Vapaus, April 30, 1925

              j^^IKKI^ MARTEN ITÄNEAATAJA^ THTEXSmNTABIAAN! TTÖUISTEN JA TALONPOIKAIN KmSS mOAmSS^.
l^öväen vapautus tepahtuu
vain sen i t s e n s ä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa"!
Pedersted Pressin jäsen. Torstaina hnhtik. 30 p.— Thor» April 30th, 1»25 IX Vuosik.~VoL K \ -
Saunnitteluja Länsin
Ontarion Manitobaan
liittämiseksi
Eais^ri kohta taas valtaistuimella
le hän vannoo uskollisuutta. Mutta
hän on jo 78 vuotias mies ja aivan
perehtymätön hallitusasioihin. Se
junkkerijoukko, joka h^net homma­si
ehdokkaaksi ja johti vaalitaiste­lua,
tulee tiejysti edelleenkin hää^
räämään • hänen ympärillään. Se
joukkokunta ei ollenkaan peittele
aikeitaan monarkian palauttamisee­si
— sen järjestelmän, joka johtj
Saksan sotaan ja tappioon. .
Kun Hindenburgilta ennen vaale­ja
kysyttiin, päästäisikö hän, jos
tulee presi(ientiksi, Kaiserin palaa­maan
Satsaan, hän vastasi, että
Kaiserin palaagiinen "ei voi käydä
päinsä ilman diplomaattisia neuvot­teluja".-
Siis on hän valmis an ta­nkaan
Wille-keisarille luvan tuUa
Saksaan, jos diplomaattiset tiedus­telut
saavat hänet vakuutetuksi sii­tä,
että ulkovallat eivät tuosta tule
nostamaan suurempaa melua kuin
mitä oli; kruununprinssinkään palaa­misesta.
Sitt6 kysyttiin häneltä, kannattai­siko
hän, presidentiksi päästyään,
kansanäänestyksen toinieenpanemis-ta
monarkian palauttamiseksi. Sii­hen
antoi ; Bindenburg seuraavan
valtioviisaan ; vastauksen:
; "Kansanäänestys aina ilmaisee
väestön', vapaan tahdon, eikä valta­kunnan
presidentillä voi olla siihen
mitään vaikutusvaltaa".-
Hän ei vastannut siihen, kannat­tiko
hän kansanäänestyksen toi­meenpanemista,
mutta -vastauksesta
voi helposti tehdä sen johtopäätök­sen,
että hän ei ainakaan vastusta
sitä.' Jö hänen oikomisensa presiden­tin
paikalla antaa suurta yllykettä
sellaisen kansanäänestyksen toi­meenpanemiseen.
Natsionalistit voi;-
vat n ^ ajiirfelIa,.^että-koska- heillä^oli
riittävästi äänestäjiä, Hohenzoller-
«ien uskbllisinimän; ^palfvelijän ' valit-
^miseen, tulee' niitä "riittämään
myos^: h^en isäntänsä palauttami­seen/''
• ' ^ ,:,
pn muisWtava, että natsionalistit
aina vakuuttavat, etteivät he -aio
muuttaa nykyistä perustuslakia vä-tauhalle/
Hiiidenburg itse on vaali-1 kivaltaisilla. keinoilla: he uskovat
juMuksissaan selittänyt nöudatta- saavansa sen muutetuksi" laillisesti-vanaa
tasavallan perustuslakia, joi- kin — kansanäänestyksellä.
Berliini. — MonärJdstit «vat pre-ädentin
vaaUssa voittaneet tasaval­talaiset.
Heidän ehdokkaansa, S^-
san armeijain JrlipääUikkö maOman-
«odassa, sotamarski Von Hinden-
Inrg on toisessa, lopullisessa, vaalis^
sa voittanut tasavaltalaisten ehdok-iaan,
ent. kansleri Marxin, ei täy­teen
900,000 äänen enemmistöl-li.
Tuo enemmistö ei ole suuri, sii­hen
nähden että näissä vaaleissa
annettiin yli 30. mUjoo^aa ääntä.
Tarkkoja numeroita ei meillä vielä
tätä kirjottaessa ole, mutta arviolta
Toimnse sanoa, että Hindenburg sai
yli milj. ääntäj Marx ^Ue 14
maj. ja kommunistien ehdokas tov.
ThäUnann lähes 2 mil^.
"Vaalin näin päättjrminen oli yllä­tys,
sanotaan, valtiomiehillekin tääl­lä
Amerikassa. Oltiin kyllä seMlIä,
että Hindenburg tulisi saamaan huo­mattavan
paljon ääniä, mutta harva
lienee pitänyt hänen valituksi tuler
mistään edes mahdollisena, saatikka
luultavana. Niin on nyt^Jcuitehkin
tapahtunut. ,
Hindenburgin ehdokkaaksi, asetta­misella
tarkotettiin koota hänen
kuuluisan nimensä ympärille kaikki
sellaiset taantumukselhset; ainekset,
jotka = tavallisesti, eivät välitä vai­vautua
vaaleissa käymään. Siinä on­nistuttiin
odottamättdmaii hyvin:
ehkä neljä miljoonaa sellaista äänes­täjää
läksi njrt liikkeelle, jotka edel-liässä
vaaleissa eivät viitsineet men­nä
toht. Jarresia äänestämään. Toi­nen
vaikuttava seikka^ oli, että sos-demokraatit
ottivat laimeasti osaa
vaäahin, ollen nähtävästi tyyty­mättömiä
johtajien tekemiään koni-
;,kauppaan, kun olivat -kaioolilais-keskustelaisten
,porvärien ehdpkkaah
. hyräksi luopun^t^;-.«m3sU<'-^^^^e^
Jakistaan • X)ttp >i^iwnst^
tlinä ensimäisessä'äähe
saanut kahta vertaa enemmän ää­niä
kuin IJarx. , / V ,^
; Hiadenbiirgin vaalista " voi olla
arvaamattomat seuraukset ei ainoas-
. taan Salisalle, vaan koko Europan
Winnipeg. — Pormestari B. H.
Webb, Joka viime viikon lopulla
vieraili. Fort Francesissa. neuvottele­massa
ma^anteiden rakentamisesta*
sanoo koko Xänsi-Ontarion, Lake of
the Woods nimisestä paikasta idka-en,
olevan kypsän liittjrmään Manl-tobaan.
Kaikkialla sanoi hän huo­manneensa
merkkejä siitä, että On­tariosta
eroaminen ja ^Manitobaan
liittyminen olisi tervetullut.
"Fort Francesin ja ympäristön ih­miset
pyrkivät yhteistoimintaan win-n4pe^
läisten kanssa,"; sanoi por­mestari,
"sillä Winnipeg on luon-aoUinen
pääkaupungi koko Lake of
the Woods alueelle. Toronton etäi­syyden
tähden on Länsi-Ontario
täydelleen erotettuna idän kehityk­sestä
kun taasen sitävastoin meillä
täällä on aivan samanlaiset olosuh­teet.
» • -
Finanssiiierot turvau-tttivevat|
Jbpishevik-kien
Kanoihin
Kopp Venäjän lähetti­lääksi
Tokioon
Tokio. — Neuvosto-Venäjän lä­hettilääksi
Japaniin äskettäin nimi*
•tetty Victor Köpp on nyt saapunut
Tokioon.
10,000 leipuria lakkou-tunut
Meksikossa
Mexico City, Meksiko. —: Tämän
alueen leipomotyöläisteni unioon
kuuluvat 10,000 leipuria ja apulaista
'ovat julistaneet lakon. Lakon joh­dosta
joutuu leivättömäksi lähes sa­ta
kaupunkia ja kylää.
POLLITTIN JUTUN JÄLKI-KAIKUJA
^
WiUardin suMaätyttö-
/ jen palkkajuttu .
loronto. — Alinpalkka-lautakun-ta
sanoo nyt valmistuneessa lausun­nossaan
tulleensa siihen käsitykseen,
, ettei Willard Chocolate yhtiö ole
yrittänyt tahallisesti ja järjestel­mällisesti
kiertää alihpalkkalakia,
; niinkuin veljekset Allan ja Cyril
Johnson olivat väittäneet. Cyril oli
ollut yhtiöllä ajanpitäjänä ja sanoi
itse, ylempiensä määräyksestä, vää­rentäneensä
eräitä tehtaassa työs­kenteleväin
tyttöjen; paikkakortteja.
Piirin Ammatti- j l sekatyöläisten
neuvosto, oli senjohdosta; ilmottanut
asian Alinpalkka-lautakunnan tut-
;kittavak3i.\ '. 'v..'::-
Tutkhnuksessa selveni, että John­son
veljekset olivat ilmiantaneet
Maalarien lakkoavus-tu)
sta kohotettu
, Waahingtori, D- C. — Täkäläisen
maalarien union jäsenet, jotka ovat
olleet.lakossa viimeiset 3 viikkao,
tulevat saamaan lakköayustusta
$27.50 viikolta tavallisen $5.00 vii-kottaisen
avustuksen asemasta. Maa­larien
yleisorgäniseeraaja Gallagher
sanoi lakkolaisten luvun nykyään
olevan 220. Noin kaksi kertaa
enemmän; miehiä on saanut työtä
muualta. Työssä olevien jäsenten
verotuksella on tähän saakka saatu
union kassaan enemniän rahaa, kuin
lakkolaisille on maksettu avustusta.
Edelleen sanoi Gallagher, että sel­laisille
rikkureille, jotka lopettavat
työntekemisen, ttillaan myöskin
maksamaan lakkoavustusta..
f_„„ — . . , ! Maalarien palkkaselkkauksen rat-tuon
väärinkäytöksen vasta Joudut-. ^„ jHttohallituksen so-tnaan
liikeasioissaan «.taan WiH^r. -^^^^.^ ^^j^^y^ ^^j^^^^ ehdotuksen-
^ kanssa, j ^ oli Cyril Johnsonin
todistus havaittu "ristiriitaiseksi ja
epäluotettavaksi". Se menettely,
jota hän väitti yhtiön harjottaneen,
oli^ sitäpaitsi liian kömpelö kenen­kään,
saati suuren liikkeen johtoon
kykeneväin miesten käytettäväksi,
vaikka olisivat kuinka häikäilemättö­miä.
Juttu eräästä tytöstä, joka
olisi erotettu ja sitte otettu taJcai-sinjaiojnmalla
palkalla, ja että sen-t
»äda olisi hänen tjfökorttiaan'vää-
«nnetty, tuli todistetuksi perättör
. Jotkut tytöt oUvat jääneet vaille
teille tulevaa palkkaa, mutta lautä-mnta
on tullut siihen vakaumuk-
J^o, että ne tapaukset ovat ereb-
« J ^ , jotka on hyvitettävä, vaan
eto tahallista petosjärjestelmää ei
ole ollut.
ksi lautakunta korostaa, ettei
«e sainkaan pidä vähäpätöisenä aisia-jos
joku yhtiö maksaa yhdelle-
™ naistyöläiselle Uian alhflista
JJ««a, siUä naisen'työpalkka on
^ e n elämänsä, Ja jdta sentti
Ahnpalikalain naaraamasta paBcas-
« on eittämätön naron knnholll-ylläpitoon.
Yhtiö im vaitaon-tapahtuneista
erehdykastä.
et^ maalarien palkka kohotettaisiin
$9.50 päivältä, ja sillä perustalla
tehtäisiin sopimus neljäksi vuodeksi.
Mutta kun unio kieltäytjri hyväksy­mästä
mitään muuta kuin alunperin
vaatimansa $10.00 päiväpalkan,
ovat isännät myös hyljänneet eh­dotuksen.
New Brunswickissa o-tettanee
kieltolaki ää­nestyksellä
ratkais­tavaksi
: Lontoo. — Senjohdosta, että L i ­verpoolin
oikeudessa vapautettiin
edesvastuusta ne. viisi miestä,»jotica
olivat' kaapanneet Kansallisen vä-hemmistöliikkeen
sihteerin H. Pol-littin
> ja . pitäneet häntä van»
oh Biritahhiän^ kommunistipuolue an-
Bostqn, Mas*,: , Täällä viime
laaantaina pidet "ssä epävirallisessa
Jconferenssissa,->j asa oli edustajina
jTankldirien, suoipkemiesten ja, joh
tpvampien sanomalehtien toimitta­jien
paraimnustof;: loi kuuluisa brit­tiläinen
finanssinero George Paish
iatsauJcsen nyigrlseen maailmanti­lanteeseen,
- ' [ r '
EäisimäisenI iiäiinitsi hän käsityk­sensä
pleVan seri|' «ttä Yhdysvaltain
ja Englannin tuli^ antaa anteeksi
kaikki Ranskan Hänen kä­sityksensä
maka«n| Ranska ei mi­tenkään
voi velkojaan maksaa, ja
ei hiin -ollen veljco|ah) vaatimukses­ta
ole velkojille;-litselleen mitään
hyötyä, - vaan -4oiÄB|itar puolen tulisi­vat
seUaiset ya#>!tfihukset ajamaan
Ranskan ; varmä&iYr:: konkqrssitilan-teeseen.
Edelleensanoi hän vel­kojen
perimisestä^" |)levan mahdolli­sesti
sen seuraul^ »a, että Saksa,
•Ranska, Tenäjäjh! Japani muodos­tavat
liiton kealt&ään, jbhoij' jo
enteenä voidaan ^^nitää : Cailläuxin
^valitsemista fiahsi^ln rahastominis-teriksi.
Ranska y sinkertaisesti ei
voi maksaa. PaJaB takoon Englanti
nykyään Lontoossa !plevat velkakir­jat
Pariisiin, ^^^^^j^^ 'kitkoon Yhdys­vallat
samalnlaisa i ; toimenpiteen
mahdollisuutta nji^ monipuolisim­min,..,.^,.:
; .. t. '
'"'''7 '" • ^-f-"• '
Olisi ; pidettävä nusi kansainväli­nen
konferenssi, jatkoi Paish, jossa
käsiteltäisiih. -tilahn» uuden kat­santotavan
niukaah|:. Tähän saakka
pidetyissä konifereh&seissa .;on kulein
kansakunta ajanut, «pinomaan omia
etujaan. KäsiteUälc<^n uudessa kon­ferenssissa
siitä,: kunka paljo ku­kin
voi tehdä yhteifen hyvinvoinnin
eteen. . /'.''yX
Tuo ' hrittiläinen l^inansshiero ja
taloustieteilijä kert^^
Radio työläisten palve­lijana
Neuvostoval-,
lassa
WasMhgton, D. C. * ~ "täkäläises­tä
Venäjän tiedon&ntotoimistosta i l
motetaan, että Venäjällä on kuusi'
tuhatta työläisklubia varustettu ra-diolaitoksilla
ja kuuluvaäänisillä pu
hujilla. Päivittäin ilmestyy kaksi
radiosanomalehteä, sisältäen pilajut­tuja,
kertomuksia, kirjotuksia päi
Aran tapahtumista, y. m. I^iissä ole­vat
tiedot; lähetetään kaikkeen maa
ilmaan siten, että työläiset päivällis-tunnilla
voivat kuulla ensimäisen
lehden sisällön, ja iUallrloisen leh­den
sisällön.
ELINKAUTINEN VANKI PXXS-SYT
MIUUNEERIKSI
vammil^l tulevista;
liittpiiturbisiata;;*^^
näjän ja Saksan
mästä sopimu]csesta.
ansainvälisistä
moisttiftS ye-^
pibUassa teke-
IlIaäHtna lie-qee
^^unh^ariut aMvkseQ
olemassaolon, mutta 't^iSen täf toi-
^ , . ,. ^ , , , • nen sen älleklrjottajiata voi. siihen
tanut .juhstuksen^ jossa kehotetaan^ t^^p^^^tullen turvautua. Ja entä
jäseniä varustautumaan laillistetun
sakilai^uden hyökkäyksien varalta.
Heitä iiehotetaan edelleen jatka­maan
työtätekeväin joukkojen jär­jestämistä,
"mutta jos fascistit al­kavat
käydä tungetteleviksi ja yrit­tävät
käyttää Kille annettuja eri-koisvapauksia,
tulemme^me vastus­tamaan
• sellaisia jnrityksiä tarpean
mukaisella väkivallalla".
Niinkuin muistetaan, selitti oi­keus
PoUittih kaappauksen ja väh-kinapidon
olleen vain ^Ueikkiä". ^
Singapore; Australia on aina vaa­tinut,
että tuon maapallon 'vastak­kaisella
puolella olev^h!maan täytjry
aina kuulua "valkoisille miehille."
Sentähden Australia i vaatii Singa-pören
linnoittamista, kunnolliseksi
sotalaivastöasemaksi siltä varalta,
jos .syttyisi riitaisuuksia Japanin
kanssa tulevaisuudessa.
Singaporen linnottamisecn on Ja­pani
puolestaan vastannut tekemäl*
lä Venäjän kanssa sopimuksen, jö"
ta ei muu maailma lähemmin tunne,
Praagi, Tsekkoslovakia, -r- Karl
Puskacz, joka istuu elinkautisessa
vankeudessa vaimonsa murhasta, on
voittanut valtioarpajaisten päävoi­ton,^
miljoonan kruunaa. Nykyises­sä
asemassaan hän ei kuitenkaan
voi tuota rahaa mihinkään käyttää.
Koko summa talletetaan pankkiin
vangin nimelle, ja hänen kuoltuaan
se lankeaa hänen pojalleen, joka nyt
on'viiden vuoden ikäinen. Summan
lasketaan kasvavaii kaksinkertaisek­si
20 vuoden kuluessa.
Vartijat koettavat nyt olla erikoi­sen
hyvissä väleissä näin äkkiä mii-juneerjksi
tulleen yangin v kanssa,!
nähtävästi toivoen jollain tavoin
pääsevänsä osille tämän rikkaudes­ta.-
^ . •-
mutta tässä yhteydessä meidän täy«
tyy muistaa Rapollan. sopimuksen,
jöhön tulevaisuudessa voidaan krii­tillisen
hetken tullen turvautua. Ja
nyt Ranska, VerBaille8i88a,,\'^hd^.n
.sapfiBuksen/ mentyä
pöytäkirjan mentyä nurin, JSaksälta
saatavien korvaussummain suuhni-telmain
nientyä nurin, ja - Englan­nin
jfYhdysvaitetÄ)'l^
jään; joutui öttamaaii^ rabami^rt^^^^
rikseen Gaillauxcn ja samalla ker­taa
miettimään liittoa Saksan kans-fin^
iai vaUe takue-taan
yleisK binN^lstlfä^
sa^
Joku vuosi sitten pidettiin jonkun
maan . velkainsa maksamatta jöttä-mistä,
tai siitä puhettakin, kaik­kein
punaisimpain bolshevikkien ter
koina. Mutta nyt pakottaa kapita^
listisen maailmantalouden rappeutu­neisuus
sen omien tukipylväiden
aaunnittelemaan vetkain anteektian
tamikta, pelastaakseen, siten edes
vähäksikään aikaa kukistuvan jär­jestelmänsä
varmalta tuholta.
Pariisi."—• Edustajakaliiarissa nos kokouksissa tulee turvatuksi.' Mutta rasti menetelleet kommunistien «uh-
IVedericton, N. B. — Maakunnan
lainlaatijaknnnalle tullaan esittä­mään
täydennysmenoarvio n ^ ä
päivinä. Muiden asiain ohella pal­jastunee
siitä, tullaanko New Bruns-vtrickissa
toimittamaan yleisäänestys
Ideltolain suhteen. Alkuperäiseen
' menoarvioon ei olto merkitty min­käänlaista
nenoetaä: yleisäänestyfc
sen toinättamisen varalle.
olipa erehdykset tehnyt leuka ta­hansa
' sen toimitsijoista. 'Hntta
erehdjrk^ ja petoksen välillä bn
oleellinen erotns.
tettiin kysymys edellisenä yönä ta­pahtuneesta.
poliittisesta tappelusta,
jossa neljä nuorta natsionalistia am-mattiin
kuoliaaksi ja kymmeniä haa*
votettiin. Kommunistiedustajat väit­tivät,
että alun olivat uhittelevalla
esiintymisellään tehneet fascistijär-jestöt,
jotka toimivat "isänmaallisen
nuorison" . nimen varjolla. Muut
puolueet yksimielisesti syyttivät
icommunisteja, että. näm^ pimeän
turvin olivat säälimättä ampuneet
aseettomia miehiä. ^
Porvarilliselta taholta väitetään
kommunistien vieketelleen "nuoret
patriootit" satimeen. Joku oli mu­ka
puhelimella -kutsunut heitä aut­tamaan
järjestönsä esimiestär edus­taja
Tjaittingeriä, "joka oli pääpuhu-jana
Montmartren natsionalistien
vaalikokouksessa. -Nämä - tulivat,
mutta aseettomina. E^simäinen
kommunistijoukko laskr heidät rau­hassa
menemään ohitseenV^mutta he­ti
sen jälkeen ^alkoi ampua heitä ta­kaapäin,
samalla kun toinen kom-munistiosasto
hyökkäsi edestä päin
heidän .'kimppuunsa. Jotki^t silmin­näkijät
vakuuttavat kuulleensa kom­munistijohtajien
komentavan ampu­maan..
Mistä he pimeässä tunsivat
nämä' "kommunistijohtajat^', ei ole
selitetty.
Luonnollisesti käyttivät kamarissa
olevat - natsionalistiset edustajat ti­laisuutta
räi-vätäkseen kommnnxsti-järjestöä
niin Pariisissa kuin vmaa-aendulla.
Taittinger, kääntyen
konuntuustiedostajiin, hand:
"Toivottavasti ballitas tolee pitä«
mään huolen «itä, että oikeus tekee
tehtävänsä ja etta kansalaisten T a ­paus
ja lienki kaduHIa ia joSdsissa
ellei niin tapahdu, oikoa varmat sil-tä,
että jos meidän täytyy ottaa oi­keus
omiin käsiimme, otetaan teidät
panttivangeiksi ja telotetaan ensi-maiseksi"!
. Keskustelusta selvästi ilmeni, et­tä
Ranskassa; on kaksi suurta jär­jestöä
nopeasti kasvamassa — fas-cistiset
"rautadivisioonat" ja kom­munistiset
järjestöt —-joissa piilee
hurjan sisäisen taistelun idut.
Hallitus lupasi ryhtyä ^ I t ä _ tar-teen,
olivatpa antautuneet tekemi­siin
Moskovani kanssa.
Millerand puhuessaan sanoi, että
kun Hanska oli sasr.ut ulkonaisen
vihollisen torjutuksi^ se ei tule su
vaitsemaan kansalaissotaa rajojensa
sisäpuolella. Kaikki maan sisäistä
rauhaa ja turvallisuutta vastaan
suunnatut vehkeilyt on ehkäistävä,
tiukasti vaaitimalla. kunnioitusta
laille ja , vapaudelle.f Katolilaisten
puolueitten johtaja, kenraali de
Castelnau' ylisti näiden uhrien kaa-mo^
kaimpiin toimenpiteisiin estääk- tuneea "Ranskan vapauden J ä sen
suurten siveellisten ja aineellisten
rikkauksien puolesta, raakalaisuu-den
ja ^neuvostohävityksen uhkaa
vastaan". Arveli sen luotituiskun,
joka heidät surmasi, olleen vain al­kua.
Pahempaa oli tulossa, ja hän
kutsui kaikkia kunno;i ranskalaisia
yhdistäti^ff voimansa Ja tarmonsa
taisteluun, josta Ranskan kohtalo
riippui.,. :; ''''
Edustaja Taittingerin puhe kävi
samaan suuntaan. Hän' kehotti
kaiätia läsnäolevia vapnomaan elä­vänsä
ja tarpeen yaatiesssa kuole­vansa
"isänmaan 'puolesta",
. 'Painleve ja hänen ministeritove­rinsa
saivat siinä kuulla aivan eri
hallituksen — ei heidän edusta­mansa
— puhuvan erikoisesti sen
tehtäväksi uskotusta maan puolusta­misesta.
/ 'L;,',' '.V'-:' '-'^
• Uatsiohalistiset sanomalehdet avoi­mesti
julistavat, ettei niillä ole pie­nintäkään
luottamasta nykyiseen
hallitukseen. Toiselta puolen kora-monistilehdet
väsymättä kiihottavat
työväestöä yhtymään "fasdstivaa-raa
vastaan". Kampikin puoli jär­jestelee
pataljooniaah. ,
seen verenvuodatuksen ja kahakoit-ten
uudistuinisen eri puolueihin
kuuluvain aseellisten - joukkioiden
välillä. Tämän lupauksen perus­teella
annettiin hallitukselle edusta-jakamarin
luottamuslause, ja asia
pidettiin päättyneenä, ^ir- *
Uhrien baotajaifetV mielen-
• osotuluena.
Tuota luottamusta kesti tuskin
kahta päivää. Uhrien hautajaispu-heissa
jo hyökättiin hallitusta vas­taan
ja annettiin ymmärtää, ettei­vät
. natsionalistit ota sitä lukuun
laskuissaan.
Hautajaisissa edustivat hallitusra
pää^nisteri Painleve Ja sisäminis^
teri. Scharmedc Siten tahtoi hal­litus
antaa tilaisuudelle kansallisen
merkityksen j»: osottaa ankarasti
tuomitsevansa nuo murhat, joiden
alkusyynä olivat poliittiset ristirii­dat
Matta lieidän läsnäolonsa ei
estänyt puhujia viittailemasta sii­hen,
että vastnonalaisaas näistä
murhista t^ime kädessä lankesi ny-kyiselle
ja sen-edelliselle Ballitnk-
> selle; Jotka eivät olleet kylUn anka*
Pariisi. Ranskan virallisissa
piireissä ei oteta kuuloon Moskovan
selityksiä, että ^uvostohallitus ei
tiennyt kerrassaan mitään Bulgari­an
hirmutapauksista eikä ollut •nii­den
kanssa missään tekemisissä. Pa­riisissa
on ollut ja on paljon koke­musta
kansainvälisestä, Moskovasta
jphde^sta punaisesta propagandas­ta,
ja vaikka ei olisi ollut Bulga­rian
hallituksen esittämiä, todisteita
ollenkaan olemassa, niin täällä ei
kukaan epäilisi Moskovan käyttä­neen
hyväkseen näin otollista tilai­suutta.
Kuitenkin m$'dnnetSän, et­tä
olisi erehdys katsoa Bulgarian le­vottomuuksia
yksinomaan polsevik-kien
toimeenpanemiksi. Maasta pa­enneet
murhatun Stambuliskin puo­luelaiset
näkivät parhaiten voivan­sa
kostaa Tsankovin hallituksene
fupearanlla yhteistoimintaan Mosko­van
agenttien kanssa, ja todistuksia
sanotaan olevan yltäkyllin, että näU
tä on ollut asiassa mukana.
Bulgarian hallituksen "todUtak«et".
Sofia. — , Bulgarialainen poliisi
väittää saaneensa selville, että ka-pinaliittoja
on rahastettu -Moskovas­ta
ja Wienistä. Todistelu on tällai­nen:
(Kommunisti Valtclio Ivanoff, jon­ka
ruumis pari kuukautta takaperin
löydettiin Sofian kadulta, oli isaanut
"ulkomailta" suuria sOmmla. Hän
oli antanut, agraaripuolueen johta­jalle
Burgoffille 310.000. levaa (le­vän
normaaliarvo on noin 20 sent­tiä)
; itselleen häh oli jättänyt 60,-
OOO levaa. Näist^ Burgoff antoi
puoluetoverinsa : Petrinin käytettä­väkö
250,000 levaa, jplsta Petrlnl
li(hetii V l^vba kommunisti-puolueen
Jäsenille Triestiin, pitäen
loput itse. Poliisin arvelun mu­kaan
olivat kommunistit murhan­neet.
Ivanoff in, «päillen ..häntä va­rojen
väärinkäyttämisestä. Erään
pankkiliikk^en apulaisjohtaja sano­taan
vangitun syytettynä kommu­nistien
rahojen välittämisestä; —
Sanana sanaan tuollainen on se "to­distelu",
Meistä nähden se vain tor
distaa, jos on totta, että rahoja on
liikuteltUr^aan ei mitään siitä, mis­tä
ne rahat olivat kotoisin.
Samantapaista on kaikki muukin
Bulgarian hallituksen virallinen to­distelu,
l^levnassa oli poltettu jte-aatteri
ja kirjasto; sitil "luullaan"
kommunistien työksi, "koska kau­pungin
asukkaissa on lukuisasti
kommunisteja". Siltojen räjäyttä-misyrityksistä,
sotilaspatrullien am­pumisesta
y. m. samaten'-"epäillään"
kommunisteja, mutta niinkuin näyt­tää,
vain summamutikassa. /
Venäjän osallisuudesta Bulgarian
hallitus ei — jos tuota kömpelösti
väärennettyä Moskovan kirjettii el
oteta lukuun — ole eittänyt «en ' •'
varmempaa todistusta kuin ettS Bul-'
garian rannikolla oli nähty eräs lai­va,
Joka nähtävästi oli yrittänyt an­taa
merkkejä rannalla oleville hen- , ' '
kiloille. Sen "luullaan" olleen siel- l
lä sitä varten, että olisi vienyt pa­koon
aikovia salaliittolaisia turvaan.
Kun tuota laivaa lähdettiin mootto-rialuksella
tarkastamaan, hävisi se
sumuun ja pimeään. —> Eikös ole­kin
pätevä todistus Neuvostohalli­tuksen
osallisuudesta?- _ _
Snnrvallat pakottavat Balkanin •r9U-':y-l
Uot olemaan rauhasMi^ ^ ^^^^^^^^^^^^^^j^ ^ ^ . ^
^ Pariisi. — Tänne saapuneiden vi-,^ '
ralllsten tietojen mukaan on tilan­ne
Bulgariassa vakavp, mutta el
auttamattoman vaarallinen. Eng­lannin
Ja Ranskan hallituksien ys­tävälliset
varotukset, Joita on lälje-tetty
sekä Sofiaan että Belgradiin
ja Ateenaan, tulevat estämään Bal­kanin
valtioiden välillä syntymästä
pahempia selkkauksia.
f Niinpä on Bulgarian hallituksen
täytynyt peruuttaa kevytmieliset
syytöksensä Jugoslavian osallisuu- v
desta Bulgarian kapinan lietsomi­seen.
Belgradissa oleva - Bulgarian '
lähettiläs on selittilnyl, että mlnfs-terien
syytökset sobranjassa oli lau- '
suttu heti hirmutapauksen Jälestk,
hermostuneessa mielentilassa, Ja oli
niitä "väärinymmärretty".
Nyt suuntaa Bulgaria kaikki syy»
töksensä Moskovaan.
BrItannlasM uhataan ryhtyä Itom-mnBiattvalnojhin...
.—/>>j.v.i.^
Lontoo. — Mornlng Post <tiet&ä
hallituksen aikovan hetimiten rjrh-tyä
tehokkaihin toimiin kommunisti­sen
toiminnan estämiseksi maassa,-"1
Syyksi ntalni^h' Bulgsxlaiir-Jv^^PB*—
riisin tapahtumat.' Hallitukselle tal­laan'
myöntämään sitä varten tarvit- ;
tavat laajemmat valtuudet
Kun Intiassa "kunnostautunutta",
kenraali Raivlinsonla haudattaessa
pidettiin' Juhlamenoja eräässä jLon-' <
toon kirkossa, täytyi tarkastaa pal­kat,
ennenkuin uskallettiin kitk-'
koon mennä, Ja asettaa vankka var­tiosto
estämään asiattomilta henki­löiltä
pääsyn sinne.
Myöhemmin lähetetyssä sähkösa-nomassa
kuitenkin sanotaan, että
Sofian tapahtumien johdosta el ole
odotettavissa mitään tärkelmpää toi­menpidettä
pariamentin taholta.) ,
"Alusta aikain on Bulgarian viran­omaisten
lähettiimlä tietoja polse-vikkien
syyllisyydestä täällä ylel-jsesti
pidetty ainakin suuresti iHotel" '
tuinn", sanotaan selitykseksi.
Nova Scotian laldto
Betco huomauttaa porvareille, että
tämä on luokkataistelua. /
Montreal. —- Bescon presidentti
Wolvin on toimittanut sanomaleh­dille
laajan selostuksen, jossa va­rottaa
porvarillisia hyväntckeväl-syys-
yhdlstyksiä avustamasta ruo­ka-
tai vaatetavaroilla nyt lakossa
olevia kaivosmiehiä ja heidän per­heitään.
Koska näissä yhdistyk­sissä
on pelkästään armeliaisuutta
harjottavia yhdistyksiä, ilman' si­vu
tarkotuksi^, huomauttaa hän, et­tä
tässä avunkeräyksessä nc tule­vat
tukemaan toisia riitapuolta
(jota toinen tarkottaa kiduttaa nä­lällä).
Menkööt nyt työhön, niin
saavat syödäkseen; ^yt yhtiö tar­vitsee
hiiltä; menkööt vaikka kuin­ka
kurjilla ehdoilla. Ehkä saavat
vielä Jonkun sentin säästöönkin
sille varalle, kun tulevana talvena
heitä taas opetetaan nälkää näke­mään.
Jos he nyt ulkopuolisen
avustuksen nojalk. pysyvät poissa
työstä, hankkii yleisö kivihiilensä
Yhdysvalloista, Ja Bescofi kaivok­set
jäävät talveksi kokonaan seiso­maan.
Niin pelottelee TVolvin hyväsydä­misiä
porvareita. Ja arvatenkin mo­ni
sen Johdosta jättää Nova Scotian
hätääkärsivät avustamatta. Tuom­moinen
Järkeily on nopea menemään
porvariin, sillä säästyyhän sekin ra­ha
taskuun.
Mutitenkin on avustus aivan riit­tämätön,
koska paikalliset svustus-komiteat
Jalkasevat surkeita hätä-
Annttronir tehnyt uuden «b-dotuksen.
Sydney, N. S. — Pääministeri
Armstrong on lähettänyt plirikomi-tealla
uuden sovitteluehdotuksen,
jonka komitea kuitenkin muHta
nrtitkitta - on ' hyljännyt. Ehdotiis;
lyhyesti sanoen,' oli semmoInen> efc.
tä miehet palaisivat työhön 10 pr(^
sentin alennuksella kaikista niistä
palkoista, Jotka v;n 1924 palkkatak-san
mukaan tulisivat nousemaan yli
14.60 päivältä. Alempaa palkkaa
saavain miesten palkkataksa tulisi
Jäämään entiselleen,
Piirikomitean puheenjohtaja Mc-
Leod sanoi miesten olevan Jyrkästi
sitä mieltä, että alle 1024 palkka-,
taksan ei ryhdytä työhön, joten ei
tuota sovitusehdotusta voida ottaa
huomioon.
KALLISTA KUNNIAA
Detroit, Mich. — Täkäläiseen
pilrioikeuteen on Jätetty miljoonan
dollarin vahingonkorvausvaatimus
Henry.^ Fordia ja hänen omista­maansa
Dearbom Independfent leh­teä
vastaan. Vaatimuksen tekijä
on asianajaja Aaron Sapiro, joka
on laajalti tunnetta maanVUJelijäin
ja hede^mänkasvattajain myynti-,
osuuskuntien Järjestiljänä kaotti
maan. Fordin lehti, joka ajaa joa-talaisvihoUista
politiikkaa, on se­littänyt
näiden os^oskantien todel­lisena
tarkotuksena olevan elintar-peitten
valtaamisen Juotalaisten kS-^'
sifn, Sapiro kon lienee kansailisov-deltaan
jaotalainen. Sapb» arvioi
lehden UrJotnsten taida IdMneen-s3
miUponaa, doUarfai vahingon a-'
, huutoja, eitä tilanne on epätoivoineji. ^{anajoliikkeeääia.''^^'