Vapaus, September 9, 1930

              tPnrrt} •dTerlitiag alt:, 75e p«T coL. iacb. Minimain ckaigs te iia(ia
HM bot alTctiiiiit »«<CiUtt »mox tb«' F i i u uA l^op»» i» C«a«<«.
V«fa«li3iet: Ktmttori 1038. — ToimiHu 536W. — KirialuaptHi 2S87W.
OUie» Oob w o i k , » d r e r t U e B e i i U . « U . ) 10»—Milor S36W-- •BMki
• - • ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA! ^- ,
a3r}»T«ait»aiiwt«lL«.t «1.00 k e m . 12.00 k * k » i keru«. — Arioliittoo» tmatOU nManUtitt^oM
«Ja. t S M » kert*«. - A.anto«Toilmotuk«t $2.00 ken». $3X0 k « k i i UrtMA. — KiiumlmMykä»
im JtKU. — KBsieouaUmotnk»» UM keru. 50 I > » i L « k « i kiito.Uo».Itt U i » u « o T . n 3 r h « - —
^ t » o tMM l» O M U i l m o i u k M t SOc kerU. $1.00 koloa kert4W. — T U i p U O l M t U j iM ja fljM»»
•«••Itaariu «n, T u d i t u e m , ' i b e t e t t i T i tlmotaiisinU c t o k i t M B .
i wk4iso, 6. kk,' ii3o. 8 ^ l i l T i j« r kk fiM. — n<rpili««ki« i*
t.UO»a»aUi"i «k. $6X)0. C kk.; $3.3» j« 1 kk..'41.00. * 1'
- 4 E i<BMli; a i ! « ; " 4 l i l < } T i « i . /<(.
•?rrr
! M l . y ^ / « » > « «djroieds VtptBs P-O- Bo» «9, Scdbnn, Qot-j
M i c i > 9 milloia t a b u M .ua «aMauta enaJmiUeea klrJeeaMOM, kiij«ffakaa u i a l l a a a IfllftiM
• b ^ i a penooaalliaeUa simeUZi J, V . A k V i a t , UikkeeBhoiUla.
Workerin levitys- ja rahankeräys-ryntäys
Kalkille työläisille!
Kaikille Kommunistisen Puolu­een
yksiköille!
Kaikille Vapauden lukijoille!
HYVÄT TOVERITI
Lokakuu, jonka Canadan Kom­munistisen
Puolueen kansailiskon-venlsioni
määräsi erikoiseksi Wor-kerin
rynläyskuukaudeksi, lähen-tyyi..
Lokakuun aikana odotetaan
jokaisen puoluekomitean ja -yksi­kön
mobilisoivan' kaikki voiman^^
sa,'keinonsa ja yhleyksensä rahan
hantckimiseksi JForkerille.
Tänä vuonna on IForkerin hy­väksi
pidettävällä lokakuun ryn­täyksellä
erikoismerkitys. Milloin­kaan
ennen koko Workerin histo­rian^
aikana emme me, ole olleet
niin tiukalla lehden säännöllisesti
julkaisemiseksi kuin nyt. Varsin
.usein ovat ponnislukseirtme rauen­neet
tyhjiin! On täytynyt jättää
julkaisematta muutamia numeroi­ta!
Miksi? Sen tähden, kun oi
ole'ollut rahaa! Kaikkien niiden
velo^prau.sten avulla, joita olemme
lähettäneet Puolueelle, lukijoil­lemme'
ja sympatiseeraajillemme,
el qfe' saatu niin''''jfialjöa'rahaa,
. ctt4|.|^'ölisi voitu "maksaa leliden
painatuskustannukset.
W'^rkerin tulojen vähentyminen
on "dsiHain selitettävissä^ Canadan
nyl^xiM": talouspula, ja seh ai-heuljtama
joukkotyöttömyys ja köy­häin
«'farmarien perikatoon jputu-mlnfeiiy
on'^ vähentänyt' 'W^ötkirin
tuloja^ Monet luokkatieloiset työ­läiset,,
j a farmarit eivät ole '. kyen­neet
Tiusimaan tilauksiaop. Monpt
lukijttt eivät ole kyenneet lähettä­mään
, tavanmukaista Idrhjbtustaan,
Tä^tp on aiheutunut suuria väs^l
toinkäyniisiä Work^ti},ley . ^ . '
Miitta ei siinä vielä'.kaikki. Ta­louspulan
ja sitä •seuranneen työ­läisten
militanltisuuden talvia ovat
työnteeltäjät tehneet p^irlja^^sa
työläisten taistelevan äänenkannat-tajahj;
tukaliuttamiseksi. ^' He ovat
käyttäneet kaikkia mahdollisia kei­no
jaijj H JfiforÄ-erin lakkauttamiseksi.
Koköriäisia painoksia ow takai)ari-
/:o«7a.^.Lehli on yritetty saada lak­kautetuksi
'laillisilla" "'toimenpi-teiliä..
vj Vähän aikaa täytyi lehteä
painaa'jossakin muualla kuin To-ront|('^
sa, ja siitä johtui lisäkus-
"tanni^jisia. He eivät pystj^neet tu-kahuttamaän
JForkeria, mutta he
onnistuivat kieltämään meiltä kai­ken'luoton,
joten lehden julkai-semisikustannukset
ovat kohöhneeh
Kaiklci nämä seikat ovat lisänneet
JFotkerin aiheuttamaa tappiota.
. Olerrimie pitäneet lehteä pystyssä
lukij|j]sten lainain avulla. ' Mutta
luneen tappion maksuksi, vaan
myös lehden säännöllisesti julkai
.semiseksi melkoiseksi aikaa.
Tällä haavaa on Workerin levit­täminen
mahdollisen laajain työ­läisjoukkojen
keskuuteen tärkeäm­pää
kuin milloinkaan ennen. Niin­pä
meidän tuleekin panna kaikki
voijuamme liikkeelle saaidaksemme
lehtemme ja sen kommunistisen
vaikutusvallan levenemään ' entis
tään laajempain työläisjoukkojen
keskuuteen. IForkerin levikkiä on
lisättävä.
Tuleva lokakuu on käytettävä
10,000 dollarin kokoamiseksi Wor-kerille!
^Tuleva lokakuu on käy­tettävä
tuhannen uuden lukijan
hankkimiseksi > Workerille. SE
VOIDAAN TEHDÄ! SE ON TEH­TÄVÄ!
Tänä vuonna on lokakuun ryn­täyksen
kautta hankittava enem­män
rahaa ja enempi uusia tilaa­jia
JForkerille kuin mitä milloin­kaan
ennen on hankittu. Cana­dan
työläiset ja farmarit ovat nyt
valmiita ja halukkaita kannatta­maan
vallankumouksellista lehte-äaii:''
multia•;Vmix^m mobilisoi­tava
JkäytJ^'}^aaH /' nyväkseen tätä
:SiiQtui^03, tilannetta.
\W>o'rbtr on Canadan riistettyjen'
työläisten ja farmarien äänenkan­nattaja.
IForkerin ylläpito riippuu
näitten työläisten dollareista. Juu­ri
työläiset vaativatkin IForkerin
säännöllistä ilmestyinistä. Näin
ollen tuleekin JFörkerin ryntäystä
käyttää tuhansien kaivoksissa, teh­taissa
ja farmeilla työskentele­väin:
luokkalietoisten työläisten yh-distäMff|*
iöksi JFqrkerin tukijoiksi.
Väin'taii^el^yam työläisten järjes­tetty!
icqph^H^vitakaj^j^p/Äeri^ ole-massaoljOö.
Ryntäys alkaa lokakuun 3 p:nä,
kansainvälfsenä sanomalehtipäivä­nä.
Tätä päivää tullaan kautta
maailman juhlimaan päivänä, jol­loin
työläiset kokoavat avustusta
vallankumoukselliselle sanomaleh­distölle,
jonka merkitys työväen­luokan
taisteluihin nähden suure­nee
päivä päivällä. Tätä päivä^
on juhlittava myös Canadassa kai­kissa
paikoissa, toimeenpanemalla
suuria joukkoiltamia ja; -kokouk­sia.
Tätä päivää on käytettävä
rahan keräämiseksi Workerille.
Näihin kokouksiin tulee työväen­luokan
jokaisen järjestön osallis­tua
ja luvata rahallisesti tukea
JForkeria, Jokaisen kaivannqp ja
tehtaan työläisen Julee suorittaa
osansa rahan keräämisessä Wor-kerille.
Lokakuulla tulee jokaisen työ-
Tov. Losovski alkaa selostuksen­sa
kapitalistisen maailman talou­dellista
elimistöä järkyttävän krU-sin
käsittelystä.
— Tämä kriisi on liikatuotannon
kriisi sanoo tov. Losovski,' ja se
syntyi ristiriidoista tuotannollisten
mahdoUisuuksien Jatkuvan kasvun
Ja suuren tuotemäärän sekä mark.
klnoitten supistumisen välillä, sillä
joukkplenkpyhtynjisen j a siirtomaa.
kaiflÄeW*li' loiidosl» 'ovkt'«markklna-iguhteet
boväsU »imiuttuiiei
7 TaloudÄillflM*
kuinka kauan voimme pitää sitä Iäisen ja työväenluokan jokaisen
pystyssä lainain avulla? järjestön tehdä parhaansa Kommu-
Lokakuun ryntäyksen avulla on nistisen Puolueen pää-äänenkan-ff^
orirenV/e kerättävä ylläpitorahas- nattajan, JFörkerin. tukemiseksi,
to. .Meidän tulee kerätä riittävästi ^ Kommunistisin tervehdyksin,
rahaa ei vain kesän aikana aiheu- Kansallinen ryntäyskomilea.
Mercoalin lakkolaisia tukemaan
Mercoalin lakkolaiset ovat jo
kolmen kuukauden ajan taistelleet
luiliparooneja, kapitalistisen val­tion;
aseistettuja joukkoja ja H i i -
lenkaiitijiiin Liiton lakkorikkureir
seksi. p.aJaamaair .yiitiöitic^ jjirjes-,
töölft; 'yllämainittuun Hiilcnkaiva-jain
' Liittoon: 'Mutlä^^lakkolaiscl
taistelevat urhokkaasti vaatimusten­sa
järjestönsä, Työläisten Yh-tenaisyysliiton
puolesta. Vaikka
IieiJat häädetään perheineen pois
asunnoistaan ja vaikka he ovat
nälässä, suorittavat he kuitenkin
lakkbvärtiointia, horjumalta- ^
rah;äliinen avustus, jonka Canadan
työväenhiofcka on tähän mennessä
lähetläiul näille pelottomille, tais­telua
käyville mainareille, on ollut
hyvin niukkaa. Tässä suhteessa
on saatava aikaan korjaus.- Sillä
: iVIerqoa]ip';' J, ^iilenk,ai yaj ain laitkp'-
laisloluUa f AH änureiunoiucn, ,;pierf
kitys Canadan "työläisteni.vaUanM
kuniöVikÄlli^eri Itiokkarin^SmäTii i'^^
keiUamisessa, .vaikkapa lakko''on­kin
vielä varsin rajotettu tällä
haavaa.
•Mutta Canadan Kaivostyöläisten
Liiton Alhertan piirin konvent-sioni
pidetään näinä päivinä. Ja
tässä konvontsionissa käsitellään
ja ratkaistaan kysymys lakon laa­jentamisesta
koko piiriä käsittä­väksi.
Alhertan mainareilla yli­päänsä
on kysymykspnä taistelu
u •
oa^kHisille
luonteenomaista: 1> tuotemäärän
supistuminen, 2) useiden verstaiden
ja kokonaisten tehtaiden sulkemi­nen.
3) viennin Ja tuonnin huomat­tava
väheneminen, 4) suurten ta-varavarastojen
kertyminen teolli­suudessa
ja maataloudessa, 5) tuk.
kuhintojen voimakas laskeminen, 6)
meUoeinik kieltävien tulliUriffien
,'käytäntöönotto, 7) pörssivararlkot
ja kouristukset luottosysteemin alaL
la. k
Välittömien seuraustensa mukaan
pulakaudelle on ominaista: 1) kil­pailun
kärjistyminen eri trustien ja
kartelUen välillä, 2) kaikkien trus­tien
ja kartellien yhteinen taistelu
pulavaikeukslen sälyttämlseksi kau­pungin
ja maaseudun työtätekevien
hartioille, 3) suuri, exmenkuuluma-ton
työttömyys, 4) työpalkkojen
laskeminen, työpäivän piteneminen
ja yhteiskunnallisen vakuutuksen
pieneneminen, 5) omistavien luok.
klen verottamisen aleneminen ja
välttämättömien tarvikkeiden ve­rottaminen.
Tämä yleinen kriisi kansainväli­sellä
linjalla johti seuraavaan: 1)
kärkeviin tumkonfliktelhin suurim­pien
valtioiden välillä, 2) voimape­räiseen
aseistautumiseen ja sotaliit-tojen
solmlamiseen ja 4) kiihkeään
sodanvalmlsteluun Neuvostoliittoa
vastaan, tarkoituksella riistää uiko.
nvaankaupan monopolia pysäyttää
sosialistinen rakennustyö j a muut­taa
Neuvostoliitto kapitalististen
tuotteiden avoimeksi markkinaksi.
Tov. Losovski siirtyy sen ~ jälkeen
työttömyyden käsittelyyn, mikä on
vallannut kaikki kapitalistiset, siir­to-
ja puolsllrtomaat. Hän osoit­taa,
että työtätekevän luokan elin­taso
kapitalistisissa maissa yhtämit­taa
laskee.
— On aivan selvää, sanoi toveri
Losovski, että alhainen elintaso el
voi olla vaikuttamatta koko kan.
salnvälisen proletariaatin asemaan.
Kysymys on selvä: joko kapitalistis­ten
maiden proletariaatti auttaa siir­tomaiden
työväenluokkaa kukista­maan
imperialismin Ja kohottanfaan
elintasoaan, taikka silrtomaideri ^ku­li
huonontaa vieläkin enemmän k a ­pitalistimaiden
työväenluokan olo­suhteita,
/ : .
Tov., .'Losovsad siirtyy, käsittele,
"mään sitä ' osuutta,'"'J^pka' ori olliit
kansain^t^älisellä reformlsmiila, hei­dän
palveluksessaan pääoman a-gentteina.
Hän paljastsia Amstef--
damin Intematsionalen n.s. vasem-
Tov. Losovskin selostuksesta profinternin V kongressissa
K.1PITALISMIN KBUSI JA NEUVOS TOLHTON TALOUDELLINEN NOUSU
man siiven todellisen naaman sekä taloudellisten
sen johtajat, kuten esim. Cook Ja
Fimmen. Tov. Losovski vertaa tilan­teeseen
Neuvostoliitossa, jossa t a ­pahtuu
tavaton taloudellinen nousa'
ja kasvu. Neuvostoliitossa on pa­rantunut
viime vuosina ei ainoas.
taan työläisten, vaan myöskin' laa-'
Jojen talonpoikais joukko Jeia aineelli­nen
asema.' Kalkki tehtäitjfen* tUo^^
tamat tavarat lähetetään siibraä'
päätä teoilisuuspUrelhin. tybiäisfes^'
kuksiin ja toUektUvisUn t a l o ^ f l n.
ESmen vallaidcumousta työläinen"'Ja
erikoisesti talonpoika eli aineelli­sesti
valkeissa olosuhteissa. Jos se
määrä teollisuuden ja maatalouden
tuotteita, joka tätä nykyä Neuvos­tovallassa
tuotetaan, olisi tuotettu
tsaarivallan aikana, niin Moskovan,
Leningradin ja muiden kaupunkien
kauppojen hyllyt notkuisivat tava.
loista, mutta maaseutukylät Ja työ-läispilrit
jäisivät niistä vallan osat­tomiksi.
Vallankumouksellisten ammattiliito
tojen ja, kommunististen puolueiden
on asetuttava proletariaatin talou­dellisten
taistelujen johtoon. Slir.
ryttyään taloudellisen taistelun kii-vaamiseen
tov. Losovski merkitsei
seurdavat lakkolilkkeen erikoisuu,
det: Profinternin IV kohgressjn
jälkeen kalkissa lakoissa ja taloii-delllsissa
taisteluissa työväenluokka
kohtasi porvariston, hallituskoneis­ton
Ja reformististen ampattlliitto-byrokraattlen
tiiviin rintaman. Tär­keimpänä
aseena taistelussa prole.
tariaattia vastaan oli n.s. "työväen"
hallitusten muodostuminen. Yleis-maailmallinen
kriisi on muodosta­nut
uuden taistelutilanteen, joka
lyö taloudellisille taisteluille seuraa­vanlaisia
piirteitä: a) Jokainen lak­ko
saa kummaltakin puolen, erit­täin
ankaran luonteen; b) työläiset
siirt3rvät puolustuksesta vastahyök­käykseen;
c) kaikki taantumukseni,
set voimat poliiseista ammattiliitto-byrokraatteihhi
saakka kiireesti mo.
billsoldaan alkaneen lakkolilkkeen
alasreplmiseksl; d) ainoastaan val­lankumouksellinen
ammattiliike Ja
kommunistiset puolueet johtavat pro
letariaatin taloudellista taistelua;
»e): Kftiikkilla lakoiUa «n syvästi, pp-lilttiöen
luonne.
' Tämän jälkeen tovi litsovskl k u ­vaa
sitä monimutkaista systeemiä,
jonka avullai^formistit pyrkivät'
tekemään taläiejilyritykset tyhjiksi,
alkaen' salaisilta' neuvotteluista työti:'
antajien kanssa^.'aina avoimiin yt^
teisiin vastustusyrltyksiin saakka, ja'
että. seUalsten menestymiseen "oVät
usein oneet öjTtoä" tneidäli' I M K?
koutemme ja puutteemme. Huoll^'
matta siltä, että TProflnternlh sekt-slat
eri maissa'"^al&fenaan kiinnitti'^
Vät,^^.,'omien ijäjrjj^föjensä ^
usein johtavat taistelua aivan lop­puun
asti, muodostavat yhteisiä
rintamia kaikista työläisistä, vetäen
mukaan uusia ps^oletaarikerroksla,
melko hyvin paljastavat sosialide­mokraattien
rikkuriosuuden Jnel, —
on niissä .kumminkini vielä paljoa
puutteita tällää ^alalla. Nämä puut­teet
sisältyvät seuraavaejn;. 1) Jälelle
jääminen fi f ijoukkoijenl; taistelumleli-asta;;
afc.-iakkotalstelun' huono val­mistelu:
< ja sen luonnooifrfiimaisuus;
3> lakkokomiteoitten valitseminen
liian vähällä äänimäärällä, joten
komitea ei saa tarvittavaa tukea ja
reformistit onnistuvat sen takia l a ­kon
hajoittamaan: 4) yhteyden
puute lakkokomitean Ja lakkolaisten
väUllä sekä lakkokomiteain tehtä­vien
yminärtämättöm3^s; 5) pinta­puolinen
suhtautuminen lakkolals.
ten vaatimuksiin ja niiden vaati­musten
laatiminen lilan suppeassa
työlälsplirissä; 6) kykenemättömyys
paljastamaan ammattiUittobyrok-raattien
demagogisia tunnuksia ja
vasemmistofraaseja; 7) pakkotoi­menpiteet
suhteessa alempiin työ-lälskerroksiln
selostustyön aseipesta;
8) vallankumouksellisuuden tunnus­taminen
teoriassa, mutta sen
noudattamattomuus käytännössä;
9) kykenemättömso^s aikanaan py­säyttää
lakko ennenkuin joukko on
pahasti häjoltettu; 10) kykenemät-la,
Jommolsia ovat kykenemättö­myys
tunkeutua joukkoihin, toimia
teollisuuslaitoksissa, taistella työvä­enluokan
jokapäiväisten taipeitten
puolesta-jne. -••.•^i.x;' i. K'r:'>.<j
Tov. Tiäsbv^^'^tatotaa:'Ptofinter-nistä
-'iiiö^nriMaeiv^i-«vasfetämlstövtf
virheldöii"- ja*'- ölkl2is«*rtstt;jtaskseh
luoiinekuväii^''Jä Iv^Vim^ vaStetÄtu
moukselMäefi 4tteiiftfttiöö*een "eA^
säolevaf tehtävät.-''«^NäniB' tehtävät
ovat seuraavat: - »i;..;» .;! i . r
1. Järjestömme huomion IcöskiÖ.:
nä tulee olemaan työläisten joka-^
päiväisten tarpeiden tyydyttäminen,
heidän taistelunsa työpalkan puo­lesta,
työpäivän supistamisesta, yh­teiskunnallisen
vakuutusasian pa­ranemisen
puolesta Jne.
2. Ei saa Jäädä Joukoista Jä.
lelle, vaan on otettava selville työ­läisten
mielialat Ja asetuttava liik­keen
johtoon.
3. Taloudellisen taistelun johto­elimet
on valittava laajoissa työläis-kokouksissa
tai yleensä mahdolli­simman
suurella^ äänimäärällä. Ei
ole pelättävä vaaliperlaatetta siinä­kään
tapauksessa, vaikka olisimme,
kin vähemmistönä. Jo.ukot tulevat
tukemaan vallankumouksellista lii­kettä
itse taistelun kulussa.
4. Työttömiä on järjestettävä ei pa­perilla,
vaan käytännössä. Jos tätä
tömyys vakavasti järjestää sopimus- me emine tee. niin f aseistit tulevat
keskustelut työnantajjlen kanssa. | käyttämään työttömiä meitä vas-
Tov. LosovsklN alleviivaa, että ny- taan. On toimittava niin, etteivät
kyisissä ' oloissa puhtaasti taloqdel-llsla^
lakkoja ei ole lainkaan. Muut­taa
lakkolilke vallankumouksellisek­si
on samaa, kuin selvittää lakko­laisille
yhteys heidän taloudellisten
työttömät erkanisi työssäolevista.
On solmittava luja liitto työssä ole­vien
ja työttömien välillä.
5, Kollektiivisten 'työsopimusten
solmlaminen on otettava käsiimme.
vaatimustensa ja porvaridiktatuurin' Siellä, missä ovat itsenäiset vallan-taistelujen
huomion
johtoon,
järjestelmän välillä, paljastaa sosia.-
lifasclsmln osuus, muokata Jokaises­ta
proletaarista Itsetietoinen tais­telija
työväenluokan tärkeimpien e-tujen
puolesta. Lakko el ole pää­määrä,
vaan keino päämäärään pyr­kiessä,
jommolsena on "kapitalisti­en
valtiokoneiston • murskaaminen,
voimassaolevan luokkavallan kukis­taminen"
(Lenin).
PROFINTERNIN SEKTSIOIDEN
i l L A N T E E S T i i ' ' - ' «^'••^
Tov;- Losovski siirtyy selöStäihaäti
kysymystä Profinternin orgähÖätO-'
risesta ja aatteellisesta • tllante^täi'
Rinnan ' Proflnfterriln vaikutUksötl'
laajenemisen 'Jä-' tiseiden^ • JSlellejääi'
nelden . • PrdfiSt^ttalin litttyiilBen
kanssa^ on ol^äiäSää sellaisiakin H'^'
rtilöitä: kuin eräiden ammattilUtto-i'
tfeft lukukitäärän- * «iie«eihlnen ^ans-^-
ka, Tshekkoslovakia). Tämä' on sel­vitettävissä
siZlä,' että on volmistefc.ii
tu puristustai .vallankumoukseiltsl^
ämmattlllitlojärjestöjä kohtaan'-' se­kä
myöskin toimintamme epäkohdll-kumoukselllset
ammattijärjestöt, on
niiden suoritettava sopimusten sol­mlaminen.
Siellä, missä tällaisia
ammattijärjestöjä el ole, on työlai­toksissa
valittava komiteat, yhdis­tettävä
ne pllrlttäin tai teollisuus-alolttaln,
niin ammattiliitot kuin
myösMn tarifflkcmiteat ovat vel­volliset
. solmlainaan työsopimukset
avoimesti ja vasten reformististen
ammattiUittobyrokraattien tahtoa Ja
määräilyä. On Julistettava säälimä­tön
taistelu kolrankuulialsuutta vas­taan
työsopimuksiin nähden, jotka
ovat reformististen. liittojen solmla-mla.
e. Taisteltava fasclsmln tunkeu-tuinlsta
vastaan työpalkkoihin.
^ i Ankara taistelu sosialifascismia
vastaan. Paras menettelytapa täs^
•taistelussa on yhtenäinen rintama
työläisten, kanssa alhaalta päin.
4yöläisteii, jotta pvat. isosiallfascis.
min vaikutuksen " alaisia, yhdessä
talsteliaksen^me työväenluokan elin.
'tason puolesta.
8. Itsepuolustuksen järjestäminen,
Josspi on mukaan saatava puolueet­tomia
soslalldraioltraattlsia Ja kato­lisia
työläisiä.
Jl Ratkaistaksemme nämä tehtä­vät
on psaavastl noudatettava yhte-
-n^tä rintamaa. Yhteiaäistä. rinta!
jxia^ifm ooudatettava-ennen lakkoa.
,;iÄoar,»i*»nat. isekä-^sett:Jälkeen. , Se
ptiij;tyäDaetQodimni.e. JSleltejääneitten
.työläiaten; mukaan; saamiseksi, uusi­en
• työlälskerrosten luokkatftlsfceauup
yetämlseksi.. Yhtepähien.;rintama oi?
samalla. kertaa säälimätöntä talsts.
lua . sosialidemokraatteja vitaan,
taistelua xeformlstisten johtajien
kanssa vastustamiseksi ja sovlttele-valsuutta
vastaan heidän kanssaan.
10. Oh lujitettava-organisatorises­ti
Ja polUttlsestl itsenäiset, vallan­kumoukselliset
ammattiliitot. Liit­tomme
tehtäviin kuuluu vaikutusplL
rimme saaminen Ja miljoonien jär­jestymättömien
työtätekevien orga.
nisatoorinen lujittaminen. On j u ­listettava
säälimätön taistelu kapi-tulantellle,
jotka vaikeuksien sattu­essa
kieltäytyvät työn kehittämises­tä
itsenäisissä ammattiliitoissa. Sa­manaikaisesti
on vallankumouksel­lista
toimintaa lujitettava rlnnak.
kalsestl toimivissa reformistisissa ja
kristUUsissä ammattiliitoissa, pyr­kien
saamaan näihin liittoihin
kuuluvia työläisiä puoleUemme.
11. Lujitettava maanalaisia am­mattiliittoja.
Tällaisten ammatti­liittojen
joukkoluonnetta. el mitata
niiteen jäsenmäärällä, vaan sillä yh­teydellä
j a valkutukseUa, Joka nill.
lä on työpalkkoihto ja heidän osuu­dellaan
taloudellisissa taisteluissa.
Maanalaisten ammattiUlttojen on
saatava lujat juuret työpaikoissa.
12. On kehitettävä työtä taan.
'lumuksellisissa ammattiliitoissa, jo-loin
vielä kuuluu miljoonia Jäseniä.
13. On vakavasti iyhdyttävä jär­jestämään
ammattlllltto-oppositslo-iila
maissa, joissa ei ole itsenäisiä
vmmattUiittoJa. • Ammattiliitto-op-
•posltsioni ei ole ylhäällä pysyttele»
vä järjestö, vaan sellainen, jolla on
tukikohdat työlaitoksissa^ Saksan
ammattillltto-oppositslont teki o i ­kean,
päätöksen — järjestää am-.
mattiHltto-oppositsloniryhmiä työ-palkkoihin.
Tämä saksalaisten to.
verelttjgij^^öteiilBsuus on hyväksi.
käytettk«i|i&^^
14. < W ^ ^ M # l i ö M i a v a:
järjestymätt^ÄE^^IÄ-^iVMäiit^
työläisten lukumÄ"^^; suuri *ja
heidäkiri aktlivisuutensa*?iaÄ,:Biel-lä,
missä, on Itsenäisiä vallankumo­uksellisia
ammattiliittoja. Järjesty­mättömiä
on värvättävä meidän jär­jestöihimme.
Siellä, missä vallan­kumouksellisia
JaJniriattijärJestöjä el
ole, on järjestymättömiä vedettävä
reformistisiin ammattiliittoihin, tar.
koltuksella lujittaa niissä ammatti.
lUtto-opposltslonla. Maissa, joissa on
luja ammattiliitto-oppositsioni, ku­ten
Saksassa, tumms
^°"^tisiin ammattiiiittoi^T
iikkeeaune n»
huomattavassa määöT
valmistuneltten ,
"kselUsten kaatereitten
On kasvatettava uusia
nuorisosta, lakkokomlteok
^-'Jokainen, tehdas
työlaitos on muuteS-,
teouksen' linnakkeeksir-r^
ten on Perustettava-teM^
ta, valtuutettujen insuSI
ne. jossa sellaisia ei «uT^
mistettava kaatereita
varten.
17. Luokkataistelun
kansallisten rajojen vu
kasti kysymyksen^^-;;^,;
hdaansuuden lujittamisesta^,
jestettävä rajakomiteoito
tla. osoitettava aktiivista'apua,
den maiden lakkolakiu» '
18. Luokkatalitclun "
kansainvälisessä mittakaavaa
vat erikoisen merkityksen
maan Propagandan ja i
KansainväUset Komiteat
komiteolta on lujitettava ja ,
tava edellytykset niiden
selle kansainvälisiksi
miksi eri tuotantoalolllaT
19. Siirtomaiden työläisiä ifad
vustettava heidän taistelussaan.'
mä kuuluu emämaiden t]
Profinternin sektslat ovat .„
sia lakkaamatta selostamaan*
teluyhteyttä sllrtom^den
kien ja emämaiden työläisten I
telujen välillä. Tunnus "6
den itsenäisyys" tulee
tenä tärkeimmistä taistelu
tamme.
20. Sodanvaaran kasraii
dessä, kapltalistlrosvojen
lessa, sotaa Neuvostoliittoa'
proletariaatin edessä on
järjestää taistelu sodäavaäja^
taan. Työväenluokan huomlaiy
klönä on Neuvostoliiton'
mistehtävä. Siitä,.miten';ötf i
me järjestämään
taistelua, riippuu, kykenerättjjj
perialistit toteuttamaatt-s
kuristamaan työväen vall
sen. Puolustaen Neuvpstollttb^J
Iäinen puolustaa itseään;
Tehdessään .yhteenretojsi;;!
ternin 10^,vuotiselta;
ta,.';tov.
' profintern ^sptyl, kuten pp
disfinen kesk^uis, jolla yi
nemmiStöSsa- mtJta' ei • oiiuti
sektsloitaan. Me olemme
mutta sitä suuremmiksi talenti
Iäisten meille asettamat
set Ainoastaan siinä tap
jos me osaamme liyrti
pömttisen linjamme hyvään
satoorlseen puoleen, jos kykaaDBJ
tunkeutumaan ja sulautumaan)'
koihin, me voimme suorittaa i^
historian langettaman .tehtäria;
parempain palkkain ja työehtojen, töksen, jota sopisi toteuttaa kaik-kieri-^
stiomalaisten työläisten vai-lainlf
.iij^aouksellisten j oukkoj ärj eä^
töjen osastojen. MainittU osasty
päätti esittää toivomuksen kaikillp
.vakituisesti työskenteleville jäsenil­leen,
ja ylipäänsä paikkakunnan
työläisille, että he luovuttaisivat
puolen päivän palkan IVIercoalin
lakkolaisten avustamiseksi. Puo­len
päivän palkan keräämiseksi
valmistetaan erikoiset listat.
puolesta sekä vallankumoukselli-,
sen teollisuusliiton rakentaminen
Hiilenkaivajain Liiton petoksen ja
hiiliparoonien vastustamiseksi.
Mainarit ovat päättäneet ryhtyä
hyökkäämään. Jos' taktillisesti so­piva
hetki on nyt käsissä, tulee
konventsioni epäilemättä päättä­mään,
että lakko on laajennettava
koko piiriä käsittäväksi.
Tulkoonpa lakko laajentumaan
tahi ei, on Mercoalin lafckoilaisille
hankittava rahallista avustusta.
Viime sunnuntai-iltana käsitteli
CSJ. Sudburyn osasto tätä Mer­coalin
lakkolaisten . avustuskysy-mystä
ja teki sen johdosta; pää-
Mercoalin lakkolaisten taistelu
on erottamattomana osana koko
Canadan työväenluokan taistelusta'.
Se on meidän taisteluamme. Mei­dän
sitä tuettava.
Montreal - Kolia.
Laivan kannella* • V V « -
Komm, Nuorisoliiton
ja puolueen juhlat Ha­miltonissa
ja To­rontossa
Juhlat alkoi kommunistisen nuo­risoliiton
järjestämänä sunnuntai­na
elokuun 31 p. Hamiltonissa Ains-ley
puistossa. Todellisena alkuna
"trokien" vaellusta Hamiltonin ka-voidaan
pitää sitä kymmenien
tuja pitkin juhlapaikalle, ensin
soittokunnan troki, sitten kom.nuo-risolilttölaisten
troki, .työläisurhei-lijain
troki, jne. Lähes kolmesa­taa
torontolalsta oli matkassa.
Juhlan urheiluohjelma muodos­tui
todella kansainväliseksi; Cana­dan
työväen urheiluliiton jouk- Hiil,,seliä Neuvosto-Karjalaan läR
tä olivat pois. Kuitenkin suori-J
tettiin urheiluohjelma mikä olij
suunniteltu suomalaisten urheili-»
jäin taholta, sekä aivan kuin tois­kielisten
paikalle, tulivat Metsä;
ja Maatyöläisten teollisuusliiton
Neuvosto-Karjalan matkalla olevan
joukkueen urheilijat, jotka osallis­tuivat
urheiluun vaikka olivatkin
olleet kaksi yötä matkalla nukkur
matta. Niin pitkälle kuin tämän
kirjoittaja oli tilaisuudessa huo­maamaan,
pitivät vieraat torontolai-sia
työläisurheilijoitamme melko lu­jilla
kolmeottelussa ja 5000 met­rin
juoksussa, viime mainittu jää­den
ratkaisematta, vaikkakin sanot­tiin
vieraan "johdossa" olleen vielä
kymmenen jalkaa ennen maalia.
Urheiluohjelman lomassa puhui­vat
lyhkäisesti .toverit Ryan ja,
kijeet eri seuroista Torontosta osal­listuivat.
Savutuksista ehkä tu­lee
-erikseen selostus. Urheilijain
taide-esitys, Pryihelt köörin esityk-sfet
-fiMaukSet johtivat' takaisin
^kaki^tinkirn.'"Illalla • öTr ^ -Market-sqJiaiTlla^
mfeltiibsöitug;.' joihöh osal-lis
;u1 yir tuhannen." Tov.' Buck ja
:Kjshtan'TJuhriivat.''-''' ' '
• Torontossa, suomalaisella Tar-molan
kentällä työnpäivänä syysk.
1 p., juhliin osallistuminen oli yli
viisisataa, vaikkapa osa toiskieli­siä
eksyikin matkalle. Myöskin
joutuivat ukrainalaiset urheilijat
"aksitenttiin" maanantai-aamulla
Hamiltonista palatessaan, eivätkä
yön valvottuaan jaksaneet tulla
osallistumaan urheiluun. Ukraina­lainen
orkesteri ja muita nuoria
ja vanhoja saapui myös vasta aa­mulla
kaupunkiin ja samasta syys-tevien
jäähyväiset lausui tov. V .
Järvi, lyhkäisesti. viitaten... siilienf
tarkoitukseen mikä joukkueen, siirp.
.tymisellä tällä hetkellä, ;on.-.s .
Yleiskatsaukselta olivat nämä'
kaksipäiväiset juhlat onnistuneet^
eritoten Hamiltonin tilaisuus oh
kansainvälisen nuorison
kannalta muistettava — ?
paivan
Huomautus naisille
— Polijois-Ontarion naisten alue­numeroon
tarkotetut klrjotoktet
(ja jokunen jäi niiatäldn vielä käyt­tämättä)
veivät lehtemme palitat
niin, että' yleinen naisten osasto
täytyi jättää julkaistavaksi seuraa­vissa
numaroisstu — Toimitus.
Syysnäytäntökauden avajaiskap-paleena
esitettiin kappale "Laivan
kannella" ja yleisöä oli tungok­seen
asti seuraamassa kappaleen
esitystä. Esitys sujui kohtalaises­ti
ottamalla huomioon ne vaikeu­det
mitä meille on sen luontois­ten
kappaleiden esityksissä. Pal­jon
palautui yleisöä takaisin kun
eivät voineet saada istuimia ollen­kaan
ja ovat toivoneet, että kap­pale
esitettäisiin uudestaan, jonka
myöskin näytelmäkomitea on päät­tänyt
tehdä. Kappale tullaan esit­tämään
uudestaan "t-k. 14 päivän
illalla. Muistakaapas nyt kaikki
saapua ajoissa, jotka eivät vielä
ensi kerralla olleet katsomassa.
jousen syysjuhlat.
Voimisteluseura Jousi tulee jär­jestämään
viimeiset tämän kesän
juhlat t.k. 21 päivä *osaston ken­tälle.
Ohjelmistossa on paljon
urheilua joka lajista; samalla t u ­llee
ne olemaan seuran jäsenten
'mestaruuskilpailut, joten voidaan
silloin saada nähdä kuka se on par­hain
Jousen jäsenistä urheilualalla.
Muistakaapas kaikki valmistautua
tulemaan näille Jousen järjestämil­le
syysjuhlille. Urheilu, alkaa kello
11 aamupäivällä.
F^alTelustyttSjen toimintaa.
Paikallinen palyelijataryhdistys
on kesälomansa jälkeen myöskin
alkanut uudestaan toimintansa se­kä
uudella tarmolla, sillä tänä
vuonna aijotaan saada pälvelija-tarkoti
- ylös täällä Montrealissa.
iSpiiiltöan on yhdistys jo valinnut
Jiä^ä^äsiaa eteenpäin .'heinään, jol^
•)e "*<ih' 'aiinettu evästyksiä tähän
'^työHonf','^^ sutirÄi j a laajan
'.tuleva't tytfet isiitä^Ä^' heti perus­tamaan,
ei ole varmaa tietoa, mut-
Ita ajatus on kuitenkin, että pai-kanvälitystoimisto
ja ruokala tuli­si
yhdistetyksi samaan. Rahalli­sesti
kertovat, että he ovat tällä
kertaa vielä heikkoja,-anutta toivo­vat
että eri yhdistykset ja yksityi­set
.jtuleyat heitä siinä auttamaan,
joten mahdollisuus löytyy että se­kään
puoli ei tule kiusaamaan hei­dän
toiniintaansa alkuun pääsemi­sestä.
Toivotaan vain että palve-lijatarjärjestö
tulee onnistumaan
puuhassaan j a pian näemme heille
heidän oman kotinsa, joka samalla
olisi ensimäinen Canadassa. \
Vapauden kirjakauppa ottaa vas­taan
kolitilauksia tänä vuonna,
edustaen yhtä tämän kaupungin
suurimpaa Weaver-nimistä koli-komppaniaa,
joten _ tarvitessanne
kolia lämmitykseehne, jättäkä|
vain tilaukset Vapauden, kirjakaup­paan.
Mainittu komppania välit­tää
hyväksi tunnettua Neuvostolii­ton
kolia myöskin.
Työtilanne.
Työtilanne ei .näy muuttuvan
Montrealissa eikä ympäristössä, sil­lä
jos jotain työpaikkoja aukeaa­kin,
niin on suuria joukkoja heti
työntymässä niihin sisälle. Metsä­työt,
minne on m*ennyt suuria suo­malaisjoukkojakin,
ovat myöskin
paljon pienemmät . tänä • vuonna
kuin edellisinä. Quebecin ympä­ristön
kämpilläkin kulkee suuria
miesjoukkoja, jotka eivät voi saa­da
työtä. Sama suhde t>n muual­lakin.
Aina virtaa suurempia jouk­koja
tänne, sillä työttömyys, joka
on yli maan, saa joukot liikehti-f
kolme vuotta sitten''auto-onnetto­muudessa
kuölleenlEiöikansa'ja hoin
puolitoistjBff^ 'Vuottasitteh kuolleen
miehehsa'"Hfermariin viereen yhtei­seen
sukuhatitaaii. Vainaja asui
miehensä kuoleman jälkeen Kirk-
Jand Lakella tyttärensä luona, jos­sa
kuoli perjantaina elok. 29 päi­vänä.
Vainajaan kai lienee vaikuttanut
terveydellisessä suhteessa hänen
poikansa äkillinen kuolema, sillä
siitä saakka hän oli huonossa ter­veydessä
. Sitten miehensä kuole­ma
lienee lopullisesti murtanut
terveyden. Vainajan haudalla pu­hui
Martti Saari Cobaltista ja- to­veritar
Salminen Kirkland Lakelta.
Myöskin laulettiin tilaisuuteen
sopivia lauluja.
Työnpäivää vietettiin täällä Co-baltissakin,
vaikkakaan ei niin
suuresti kuin muutamia vuosia sit­ten.
Sillä muutamia vuosia sitten
oli täällä melkein aina suuret pik-nekit,
joissa oli m.m. urheilua
useammasta lajista, liiin sen aikai­sille
urheilun harrastajille kuin
tä sekaantuvan liike-elämään;
rittävän vakaannuttaa eräitten!
mltuotteldeh • hintoja,
markkhiasuhteista ja
tuotantoa. Äskettäin
kauppakamari pani
farmilautakunnan toimintaa ™
siUä perusteella, että se mi^
ke-elämää.
FarmUautakunta on
tehnyt eräitä vakavia
Joitakin kuukausia sitten se
vakaannuttaa vehnän hlnuM i
maila riittävästi vehnää -*
hinnan määrätyssä t a s (^
epäonnistui, aiheuttaen smrt
piota farmilautakunnaUe. Sittej
takunta muutti suunnite-ruveten
ostamaan vehnää i
hinnoilla, mutta kun
vain laskevat, koituu siiUkia^
pjota.- Nyt se on ryl>^
maan farmareita P^^i^S
suustoiminnallisia ™yjwi™^
käsittelemään vehnän, jausKo.
farmituotteiden l^"PI»f.rT
simman edulli^stl tuottajlDt^
vatko nämä toimistot
hintojen vakaamiuttamist»,
ne niiden johdosta.
paikka' löytymään. Samoin on
nytkin. Vaikka aina joku paikka
tuleekin työnvälitystoimiston tau­lulle,
niin siihen on heti tuhansia
menijöittä, joten on melkein mies­voimalla
paikka otettava. Miksi
tilanne alkaa muuttumaan talven
tullen jos tätä tulee jatkumaan on
vaikea sanoa, mutta varmaa on,
että jollakin tavalla on alettava
turvaamaan niitä suuria joukkoja
jotka nyt värjöttelevät yönsä u l ­kona
puistojen penkeillä ja puiden
juurilla, sillä sinnekään ei iiiitä
voida jättää eikä ne tule myös­kään
jäämään. tt:V. , ' I^
KiiJalHiniisko^i^a. ' - -
; Kirja.lliBanakomitBanBJäs^Bääi/pyyr!
detäSnr>;bttämaa»!:rhuomiooB, Kett%
^saapuvat>-yhteiseen<')ikokoBksäen tdi^i
16 päivän ittallav: siliä:. siHdn.-tai'-
.laan jäljestämään^toin^taÄitrivi-j
toimintaa 'varten. - Muistakaapas
kaikki jäsenet saapua silloin ajal­laan
kello 8.15 illalla. — J . S.
myöskin yleisölle. * Mutta ne ajat
mään ja aina koettavat käydä suur- ovat olleet j a meiineet tässä ky- „ , «
kaupunkiin päin, sillä niistä työn- Iässä, sillä työpaikkojen loppumi- yj-jtys hintojen tukefflisd»^:
välitystoimistoista sattuu aina JDJcu_sen vuoksi ovat sellaiset riennotkin dialla ja varastossa säflyttäiW
loppuneet. Oli kuitenkin nyt työn- ^.^^jj^ farmituotetta ovat i *"
päivänä haalillamme kaksi hauskaa .^^ ko.skaan onnistunet-näytelmää,
jotka esitettiin aivan
haalin täyteiselle joukolle. Kuulin
joittenkin toimihenkilöiden sano­van,
ettei ole myyty moneen vuo­teen
niin paljon lippuja ovella kuin
nyt myytiin. Tähän kai vaikutti
se, että paikkakunnalle on nyt, ke­sätöiden
päätyttyä ilmaantunut
liikkuvaa työvoimaa, jotka odotta­vat
metsätöiden aukeamista paik­kakunnalla.
— Kynä.
Cobalt
Pitkäaikainen entinen osastom-rne
jäsen tov. Sanna Pousu saatet­tiin
täällä viimeiseen lepoonsa suu­ren
toverijoukon saattamana sun­nuntaina-
elokuun 31 pmä noin
Yhdysvaltain farmi-
. Jiautakiinnan ine-netteb^
aai^^
tielJaak.'^-^'-'
K i m : presidentti: Hoover, j a Yhdys­valtain;
kongressi muutamia kuukau­sia-
takaperin luovutti 500 mUjoonaa
dollaria farmilautakunflan käytettä,
v ä ^ farmituotteiden yUjäämän
myynin edistämiseen, annettiin lau-takiumalle
varan vähän ohjeita sii­tä,
millä tavoin tämä summaton
summa olisi käytettävä. Koko ajan
on kiivaasti väitelty etupäässä siitä
minkälaisia menettelytapoja lauta­kunta
on oikeutettu kijrttämään, ja
nyt kun lautakunta on täydessä tou­hussa,
arvostellaan sitä ankarasti,
koska väitetään hallituksen sitä tie-siitä,
että pelkkä ostanjÄi^
sää niiden kulutusta. Pamr
voi vähentää k f t ^ ^ g,
hinnat niin J^orkelna. etta
see kuluttajien ostohalua,
pitämiseksi korkeina
tuotteet sitä rayom
kuin ne jäävät m y j ^ ^
kapitaUstit tekevät. MuM
larmilautakunalU e t t a ^ ,
titoimistoilla
täytyy Panna ostamaj^
varastoon ia P J ^ ^ J ^
edullinen niyyntitua^«
Mutta se seikka, e t t e ^ ^ ,
tään varastossa ei
tulee tunnetuksi
vaikuttaen hintoja^-- ,
kemiehet «vät u s t o ^ ' ^.
daan syytaa m a r k ^ ^ ^
kenä tahansa p o t t^
sekin tosiasia, ^tta
vuoden 1928 c a n a d^
toa oli vielä
tmmettiin vehnahje^^
ta maailman ja P»b « « ^
alhaalla pitkät a^t- .
On myönnettävä, ee»
upouudella alalla,
nutään t a i k a s a o v^
maila se voisi yhtakP»
kääisten tuottajien^