhuu raakm paofesfa °"
Kansainliiton valmentava aseista-riisumiskomissioni
alkoi viimei-siininän
istuntonsa Genevessä vii-ane
viikolla. Tähän, istuntoon os.ta
.'ottaneista diploniaaleJ.sla oli Ma-itini
Litvinov7 Neuvostoliiton ulko-
Itiöa-asiain komissaari» ainoa, joka
koiiotli äänensä todellisen aseista-nisumiscn
ja todellisen rauhan po-
:|itiikan puolesta.
Komissionin istunnon alkamista
'koskevissa raporteissaan syytivät
^perällä. "Vapaus" on koko syk.syr
. . . . I ilmoitellut kirjoja lukurcnkaider
p ä vielä sen tykkänään ehkäistä harpeiksi, mutta siihenpä se lienee
j u l i s t a m a l l a , että sitä ei t u l l a ' pääasiallisin opastustyö supis
k ä ä n t ä m ä ä n l o i s i l l e k i e l i l l e . i tunut. Ja se on ä ä r e t t ö m ä n vähän
Mutta juuri tuossa seikassa nuo' Niinpä ei esim. sellaisessa suuressr
tavattoman viisaat diplomaatit ajoi-1 j ä r j e s t ö m m e osastossa, -kuin To
vat karille. Tästä vallitsevain'^-o"**"» »^asto, ole tähän päiväär
s ä ä n t ö j e n törkeästä l o u k k a a m i s e s t a ' ' " « " " ' ^ ^ ^ ä toiminnas.sa vielä ainoa
pii
johtavat kapitalistiset lehdet myrk
kyä tätä todellista rauhanajajaa tässä vielä kaikki. Neuvosloedus-
. . ' ^ '}f ^ • [takaan poliittisen valistu.styön
pro ester^asivat ennen kaikkia p a i - j ^ . „ ^ ^^.^^^^^^ ^^^^^^ ^^^.^^^^
k a l l a olleet maailman sanomaleh-, j ^ j ^ j j ^ ^ ^ ^ ^ j^y,,^ ^^^^^^
tien edustajat, tietysti etupäässä ^öksiä, joissa alleViivataan tämär
sen tähden, että he tahtoivat leh-jasian tarpeellisuutta, mutta pape
dilleen tarkat tiedot tästä ilmeises-^ r i l l e ne ovat nämä päätökset tois­ti
tärkeästä piilleestä. Mutta ei täiseksi j ä ä n e e t . Jos asiat — ku
j t t a j i a k in voi edeilise.ssä olla pai-
,ön enemmän kuin jälkimäi.ic.ssä
.Cuten ninirxin — lukurengas —
;anoo, tarkottaa tuollainen laitor
kokousta, jonka o.sanottajat ovat
uileet yhteen, yhdc.-:;;ä lukeakseen
otakin kiinnostavaa teosta. Tuol-ui:
ie!:si yhtei.sesti luettavaksi so-jjvia
kirjoja, romaaneja on suo-nenl:
in kielellä useita. Sopiva olisi
niele;3tämme esim.. Jack Londonir
Kautakorks" ja menet venäläis­een
luo-kiatietoisuus jg poliittiset ta johtajavaikeuksista jne. Jos laisuutta, huudahtanee kärsimätön
huiTaKLukäct ovat vasta heräämäs­eysternaattinen
työ ori t ä r k e ä t ä I lukijamme: . * j V a i ' jo me olemme
sä. Nairsosastojen, palvelijatar-o.
a-Ljjen jne. kokousten ajasta
y..i.-i hyvinldn k ä y t t ä ä osan tällai-jeMe
lukurengastyöUe. Mutta työ
on aina y r i t e t t ä v ä saada syste-
;n:t;-.U!;;eksi. Eenkaan tulee olla
•'. ;;inomi;Jsen valistustoimikunnan
"I:iijoi.::a", jotta se tarpeen tul­ien
voi.-:! antaa - mahdollista oh­jausta.
Ja jokaisella renkaalla t äy
lukurenfcaalle, on se paljon tär­keämpää
opintokerholle. Ainakic
kerran viikossa tulisi kerhon ko-oikeistolaisia
- t ä s s ä k i n asiassa. Me
j o t k a olemme • vuosikausia häärän­neet
haalitoiminnassa, avustaneet
koontua. Kerhon johtajan täytyy 'Workeria' ja Kompuoluetta". N i in
valmistautua melko l a i l l a . On luo- niin, mutta n i i n se vain on. Yllä-,
en vallan':umou:-:k!rjailijain teok-,'tyy o)'.n johtajansa, vissi kokoon-et,
jotka viimemainitut kuitenkin lumijsaikansa jne.
-uten esim. "Sementti", vaativa^''
•onkaan Johtajalta vissiä neuvosto
naan olojen tuntemista. Sellainen
aa' tietysti on hankittavissa hike- ; ,
Opintokerho
i harrartaa, kuten sanottu, vaka
Vastaan. . Niinpä esim. New York
''fim^i varasi mainitunlaisen ra-jjcrilinsa
otsikolla: "Varustautu-
..injsneuvotlehi alkoi Neuvostoliiton
.hyökkäyksellä".
Tuo kapitalistinen suurlehli ku­ivaa
Neuvosloliiion "Iiyökkäyksck-
'sr' sen, kun neuvostomaan edus-t^
ja vaatii kapitalistisien niailten
tt>del!a tekemään sen, niisiä ne
•dvat vuosikausia jaaritelleet -— lo-
4^Ua riisumaan aseista.
On luonnollista, että moinen
• "byökkäy.s" saattoi kapitalististen
'rosvortiaitten' diplomaatit todella
lefrojilöhiiksi. He ovat näet pitä-nerji
loppumattoman sarjan konfe- nov nyt Jiieromoan suolaa irope-ten
uskallamme ctaksua — ova'
lajisto, joka todennäköisesti oli toisissa osastoissa suunnilleen sa
odottanut kapitalististen diplomaat- " | f " « tavalla on todella korkea
, . . . . aika ottaa j ä r j e s t e l m ä l l i s e n polut
tien turvautuvan juuri tuommoi- .. ... \. .. ... ...
. . t . 1 1 . t tisen valistustyön kayntiinpanr
scen juoneen, jakoi sanomalehtien, keskustelun alaiseksi ehk;
edustajille käännökset L i l v i n o v i n < . v a p a u d e n k i n " palstoilla. Kirjoit
puheesta paikan p ä ä l l ä . j takoon osastojen toimihenkilöt vai­keuksistaan,
puutteistaan, koke
m u k s i e t a ä n j a — last but not least
•— saavutuksistaan t ä s s ä suhteessa
E h k ä se . au1;taa asian saamiseksi
u h i l l e takapajulle jääneissä osas
toissa. Tämä kirjoitus pyrkii osal­taan
olemaan vaatimattomana aiot
t e e n ä .
Viisaalla' hollantilaisella itnpe-rialislilla,
herra Loudonilla, ei ol-iul
nyt muuta keinoa kuin antau­tua,
hyväksyä Neiivosloliitoh iedus-taj'iston
tekemät käännökset viralli­siksi
käännöksiksi, saadakseen sa­nomalehtien
edustajat palaamaan
takaisin kokoussaliini josta he oli­vat
prolesteeraten poistuneet.
Alvan loikeutelusti ryhtyi Litvi-rensseja,
komissionien ja alakomis'
• äiohicn istuntoja sekä panneet toi-
'/fltjitjen "tutkimuksia''; niuka tiäitten
vii^osvoVallain *'"aseistariistirtiiseksi"i
" i'iLilvinov ver t a i l i n ä i t ä ,kaj>italis-
^^iiien diplomaattisia; i i y ö i l y i t a v i a a-f
/^.luvat, edessämiine ole^iijn.
'nkoihin, .lausuen:
Europa nityitm iiittay
yiT/^Uhaltomaniimltä fcmri- milloin-
.S^an muulloin 19^4
'^^hdhut leviävät Kuiifij kmsUn 'sa-
Viiden suurvallan aotabudje-
^^tit ovat lisääntyneet mii JOO-
. '4^Ua dollarilla sen jälkeen, kun
i^aseistariisumiskomissioni perus-fiettiin
1920."
- tlelysti täinmöjnen ''lausu
gäaUoi takajaloilleen kapitalistiset
.diplomaatit, jotka ovat kaikin kei-
^ttoiA koettaneet pitää työläisiä sii-
: 'iiu harhauäkossa, että kapitalisti
St;t rosvovallat todella - tahtovat
; **xauhaa" ja "aseistariisumista".
" kiin komissioni "on jo neljän vuo­den
ajan lörpötellyt ja jaaritellut,
•.kiervellyt ja kaartellut seii varsi-
Jiristä tehlävää, äseislariisumiskyj
rialislisten juotiittelijain haavoihin.
Hän Jciitti Löiidönia Jköhlöliaasti
siitä, että tämä • "antoi hänen (Lit-vinovin)
puheelleen sen erikois-tärkeyden,
joka: ajnaylankeaa kielr
ielyil.le sanpilK'.-f- -rkulen Netö
asla , j k e r t j y o : • :
" Mik« JrriUi l^iido^
vinovln, puhnmiasta aseistäriisumi-siesta
aseistariisuniiskoiniesionin is-luhnossa?*
Siksi,' että se ei i ole
ni ikään ; aseistariistittiiiköthissioni
Sen • tarkotnkseiia .ön väih. saada
työläisjoukbl lislcomaah» «ttä im­perialistiset
rosvöVallat muka rii­suutuvat
as^iäta^ vaikka ne todel'
lisuiidessa asäiiätautuvat nopgatn-min
ja laajemmassa ihittakäavässa J
kuin milloinkaan ehtien.
Herra Loudonin 'protesti itämän
ilveilyn selöstamisieksi «i myös
kanna kovin pitkälle. Hän näet
vaati |, että yleisiiii on luovuttava
"tavastaan viitata aseistariisumi­seen
puhuessaan meidän (s.ö. ko-missionin)
työstämme" -— sen hy-
\'än syyn tähden, kun täniän komis-sionin
nimeksi on sen synnyttäjän.
Kansainliiton, toimesta määrätty
"valmentava aseistariisumiskomis-aa',
tiety
nalkn tätli asiaa s i l m ä l l ä p i t ä e n use-, ..^^^^^^ poliittista valistustyötä
•mpiu kirjoja Neuvostoliitosta, sen huomioon j ä s e n t e m m e suo
•loista ja kenityksesta. , . i , - • j
maiaisen hitauden j a ' u j o u d e n aja
Miten sitten tapahtuu työ luku-j tustensa. ilmituomisessa, on mie
•enkaassa? Renkaan johtaja ensin Iestämme suuri j ä s e n l u k u kerhoss:
,ekee lyhyesti selkoa luettavaksi enemmän haitaksi kuin hyödyks:
iiotusta ^kirjasia ja sen kirjoitta- Olisi sopivinta supistaa jäsenluki
iasta. Selostuksen yhteydessä yri- .siinä kymmenen korville. Jos ker
i e t ä ä n saada keskustelu v i r i ä m ä ä n hotyöhön halukkaita on paljon, O'
r ä m ä n jälkeen yksinkertaisesti ; muodostettava useampia rinnak
; i i r r y t ä ä n kirjan lukemiseen. Ja j kaiskerhoja. Huolimatta siitä, etti
'.un sitä on luettu joitain sivuja ' " V a p a u d e n " ikirjaliike ilmoittele^
'cc.^kustellaan luetun johdosta. Kat- i kokonaisen nipun k e r h o t y ö n aiheik
iellaan ariaa nykyaikaisen vallan \ s i sopivia kirjoja, kehoittaisimm<
kumouksellisen näkökulmasta. On • osastojemme opintokerhoja y l i ko
y r i t e t t ä v ä saada mahdollisimman ko maan aloittamaan "Kommunis
monet puhumaan. Pääasia on, et- tlsesta Manifestista" ja käyttä
t ä j ä r j e s t e l m ä l l i s e s t i jatketaan työ- ' m ä ä n ainoastaan aitä oppivälinee.
tä.. Myöhemmin voidaan s i i r t y ä sei- i n ä tulevien l ä h i k u u k a u s i e n aikana
Sen y m p ä r i l l ä voi keskustelua käy-
Lukurenhaat
Sanottakoon siis ensijtsj: m i t ä tar
kotamme lukurenkaalla j a initunpo
l i i t t i s e l l a opintokerholla. Lulcui-6n-gas
on k ä s i t e t t ä v ä n ä olevaan asiaan
n ä h d e n kevyempi valistustoiminnan
muoto kuin opintokerho, joka jr
vaatii suurempaa ponnistusta sekä
ohj'aajaIta e t t ä osanottajilta. Osan-laiseen
t y ö t a p a a n , e t t ä joku ren
kaan j ä s e n i s t ä ottaa jonakin ilta­na
s e l ö s t a a k s e e n jotakin vallanku­mouksellista
romaania, ilman että
' k i r j a a i t s e ä ä n luetaan renkaan k o - I nistinen M a n i f e s t i " h ä t ä i l e m ä t t ä jr
kouksissa. Selostuksen 'pohjalla
'ieskustellaan, selostajalle tehdään
dä ^kaikista nykyaikaisista köyhä
l i s t ö n liikkeen periaatteellisista
p ä ä k y s y m y k s i s t ä . Ja jos "Kommu-huolellisesti
sivu sivulta ensinnä­k
i n luetaan j a nykyisen köyhälistö-kysymyksiä
jne. Ei' m i k ä ä n estä j l i i k k e e n , etupäässä Venäjän vai
myö.^ p i t ä m ä s t ä keskustelua päivän- lankumouksen' kokemuksien, Leni
politiikasta, työtaistieluista, Siio- nin kirjoituksien jne. valossa ikes
men fa.scismista jne. Luetun poh-j kustellaan läpi, saamme olla var-j
a l l a voi useinkin johtaa keskus-! mat siitä, e t t ä k e r h ö j e m m e osan-',
telun päivän polttaviin luokkatais-; ottajat ensi k e v ä ä n koittaessa sei-
t. el, ukys.y.m. —ykrsriiint .! M . , ! f c < « * . ijjku'- sovat teorcettisesti paljon lujem-renkaat
ovat varsin
Tällai^'et
sopivia sei- maila luokkataistelupohjalla kuin
Iäisille j ä r j e s t ö m m e jäsenille, joi- TiVt. ihuolimatta kerhoja kohtaayis-tava
silmäys n i i h i n oloihin, joissa
"Kommunistinen Manifesti" syntyi,
kapitalismiin silloin j a nyt kysy-
.Tjyksiin luokista, demokratiasta.,
diktatuurilta,' valtiosta jne. Mut­ta
johtaja c i kuitenkaan saa o l l a'
jpettaja sanan vakiintuneessa mer-,
d t y k s e s s ä . Hänen ei pidä mono
jolieoida kerhon aikaa kokonaan,
vaan j ä t t ä ä runsaasti tilaa kaikille
ielrhon osanottajille ajatuksiensa
ä m i e l i p i t e i t t e n s ä lausumiseen, ky-
:ymysten tekemiseen jne. Mikäl'
nahdollista, on y r i t e t t ä v ä pientä
drjalliatakin ahertelua osallistu-ien
kesken ikulloinkin k ä s i t t e l yr
•lairina olevista aiheista.
mainitut verukkeet ovat j u u r i nii­t
ä , joita päätöslauselma "taiste
lusta -oikeistovaaraa vastaan" —
ehkä samoja sanoja k ä y t t ä m ä t t ä —
! ankarasti arvostelee. Tuollaiset ve­rukkeet,
niin rehellisessä mielessi'
k u i n ne saatamme t e h d ä k i n , poh-
•' jautuvat — lukuunottamatta suo­malaista
kankeuttamme — vanhoi­h
i n sosialidemokraatticiin tottu
muksiimme, p o l i i t t i s e n vallankumo­uksellisen
taistelun a!la-arvioimi
<.?en.
Vaikeuksia,
Kerratkaamme kuitenkin yllä
olevat "argumentit" tarkoituksella
kumota ne lyhyillä va§.taväitteillä
Sopivien johtajien puutetta meilU
t i e t y s t i on, mutta miksemme mt.
voisi tehdä saattomme jälkeheh.
j d e l l ä v i l t a t u n l a i s e n systemaattisen ( n i i n k u i n osaamme. Loppujen lo-j
o l i i t t i s en kouluutukseh'aikaansaa-j puksi emme koskaan saa kuiten
niseksi järjestömme jäsenistön | kaan sataprosenttisesti hyvää jr
keskuudessa on paljonkin. Ei ole i t ä y d e l l i s t ä työtä tehdyksi. Sitä
sopivia johtajia, sanoo .^ksi. E ' j p a i t s i ehdottaisimme tämän epä
?iitä aikaa, sanoo .toinen. Mitenkä kohdan korjaamiseksi seuraavan
ruveta osastoissa "pikkaamaan" ku­ta
on Jcelvollinen lukurenkaaseen..
kuka opintokerhoon, epäröi kol-k
ä y t ä n n ö l l i s e n keinon. J ä r j e s t e t tä
köön niillä paikkakunnilla, missf
uHcampia kerhoja s y n t y m ä ä n saa-mas.
On sellaista o p i n t o t y ö t ä jos- daan, ajoittaisia kerhojen johta
kus ennenkin yritetty, pari koko­usta
pidetty ja siihen se on jää­nyt
kuin J ä m s ä n libka taivaasta,
viisastelee n e l j ä s . Mistä tarpeelli­nen
l ä h d e k i r j a l l i s u u s , tuumii viides.
On tärkeä*;! yleinen toimitsijavoi-mien
kouluutus, ajattelee kuudes
j i e n neuvottelukokouksia, joissa
t y ö t ä suunnitellaan, keskustellaar
l ä h d e l n r j o i s t a , annetaan toinen toi
silleen sysäyksiä. Joa saamme
esim. Sudburyssä s y n t y n j ä ä n neljt
kerhoa, tulevat noiden neljän ker­hon
johtajat yhteen,, t e k e v ä t eh-jne.
jne. Tuollaisia verukkeita voi- dotuksia, sanalla sanoen pitäväl
5i löytää loppumattomiin. Ne on keskenään poliittista keskustelua
kuitenkin kaikki poistettavissa. Jos jonka hedelmät kukin noista ,nel-vain
tahdotaan ja — y r i t e t ä ä n.
Mutta harva on halukas sanoiksi
pukemaan , noiden verukkeiden pe-rusjuurtBj
mikä on aeVin sitä,, j o ta
me kutsumme: oikeistovaaraksi.
M u t t a jp se nyt q_n k a i k k i oikeisto-j
ä s t ä vuorostaan tarjoaa kerhonsa
osanottajille.'' Toiseen väitteeseen
ettei ole aikaa, tahdomme vair
lyhyesti sanoa, että ellei niontr
tuhatta k ä s i t t ä v ä s s ä järjestössäm­me
ole joitain satoja joita voim­me
k e h i t t ä ä poliittisesti valve,
nei.vsi tietoisiksi luokkataistelS
SI, ei. meiUä myös ole aikaa
h i t t ä ä järjestöämme oikeaksi b
k a t a i s t e l u j ä r j e s t ö k s i . K O W
v ä i t t e e s e e n , joka koskee osanol
Jien valintaa, tulkoon sanotn]
etta jokaisella järjestö.n jäsem
on oikeus liittyä kumpaan 1
sa, joko lukurenkaaseen tai OB
tckerhoon ja mikäli ei aivan
paaehtoisia tule on käytettävä
toelimien taholta voimakasta .
tatiota ja propagandaa, kehota
va yksityisesti jne. Kvilä ce
tuloksiin. Mikään väite ei ole
s t t ä entiset yritykset ovat
neet> karille. Ei ole yksinken
-esti tarpeeksi yritetty. Mitä
lee tarpeelliseen lähdekirjallis^
teen, niin on totta, että siinä i
vaikeuksia. Olisi aikaisemmin
•-."r.iyt hankkia esim. "Kirjan" _
••antamaa suomalaista kirjallisu
a Leningradista. Nyt se ci
:.ätään ennätä, mutta sitä on hl
"ittava vastaisen varalle. Sitäp
5i on joukossamme useita, joj
-aavat erän englantilaisesta
iallisuudesta. Sitä on hankitt
Mew Yorkin kustantajilta, joQ
ovat sellaista jo run-?aasti julki
seet. "Vapauden" konittori
voisi välittää toiskielistäkin kiri
lisuutta. Yleinen toimitsiiavoimi
kouluutus on myös tähdellistä,!
t a on muistettava, että
kouluuttaisimme esim. kir
iän, joka osaisi sekä amerikali
^ t t ä italialaiset järjestelmät
taivaan enkeli, merkitsee hän
dän järjestötoiminnallemme vaj
p o l i i t t i s t a pohjaa yhtä vähän kj
intuva meren aalloilla.
Luokkataistelun tieto­varaston
kartuttaminen vaatii tietysti
k o i s e s t i ' t y ö t ä ja ponnistelua,
siirtolaisina toiskielisessä ja vih
sessa kapitalistimaassa on poliij
sen tiedon hankkiminen vielä
keampaa kuin vanhassa mas
Mutta on muistettava Leninin
nat: "Ilman vallankumouksellil
teoriaa ei voi olla vallankumoa
s e l l i s t ä toimintaakaan" ja
pohjalla käytävä työhön käsiks
' VALISTU SM IES
*09sas,kaiipungaasa A t a i - l e o l l i s u u s i , t y ö p ä i v ä n puolesta ^ j a k(>rkcan|.,'
ikeskuksessa tuhatisia. työttömiä pain palkkain puolesia laistelussa
harhailee k a d u i l l a i l m a n p i e n i n t ä - ' stekä t y ö t t ö m y y s v a k u u t u k s e n puolt-s-
^symystä, niin Neuvostoliiton edus- sioni".
.^^aja huomautti tästä ja kopsti, j Mutta tuon komissionin impe-m&
nyt on jo korkea aika ryhtyä riailislisen puhemiehen vaatimus on
•vakavissaan puhumaan yleisestä ja
• 'täydellisestä aseistariisumisesta,
mistä Neuvostoliiton edustajat ovat
jo ^koja sitten tehneet konkreetti-
"-Äon esityksen. Ellei tästä voida
nyt jo puhua» niin Neuvostoliitto
' -'ei. perusta" paljoakaan muista
: tärkeistä kysymyksistä, lausui Lit-
"yihoVi, Se aivan oikein tahtoo en-
-•"Jtien kaikkea keskustella tästä yk-
] einker^aisesta mutta loogillisesta
vaatimuksesta, eikä tahdo tuhlata
aikaa semmoisen "aseistariisumis"-
'komissionin työhön, joka kieltäy­tyy
käsittelemästä aseistariisumis­ta.
•; - ^i^i^r""^
Kapitalistiset diplomaatit jou-. la.
- -i. TT 1- . ^
eräässä suhteessa merkille panta­va.
Se osottaa ja toteaa koko yri­tyksen
täydellisen epäonnistumisen,
sen yhteydessä harjotetun kurjaii
ja ulkokultaisen petoksen, minkä
Litvinov on nyt paljastanut koko
maailman raatajäjoukoille.
Jos imperialistiset rosvovallat
todella tahtovat riisuutua aseista,
niin ei niiden tarvitse tehdä mi­tään
muuta kuin ryhtyä sitä to­teuttamaan.
Tämä on perin yksin­kertainen
asia. Ja juuri se .sisäl­tyy
Neuvostoliiton , ehdotukseen.
Sillä NeuvosloliitlD todella tahtoo
i! rauhaa ja toimii myös sen puoles;
kään toivoa työn saamisesta. Tä-inä
merkitsee^ että noin yksi kol­masosa
Canadan tebllisuustyöläisis-lä
Oli työttöminä. Mutta tässäkään
ei vielä ole Qleltu huomiociri dsit-taisesti
työssä olevien; jpukkpjaj
joilla on mahdollisuus työskennel­lä
päivä tai pari viikossa.
Nykyisessä luhistuvan kapitalis­min
kaudessa talouspulan johta­vat
tekijät; ylituotanto maailman
mitassa, yhä kehittyvä teollisuu­den
tuotantotoiminnan rationalisoi^
minen, koneellistumisen, työkiiho-tuksen
ja kiristyksen kalitta, sekä
työläisten ostokyvyn supistaminen
— kaikki yhtämittaisesti kärjistä­vät
työläisjoukkojen edessä olevan
tilanteen vakavuutta.
Vaikkakin Canadan Työläisten
Yhtenäisyysliitori työttömain jär­jestön
taisteluvaatimukset lähtevät
suoranaisesti jokapäiväisten talou^
deliisten tarpeitten pohjalla, kuten
pikaisen rahallis<:n hätäavustuksen
ta taistelu yhdistää työtlöinäin. ja
työssäolevien työläisteii voimat, as­tuu
tiissä^lilanteessa elulilalle mi-iitanttisen
unioliikkeen järjestämi­nen
taistelun pohjalla, Canadan
Työläisten Yhtcnäisyysliilon kaut­ta.
Nykyiset työl^tömäin liikchli-miset
ovat vain ^Ikua niille tais­teluille
mitä tulevat viikot ja kuu^
kaudet tuovat työläisten.eleen. Työ­läisten
muodostamain järjestöjen
fäytyy kaikilla toinuntansa aloilla
asettaa elulilalle tämän taistelun
Voimisluttaniisen pohjimmaisen
Vaatimuksen sekä samalla selväpiir­teisesti
osoiltaa Neuvostoliiton pro­letariaatin
kokemuksilla >miten
työttömyys voidaan poistaa.
Työttömyys Neuvostoliitossa on
kokonaan erilaista kuin se on ka­pitalistisissa
«maissa. Se on perin-
E. Jaroalaviäkr
muut järjestöaune .filosofian kysy- japsellhien, vaikkakin meluisa hö
mysten.alalla Ja JotJsa toimivat tie- • ^ vallankumoukselliseUa kylt
teellisen materialistisen maailman­k
i n saatava uudella i a v i y i a suh­tautumaan
uskonnonvastaisen pro­pagandan
kysymyksiin. Äikakausleh-delle
"Maridsmiii lipun ailä" osta­missaan
ohjeissa jo aivaii lehden
ilniestymisen alkuaikoina, osoitti
toy. Lenin, etta lehden oh muutut­tava
sotivan ateismin ä ä h e n k a h n ä t -
tajaksi, mutta sitä ei ole tähän
saakkr. vielä noudatettu. Ryhmä
t l l m ä n lehden toimittajia, on suo­rastaan
ylenkatsonut t ä m ä n pää­töksen.
Kritiköimisemme jälkeen on
tilanne jonkin 'verran muuttunut;
mutta aivan r i i t t ä m ä t t ö m ä s t i . Use­at
tieteelliset yhdistykset, jotka voi­sivat
olla suuresta merkityksestä us­konnonvastaisen
propagandan alal­la,
eivät t ä h ä n , mennessä ole otta­neet
toiminnassaan vastaavaa - suun-
.oii kapi.alis,isc„ j ä r j e s t e l m ä n ™o: ^ ^ ^ M ^ ^ ^
u i s l a jätteistä. Pohjana tyolto-
Tieteelliset läitoksejnme on myös- pitallsteille on tarpeen koko valtio-.
inyyskysymykscn ratkaisemiselle il-vaatimus
jokaiselle työttömälle '«enee juuri se_ taloudellinen ja
.tulvat pois suunniltaan. He olivat
näet keskenään sopineet, ettei täs­sä
istunnossa tultaisi puhumaan
mistään tarkemmista asioista. Ja
.niinpä komissionin puheenjohtaja,
^^oilannin imperialismin agentti.
: Jolikeer Loudon, prolcslcerasi Lit-yinovin
puhritla V3?tann ja yritti-. riisumisesta.
Jokaisen työläisen iulee. pitää
mielessään, että Neuvostoliitto vtoi-.
mii rauhan ja todellisen ^ä^Klä-riisumisen
aikaan' saamise^i,"5ja^
elia kapitalistiset ; mast, kieJtäyly-J
Vyl edes keskustelemasta v todellises­ta
rauhasta ja todellisesta äsei-^ta-
($25.00 perheellisille ja S16.00
y k s i t y i s i l l e viikottain), vuokrain
maksamalta j ä ä m i s e n .lakia asun­noista
häätöjen estäminen, y.m.,
e l l e i t y ö n o s l a j a i u o k a n , teollisuuk-sieh'
kapitalististen h a l l i t s i j a i n ja
niiden* v a l t i o n taholta kyelä takaa­maan
t y ö t ä kunnollisen elämän hy­v
i n v o i n n i n takaamilla järjestyneen
t y ö v ä e n l i i k k e e n palkkaehtojen poh­j
a l l a i,niin sittenkin naiden vaati­musten
luonne on kohdistettuna ka-poliiltinen
tarkoitusperä mikä on
kohottanut Neuvostohallituksen.
• t ä t ä tehtävää itselleeh kuuliiyaha
ikuvöstovaltiossa, kun ^samalla ker­taa
kapitalistisessa - Amerikassa jä:--
j e s t e t ä ä h oikeudellista painoa Dar-y
i n i n tsoriari kannattajia vastsan,
joten Darvjnin mui53ön S S S R : s s ä on
Sosialistisen tuotannon teknillisten«itionnoliisesti muututtava uskonnon-peruslain
rakentaminen viisivuotis- vastaisen propagandan aseeksi,
suunnitelman pohjalla jokainen Ah^e^^dialain^n^^^p^^ pfitkää,
päivä vähentää työttömyyttä. Työt;
lömyyden poistaminen on viisivuö^
lissuunnitelman tulos. Se seikka,
että nyt osoittautuu jo työttömyys
kadonneen melkein olemattomiin,
osoittaa että suunnitelman toteut­taminen
kyetään suorittamaan pal-e
t t ä tiede kukistaa fciänen uskolli­sen
palvelijansa — uskonnon.. K a -
koheiston läheinen yhteys kirkkoon,
kuten .-tärkeimpään •kapitalistisen
valtion päällysrakenteaseeii. Jos
Darvinin ^ oppi voisi' lujittaa. kapi­talistien
herruutta, nUn he varmas­t
i tervehtisivät sitä. Mutta Juuri
sen takia, e t t ä - t ä s s ä opissa on val~
lartkumöuikselllsia puiiteiitä. on se
vastenmielinen kaikille papeille ja
kirkko-Isille j a s i t ä vastaan bn mah­dollista
hyökkäyksen järjestäminen
"etumaisessa" pääoman maassa —
Yhdysvalloissa. Mutta mitenkäs voi
neuvostovaltiossa Darvinin museo
olla kouraantuntuvasti esiiiityöntä-m
ä t t ä näitä vallarikumouksellisia
piirteitä, jotka hajottavat uskontoa
Ja xiskohnbliista maailmankatsomus­ta?
Öh v ä l t t ä h i ä t ö n t ä , e t t ä Sotivien
katsomuksen luomiseksi, konkreet-tiserhmin
suhtautuisivat niihin teh­täviin,
jotka on asetettu joukkojen
ideologisen kasvatukssn alalla, että
ne syvällisemmih ja järJestelmälU-sesti
tulisivat toimimaan uskonnon­vastaisen
propagandan edistämiseksi
kuin t ä h ä n asti, e t t ä tieteelliset l a i ­toksemme
avlistaisivat meitä' täs.'jä
suuressa ja* t ä r k e ä s s ä työssä.
Muutama sana kansainvälisistä
tehtävistämme. Sotivien jumalatto­mien
liitto kuuluu "Proletaaristen I
"Proletaaristen Vapaa-ajatteliji
Internatsionale", peittäen
mokraattien opportunistisen ja
ssimriiissa tapauksissa suorasti
kaksinaamaisen politiikan
tnternatsionalen lipulla,
puolen he ovat harjoittavinaan
konnonvastaista »ropagandaa, mi|
ta sosialidemokraattisen puolu
turvissa solmiavat liittoja papp
kanssa (uskonnollisten työläis^
liitto, sosialidemokraattinen
"Punainen katoUlainen" yms.).
dessään vasemman siiven kasvaV
vapaa-ajattehjata Internatsionaa- vaikutuksen tässä Internatslonaal
l1-e en".1. Tähä.-. n • _I nt. smat"s. i. on- aal. een _ _ 1 iti. ».»1>>;«>^f P61
kuuluvat järjestöt, jotka ovat sosia­lidemokraattisten
järjestöjen .vaiku­tuksen
alla. Internatsionaalen kuu­luvat
sosialidemokraatifc yrittävät
selittää, ettei uskonnolla 1-ole mi­t
ä ä n yhteyttä politiikan kanss.i,
pyrkivät saamaan joukot sUtä va­kuutetuiksi
j a pyrkivät muuttamaan
uskonnonvastais-sn propagandan teh­t
ä v ä viattomaksi kultvallstustyöksl,
r i i s t ä ä t ä l t ä propagaiidalta sen; po- nettelivät Tshekkoslovakian Järjf
tharxilatsäialekttkkojen _ y^^^ ja ' l i i t t i n en sisältö ^ Ja verhota f t ä m ä ' t ö n kanssa. Tässä yhteydessä
sa„ sosialidemokraatit pyrkivät saa
muttamaan tämän vaaran kalid|
tavalla. Yhdeltä puolen
sen sosialidemokr^ttiset Johti
käjrvät keskusteluja porva
vapaa-ajatteli j ä in Järjestöjen
sa liiton solmiamisesta; toiselta
Ien mitä häikäilemättömimpien
kosyiden nojalla he erottavat
ternatsionaalen jäsenyydestä
mistojärjestöjä, kuten äskettäin
pitälistisen valtion keskitettyä nopeammin kuin viidessä vuo-yleistä
luokkäkokonaisuutta vastaan
ja on sellaisenaan poliittista tais­telua.
Tämä seikka tuleekin täy­dessä.
Uusien työpajojen ja teh­taiden
avautuminen kuin sieniä sa­teella
tuo esiin kroonillisen am-
TySUömyys kmiiaUstisessa Cmadassa ja
Nc^imstoliiiossa
Työttömyys kapitalislisessaf Jar-
':7Jesteimässä on kiertämätön osa ka-
' (pitalistisesta tuotannon prosess:Gta,
suorittaen kapitalistien maksamain
palkkain supistamista jatkuvasti.
"Kapitalismin talouspulan kehiltyes-t
ö v e r o i s l a ja liikevoitoista sillä
ehdolla, e t t ä s i i t ä pääsevät osalli­s
i k s i k a i k k i t y ö t t ö m ä t kansallisuut­ta
lukuunottamatta; rahaston hal­l
i n n o n ollessa työllömäin järjes-j
t ö i s l ä . tehtaista, kaivannoista, y-m.
s ä työttömyys on saavuttanut as- työmaista valittujen työläisten kä­teen,
jossa se on p y s y v ä i l m i ö kapi­talistisen
tuotantomuodon r i s t i r i i ­doista.
Tänä päivänä Canadan
t y ö l t ö m ä i n l u k u m ä ä r ä kohoaa y li
Siri selväksi siHöih kun joudumme mattitaitoisten työläisten puutteen.
t^öVtiJhTärn yfem^Vyk^^n kolmante^^ °" asettanut suunnattoman
i^livJlääp^^ kiinteäksi osaksi
ten jaueiskttnn^llisen ; v a k « u l u s l a i n ^^^"^ tuotantotpimmnasla k a i k i l la
voimaan saaitOTiiiseen'> k a p i t ö l i s t i - 1 Toisaalla taaskin
luokan kifit^nukSfella, hällifiiksfen '«Maatalouden nopea kollektivisoi-kootessa
varat tuloveroista, perin-sissa.
nöpe
hiiiieh, " osettaessaan suunnattomia,
vaatimuksia teollisuuden kehitlä-niiselle,
avaa mahdollisuuden ai­kaisemmin
kaupunkeihin tiilvaniiei-den
samoin kuin pikkufarniitaloiik-sien
poistamisen seurauksena tul-vaavien
uusien joukkojen sulatla-miselle
teollisuustyöhön.
Sitä mukaa kuin työn tuollavai-sinis
kasvaa, työtunnit lyhenevät.
Melkein yleisesti 7-tuntisen lyö-kolmensadan
tuhannen» ja jokai-i kysymyksistä.
Samalla kuin nykyinen työttö­myystilanne
muodostaa . kiinteän
osan työssäolevien jokapäiväisistä päivän käytäntöön saattaminen on
kutea lyhemmän j myöskin ollut suunnattomana le-
I
kijänä työttömyyden poistamisessa,
samoin kuin sen kautta on koko
proletariaatin ruuriiiillisen työtaa­kan
keveneminen käynyt mahdolli­seksi.
Samanaikaisesti todelliset
palkat ovat kohonneet jo, sekä
viisivuotissuunnitelman lopussa on
kohoai^iinen merkinnyt keskimää­räisesti
70 prds. yleensä. Koko­naisuudessaan
käytäntöön saatettu
yhteiskunnallinen vakuutus, taaten
toimeentulon sairauden, vanhuuden
y.m. sattuessa.
Epävarmuus elämässä, mikä tuo
nykyisessä tilanteessa kapitalistisen
järjestelmän alaisuudessa suora­nainen
nälkäkuoleman miljoonien
eteen kapitalistisissa maissa, on
poistettu Neuvostoliiton työläisten
työläisiltä. Tämän päiväisten tais­teluiden
yhteydessä on rinnastami­nen
elävänä silmäin edessä- Neu­vostoliiton
piioluslaminen imperia­listisilta
^hyökkäyksiltä yhdistyy
siis kiinteäksi osaksi työläisten jo­kapäiväisen
elämän kysymyksistä
kaikkialla kapitalistisessa maail­massa.
-— A. T: -H.
•P^clstit Canadassa ovat viime
aikoina alkaneet yhä julkeimmin
kiristelemään hampaitaan kommu-liistelile.
feöimiiimisteja persoonal­lisesti
ja ^yleensä koko kommunLs-tlsta
työväemiikettä uhkaillaan mi­t
ä ruokottomimmalla tavalla.
Muutamien vlimepäivien kuluessa
on porvarllehdissä kierirellyt juttu­j
a aseiden Ja amihukkeiden varka­uksista,
joiden jokaisen yhteydessä
annetaan ; vihjauksia, eittä varkauk­s
i in olisivat syjTpäitä kommunistit.
Jutut tuntuvat lievimmittäin sanot­tuna
niinkuin tilauksesta teddyiltä.
Hamiltonissa esimerkiksi liikehtivät
tuhannet työttömät, vaatien vallaa-p
l t ä j l l t ä työtä taikka i-uokäa. Sa-uiöihin
aikoihin iliiiäant?^^ juttu,
e t t ä . j o s t a k in arseqtaalista; piisi, "va-
Windsorissa on runsaasti työttö­miä;
n i i t ä ilmoitetaan olevan tu­hansittain,
vaikka kaupunki ei ole
suurimpia. Siellä ei tosto ole vielä
ilmoitettu m i t ä ä n aseiden "varkaut­ta"
tapahtuneen, mutta sensijaan
siellä on ostettu poliiseille kivää­rejä,
koska työttömien ja komriiu-nistien
taholta pelätään levotto­muuksia,
kuten kaupungin poliisi­mestari
6n ilmoittanut. Työttömille
aijotaan siis antaa " n i k k e l i - i l l a l l / -
nen", jos he herrojen mielestä lilan
ä ä n e k k ä ä s t i vaativat työtä taikka
leipää. ' »
Sudburyssakin bn omat "dyna­m
i i t t i juotunsa". Eräs frobdirt kai­vannossa,
työskennellyt. Jokineh-ni-minsn
mies oli varastanut sieltä
äynaimiitda,' tarkoituksella käyttöä
arastettu";: kymmenen kivääiriä.; K i . m | s i t ä jossakin talonsa rakehnuspUii-lehdissä
aprikoitiin. vaiXaita, nim
fcatsottim "todennäköiseksi", että
teon ovat suorittaneet — kommu­nistit!
Fort Williamissa ilmoitetaan "va-rastetlm"
huomattava m ^ t ä dy-namiitia.
Tämäkin "värkaUsjuttu"
t u l i poryarillisiile lehdille kuin t i ­lauksesta,
sillä, kaupungissa on huo-m
a t t a v a s ö työttömiä, jotka ovat
j o n a k i n määrin Jiikehtlneet,. vaa­tien
n l i n k i i i n mulssakin/käiyiangeis-sa,
työtä taikka, l e l l i ä - : i S | i f t ä k ;n
"varkaus" oli pörvarilehtieii miele.-;-
t ä "todennäköisesti" kommunistien
suorittama.
hissa, rMies tuomittiin - ä s k e n Cop--^
per dliffin poliisioikeudessa koi-;''
mesta kuuteen kuukauteen vanki­laan
ja suosituksella karkol|ettai-vaksi.
. - ' ' •
Arvatkaapas kuinka tämä juttu
on sarveerattu suurelle ylelsöUe
varilehtien taholta. Kuinkas irimi-ten.
k u i n kommunistien syyksL r .Hal-^
lituksen lehti, "Ottawa Joumafi
mainitsee eilen, e t t ä Jokinen on ql-j
lut bnomattara kommiitflsfiiieir 'fot^.
jatheiikilo.
Sillä tavalla sitä pitääklii f^pi
tuutta rakastaa". Tosiasia nimi on"
se, että Jokinen, nyt tuomittu dy^?
namjittivaras, ei ole knulunot
kääldaisen työväcniärjcsteön. vl^
vähemmin ollut mikään "huon
tava kommunistinen tolmiher
J u t t u Jokisen kommunistisuude
dynamiittivarkauden yhteydessä
tietohien valhe. Jonka tarkoitf'
ei sumkaan ole vaikea huomaj
SUlä on tasoituksena leimata
munistit rikoksellislKsi, miiolcata
S. yleinen mielipide laajen
vainoUle, Joita hallitiisherrojen
holta kommunisteja vastaan suu
uitellaan. 'Tässä tarkoituksessa
Jokisestakin, tuosta työtoverien
keskuudessa hieman n.s. "nim
näin"- pidetystä miehestä
"kommunistinen toimihenkilö"
niiden herrojen p ä ä t ä tunnu
tavan'.
K a i k i l l e työläisille, niin tyo"i
miUe kuin myöskin työssakayyiii
on moinen provokatoorinen ioi^J
oleva kannustimena voima
järjestäytymiseen työväeniu
talsteluöärjestöihin. Kapitaiui-i
likaisimmatkin valheet hu
omaan . mahdottomuuteensa.
&e jokainen vain kohdaltamme,
tämme velvollisuutemme omaa i
kaamme kohtaan järjestymällä
omiin luokkajärjestöihimme ja^
kemällä persoonakohtaista va
työtä niiden työläisten ke
j ö t k ä vielä, ovat, nun palJon
«aalistilehtien. pappien
r i v a l l an apurien vaikutuksen
sina, e t t ä uskovat tuoUateet
katiojutut tosiksi. Työläisten^
lankumoukselhnen toiminta
m i t ä ä n dynämiittirosvojen
taa — sen voivat provokatlol
kokoonkeittäjät painaa