Vapaus, August 8, 1922

              Tiistaina, elok S p. — Tuesday, AtigHSt 8.
pioadan euonmMsen työväestön äänenkannattaja, ilmea*
197 Sodbnryssa, Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO, J. W. SLUP
^aataava toimittaja. Toimitnsaihteeri.
V A P A U S
(Lfterty) ^ ^ „ ^
The only organ of Finnisb Forker» in Canada. Pob-lisbed
in Sudbury, Ont,, every Tuesday, "Kiursday and
Satnrday. -=—
Advertising rates 40c per coL inch. Minimura cnarge
for single iiisertion 75c. Discount on standing advertise»
aient. Tlie Vapaus is the best advertising medium among
&e Finnish People in Canada.
Umotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista
joiden teflcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset ?2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset ?2.00 kerta,
$3.00 Ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
TILAUSHINNAT:
Canadian yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk,
$1.50 ja yksi kk. 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähetlaraään.
gpjfei asiainiesten joillp on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Ijorne St., Puhelin 1038.Postiosote:
Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Urjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimePä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. •
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Kaivosteollisuus ja palkat
i Quebecissa 1921
Colpnization, Mine and Fisheries departementin an­taman
liiaston mukaan Quebecin kaivosteollisuus osottaa
45.3 prosentin laskua tuotannossa v. 1921, verrattuna
edelliseen vuoteen, ollen asema rahallisesti laskettuna
$28,392,939.00 v. 1920 ja ainoastaan $15,522,988,00
V. 1921. Alennuksen sanotaan johtuvan maailmanlaa­juisesta
taloudellisesta panikistä. '' '
Mutta kyllä ovat palkatkin alentuneet, jos ne eivät
ole noilla alueilla koskaan kovin isot olleet. Tayallisgn,
työläisen palkat olivat sentään vielä v. 1918 S4.25 ja
$5.00 päivältä, jotavastoin ne keväällä 1920 olivat enää
ainoastaan 33.25 päivältä ja syksyllä samana vuotena
ainoastaan $2.50 päivältä.'Tuosta kurjasta elämisen
tason alapuolella olevasta kuilusta eivät palkat ole
vielä nytkään nousseet.
mimMry _
samallaisia pankkeja avattu eri osiin maakuntaa ja
tullaan edelleen avaamaan. Mikäli pankista annetaan
rahaa ulos, tullaan sitä antamaan sellaisille yhdis­tyksille,
jotka ovat Ontarion Farm Loans lain alaisia.
Samoin kä>1elään sitä ostamalla hallituksen, maa­kuntahallituksien
ja kaupunkien bondeja y.m.
Tämä laitos ei sellaisenaan ole minkään arvoinen
ja sen hyöty ei liene kenellekään juuri mistään arvosta
Mutta kaikessa tapauksessa osottaa se sitä. että tar-peentullen
ovat hallitukset valmiita luopumaan ennen-vallinneisla
käsitteistä, joiden mukaan hallituksien
omistusoikeus, on mahdotonta. Minään käytännöllisenä
laitoksena~t3i esimerkkinä emme ole tätä halunneet
mainita, vaan ainoastaan olemme kertoneet että täl­lainenkin
laitos on olemassa.
~ --MW
Työttömyyttä on edelleen olemassa
Kuka tahansa, joka lukee Canadan porvarillisia
tai työväen sanomalehtiä tai hallituksen julkaisuja tai
mitä tahansa, tietää että Canadassa on edelleen huo­mattavasti
työttömyyttä, joskaan ei yhtä paljon kuin
sitä oli vuosi taaksepäin. Työnantajain hallitukselle
esittämät tilastot ja selostukset tietystikin ovat hyvin^
Ikin valoisia ja toivorikkaita. Onpa niissä jo sellaista­kin
sävyä, että työväestö alkaa mukamas olemaan
vapaa 'puutteista. Tosialllsesti on työläisiä lisätty mel­keinpä
kaikille aloille, joskin ehkä kaikista eniten
rautateiden korjaustöihin. Unioitten keräämät tilastot
kumminkin osottavat että unioittenkin jäsenistöstä on
*alnakin 7.4 prosenttia pakollisesti työttömänä ja jos
otetaaii lukuun ne jotka ovat työstä'pois tilapäisten
sairauksien tai muiden syiden tähden, niin nousee
prosentti paljon suuremmaksi.
Pahinta On edelleen se, että työt joita nyt tehdään
ovat suurelta osaltaan sellaisia jotka eivät tule kestä­mään
muuta kuin kesän ajan. Rautateiden korjaus­työt
yleensä lopetetaan heti kun maa alkaa kylmet­tymään
ja monien muiden töiden kanssa käy samal­la
tavalla. Metsätöitä kylläkin väitetään ensi talvena
tulevan enemmän kuin mitä uiitä oli viime talvena.
Mutta mitään'ehdotonta varmuutta ei tästäkään asiasta
ole vielä olemassa.
Lähimmässä tulevaisuudessa tulee työttömyyttä tus­kin
huomattavammin olemaan, sillä elonkorjuuseen ku-letetaan
taas suunnattomat joukot työläisiä. Mutta
tuokin työ on ainoastaan muutamia viikkoja kestävä ja
työläisille ei siitä ole sanottavasti muuta hyötyä paitsi
se, että saa henkensä säilymään niin kauan kun työtä
riittää. Heti työn loputtua on taas lähdettävä toisille
paikkakunnille ja rautatieyhtiöt kyllä tulevat pitämään
huolen siitä, että ne muutamat sentit mitä on saanut
«harvestissa» kiinni, jäävät noiden yhtiöitten haltuun.
^Rahantarve ajanut hallituksen
pankkibusinekseen
Ontarion maakuntahallitus on alkanut perustamaan
pankkeja eri osiin maakuntaa. Tähän hommaan on
hallituksen taholta ryhdytty, mikäli ilmoletaan, tarko-tuksella
opettaa säästäväisyyttä kansaan ja myöskin
sentähden että saataisiin sitä tietä varoja hallituk­sen
rahastoihin, jotka muuten taitavat olla jokseen­kin
kuivat. Laki, joka ^taa hallitukselle luvan pe­rustaa
ja hoitaa pankkeja, laadittiin v. 1921 nimellä
The Agricultural Development Finance Act. Tämän
lain mukaan maakunnan rahastonhoitaja on oikeutettu
lainaamaan rahaa siten että rahan antajat sijottavat
rahansa hallituksen muodostamiin konttoreihin, aivan
samalla tavalla kuin sitä sijoitetaan tavallisiin pank­keihin.
Rahaa voidaan ottaa keneltä tahansa yksi­tyiseltä
tai korporatianilta ja pankkeja voidaan .avata
mihin osaan ja mihin paikkakuntaan tahansa Ontarion
maakunnassa.
Ensimäinen hallituksen pankki avattiin Torontossa
maaliskuun 1 päivä tänä vuonna. Tämän jälestä on
Hienoa työläisten nenästävetoa
Imperial Oil Limited, suurin canadalainen öljy-yhtiö,
jonka väitetään oikeastaan oleyan Standard Oil
Companyn canadalainen alaosasto, on alkanut myy­mään
osakkeitaan työläisilleen. Komppanian vuotui­nen
raportti kertoo että sen työläisistä noin 3000
omistaa osakkeita sanottuun yhtiöön. Komppanian ta­holta
ilmotetaan että noiden työläisten kuukautiset
säästöt osakkeiden ostoa varten ovat olleet yhteensä
noin .880,000,00. Osakkeita on työläisille myyty $96.00
kappale. Ensimäisen vuoden lopussa kun noita osak­keita
myytiin, omistivat työläiset niitä 28,094 kappa­letta,
jonka markkina-arvo sanotaan olevan $3,230,-
810.00. Imperial Oil Liinitedin palveluksessa on kaik­kiaan
noin 6000 työläistä, joista puolet omistavatj
osakkeita sanotussa yhtiössä. Suurimpina ''ökökkeen-omiptajina
kuitenkin ovat öljykapitalistit ja^^^eltä sa­notaan
kaikkiaan olevan 4O00.
Tällainen työläisille osakkeiden myyminen on ver­rattain
uusi keksintö, jota eräät suuret korporationit
ovat alkaneet käyttämään. Osakkeita omistaville työ­läisille
tietystikin jaetaan joku summa voittoa vuosit­tain,
joka voitto voi olla ehkä hiukan suurempi mitä
he saisivat samallaisesta sijotuksesta pankissa. Mutta
tällaisen osakejaon tarkotuksena ei ole mikään muu
kuin saada työläiset kiinni yhtiöön ja uskomaan etti^
nyt sitä tehdään omaa työtä ja mitä paremmin se tulee
suoritetuksi, sitä suurempi on vuotuinen voitto-osinko,
Voidaanpa vielä menetellä sileiikin että työläisille jae­taan
ainoastaan mitättömän pieni vuosivoitto ja sitten
Selitetään että siinä sen nyt näitte miten vähän yhtiÖ
tuottaa ja miten vähän teillä on. moraalisia oikeuksia
tehdä^ vaatimuksia yhtiölle. Parempi olisi, että koettai­sitte
painella tänä vuotena kovemmin töitä kuin mita
viime vUonna teitte ja sitten ehkä saataisiin hiukan
enemmän yoitfpakin, Ja suuret joukot työläisistä ovat
valmiita uskomaan mitä heille herransa ja mestarinsa
selittävät ja puskemaan kuin miulit; puhumattakaan
minkäänlaisten vaatimuksien esittämisestä.
Workers of America, 18 piirin edustajain puolesta,
kesäkuun 10 p. 1920, on otettava pohjaksi ja että siinsi
mainitut pykälät on uudelleen otettava käytäntöön
^paitsi ei sulettua työmaata) ja etta palkkoja on alen­nettava
15 prosenttia.
Lautakunnan enemmistö ehdottaa että ylläolevan-lainen
palkkojen y.m, järjestely tulee olemaan voi­massa
kaksi vuotta,
Vähemmistöraportin on esittänyt R. G. Drinnan ja
se on seuraavanlainen:
1. Että päiväpalkka ja palkkakontrahti työstä on
järjestettävä pitäen pohjana sitä mikä oli voimassa
vuosina 1915-1917.
2. Kontrahtityöstä on maksettava 25 prosentin
korotus.
3. Kaikille ulkopuolella työskenteleville on mak­settava
40 prosentin korotus.
4. Maanalaisissa töissä on maksettava 40 prosen­tin
korotus.
5. Että kaikki urakkatyötä koskevat hinnat jotka
valmistetaan pitäen pohjana 1915—1917 sopimusta, on
tehtävä kaikkia samalla alueella olevia kaivantoja
koskeviksi.
Trades and Labor CJongresfein vuosi-
Trades ähd Labour Gongres' of Canada,- Canadan
suurin uniojafjestö, tulee pitämään kolmenkymmenen
kidideksp yuotuisen ."k;oköuksensa \ Montrealissa, alkaen
elokuun ^^1 p, ja kestäen niin kauan, kunnes kaikki
esilletulevat asiat ovat ehdityt käymään lävitse. Kutsu­kirje,
jonka unioitten hallinto on lähettänyt kaikille
kongr^sin yhteydessä oleville unioille, kiinnittää huo­miota
kokouksen työn tärkeyteen jft eiihen etlH tuon
kokouksen päätöksillä tulee olemaan vissinlainen vai­kutuksensa
Dominion tulevaan ^lainlaadintaan. Kir­jeessä
painostetaan että vaikkakin olemme juuri kul­keneet
pitkäaikaisen teollisuuspulon lävitse ja vaikka
sen seuraukset ovatkin olleet sangen vakavia, niin sii­tä
huolimalta pitäisi jokaisen union lähettää edusta­jansa
tuohon kokoukseen.
Kokouksen tehtävistä mainitaan kutsukirjeessä, että,
siellä tullaan panemaan suurta painoa työväestön pyr­kimyksille
ja suunnittelemaan keinoja, millä voidaan
taistella vääryyttä vastaan missä tahansa sellaista i l ­meneekin.
Muista kysymyksistä mainitaan että on alet­tava
tehokkaasti vastustamaan palkkojen alennuksia,
että ön vaadittava hallitusta edelleen panemaan käy­täntöön
rajotuksia siirtolaisten maahanpääsylle sen­tähden
että jatkuva teollisuuspula on edelleen edes­sä.
Dominion ja eri maakuntien hallituksia uhataan,
myöskin ruveta vaatimaan kansojenliiton ohjeiden mu­kaisesti
ottamaan käytäntöön kahdeksantunnin työpäi­vän.
Työttömyysvakuutusta uhataan alkaa vaatimaan
ja muitakin työväestölle tärkeitä kysymyksiä otetaan
esille.
Trades and Labour Congressiin yhtyneet uniot
edustavat Canadan konservatiivisempia unioita. Mutta
noissa unioissa on paljon radikaalisia aineksia ja siksi
meikäläistenkin taholta on oikein seurata heidän hom­miansa
ja hyvä olisi jos suomalaisetkin työläiset, lii­tyttyään
ammattinsa unioihin, tekisivät niissä työtä
niin että terästetympi toiminta saataisiin niissä aikaan.
Sovintolautakunnan raportit lännen
hiilikaivoslakosta
Viime talvena nimitti Canadan työministeri jonkun­laisen
tutkija- sekä sovittelulaulakunnan tutkimaan ja
sovittelemaan Albertan ja itä-eteläisen British Colum­bian
kaivosten omistajien ja kaivostyöläisten riitai­suuksia,
joita oli syntynyt sopimuksen mentyä um­peen.
Tuo komitea, joka ei päässyt yksimielisyyteen,
on nyt julkaissut raporttinsa, josta suomennamme tä­hän
ainoastaan ponnet, että noiden alueitten suomalai­set
kaivosmiehet ovat, tilaisuudessa niihin tutustumaan.
Enemmistön raportin, jonka ovat allekirjoittaneet W.
E. Knowles ja H. Ostlund, ponnet ovat seuraavat:
1, Että sotaponus, tai korkeain elinkustannuksien
tähden annettu palkanlisäys, $1,17 päivältä, on lo­petettava.
2. Se välisopimus joka on allekirjoitettu Western
Canada Coal Operation Associatin ja United Mine
Työväestöä koskevaa lainlaadintaa
Canadassa
Canadan neljännentoista parlamentin ensimäisellä
istuntokaudella otettiin esille muutamia lakitekeleitä,
joilla on joko työläisiä pimittävä tai sitten jollakin
tavalla työläisiä koskeva luonne.
Viime talvena vallinneen ankaran työttömyyden
tähden eivät parlamentin edustajat, niin porvareita kun
he ovatkin, voineet tykkänään ummistaa silmiään tälle
kysymykselle ja siksi otettiin asia esille parlamentissa
ja päätettiin seuraavasti: «Tämän lainlaatijakunnan
mielestä, huomioon ottaen laajalle levinneen työttömyy­den,
jota eivät kunnat ja maakuntien hallinnot ole,
kyenneet lievittämään, olisi suotavaa, että federalinen
hallitus keksisi jonkun keinon hoitaa tarmokkaasti ti­lannetta,
», .. I
Tällainen lainlaadinta on pelkkä nolla tai jos ei se
ole nolla, niin sitte se sisältää hallitukselle ehdotuk­sen
keksiä jotakin jolla voidaan pitää työttömät
kurissa — vaikkapa kuularuiskukomppanian tai jotain
muuta sellaista.
Toukokuun ensi päivänä parlamentin taholta teh»
tiin ehdotus, että «tämän lainlaatijakunnan mielestä
hallituksen olisi alettava käsittelemään mahdollisuutta
vanhuuden vakuutuslain laatimisesta Canadassa.»
Toukokuun kahdeksantena päivänä antoi parlament­ti
määräyksen että hallituksen oh keksittävä joitakin
keinoja joilla voidaan lakkauttäia siirtolaisten tulo Aa­siasta,
koska sieltä tulevat siirtolaisBt, alkavat käydä
kiusaksi koko maalle ja koska ne alentavat elintasoa
yleensä ja (5'tenki|j tyynenmeren rannikoilla.
Parlamentissa päätettiin myöskin perustaa Frontier
College niminen koulu, jonka tarkotuksena on antaa
opetusta työläisille ja maahantulleille siirtolaisille.
Tuon koulun pääjiaikkana tulee olemaan Toronto, Lain
mukaan voidaan tuon koulun osastoja perustaa mihin
tahansa se katsotaan tarpeelliseksi, kuten tehtaitten lä­histöille,
mainikämpiköille,- metsäkämpille, rautatie-kämpille,
tai mihin hyvänsä, jossä työläisiä asustaa.
Koulu Voi antaa todistuksia samoinkuin muutkin kou­lut
ja yliopistot. Uskonnon opetusta ei tässä koulussa
saa harjottaa. |
Seuraava lakipykälä, jonka on julkaissut Order-in-
Council, maalisk. 29 päivänä, koskee tavallakn suo­malaisiakin
länsirannikon kajastajia sibi julkaisem­me
sen tässä: -
«Ei kukaan saa pyytää lohta eikä kukaan saa läh­teä
mistään satanlasta tai paikasta lohen kalastukseen
enemmän sisä- kuin ulkopuolisellakaan territorial-vesistöllä
Canadassa, ilman hankkimatta siihen lupa­kirjaa
kalastus- ja merenkulkuministeristöltä.»
Useat näistä laeista tai lakiehdotelmista ovat tyk­känään
arvottomia, eikä liene tarkotettukaan mitään
muuta kuin näyltää meille tyhmille työläisille, että
jotakin sitä meitäkin koskevaa siellä parlamentissa
sentään laaditaan.
Radikaalisia ja toimivia työläisiä
Canadassa
Viime kesäkuulla pidettiin United Mine Workers
of American järjestön 26 piirin ylimääräinen kokous
Trurossa, N, S, Kokoukseen otti osaa 120 edustajaa,
ollen kokouksen puheenjohtajana Robert Baxter.
Tämän kokouksen meno on omituinen sentähden
että siellä tehtiin erikoisen radikaalisia, tai paremmin­kin
sanottuna, vallankumouksellisia päätöksiä. Muun
muassa menettelytapakomitean eräs pohsilauselma, jo
ka kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti, on seu­raava:
«Me ilmotamme koko maailmalle, että me avonai­sesti
kannatamme täydellistä kapitalistisen järjestelmän
kukistamista, rauhallisesti jos voimme, väkivallalla jos
olemme siihen pakotettuja ja rae kehotamme kaikkia
työläisiä, sotilaita ja pienempiarvoisia canadalaisia
lainopillisia viranomaisia yhtymään meihin vapauttaak­semme
jtyön. . •
Samassa kokouksessa tehtiin Aionia muitakin päär
töksiä, joilla on ei ainoastaan vallankumouksellinen
vaan suorastaan taisteluluonne, Esim, Nova Scotian
kaivoksilla tutkimuksia tehneen sovittelutautäkunnan
ehdotusta uudeksi palkkatariffiksi päätettiin vastustaa
ja kiellettiin union virkailijoita allekirjoittamasta mi­tään
sopimusta, johon ei sisälly ne palkat mitkä olivat
noilla alueilla voimassa 1921.
Samassa kokouksessa päätettiin lähettää edustaja 18
piirin kokoukseen lännelle, ottamaan siellä esille edus­tajan
lähettämisen Kolmanteen Internationalen koko­ukseen
Moskovaan, tarkotuksella saada aikaan Kol­manteen
Internationaleen yhtymisen.
Sovietti-Venäjää koskevassa asiassa teki kokous pää­töksen
kehottaen järjestyneitä työläisiä ympäri • Ca­nadan
lähettämään hallitukselle vaatimuksia, että sen
on myönnettävä vähintäin $15,000,000.00 laina Venä­jän
hallitukselle. .
Hallituksen tapaturmavakuutukseen vaadittiin; .Jiehj-.
tavaksi •; sellaista-; muutosta,;, että , se alkaisi nykyisin
maksettavan 55 prosentin sijaan maksamaan. 75 pro­senttia
loukkaantuneelle'työläiselle, ja että $15.00 vii-
Jcossa. s^i>iJolla pienin "Summa mitä kenellekään louk-kaantnneelle,
työläiselle maksettaisiin ja että $15.00
olisi maksettava jokaisen lapsen osalle perheessä, jossa
heidän huoltajansa olisi loukkaantunut. Lasten",osa vaa­dittiin
maksettavaksi siksi kunnes lapsi on saavuttanut
16 ikävuoden, •
Myöskin'tehtiin 'kokouksessa: päätös jolla vaadi-taaii,
että ki^vostärkastajien valitseminen on jätettävä
kaivostyöläisten; itsensä tehtäväksi ja että Dominion
hallituksen on maksettava heidäni,palkkansa. Kokouk­sessa
päätettiin'Väätia; hallitusta^^Sittäriiääri lainlaatija-kunnalle
laadittavaksi vanhuuden vakuutuslain sa­moin
kuin myöskin sairausvakuutuslain.
Kokouksessa tehtiin monia muita tärkeitä päätök­siä,
mutta kun niiden luonne, on enemmän paikallista
laatua, niin jätämme ne tässä mainitsematta. Kaikessa
tapauksessa tämän kokouksen meno osoitti että Cana-dassakin
on työläisiä, joita ei johdeta noin vam miten
sattuu, vaan jotka ajattelevat itse ja seuraavat asioita
itse hiukan ulomraaltikin eikä ^oastaan kotinurkil­laan.
tuttu. Nyt on vanki
siinä määrin, e:tä ^-ri^i fl
vänä leikata r ^ r ^,
poikki, joka ei kuite.S„
tylsyyden_ ukia tuo^^
paa vauriota. 5pr,
vaksi säilytetään vankia tä
Eras vanki, jolla on .31
ta ja osa rikosta, mutta jö"
P on kärsitty, kieltäytvi"
hssa tekemästä työtä sefi..
vansa sairas, niinkuin oli •
otti pistoksia, eräänlaisia
vaikeasti parantuvaan tauti
ki vietiin johtokuntaan •
tnn ankaraan rangaistuksper
yontia raipoilla. Erään tuol
r.ttn„ vuodeksi eteenpäin, ,
^K, kolmannen samein. K-,
Mm iIn,oitti johtaja
etta tullaan asettamaan " ki
seen, t. s. ehdottomaan
heinäkuussa. Näin lykätään
taan. kaipaavien, kovia kok
vankien poispääsyä. Keh,
hankkimaan vapaudelta n-g
ja kun se tulee, niin sitä e
takaan.
.Me, poliittisina vankeina
luokkakoston uhrit, asetam
pautumistoiveemme S o . ia
Työväenpuolueen edustajin^
mintaan.. syksyllä
eduskunnassa. Siis niiden, j,
•myötätuntoa viattomasti k
etisen, yhteiskunnan kurjina'
rpissa viruvia kanssaihmisii
ja työläisiä kohtaan, toivoen
ta vapautumista
•••• «t Uflkarii
Toinen Intema
tionale
Poliittisten vankien olot
Suomessa
Suomen Työmiehelle kirjoitetaan
Helsingin kuritudiuoneeita seuraa­vaa:
Suomessa on vankeinhoito mita
taantumuksellisimmissa käsissä. Va­paana
elävä yleisö ei voi saada tar­peeksi
selvää kuvaa kalterien taka-,
na vallitsevasta mielivaltaisuuden
värittämästä ilmakehästä. Se\iJ'aa-vassa
koetan johdattaa loltijaa 'Pöt-varipappain
kalterien taaksfe kt>»
mille kiristyskentille. '
Kuten usein on kerottu, öft kuri­tushuoneissa
säilytettävä joukko
pakkotyölälaitoksilta tekosyiden, n.
k. huonon käytöksen nojalla passi­tettuja
valtiollisia vankeja, m. m.
Helsingin kuritushuoneella useam­pia
kymmeniä, joista 8 on estetty
nauttimasta heille tuomionsa pe­rusteella
kuuluvia n. s. laajennettu­ja
valtiollisen vangi^i oikeuksia ja
loput tynkäeduskunnan suppeam­massa
muodossa myöntämiä oikeuk­sia.
Näiden vankien asema on hy­vin
huono. Monessa suhteessa pal­jon
huonompi kuin n. s. kriminaa-lirikollisten.
Muutamiin valtiollisista vangeista
on kohdistettu erityisesti ankaraffi'
pl vaino ja pidetään heitä eris­tetyssä
asemassa päiväsellin ikävys­tyttävässä
yksinäisyydessä kuuTcati-det
pääksytysten, Icuten esim. tlö-deltakirkolta
kotoisin oleva Vilho
Kotroa, joka tulee olleeksi koko
vuoden yksinäisessä Icopissa, lukuun­ottamatta
niitä paria kolmea viik­koa,
jotka hän oli sairaalaosa hei­kontuneen
terveytensä takia. Vilho
Kotrolta päiväsellissä sekä kaikilta
yö-selleissä asuvilta vangeilta, jois­sa
jälkimäisissä kopeissa enin osa
valtiollisia vankeja asuu, on estetty
kirjoitus- ynnä piirustustaipeiden
saanti, tämä johtunee laitoksen joh-tajakunnan
mielivallasta, joille lai­toksessa
toimivat opettajat ovat teh­neet
esityksen mainittuun kieltoon.
Muutamiin yhteishuoneisiin anne­taan
kirjoitus- ja piirustustarpeita,
mutta niihin ei valtiollisilla vangeil­la
ole enään tänä vuonna ollut
mahdollisuutta päästä asumaan, kun
valtiorikosoikeus johtajan ilmoituk­sen
mukaan ei sitä salli, kun täten
-tulisi sekottaa valtiolliset rikoksen­tekijät
n,s. kriminaalirikollisten
kanssa yhteen (mutta sallii kuiten­kin
sijoittaa kaikella muulla taval­la
Valtiolliset vangit kriminaalirikol-
Fistea yhteyteen, kuten työhuonei­siin
ja yoselliosastoille).
Tämän kuun alkupäivinä kävi lai­toksessa
vankilain ylijohtaja, jolle
tehtiin valituksia laitoksessa ilme­nevistä
epäkohdista; mutta, kuten
tavallista, eivät ne auttaneet mi­tään.
Laki edellyttää vangeille, jotka
ovat päässeet koeluökkaan, myön­nettäväksi
suurempaa vapautta kuin
muissa luokissa oleville vangeille,
mutta nyt on niin, että valtiolliset
vangit ovat melkein kaikki kohon­neet
koeluökkaan tähän mennessä
eikä ole kuitenkaan päästetty osal­liseksi
koeltiokalle kuuluvista oike­uksista,
joita oikeuksia ei sovellu-tetakaan
muihin vankeihin kuin
horjahtaneihin herroihin, konttoris-teihin,
pankkiireihin, nimismiehiin,
tuomareihin ja luutn&ntteihin ynnä
muihin samallaisiin,
Yöselleissä asuvat vangit eivät
saa puhua keskenään, siitä rangais­taan;
eikä myöskään työmailla saa
puhua. Näin ollen elämä muuttuu
mykkämäiseksi vaellukseksi maan­päällisessä
helvetissä, vieläpä sanan
matta kopissa olevalle toverille ja
että tällainen yökoppi, vartijain ol­lessa
vahdissa, muodostuu pyydyk­seksi,
jonka nojalla saadaan van
gille tuomita vesileipä-' 'ja pimeä-rangaistuksia.
•
Yöselleissä on huono ilfma; rai­tista
ilmaa saadaan koppeihin joh­tavalta
käytävältä. Ulostusastia on
nunkassa ilman ilmanväihtolaitetta;'
Koppia pestään kerrah viikossa ja
on silloin pesuastiana sama, jossa
virutetaan kasvoja. Vettä annetaan
niin niukasti, että ei silakka- ja
maitoastioita Voi pfestä kuin lauan­taisin
ja silloinkin hätimiten; ruo­katunti
ei riitä perinpohjaiseen puh­distukseen;
ruoka-astioista ainoas­taan
keittoastia pestään puhdistaja-vankien
toimesta.
Makuu- ja pitovaatteihin nähden
vallitsee yhtä huono komento: la-kanat
ovat leveydeltään l metriä
ja kiertyvät ne nukkuessa makka­raksi
alle; ne vaihdetaan kyllä joka
2 viikon kuluttua;- Mutta peitot,
ne ovat sangen monta vuotta ol­leet
käytännössä ja kuluneet ohueksi
kuin harso; niitä ei pestä ennen­kuin
vanki jättää laitoksen; ne
haisevat kyllästetylle hielle — in-hoittavaal
On selvää, että tällaisissa olosuh­teissa
eläen ei ihminen voi pitempi-aikaisesti
olla tyydyttävästi terve.
Mutta annappahan olla, jos sairas­tut,
voit joutua teeskentelystä hauk­kaamaan
vettä ja leipää, ellei pa­hempaa
satu.
Eräs vanki, jolla on 12 v. tuo­mio
valtiopetoksesta, passitettu
Tammisaaresta 1920 syksyllä, on
todistettavasti hermosairas. Häntä
on pidetty laitoksen ankaran ko­mennon
alla, suomatta minkäänlais­ta
helpoitusta sairauden' takia
varsinaisessa merkityksessä, Yösel- Tuonnottain pyysi vanki parikin
hen ovet ovat puoleksi avonaiset,; kertaa päästä pois pajatyöstä. vaik
kaltereilla varustetut; lukija ym- ka edes lyhyemmäksi ajaksi jofaon-martää,
että on vaikea olla puhu- kin iiikotyohon, pyyntöön ei suos-
Samoja !iarra»tubia kumm
Unkarilainen porvarismu
klikki «Heräävä Unkari» on
Tilaisen sosialidemokratisen
päivämiehen Payerin kautta
tynyt Toisen Internationalei
leen pyynnöllä, että se koetta
.kuttaa Saksan hallitukseen.
Rathenaun ja Hardenin att
toreille saataisiin varata un
sia kristillisiä puolustusasiat
Unkarilaiset porvarilliset mu;
perustelevat anomustaan silli
Toinen Internationale on ken
nen kääntynyt toisen halli
.Ve,näjän neuvostohallitukser
leen, samallaisessa asiassa sei
nut aikaan, että sosialivalla:
ukselliset ovat saaneet ulk(
puolustajia, minkä vuoksi «H
Unkari» toivoo, että Toinen
nationale tulisi tälläkin k
menettelemään samoin.
Berliiniläinen toverilehti
taa epäilleensä tätä «Europan
sin» tiedonantoa. «Sen julki
nen <Vorwärtsissä>, Toisen Ii
tionalen vähvimpain puolueide
äänenkannattajassa, jonka ;
hallituksessa tulevat sanomai
nansa tämän «Heräävän Un
anomuksen suhteen, poistaa 1
kin kaiken epäilyksen. <H
Unkari», valkoisen kauhuvalli
ki, on tällä kääntymisellään
sen Internationalen puoleen
manomaisesti valaissut sosial
kratisen interventionin tod
luonteen sosialivallankumou!
ten jutussa. Meidän sosial
kratimme Welsistä Rosenfeld
Teodor Liebknechtiin asti eiv
koskaan tahtoneet myöntää,
murhatoimet Volodarskia, U
ja Leniniä vastaan olivat aiv;
maila tavoin suunnatut prole
ta vallankumousta vastaan V(
lä i kuin laukaukset Erzberger
Rathenauhin olivat aijotut isk
maahan Saksan proletariaatin
toriallisten tosiasiain raudanko
giikka vaatii, että «ehdottoin;
keuden» vaatija Vandervelde
nen toverinsa noudattavat s
demokraatti Payerin pyynt
auttavat «herääviä unkari
avustamaan Rathenaun mur
ja Hardenin attentaattoreja.
«Riippumattomain» pää-ii
kannattaja «Freiheitj, Jonka
ternationalea arveluuaa Ve
«sosialiyallankumoukselliset:). !
pa näiden pyyntö' internatioi
ottamisesta yhä vieläkin on j
vastauksetta, julkaisee myöski
män merkillisen tiedonannon
sää siihen vakavan ja hyvääta
tavan neuvon Toiselle Interna
lelle, että tämä hylkäisi •^Hen
Unkarin» pyynnön, koska on
massa «valtava» ero sosialivall
mouksellisten ja Rathenaun
haajain välillä, kun näet ^ed'
ovat vakavia politikoitsijoita,
— jopa Jo» he olisivat ottaneet
terromtisiin lekoihin, olisivat
mineet iEanteelli»i«la poliitl
»yi»tS, kun sitä vastoin Ratbe
murhssjat ovat palkattuja kj
jotka aineellisista persoonall
syistä ovat myyneet itsensä :e
tamaan ihmisen».
Merkillinen käsitys! -Ei
poliittisia motiiveja — ja ^^'^^'^^
ovat Saksan «riippumattomat>
dessä muiden tj-öväenpaolm
kanssa kehoittaneet Saksan tj
siä lähtemään kadulle ja po»'