Vapaus, June 28, 1930

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk, 28 p:nä — Sat., June 28
VAfAliS U-a^yi
^ Ml, «ats tl f t e l * W«k«» U Cu»<!«. ymhUJ^ iulT t Mlmtj. OtuaU.
riTi tm Sia SuMtiiU.
tm.
t l l MuJ ta U «rffffMiid; V<p*at. f . O . Box M , SiuUofy, O M .
<w\iM% i«tws« fttiMunM *aiiiuli<u« klrJeaaMAaa. kii)«tta^M
YMysvaiiataiset toverit ovat näyttäneet
esimerkkiä
Tämän päiväihe-.-ä Ichtf;mrne nu­merossa
julkaistaan vastalause,
jonka Mainen valtion suomalais«jl
työläiiiet ovat julkaisseet Suomes­sa
parhaillaan tapahtuvien työläis­ten
raakojen vainojen johdosta.
Useissa muissakin paikoissa Yhdys­valtoja
ovat suomalaiset työläiset
jo kiiruhlancel prptesteeraamaan
valkoisten tihutöitä vastaan, inut-
' ta Canadasta ei kuulu vielä mi­tään.
Canadassa on, kymnienitL-iin suo-
. Dialaisia työväenjärjestöjä, jotka
yhteensä muodostavat tuhansiin
nousevan luokkatietoisten työläis­ten
joukon. Näillä järjestöillä
on varsinkin näin kesän aikana
runsaasti kaikenlaisia ulkoilmajuh­lia,
joukkojuhlia, ja näissä jos
missään on tilaisuus esittää vasta-
• lauseet hyväksyttäväksi. Sellaisis-sa
paikoissa, missä ei juhlia pide­tä,
olisi kutsuttava vartavasten
• koolle joukkokokouksia, parempi,
/ jos niistä voitaisiin järjestää eri
' kansallisuuksia käsittäviä, näissä
selostaa, tilannetta lahtari-Suomes-sa
ja esittää prolestipäätöslausel-
: jpa kokouksen hyväksyttäväksi.
Muutama päivä sitten julkaisirn-me
Suomesta lähetetyn, Helsingin
työläisien joukkokokouksen velon
mukien kaikkien maitten työlaisi
le ja yleen.-ä sellaisille, jotka eh
dottomasti vastustavat fa«;ismia
Tässä vetoomuksessa on todellinen
vakava sävy. Se, yhdessä viime
päivinä Suomesta saapuneiden lie
lojen kanssa, osoittaa, että Suo
men työtätekevä luokka on vielä
kerran joutumassa vakavaan, eh
käpä ratkaisevaan taisteluun Suo
men veristä kapitalistiluokkaa vas
taan. Tässä taistelussa meidän
toisien maitten työläisten tulee suo
malaisiu veljiämme kaikilla mah
dollisilla keinoilla auttaa. Knsim-mäisenä
tehtävänämme olkoon, et
tä nostamme sellaisen vastalause
myrskyn Suomen tapahtumien joh­dosta,
että koko rhaailmallc pai
jastuu se murharaivo, jonka heku­massa
Suomen porvarilliset piiril
nykyään elävät. Emme saa hetkeä­kään
hukata! Hetketkin ovat kal­liita
Suomen paljon kärsineelle
työväenluokalle, heidän taistelles­saan
verisiä vihollistaan. Suomen
lahtariporvaristöa vastaan.
Canadan työläiset! Antakaa ää­nenne
kuulua vastalauseeksi Suo­men
lahtarien verisille mellaste-luille.
^^Vapaassa'' Amerikassa kuohutt
livisöimisen toteuttamista varten.
Ilman tätä liittoa, vallassa olevan
työväenluokan johdolla, ei sosia-
Ij-min rakentaminen ole mahdolli-nea.
Trotskilaisuuden olernus oli
nimenomaan siinä, että se M^J.^i
lujan liiton raahdollisuuden pikku-oniistajaan,
kfeskivarakkaaseen ta­lonpoikaan,
eikä uskonut voitok­kaan
sosialismin rakentamisen
mahdollisuuteen Neuvostoliitossa.
Kllemnie rne olisi paljastaneet tä­tä
trotskilaisuuden pessimististä
olemusta, jollemme olisi taistelleet
-en kaikkia eri muotoja vastaan, ei
meidän maanmne työväenluokka
ili^i voinut järkkyrpättömällä lu­juudella
ja innostuksella voittaa
tiellään olevia vaikeuksia. Trois-
KiiDao MfOEtojen eBsimäisestä
:^iinan neiivostopiirien (Riistäjien suuJcsien j a niiden keslteisten lop-ensimäinen
kongressi on ejjäilemät- pumattomien aseellisten taisteluit­takin
perJn t#rkeä, j a tufee sa^maau ! '-en kiristyessä, Kuomingt^ng-pup-oiä^
seffi maailxpan p r o i e t a r i ^ t f a ja; lueen reformististen harhakäsittei-
Jtai^ien siJrtomaltten äarr^ttvjen | den lähestyvän yararikkpisuuden
kansojen huomion.
K i i n a n suuri vallankumjpus vuosi-paljastuessa,
luokkataistelun ja
.T3aakylissä tapahtuvain talonpoi-na
1925—27 nostatti t^pl^sten. ta-: ka.iskapinain kasvaessa jne.
kiinan kommunistipuolue selvästi
näki tämän uuden vallankumous-aallon
eittämättömän lähestymisen
ja oli selvillä sen luonteesta j a i l -
Huolimatta vallankumousta eteer- l menemismuodoista. Puolueen ko-päin
viepiä. Y p i n i ^ koskevissa kysy-; ko toiminta keskitettiin valmentau-rpiyksL^,
ilnienneis^tä nfen^hevistl-! tumLseen tulevaa vallankumoukseU
lonpoikain j a JcaupMhkifih yai^äva-raisen
väestön miljoonaiset joukot
ja muodosti ne voimakkaaksi teki­jäksi.
kilai^uuden tappio ja työväenluo- sistä vireistä, vieheistä, jotka joh-i lista myrskyä varten. Kiman kom-
, .... , . L - i , - , , Itivät vallankumouksen- raskaaseen Imunistipuolueen kuudes kongressi
kan liiton lujittaminen kesk.varak- ^^^^^^ ^ i j ^ ^ kommunistipuolue j oikealla tavalla harkitsi maanvilje-kaan
talonpojan kanssa olivat tär­keimpinä
edellytyksinä sosialisti­sen
rakennustyön menestyksellisel­le
kehittvmiselle.
Eteenpäin
Kuten lukijamme ovat huoman­neet,
on lehtemme konttori jalista-nul
Vapauden lukijoille eräänlai­sen
kilpailun — jos sitä sellai$ek-onnistui
luomaan laajan perustan i lysväestön vallankumouksen uuden
työskentelylleen työläis- ja talon-j vaiheen luonteen ja liitti sen lä-polkalsjoukkojen
keskuudessa. Yh- heisesti kysymykseen neuvostojen
teisrintaman hajottua Kuomingtan- perustamisesta, sissisotataktiikkaa
gin kanssa Kiinftn vallankumous ja talonpoikaisliikkeen johtaja-ase-siirtyl
U)i;teen ppryarisdempkraatti- maa hyväkseen käyttämällä. On
sen yallfmkuinouksen vaiheeseen, tuskin tarpeellista mainita, että
'talonpoikäissotaan" proletariaatin taktillisten kysymysten täten asetta­si
VOI sanoa
hankinnassa.
Suom. Järj.
uusien ti
jphdplla Imperialismia ja feodaa-liyaltaa
yästaäi, vastavailankumo-qjcseliktä
pprv^ls.tpa vastaan pro-letarla^^
tin ja tälonpoikaiston val-laitkumpukselli^
n demokraattisen
diktatuurin p^plesta neuvostojen
Suurella osalla työläisiä on vie-1 tarkoituksena työläisillä on puo­lakin
paljon sellaisia harhakä-sityk
siä, että Anierika olisi joka suh­teessa
vapaampi maa . kuin muut
kapitalistiset vallat. Nykyaika,
yarsinkin viime vuosien tapahtu­mat
tässä ihannoidussa "kulta­maassa"
kuitenkin osbillavat, että
:Anierika on laydellisesti samalla
tasolla, ellei joissakin suhteissa
.edelläkin, toisista kapitalistimais­ta,
mikäli tulee kysymys juuri työ­tätekevän
luokan vapauksista.' V i i -
jne vuosien katkerat ja veriset lak-koliikkeet
hiilialueilla, Gastonios-sa
y.ro. ovat katkeralla tavalla he­rättäneet
Yhdysvaltain työläiset
näkemään, että heidän ihannoi­mansa
"vapaa Amcrika" on lakan­nut
aikoja sitten olemasta, jos
sitä koskaan työläisten kannalta
katsottuna on ollut olemassakaan.
Jatkuva sarja luokkatuomioita sit­ten
Saccon ja Vanzeltin eähkötuo-lissa
kärventäinisen jälkeen osoit­tavat,
että "vapaa" Amerika on
maa, jossa hallitsee ihmishahmoi­set
pedot, joiden ainoana päämää­ränä
on orjuuttaa työtätelvevä kan­san
osa niin syvässä kurjuudessa
kuin niahdoliista, ainoana pyrki­myksenä
pitää heitä vain sen­verran
yläpuolena nälkäkuoleman
rajan, että pystyvät tuottamaan
kapitalisteille uusia voittoja.
Y''hdysvalii|t, sainoin kuin toiset­kin
kapitalistiset maat, on joutunut
enneiikuulumattoinan taloudellisen
pulan pyörteisiin, joka lyö lei­mansa
kaikkialle tässä kehutussa
lustaa alkecllisimpia oikeuksiaan
ja koettaa kohottaa palkkojansa
edes siedettävälle tasolle. Muuta­mia
päiviä sitten puhkesi jälleen
Pennsylvanian hiilikcntillä lakko,
johon ottaa osaa yli 15,000 työ-läi-^
ftu. Lakkolaisten vaatimuksena
on palkkojen yhtäläistyttäminen
koko alueella ja johtaa lakkoa
Yhdysvaltojen kommunistinen puo­lue.
Mihin suuntaan lakkoliikc tu­lee
kehittymään, sitä on vaikea
vielä sanoa, mutta varmaa on, että
hiilikapitulistit eivät tule hevillä
antamaan jjerään lakkolaisten vaa­timuksille.
Lakosta voi aivan hy­vällä
syyllä muodostua yhtä Veri­nen
kuin ovat olleet lukemattomat
edellisetkin lakkotaistclut, joita
eri puolilla maata on viimeaikoi­na
puhjennut. Dollarikapitalismi,
aivan samoin kuin muittenkin
maitten kapitalismi, ei puhutusta
"vapaudestaan" huolimatta hai­kaile
hetkeäkään käyttää voimakei­noja,
kun sen riisloinahdoUisuuk-sien
rajoittamisesta on kysymys.
Yhdysvalloissakin löytyy lukema­ton
joukko roistoja, jotka nuiuta-masta
kolikosta ovat valmiit ryh­tymään
työläisten teurastajaksi,
kunhan saavat siihen vain pienet»
vihjauksen pääoman omistajilla.
Samoin siellä löytyy jokaisessa la­kituvassa
tuomareita, jotka ovat
valmiit täyttämään herrojcnsa, ka­pitalistien,
käskyt, lähettämällä
joukotiain oikeuk-sistaan taistelevia
työläisiä kymmeniksi vuoksi van-
"kultamaassa". Taloudellisen pu- kiloihin taikka poltettaviksi elä-lan
vulttumättöinänä seuralaisena
on työntynyt esiin suunnaton työt­tömyys
ja sen yhtä välttämättö-niänä
seuraajana palkkojen alas-polkeminen.
Kaikki tämä on vai­kuttanut,
että työläiset ovat yhä
suuremmissa joukoissa alkaneet
käsittää kapitalistisen järjestelmän
mädännäisyyden ja nousevat yhä
lukuisina vastustamaan sitä raja­tonta
riistoa, jota dollarikapitalis­mi
säälimättä harjoittaa. Niinpä
parhaillaankin riehuu juka puolel­la
maata lakkoliikkeilä, joiden lakin.
vältä sähkötuolissa. Porvarilliset­kaan
lakipykälät ei näille luokka-"
tuonutreille merkitse yhtään mi­tään
silloin kun on kysymyksessä
työläiset, jotka ovat nousseet ka­pinaan
pääoman herruutta vas­otaan.
>
"\'apaassa" Amerikassa kuohuu.
Ja se merkitsee, että vallankumo­uksen
punaiset lieskat tulevat vie­lä
kerran polttamaan poroksi ka-pilalistisen
järjestelmän Amerikas-
Aikaisemtnin oli
osastoille ^qnettu
500;n uuden tilaajan hankkiminen
lehdellemme ja nyt on tullut luki-jaimme
vuoro. Lukijoilta ei yaa-dita
kovin suuria ponnistuksia, sil-ä
määräksi on asetettu vain 250
uutta tilaajaa, eli puolet siitä ku^n
osastoilla oli määränä.
Jokainen työläinen, joka leh­teämme
lukee, tietää varsin hyvin
iuinka suuri merkitys luokkälin-alla
olevalla suomalaisella sano­malehdellä
Canadan suomalaisten
iirtolaisten keskuudessa on, ja sik­si
lankeaa aivan kuin itsestään toi­vomus,
että lukijamme ottavat eri-
(oiseksi iskutehtäväk^een hankkia
muutamia uusia tilaajia yhteiselle
valistusvälineellemme. Vapaudelle.
Mitään erikoista n.s. kilpailua ei
ehlemme johto ole katspput tar­peelliseksi
lehden levittymiseksi
julistaa, sillä se pitää ikäänkuin
luonnostaan lankeavana velvolli­suutena
lukijoille, että koettavat
saada uusia tilaajia lehdelle, jon­ka
itsekin Qvat katsoneet itse^een
välttämättömäksi pysyäkseen kai­kissa
suhteissa aikansa tasolla.
Lukijoille asetettu uusien tilaa­jien
määrä on jaoteltu eri maa­kuntien
kesken seuraavalla taval­la:
Ontario 100 uutta tilaajaa;
Quebec 30; Manitoba 30; Sas­katchewan
20; Alberta 35, ja Bri­tish
Columbia 35. Kuten nähdään,
määrä ci ole suuri. Nyt tulee yain
ensimmäiseksi tehtäväksi eri maa­kuntien
lukijain kesken ijkäänkuin
kilpailu siitä, mikä maakunta saa
määränsä ensiksi saavutettua.
Eteenpäin siis, lukijat! Näyt­täkää,
että lehtenne ei ole teihin
turhaan vedonnut.
|nug<}ps£>a. jotka tulisivat olemaan
^ikei§ehtona gen kehltl^ymiselle so-
;;Iali«tiseksl yallankumoukseksi. K i i -
n^aiserf ,|>rpletariaat^^ jälkikaartin
tpiiT)enpiteet ensimäi^essä yallanku-n}
öäkse§sa (Kantonia kranmuni)
ojiyat alustavia asteita tämän v a l -
lankmnpuksen kehittymisessä neu-vpstpjen
,p:iuodcetamiselle suotuisaan
tilanteeseen. Kantpriin nousun jäl­keen
nämä neuypstpf olivat elävinä
te^öinä työläisten j a ' talonpoikain
taisteluiden jatkamisessa.
Enslmäisen vallankumouksen mu­sertavista
tappipista j a feodaalispor-ygrilU^
en vastavalJankumpuksen
pysyttämästä raivoavasta terrorista
^»ipllmatta rikkaiden kiinalaisten tl-l
a n l ^ r r a i i j ja porvariston toiveet,
että heidän valtansa tulisi olemaan
pysyyäiiien ja että työtätekevien
Jpukkpjen yallankumpuksellirien toi-^
njlftta tjilisl lopullisesti tuhottua,
eiyät toteutuneet. Päinvastoin kol­me
vuotta taanumuksellista Kuo-minen
tuli hyljätyksi trotskilaisten
ja Royn ja Chenduhsiun kaltaisten
oikeistolaisten luopureitten taholta,
näiden syyttäessä kommunistista
kansainvälistä j a K i i n a n kommunis­tipuoluetta
seikkailevan j a äärimäis-vasemmlstolaisen
y.m. poUtiikan
noudattamisesta. Nämä ainekset
halusivat odottaa kapitalistista ke­hitystä
Ja proletaarisen yallanlcumo-uksen
"automaattita's' kehittymistä
Kiinas.sa. Odottaessaan proletaaris­ta
vallankumousta nämä ainekset,
jotka kärsivät menshevistisestä tä­lonpoikaiston
taistelun ala-arvioimi­sesta,
jättivät huomioonottamatta
porvarisdeniokraattisen vallankumo­uksen,
joka on aste asteelta kehitty­mässä
sosialistiseksi vallankumouk­seksi.
Käynnissä olevan sissisodan mer-killepantavimpana
seikkana on se,
että hajaantuneet ja eristetyt jou­kot
ovat n j ^ keskittymässä ja et­tä
vallankumousliike pn ulpttumas.
sa tiuhemmin asutuille seuduille,
jossa on olemassa rautateitä j a help-pdja
hikennemahdollisuuksia. K u ­mouksellinen
valta on laajenemas­sa
suurempiinkin kaupunkeihin, jos­kaan
suuret teollisuuskeskukset, l u -
hetkeiä kim talphpoikaisatneksesta i öiden edustajat osallistuivat ohjeL
kokoonpannut sissijoukot saapuivat - n a n laatimiseen, joka käsittelee seu-
'raavia Jtohtia:
1. NEUVOSTOVALLAN YLEIS-OHJEIAIA
1. Imperialistisen vallan kukista­minen:
2. Ulkomaisilie kapitalis­teille
kuuluvien tehtaitten ja pank­kien
takavarikoiminen. 3. Kiinan
yhtenäistyttämirien kaikkien kanso-kaupungiin.
Sissijpukkpjen j a pu­naisten
armeijain hyökätessä mo­n
i i n kaupunkeihin avustivat heitä
työläiset, jotka järjestivät kapina­liikkeitä
hallituksen rintaman ta-kana.
Tässä yhteydessä on viitatta­va,
että tähän mennessä on kysy­myksessä
anoastaan kylät, joissa
varsinaista proletariaattia edustavat
n i . kuht ja suhteellisesti pienissä
tehtaissa ilman kone voigjaa työs­kentelevät
työläiset.
rikkaidei
miesbyrc
nen.. Va
tajoukko
lonpoikaj
Usen toi
minen t
vostoille.
maanom:
den tak
yhteiskui
siirtämir
tön käy
mien va
sekä usk
ten ja
listuttam
mien tai
lonpoika:
aila. 4.
Kommunistinen puolue, joka hy- -kistaminen. 5. Työläisten, talonpoi-vin
tietää, että ainoastaan prole­tariaatti
liittoutuneena talonpoikais­joukon
kanssa voi ratkaista Kiinan
vallankumouksen kohtalon, on tällä
kertaa tekemässä laajaa ja suuri-merkityksellistä
työtä suurissa teqj-hsuuskeskuksissa.
Aikaisempien kp-kain
ja sotilaitten edustajien neu­vostojen
muodostaminen. 6. 8-tun-nin
työpäivän, palkankorotusten,
työttömlyysavustuksen ja yhteiskun-naOlisen
yaikuutusjärjestelmän käy-täntöönottaminen.
7. Rikkaiden
maanomistaijien maittien takavari-kemusten
opettamana kommunisti- kolminen j a ziäiden yhteiskunnuallis-mintangin
hfdUtuskautta on toden-1 kuunottamatta Da Y e n kaupunkia
nut. Kiinan kpminunistipuolueen ja
Kornmunist^en kansainvälisen suun
nan ,p^een oikean, että uusi vallan..
ki;i|npu5a^lto muodostuu välttämät-
[fivfi^i rikkaiden tilanomistajaln ja
poryarlstpn hallhinon alaisen ta.
Ipudelllsen Jäi^jeäteimän karsimien
kpurlrtiisten tuloksena, maatalous-
Jo-iisin kärjistyessä, nälänhädjän uh­kan
tuUe^usA , aryeluttayammaksi,. te­ollisen
kriisin kärjistyessä, «Tinais­ten
milltarlstlryhmlen rlstiriital-ja
joitain kaivosalueita, eivät vielä
ole neuvostovallan alaisia.
Työväenliike on epäilemättäkin
säännöllisesti nousemassa kaupun­geissa,
joskin se tapahtuu hitaam­massa
tähdissä kuin taloiipolji^ln
vastaava toiminta maakylissä. Äs-keinen
tapahtumasarja ratkaisevas­ti
osottaa työläisten solidaarisuuden
kasvun talonpoikia kohtaan. E s i .
merkiksi Da Yessa kaivosmiehet-yh­tyivät
vallankumouksellisiin' sinä
nen puplue on myös omaksumassa
talonpoikaiskaplnain johdon yhdis-taakseen
kaupunkilaistyöläisten tais­telut
"talonpoikäissotaan."
Nykyisessä talonpoikaisliikkeen ja
neuvostovallankumouksen" uudessa
vaiheessa kaikkien neuvostovallan
alaisten alueitten edustajien kutsu­minen
keskeiseen kongressiin oli eh­dottomasti
välttämätön.
Tämän kongressin tehtävät ovat:
käyttää hyväkseen niiden taistelui­den
kpltemuljsla, joita on käjrty l u ­kuisissa
piireissä; eri piirien talon­poikien
ja työläisten yhteenlittämi-nen;
suppean kulmakuntasen
katsantokannan poistaniinen talon­poikaisten
keskuudesta ja kulakkieij
vaikutusvallan tuhoaminen taloj^-
poikaisliikkeeseen nähden; koni^nu-nistien
asemien lujittaminen; yhte­näisen
ohjelman ja yhtäpitäväin
menettely tapain määritteleminen:
yhtenäisen elimen valitseminen t u ­levaisen
toiminnan johtamiseksi;
nenuvpstoalueiden rajain määrittele.
mInen. Tässä kongressissa eivät tule
olemaan läsnä ainoastaan neuvosto­vallan
alaisten alueiden edustajat
vaan myös muissa osissa maata ole­vista
talonpoikaisjärjestöistä, milita­ristisien
armeijain sotilaitten ja
kaupunkien omistamattomien aines­ten
sekä maatyöläisten keskuudes­ta..
.
Edelleen Kiinan punaisten talou­dellisten
ja muitten vallankumouk-selllsten
järjestöjen, niihin sisälty­en
kommunlstmen puoluekin, edis­täjät
tulevat olemaan läsnä säilyt­tääkseen
proletariaatin johtaja-ase­man
ja lujittaakseen työläisten ja
talonpoikain keskeistä solidaarisuut­ta.
Tärkeimpien neuvostovallan alais­ten
alueitten, X i i n a n kommunisti-,
puolueen ja punaisten ämmattlui^i-tutettujen
maitten jakaminen köy­hille
talonpojille. 8. Kaikkien yksi­tyisten
sotilashallitsijain ja kenraa-jen
kuitenkin pmo-tessa täyden itse­määräämisoikeuden.
4, Mllltarlstt.
sen Kuomingtangin hallituksen ku- •sissä ma
koisesti
möhUlsQl
pojille. ;
kovien h
tömäksi
kaistoa
poistamir
ten railit
ranomais
poistamir
veron kä
lon avui
pojille a
b) sadon
teisvitsau:
jen y-m.
kutuksen
jen hani
poikain i
kautta; c
misessa. J
tenäisen ;
käytäntöö
maat tul
tion käsis
sitietkin,
kehittämL
va.
lien asettamien verojen poistaminen.
9. Yhden veron käytäntöönottami-nen.
10. Yhdistyminen maailman
proletariaattiin ja Neuvostoliittoon.
IL TYÖVÄESTt^Ä KOSKEVA
LAINLÄÄDINTA
1. Kahdeksan tunnin työpäivä ja
korkeammat palkat. 2. Työläisten
vakuutus ja työttömäin avustami.
nen. 3. Yhdenlainen palkka yhden,
laisesta työstä. Työläisnaiset vapau­tettava
työstä raskauden aika­na,
täydellä palkalla olevalla
lomalla kaksi viikkoa ennen
•ja jälkeen synnytyksen. 4. Ny­kyisin
käytännössä olevat vanhem­pien
työläisten etuoikeudet poistet­tava.
5. Kuuden tunnin työpäivä
nuoriUe työläisille ja etumaksujen
poistaminen, joita tähän saakka on
maksettu vanhemmille opissa olevis­ta
nuorista työläisistä. Täysi palkka
on maksettava ammattiopissa ole­valle
nuprelle työläiselle henkilökoh­taisesti/
6. Työstä erottamisia ei
sallita ilman ammattiunion suostu­musta.
7. Työläisten osuustoiminta­liikkeiden
järjestäminen. 8. Vasta-vallankumoiUcsellisten
ja sabotaasis­ta
syyllisiksi havaittujen henidlöl-den
omaisuuksien takavarikoiminen.
9. Työläisten ja talonpoikain pank­kien
järjestäminen. 10. Sunnimtai-
Ja vapaapäivätyön poistaminen. 11.
Taantumuksellisten aseistettujen
järjestöjen hajottaminen ja työläis­ten
j a talonpoikain punaisen armei­jan
muodostaminen. 12. Korkojen
kiskomisen poistaminen lainoista
jne.
in. MAATALOITTA KOSKEVA
L^INLAADINTA
1. Maataomlstavan aristokratian, mia vastaa
NAISI
1. Poliit
denvertais
2. Aviova
tiän. Va
avioero
kautta e
luona,
nuorten t
linen t
kielletään.
Kiinan
kongressi
kiinalaista:
kain vall
lussa kom
alla maail
kaidan ma
diktatuuris
si tulee
merkkinä
soille siii
taistelussa:
Uuden Kotimaan
toimitus
i trotskilaisuus oli lyötävä alas
Neuvostoliitossa
Siitä lausuu tov. V. Mololov
juuri suomeksi ilmestyneessä se­lostuksessaan
Koniinteriun laajen­netun
l[)k:n istunnolle helmik. 25
p., 1930, m.m. seuraavaa:
Taistelu trotskilaisuutta va.staan
oli taistelua le^iiniläisen politii­kan
puolesta kysymyksessä Neu­vostoliiton
proletariaatin lärkeini-mästä
liiltolai.sesla — kt>skivarak-kaasta
talonpojasta. Ellemme olisi
saaneet lyötKksi trotskilaisuutta ja
täydellisesli palja.-teluksi sen val­lankumouksen
vastaista olenuista.
emme olisi voineel tehilä liittoam­me
keskivarakkaan talonpojan
kanssa niin lujaksi ja voimak­kaaksi,
kuin sen tävtvv olla kollek-
Uud6n Kotiipaan toimituksesta
on eronnut sen tähänastinen pää­toimittaja
L. Matson, oltuaan toi­messaan
yli kplmen yupden, hä«
nen tilalleen tullen päätoiniittajak-si
A. N. Koskela. Koskela on vii­meiset
kymmenen vuotta ollut As-toriassa,
Oregonissa, ilmestyvän
Toveri-lehden toimituksessa, ollen
siis kokenut sanomalehtimies. Toi­vomme
Uudelle Kotimaalle entis­tä
suurempaa menestystä edistys­mielisen
farmariväestön äänenkan­nattajana.
"Vfesti" Jase»
merldtys
Tänä aikakautena, jolloin maa.
ilman suuret tapahtumat kilvsjn
ajavat toisiaan takaa j a luokka­taistelun
hyökyaalto suurella voi­malla
painaa eteenpäin, on jokai­selle
työläiselle välttämätöntä seu­rata
tapausten kulkua, että maail­man
suuret tapahtumat eivät tule:
meille yllätyksinä. Jokaisen työ-'
Iäisen on seurattava tarkalleen t a ­pahtumia
omista luokkataisiialuleh-'
distään. Mutta tämäkään ei meil­le
riitä. On tutustuttava syvem­min
ja vakavimmin maailman ti­lanteeseen.
On seurattava t a r i e m -
milla silmillä maailman imperialis­min
sotapuuhia Xeuvostoliittoa vas-ta.-
in. On hankittava varmoja tie­toja
koko maailman proletariaatin
yhteisen isänmaan — l^euvpstolii-ton
edistymisestä — teollisuuden
ja kulttuurin, sekä sen mukana
yleisen hyvinvoinnin noususta siel­lä.
On hankittava aina uusia, v a r .
moja tietoja viisivuotissuunnitel­man
toteuttamisesta. Eikä voi
nähdä maailman suurten tapahtu­mien
pohjalla kehittyvää. vallanku-moulcsen
perspektiiviä, seuraamat­ta
ipiJiide'nkin maiden pijolue-elä-mää.
Kolmas aikakausi vaatii meiltä
ppljpn enemmän tietoisuutta t o i -
ipinnässamme kuin\ edelli.set aika­kaudet.
Tätä tietoisuutta pyrkii meille
"tantamaan " V i e s t i ".
On .ollut suuri puute toiminnas.
samme j a heikkous taistelussa ideo-loogisia
harhakäsitteitä vastaan»
että mejlla ei ole ollut näihin asti
suomenkielistä leniniläistä julkai­sua,
jossa luokkataistelun kysy­myksiä
syvemmin pohditaan.
Tämän vuoden alusta alkoi meil­lä
ilmestyä " V i e s t i " , joka otti teh­täväkseen
täniän aukon täyttä­mään.
Tasaisesti, asteettai n onkin
se päässyt levenemään Amerikan
suomalaisen prpletjiriaatin keskuu­teen,
mutta ei kuitenkaan siinä
määrässä kuin pitäisi.
Mikä on ollut syynä, että " V i e s ­t
i " ei ple päässyt laajentamaan,
painostaan sillä nopeudella kuin
olisi odoitanut?
Tietenkin suurena syynä siihen
on meidän omat vanhat ennakko­luulot
j a vanhoillinen varovaisuus,
j o l l a aina otamme vastaan uuden
tulokkaan, huolimatta siitä, vaikka
tietäisimmekin, missä pajassa sen
syntysanat on lausuttu. Näille e n ­nakkoluuloine
ei tähän saakka kui­tenkaan
ole löytynyt perusteita.
Tulokas "kasvaa j a varttuu hen­gessä"
— kaikesta huolimatta.
Epäilykset ovat osottautuneet vain
perusteettomiksi, j o i l l a me koetam­me
peittää omiin vanhoiiiin tottu­muksiin
perustuvat käsityksemme.
Viestin toimitus ei suinkaan tah­do
väittää, etteikö toimitukseen
nähden olisi toivomisen varaa. E i ­kä
sitäkään, etteikö toimitus ot­taisi
varteen toverien tekemiä asi­allisia
huoniautuksia j a toivomuk­sia,
silloin kun ne eivät ole sen
luontoisia, että niiden toiveiden
täyttäminen estäisi Viestin toteut­tamasta
sitä tehävää, joka sillä on.
Mikä on nyt se päähuomautus,
tai oikeammin ainoa lukijain tahol­ta
tullut huomautus Viestiin näh­den?
Se on se, että Viesti on l i i an
raskas, j a siksi siinä pitäisi j u l ­kaista
kirjoituksia tieteen, taiteen
y.m. aloilta. Ja että yleen.sä k i r j o i ­tukset
olisi sorvattava helpottajui-seen
muotoon.
Toimitus myöntää, että Viesti
on monestakin ymmärrettävästä
syystä väliin ollut raskas ja pitkä­veteinen,
mutta se ei saa mettä
johtaa siihen ajatukseen, että tä­män
julkaisun keventämiseksi p i ­täisi
se täyttää kaunokirjallisilla
t u o t t e i l l a j a ikäänkuin siteeksi pis­tää
väliin politiikkaa.
A s i a on nyt .sillä tavalla, että
V i e s t i n tehtävä ei ole mennä sun--
ren yleisön maun mukana, vaan
sen tehtävä on: "kohottaa vallas-kumouksellisen
työväen poliittista
tasoa j a tutustuttaa sitä kolman­nen
aikakauden vaatimiin tärkei­siin
kysymyksiin. Jos V i e s t i n toi­mitus
lähtee tavoittelemaan suu­ren
yleisön maun tyydyttämistä,
joudutaan helposti hyvin vaaralli­selle
tielle. Sillä n.s. suuren ylei­sön
vaatimukset ovat rajattomat.
Tänään vaaditaan kaunokirjallisia
j a humoristisia juttuja. Mahdolli­sesti
huomenna jotkut p i i r i t alka­vat
vfiatia ohjeita keittotaidossa ja
käsitöissä. Ylihuomenna nuoriso
pyytää jo Viestiltä satuja j a r i s t i ­sana-
arvoituksia. Eikä näissä vaa­timuksissa
ole edes mitään pahaa.
K a i k k i ovat itse asiassa hyviäj,^jopa
hyödyllisiäkin asioita. Me liyväk-symme
j a kannatamme kaikkia näi­tä
vaatimuksia. Nämä ovat kaikki
sellaisia kysymyksiä, j o i t a me kan-natamme
julkaistuina. Ainoa mitä
me sanomme on se, että ne eivät
sovi Viestin lehdille sentähden, et­tä
ne eivät kuulu Viestin alaan.
Suomalainen Toimisto on anta­nut
erikoisen julistuksen Viesti-kysymyksessä.
Siinä määritellyt
V i e s t i n tehtävät ovat oikeat. K e ­holtamme
kaikkia tovereita tutus­tumaan
julistukseen j a järjestöissä
käsittelemään sitä.
Kominternin kirjelmän käytän­nössä
toteuttaminen on nykyisin Tänään alkavat siis ne kauan
meidän tärkein tehtävämme. Sit- odotetut Keski-Ontarion työläisten
Jceällä, pitkänaikaiseCa ponnistuk-
V i e s t i n sisältöä on tietenkin aina
pyrittävä parantamaan j a vilkas­tuttamaan,
mutta sen luonnetta ei
saa muuttaa. Sen sisältö täytyy
olla poliittinen j a sen on käsitel­tävä
kaikkia kysymyksiä marxilais-leniniläisessä
valossa. Tieteen ja
taiteen alalta voi V i e s t i julkaista
kirjoituksia vain siinä tapauksessa
että ne ovat periaatteellisia, suun­taa
antavia, sellaisia, joissa lenini­läisessä
valossa selostetaan esim.
proletaarista taidetta t.m.s., mutta
k a u n o k i r j a l l i s i l l a kyhäyksillä ei saa
Viestiä "vilkastuttaa".
Käykäämme kaikki käsiksi Vies­tin
eteenpäin viemiseen. Paranta­kaamme
yhdessä sen sisältö j a l e ­vikkiä,
mutta älkäämme muuttako
sitä kaunokirjalliseksi tusinajulkai-suksi,
vaan tehkäämme siitä kol­matta
kautta vastaava leniniläinen
j u l k a i s u , joka kykenee meitä opas­tamaan
eteenpäin vallankumouksen
tiellä.
"Poi« porvarillinen ajanviete.
Sijaan vallankumouksellinen valU-tu
«- ja kulttuurityö".
A . Morton.
tyo-soRirjnUat
hun j a Creighton Minen Yrityksen
joukkueiden lisäksi kokonaista kuu­si
joukkuetta Sudburyn Kisasta.
Kussakin joukkueessa on viisi
miestä.
Sunnuntaina i l l a l l a on sitten L i -
herty-haalilla juhlailtama, jossa
suoritetaan arvokas j a monipuoli­nen
ohjelma. Yleisön toivotaan p i ­tävän
tämäkin tilaisuus mielessään.
Maanantaina, kuten on aikaisem­min
ilmoitettu, tulevat Beaver L a ­ken
suora, osaston näyttelijät esit­tämään
Liberty-haalilla hauskan
huvinäytelmän "Renk' Kallen uro­työt".
3eaver Laken näyttelijä,
toverit ovat tunnetusti hyviä näyt­telijöitä
j a tulevat he tämän näy­telmän
esityksessä luonnollisesti pa­nemaan
parastaan, että "pääkau­pungin"
yleisö ei ainakaan pääsisi
heitä huonosta esittämisestä moit­timaan.
Tupa täyteen maanantai,
i l l a l l a , sudburylaiset!
Tiistaina, yleisenä juhlapäivänä,
on sitten oikein varsinainen suur­j
u h l a Union-puiston kentällä, jossa
suoritetaan runsaasti n i i n henkistä
kuin myöskin urheiluohjelmaa. U r -
heiluphjelmassa on erikoista ja jän.
nittävää naisten viesti Vapauden
pokaalista, jota puolustaa Beayer
Laken Jehun tytöt. Köydenveto I jl^^'^"^^"^^
Mielenosi
tää työläi
paikallinen
gin valtu
pitkähkön
vaativat \
käisiin to:
en toimin:
nenkakkea
laadittava
ka kieltäisi
oimeen k
sa läsnäol
myöskin vj
tä legiona
omaisia ni
akien täy
ve niin va
Mikäli ;
ilmenee, n:
senet poik:
nattivat tä
dotusta. >
taa tällain*
tamaan vc
palla. jos makkaasti
heti alussa.
Vappu n:
sä Fort V
myöhemmin
tuomitut t(
sella me tulemmekin siinä onnistu,
maan. " V i e s t i " on välttämätön as^
meidän käsissämme tämän tehtä­vän
suorittamisessa. " V i e s t i " osot­taa
meille tien jota on kuljettava
— Kommunistisen Internationalen
tien, j o k a ei ole mikään muu, kuin
koko maailman vallankumoukselli­sen
proletariaatin yhteinen tie. Se
on ainoa tie, j o k a vie päämäärään.
Kominternin kirjelmässä meille
annetut päätehtävät on lajiteltu
kolmeen eri kategoriaan. (Katso
k i r j . "Taistelu oikeistovaaraa vas­t
a a n " sivu 31.) Jos me tarkastam­me
näitä pykäliä niin meidän täy­t
y y myöntää, että jokaisessa näi­den
päätehtävien suorittamisessa
me tarvitsemme Viestiä kasvatus-j
a valistustyön välineenä. Komin,
ternin kirjelmässä viellä nimen­omaan
neuvotaan meitä erikoisesti
kiinnittämään huomiomme "uuden
aikakauslehden Viestin toimittami­seen
j a levittämiseen.
" J o t t a voitaisiin täyttää nämä
tärkeät tehtävät, on tarpeen kurs­sin
muutos suomalaisten joukkojär-jestöjen
toiminnassa", sanotaan
meille Kominternin kirjelmässä.
Tähän kurssin muutokseen on
meidän käytävä käsiksi j o k a alalla.
Tässä kurssin muutoksessa on
meillä välttämättömänä apuria
' ^ V i e s t i " .
suurjuhlat. Merkeistä päättäen t u ­levat
ilmojen suhteen onnistumaan
hyvin, sillä sateet, j o t k a viime päi­vinä
ovat raivonneet, aiheuttaen
m.m. tällä paikkakunnalla suurta
aineellistakin tuhoa, ovat lakan­neet.
Toivottavasti kauniit ilmat
kestävät ainakin juhlien ajan —
se on ainakin jokaisen harras toivo­mus.
Juhlat, kuten tunnetaan, aletaan
tänä iltana juhlanäytelmällä, jon­ka
nimi on "Rautainen l a k i " . Näy­telmä,
missä^sitä on esitettykin, on
saanut kaikkialla lämpimän vas.
taanoton. Se on voimakas j a peit­telemätön
kuvaus ihmisten elämäs-j
o t k a »vat yhteiskunnallisten
olosuhteitten pakosta "horjahta- Vapauden kirjakauppaan on juari
neet siveellisyyden tieltä; se on saapunut lähetys uusia kirjoja. T u l -
kuvaus ihmisen nimellä kulkevis- valitsemaan itselleime mieluista
ta raaoista olijoista, jotka ovat
valmiit käyttämään hjrväkseen tois-on
kautta aikojen ollut yleisöön
menevä j a poikkeusta ei kai tehne
ensi tiistaina suoritettavakaan kil­p
a i l u . Puolentoista kilometrin
juoksu on a i n a ollut jännittävä ja
siksi se varmasti muodostunee nyt­k
i n , sillä osanottajia on runsaasti
j a joukossa tämän mantereen suo­malaisten
parhaita menijöitä -^llä
matkalla.
Saman päivän i l l a l l a on sitten
näyteimätilaisuus, jossa esitetään
toisen kerran "Rautainen l a k i " , j o ­ten
sellaisille, jotka eivät ehdi
näytelmää näkemään lauantai-ilta-na,
tarjoutuu silloin tilaisuus kor­j
a t a vahinkonsa.
Tuhatlukuisena Keski-Ontarion
työläiset p i i r i j u h l i l l e!
Port Arthur
ja opettavaa kesälukemista.
Puolueen piiiijnliUa koskeva uuti-ten
ihmisten hädänalaista asemaa, ^en viime kerralla tuli erheellinen
Esitys alkaa tavalliseen aikaan j a ^mä kohdassa jossa mainittiin, että
toivotaan yleisön saapuvan ajois-|West Port Williamtn ukrainalaiselle
sa, sillä tungosta kaikesta päättä, liaalille on mjröskin järjestetty j u h -
en tulee olemaan.
Sunnuntaina on sitten ulkoilma-
Juhla Union-puiston urheilukentäl­lä,
jossa erilaisten urheilukilpailu­jen
lisäksi suoritetaan myöskin
henkistä ohjelmaa, kuten oh jehuis­sa
on mainittu. Urheilukilpailuista
on varmasti jännittävin viesti, j o ­hon
ottaa osaa Beaver Laken J e -
latilalsuus illaksi. Asia ön siten,
että iltaohjelma tullaan suoritta­maan
seuraavassa Järjestyksessä. P-Arthurin
osaston haalilla ön näy-täsiltama,
Port Williamin osaston
haaliUa ohjelma-ilta ja Fort W i l -
liamin ukrainalaisella haalilla tans.
sifc^ Tämä muuten selviää . ilmotuk-sestakin.
.
mitun . rar
tuomiot ei
taneen. pik
ovat käyne
tarmolla.
Paitsi tovi
sairastui
pahoin, ett;
rangaLstusaj
sairaalaan,
teen omana.
Lääkärien
hänessä ke
ton toime5t£
teisiin häne:
kin paranto
sillisestä h«
ta on hän
ja innokas
kuin koskaai
kemaansa v;
voen voivani
palvelusta '
Toivomme 1
mistään.
Vaali taistel
kalla olema
Port Atthu:
työläisillä rxl
maan ehdol
Port Wlllia3
on kommun:
toveri A- ^
paikkakunna;
ten. Tarp<
arsinaista i
at olemaan
na - kesäk.
ensimäisen '
Iyniers'iss3.