Vapaus, July 8, 1929

              Maanantaina,: lt^äl&^ ^p:nä — MOIL, July 8
II
I
Imperialismi kapitalismin uusimpana kehitysvaiheena.
Kirjoittanut Lenin {V. I. Uljanov). Suomennos. Kus-tantanut
Amerikan Suom. Sos. Kustannusliikkeiden liitto.
144 sivua. Hima 45 senttiä. Saatavana lehtemme kirja­kaupassa
ja kaikilta lehtemme asiamiehiltä.
A
Vastikään suomenkielisenä Amerikassa kustannettu koulu Le­ninin
kirja on kirjoitettu, kuten alkulauseessa sanotaan Sveitsissä
keväällä 1916, maailmansodan parhaillaan riehuessa, hetkellä jol­loin
Toisen Intemationalen romahdus oli jo selviö, ja siten että
kirjaa voitaUiin levittää Venäjällä tsaarin laillisten olojen alaisena,
mutta siitä huolimatta nimessä mainitusta aiheesta sellaisella sel­vyydellä
ja johdonmukaisuudella, että sen opetukset ja johto­päätökset
vieläkin ovat arvokkaat niille lukijoille, jotka tahtovat
tutustua imperialismin luonteeseen. Tähän painokseen on otettu
kirjoittajan esipuhe ranskalaiseen ja saksalaiseen pamokseen vuo­delta
1920, auttaen lukijaa käsittämään ja ymmärtämään niitä
kohtia mitkä sensuuriolojen takia kirjan alkuperäiseen asuun ovat
Jääneet vertauskuvallisuutensa takia vaikeammin tajuttavaksi.
Tämä tutkielma "imperialismin talouden peruserikoisuuksien
yhteydestä ja keskinäisistä suhteista" on sangen arvokas lisä suo­menkieliseen
marxilais-leniniläiseen kirjallisuuteen. Sen tulee olla
jokaisen luokkatieloisen työläisen lähdekirjana käytännöllistä työ­tä
varten, varsinkin nykyisellä hetkellä, jolloin sodanvaara käy
yhä likeisemmäksi ja kiertämättömämmäksi.
Tämä Leninin teos lähtee kapitalismin kehityksen kuy5aj|ii-i
sesta siltä ajaijaksolta, jolloin ensimäiset monopolit alkoivät^e-^ ^ '
hittymään j a joiden rinnalla vielä oli vapaata kilpailua ja "puh­taita"
itsenäisiä yhtiöitä. Kun halutaan tutustua johonkin aihee­seen,
niin täytyy tuntea sen kehityshistoria. Tutustuaksemme ka­pitalismiin,
niin on luettava ja tutkittava Marxin mukaan kapita­listinen
tuotantotapa sellaisena kuin .se Pääomassa esitetään. Im­perialismi
on kapitalistisen talouden viimeisin kehitysaste. Ver­tailun
vuoksi mainittakoon, että eräs aikaisempi "Amerikan Suur-valta""-
teos Icuvailee Amerikan suurvallan kehitystä, tekemättä tar-kernpöa
rajaa näiden kapitalismin sisäisten kehitysvaiheitten vä­lillä.
Leninin mukaan kapitalismi muuttuu imperialismiksi Euro-passa
vuosien 1900—1903 pulien jälkeen jolloin kartellit ja trus­tit
muodostuvat yhdeksi koko taloudellisen elämän perustaksi,
jolloin trustit kasvavat rahapääoman alaisiksi ja jolloin pörssi
hallitsee^ täydelleen hallituksen. Leninin teos sisältää analyysin
!"P'^'^^!f"'™^?^^^y^*^" ^äi^^JSta, luonteesta, rappeuttavista teki­jöistä,
väittelee Kautskyn kanssa ja kumoaa ne, arvioi oikein siir-tomaakysymyksen
ja kritisoi imperialismin oleellisimmat piirteet.
Kävisi liian pitkäksi kosketella kirjan oleellisimpunja nykyi­sen
tilcn kannalta varsii^ tärkeisiin puoliin. Kirjan sisällön^ kaiken­puolinen
selostaminen käy vaikeaksi jo senkin vuoksii että se on
kirjoitettu Leninin tapaiseen tiukkaan mutta kansanomaiseen tyy­liin,
jonka lainauksetkin toisista teoksista ovat harkittuja ja täyte­läisiä.
Tunteakseen kirjan johtavan aatteen täytyy lukea koko teos
ja muita apukirjoja ja teoksia kunkin yksityisen kohdan taikaa
väitteen selostamiseksi, joista kaikista kirjan lopulj^, on hyvä 4ja
yksityiskohtainen asialuettelo. Amcrikalaiselle lukijalle tarpeel­lista
ainehistoa löytyy runsaasti käsillä olevassa 'kirjallisuudes­samme.
Teos jakaantuu seuraaviin lukuihin: 7
Esipuhe,
Alkulatise,
Uusi kapitalismi.
Tuotannon keskittyminen ja monopooli.
Pankit ja niiden uusi osa,
Finanssipääoma ja finanssioligargia.
Pääoman vienti.
Maailman jako kapitalistien liittojen kesken.
Imperialismi kapitalismin erikoisena vaiheenot
Kapitalismin loismaisuus ja mätäneminen.
Imperialismin arvostelu.
Imperialismin historiallinen sija.
-^Kirjallisuusviittaukset.
Leninin "Imperialismin" ilmestyminen suomenkielisessä asus­sa
on erittäin tervetullut, varsinkin nykyisellä hetkellä, jolloin re-formismi
ja opportunismi nostaa kaikkialla päätään, pyrkien tun­keutumaan
ja halpaannuttamaan jopa kommunistipuolueen jäsen­tenkin
keskuuteen. Teoksen väitteet Kautskya vastaan on tarkoin
luettava ja niiden opetus kätkettävä mieliin ja sovitettava käy­tännölliseen
luokkataistelun oloihin tässä maassa. Tärkeä ön myös­kin
varsinkin kapitalismin mädännäisyyden vaikutus imperialismin
lahjomaan työväen ylimpään kerrokseen, joka sisältää selostuksen
opportunismin juurista. Vaikkakin kirjoitelman esimerkit ovat
otetut Englannista ja Saksasta, niin näillä ominaisuuksilla on vissi
samanlaisuutensa nykyisin amerikalaisissa oloissa n.k. poikkeuk-sellisuusteoriassa.
Leninin Imperialismin opetukset on tarkoin
luettava ja otettava varteen. Kirjasen pieni painos on saatava
pian loppuunmyydyksi. — David Heino.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
Jälellä oleva summa
$4.90. ^
Kokous Biirsi suuren joukon a -
lustuksia ensi syksyiselle edustaja-kokouksellfi.
Kokouksen lopussa l u ­ki
vielä puheenjohtaja toveritar T i i ­vis
5uem. järjestön edustajakokouk­sen
tervelidyksen Työläisnaisten l i i -
toUfi, jota kaikki mieleaildinnoila
seurasivat. -— A - i H .
iu sen aiheutti
SanonaalehdisBä kerrottim piene­nä
uutisena j o k u päivä sitten eräs
taiiaus N e w Y o r k i s t a korpirojun
turmiota tuottavasta vaikutuksesta.
Kolmivuotias poikanen kärsi kaa-muudesta
j a alkoi, itkeä. Itku häi­ritsi
t r o k i a j u r i a joka nukkui huma­laisena
huoneessa. Mies nousi vuo­teeltaan
j a pieksi lapsen raakamai­sesti,
.murskaten häneltä käden ja
leukaluun sekä ruhjoen hänet mna-toin
niin pahasti että lapsi, ehkä
kuolee-
Kun poliisi hänet myöhemmin he­rätti
ylös j a vaati selostusta t e ­koonsa,
vastasi mies: "Korpiröju
sen a i h e u t t i"
K o r p i r o j u n valmistus on kaikkine
turmiollisuutta tuottavine seurauk­sineen
muodostunut Yhdysvalloissa
laaj'aksi liikehaaraksi siihen liitty­vän
suurem liikevoiton tähden. Täs­sä
mainittu tapaus on vain yksi
niistä tuhansista rikoksista j a mo­raalista
rappeutumista osottavista
tapauksista, joihin laajalle levin­nyt
korpirojun käyttö johtaa. Se
•n Uikevoittojärjöstelmän kurjuus-kuva
sanan varsinaisessa merkityk­sessä.
Työväenliike on n i i n YhdysvalloiB-sa
kuin muissakin maissa noussut
taisteluun juoppouspahetta vastaan.
Se tapahtuu perusteellisemmin kuin
porvarien puuhat suurine kieltola-kiarmeijoineen.
Mainitsemassamme
tapauksessa viinaliikkeen uhri s u -
l e t t im vankilaan joksikin aikaa ri­koksestaan.
Rangaistiin siis seura­uksia,
mutta viinaliike jäi rauhaan.
Kun mies on rangaistusta kärsimäs­sä,
ei häntä pyritä 'millään " i v a l l a
valistamaan juoppouspaheen • tur­miollisuudesta,
kuten tehdään esim.
Neuvostoliitossa. Mies päästyään
vankilasta, vajoaa entistä syvem­mälle
viinapaheeseen. Esimerkkejä
siitä on vaikka kuinka pitkälti j a sen
Yhdysvaltain rikostilasto eittämät-tömästi
myöskin toteaa. Toisella
tavalla suhtautuu työväenliike k y ­symykseen.
Nykyisen asiain' järjes­tyksen
aikana ei luonnollisestikaan
ole mitään mahdollisuuksia ratkai­sevampien
askeleiden ottoon viina-paheen
poistamiseksi. Kuitenkin se
kasvatuksellinen työ mitä valveutu­nut
työväki io nykyään tekee mo­nien
apujärjesöjensä kautta, .vai­kuttaa
sangen hedelmällisesti rait-tiusaatteen
hyväksi. Miltei jokai­sella
suomalaisellakin asutuseudul-la
on kiinnitetty mahdollisimman
suurta huomiota nuorison vetämi­seksi
pois viinapaheesta järjestä­mällä
heille voimisteluseuroja, lau­luseuroja,
soittokuntia j.n.e., jois­sa
toimissa j a puuhailuissa nuoriso
kasvattaa siveellistä tarmoaan tätä
y h t ^ k u r i n a l l i s t a pahetta vastaan.
Se on arvokasta j a perusteellista
työtä ruumiillista j a henkistä rap­peutumista
vastaan, joka niin jär­kyttävänä
ilmiönä rehö;ttaa kaik­kialla.
Jokaisella paikkakunnalla
Kertomus papista
K i r j . MihaU Söstshenko
K i r k a s aamu. Järvi. Pinta sem-motaen,
sanokaamme, kareeton." Kork­ki.
Onki.
Ah, jumalavita, ei ole mitään sen
.ma^^ampaa maailmassa k u i n tällainen
ajanvietto.
Nykyään muuten pidetään parempa­n
a pyydystää kaloja nuotalla, joen
yli lasketuilla verkoHla. merroilla, eng­lantilaisilla
lielsevlllä vehkeillä....
Mutta turhuutta, turhuutta ne ovat.
Yksinkertaista, alkuperäistä onkea ei
voita ininän.
Luonnollisesti nykySän onkia on mo­nenlaisia.
On sellainen: pyöreän häk­kyrän
kera. Siima kehitÄän pyörälle.
Mutta se mySg on turhuutta» Meka­niikkaa.
Kulkee, sanokaamme, sel­lainen
kalastaja pitlSn rantaa,^ kohot­taa,
huiskauttaa, läiskäyttää syötin ja
sitten kiertää.
Kiertäkööt. Turhuutta se pn. Meka­niikkaa.
Ei sellaisesta pidä pappi
Semjon. Pappi Sfemjonille on paljon
piielulsampi yksinkertainen onki. Jot­ta
voi sen kera istua tuntikausia, jotta
istua, «ikä huitoa eikä kiertää t u r .
han takia, kosket, jos alat kiertämään,
päähän siitä tulee turhan£dkalsia a -
Albertalainen öljy
Imperialistisen aikakauden sodalla
ja öljyllä on aina ollut huomattavaa
yhteyttä. Albertalainen öljy, öljynä
raaaiänan markkinoina ei suuriakaan
merkitee. Eikä yksikään maailman
imperiaHstihen suurvalta lähtisi v a l -
loitusretkelle Canadaan korjatakseen
maansa aijyllistä asemaa. Mutta köy­hälistön
pikku säästöjen rosvoapiises-sa
albertalaisUla öljyosakkeiUa näyttää
olevan merkitystä, joka myöskin saa­vuttaa
aina erikoista pontevuutta so-danvalraistelu-
kaudella.
Ennen maaUman s«dan syttjrmistä,
1913—14, oU Alberta hukkua öljyosak-keisiin.
Albertassa ei kyllä siihen a i ­kaan
tuotettu öljyä sen xertasL, että
metsämiee olisi-voinut niskansa voi-dölla
suojeHabseen itsensä sääskiltä,
mutta miljoonia dollareita työläisten
pennosista silti koottiin Calgaryssä
venyvlUs osakekeinottelijoilte, jossa
öljytuotannon sijasta vadlitsi erikoi­nen
öljyyhtiö-tuotanto. tuottaen noin
kesMmäärin 70 uutta öljy-yhtiötä päi­vässä.
•Bahanslen eri yhtiöiden osak­keita
myytiin. Jotka muka omistivat
«jymaita jossain pohjois-Albertassa,
tuneellisellä öljykentällä. Jossa muuta-'
mat kaivot puskivat Jo öljyö aivan
ennen kuulumattoman runsaasti Tuo
cljyalue lienee hukkunut öUrosakkei-siin
koska ^ siitä enää kuulu ääntä
pusa öljyä ja kj-mmenet tuhannet i h ­miset
rikastuvat osäkevoitoista.
Nyt on öljyvyöhyke siirtynyt e t ^ -
Albertaan. Turner laakso siellä pus­kee
öljyä. Äärettömät rikastumisen
mahdollisuudet kuuluu olevan niillä
rahansijattajilla, joiden yhtiöt omis-tavat
vuokraoikeuksia mainitussa laak­sossa
oleviin öljymaihlh. Hudson Bay
ja C. P . R. yhtiöt omistavat huomat­tavan
määrän maita ja mineraalloike-uksla
mainitulla alueella. I^taiä y h -
töt kuitenkaan eivät ole vaivaantuneet
poraamaan öljykaivoja,' mutta- viiok-raavat
kylläkiH m a i t ; ^ tähän tÄkoi-tukseen.
Imperial öljy-yhtiö on öiyöskin alu­eella
mukana ja hyvinkin laajassa m i ­tassa,
mutta ei Rockefellerin rahoilla.
missä työväellä tai maanviljelijöillä
on kokouspaikka tuRsi tuon yhtei­sen
kokouspaikan olla valistusahjo-na
juoppouspahetta vastaan, sillä
työtätekevän luokan etu j a tule­vaisuus
sitä ehdottomasti vaatii.
U. K.
yhtiiaip-heruu öljyä kuivistakin kai­voista.'
Tämä yhtiö ei olfcnkaan hanki
cmistas- tai vuokraoikeuksia näihia
kuuluisiin öljymaihin. Yhtiö on p€>-
rustanut monia alayhtieitä, jotka
hankkivat maita haltuunsa. Imperial
yhtiö esiintyy kaivojen porausurakoit-sijatia.
saaden täyden maksun suori­tetusta
työstä, edellytyksellä, että jos
öljyä löjjtyy, tulee tämä yhtiö, kon­trahdin
mukaan, 12 prosentin voitto-osinkojen
perijäksi. Njrt sUs meille on
E*lvä, em täUe yhtiölle hikoilee öljy
kuivastakin maasta.
-Canadassa kuitenkin, aivan toden-totta,
tuotetaan xöljyä. Tuotetaanpa
siinä zr äärin, että Canada voisi tulla
toimeen omilla öljyill&än 12 päivää
vuodesta,. Nyt ei siis tarvita maahan
tuottaa ulkoa öljyä kuin 353 :si päi­väksi.
Eääs öljyosakkeita VäUttävä
yhtiö OB asiamlestensä saaman aiheek­si
keksinyt "Canadan riippumattomuu­den
ulkD>a tuotavasta öljystä." Turner
laaksossa on öljyä, kun vaan Cana­stoita
j a pyörrytystä. Niin, j a eikä
ole sitä selvyyttä eikä esineitten sovit­telua
37ksinkertiusen ongen kera.
Mutta ykänkertalnea luontoperätaen
o n k i — Ah. jumalavitftl Istu. aJiU;te-le.
Ifoluat — ajattele ihmistä. Haluat
— maallmanluomlsta. Haluat kalasta
ajatella — kalasta ajattelekin. Eikä
sinua mikään siitä estä.
Kaikkea pappi Semjbn - ajatteli pe­rusteellisesti,
kaikkea pohti aivan eri­koisesti,
mutta vain yhtä e l rohjennut
ajatella — Jumalaa. K u n tuli juma­laan
asti, n i i n siinä — pysähdys. P e ­lästyi
pappi. E i uskaltanut ajatella.
Mutta miksi ei uskaltanut, sitä ci
itsekään tiennyt. Jumalanpelkoon o l i
kasvatettu. Mutta katkelmittain, muu.
ten, ajattelikln.
J a tietysti ympärillä on lukematon
koskeva oma juttunsa. Joka esineestä
koskeva oma juttunsa. Jako esineestä
on eriluontoisia käsityksiä. J a totta
onkin: jokainen esine, sanokaamme
on l u o t u . . . . Suotta on kaikkein saas­taisin
kastematonen luotu. J a samasäa
kehkeytyy kahtalainen ajatus tästä
matosesta.
Ensiksikin — mistä mato on läh­töisin?
Mädästä, niljasta. onko se or­gaanista
kemiaa, vai onko sillekin o-malaatuisensa
sielu lahjoitettu j a onko
se jumalan tekemä?
Ah, jumalavita — millaisia suuren­moisia
ajatuksia! Vain ajatuksista voi
tuntea ihmisen mahtavuuden Ja v o i ­m
a n . . . .
Edelleen pintapuolista- pohthnista,
joka soveltuu hyvin k a l a n p y y n t i i n . . ..
öitä. Tämä on varmaa pe41ä. OHd l i i ­an
e^vannaa sekottaa inqjeriai^btiSn
rahoja n i i h i n rahoihin joita suqlaat
"agentit" keräävät köyhiltä maaayii-.
jelijöntä j a palkkai^öläiältä, Uverrel^
Ien niistä suurista irikastamisen atab'
^ määrässä k u i n o l i d ol^^ttavaa, d ^ l s u u t a l ^ ^ ^ g »
«eesta. Jossa tuhannet yhtiöt pump-1 kohoavat sataan doUariln. Imp«rtel-
Jos öljyä löytyy, tulee tämä yhtiö
varmasti hyötymään. J a Jos öJJyä ei dah työläiset kiinnittävät pennosensa
löydy, ei yhtiö tule suuria menejktä-mään.
Imperial öljy-yhtiö ei kiinnitä näl-hfn
yrityksiin ennen tekemSän voit­toja.
Se olisi tyhmää pelia. linperia-liyhtiö
on perustanut mcmla ölayhä-öljyosakkeihih.
että säa4aan tuo öljy
maaöpinnalle. Me tiedämmo, että öljy
on syvänä maailialla. Enimmäksees
n i i n syvaiä, että se Jää sieltä maan­pinnalle
faamatta, m u ^ kun järjes­tää
asiazisa imperialyhti&l tavalla,
n i i n ied ole n i i n suurta väliä ikmseeko
öljy .maanpääUe vai pysyykö maan-alte,
döllaratia sflö tulee.
Mutta tässä i d t l puhua siitä C^n^-
d a n . ifseaäisyydeEtä maailman öljy»
maridrinoillal Kuuluu olevan Jokai­sen
canadalaisen pyhft"isanmaallinen
Teivoiamras sijottaa pennosensa öljy-ösakkeihin
j a hankkia Canadalle tuo
Itsenäisyys. Mitäs tässä silloin olisi
sodan satttiessakln (joka muuden voi
"sattua" hyvinkin pian), olla tollo-tella,
omine öljylneen. viljoineen ja
muine topeskoineen. k u n ajrt vain (Työ­läisillä
olisi taas fiUiä sijottaa pen­nosensa
oikealla tavalla. Riippumat»
tonauus-ajatuksen keksinyt yhtiö ei
ole mikään öljy-yhtiö, vaan osak­keilla
keinotteleva xhtiö, joka on h i l ­jattain
ostanut Calgarystä isomnoisen
talon, joten dollareita on herunut, he­ratpa
sitten öljyä tai ei.
Todetaksemme rikaatUmisen mahdol­lisuudet
öljyosakkeita-omistaville työ­läisille,
voimine merkitä, että ^Cana­dan
koko öljytuotantö 1923 o l i '168.e43
tynnyriä. eU 462 tynnyriä päflvässä.
Viime vuonna di^^ kokonalstiiotanto
439,531 tynnyriä, cli 1.341 tynnyriä
päivässä, joka ei vlel&kaän ol^' kuin
yhden kunndlisen kaivon t u o ^ h n -^
tasoUa. Mitä sitten on td|)ahtunut
niille tuhansille yhtiöille Jotka perus­tettiin
Calgaryssä 1913 Ja; 14? Noista
yhtiöistä monet eivät koskaan «tsineet
Öljyä; ne etsivät vaan dollareita työ-läisteo
taskydsta Ja onnistuivat sUnä.
N i i n pian kun sota j a sitä seurannut
panUkkl alkoi, katosivat nti© yhHöt
näyttämöltä.
ö l j y Ja Imperialistinen sota riippu­vat
kiinni toisissaan. Albertolalsen
öljyn kaikessa mltättömiirydes^äa Ja
viheliäi^dessään täytyy seuratar muo­tia,
öljy-jnihvaajiea täytyy herätä so­dan
edellä. kapteteTftmaaD tySläJsten
taskut. Mitäiä teui'sääksl vietävät r a ­h
a l l a tekevät T<9!a8 Tora.
Minkälaista mato» vaattt. • Ä
kala vaatii tiivistä, värillistä xaaixsL
Jotta se joka sekuntU ibh*sdstufil,'|«i^^
holaisen vietävä. ktenmrtiä£sL SUfieni
haaskaan, täytyy vielä «ylUäisÄ
se kiivaammin kimpuroi J a tolee b&no-.
tummaksi. ' . ^ .)(
Kas sellaista mahtavak koUtxiiKp)^;
lista pohtimista saastaisesta vaiOösist
ja samoin Jokaisesta mutista «^Bat»;
alkaen smu-enmoisista esineistä J a
tyen inholttavaan, valvoin el&vä3n(
hyttyseen, tai hyttysen penikkaan, tai'
sanokaamme, mustekalaau.- '
Sellaisten ajatusten vaikutuksesta:
valui suuri rauha ja riemu
Semjonln sieluun.
Mutta j u m a l a . . . Äh, sitä pimeätS
p u o l t a . . . . Onko jumalar vai eikö sitä
ole? Onko se valtias? Mutta jos ca
valtias, n i i n minkälainen valtias, kun
ei itseään missään maailmassa UmaiaeZr
Mutta:
— Rauhoitu, pappi SemJon, riittäSI'
J a ehkäpä näin olisi ihminen kuol­lut
jumalaa ajattelematta, mutta sat­tui
muudan merkityksetön tainihtuma.
Alkoipa sen jälkeen pappi eiäillä J o ­malan
olemassaoloa. E i n i i n . että itse
pappi Semjon olisi tähän kaksisuun­taisten
ajatustensa avulla tullut —
vieläpä! Kohtaus. Naisen kanssa o l i
kohtaus.
Menipä kerran pappi järvelle. Aan
mu. Sellainen tyyni, kaunis. RaottalU-nen
Istuutuipa pappi Semjon raa»-
tapengermälle
"Mitähän", miettii, "alaa tänään
ajatella?"
Laittoi lieron koukkuun. Sylkäisi
siihen. Ihasteli sen erinomaista r i e ­hakkuutta.
Heitti siiman.
— Ota. sanoi, kala suuri, o t a myös
pieni.
J a oman olemassaolonsa riemusta,
cmian elämänsä makeudesta naurahti
hiljaa.
Yhfäkkiä kuului vastausnaurtt K a t -
soopa pappi: nainen seisoo hänen
edessään.
Näkee, että on kauptmgöta:
"Thyi hänelle", mietti pappi. "MS.
kä sen on siihen lennättänyt?-
Mutta hänpä vain nauraa, hänpä
vai hamettaan heiluttelee.
— P i - p l - p i . . . . Minä, sacnoo. fOen
opettaja. Kirkonkylään määrätty. Si£s
Joudumme yhdessä elämään.... M u t ta
nyt vielä — kuljeskrien. näeCtdtää.
Mielelläni erittäinkin aamuisin.
— No mitä, kuljeskelkaa, sanoS
pappi hiljaa.
— Kas, sanoo, minkälainen t e flftt-te!
Minä tiestä, fliosoflsta. Jb |ataK£B
kuulin.
"No. Ja menkääkin. sanozr. ksaem>
maksi!" mietti pappi.
J a sellainen raivonpuuska hänen
päällensä karkasi — o n myÖE? ihmeer-
Ustä. Hyvä hän on Ihnrihen. flnubtep
parissa semmoinen armas; n n i t t a n y t
— ei voi sanoa mitä se on. AaviStnsSu,
vai mikä.
— J a mitä, puhuu, kuulitte.
— Yhtä Ja toista.
J a nainen katsoo pappfin-, pappi
kiukustuu.
— Mitä. sanoo, katsotte? Mtenlla
ei ole muotihelyjä
J a alkoi heillä sellainen epäystä­vällinen
vuoropuhelu, että on kSjsittä-mätöntä,'
miten he lainkaan eteenpäin
pääsivät.
Sanoo pappi vain sanan, j a n a i n en
Jo siihen kymmenen t a i enemmän. Ja
kalkki koreimman lajfn ain<ä>i$toa
koskevaa. Ihmisistä — Ountslstä. K i r ­kosta
— kirkosta. Jumalasta — j u ­m
a l a s t a . . . . Jä aina nauraen. iVanse-kaisesti.
J a aina kaikenlaisten käan>-
teitten j a jyrkänteitten kera.
Pappi aivan hämääntyi. Odottama­ton
seikka joka tapauksessa. BEIntä
tavallisesti miltei yksinomaan kinm-neltlin,
mutta nyt — eikö ole soiiima.
tonta — väittely!
— Kirkko? Mutta teidän kirkkoon­ne
en usko. Ilmaisen uskottomuuteni.
Pötyä se on. Kuvalnpalvelosta. J u ­mala?
J a jumalaakaan e i ote. K a i k ki
on orgaanista kemiaa., i
Pappi vaivoin haluaa sanOa:
— S a l l i k a a , sanoo, että kuinka J u ­malaa
el ole? Se o i i , että m i t e n k u -
vainpalvelusta?
J a nainen:
— Niin on, puhuu, eikä Jumalaa
ole. Ja te, puhuu, viisas ihmihcn. Ja
kävelette papplsvlitta ylläune.... Se
on häpeällistä. J a mitä tulee k i r k ­koihin,
n i i n kirkotkin ovat hölynpölyä.
Järjetöntä. Vain villeine sopivaa. M l -
bäjtt£' BGSSA ei tsne opettajalle sa-nomit
Ja laexd «zcda menojaan.
itsrWän hnomannut. miten
tneol-^smnin e^ÄflyksIn. Nimencunaan:
iaätiS ' b n b a s u . . . Jos jumala on. —
Tx^lfKi pSn fi vapaaehtcdsesti itseään U
najktse? Miksi ä mutkia heti siihen
j^B^jMi;^»» liytainligrf M f a a ? Minkä
^ o k s i .tiL..ilinaise itseään edes tämän
sgrkyalfcaisen ilnniskunnan edessä? E i .
Jtq^aeikluua iEOkän icfcoisL Mutta näki
....::E3]kfi]A iilBtfflomaan el Jumalaa
ttte.... Knvalnpalvelasta.
J a UaipiL pappi sUtä ajasta lähtien
'i^frffffterf Tcdi jy^truffV'^ ej&ilyksJen
vaivaamitna. B l niin. että vain itse
oUdl ranhama kadottanut, vaan vielä
)rp«^i««thmT5»iw^fciw Johdatti mahdot-
^tommiVgt^ Äitikultansa Johti mah-dottmmmksan.
Epänormaaliksi muut-tUE.
onkii kaloja.
- J o ^ . miettii, "on kiiski, niin Juma­la
on (demassa. Ellei ole kiiski, niin
ei ole Jumalaakaan".
Ja äi^knlta ylenmäärin vuodattaa
kyyneleltä poppiin katsoessaan. OUpa
papfn ennen niissä tahansa, niin aina
halusi ylen viisaasti puhua, ilmaista
karkeimpia asbjita. mutta nyt — istuu
Ikkunan ääressä kuin lankun kappale.
"Jos", ml^tli. -nyt heti tulee mies,
nfin Jomala o n olemassa. Jos tulee ak­ka,
niin jnmalaa ei « d e " . . . .
Mutta kaikenlaisia kulkijoita kulki
ävuitse. — zolefaiä ja naisia. — mutta
pappi ftA t^UJec
Jk ä&tf «JatCeU Jo pyynnön pUrlkun.
taan kirjoittaa, mutta sattui tällaista:
ktrkastoi kenan pappi. Muuttui hän
kerrassa cetkeaksi. myös iloiseksi, rä-pytteU
äidine.
— Kas;, pahan. Jumalasta, äitikulta,
on rninolla aivan — ejAUys. E n va-lehtetgy
Mkrtta jos Jumala on olemassa,
niin täytyy hänen minulle antaa
AHAA
S U O M E E N
EnrssiSQomenfflarilaa
Canadan Dollarista
Lähetyskultit:
40c lähetyksistä alle $20.00. 60c Ift-helyksistä
$20.00—$49.99, 86e l ä ­hetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta' alkavatta
sadalta dollarilta.
SElikotanomalähetykaista O T a t lii-hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suoman rAmm. oatetaaa. K a i vd
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURV, Oat.
Laivapilettejä myydään. ^
Tiedustakaa pUeUiasioita.
merkki että hän on olemassa. Täytyy
mfionlle nyOcSyttää, i s k ^ silmää: olen.
moka. olemassa Ja hallitsen, näetkös,
nraaOmaflL Ellei bSn anna merkkiä —
häntä ei ote. V
— Tarlma se en. sanoi äiti. Mitä ui-
VBaVa. jumalaa kanssa on tekemistä?
lateS rfftröä.- . . O h . sidras stoa olet,
papfA....
—Käx&Aa mitä? llimetteli pappi.
Tämä kysymys ahdistaa mtoua. Minä
ndbon siltoin. Mutta muuten m i i ^ rh
kykeug ' jumalanpalvelusta suoritta­maani
Ehkäpä se on kuvainpalvelusta.
ssa.
JUkailHL fiiftä asU pappi merkkiä
odiottas. Nääntyi Jälleen, synkistyi,
jätti kidanpyydystyksensiUn koko
mxa. KaQedcelee kuin sairas^ kuin
kuumehoureliien, Jolcaisesta romusta
kätkettyä ajatusta etsii. Narisee ovi
jalkimisCi. fc^ttofcattUa keittiössä ka-
Bsee, naukuu kissa — kalkeissa asustaa
ei^Uyttäv^ ,mä siUiä kyllin: i h -
mlsSI alkaa rosäytellä. TalonpojUta
olkaa, vastausta tiedustella. Pysäyttää
dalla messukassukkaa. Alhaalla seisoi
talonpoika — pIteU portaita.
— Sudetl sanoi nuorukainen. Mes<-
sukassukka, veli hyvä, o n aivan toi­voton
— kasarinkultaa. E i m a k »
siinä käsiään U a t a . . . . J a dln&kln
Jumalaa huulesta vetävät....
Pappi virui koko yön kirkossa.
Aamulla pappi kohosi talonpojat,
kumarsi heille syvään, kyhnyttell har­jaansa
kuparikammalla j a leikkasi aen
keritsimillä niskan kohdalta.
Ja alkoi siltä lähUen elää talon-polkalslttaln.
MUISTA MAISTA
PORVARIOIKEUDEN IHMEITÄ
Rumaniatta erää . oikeuseiin aaaoo»
että ammattiliittojen laUcaa-tu*
on laiton
ftenen täiaassk. —
— Wa, kysyy, veli, onko sinun kä-sltylcsesf
m o k a ^ Jomala olemassa, vai
eikö Jinnaba «de?
Kieroon alkoivat talonpojat kat«
«elia. JocmitteleelEo pappi, vai mitä.
Ehkäpä slOten on kätkettjmä salainen
tarkoitus.
Ja «ol^a eräänä päivänä äärim­mäisiin
rajoihin heittelehtiä alkoi
pappL Ef jftksanut merkkiä odottaa.
Yöllä kerran vlskelehtll vuoteellaan,
aivan liehknu.
"Mitä tämä on. miettU. Jumalaa
ei siis ete. Ebxijausta. Koko elämäni
ajan siis olen sokeana Iculkenut. Koko
tiämäni ajan olen siis hölmöyttä har.
Joittanut.... Kulkenut kuin pelätin,
papilliseen asuun puettuna, suitsutus­astiaa
tnpsuttanut Jumalalleko se
on tarpeen? Hä! Jumalalleko tar­peen?
Jtanalaneko? MInkälalseUe Ju-malEtlfe?
MIs^ on liänen merkkinsä?"
rratfei pappi. UukuI vuoteelta, lähti
idbs saiaa «dmään Jä kirkkoon me-nt
"Sylkäisen", zhietti pappi, "sylkäi­sen
afttaxiparttito"....
Mietti, kauliistui omia mietteitään,
aZkoii aitaa pitkfi askelelta, ryömi
UrKkoon.
Rydnd papirf kifkkoon.
" A l i - , mfcttii. j^toerkkl! Merkkiä
pyydän Jos sinä olet olemassai
Jumala, niin luhista kirkko hartioil­leni.
Tapa täluin paikkaan"....
Nostaa |»ppi päänsä, katsoo —
kirkkoon, alvidkkiniaan — valo
nä. sanon, menen temppeliin. Ja mi-J Hätkähti piqipi. maahan vajosi, ryö-nusta
on naurettavaa. Menen knitrjmi vatssiHaan. I ^ m l perille. OH ava-
' ta kirkon. Kirkossa oli varkaita.
Bapmlla. ifainelttentekijän kuva yllä.
fseisoi nnomk^nen, irroitti murtorau-
Bukarestista ilmoitetaan, että T e -
meshvarissa on käsitelty paikaliiaia
unitaärisia (vallankumouksellisia)
ammatillisia järjestöjä vastaan nos­tettua
oikeusjuttua. Aivan iKunvas-t
o in kuin Bukarestissa ja kaikissa
muissa Rumanian kaupungeissa, pn
oikeus Temeshvarissa päättänyt, et^
tä "unitaaristen ammatillisten jär­jestöjen
lakkauttamiselle ei olo min­käänlaista
perustetta", jonka joh­dosta
oikeus hylkäsi syyttäjän lak-kauttamisvaatimnksen.
Jotkut r a -
maninlaiset lehdet arvelevat, että
tämä oikeuden päätös johtua Engw
iannin työväenpuolueen vaalivoitos­ta.
Riippumattomien ammattiliitto­jen
piireissä taas pidetään täUi
päätöstä viranomaisten manSdveii- '
, : ^ SOTILAIDEN PIINAUS BANSKAN
ARMEIJASSA
pakanoltten pariin. Epäjumalia, m e s -
sukassukoita kalkenlalsie, pyhiä —
Jnmalaakuvla. Pyhälnkuvainlamppu-
Ja — huvittavaa. Kynttilöin—- h u ­vittavaa.
Kello — vieläkhi huvltta-vampaa.
Häpeällistä on tämmöinen,
pappi, kehJttynellle Ihmisille.
E i ei mikään n i i n nykäissyt pappia
k u i n se, että se käsitteli Jumal» sel­laisella
verrattomalla keveydellä: el
oleV niuHa. Itsekään ette USICDL Tsä
epäilette-
— Se on, miten, sanoo pappi, mitoo
minä epäilen?
J a yhfäkkiä tajusi selvästi, että
häh nimenomaan epäilee. Aivan pap­pi
^Utä pelästj^. Penkoi sielnasaan
kerran — sumua. Penkoi kahdesti —
sekasotkua. Minkälainen se jumala
on? laiontoko, vai kuinka? Olento?
Pinnisti pappi aivojaan. Halusi t o -
tuttuim tapaansa miettiä kahdensmni-taisesra,
mtitta silloin Jo nainen:
— Jumaliankuvalnpalvelus-... ll[ok
sanoo, kas mitä. Jos on JumaZa, niin
salliiko hän minun tc^Eevän oyntS
edessään, mitä? Salliiko? Vastaahan,
pappi-
Ranskan työläispilrelssä on herättä­nyt
suurta kiihtymystä erään vasta so­tapalvelukseen
astuneen nuoren työ­läisen
Kuteillan asia. Tämä nuori työ­läinen
oli joutunut heti sotapalveluk­seen
astuttuaan upseerien raivon esi­neeksi.
K u n hän Ilmoitti, että sotilai­den
ruuassa olevat peamat ovat jö-laantunelta,
£ai hän heti 60 vuoro­kautta
arestia, josta hänen oli oltava
30 vuorokautta karsserissa. Ranskan
kommunistisen puolueen keskudeliden
"HumanltÄn" ja nuorlsoIlIttoIiUsten
lehden "Avangardin" aloittama kamp­pailu
sotilaan puolesta Johti siitieo.
että hänen karsscrltuomiotaan lisättiin
15 vuorokaud^a. Mutta vielä ranffals-tuksen
suoritettuaankaau el häntä
päästetty vapaaksi, vaan määrättiin
ranfiialstuspataljoonaan, KomnumlBU-ncn
parlamenttietkistaja Cachcn on
Jättänyt hallitukselle välikysymyksen
asian johdosta.
UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
OOCEA FARi^lAREElN KIRJA
ILMESTYNYT!
Lelaaiilckeittemnie kuctannvktella on ralmittettu
IcäjrtännöIIineo
Maataloudellinen
— En tiedä, sanoi pappi. EhkäiS M
Sam..;. Velho sinä olet.... B:as mikä
sinä olet. Mene tiehesi tääJtä.
Mutta nauroipa väin nateeo.
— Lähtekäämme, pap{>i, sanoo, kirk-k()
on, niin minä oylkäiseo alttariport-
Hiin. ' I
Heittipä pappi onldmadot Qnges:
Toimittanut M A R T T I LA
BnsTmäinen osa 256 sivua sisält^H täysipainoista tietoa maaa-viljelijöille
j a jokaiselle aikaansa seuraavalle työläiacSle, sillä se
käsittolee myöskin yhteiskuntataloutlQ.
H a n k k i k a a itsellenn© tämä k i r j a . Hinta kovissa kansissa $1.25l
Ostakaa asiannehiltänune tai t i l a t k a a suoraan kirjakaapao-taaznie.
VAPAUS
Box 69, Sudbury^, Oat