Vapaus, April 17, 1929

              Sini 2 Keskiviikkona, hnhtik. 17 pinä—WeA, April 17 No. 91 V-192()
mv
lii
m
''ti;/
l vi
1 « 1 = / ' ^ .
mi
my-mmi-:
m
i l
%m
VAPAUS C n a i i t a raoiraltlim tr5TU« 5 o « i s o » UoeakutuMXUit, flae-tyy So<&«.
T O I M I T T A J A T s
« . C . ^ T l L . A . V A A R A ( « u k i l u M ) , B. A . T E - N H U . \ E . V , B . P E H K O N E N . J i . P O H J A N S A L O.
B<t:ucere4 «« fkie Von Oititx D c T v t s e s t , Otuwa. « lecoiul eli»» BI*U«T. ^
C L M O T O S H I X V A T V A P A U D E S S A : " *. «
C f a j e T « i H n l B o C « b e t l l Ä > fceru. k»k»i k « « * » . — A r i o U i t t o o a mesnenie «moeatoiTotoluet 56e
»«W.tnnt7». — h i i » e n « i , t t l o U m a t o k « t S«e k e m , nXtO 3 k e r t a » . — S p r t r m i U j a r t a k ^ t tlM TutU.
I Z X O 3 k a t u , — Knau^MaxatMkMA t2M k o t » . 1 3 / » k«k»i kem», — K i i « . « U w < u k ^ t l J » lerf».
— tCaoIcxuBilMKXokiet tZjOO fceru. SOe l i f i m f ' ' " ! kiii**I»o»«U« t«i m«i»«>»i»TUi. — Il»tau»nUe<Jot }»
«MtrUouxoktet 30c k » r t » , IIJOO koUne k e r u » . — T;Upii«iJ»oCU>iea > ilmotoMe«>«Huiriea o " . »»»dtt-
I S k e t e t t ä » ! ilmotoibiota e t s k ä t c a.
V A P A U S (Liberty» .
T h e ooly OTJMI of r u u i u h Worker» «n C u u < U . P o b H i i e d asHy «t SiKgmry. O n U n o,
Hyökkäys kommunisteja vastaan
Preussin sisäasiain miiusteri, sosia- terrorin avulla ajamaan Saksan kom-lidemokraatti
Krsesinski on antanut | munistlsta, puoluetta maanalaisuuteen
Sa^rsan työväenluokalle "viimeisen I j a t e k e m ä ä n mahdottomaksi sen k ä y -
varötuksen". Herra Krsesinskille Ja | t n ä n taistelun työväenliikkeen johta-h^
ncn kanssaan-myöskin koko' Saksan j m i s e n puolesta ja Saksan suurpää-
T I L A U S H I X S A T : • „
1 » k . M J O . 6 k k . « J O , 3 k k . $1.75 }» 1 k k . $1.00, — TflKSyjt.UoaiiB i» Suoioeen «ek» motun*
• K o m a i U e : 1 »k. »6010. 6 k k . » 3 J < . . 3 k k . $ 2 0 » J» I k k . tlM.
U k t e e t i .«KtajVn ilraota.ten p i l ä i o!U k r m t t o r i . « k^Ilo 4 i ? . i t a « < y p . i « p 5 i v ; o e<i«lli»eoi «xk5pa-:i>iDä.
V«p«ndeii t o i m l H u : H o o B « i . t o 207. K t c k e y B o i l d i o j . 4 Dnrl>«m S t . PabeUn 536W.
V . p « , < J « i k o o t t o r i ! UI»Tty B a i U i o e . 37 L o r e » St. P u h e l i n 1028. Po,iiMo«e: B o i 69. &ja>cry, Oo«
V»p«o<Jeo p«BO i « U t o o o : t i b e r t y B«IWiB«, 37 L « r o « St- Puhelin Z 8 7 V . ' •
CcaCT*! «d»eTti»ioe r»te.. 73^ p e r col. i n c b . Mininjiim ch.rge for » i o e l e i o t e r t i o n . 75c. The V*p»o«
to fh« bert a d r e r t i u e c «nedium ( o o o ^ ibe F i n n i i h *eople Ja Cans<!a.
porvarillis-sosialidemokraattiselle h a l l i -
tusliitolle ei ole ollut ollenkaan mie­leen
vallankumouksellisen suunnan v i i ­meaikaiset
voitot Saksan työväenliik­keessä.
Kommunistien laaja tunkeu­tuminen
työläisten joukkojärjestöiiiin
j a kommunistisen puolueen vaikutuk­sen
suuri kasvu tehdaskomiteoissa u h ­kaa
hävittää porvaristolta sen t ä r ­keimmän
tuen taistelussa työväenluok­kaa
vastaan, n i m i t t ä i n sosialidemo-lo,
elie miUotn l » t . n . . « a v i f l . a . » . « i . ! m 5 i « « kirieeteenoe, k i r j o t u k a i oadelieen liiikeenhMU}«i
oooalUoella p i o ^ l U : J . V. K A N X A S T O . li:kkeetihoil«|«. _^ -
Kahdeksantuntista työpäivää ei toteuteta
Venäjän vallankumouksen ja maailmansodassa heikentymisensä joh­dosta
oli kansainvälinen porvaristo pakotettu v. 1919 pidetyssä Washing-tonin
konferenssissa hyväksymään päätöksen 8-tuntisen työpäivän to-teuttamisesta.
Reformistit ovat jokaisessa tilaisfuudessa vedonneet tähän
päätökseen ja Genevessä olevaan kansainväliseen työtoimistoon, jota he
kuvaavat työläisille näiden aseeksi taistelussa taloudellisen asemansa
parantamiseksi, mutta tukevat samanaikaisesti omassa maassaan kaikin
keinoin pääoman hyökkäystä, jonka tarkotuksena on ensi kädessä työ­päivän
pidentäminen. Muistakaamme vain esimerkiksi Englannin am­matillisten
liittojen pääneuvoston reformististen johtajain petturuutta
hiilenkaivajain lakossa, joka loppujen lopubi päättyi työpäivän piden­tämiseen.
Saksassa on reformbtien suosiollisella avustuksella laillistu-teltu
11-tuntinen työpäivä Ruhrin alueella ja 9—10-tuntinen työpäivä
muualla Saksassa. Italiassa on laillistettu 10-tuntinen työpäivä. Rans­kassa
9—10-tuntinen, ja joillakin teollisuuden aloilla jopa 11—12-tunti-
'nenkin työpäivä. Intiassa, Kiinassa ja yleensä siirtomaissa vaihtelee työ­päivän
pituus 14 ja 16 tunnin välillä. Koko maailmassa on olemassa
vain yksi maa, jossa S^tuntinen työpäivä on asetettu sosialistisen lain-laadinnan
pohjaksi ja jossa huomattava osa työläisistä on jo siirtynyt 7-
tuntiseen työpäivään. Tämä maa on Neuvostoliitto.
Maaliskuun keskivaiheilla kokoontui Genevessä kansainvälisen työ-toimiston
hallinto.^ Tässä istunnossa haudattiin juhlallisesti Washingto.
nissa tehty sopimus. Hautajaiset oli järjestetty Englannin hallituksen
alotteesta. Englannin hallituksen edustaja ilmotti, ett^i Englannin halli­tuksella
ole mitään 48-tuntista työviikkoa vastaan, mutta se ei voi vah­vistaa
Washingtonin sopimusta niin kauan kun ei ole vielä määritelty
joitakin asiaa koskevia seikkoja. Englannin hallituksen tarkotuksena
on taala työnanta|ille mahdollisuus sovelluttaa 48-tunlinen työviikko
kaikissa tapauksissa, vaikka työpäivien lukumäärä viikossa ei olisi kuin
4 tahi 5 päivää, joka johtaisi siihen, että'työpäivän pituus olisi joko 12
tahi 9% tuntia. Aivan samanlaisessa hengessä ovat laaditut kaikki muut­kin
Englannin hallituksen vastaväitteet Washingtonissa solmitun sopi­muksen
sanamuotoa vastaan.
Englannin hallitus on tarvinnut 10 vuotta, toteuttaakseen halunsa,
joka johtaa Washingtonin sopimuksen mitättömäksitekoon. Erittäin ku­vaavaa
on se, että kansainvälisen työloimiston istunnossa tukivat kaik­kien
maiden edustajat tätä Englannin hallituksen esitystä. Se onkin
luonnollista. Englannin hallitus asetti sopimuksen vahvistamisen eh­doksi,
että sen asettamat ehdot hyväksytään. Näiden ehtojen hylkäämi­nen
antoi Englannin hallitukselle: muodollisen perusteen kieltäytyä vah­vistamasta
Washingtonin sopimusta.: Vedoten Engl hallituksen kiel-'
täytymiseen toisten kapitalististen maiden hallitukset yhteisvoimin hauta­sivat
Washingtonin sopimuksen., Tämä vain oli saavutettavakin.
Kansainvälisen työtoimiston hallinto hylkäsi Englannin hallituksen
asettamat ehdot. Näinollen sopimuksen kohtalo oli ratkaistu. Tämä pal­jastaa
työtätekeville joukoille vieläkin yhden reformistien levittämän har­hakäsityksen
ja auttaa työläisiä tulemaan vakuutetuiksi siitä, että vain
horjumaton luokkataistelu pääomaa ja reformisteja vastaa voi paran­taa
työtätekevien aineellista asemaa.
kratian j a sen vaikutuksen työväen­luokkaan.
Samalla se antaa lujan i l ­kun
Saksan porvariston koko politii.
kalle, sillä Saksan porvaristo aikoo
s ä l y t t ä ä työläisten harteille uusia vai­keuksia,
jotka ovat yhteydessä Saksan
imperialismin kasvuun.
Saatuaan vastaavan määräyksen
Saksan. suurporvarlstolta, herra Krse­sinski
ryhtyi heti hyökköykseen Sak­san
työväenluokkaa vastaan, 'p3,rrklen
oman hyökkäystä vastaan. Porvaris­ton
ja sosialidemokraattien yhteinen
hyökkäys ei luonnolliseiti Voi olla vai­kuttamatta
vallankumouksellistutt?..
vasti- työväenluokkaan, sillä se cu
t ä h d ä t t y välittömästi työväenluokan
aineellisia etuja vastaan j a t ä m ä n l i ­säksi
vielä pakottaa työläisten talou.
delliset järjestö:, joiden kautta he
käyvät taisteluaan pääoman hyök­k
ä y s t ä vastaan, yhdistymään poliitti­seen
taistelurintamaan. Tämän takia
Badat tiihannet työläiset, jotka vielä
eilen seurasivat sosialidemokraattien
tuimuksla, ovat siirtyneet kommunis­tisen
puolueen puolelle.
Nykyiset Saksassa tapahtuvat teh.
däsvaalit ovat tuottaneet suuria voitto­j
a kommunisteille. Sellaiset tosiseikat
kuiri BerUnin kaupungin liikenteen,
Buchumin metalli tehtaiden j a kymme.
nien R u h r i n alueen kaivosten tehdas-komiteain
joutuminen kommunistien
käsiin, todistaa suurta vaJlankumouk-sellistiunista
työväenluokan riveissä.
Vasta aivan hiljakkoin Saksan kom­munistisen
puolueen johtajat esittivät
heikkoutenaan sen seikan, e t t ä kom­munisteilla
on suurin vaikutus pää­asiassa
vain pienemmissä tuotanto­laitoksissa.
Tehdaskomiteain vaalit
! osoittavat, e t t ä 'Saksan kommunistinen
puolue timkeutuu njrt laajalla rinta­malla
suuriin tuotantolaitoksiin, noi­h
i n Saksan pääoman valtasuoniin.
T ä r k e i n johtopäätös herra Krsesins-kin
esiintymisen johdosta on se, e t tä
Saksa siirtyy nyt sellaiselle kapitalis­min
kehityksen kaudelle, jolloin täl­laisessa
teollisesti kehittyneessä maas­sa
"normaaliset" demokraattiset muo­dot
eivät enää riitä turvaamaan k a -
pitalisteUle heidän voittojaan. Siksi
Saksan kapitalismi siirtyy nyt työ­väenliikkeen
terroristisen tukahdutta­misen
tielle. Krsesinskin esimtyminen
on vain tien puhdistamista porvaris­ton
avonaiselle taantumukselliselle
diktatuurille."
50 vuotta sitten Bismark, "rautainen
valtiokansleri", — kuten h ä n t ä nimi­tettiin
— l a a t i erikoisia lakeja Saksan
sosialisteja vastaan. Se tapahtui sil­loin,
kun Saksan kapitalismi oli nou-sukaudeUaan
j a parhaassa kukoistuk­sessaan.
Bismarkin erikoislait eivät
s i l t i kyenneet p y s ä h d y t t ä m ä ä n Saksan
sosialistisen työväenliikkeen kasvut.
Nyt tämä mitätön sosialidemokraatti
Krsesinski yrittää toistaa "rautaisen
valtiokanslerin" kokemuksia j a uhkaa
erikoislaeilla Saksan työläisten etu­joukkoa
— kommunistista puoluetta.
Mutta se, mikä ei onnistunut Bis-markille
kapitalismin nousukaudella,
ei tule onnistumaan myöskään Krse­sinskille
kapitalistisen järjestelemä»
rappeutumiskaudella. Saksan työvä­enluokka
j a £en kommunistinen puo­lue
tulevat käymään tsdstelua yhtä
tarmokkaasti sekä Krsesinskin luo­massa
sotatilassa että maanalaisuu­dessa
tahi julkisuudessa. Sosialide­mokraatti
Krsesinski ei kykene pysäh­d
y t t ä m ä ä n historian kehitystä, joka
johtaa lopuksi Saksan työväenluokan
täydeUiseeh voittoon.
No. 91 — 1
pnolflstns-taisteln
JÄRJESTÖN ASIAT
Pöytäkirja
tehty . Canadan Suomalaisen
J ä r j e s t ö n tp. komitean kokouk­sesta,
huhtik. 8 p., 1929.
Toronton uutisia
Huomioita ja huomautuksia
Ontarion lainlaalijakunnan porvarillis-vapaamielinen jäsen F. Le-gault
on sanonut pohjois-Ontarion asujamiston keskuudessa .vallitsevan
kurjuuden olevan verrattavissa Suurbritannian kaivosalueilla rehotta­vaan
ja kehottanut pääministeri Fergusonia seuraamaan Walesin prins­sin
esimerkkiä menemällä itse tutkimaan olosuhteita pohjois-Ontariossa.
"Ontarion pohjanmaalla asuu 25,000 ihmistä hökkeleissä, kaikkein
kehnoimman laatuisissa kodeissa", lausuu Legault, lisäten, "että he ovat
niin suuresti velassa^ että he ovat'menettämässä Rohkeutensa ja vaipu­massa
fapäinturmelukseen, ja he vajoavat syvemmälle joka vuosi. Uu-dismailla
olevilfa ihmisillä ei ole mitään keinoja tuotteidensa saamiseksi
keskufcsiin, jois^ ne saataisiin myytyä."
Totta joka sana,, mutta näin on ollut ja tulee edelleenkin olemaan
— niin kauan kuin kestää porvarien, kapitalistien valta, olivatpa halli-tusohjissa
vapaamieliset tai vanhoilliset porvarit, tahi vaikkapa "sosia-
Iisti"-kilpea käyttävät työväenpettäjät.
jan dudaattori Primo de^^Riveran kerrotaan julkaisseen mad­ridilaisessa
lehdistössä ilmotuksen, jossa lausuu: "En tunne itsenäni
enää niin nuoreksi ja riittävän voimakkaaksi pyytääkseni maaltani ja
kuninkaaltani, että valtuuteni • pidennettäisiin seuraavaksi viisivuotiskau­deksi.
Siksi pyrin valmistustoimenpiteisiin nykyisen hallituksen eroa­mista
varten."
"Primo de Riveran diktatuuri Espanjassa", on lause, jonka usein
tapaar työvaenlehdissäkin ja joka sananmukaisesti lueltuha tarkottaa. vain
yhden henkilön diktatuuria. Espanjassa hallitseva diktatuuri kuitenkin
on taantumuksellisen por\'ariston diktatuuria; porvaristo on antanut
Primo de Riveralle diktaattorin valtuudet ja sama por\'aristo määrää
niitten käyttämisen etujensa mukaisesti. Ja uusi rivera löytynee, jos
porvaristo tarvitsee.
• » . • • • « • - . • • • • • -
Sveitsin parlamentissa kerrotaan olleen esillä Venäjältä lähteneiden
sveitsiläisten kapitalistien valituskirjelmä, jossa nämä 'arvioivat vallan­kumouksen
yhteydessä heitä kohdanneen vahingon lähes seitsemäksisa-daksi
miljoonaksi Sveitsin frahgiksi ja pyytävät hallitusta "ryhtymään
neuvotteluihin joko Venäjän nykyisen tahi tulevan hallituksen kanssa
tämän summan palauttamiseksi omistajilleen". Lisäksi pyytävät valit­tajat
hallitukselta mainitun summan suuruista lainaa. — Yksikään Sveit­sin
poliittisista puolueista ei kuulu tukeneen anomusta; päin.vastoin oli
sanottu, että summan takaisin saamista ei kannata ajatellakaan.
"Leimaamme häpeäleimalla herra Trotskin ja vaadimme, että hä­nen
nimensä poistetaan johtajien nimien joukosta Neuvostoliiton kom-
(Qunistisen puolueen (bolshevikit) historiassa", oli eräs lausunto päätös­lauselmassa,
j o n k a rautatieläisten kokous Kasanissa oli hyväksynyt kuul­tuaan
selostuksen Trotskin esiintymisestä ulkomailla.
Tuo on ankara tuomio, mutta Neuvostoliiton työläiset, eikä vain
puolueeseen kuuluvat, vaan puolueen ulkopuolellakin olevat sosialismin
rakentajat katsovat vallankumouksen kavaltajan sen ansainneen, kuten
tekedun. ,
Saapuvilla olivat Järjestön edusta­jakokouksen
valitsemat varsinaiset
toimeenpanevan komitean jäsenet to­verit
J . W. Ahlqvist, A. T . H i l l , J.
V. Latva, A. K i v i . E . P i r t t i n e n j a K .
Salminen, sekä entisen tp. komitean
j ä s e n toveri K a h i l a.
Toimeenpanevan komitean puheen­johtajaksi
valittiin toveri Ahlqvist ja
varapuheenjohtajaksi tov. Latva. -
Toimeenpanevan komitean luotto-miehiksi
valittiin toverit Pirttinen ja
Ahlqvist.
Toimeenpanevan komitean entiset
toimintaohjeet hyväksyttiin sellaise-naan.
J ä r j e s t ö n sihteeriksi valittu tov. J .
V i r t a päätettiin kutsua toimeeilisa
toukokuun l p .
Toimeenpanevan komitean varsinai­siksi
pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
toverit E . Pirttinen j a K . Salminen.
Canadalaisten työväenlehtien avusta*
miseksi edustajakokouksen myöntämä
$550.00 jaoteltiin eri lehdille seuraa­vasti:—
Teollisuustyölälsten järjesty­neen
vasemmistoliikkeen "The Work«
er"-lehdelle $400.00; samaa kantaa e-dustavalle
•'juutalaiselle^ "Der Kamf*
lehdelle $50.00; Kom. nuorisoliiton ä ä '
nenkannattajalle "The Young.Work*
er" $50.00 j a Pioneerillikkeen äänen
kannatajalle "The Young Comrade"
$50.00. Myöskin päätettiin ilmoittaa
köyhälistö-talonpoikain vasemmisto­laisen
valistusjärjestön lehdelle "The
Purrow", e t t ä heille viime syyskesällä
lainattu $100.00 on järjestömme e-dustajakokouksen
päätöksellä lahjoi­tettu.
.
LuettlJlh Port ColbomesSa peruste,
tun suomalaisen työväen osaston k i r .
.jeenvalhtoa j a hakemus liittymisestä
järjestöön. Hyväksyttiin sihteerin toi­menpiteet
l ä h e t t ä e s s ä ä n tarpeita, sekä
p ä ä t e t t i i n lähettää Järjestään lupa-kUrJa.
Edustajakokonksen . päätöksien se­lostamista
varten p ä ä t e t t i i n järjestää
Albertan alueen edustaja tov. Frank
Jackson kiertämään Albertan ja B .
Columbian alueilla, k(»ka \Albertassa
el ole v i e l ä varsinaista aluetoimikun­taa
toiminnassa, eikä B . C r s t ä ollut
edustajaa. Matkaohjelman järjestämi­nen
j a ilmoittaminen j ä t e t t i i n v.t. sih­teerille.
Myöskin toivotaan muilla
alueilla aluetoimikimtlen järjestävän
edustajain selostusmatkat.
Luettiin tov. K . Pehkosen eron pyyn­t
ö Vapauden toimittajan toimesta 45
päivän ylössanomisajan jälkeen. Pää­tettiin
myöntää ero, mutta samanai­kaisesti
kirjoittaen tov. Pehkoselle pyy­t
ä e n h ä n t ä olemaan väliaikaisesti toi­mituksessa
siksi kunnes tov. Vaara
vapautuu vankilasta, t a i voidaan muu-den
sovitella paikan täyttämmen.
Edustajakökooiisen taholta lp. ko-miteaae
siirretty toveri Vaaran
vapauttamista vaativan kirjelmän l ä ­h
e t t ä m i n e n j ä t e t t i i n toverien H i i l i n ja
Ahlqvistin huoleksi.
Tov. H i l l velvoitettiin selostamaan
asianajajalle The Sudbury Star-Iehteä
vastaan nostetun Vapauden vahin­gonkorvausjutun
käyntiä ko-^ikeva e-dustajakokouksen
;suunnitelma.
Vaaran jotosta aiheutuvat asiana­jajan
lasku p ä ä t e t t i i n siirtää makset­tavaksi
Canadan Työväenpuolustuslii-ton
kautta k e r ä t y i s t ä varoista.
Ednstajakokooksen päättämää j ä -
senverojen yhtäläistyttämistä koske­vaa
järjestelyä p ä ä t e t t i i n ryhtyä käy­t
ä n n ö s s ä toteuttamaan h e i n ä k u u n 'l
p : s t ä alkaen. Asian selostamiseksi
p ä ä t e t t i i n lähettää kirtokirje osas­toille.
Jäsenhakemoskaavakkeita ja sisädh-kirjoltojanetkkejä
päätettiin valmis­tuttaa
ensitilassa. Myöskin päätettiin
J ä r j e s t ö n säännöt painattaa edustaja­kokouksen
tekemillä muutoksUla ja
korjauksilla, ottaen niistä 4000 kap­paleen
painos. :
Vapauden johtokmman pöytäkirja
luettUn. E l antanut aihetta toimen­piteisiin.
Vapauden "oman talon" piirustukset
p ä ä t e t t i i n j ä t t ä ä arkkitehdille edusta-jak<*
ouksen hyväksymien korjauksien
tekemistä varten. Sen jälkeen lähete-
T O R O N T O N O S A S T O N K O K O US
Osaston varsinainen kokous pidetään
huhtikuun 21 päivä, sunnuntal-ilta-pälvällä
kello kolme. Kokouksessa on
useita osaston sisäistä toimintaa k ä ­sitteleviä
asioita, jonka vuoksi jokai­sen
osaston jäsenen läsnäolo olisi vält­t
ä m ä t ö n .
« Y L Ö S N O U S E M U S "
Toislntaesitys tästä kuuluisan kir­j
a i l i j an Leo'Tolstoin mahtavasta n ä y ­t
e l m ä s t ä o n lauantai-illalla, huhtikuun
20 päivä, alkaen 8.15. Ensiesitys o n ­nistui
k a i k i n puolin hyvin. Uudet, a-sianmukaiset
iiäyttämölaitteet .teki­vät
n ä y t e l m ä n esitykseen juhla-llisan
vaikutuksen. Toivottavaa on, e t t ä toi­slntaesitys
saa myöskin täyden katso­mon,
sillä näytelmä tarjoaa paljon
oppimista yhteiskunnallisissa kysjroyk-sissä,
paljastaen porvarillisen oikeus-k
ä s i t t e i d e n väärän yksinkertaisen tul­kinnan,
sekä tavan jolla se "oikeutta"
jakaa omistamattoman väestön kes­kuudessa.
Muistakaa tämän arvok­kaan
näytelmän esitys, sivuuttakaa
vähemmän tärkeät mentävänne esl-tyslltana
j a olkaa joukolla l ä s n ä seu­raamansa
"Ylösnousemisen" esitystä. '
O H J E L M A I L T A
Huhtikuun 21 päivä on arvokas o h -
jelmalltama vapaalla sisäänpääsyllä
Ja monipuolisella ohjelmalla, osaston
huoneustolla. .Saapukaa s i i ; mahdol­lisemman
monllukuisestl. — J .
I joukossa suuri määrä suomalaisia.
I H ä m ä h ä ä t ö on toimitettu siksi, et­t
ä talot tulevat hajoitettavaksi ase­man
ja ratapihan laajennuksen
vuoksi, joka t y ö luultavasti aletaan
k e s ä n tullen. Ikävä vaan, e t t ä i r t i ­sanominen
toimitettiin niin myö­h
ä ä n , e t t ä asuntojen saanti on vai­keampaa.
Lisäksi monet asukkaat
joutuvat kärsimään aineellista va­hinkoa,
kun ovat korjanneet asun­tojaan
j a näin ollen joutuvat me­n
e t t ä m ä ä n korjauskustannukset.
Santtu.
Timmmsin uutisia
Montrealin uutisia
R Y H M 2 ( M M E K O K O U K S E S SA
viime viikolla' oli paljon t ä r k e i t ä asioi­ta.
Käytiin. tarkastamaan viime a i ­koina
ollutta puoluetoimintaa j a huo­mattiin
olleen toiminnassa paljon
korjaamisen varaa. Edustajakokouk­s
i i n nähden ei oltu kiinnitetty huo­miota
mikä niille olisi pitänyt tulla.
Samoin agitatsioni on ollut kauan a i ­kaa
melkein kuollutta. Ei ole tänä
aikana, jolloin kaikki taantumuksen
voimat tekevät voitavansa työväkeä
vastaan, toimittu sillä ripeydellä kuin
olisi tarvinnut. On v a i n katseltu mi­t
ä papit j a toiset heidän puoltajansa
ovat hommanneet. Päätettiin tulevai­suuden
varalle ottaa parempi toiminta
j a näyttää taantumuksfen kannatta­jille,
e t t ä he edustaa-asiaa, joka on
tuomittu häviämään kehityksen kul­kiessa
sille kuuluvaa Jatuaan.
Suomalaiset työväen edistyspyrki-mykslen
vastustajat ovat
Kirkland Laken uutisia
N A I S O S A S T O N V U O S I J U H LA
Naisosastomme vietti 2-vuotisjuh-laansa
huhtik. 11 p ä i v ä n i l l a l l a . O l i
e r i t t ä i n ilahduttavaa, e t t ä yleisöä oli
taaskin saapunut haalin täydeltä
seuraamaan naisten tilaisuutta. Sa­mana
iltana ilmoitti useampi nainen
haluavansa y h t y ä jäseneksi naisosas­toon.
Toivottavasti he k a i k k i saapu­vat
toistenkin kokoukseen. Ensi-m
ä i n e n työkokous on huhtik. 22
p ä i v ä n illalla. Siellä on keskustelta­vana
paljon t ä r k e i t ä asioita.
Edustajakokoushan oli hiljattain,
j a siellä käsiteltiin useita nopeasti
k ä y t ä n t ö ö n pantavia alustuksia.
Y k s i t ä l l a i n e n . oli Suomen puna-orpojen
kesäkotien avustaminen.
Koska asia on e r i t t ä i n t ä r k e ä ja
kiireellinen, niin on johtokunta ryh­tynyt
asian suhteen alku-valmiste­l
u i h i n . Haali on pyydetty kukkaa-iltamien
pitoa varten huhtik. 25 p.
Lopulliset valmistelut tehdään työ­kokouksessa.
Saapukaa kaikki jäse­net
j a paljon uusia. — Hermiina.
Eri paikkakunnilta
Beaver Lake, Ont.
S O L U T O I S E N I L T A M AT
J Ä L L E E N L A H J O T U S S L T > B U E I S TA
Sudbury, Ontario,
huhtikuun 15 p n ä 1323.
Vapauden Toimitus!
Allekirjottaneet Vapaus-lehde i 5;I;T.
buryiaiset tilaajat lukijat ja katmatta-jat
käsittävät toveri An'o Vaaran
vangitsemisen, syyttämisen ja tuomit-semisea
hyökkäykseksi, joka on Ca..
nadan kapitalistiluokan toimesta t ä h .
d ä t t y ei v a i n toveri Vaaraa, vaan suo­malaisten
työläisten äänenkannattajaa
Vapautta j a h e i d ä n järjestöjään. sa­maten
kuin koko Canadan työväen­luokan
edistysmielisintä osaa vastaan
j a joka liittyy uhkaavan impsrialistfsen
sodan varalta tehtyihin valmistelui-hin.
Siksi haluamme t ä t e n ei vain sa­noin,
mutta myös teoin auttaa taiste-lurintamamme
lujittamisessa kapua,
listiluokan kiihtyvää hyökkäilyä vas­taan
-ja., viimeisimmän luokkasotauh-rimme,
toimittaja Vaaran puolusta,
miseksi, lahjottamalla Vähäisistä ro­voistamme
h ä n e n puolustusrahastoon-sa.
jota Canadan työväen puolustusliit.
to kerää.
Mukana seuraa 3.25 dollaria.
F I N L A N D I N S U O M A L A I S E T TYÖ-
L A I S E T P R O T E S T E E R . ' l A V AT
L U O K K A T U O M I O T A
Y A S T A A N
Maaliskuu 24 p n ä kokööntuneona
v i e t t ä m ä ä n Pariisin Kommunin vuo.
sijuhlaa, hyväksyi Finlandin suomar
laiset työläiset seuraavan protestilau-sunnon
lähtettäväksl puolustusliiton
kautta olkeusylrancmalsille ja sekä
lehdissä julkaistavaksi:
Me kolmekymmentä Finlandin. Önt..
työläistä, kokoontuneena viettämään
P a r i i s i n Kommuunin vuosijuhlaa suo­malaiselle
haalille maaliskuun 24 pnä,
t ä t e n mitä voimakkaammin prostes.
teeraamme paino-, puhe- j a kokoon-,
tumisvapauksia vastaan tehtyjä hyök­käyksiä
vastaan, mitkä hyökkäykset
ilmenevät Vapauden toimittajan Vaa­ran
tuomitsemisessa j a ulkoniaalais-syntyisiä
työläisiä j a työväenjärjestöjä
vastaan kohdistetuissa Toronton, po­liisiviranomaisten
edesottamists.sa. Me
vaadimme, e t t ä toveri' Vaara vapau­tetaan
ia työläisille turvataan sille
kuuluvat alkeellismimatkin oikeudet —
paino-, puhe- j a kokoontumisvapaus.
Myöskin on F i n l a n d i n työläisten toi­mesta
l ä h e t e t t y $14.90 puolustusliitolle,
käytettäväksi näiden edellämainittujen
oikeuksien puolesta taisteluun. — T. H.
on siis ensi lauantaina alkaen kellp
'.69 illaUa. Tilaisuudessa e s i t e t ä ä n k y ­lässämme
ennen näkemätön kappale
"Kummitus", kolmessa näytöksessä, o l -
koettaneet! kea naurupllleri. Pitäkääpä tilaisuus
U U S I S E U RA
Lauantain, siis t.k. 15 p m illaksi
o l i . asianharrastajain taholta kut­suttu
koolle voimistelu- j a urheilu­seuran
perustava kokous. Paikalle
o l i k i n saapunut n. 30 h e n k e ä . Kes­kustelun
tuloksena oli voimistelu- ja
urheiluseuran synty. Nimeksi tälle
uudelle tulokkaalle annettiin "Jou­s
i " . Seuran johtokuntaan valittiin
seuraavat h e n k i l ö t : J . Rutanen, J .
Stahlberg, Mrs. S. J ä r v i , Y . K i v i ja
E. Rosti j a j ä i johtokunnan huo­leksi
toimittaa yleiset perustuspuu-hista
johtuvat asiat. Seura tulee
toimimaan C. S. T. U . s ä ä n t ö j en
alaisena sekä, y h t y m ä ä n jäseneksi
l i i t t o o n.
On hyvä asia, e t t ä saatiin Mont­real
myöskin kartalle liikuntakasva­tuksenkin
alalla, sillä paikallinen
spomalaincn asutus on koko suuri
j a aina vaan kasvamaan päin, k u ­ten
onkin luonnollista tällaisessa
suuressa asutuskeskuksessa. Nyt
aluksi saatiin j ä s e n i ä 28, j a kun
ottaa huomioon, e t t ä t ä m ä oli ensi
m e r k i n t ä , niin voi sen perusteella
olettaa, e t t ä summa pian kaksinker­taistuu.
Nyt tässä voidaan hoksauttaa jo
asiasta kaikille j ä r j e s t y n e i l l e työ­läisille
Montrealissa. Siis ottakaa
asia huomioon niin miehet kuin
naisetkin. Tällä seuralla on hyvät
toimintamahdollisuudet kesällä, kos­k
a S. J . osasto on t a a s vuokrannut
k e n t ä n kesänä j a k s i j a siellä on
k y l l ä tilaa liikkua, joskaan se ei
olekaan mikään täysin pätevä ur­h
e i l u k e n t t ä .
Siis toivotaan vaan, e t t ä tälle
seuralle annetaan, täysi työläisto-verikannatus
j a parhaiten sen teem­me
liittjTnäUä jäseneksi siihen ja
toimimalla siinä.
C . P . R .
on toimittanut suurenlaisen häädön,
koskien se useita satoja henkilöitä,
k a i k i l l a voiinillaan saada itselleen j a .
lansijaa,, mutta laihalla tuloksella.
V a i n jonkun uhrin ovat saaneet kan­nattajakseen.
He ovat koettaneet kir­kolla,
ruokatalojen ja muidenkin
kautta, mutta kalkki on epäonnistu­nut,
sillä heillä ei ole m a a p e r ä ä n l h i -
k u i n he luulee. Kaikki heidän yri­t
y k s i ä ä n vastaan meidän työläisten
t ä y t y y aina taistella, n ä y t t ä ä vielä tie­tämättömyydessä
(oleville työläisille,
joita he kalastaa, mikä on kysymys,
kenen hyödyksi he toimii. Me t y ö l ä i ­set
emme aina tajua asioita aikanaan,
kuljemme tietämättömyydesä nilnkau-an
kuin kokemus meille osoittaa mis­t
ä - o n ollut kysymys.
Agitatsionityön laiminlyönnin huo­masimme
myös siinä ,että nyt kuin
metsätyöläiset ovat tulleet metsistä
kaupunkiin, niin heille el ole jär­jestetty
minkäänlaatuisia tilaisuuksia
joissa heitä valistuksen j a kaiken­laatuisen
opin kautta olisi pidätetty
pois kolratorppien vaikutuksista. I h - J^ kunnollisen valmennuksen kaut-miset
jotka omaa vielä heikon kat- ^^^^ p ä ä s t ä ä n korkeimpiinklin saa-santokannan
yhteiskunnallisiin asioi- vutukslln. Innostusta asiaan vaan p i -
mlelessänne j a saapukaa talolle run­saslukuisesti,
sillä se on parham tun­nustus
näyttelijäimme tekemälle uu­rastukselle
j a työlle j a samalla par­haiten
pönkitämme taloudelliselta
puolen yhteistä asiaamme.
V O I M I S T E L U K U R S S IT
on olleet j a menneet, vaan innostus ja
oppi on j ä ä n y t oppilaille. Uudet joh­tajat
komentaa joukkojaan tarmolla
j a kunnolla. Viimeisessä voimisteluseu­r
a n kokousessa v a l i t t i in miesten johta­jaksi
A. Reinikainen j a apulaisjohta­jaksi
hänelle L . K o l a r i . Naisten joh­tajaksi
A. Laamanen j a Helen Lehto.
Rivit kuntoon j a kaikki innolla m u ­kaan.
Kesä myöskin kun tekee hiljalleen
tuloaan, niin juoksijain ja k e n t t ä u r -
hellljaln on ruvettava innolla treena­ukseen.
Ensin viipottelemaan murto­maille,
j a kenttien kuivuessa sitten
säännöllisesti kenttäharj. Kärsivälli-h
l n Ja työväenliikkeitten päämääriin
j a tarkoituksiin, pitäisi johtaa oikealle
tielle. K u n e l ole hyvää ajanvietto­paikkaa,
n i i n monet joutuu senlaatui­s
i i n paikkoihin joita itsekin jälkeen­p
ä i n katkerasti katuvat. Suomalainen
haali on ollut joutilaana viimeisinä a i ­koina,
mutta ei ole .osattu sinne vai.
mistaa kehittäviä tilaisuuksia nyt k u in
on miehiä kaupungissa. Alötteenteko-puutetta
ja hataruutta huomattiin
olevan toiminnassamme j a siksi vel­voitettiin
edustajamme ägltatsloniko-mlteassa
vointinsa mukaan saatta­maan
toimimaan eteenpäin viemistä
j a ottamaan huomioon kaikki agitat-sionltllaisuudet.
Vappujuhliin päätettiin ottaa osaa,
t ä ä olla j a hyvää tahtoa,
mus.
Tekonil-
Garson Mine, Ont.
Meillä oli t ä ä l l ä Gaxsonlssa ylimää­r
ä i n e n naisten neuvottelukokous 4 pnS
huhtikuuta. Puheenjohtajana tohni
Sudburyn p i i r i n j ä r j e s t ä j ä toveritar L .
Toivonen. Sihteerinä toimi A . L i n d ­qvist.
Keskusteltiiri kesäleirin rahastami­sesta
j a t u l t i in siihen tulokseen, että
p i d e t ä ä n iltamat sen h y v ä k si
Kesäleirille menevien lasten ikära­j
a on 7 : s t ä vuodesta 14:sta vuoteen.
t ä ä n piirustukset Sudburyyn lopullista
tarkistamista varten.
L u e t t i i n kustannusliikkeiden kirjeen­vaihtoa.
Ei antanut aihetta toimen­piteisiin.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
A. T. H i l l , v.t. sihteeri
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan j a hyväksymme sen ko­kouksessa
asiain k ä s i t t e l y n j a p ä ä t ö k.
sien kanssa yhtäpitävänä.
K . Salminen E. P i r t t i n en
(Pöytäkirjan tarkastajat).
Kysymyksestä pääsevätkö lapset ke-
. . . sälelrllle, joidenka vanhemmat eivät
joka j ä r j e s t e t ä ä n kaupungin keskus-1 k u u l u puolueeseen ja vaikka lapset
komitean kautta. | eivät ole pioneerikoululaisia syystä
ettei paikkakunnalla syystä tai toises-
T U L I P A L O N K A U T TA ta voida pitää pioneerikoulua, pääs-
Joutui Timminsin Isompi teatteri k ä y t - siihen tulokseen, e t t ä vanhempien
tökelvottomaksL Tuli alkoi viime lau-antai-
aamulla j a hävitti nelikerroksi­sen
rakennuksen. Samassa teatterissa
oli aikomus p i t ä ä tänävuonna kansain­v
ä l i n e n vappujuhlan vietto. Luultavas­ti
juhlat tulee nyt vietettäväksi jos­sain
muualla. —• Kirjeenvaihtaja.
S U U R E N M O I S T A
jäsenyys el ole haittana, vaan lasten
täytyy kuulua lasten osastoon ennen-kun
he voivat mennä kesäleirille.
Keskusteltiin koulun perustsmnisesta
lapsiUe. Päätettiin alkaa pitämään
koulua, jossa samalla opetetaan .lap­sia
puhumaan j a kirjoittamaan suo­mea
voimistelun ohella. YksimieUses-ti
oltiin s i t ä mieltä, e t t ä se on t a r -
peellinen, jopa välttämätönkin, että
Tunmmsin palveUjatarsosasto toi- lapset oppivat sujuvasti lukemaan ia
meenpanee oikein rennot ohjehna- j ä kirjoittamaan omaa äidinkieltään.
tanssi-Iltamat osaston talolla 20 p : n ä l Päätettiin pyytää A i l i Niemeä Sud-huhtlk.
Ohjelmassa olisi muun muas- burysta ohjaamaan alkun voimisteius
sa tervehdyssan.. runo, kertomus, l a u - sa j a antamaan siinä enslmäiset dpe
l u j a j a kaksinäytöksinen oikein haus- tukset. Sillä hänellä on tarpeelliset
k a kappale "Lissu" yan. Alkaa keDo tiedot ohjaamisessa.
8. Lopuksi tanssia hyvän soiton tah­dissa.
Sisäänpääsy 35 s e n t t i ä.
Siispä tervetuloa kaikin!
Opettajiksi lapsiUe valittiin Kerttu
Armstrong j s Aino M ä kt
Seuraava kysymys oli pioneerien o-pettajakursselsta,
että Jos olisi mah­dollista
l ä h e t t ä ä sinne jonkun nuoren,
etutilalla sellaisen henkilön joka olisi
myöskin täydellinen englanninkielestä,
samoin myöskin suomenkielestä. Tä­män
l ä h e t t ä m i n e n ei ole kuitenkaan
pakollinen, vaan jos naisjaosto katsoo
hyväksi kustantaa sinne joku. Kurssit
tulevat luultavasti Long Lakelle. A -
jasta ei ole vielä tietoa. Tämä asia
j ä i avonaiseksi seuraavalle kokoukselle.
Keskusteltiin siltä, voiko semmoinen
nainen kuulua naisjaostoon, jonka
mies käjrttää väkijuomia j a saastuttaa
sillä myöskin ympäristöänsä, myy­mällä
sitä. P i t k ä n keskustelun jälkeen
t u l t i in sellaiseen tulokseen, e t t ä nai­nen
ei ole millään tavom vRstuunalai.
nen miehensä teoista. Jos mies nimit­t
ä i n h a / o i t t a a t ä t ä pahetta vastoin
vaimonsa 'suostumusta. Jota. vastoin
semmoinen nainen, joka itse liarjoit-taa
itsenäisesti taikka miehensä a-vuksi,
ei ole mUlään tavalla kelvom-nen
kuulumaan naisjaoston jäsenyy­teen,
ja että sellainen nainen on
epäilemättä heti eroltettava pois nais­jaostosta.
Siinä el s a a tuUa läheisin­k
ä ä n yksilöystävyys huomioon otetuk­si.
Meidän pitäisi kaikkien koettaa t u ­kea
j a auttaa sellaista naista, joka on
joutimut juomarin vaimoksi, siten
koettaa keventää sitä raskasta taak­kaa
joka hänen kannettavanaan on.
eikä millään tavalla sortaa j a painaa
j a tehdä h ä n e n elämäänsä raskaam­maksi
kuin se j o e n t i s e s t ä ä n on.
Meidän pitäisi koettaa kaikella ta­valla
aglteerata väkijuomapahetta
vastaan. V a i k k a meitä siltä joskus i -
vailtaisUnkln j a työmme näyttäisi tu­loksettomalta,
n i i n m e i d ä n ei p i d ä sil­t
ä lannistua. J a pienenä meidän on
teroitettava lastemme mieliin väkijuo.
main tiumiollisuutta, silloin' k u i n t ä ­mä
myrkky el ole v i e l ä . e h t i n y t heidän
vertansa, m y r k y t t ä ä.
Keskusteltiin toverlhengestä. Se on
semmoinen kysymys, -että siitä rUttää
aina keskustelunaihetta. J a j ä i se t ä l ­l
ä k i n kertaa avonaiseksi.
Keskusteltiin naisjaoston johdosta
j a toimihenkUöistä Ja p ä ä t e t t i i n , että
e m ä n t ä saa ostaa kaikkea pientä mitä
me hommassamme tarvitaan, joten
saa hänelle e s i t t ä ä asiansa jös jotain
tanqtsee. Suuremmat ostot jätetään
kokouksen päätettäväksi.
P ä ä t e t t i i n , e t t ä jokaisen on honmiat-tava
sen k u n voi j a kykynsä mukaan
yhteisen asian hyväksi j a jokaisen
t e h t ä v ä on y h t ä suuren arvoinen. P ä ä ­asia
on, etta jokainen kannamme kor­temme
yhteiseen kekoon. J a e t t ä y h ­dessä
p ä ä t e t ä ä n osaston varoista m i -
b l n ne k ä y t e t ä ä n , kunhan ne tulevat
yhteiseen hyvään.
Keskusteltiin n ä y t t e l i j ä i n arvostelus­t
a j a t u l t i i n siihen tulokseen, e t t ä jos
n ä y t t e l i j ö i t ä arvostellaan toverillisesti
ihnan mitään persoonallista kaunaa
t a i vihamielisyyttä, n i i n o n n ä y t t e lL
j ä l n otettava se s i l t ä kannalta, ett^
h ä n koettaa sen korjata seuraavalla
kerralla eikä loukkaannu siitä miss
s ä ä n nimessä.
Keskusteltiin siltä. j<K kokotiksessa
sattuu olemaan kaksi eri mielipidettä:
Vapauden tilaa
selie pitäisi jui
kaikki edellytykse
t ä y n n ä yhä uudc
uusia asioita, ett
sen luulisi synnj
toa jokaisessa. "V
na erikoisessa zsi
seurata senlaatuis
hin eivät toiset si
malehdet kiinnitä
on mahdollista s»
paus on päiväleJ
Canadassa, tykke
sissa olosuhteissa
set suomenkielise
koko mantereella,
toistaiseksi nous
kapitalismin maa,
naapurimme rajar
jo päässeet kap;
sensä korkeimmil
lasku on j u u r i a
huomaa ken vaar
S i i s p ä j o yksist
e t t ä Vapaus on t i
maan erilaatuisen
t ä , on sen lukej
mielenkiintoista,
v u l l a j a vieläpä
u u t i s i a päivän tä
tumista, katen i
l u i s t a Yhdysvalta!
n i n j a Yhdysvalt
m i s e s t ä , canacdala
t ö n tuohon t ä r j is
misesta j.n.e. Toi
taan seuloo, pun
noita tapahtumia,
kalle haetaan viss;
e d e t ä ä n y i r ö i k e r ta
" v ä l i ä tavalla esill
e n e m m ä n lukem
k u i n t ä l l a i s t e n a
nen.
' Me suomalaiset
uskottamaan itse!
e t t ä m a i ä se ratkai
keassa. T u l t i i n sii]
t ä y t y y pystyä sel\
j a taimpi saa kok
kannatuksen, on vi
t ä v ä tehtyyn päätö
o i t a on keskustelti
toverihengessä, elk
s ä antaa valtaa
vaikka luonnollise
hiukan häviölle, n i
j ä ä d ä pahalle mie
lierikeen. Toisella k
vuorostaan oikeassa
K a i k k i naisjaosi
veivotettiin jokaise
Tua-^sioinaan. J a e1
l ö joka levittää run
v i a juttuja naisjao
suorastaan kätyri j
l o i n ainoastaan om
t y ö l ä i s n a i s t e n liittoi
koko maailman t yö
työläisnaisten liitto
•fisestä naisten valis
O l i kysymys nais
Naisjaostolla ei ole
yi, vaan voi joka:
laatia itsellensä joi
paikkakuntansa olt
pBCfäen.
Keskusteltiin osu
t ä r j o s k o Garsonin
-valitsivat keskuude
kafcBi henkilöä mj
Go-Optasin osakke:
10 dollaria kappale,
rasvaan kokoukseei
Johtokunnan vail
j a uuden johtokum
yhteen, jossa vanha
uudelle.
KtJkous p ä ä t e t t i in
taa.
SittB ttull meille
omistajalta kirje,
m e i l t ä haalin ylös 2
sä, joten naisosasto
p ä i v ä n ä pitämään
huoneuston homnr
t ä ä l l ä t a « s toveritai
rysta ke^ustelemass
me t ä s t ä asiasta. S£
sa oli saapuvilla J .
esitehnöinfissä osui
j a sen tarpeellisuud
j o i t ä siitä tämän i
seni ttdee s i i t ä £elo
Keskusteltiin var
vuokraamisesta kau
j a yksimielisesti p
S i l t ä on vuokraa 15
kmiluu siihen iso i
me pienempää huoi
t e t t i in siellä pitää
l a t Vappuna, jofca c
ten juhlapäivä.
Sudburjm naisosa
t ä ä l ^ iltamat 10 p n
ton kartuttamiseksi,
lalsesti. Puhtaaiksi 1
l a r i a , jotka samam
sihteeristöUe.
TUc 14 p n ä oli t ä
laisen jäähyväisilta.
• dessa esitelmöi tov
suustoimintaliikkestä
tulee lähempi selosti
jeenvaihtaja.
NEUVOSTOVAALn
LENINGRADII<
Lenöigradin alueei
tehnyt yhteenvedör
lopullisista tuloksisl
Talonpolkaisto ön
suurempaa aktiivisu
leissa kuin edellisis
sallistui enemmän ki
osaa valitsijoista. 2
tetusta talonpojasta
h i n 1A37.000 talonp
o n valittu 2,365 kyli
j ä s e n t ä . Ve
lueen j a nuorisoUit
naisia 7,687.