Vapaus, May 9, 1925

              Muamtaima. tnakel:. § w— Sai, May „itli, 1925
Canadasta katkesi viimeisen Punikin ilmeEtymisen mtikana
oin kaksi sataa PuniMn tilausta. Eakfii sataa!
AHamiehet, jotka jnari'ovat viimeistelemässä Vapauden le-ittämistä,
ottakoot huomioon tämän seikan. Sillä kabden-sadan
lauksen päättyminen on sentään melkein kuin onnettomuus —
, Punikille, sillä onhan sillä tilaajia ympäri maailman, vaan asian-naiselle
itselleen.
Teille on saapunut jPmjikin osotevedokset, samoin.laput kat­uneista.
Uudistakaa nuo tilaukset ettei tilaaja jää yhtään .leh-ä
vaille. /
Sama huoli kaikille lehdille!
Missä Vapauden tilaus alkaa lähestyä ratkaisevaa hetkeä,
ilee asiamiehen uudistaa tilaus. Ja se lioskee myöskin Punikkia,
aikki Punikin uudistukset lähetetään Vapautejen, josta ne ajoissa
levät lähetetyiksi. ,
Vapauden liike on juuri saanut
akentfcurioikeuderi
lla voi myosbln Icertoa, jsluui j^^^^vähentää. Koneen hinta on
$15pJ0smikaIla rullalla
$175.00 leveäHä reilaHa
.Myyntiveron inaksaa ostaja.
Myö. yl»i kEytelty BURROUGHS YHTEENLAbKUKONE
myy^vSnS., j.
Liikkeitä, jotika tarvitsevat laskukoneitaj Rehotetaan titedus-emaan
osottceHa -
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Bbx 69, SUDBURY, OKT.
BRUCE MINES, OTIT.
; oli kai vielä tuntoon jä-
:un otö Dseannaalta. että ei
äta yhfö iof?nn raskaasti.
CLxxx iCIaait'^onevat perus-nekiri
itseHeen järjestön, Jcos-ipungin
pMvälehti Star jul-tuävnlla
uutisen/.että 3cau-laitaptiolella
on poltettu
jeston merkbitulitusta jö
rertaa yhden viikon. ajalla,
aolessa -aqtista Tcyjlä inaini-rveluita,
että se voi olla
oikasten teloja, mutta sa-luomautetaan,
että Michiga-resa
on millä luja järjestö,
[amiltonissa / ja Torontosga,
n mukaisesti on paljon mah-että
täälläkin voi sanottu
nousta totnuntaan.
tä kai ätä -nähdään Inika
utnu. tervattavaksi sekä saa
avun päälleen. — Se toinen. Ja ja Johnson paanarinsa kanssa.
Otactoznme tyolGokodlcaeRsa t. k.
3 päivänä oli käiöteltävSnä seuraa­via',
asioita: ,-.
Uusia jäs^ä y l i t ^ osastoomme
Alma Tiela ja Otto Jussila. ;
LehtiasKaniiBheBte; ICirsti Kauha-lällö
myönnettfin • 15 dollarin ta­kaus.;
,:. ,
Valittiin fcifcäienkinen komitea
joka menee tekemään kauppaa Soon
osaston kanssa Iculiieeista, jotka jou­tuvat
heille' mitättömiksi uuden
haalin - näyttämin " valmistuessa,
vaan meille ovat tyydyttävät; ko­miteaan
tuli vifittna Oskar Suomi­nen
ja Johnson.
Valittiin näyttämökomitea seu­raavasti:
Kirsti KauTiala, Hilja Poh­jola,
Oskari Suominen, Alma Tie-
«•ea ' fcrasraoferelMn. , Siis S ja
6 p2!?i kestkunts ..fcs-fatasn.
Famppa,
S. Jtr|«stoit <s»aetoilk.
Tilitys BT^ce M,iöes osastoa tä^
hän "inenneisä;" tolieiatei keräysUs-'
toista.- -
Levack
Sudbur/ .......
Bowie, B. C.
Mond
9.40
13.85
4.76
5.40
Yhteensä .„ . . . i " . " - §264.23
Osastoja, joHla on vielä keräys­listojamme
haUuEsain, pyydetään
palauttamaan ne ensi tilassa», että
voimme tehdä lopullisen tilityksen.
Seuraavassa, on luettelo sellaisista
osastoista..
Toronto, Crelghton,. Port Arthur,
Wolf Siding, Quibell, Lake Cateau,
Kummola, Farspite, .Wanup, Ni-pigon,
Sointula, Conmee C. N. E.,
Elma, Coteau Hill, Elspeth, Port
Moody.
Toverillisesti
Lauri Kauhala.
Box 29, Bruce Mines,OnL
WHITE FiSH. ONT.
Vslittiia kaksi fcecMlS» llsil. jär-jestyEJiileMksI,
ArvM SSder?aaa |a
K. Salo.
Uuden haalin svaiai*jBläIat p t l -
tettiia pitää kesäkuun 5 ja 6 päsvi,
siis oikein kaksipäivliset. Juhlan
järjestely; jitettiia huvi-, sgitatslo-ci-
sekä näyttämSkomitealle. , - . . ,
Sen tietämin pitiä että hiistä kak^^^nemmin julkaistuja yht §230.83
dpälväisistä juhlista muodostuu re­päisevän
nautintorikkaat hetket,
kun kerran kolmen komitean järki
läsäytetään yhteen, niin se on sit­ten
kumma etteikö silloin joka puo­li
juhliin nähden tule onnistumaan.
Ajatelkaapa ensiksi sitä seikkaa,
että minkälaisissa olosuhteissa me
olemme tähän asti toimineet En­tinen
kokoushuoneemme on oUut
sellainen, että hädin tuskin olemme
pystyneet siinä toimimaan (tarkoi­tan
sellaista 'toimintaa, jota meil­tä
K. P. osastona vaadittaisiin).
Siis puutteellisen "pieni, jotenka i l ­tamien
kuin myös muittenkin juh-lain
järjestäminen on tuottanut
puutteellisia tuloksia ja näin ollen
agita^ionUlinen merkitys puolueem­me
hyväksi ja yleensä koko työväen­liikkeen
eduksi,' jäänyt tiseammin;
toisarvoiseksi asiaksi Mink^h-»
den? Juuri sen tähden että van­halla
kokoushuoneellamme emme o-i
le pystyneet sanottavasti 'toimeen­panemaan
muuta kun tanssitilai-sutjksia
ja joskus vähän ohjelmaa j
runo, laulua, kertomus jne. Se
aikaavoittaen on 'iruvennut kylläs­tyttämään
.useampia; yksi ja sa­ma
ohjelma aina Ja näin ollen kun
leväpeiäisyys pääsee vallitsemaan
Joukoina, niin silloin myöskin vel­tostuu
puolueemme agitatsionilli-nen
kasvatustyö kommunistisen
aatteen tulkinuMsa joukkojen ylös
herättämiseksL . „-
Mutta nyt on asiat toisin. Bru-cessakin
seisoo ajanmukainen työ-v&.
enhaali, siia näyttämön kanssa.
Se Avaa ovensa yleisön käytettä­väksi
InokkataistelumerkeaBsä. ja
sen seinäin sisäpuolella tullaan jn-listaniaan
tinkimätöntä .totuutta
kommunlstiBen liikkeen hyväksL
Meillä on siihen nyt hyvät edelly­tykset.
EnsikBikin haalimme. si­jaitsee
kauniilla paikalla aivan jär­ven
rannalla, mikä avaa imtä moni­naisemmat
huvit juhlavieraille.
Kaunis hiekkapohjainen ranta sekä
yleensä kaunis n^olaa lehti- ja ba-vumetsineen
nuornoslnihertelua var­ten,
'nauttiaksensa luonnon ihanuuk­sista
päivän .heltämxoillään ollessa;
sitten taas illan tullen .Baapuahaa-lille
kuulemaan ohjebnaa ja .pyö­räyttämään
taoBsikBi. Toiseksi t i ­la^,
ahtautta emme tarvitse niyt pel­jätä
Ja nälkäJBep vatsan voi tjT?-
dyttäk avarassa ravintolassamme,
jonne. tulemme valmistamaan kai-kehlaifset
-^herkut eeTcä vahvempaa
raöfaalajia niin paljon, että ei,tule
loppumaan. Sitten tuo ihmeellinen
asia, joka Tmnrinnikin on tosi, että
brucdaiset sHIoih itsö esittävät kap­paleen
myös, vaikka juljlakappalet;
ta on päätetty pyytää Sioon tove­reilta.
STis pitäkääpä vieraspaik­kakuntalaiset
Brucen uuden haalin
avajaisjuhlat mielessänne ja saa­pukaa
joukoilla silloin juhlimaan,
ja samalla-Juomaan innostusta Bru-
Ke«a tekeo myoa taloaan täällä
joen varrella, vaan silti näkee usein
lumihiutaleita lentelevän, ja aamtii-sin
vesilammikot jäähileessä."'
Touon aika pn taasen tullut m,aan-ahertajille,
vaan el näy olevan heil­lä
kiirettä kuin maa ei ole suotui­saa
vielä kylvää.
Me maanviljelijät syksyn tullen
odotamme uutta kevättä siinä toi­vossa,
että satomme olisi suurempi,
vaan tulos on aina sama. Jos sa­tomme
näyttää meille lupaavalta
niin emme saa palkaksi ikuin rah-naisen
ruumiin, sillä kapitalistin
rautainen nyrkki ^tsii maan joka
kolkan; siksi tunnemme velvollisuu­temme'
olla käsji Mdessä teollisnus-toveriemme
kanssa ja yhdessä pois-,
taa tämä nurinkurinen yhteiskunta.
. Osaäton buvitoiiaikänto kokouk­sessaan
päätti pitää oikein "basket-ti"-
iltamat 16 p. tätä. kuuta. Koet­takaa
nyt jnuijat, ja tytöt tuoda
"keeki" tai "basketti" matkassa,
niin luulen että siellä on bauskuus
jokaisen; toverina; Vapaa sisään­pääsy
ja soitosta huolehtii Eino
Salonen. Siis kouluhuoneella ta­vataan
kello S . ' '
Huvitoimikuntalainen.
keiijuililB roejinesisä. M.mt*Ms j l r -
j€st«:lyii tehtiin kesätolmintsia var­ten,
mutta ne ovat vähemmin t i r -
k«itä, joten jätän ne maimtsemat-ta
ja sen ^jaan pari eaoaa
Vap^pujuhlistis, jotka onnistuivat
yli toiveitten, kun ottaa lukuun,
että ylituvan ukko oli mitä ilkeäm-mällä
tuulella, koko päivin lähettäeif
aks märkää lunta ja hyvänlaisen
tuulen säestyksellä. Siitä huolimat­ta
oli väkeä kertynyt jo päivälE
kohtalaisesti; luku lisääntyen illalla
niin että ovOippuja myytiin pitkän
matkan toista sataa.
Ohjelmasta oli huomattavimpia
puhe tav, HelinUtä sekä joitakin
hyvästi valittuja runoja ja myös
lauluja esitettiin kohtalaisella me
nestyksellä.
Illalla sitte esitettiin yhteiskun
nallinen näytelmä "Yksityisomai­suutta".
Esitys sujui meidän aloi­hin
nähden mainiosti, varsinkin tov.
Arent miljuneerinä qli hyvä, vaUcT
ka samaa voisi' sanoa toisistakin.
Olinpa kokonaan unhottaa nuoret
"Jehuttaret", jotka esiintyivät- ensi
kerraij, esittäen kaunomarssia sol-l^
on säestyksellä. . SUlä lailla tytöt
pitäkää päälle vain kyllä teistä vie
lä tulee nimenne arvoiset.
"Jehut" kuulemma pitävät taas
sellaiset repäisevät iltamat kun ai­noastaan
"Jehut" voivat p|tää tä­män
kuun 10 p. Tilaisuudessa esi­tetään
näytöskappale " E i 80>dntoa
ilman uhria" kolmesäa näytöksessä.
Siellä taas tavataan.
Kirjeenvaihtaja.
BEAVER LAKE, ONT.
fCokousasiolta. Lorne Farmarien
yhdistys (Beaver Balien erotettu
osasto) viime koTcoifeessaan päätt"
muun muassa seuraavista asioistai:
Keräyslista'New Finlandin osas­tolta
otettiin huomioon ja vefittäin
kaksi kerääjää.
HyySksyttiin voimisteluseuTa **Je
hun" roaanostosuunnitelma mitta
läajsia urheilutenttää varten. ,
>Luovntel*iin ?100 dollaria Suliisi
komitealle käytettäväksi kesäjuhla-kappaleiden
ylöspanoa .varten.
, Valittiin puislokomitea^ joka tu­lee
huolehtimaan, että -viime iesänl
ostettu^ lisämaa haalinvieressä tiilee
puhdistetuksi; puut seka pensaat
harvennettua ja puisto jäiTEBtykseen
ä kieltävän vastauksen, hci-edeHeen
'faorjuessaan.
mitä suurin erehdys luulla,
dän < ehdotuksemme ei vielä
ätty, että._ "Demokraattinen
lukokous" vo! sen vielä hy-
Sovittelnebdotnlsen tekS
puolueille; muuten sitä ei
itukaan tehdä. • Puolueet
t sen; '.*T5emokraattinen
lukokous'* on vain • neuvot-
13 eikä mitäänmtrata. Ei
»htaa yhtä seikTiaa: siinä
edustettuna vallanTnimouk-kansan
enemmistö, köyhin
roitunein' talonpolkaisväes-n
känsän vähemmistön neu-kous,
tätä ibneistä totuutta^
nohtaa. Olisi mitä suurin
itä suurinta parlamenttaa-ettyneisyyttä
meidän ^ puo-pitää
"Demokraattista
ukokousta" parlamenttina,
kakinse ehkä julistaisi i t -
rlamentiksi,, rvallankumoulc-ivaltaiseksi
parlamentiksi,
itenkaan mitään ratkaise,
tapahtuu sen ulkopuolella,
ia Moskovan työläis-osissa.
objektiiviset edellytykset
onnistumista varten övat
- • On olemassa aivan eri^-
illinen tilanne, jolloin, vain
»itokas ikapinamme voi tch-kansaa
raatelevasta hor-
• tuosta ] maailman . tus-
JBta seikasta; jolloin vain
oitokas kapinamme tekee
lankumousta vastaan täb-
^srauhan hankkeista, te-löpun,
«Jtftt/ että .tarjoaa
•taydöUisempää, oikeaden-
>aa" ja pikaisempaa rau-laa,
vallankumouksen liy-lialön
vain. meidän pao-suoritettuasn
-voitollisen
M pehjstea P i ^ n , aHä
» rauhantarjonksemme hy-meka
^aa. ©des vHiraiihsÄ,
Jnautnniine *'
fii». silloin me joudumme sotapuolu- vallankumouksen pelastamiseksi, et-eiden
etunenään, sirioin meistä tu­lee
kaikkein "sotaisin" puolue, sil­loin
me 'alamme Mydä^todellista
vallankumonksellista sotaa. Me
otamme pois kaiken leivän ja Icaik-ki
saappaat kapitali^ilta. Me' jä­tämme
heille leivänlcuoret, me pu-emme
heidät virsuihln. Me annam­me
kaiken leivän ja k ^ T d jalkinieet
rintamalle-" • •'•
Ja silloin meiltä ei Pietaria oteta.
Todellisen -vallankumouksellisen
sodan voimanlähteet/niin aineelliset
I-uin henkisetkin, ovat Venäjällä vie­lä
erittäin suuret: 99 mahdollisuut­ta
sadasta puhuu sen puolesta, että
saksalaiset antavat meille ainakin
välirauhan. Ja välirauhan saami­nen
tällä hetkellä •merkitsee koko
maailman ^ voittamista.
Ollen tietoisia siitä, että Pietarin
ja Moskovan työläisten on ehdotto­masti
noustava kapinaan pelastaak­seen
vallankumouksen ja pelastaak­seen
Venäjän jonturojasta molempi­en
liittolaisryhmien imperialistien
"erityisesti" jaettavaksf, täytyy mei- Jumisiin, €s*errien ja * mendjevikki^
dän ensinnäldn muodostaa oma tak-^en .epäröiminen on eitä äärimsiil-tiikkamme
Neuvottelukokouksessa leen. piinannut. Me katkaisi
kehittyvän kapinan edellytyksiä vas- lopullisesti välimme näiden puolnei*
taavaksi.; Ja toiseksi täytyy meidän den kanssa,' sillä ne ;ovat pettäneet
paikka, siellä ovat elämän liermot,
osottaa, ettemme :ainoastaan .sanois­sa
tunnusta oikeaksi sitä Mandn
ajatusta, että iapina täytyy ottaa
taidon kannalta.
Meidän täytyy Nenvottelnkokonk-sessa
heti liittää' bolsheviikit lujaka
ryhmäksi, tavottelematta suurta l a -
kumäärää, pelkäämättä jättää-hor­juvia
leiriin: he ovat siellä enem­män
hyödyksi vallanknmottkafin asi-
'alle, kuin jos he olisivat jfaättaväis-ten;
horjumattomien taistelijoiden
leirissä.
Meidän täytyy laaäa lyhyt' boTs*
hevifckien julistus, painostaen siinä
tnitS pontevimmalla tsvafls sitS,^ et­tä
pitkät' puheet ja yleensä "pu-ta
täydellisen eron tekeminen por- siellä on vanankumouksen pelastnk-
nvkvisen hallituk- sen lähde, siellä on Demokraattisen
Neuvottelukokouksen Hikkeeliepano-volina.
piellä meidän täytyy tulisissa ja
intohimoisisfea ptlheissa sellttkä oh
jelmaarome • j a asettaa Icysymya
näin: joko 'Neuvottelukokous täydel­lisesti
hyväksyy sen tahi — kapi­na.
Keskitietä ei ole. Odottaa ei
voida. Vallanfaimouj» TiävlaS.
V Asettaen JcyEymyiscn^^^a^^ kes­kittäen
koko rylunämme tehtaisiin
ja kasarmeihin me osaamme löytää
pikcÄan hetten iapinan aiJSanniseen.
Ja jotta /suhtautuisiinme: kapi­naan
taidon fcannalta, täytyy •mei­dän
samalla kertaa, helkekään vii­vyttelemättä-
jäljestää ; kapinalltsten
joukkoje»: el&nnta, jakaa voimam­me
edessä -olevia tehtävä varten,
lähettää : uskolliset rykioentit tSr-keimpiln
iohttin, pipärSr^
terin teatteri, vallata PietarirPaar
valin linnoitus,. vangita yleifiesikrön-ta,
lähettää apseerikoululaisiä ja
villiä ^ divifrfoönaa vastaani; sellaisia
jouldcö-psastojs, jotka mieluummin
sortuvat knin päästävät vihollisen
etenemään kaupungin keskusosin;
meidän tSyfyy mobilisoida aseistetet
työläiset, Icuteaa heidät epätoivoi­seen
vfiraeisecn^^^^^^te^
tää fceti sähkolennätin-J
laitos,'; sijoittjia oma liapiftsilineniefi»
kuntamme k&kaepaheUnmgmmT
heisyyfeen - j a siten tulla ipjohelinyli-teyiecn
löil^en tebtaittei^^
«h rykmenttien,
kohtien ian&sa. Joissa käydään sseel-
Jiste tatstelua jne.
' ' 'yH&Ieva:' vön' • "tietysti''vyaii} jvyesi-merÖi,
se' on sanottu vain «ea sei
kan >::}mvsämii^^ • että
sykyhetS^llS <on mahdotonta pysyä
os^Bi^saa m
Variston kanssa, - nykyisen • hallituk
sen täydellinen -riralta poispanemi­nen,
täydeHi^n pesäeron tekeminen
Venäjän "erityistä" jakamista vai
mistelevien englantilais^ksalais|en
imperialistien Icanssa on ehdotto­masti
välttämätöntä, että koko val­lan
on vHpymätfö jouduttava val­lankumouksellisen
demokratian kä­siin,
jota johtaa proletariaatti,
- li^eidän juEstnia^amme täytyy
tämän johtopäätöksen olla mahdolli­simman
Jyhyessä, ja; selvässä muo­dossa,
yhdessä semsass^n ohjelma­ehdotusten
kanssa: rauha Icansoille,
maa talonpojille, kapitalistien hä­vyttömien;
voittojen takavarikoimi­nen
ja heidän harjoittamansa -jul»
kean tuotannon turmelemisen est^
minen.
Minkä lyhempi ja selvempi julis­tuksemme
: on, sen parempL Siinä
on vain selvästi, osotettava vielä
kaksi erittäin tärkeää ktAtaa: kan­sa
on perinpohjin kyllästynyt hor-vallanknmouksen.
Ja toiseksi: Tarjoten heti rau­haa
ilman valtauksia, tehden heti
vaUt selviksi löttolsis-imperialisticn
ja kaikenlaisten imperialistien kans­sa,
me saamme viipymättä joko väli­rauhan
tai saamme aikaan sen että
kciko "vailankumouksellinen työväki
siirtyy Ennättämään puoloetusta ja
todella oikeudenmukaista, .todella
valhfnkumouksellista sotaa, jota käy­dään
vallankumouksellisen työväen
johdolla.
' Luettuamme tämän juIistakBen«
kehoitettusmme, päättämään, eikä
puhumaan/tjbimimaas^'eikä Jdtjoit'
- . - - laiaaanpäätS8lanseIroia,.<>n meidän -
i vHirauhaa, ^eef^-eivSt ole psSSansaoV että "riJ- lähetettävä kifko lyhmämaae tehtai- o^Mi»«aa Vianauknmoakaelle, jos
'pu«lustaj&-pyjmlton taimaid on vSitsisätoa ^ ja ^ssaxaelHn: deBl on seä Ic&pinsa taidon ksanä!t&
Suurkaupungiii toi­lauksia
Täällä suurkaupungissa aina ta­pahtuu
yhtä ja töistä sellaista, jo­ka
tavan takaa kiihoittaa niistä toi­lailemaan,
että ulkopuolella olevat­kin
saisivat tietää mitä täällä kul-lostikin
tehdään.
Kaupunkiin on jo monta, vuot­ta
sitte rakennettu komea Ontarion
hallitustalo, jossa asustavat ne hqir-rat,
jotka raHärittolevät miten ja
mitä täällä Oiitariossa kullostikin
saa tehdä. Siis jo senkin vuoksi,
on. tämfi; 8uurkau)?unkimme merki-,
tyksellinen, koska lakia säätävä hal­litus
täällä asustit.
Nykyisin ovat tämän maakunnan
hallituskohe^stoBsa -istuvat herrat
hikoilleet siitä, miten paljon kan
nattaisi ottaa veroa -ijeljän prosen
tin vahvuisesta oluesta, jota kohta
OBtariossa aletaan myynhän. Vii­meiset
julkiset tiedot ilmoittavat,
että he ovat päässeet ykeimiölisyy-teen
veron suuruudesta. Veroa kan­netaan
12% fiet^ttiä gallonalta ja
sitte'veron todelliset maksajat saa­vat
olutta vählttäisoston kautta vii­dellä
fientölä lasin. Paljon ; aikaa
ja paperia tuhlasi tuo hallituskp
neisto sanotustakin vcrokysymykses
tä, jota ensinnä suunniteltiin vii
deksikymmeneksi' sentiksi -i^lonal
ta, thutta. näiden suurien hallitus-herrojen
Ja oltittehtailijoiden edut
«vat kokonaan yhtäläiset, joten ei
sitä omaan luokkaansa kuuluvien
liikevoittoa sovi kovin suurilla sum­milla
nipistää, sillä heihin se loppu­kädessä,
koskee. Oliien koko kus­tannukset,
niin teko kuin myyntiku
lutkin jaa itse aineen maksaa kyllä­kin
sen varsinainen kuluttaja, mut­ta
Iculutus olisi luonnollisesti ollut
pienempi, jos lasin hinnaksi olisi
asetettu aikaisemmin 'suunniteltu IS
taiilO senttiä.) Herrain oluttehtailijoi-den
etua ailm^lä pitäcnon siis iFer-gusonin
hallitäs. ratkaissut tämän
paljon puhutun ^udelleen järjeste­tyn
olutkau*pan. /:
Toisena pulmallisena kysymyksenä
on hallitusherroilla ollut työttö­myyskysymys,
jonka liittohallitus
on' aina lykännyt heillo silloin, kun
maakunnan nälkääkärsivä työväestö
on vedonnut liittohallitukseen pyyn­nöllä^;
saada mahdollista avustusta
maakunnan sellaisille asukkaille,
jotka työttömyyden, tähden ovat
näkäkuoleman partaalla.' Nyt t i i -
me kuluneet päivät Ja viikot ovat
herrat kuluttaneet aikansa laske
maila kuinka monta työtuntia olisi
voitu teettää niillä varoilla, joilla
työttömiä on ' avustettu, juuri
rakenteella olevaan - hallituksen vi
rastorakennukseen' Torontossa. —
Vaan koska avustus, jolla maakun-tahollltus
en &«mstanut nykyään
vallalla olevaa työttömyydestä joh­tuvaa
hätää, on ollut hyvin mitä-tSntä,
on tuo laskeminen merkin­nyt
vaan sitä että siihen on saa­tu
haudattua taasen täUä kertaa
työttömien avnstuskysymye. Jolle
kerrat toivovat alkavan kesän kas­vattavan
nurmen päälle, ja niin
ollen , ovat' he vapautuneet onnelli­sesti
tuostakin kysymyksestä.
* Siltä varalta ettei vaan heidän,
halli^ssessa olevien keskuudessa
Ja loistfiMaastä omisti.'
Maakannun toisen merkkitapaus.
Canadan TySvSLeapuolueen Ontarion
osaston edustajskokouksssea isaim-me
me tyliEiset kaulia • ja • nihdä
sen alennustilaa,. mihin -ovat jou­tuneet
soslÄHdemokraattisen maaii-mankatcomuksen;
omaavat: työläiset
He tuossa -.'pldety»! . k<?&ouk»eg«i'
vanhoillisen ammatillieesti Järjesly-neen
työväestön edastajten kanesa
parjasivat valknkumouksellista työ­väestöä,
heidän yhtymäänsä, mitä
katalamraalla tavalla. Loisto-osan
esitti kaupungin tunnetuin ja koko
paljon Itautta maan timnetu sosoali-demokraattl
Jim Simpson, joka vuo­sikymmeniä
on esiintynyt työläis­ten
järjestäjänä, kiihoi^nut heitä
taisteluun kapitalistiluokkaa vas­taan.
Ja nyt kun tulee kysymys
todellisesta taisteluliikkeen muodos­tamisesta
sanoo tämä esim. ^äin:
"minusta el tule kommunistia, vaik­ka
kommunistit kuulan ampuisivat
.rintaani." Hyvin sanottu, ja vie­lä
paremmin todennettu se tosi-
'asla, ettei todellisen taistelujarjcs-tön
muodostamisesta kapitalismin
kukistamiseksi ole ' kysymystäkään
täkäläisten sos. dera. puolueen rip­peiden
kanssa. Kokouksessa he,
SOS. dom. edustajat, kuitenkin sai­vat
ansaitun löylytyksen. Selvällä
tavalla paljastettiin ne kefnot, joil­la
he ovat valmiit avustamaan ka­pitalistisen
järjestelmän olemassa
oloa.
Suomalaiset sosialidemokraatit e-dlstämäsBä
kansalaisten keskuudes­sa
asiaansa. ; Fitchburglssa ilmes­tyvää
suomalaista sanomalehteä
Raivaajaa on viime kuluneina päi­vinä
jaettu kaupungissa. Varsin­kin
alhaalla kaupungilla, jossa ^-
jaitsee useampia suomalaisia asun­to-
jo ruokataloja, tapasi allekir­joittanut
criiän työläisnaisen joka
ohikulkeville suomalaisille pisti leh­den
käteen. New Yorkin' Uutista
ja Canadan Uutista on tavattu aika
ajoittain Jakaa kaupungissa. oleville
suomalaisille Ja njrt on BIIB Rai'
vaaja alkanut itseään tekemään
tunnetuksi sam&lla tdvallo.
mfnkäänlaists jokapäiväisen leivän
puoiett^ alkali Umpia, kohottaa
mätkayttlvät he .omia palkkojaan
useammidla tuhannella. Siihen heil­lä
kyllä oli varoja.' El yhtään ol­ut
> kysymystä siitä, miten Tm>nt&
työtuntia siten kBlotetuiUa, varoH'
la olisi voSfes teettSS rakenteella
-olevaan hiMtaksen .vimsS^raken'
nukseen. Ntnn huolehtfrat hat&t
Tietysti on unhoittanut jjc syyt,
miksi suomalaiset tyÖIUiset Toron
tossa: ovat hyljänneet Raivaajan.
Lehti aikoinaan palveli rehelliseBti
työläisten asiaa j a isllloin se sai Ja­kamattoman
kannatuksen osakseen.
Ei sitä tarvinnut ilmaiseksi jaella
jokaiselle vastaan tulijalle. Mutta
nykyään on lehti Ja oen tolmiftö-jat
vajoamassa yhä cyvemmällo ali-hen
leiriin, jonka tarkoijtukeena
on ollut koko Amerikan suomalais­ten
täällä oloajan vastustaa kaikilla
hälkäUemättömillä keinoilla BOBIB-llstlsen'
valistuksen tekoa ja sen
levenemistä Amerikan suomalaisten
l^eskuutecn. Sen leirin kansaa «n
Ilaivaajaa toimlttavot herrat alka­massa
yhteistoiminnan, jollo , he
parhaiten . suomaloisille työllfiisOte
osottavat, ettei heidän tarkoituk­sensa
enää « l e keholttaa suomalais­ta
työväestöä järjestymään Ecllal
secn puolueeseen, jonka tarkoituk­sena
on hävittää kapitalistinen riis­to
Ja sorto. Nyt he alkavat^ vei
Jeillä niiden kansallisten promi­nenttien
kanssa, jotka aina ja ikaik
kialla ovat ilmiannoillaan ynnä
muilla keinoin kääntyneet hallitus-virkailljoiden
puoleen, ilmfiantaak-eeen
suomalaisen Jfirjestynoeh-^'työ­väestön
rehellisen suhteen tämän
maan Järjestyneisiin, työläisiin. Mi­ten
monta palstaa Raivaaja aikoi­neen
kirjoitti noista eamaisista kan­sallisista
kätyrljoukoistaV Jotka md
ncllaisine eri nimineen toimivat A
roerlkan euomolaisen väestön kes­kuudessa.
Nyt on Raivaajan' toi
mituksessa olevat alkaneet rakenta­maan
"yhteistä siltaa" näiden en
ncn parjaämlensa ' juudasmaisteh
kansallisten ryhmien kanssa, joiden
tarkoituksena on koota Amerikan
suomalolset yhdeksi kokonaisuudek­si
Ja sen kokonaisuuden kautta pa­remmin
tehdä tunnetuksi kotimai­nen
"arvossa pidettävä iahtaritosa-valta".
Hiljattain ilmestynyt New
Yorkin Uutin en kirjoituksessaan
"Keskusjärjestö" täydellisesti i l -
maisee sen, että Raivaajan ' toimi­tuksessa
olevilla sosialidemokraateil­la
on yhteistoiminta käynnissä näi­den
kansaillsIcD kamasaksojen kans­sa.
Kirjoituksen kohta, jos.ga mai­nitaan
melUe canadalalsille hyvin
tunnetun Mooses äahlln nimi; kuu­luu
näin:
"Tähänastinen keskustelu tästä
järjestöstä, \^|kka se toisinaan on
tahtonut kuohua yli äyräittensä, ei
sulokaftn ole ollut vahingoksi, sillä
se on herättän:^ kcskuBtelunaihet-taykfiinpä
sosialistisissakin plireis-
MinuUe on huomautettu siltä
taholta, että hekin ovat Amerikan
suomalaisia ja haituvat myöskin o l ­l
a mokana kaaBallisepsa työssä. V i i ­meksi
kavi luonani Moses Hahl, hän
r'.;'Kirssi M.
•Dollarista
LXHETVSKl/LUT.
40c mhetykslstS äUe fSO.OO,
&0c lähetyksistä $Sd~$S9.99
asti, I6e läbetyksMt $60.00
--$39.98 ja $1.09 kaikilU
$100.00 taikka sitS suurem­milta
tälictyksiltä. SShkÖsano-msIähetykslUe
on kulut $3.50.
Torontossa ottaa rahaväll-tykslä
vastaan S, G. NEIL,
957 BroadvIow Ave,
Sudburyssa Ja ympäristStlä
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri*
koisknrsoi*.
' '..L«iva|>|l«$ta|i eayydiLga.
Tiedootaficaa pl!«tti«ftlo!ts.
VAPAUS •
Box 69.. Sudbury, Ont
mo olekaan yhtä mIeltU, niin siitä
huolimatta on. meillä paljon niitä
asioita Joissa meidän Amerikan
suomalaisten tyytyisi Iculkea käsi­kädessä.
Yhteiset etumme vaativat,
sitä' lausui Hehl, Helttäkäflmme
aatcsuunnat {letkeksi syrjään ja toi­mikaamme
kaikki yhdessä, olkoam-mc
edes siinä yksimielisiä, että tun­nustamme
meillä olevan saman Isän­maan,
eamfin Jumalan. Keskus­järjestön
tarkoitus on luoda Arne»
rikan suomalaisista yksi kokonai­suus,
kaataa ne välialdat Jotka vuo­sien
kuluessa olemme rakentaneet.
Sanotaan että Anverlkan suomalai­sia
on^ lähommäB neljäsatao tuhat­ta.
Ajatelkaa kuinka paljon mo
voimme vaikuttaa Isänmaahan ja
maailmaan Jos me kaikki toimislm'
TOo yhdessä.
''Niiden henkilöiden tarkoitus.
Jotka keskuBJärJefltöä ovat alkaneet
puuhata, el suinkaan ole ollut sii­tä
ketään syrjäyttää. Päinvastoin
on ollut toivona että kalkki Arno-rikan
suomalaiset-tulisivat, mukaan.
Jos EOBlallstIt volltsevpt. myöskin*
edustajan löhBn yhteiseen kokouk-eeen,
niin me Ilolla Isäntä terveh­dimme.
Lausumme sen tolvomukr
cen, otta he valitsevat ainakin yh-:
den edustajan. Huomautettakoon
että nämä henkilöt,' jotka nyt ovat
esitetyt keskusjärjestön perustajik­si,
eivät vaittäiaättöm&stl tulisi eli-yhtämlttalBcsti
toimimaan, vaanc
he' volitsevat sellaiset henkilöt, jot-^
ka tulevat Jäämään vakituisiksi toi­mihenkilöiksi,
r Miten he- no vsliij;-
sevat t kansanäänestykselläkö, vai
muuten, on höidän asiansa. An­namme
.hoUIe vapaat kädet siinä
suhteessa. Pyydän ottii Päivälehti,
Amorlkon Suometar, Pohjontähti Ja
jRalvaaJa ottaisivat tämän palstoU-Icen
lukljainsa pohdittavoksl.
Toslkansalllsclla kunnloltuksello,
Kalle Potti,"
Ylläoleva. lainaus puhuu itsepao»
lestaan ja selvästi todentaa sen, cfc.
tä Fitchburgin noökcla^a on alet-tu
kansallinen yhteistoiminta. Maa»
perää on pistetty kypsäksi teke­mään
mies, joka Canadon fiuoma-loifitcn
Järjestyneiden tyBlälsten
mielet on ikuisiksi ajoiksi itselleen
saattanut viharolollseksl. Sillä Moo­ses
Hahl sai tilaisuuden Canadon
suomalaisten lehtllilkkeessä opetel­la
sanomalchtlmiehckei Ja kirjaili-
Jaksi, siltä palkkioksi Järjestyneille
työläisille asettua hän Julkiseen yh­teistoimintaan
järjestyneiden työ­läisten
vihaajien kanssa, Joskin k o ­ko
sosialldemQkraattincn liike on
sitä, vaan toisissa kohdissa hiukan
peitctymmässä muodossa. , Mutta
Amerikan cuoroalalBCt nosket näh­dessään
oman häviönsä lähestyvän,,
liittoutuvat niiden matalamielisten
ainesten kanssa, joiden tietävät
parhaiten käytettävissä olevin kei­noin'
voivan vostustaa rehellisien
miomalaisten työläisten kuulumista
vallankumouksellisen työväenliik­keen
yhteyteen. VaUankumoukeel-lisen
toiminnan vahingoittaminen on
ollut heidän 4empltyöt3än viimei­set
viisi vuotta, Josaa työssä ho
kuitenkin vaan kalvavat, hautaa It­selleen,
Ja niin tulee käymään
huolimatta siltä, vaikka liittoutuvat-kin
kantoflisten eillanrakcntajipnr
kanssa, Amerikan suomalaisiUs
vallsnkumoukselllsilla työläisillä on
'Orvanaan kansainvälinen tySvaes*
tö* — Folsu, /
ei ehkä tullut aivan s i ^ varten, Tilatkaa öinOaS-matta
puhe kumminkin SoHttai «ii- taSH S6lvlä lUOkkataiS-hen
j a Mn ilmeisesti oli lämmen­nyt
keskusjärjestön ^rasAam&elle'.
'VaiMEs k&Msm aatesoBDniEaa
fcelun ksmialte okm