1929-09-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, syjäi. 3 p;nä — Tnes^ Sepfc 3 No. 207 —192» VAPAUS TATAOS (UUrtr) at A» OffiM Otava. M S. C. «EOnr A. TAAB* T O I M I T T A I A T t IL POBJAKSALO, A. PAIVIO, aki fllM kcfO. t u s U b i kertaa. — A»toiatt«o« •«itattna ««»«'»«'»o*»*»* S kmaa. ~ J U « S a 0 « £ ^ M £ M teta. ISJM U W kaitaa. — nito«1«flHk«W SfcVkiSliaofaS bSr^ mSSSSUlla. l a fl-.«-f««-«i« BliatatafS TOAXISaiKIUTf _ ^ ^. ^ 1 Uat.* kk. « M . S kk. t u s l a I kk. «La«..--jrMyt»aIt«ato Ja r t T-k . IM*, _ kk. »St. 1 :« 2 A Ja 1 k k . U k i a » aletuiaa I l M t a M i pUU olla koottofte krtU « » . Ommiuiifil^ MH—i MMtiiHO. Ci»«al adtf«tW«f faiafc t f c P « M l . « » * . «C«ä«M* Thm T. tm alt. »nM> takaaaa *aa ..MaMa kiHaaMan^. klf)«takaa ««labaa. littkaaAÄaJa. - ^ S S a M . / . y . KAIOIASTO. liJkh>««fcoU.ja- . ' ' \ ' ' i t HatMMta 307. Maekar BalUIai, 4 D a i l u a 9t. r a k d i a Ki6W, T i ^ a a t e k « « t « l i l i k - f t y BaMIag. H E « a . St. Takalla 1 8 » P«H«»ott, Bes «9. » . » a » » . Oat l a latc—t libcrty Baim— « «^»«a « t Pakalla SSI7W. Sttttrhritanman ja Nettpostoliiton välisten nemfoitehje^^ katkeaminen Suurbritannian komiflimistipuolueen . Iceskuskomit^^ ön julkaissut seuraavan lausunnon: ^ ^ Etla työväenhallitus lopetti neuvottelut suhteiden palauttamisesta Neuvostoliiton kanssa, täydelleen todistaa Kommunistisen kansainvälisen imperialistisen sodan vaaraa vastaan suunnatun taistelun oikeudenmukai-den. Se seikka, että tämä tapahtui elokuun ensimäisenä päivänä, kan- «kiirvälisenä punaisena taistelupäivänä sodanvaaraa vastaan, on suoranainen uhmaua Suurbritannian työläisiä kohtaan, jotka niin äskettäin asettivat työväenhallituksen valtaan. Tämä suhteiden palauttamisesta alettujen neuvottelujen rikkommen ei ole ainoastaan kyynillinen perääntyminen työväenpuolueen vaalilupauksista, mutta se on edelleen askel sotaa kohden Neuvostoliittoa vastaan. Näiden kahden hallituksen välinen kirjeenvaihto ja Britannian ulkoministeriön lausunto osottavat selvästi, ctta työväenhallitus on pyrkinyt kiristämään Neuvostoliittoa. , , i _ Diplomaattisten suhteitten alkaminen tuli lykättäväksi lokakuuhun ' saakka ja sittenkin tämän kysymyksen tuli olla riippuvaisen "riittävästä edistymisestä'* neuvotteluissa velkakysymyksestä, korvauksen maksamisesta kapitalisteille, propagandasta, y.m. Se tahtoo sanoa, että sovinto näissä kysymyksissä tulisi olemaan diplomaattisten suhteitten hintana. Tämä on juuri päinvastaisia niille lupauksille ja sitoumuksiUe, joita työväenpuolue teki ennen yleisvaaleja. Se on konservatiivisen politiikan avointa jatkamista. , Ejiglannin työväenhallituksen kaksinaamaisuus Neuvostoliittoa kohtaan on samalla tasolla sen harjottaman hiilenkaivajain tahallisen petkutuksen kanssa 7-tunnin työpäivälakia koskevissa kysymyksissä; sen harjottaman työttömäin tahallisen petkutuksen kanssa, väittäessään. näiden "ei tosiasiallisesti etsivän työtä"; sen jatkuvien vainojen ja' työväenluokan johtajainvangitsemisten kanssa Intiassa j.n.e. Britadnian työväenhallitus on kapitalistiluokan hallitus ja työläisten vihollinen. Kommunistinen puolue varottaa työläisiä, että työväenhallituksen huopaamisen takana lepää määrätty politiikka, joka pyrkii seuraamaan Chamberlainin suunnitelmia Neuvosto^Vfsnäjän saartamiseksi, alkuvalmisteluna tätä vastaan suunnatulle maailmanlaajuiselle kapitalistiselle sodalle. Työväenhallituksen yhtenä ensimäisenä edesottaiiiisena oli vahvistaa Baldwinii> suunnitelmat merivoimien lähettämiseksi avustam^a^^ laista vastavallankumouksellista johtajaa, Tshangkaishekiä, joka on juuri järjestänyt hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan kaukaisessa idässä. Täten on työväenhallitus aikaansaanut yhtä vakavan tilanteen kuin vallitsi vuonna 1920. Uudelleen, kuten vuonna 1920, koko työväenluokan on kohotettava tunnuslause "Kädet irti Venäjästä! Rauha ja täydet suhteet ensimäisen työläisten tasavallan kanssa!" Sen ei ole näin tehdessään ainoastaan taisteltava työväenhallitusta vastaan, vaan koko petoksellista ammattiunioiden johtajistoa vastaan, jotka katkaisivat suhteensa venäläisten työläisten kanssa vuonna 1927. Aikaa ei ole hukattavissa. MacDonaldin aiheuttama välien katkeaminen ön nyt jo innostanut taantumuksellisia ja valkoryssiä kautta maailman, ja ennenkaikkea Kiinassa, missä sodanvaara vielä uhkaa työläisten tasavaltaa., '' Kommunistipuolue vetoaa kajikkiin työläisiin kokoontumaan työläisten tasavallan puolustukseen sen, vihollista, Britannian työväenhallitusta, ' vastaan, ja uusimaan vaatimuksensa ystävällisten suhteitten palauttamiseksi historian ensimäisen maan kanssa, jossa "työläiset ovat hallitsevana luokkana" (kuten eräs ammattijärjestön lähetystön raportti mainitsi) ja tolissa työläiset nousivat kuin yksi mies tukemaan brittiläisiä työläisiä suurlakon aikana. Se kutsuu niitä liittymään kommunistisen puolueen käymään taiste-> luun petoksellista kapitalistista työväenhallitusta vastaan. Työväenhallitus ja työväenpuolue, ^^^^ ovat paljastettavat kaikissa tehtaissa ja ammattiunioissa, kaikissa joukkokokouksissa ja työväenjärjestöissä, ja vaadittava pikaista, el^dotonta ja täydellistä diplomaattisten suhteitten avaamista Neuvosto-Venäjän kanssa. Yhdysvallat johtava maa sotavarustelussa Vain joitakin viikkoja on kulunut siitä kun eri maiden diplomaattisia edustajia kokoontui Valkosessa Talossa pidettyihin seremonioihin Virallisesti julistamaan Kellogg-sopimuä voimaanastuneeksi. Presidentti Hoover piti tilaisuudessa varsinaisen juhlapuheen ja toisten maiden edustajat sitä säestivät. Puhuttiin kauniita sanoja "ikuisesta rauhasta". Sota selitettiin tehdyn "laittomaksi" Amerikan entisen valtioministerin ja Ranskan ulkoasiain ministerin ihmeellisellä keksinnöllä?-^ Kellogg-sopi-muksella. Olisi voinut olettaa, että nyt joutavat miekat ja tykit taottavaksi vaikkapa auranteriksi, suuret sotalaivastot muistoesineiksi taikka hajotettavaksi konetehtaille muutettavaksi vaikkapa maanviljelyskoneistoksi. Jokainen aikaansaseuraava. henkilö ti^stikin käsitti, että herrojen puheet ikuiäesta rauhasta ja sotien laittomaksi tekemisestä eivät tarkottaneet sotavarustelun lopettamista.' Päinvastoin niiden tiedettiin tähtäävän uusiin varusteluihin.- . i , ' Että siten todellisuudessa asianlaita on, toteaa presidentti Hooverin äskettäin antama lausunto, jossa hän tunnustaa Yhdysvaltain olevan johtava maa maailmassa sotavarustelussa. Yhdysvaltainr varustelukustannus-ten hän tunnustaa olevan suuremmat vuosittain kuin yhdenkään toisen maan. , • Tilastot eri maiden sotilasmenoista osoittavat, että Yhdysvallat kuluttivat tilivuonna 1927—1928 kaikkiaan 624^600,000 dollaria armeijaansa ja sotalaivastoaan varten. 1928—1929 olivat vastaavat^ menot 684,- 700,000 dollaria. Arvioidut menot tilivuodelle 1929—1930 ovat 741 miljoonaa dollaria. Suur-Britannian sotilasmenot vastaavina vuosina olivat tai ovat 570,- 758,000—551,464,200 ja 547,274,000 dollaria. Ranskan \Tiosina 1928-- 1929 ja 1929—1930 407,915,000 ja 523,241,000 dollaria ja Japanin 212,- 383,000—224^352,000 ja 235,351,000 dollaria. ^ V N valossa tuntuu kohtalon ivalta, että juuri niiden maiden edustajat, jotka edustavat kaikkein suurimpia militaristisia voimia ja ovat kaikkein kiihkeimpiä sotavarustelun edustajia, puhuvat äänekkäimmin "rauhanharrastuksistaan". — U. K. Kansainvälmen tilanne ja Kominternin nykyhetken tehtävät Kuusisen ja Manuilskin Komiöternin tp. k:n kymmenennelle täys'i8tun-nolle alistamat teeidt Tällä hetkellä on voimakas vallankumouksellinen liike leviämässä Indl-assa. Bomtiayn proletariaatin urhokas lakko; raatajajoukkojen taistelu S i - n?onin. . konrrisslonia vastaan: katumielenosoitukset Ja katutaistelut; kasvava agraariliike — kaikki tämä puhuu siitä tosiasiasta, että Indlasta on tulemassa yksi tärkeinunistä siirto^ niaaväUan]nunouksie& kaikJcein -tärkeimmistä taistelukentistä. Zhdian porvariston avoin kansallisen itsenäisyyden asian pettäminen (Suaradgis-tieh kansallisen kongressin tekemä päätfis. Joka koskee Indian dominio-oikeuksia) Ja sen aktiivinen avustuksen antaminen lakossa olevien työläisten veriselle 'tukahuttamiselle paljastaa Indian porvariston vastavaUaiäcu-mouksellisen luonteen. Tämä merkitsee, että Indian itsenäisyys, työväen-lucdcan aseman parantaminen, agraari-problemin ratkaiseminen voidaan voittaa ainoastaan työläisten Ja talonpoi-kai^ oukkojen <vallatftumoukseUisen taistelun kautta proletariaatin Johdon (Jatkoa numeroon 204) calisoimistii raa'älla kädellä tukahut-taen Jokaisen lakkoliikkeen flmenipä se missä muodossa tahansa. Se tulee kuristamaan kansallisen vallankumous-lijkkeen siirtcunaiasa, ensi tilalla Indl-as.< a. Se tulee toteuttamaan hyökkäävää imperialistista poUtiikkaa ennen kaikkea Neuvostoliittoa vastaan, samalla alaisuudessa Englannin /imperialismia, Indian feodaaliloordeja Ja kansallista pääomaa vastaan. Indian vallankumouksen tehtävät voidaan toteuttaa ainoastaan taistelussa proletariaatin Ja talonpoikaiston v&Uaäkumouksellls-de-mokraattisen diktatuurin Soviettien lipun alla. Samanaikaisesti kasvavan vallankumouksellisen aallon kanssa Indlassa leviää taasen taistelu siirtomaissa Ja riippuvaisuudessa olevissa maissa u l komaisia sortajia vastaan (Marokko. :ango. Latinalaisen Amerikan maat^ Jji.e.). Olosuhteissa, Joissa vallanku- Biiouksällsen työväenliikkeen aätp ctx^ nuosemassa fmämalssa, Joi/ssa Neuvostoliitto v(dmlstuu tulevat vallankumoukselliset liikkeet siirtomaissa kasvamaan voimakkaammiksi Ja nöpeam-m a ä a tempossa kuin tähän asti, tuoden siten lähenunäksi koko kajdtalis-tlsen Järjestelmän luhistumista. n. ValIaES8<devat Tcäsen Intematto-nalen puotneet . ^5. Porvariston iQrkenemättömyys löyt ä ä täoil^Uäsytiet& k ^ ulkoisista Ja äsäisisUl ristiriidoista; välttämättömyys valmistautua «uusia Imperialistisia sotia varten; Ja saattaa ttuvalllseksl selkäpuoli kohdistamalla mahdollisimman ankara sorto työväenluokkaa vastaan "pako^ikänä" luodusta tilanteestiä;mahdottomuus toteuttaa näitä tehtäviä yksinomaan porvariston käytettä,vissä olevilla keinoilla ilman so^cilidemökraattisten puolueitten apua; lopuksi tarve, peittää tällainen politiikka demokratian Ja pasifismin lipuilla, ovat synnyttäneet ;arpeellisuuden avoimelle yhteistoimin-halle porvariston Ja Toisen Intematio-naien puolueitten kesken. Tästä syystä, oit -seurauksena isosiälidemokratlan yal-tawi tulo' Saksassa Ja "labor" puolueen Englannissa. MacDonaldin Ja Muellertn halUtuksien poUittlsen tehtävän käsittää saaUaa • roimaan por-varistöii^ W ^sekä sis;älsesti (köhdisteft gtahdpllislmm suuil puserrus; työväenluokkaa vastaan; har- Ctaa; kaksinkerta!^ puseiTusta työ-väeiiluokkaa vastaan Saksassa sotakor-viauskyssmiykseh Englan-nih- ratsipnalisqimisessa) Ja ulkonaisen politiikiEm piirissä (valmistautua uusiin sotiin'Ja harjoltaa lisättyä sortoa siirtomaissa). Saksassa on meillä viimeisin kokemus Toisen Intemationalen voimakkaimman puolueen, sosialidemokraatti- £en puolueen vallassaolosta. Omien kokemidcsiensa kautta kasvavat ysaksah työtätekevät liibkat irti SRsialidemökratiah: harhoista. Sosialidemokratia osottautul puolueeksi, J6-- ka valtaan päästyään kturlsCi lakot pakollisen sovittelun köydellä, auttoi pääomaa työsulkujen' toteuttamisessa Ja työväehluokah Voittojen. likvidoimi-sessa (8 tunnin työpäiv&d, yhtei^uin-naliiseh vakuutuksetta J j).e. poistamisessa). Rakentamalla: panssaroitua ristei- Ujää santoilaVkiiin ottamalla käytäntöön uiiden militaristisen ohjelmansa, joka rikköö kaUtki ennen sodan.aikuisen' sösialideinoteitian traditsioitten rippeet, 'sosialidemokratia valmistuu sotaan. Toteuttaessaan porvariston Ohjeita uhkaavat soisialidemokratian Ja reformisti^; amnuttiunioliikkeen Johtavat k a a d ^ i nyt Sa^saii tjyöyäenluok-kaa Welsin suun- kautta avoimella fascistidiktatuurilla. Sösialidemokra-tlo tdetää': toi&okuun ensimäisen päivän mldehosoitukset. Se ammuttaa maahan asdstamattomla työläisiä tou-kokuim ensimäisen p ä i ^ n mielenoso-tuksen aikana^ Se Isd^uttaa työläisten sanomalehdistön (Rote Fahhe); se lakkauttaa vallankumouksellisia Jouk^ojärjestöjä; se valmistaa Saksan Kommunistipuolueen paiUiaan Järjes-tänaistä Jä Järjestää työväenluokan tukahiittamista fascistisilla metoo-kun se t ä t ä peittää pasifistisina lauseparsien käytöllä. Mitkään neuvottelut, eivät edes tilapäiset sopimukset MacDonaldin hallituksen Ja Amerikan välillä, poista kiertämätöntä aseellista yhteentöimäystii Amerikan Yhdysvaltain Ja Englannin väliltä, mutta ne tulevat' olemaan tähän yhteentörmäykseen valmistautumisen asteessa, a l - ^an kuten aikanaan oli imperialististen valtojen kesken sovintoon pääsemisen yrityksiä 1914—-1918 maailmansodan aattona. Harhakuva, minkä mukaan "Labor" partyn valtaan tuleminen merkitsee työväenluokan valtaan tulemista, mikä harhakäsitys on levinnyt laajalle englantilaisten tjröläisten keskuudessa, tulee pirstaamaan Mac- Donaldin hallituksen imperialistinen Ja työväenluokkavastainen politiikka. Vasta nyt t u lM nopea poUittixien e-nttäytyminen Joukkojen keskuudessa Ja niitten vetäytyminen pois porvarillisesta 'Xabor" partysta alkamaan. iMitä päättäväisemmin Englannin Kdmmu-nlstiiniolue tiilee «nista riveistään kitkemään imis kaikki oikeistolaiset Ja opportuiilstlset syrjäpyrklmysten Jätteet Ja toteuttamaan virheetöntä bolshevistista poUtiifUcaa kärjistäen työläisten talstelual rtyöväen" hallitusta vastaan, sitä piiuimmin tulevat :Eng-lännin työtätekevät Joukot käslttä-määiT,' e t t ä : ainoastaan vjtoglannla Kommunistipuolueen politiikka. "Itiok-k. 1 luidckaa vastaan" poUtllkka, sellaisena kuin «itä Julistettiin viimeisten Kommunistipucdueen saavuttama menestys työmaa- Ja ' iebdaskomitealn vaalJässa Saksassa, osottavat uuden vpiii>ninimmiirgAntBAw nousuasllon l ä - hestsmilstä. Sotakorvausten taakka Johtaa Saksassa nopeaan luokkataistelun Usääntymiseen. Joka toisaalta Ilmaisee itsensä armottcanassa työnantajien hyiSckäyksessä; toisaalta proletariaatin Joukkotcdminnan mucxlossa. Saksan proletariaatin niskoilla lepää-vö kaksoistaakka — sotakorvausmak-sut Ja kotoisen pmrvt^ston työväen-luoMoaan kohdistama lisätty painostus — Jouduttaa vallankumouksellisen kriisin kypsymistä Saksa.s.sa. Lakkoaalto nousee kaikkialla; Ranskassa kaivosmiesten, kutomotyöläisten, tok-katyölälsten Ja' postityOläisten lakko-liikkeet; Amerikan Yhdysvalloissa kutomotyöläisten taistelu, missä Joukkojen taistelu kohosi aseellisen, verisen taistdun kohtaan työläisten Ja poliisien väUllä; suunnaton lakkoliike Australiassa; lakkoja Etelä-Amerikassa (Argentinassa, Brasiliassa, Uruguays sa, Paraguayssa, Ckflombiassa); laivan-lastaajien lakko, Ruhrin lakko Ja työn sulku, neljä kuukautta kestänyt ku-tomotsröläisten lakko Saksassa; yleislakko Jjo^rUnfa Ja maanviljelystyöläis-ten lakko Puolassa; yleislakko Kreikassa: suunnaton maanvUJelystyöIäis-ten lakko Tshekkoslovakiassa; yleinen tupakkatyöläisten lakko Bulgariassa; voimakas vallankumouksellinen lakkoaalto mdiassa; uusi lakkotaistelun henkiin herääminen Ktinassa. Maailmassa on tuskin ainoatakaan maata, missä V. 1929:n easimäislnft kuukau-sina el piticältä olisi ylitetty edellinen vvosL< Joko lakkojen r lukiim.^jftyftänt taikka niihin osallistuneitten työläisten luktnnäärään nähden. T&raS, lakkoliike on paljastanut sen aktiivisen vaaJien aikana, on ainoa oikea poll-j osan. Jota Järjestymättömät Joukot tilkka, että ainoastaan tämä politiikka! niissä esittävät Ja Joitten talsteluhen-dellla. SeUaineh on Saksan kokoomus-sosi-alidätnqkratian tie kohden fascismla. Sellainen on tulos Toisen Intemationalen voimakkaimman puolueen vallassaolosta. Kaikki "Labor" puolueen pölitiikot erittäinkin viimeisillä vuosina ovat osottaneet. että MacDonaldin hallitus tulee seuraamaan Saksan vallassäole-van sosialidemokratian polkua. Se tulee toteuttamaan kapitalistista ratsio-auttaa laajojen työläisjoukkojen vapauttamista iMfflamenttaaris-pasifis-tisista harhoista j ä osoittaa todellisen tien kohden työväenluokan voittoa. KonununisUseri Internationalen-Toimeenpanevan Riomltean Täysi-Istunto (PlenumI) sdittäiä, ettil nykyinen Toisen Intemationalen tärkeimpien puolueitten hallituksien muodostaminen lähestyvän sodan Ja työväenluokan kasvavien kurJuuksien_^osUhteissa luo ehdot mitä ^Ix^mälle sosialidemokratian kriisille proletaaristen Joukkojen keskuudiessa. Täm& M i s i tapaa llmai-stmsa radikalisoituitnisprosessin nopels-tiimlsessa laajojen työtätekevien Joukkojen keskuudessa. Se Johtaa kiertä-mättömästi sosiaUdemokratian menettämään vaikutusvältacsa- laajojen työ-yäenjoukkojen ylitse Ja luo sen kautta edulliset ehdot kommunistipuolueille voittaa puolelleen enemmistön työväenluokasta. kommunistisen Intemationalen Toi-meenparievan Komitean täysi-istunto (Plenumi) asettaa kaikkien Kommunistisen Intemationalen Jaostojen velvollisuudeksi voimistuttaa taisteluaan kansainvälistä soslaildenxokratiaa - vastaan kapitaUsmin kaikkein tärkeimpänä tukipylväänä. Kommunistisen Latemationalen Toimeenpanevan Komitean Täysi-istunto fPlenumi) esittää, että erikoista huomiota on kiinnitetiävä taisteluun sosiaUdemokratian "vasenta" siipeä yas-taan, joka pysäyttää sosialidemolqca-tian hajaantumisprosessia levittän^l-la h a r h a ^ t y k s i ä sUtä, että tämä silpi biisi muka vastaldcain johtavien so-siaUdemokraattisten puolueitteh politiikan kanssa, kun päinvastoin se todellisuudessa tukee Jokaisella mahdollisella tavalla sösiallfascismin politiikkaa. • . '•• • III. Uuden vallankumonksellisen proletaarisen liikehtimisen noosnaal-lon lähestym&ien ,6. Mitä. on uutta sitten ^Kuudennen Maaiimankongressin on kansainvälisen työväenluokan torävästt linjoittau-tuva radikalisoitumUien j ä vallanku-mcuksellisen proletaarisen liikkeen niisi lähestyvä nousuaalto. Työväenluo-^ kan aseman huonoatamlnen yhdistettynä siihen kohdistettuim voimistutettuun puristukseen Ja kapitalistisi riiston kasvaminen: sosialidemokratian, joka avoimesti yhdessä porvariston kanssa ryhtyy toinjienplteislin työväen- Jci usein Jättää kauaksi Jälkeensä ne työläiset. Jotka ovat Järjestyneet re-tcrmistisiin ammattiunioihln. , Lukuisia !^iMftflH>nni«ift]f|f^jft käydään Ja' protestilakkoja työläisten taantumuksellista vainoantlsta. vaataan. Samanaikaisesti on käynnissä (useissa maissa) sorrettujen kansallisuuksien Ja talonpoikaisjoukkojen keskuudessa vallankiunouksellisen hengen kasvu — ilmaisten itsensä Joissakin lAaissa jouk kbtolmlntoje^ Ja aseellisten yhteentörmäysten muodossa (talöiq>oikien osallistuminen toukokuun ensimäisen päivän mielenosotuksiin; lakot Ja maaseudun köyhien Ja maähviljelystyö-läisten osallistuminen vallankumouksellisiin toimintoihin Lähsi-Ukräinassa j a Puolassa; talohpoikaisliike veroja vastaan Kreikassa; agraariliikkeitä Runaanlassa; talonpoikaislevottomuutta joillakin paikkakunnilla Jugoslaviassa ja Italiassa; maanyiljelystyöläis-ten lakkoja Tshekko-Slovaklassa, Hollannissa, Ranskassa, j.n.e.). Pitkälle kehittyneen prosessin e-dessä. missä työnantajien'järjestöt ja refcmiistinen ammattiunioitten ^aparaatti kasvaa yhteen porvarilUseri valJ titm kanssa; olosuhteitten alaisuudessa, joissa luokkaristiriidat nykyisessä ajankohdassa ovat käyneet poikkeuksellisen kärkeviksi, kasvavat taloudelliset lakot useissa tapauksissa poliittisiksi joukkolakoiksi . (Lodz, Bombay). Kaikki tämä pakottaa työväen Joukot Ukkojen ja poOdcB viliset oHieaa-kflpulat Ne suurella tohinalla j a mölyllä alkuunpannut ja läpiajetut ukkojen j a poikien väliset urheiluldlpailut ovat nyt olleet j a menneet. Ja eiköhän se niin parempi olekin, sillä eihän- tp^^^ä ole kmikaaden—päiviin kuullut muusta puhuttavankaan kun ukkojen juoksusta jar^poiiden kuu. lantyönnistä. .EilpÄnt • elokuun 25-:Päjvä. Ja -Tnin poikamies k n n olenkm -niin 4aytyy myön-t ä ä , e t t ä ^ o t : > a i i n ä ' t a v a l l a a n , jäivät paremmalle . pau^elle»; :he' ;iiimittäin voittivat 3-otteluri j a niin ollen saivat haltuunsa osuuslcaupan lahjoittaman maljan. Vaikka eihän ne po jatkaan kupitta jääneet, he suoriutuivat voittajina -viestissä j a saivat myöskin maljan — kelloseppä Salon lahjoittama. Mutta tämä poir Iden saama kuppi on vähän pienempi Icun. ukkojen saama, ja sillä ne ukot nyt komeiievatkin kun Iie saivat suuremman kupin. Mutta jos nyt oletettaisiin, että näillä kupeilla tosiaan olisi jotain käytännöllist ä arvoa, niin silloin minusta n ä 3^ tää, että palkinnot.jakaantuivat a i. van paikalleen. Silla eiköhän ne ukot monestakin syystä, turvitsekin isomman kupin kuin pojat. Muuten näistä kuppimarkkinoista olisi yhtä j a toista sanomiAa, mutta jääköön se tämän yhteydessä^ tekemättä. Pisteet Idlpailussa'jakautuivat seuraavasti: . t ä ä oikein s^hteisHIä voimilla jotain mainitsemisen arvoista, j a saatuam- 3-ottelussa, ukkomieliet: E. Järvi 203.75, S. Ponsen 201.67,' E. Sulcsi 178.88, A . Aromaa 178.58. Yhteistulos ; 762*87. • Poilcamiehet:, E. Vuiori 186.13; M . V i i t a 186. 11, A . Mendelin 182.13, A . Eiptala 175.25. Yhteistulos 729.62. ; • . - • ' ^ ' f . - , - ; - . Viestissä:- • L-Poacamiehet 5.i6.8. ^ - ,:iHdMmiehet .5.29;4. 'r_i {Poikainieher T.^-J. 6.10. tulee oleinaan osuustoiminnallinen illanvietto laua^itai-iltana ; syyskuun 7 päivä Tiliaisuus on j ä r j e s t e t ty t ä i kalaisen osuustoiminta - agitatsioni-komitean toimesta ja; mikäli minulle on kerrottu tulee siellä esitettävä ohjelma olemaan Iniul^misen j a näkemisen arvoista. Tanssiakin siellä kuulemnia tulee olemaan. E n njrt muista oliko se ennen vai "jälkeen ohjelman suorituksen, mutt» se ei muuta asiaa, sinne kyllä kan-haittaa tanssiyleisonkin saapua. ÖikeusIäitokfilIakin>nilian toita Mikäli ilmoitetaan • tulee täällä syyskuun 24 päivä alkavalla maakunnan ylioikeudeh "istunnolla ole-maäii -käsiteltäyä»ään" ainoastaan- yksi rikosasia. Juttu koskien John Böucher-nimistä ihdiania, jota' syytetään erään iäkkään indiiaaninaisen murhasta.—S. ' ' me vielä miestoveritkin mukaamme» niin lauantaina 7 p. j^ysk. ä t ä sitten näytetään Intolan haalilla mitä. se yhteinen uurastus on aikaan saanut. Sillä silloin näytellään "Nuoruusajan .mmstomitaIi"-nimin^n 4- näytöksinen huvinäytelmä. Tämä kappale on niin 4insi, ettei Canadas-sa ole s i tä vielä eisitetty ensinkään, joten toivomme ympäristömme yleisön antavan ^ ^ e i l l e kannatuksensa 7 p. syyskuuta. Voin vielä huomauttaa, että on sitä tanssillekin v a rattu aikaa, joten kaikki lystit on tiedossa sinä iltaiia. ' NoUIahatt vieläf aijonune tehdä, vierailuretken 15 «p. syysk. saman kappaleen kanssa, tai jos ei sinä päivänä soyi, niin sitten heti ensi t i . lassa kun sopii, joten ottakaa Nola-lun yleisö tämä huomioon. Rivimme täällä hiukan liarven-tuivat; kun monivuotiset' toverimme Ida j a Aku Päiviö muuttivat täältä. Sndburyyn perheensä kanssa. Toi. vomme heidSn viihtyvän ? hyvin uusissa oloissaan j a otttavan osaa yhteistyöhön siellä kuten täälläkin tekivät. ' :' . ' • ~; V Se valittu. OSUUSTOIffllNTÄ J Osuustoiminta kapitalismin jä sosiaUs- ' min kaudella luokkaa vastaan 'Ja toteuttaa sosiali-fasdstlsta politiikkaa; kommunismin Vfdkutusvallan kasvu työväenjouteo-jexv keskuudessa aktilvishnpien ttuste-lumetoodien käytäntöönottandsessa taistelussa porvaälstoa vaJstaan. Pääoman hyökkäys joutuu Jo nyt vastakkain työväenloukan lisätyn vastustus-voiman kanssa. dSeh sijaan että luokkataistelut olisivat hyökkääviä porvariston taholta, ne alkavat muuttua vastahyökkäyksen taisteluiksi j a osalta proletariaatin . pucdelta suoranaisesti hyökkäystaisteluiksL Uikäitimiset sellaiset kuin Lodzin yleislakko. Joka toi näkyviUe korkeana asteella olevaa luokkatietoisuutta' j a vaUahkumouksel-lista aktiivisuutta siihen osallistuvien taholta; taistelut salaiset kuin Ruh-rifsa. mtsä kaidtalistäsen valtion, l ^ n - antajiea ja reformistisen aznmattiunio-byrokratian kolnliliiton muodossa e-silntyvä hyökkäys .tapa^ vastassaan työväenluokan uAean päättäväisen vastustuksen: myöskiii laajassa asteikossa esiintsrvät s mäiestykset, kuten kjrtkemään taloudellisen taistelun yhteen poliittisen taistelun kanssa koko kapitalistista järjestelmää vastaan. Porvaristo kä3^tää lakkoIaisiEk vastaan kaikki^' kapitalistisen valtion tukah-duttamiskeinoja (vangitsemisia, uhreiksi tekemistä, /ampumista). Tämä loihtii esille ja tulee yhä enenunän loihtimaan esille protestilakkoja, so-lidaarisuuslakkOja, Jotka saavat hyvin selvän poliittisen luonteen. Tämä a-settaa' kommunistipuolueitteh .. eteen poliittisen joukkolakon probleemin ratkaisevana probleemina tulevaa ajankohtaa varten. Poliittisen Joukkolakon välineen käyttäminen tulee auttahiaan kommunistipuolueita suuremnUin yhtenäisyyden aikaansaamisessa työväenluokan atboriieiksi pirstattuihin taloudellisiin tohninnoihin, proletaaristen Joukkojen Joka suhteessa laajan; mor biIisoin)isen j toteuttamisessa niitten polittisen kokemuksen rikaistuttami-seksi. saattamalla ne vastakkain suoranaisen taistelun kanssa proletaari-aatto diktatuurin puolesta. 7. Leviävien lakkqj^lsteluiden Ja uif-den vn1iftriinimniiirgpht«yp nousuaaUon taustaa vastasiii saa Berliinin proletariaatin toiminta toukokuun ensimäisenä i^Iväiiä mitä suurimman merkityksen. Tämä toiminta el atooastaan o-spttanut Saksan proletariaatin taistelevaa alotekykyä, mutta myöskin Saksan Kommp. vaikutusvallan voimaa Joka huolimatta Zörgiebelin ja zefqr-niististen ammattiunioiden mielenosöi-t i ^ i a vastaan asettamasta^iiannasta, kykeni Johtamaan kadulle hoin kaksisataatuhatta työläistä. Puolue ei -Ole taantumuksen edessä peräytynyt aino-a t a k a ^ askelta, j a el ole sallinut porvariston provosoida itseään aseelliseen nousuun, j(dca vallitsevien olosuhteitten aikana cdisi johtanut eristettyyn On tunnettu se hairhaoppi. Jota sosialidemokratia opettaa osuustoiminnasta Ja sen merkityksesi kapitalismin hävittämisessä. Sehän opettaa;, että kapitalistisen yhteiskuntamuodpn lopettamiseksi e i tarvita minkäänlaista proletaarista vallankumousta eikä vallankumouksellista puoluetsa. Osuus-tdmUita alkaa heidän' mielestään pienistä myymälöistä, sitten tukkulilk> keistä, tuotantolaitoksista, kuten tehtaat, kaivokset,' kulkulaitos Jne. vähän kenällaan. Ja sitten kim osuustoi-miinädlista' tiotäl' on ^rkliattu"* liölöus-elämän alat kodhipiiriä myöten (keittiöt, saunat, pesumot). silloin on kapitalismin tähteet pantu niin ahtaalle, että he rauhallisesti .luovuttavat loput kamattsa Ja astuvat täydessä vel- .Jeydessä isdsdem Johi^^ kanssa sosialistiseen yhteikuhtaan. Kerrassaan Ihanteellinen kuva! E i taistelua eikä turhia tappioita, el muuta kuin oppia tekemään kauppaa hienosti. Kommunistit puolestaan opettavat että^osuustoiminta kapitalismin kaudella yol esittää osuuttaan vain määrättyyn rajaan saakka. Onko meillä eämerkkejä. Jotka kyllin pätevästi kumoavat toisen väitteen Ja todistavat; toisen oikeaksi? Tsaristisen Venäjän kooperaattorit aina kielsivät osuustoimintaa yhtymästä vaJlankumousliikkeeseen — "hrtl poOUttisesta tals^liista" oil heidän tunnuslaUseezisa. Kultenkia xuUnä samat "kooperaiattorit" riensivät ensi kutsusta, (ja kutsumatta): auttamaan välialkai«tar hallitusta, samoin Kolt-isakla ja^Denildnlä. He asettuivat a-vpimestt ttdsteiuun työläisiä ja talonpoikia vastaan. . Englannin osuustoiminta johto klel-t ä y t y l . J c | ^ e ^ yhteydestä * kommunisti- "puolueeni kanssa. Siellä johtavat sielut (Macbonald, Henderson y.m.) 11- moltrtayatosuustolininnän olevan erossa politiikasta:. Mutta suurlakon ja kuukausia kestäneen /kaivoslakon al« kana he astuivat puoltamaan kaivos-herroja Ja heidän rlkkurlanneljaansa. Saksassa ''puolueeton" kooperatlivi erolttaat jäsenyydestään konimimistit Ja niiksi epäillyt henMöt. Hampurin kaplnan'alkana Saksan kooperatli-vilehdistö huusi avukseen poliislvoi- -mla. Jotta palautuisi "rauha". Ja kul-» tenkin nämä "rauhanhäiritsljät" oU-vat Hampurin työläisiä — koopera-tUvln jäseniä. Itävallassa v. 1926 Ylenin kapinan aikana Järjesti maaseudun kooperatilvln johto pokallisten lyksi-tyiskauppiaiden "kanssa aseellisia fas-clsttjärjestöjä kapinani kukistamiseksi. Ja kapinan kukistuttua lähetti vaatimuksen, e t t ä aseelliäla lahtarijärjestöjä el saa hajoll^taa. Jos vielä otanune kapitalistisen fas-cistldlktatuurln kukkaset. Italian ja Bulgarian, Joissa hajoltettlin osuus-laitosten hallinnot Ja vallankumous-liikkeen kannalla olevat johtajat ammuttiin, kaikki'; om^suiis koöperatii-veUta takiavarikoitliD. nUn ei tarvitse enääni lisätä Inkerin Jä Suomen tan-iierll^ s-pieräläisiä köoperaattoreita. Kaikesta edelläoievastä näemme sen. e t t ä osuustoiminta el ole, . eikä voi elia puolueetonta. Se on taisfcplujär- Jestö Ja yhtä t&rkeä kuih puolue t^ ammattiliitto. Minkätähden ' osiiustoiininta ei voi risuuttaan Saksan -inoletatjlaatin&rFa^lolte puolueetonta? Sen takia, että käliiknin .ISmä toimhita J a « > j d i t n i ^ - ' se^ taistelee yksityi^kaupplast£^ keinot-suhteitten. alaisuudessa, ^olssar tcrfsis- telUaa j a sUurriistäJää vastaan. Tälle ' Alppila,.Ont. . Ybteistoiminnan avuilä sitä pienetkin voimat saa aina jotain aikaan, niinpä täällä meilläkin. Intolan ja Alppilan naiset päätti-vät syystoiminnan alkajaisiksi yrit. peutta. Se el oUiit Saksan prole-taariaatln tappio, kuten kalkki de-flitistit Ja kommunismin luopiot yrittävät välttää, vaah päinvastoin se osoitti Kommunistipuolueen ''taistelu taktpLkanf imenestyksellisyyttä. Kommunistipuolueen, joKa armottoJ masti taisteli kaDöda. kuhnustendens-sejä vastaan omissa, riveissään. Berliinin proletariaatin i/tolmihnan poliittisen merkityksen käsittää se, että sen kautta saatettiin porvariston Ja sosialidemokratian yritys, riistää työväen luokalta toukokuun .ensimäinen päivä tappiolle; sen kauttsi saatettiin Saksan porvaristo ja sosialidemokratia antautumaan työväenluokan., h3n;}kkäyksen edessä sikäU kuhi tulee kysymykseen mielenosoituksien kieltäinlhen: sUnä että tässä tohnenplteessä • tuU esille toisissa maissa ihnenevän taistelun ka>- diille pyrkimysten heijastus; sitoa efr^ t ä se nostaa toisissa - maissa proletaariset Joukot liikkeelle. Jotka Jouk-komfelennsotuksissa ihnaisivat fiollda» asemaan Ja vallankumouksellisen etu-vartiojoukon takaisin lyömiseen. Toukokuun enslmälset päivät Berliinissä ISsittävät käännekohdan luokkataisteluissa Saksassa Ja ne kiihdyttävät Saksan vallankumouksellisen nousm no-sa maissa.^ kuin Saksassa ^touto^ enhnälaen ipäivan niielenbsotÄksIen^:^^ lakkojen taistäeva Itiönne/(kutoi^^^^ lassa. Ranskassa^ nemmän korcst^ttuna kuin menneinä vuosina, se totesi proletaaristen Joukkojen taloudellisten l i i l ^ l t t e n tendenssiä kasvaa vallankumouksellisten taisteluitten korkehnpiin muotoihhi. Kommunistisen Intemationiden Toimeenpanevan Koriiitesih Täysi-Jstunto (Plenumi) ilmaistessaan soUdaaii-suuttaan Berliinin urhokkaalle proletariaatille Ja Neuköhim ja Wedähigin barrikaadien rohkeille puolustajiäe, selittää olevansa täydefleen yhtä nriei-t ä sen taktillisen linjan suhteen. Jota Satean Kommunistipuolue noudatti Berliinin tapausten aikana. — SKT. (Jatkuu). pmtsitalle °on aikdnaan o s ^ *a luötii kaikissa; mäissä.; Sen t a ^ ovat monet' ^jimx^net miljoonat i h miset kapitalistimaissa 'iuttjmeet j ä r - JestyiiMksl kuluttajajbiikoksi. Ja' täytyy myöntää, että on kauniita saavutuksiakin. Sitä todistavat etenkhi Ruotsissa aikofaiaan käyty taistelu margariinitehtaUiJoita vastaan, samoin Englannin "Sait^Uasota": Mutta on liuomattava, että n ä m ä taistelut on käyty parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen on tälaime suuresti muuttunut.- -:y ^:•^^:.:;::^vr^:••';•/:^•- K i m me kommunisti sanomme, että osuustoiminta 'kapitalismin kaudella voi toimia väin määrätyissä rajoissa, kun sanomme, että sen- cm. toimittava selvällä InokkapohjaSla, niin o-tamme lähtökohdaksi kaiätalistisen
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 3, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-09-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290903 |
Description
Title | 1929-09-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistaina, syjäi. 3 p;nä — Tnes^ Sepfc 3 No. 207 —192»
VAPAUS
TATAOS (UUrtr)
at A» OffiM Otava. M
S. C. «EOnr A. TAAB*
T O I M I T T A I A T t IL POBJAKSALO, A. PAIVIO,
aki fllM kcfO. t u s U b i kertaa. — A»toiatt«o« •«itattna ««»«'»«'»o*»*»*
S kmaa. ~ J U « S a 0 « £ ^ M £ M teta. ISJM U W kaitaa. — nito«1«flHk«W
SfcVkiSliaofaS bSr^ mSSSSUlla. l a fl-.«-f««-«i«
BliatatafS
TOAXISaiKIUTf _ ^ ^. ^
1 Uat.* kk. « M . S kk. t u s l a I kk. «La«..--jrMyt»aIt«ato Ja
r t T-k . IM*, _ kk. »St. 1 :« 2 A Ja 1 k k .
U k i a » aletuiaa I l M t a M i pUU olla koottofte krtU « » . Ommiuiifil^ MH—i MMtiiHO.
Ci»«al adtf«tW«f faiafc t f c P « M l . « » * . «C«ä«M* Thm T.
tm alt. »nM> takaaaa *aa ..MaMa kiHaaMan^. klf)«takaa ««labaa. littkaaAÄaJa.
- ^ S S a M . / . y . KAIOIASTO. liJkh>««fcoU.ja- . ' ' \ ' '
i t HatMMta 307. Maekar BalUIai, 4 D a i l u a 9t. r a k d i a Ki6W,
T i ^ a a t e k « « t « l i l i k - f t y BaMIag. H E « a . St. Takalla 1 8 » P«H«»ott, Bes «9. » . » a » » . Oat
l a latc—t libcrty Baim— « «^»«a « t Pakalla SSI7W.
Sttttrhritanman ja Nettpostoliiton välisten
nemfoitehje^^ katkeaminen
Suurbritannian komiflimistipuolueen . Iceskuskomit^^ ön julkaissut
seuraavan lausunnon: ^ ^
Etla työväenhallitus lopetti neuvottelut suhteiden palauttamisesta
Neuvostoliiton kanssa, täydelleen todistaa Kommunistisen kansainvälisen
imperialistisen sodan vaaraa vastaan suunnatun taistelun oikeudenmukai-den.
Se seikka, että tämä tapahtui elokuun ensimäisenä päivänä, kan-
«kiirvälisenä punaisena taistelupäivänä sodanvaaraa vastaan, on suoranainen
uhmaua Suurbritannian työläisiä kohtaan, jotka niin äskettäin asettivat
työväenhallituksen valtaan.
Tämä suhteiden palauttamisesta alettujen neuvottelujen rikkommen
ei ole ainoastaan kyynillinen perääntyminen työväenpuolueen vaalilupauksista,
mutta se on edelleen askel sotaa kohden Neuvostoliittoa vastaan.
Näiden kahden hallituksen välinen kirjeenvaihto ja Britannian ulkoministeriön
lausunto osottavat selvästi, ctta työväenhallitus on pyrkinyt
kiristämään Neuvostoliittoa. , , i
_ Diplomaattisten suhteitten alkaminen tuli lykättäväksi lokakuuhun
' saakka ja sittenkin tämän kysymyksen tuli olla riippuvaisen "riittävästä
edistymisestä'* neuvotteluissa velkakysymyksestä, korvauksen maksamisesta
kapitalisteille, propagandasta, y.m. Se tahtoo sanoa, että sovinto
näissä kysymyksissä tulisi olemaan diplomaattisten suhteitten hintana.
Tämä on juuri päinvastaisia niille lupauksille ja sitoumuksiUe, joita
työväenpuolue teki ennen yleisvaaleja. Se on konservatiivisen politiikan
avointa jatkamista. ,
Ejiglannin työväenhallituksen kaksinaamaisuus Neuvostoliittoa kohtaan
on samalla tasolla sen harjottaman hiilenkaivajain tahallisen petkutuksen
kanssa 7-tunnin työpäivälakia koskevissa kysymyksissä; sen harjottaman
työttömäin tahallisen petkutuksen kanssa, väittäessään. näiden "ei
tosiasiallisesti etsivän työtä"; sen jatkuvien vainojen ja' työväenluokan
johtajainvangitsemisten kanssa Intiassa j.n.e.
Britadnian työväenhallitus on kapitalistiluokan hallitus ja työläisten
vihollinen.
Kommunistinen puolue varottaa työläisiä, että työväenhallituksen
huopaamisen takana lepää määrätty politiikka, joka pyrkii seuraamaan
Chamberlainin suunnitelmia Neuvosto^Vfsnäjän saartamiseksi, alkuvalmisteluna
tätä vastaan suunnatulle maailmanlaajuiselle kapitalistiselle sodalle.
Työväenhallituksen yhtenä ensimäisenä edesottaiiiisena oli vahvistaa
Baldwinii> suunnitelmat merivoimien lähettämiseksi avustam^a^^
laista vastavallankumouksellista johtajaa, Tshangkaishekiä, joka on juuri
järjestänyt hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan kaukaisessa idässä.
Täten on työväenhallitus aikaansaanut yhtä vakavan tilanteen kuin
vallitsi vuonna 1920. Uudelleen, kuten vuonna 1920, koko työväenluokan
on kohotettava tunnuslause "Kädet irti Venäjästä! Rauha ja täydet suhteet
ensimäisen työläisten tasavallan kanssa!"
Sen ei ole näin tehdessään ainoastaan taisteltava työväenhallitusta
vastaan, vaan koko petoksellista ammattiunioiden johtajistoa vastaan, jotka
katkaisivat suhteensa venäläisten työläisten kanssa vuonna 1927.
Aikaa ei ole hukattavissa. MacDonaldin aiheuttama välien katkeaminen
ön nyt jo innostanut taantumuksellisia ja valkoryssiä kautta maailman,
ja ennenkaikkea Kiinassa, missä sodanvaara vielä uhkaa työläisten
tasavaltaa.,
'' Kommunistipuolue vetoaa kajikkiin työläisiin kokoontumaan työläisten
tasavallan puolustukseen sen, vihollista, Britannian työväenhallitusta,
' vastaan, ja uusimaan vaatimuksensa ystävällisten suhteitten palauttamiseksi
historian ensimäisen maan kanssa, jossa "työläiset ovat hallitsevana
luokkana" (kuten eräs ammattijärjestön lähetystön raportti mainitsi) ja
tolissa työläiset nousivat kuin yksi mies tukemaan brittiläisiä työläisiä
suurlakon aikana.
Se kutsuu niitä liittymään kommunistisen puolueen käymään taiste->
luun petoksellista kapitalistista työväenhallitusta vastaan.
Työväenhallitus ja työväenpuolue, ^^^^ ovat paljastettavat
kaikissa tehtaissa ja ammattiunioissa, kaikissa joukkokokouksissa ja työväenjärjestöissä,
ja vaadittava pikaista, el^dotonta ja täydellistä diplomaattisten
suhteitten avaamista Neuvosto-Venäjän kanssa.
Yhdysvallat johtava maa sotavarustelussa
Vain joitakin viikkoja on kulunut siitä kun eri maiden diplomaattisia
edustajia kokoontui Valkosessa Talossa pidettyihin seremonioihin Virallisesti
julistamaan Kellogg-sopimuä voimaanastuneeksi. Presidentti
Hoover piti tilaisuudessa varsinaisen juhlapuheen ja toisten maiden edustajat
sitä säestivät. Puhuttiin kauniita sanoja "ikuisesta rauhasta". Sota
selitettiin tehdyn "laittomaksi" Amerikan entisen valtioministerin ja
Ranskan ulkoasiain ministerin ihmeellisellä keksinnöllä?-^ Kellogg-sopi-muksella.
Olisi voinut olettaa, että nyt joutavat miekat ja tykit taottavaksi
vaikkapa auranteriksi, suuret sotalaivastot muistoesineiksi taikka hajotettavaksi
konetehtaille muutettavaksi vaikkapa maanviljelyskoneistoksi. Jokainen
aikaansaseuraava. henkilö ti^stikin käsitti, että herrojen puheet
ikuiäesta rauhasta ja sotien laittomaksi tekemisestä eivät tarkottaneet sotavarustelun
lopettamista.' Päinvastoin niiden tiedettiin tähtäävän uusiin
varusteluihin.- . i , '
Että siten todellisuudessa asianlaita on, toteaa presidentti Hooverin
äskettäin antama lausunto, jossa hän tunnustaa Yhdysvaltain olevan johtava
maa maailmassa sotavarustelussa. Yhdysvaltainr varustelukustannus-ten
hän tunnustaa olevan suuremmat vuosittain kuin yhdenkään toisen
maan. , •
Tilastot eri maiden sotilasmenoista osoittavat, että Yhdysvallat kuluttivat
tilivuonna 1927—1928 kaikkiaan 624^600,000 dollaria armeijaansa
ja sotalaivastoaan varten. 1928—1929 olivat vastaavat^ menot 684,-
700,000 dollaria. Arvioidut menot tilivuodelle 1929—1930 ovat 741
miljoonaa dollaria.
Suur-Britannian sotilasmenot vastaavina vuosina olivat tai ovat 570,-
758,000—551,464,200 ja 547,274,000 dollaria. Ranskan \Tiosina 1928--
1929 ja 1929—1930 407,915,000 ja 523,241,000 dollaria ja Japanin 212,-
383,000—224^352,000 ja 235,351,000 dollaria.
^ V N valossa tuntuu kohtalon ivalta, että juuri niiden
maiden edustajat, jotka edustavat kaikkein suurimpia militaristisia voimia
ja ovat kaikkein kiihkeimpiä sotavarustelun edustajia, puhuvat äänekkäimmin
"rauhanharrastuksistaan". — U. K.
Kansainvälmen tilanne ja Kominternin
nykyhetken tehtävät
Kuusisen ja Manuilskin Komiöternin tp. k:n kymmenennelle täys'i8tun-nolle
alistamat teeidt
Tällä hetkellä on voimakas vallankumouksellinen
liike leviämässä Indl-assa.
Bomtiayn proletariaatin urhokas
lakko; raatajajoukkojen taistelu S i -
n?onin. . konrrisslonia vastaan: katumielenosoitukset
Ja katutaistelut; kasvava
agraariliike — kaikki tämä puhuu
siitä tosiasiasta, että Indlasta on
tulemassa yksi tärkeinunistä siirto^
niaaväUan]nunouksie& kaikJcein -tärkeimmistä
taistelukentistä. Zhdian
porvariston avoin kansallisen itsenäisyyden
asian pettäminen (Suaradgis-tieh
kansallisen kongressin tekemä
päätfis. Joka koskee Indian dominio-oikeuksia)
Ja sen aktiivinen avustuksen
antaminen lakossa olevien työläisten
veriselle 'tukahuttamiselle paljastaa
Indian porvariston vastavaUaiäcu-mouksellisen
luonteen. Tämä merkitsee,
että Indian itsenäisyys, työväen-lucdcan
aseman parantaminen, agraari-problemin
ratkaiseminen voidaan voittaa
ainoastaan työläisten Ja talonpoi-kai^
oukkojen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-09-03-02