Vapaus, October 8, 1926

              VAPAUS
: 4«^nq^tffn BrrftTHATaJsen-tygygeatgn ainoa 'äänenkannattaja,
iUäsfcyy' Sndboryssaj Ont;^ mapu
J . pÄJaatalBa^ T. i m » t . J . t : ' .
r - S . C. N E I L : ABVO V A A E A.
•'•Il . / V A P A U S , <Llbcrty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pob»
UAed in S^dbnry,> Ont., every Monday, IVednesday
ana PHday. ' / '
,Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
as eecond class matter» _______
TILAUSHINNAT^ ^
'-^Cahadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ffi' yksi kk. 75c- ' '; •
' yhdysvaltoihin j a Suomeen,-yksi vk. $5.60, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.75. '
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
; |»aii8i ariaiJBi^n jojlla^gn^kankset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:,
Kaimailmotukset $1.00 kerta, $2.00'ka&ri kertaa.
' AviSiliittobdmeno ilmotukset 60e paJstatuuma.
'^Nihlenmuutosilmotttkset 60e kerta, $1:00 3 kertaa.
- : ' Syntymäilmotäkset ^ . 0 0 kerta» $2.00 3 kertaa.
. Avioeroilmotuksei^ $2.00 kertaa, .$8.00 kaksi kertaa.
• Ku^temanihnotnkset. $2,Cf> kerta, $60c UsämakBU
iäitoBlauBeelta tai muistoväz^Itä.
Balutaantiedot'ja osoteilmotukset 60e.kerta, $1.00
koline , kertaa, ' ^
. Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttnurien on, vaa^
dittaessa/ lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. l
.Vapandea konttori jatoimitns: Liberty BIdir Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette miUoJQ, tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, ktrjbttakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nisuiUä.
J . V, KANNASTO.. Llikkeenhöftaja.
Byng menee
, - • «Voimatcas» hiljainen mies» ByÄg Viinysta pudistaa
Canadan torout jaloistaan jSttlunättä> jgl^^ensa mitSm
Ipisfof^viS, kirjoUaa Worker. Huolimatta erikoisin
;
johon ^«ttäannet kokoontuivat lausumaan hänelle fay-
VSstejaan», imperialistit seka taalla etta «emämaassa»
aivan liiankin hyvin tuntevat, ,etta hänen - lahtonsa oli
: yäbemman Ibi^
' parlamentin ha|ottami8een» antaakseen - siten Meighe-nille
sisäradan'yleisissä vaaleissa, asetti Byng. itsensä
; meluavan äarim^^
i VoonJ .Vaalieh' tulos oli siis ^tä musertava tappio
Byngille. kuin • IM[ei|^enilIekin. Brittiläisen l^di^ton
fittizrin, osa koettaa näyttää «huol^tumattomalta» vaa­lien
tuloksen suhteen. Lopuksi on King yhtä lojaali»
nei;t kuin Meighen.-- Peruätuslaki|cy8ymyksen nostatta­minen
oli valitettava teko. Mutta antaa Kingin tulla
valti&unnankonferenssiii^ diin hänet saadaan kyllä, kä­sittämään
valtakuiinan tarpeejt, yhdenmukainen ulkopo-iiiilkka
ja ^suuria summia' alusmaiden rahaa brittiläi-seilf)
laivastolle. Tällaisella Kingin kdmmisella toi­voo-
bHttiläisen lehdistön tämä osa voitavan pyyhkäistä
olemattomiin se paha vaikutus;''mikä^ oli Byngin kär»
simalta^ vaalitappiolla. T
Byng' i]|enee ja ei yhtään -liian viisaalta näyttävä
Willil}gdön tuk» ottamaan hänen paikkamta. Byngin
tappio oli tarpeeliinenlsaattamam
imperialismin lähimmät suunnitelmat, vaikkakin Bri­tannian
ulkoministeriö . tulee nyt, yrittämään käyttää
•^KipffSi suositumman ja yäliepiitiän;; ^Quehe<;iim äidptun
Meigheniii asemesta. Bynffn läitiessä ja WiIlihgdo-'
:iiin saapuessa <i»nadalaisille joukoin pidettä­vä
tärkeä tqsj[^'ia on, että meillä vielä on kenraali­kuvernöörin
Ol^xka ja kaikki muu, mitä siihen liittyy.
Perustttslakikyiftymys' ei 'vielä tullut ratkaistua viime
vaaleissa. iNähtävästi el vielä ole tullut se aika, jol­loin
tämän ipaan keskiluokat olisivat valmiit järjes-
:tämään voimakasta;Vaatimustl^kansallisesta,itsenäisyy­destä.
Työläisten ja m9anviljelijäin täytyy ottaa ka*
siinsä johto tässä taistelussa. Kenraalikuvernööri ei
ole pelkkä «tittelipää»'. £i^ ole kaikki siinä, että me
/pidämme häntä ylellisyydessä ja että hän tuhlaa mei-
<iän ^maisuuttamme. Hän on ulkopuolisen' vallan
: .asianues^'joka on asetettu; O
rialistisia juonitteluja ja suunnitelmia sodista ja ryös­töistä,
, jotka ovat useiden sukupolvien ^ ajan olleet
luonteenomaisia brittiläisen imperialismin ohjelmalle.
• Kenraalikuvernööri - on osa Brittiläisen; Pohjois-Ameri-
' kan laista. Meillä ei tule ^olemaan itsehallintoa 'ttim
kauani;'kuh me-sallimme Suurbritannian «alaneuvos-töineen
ja kenraaUkuvernööreineen sekaantua Canadan
hallitsemiseen.. Tulee aika,;jolloin kenraalikin^
-samaten; kuin koko BrittiläilsenVPohjois-Amerikan la^ii
menee viimeisen kerran.'
Aivan samaten: kuin brittiläisen imperialistisen leh­distön
tämä osa varustaa; sokeripääilyställä Byn^n,
Meighenin • ja kumppaneiden' tappion pilleriä, aivan
samaten se' yrittää «hymyillä, hymyillä ja hymyillä»
kysymykselle erikoisesta canadalaisesta .'edustaj^ta
Washingtoniin. ' Kehutusta mukautuvaisuudestaan huo-.
: limatta ci brittiläinen valtakunta voi 'pitää suotavana
.•sitä, että Jokainen alusmaa pystyttäisi omat:lähetystön­sä
ulkomaille. Vincent Massey, jonka Kingin hallitus
^''alkoo - lähettää :Washingtoniin, voi olla 'hj-vä imperia­listi,
hänen toimintansa Washingtonissa voi aluksi olla
.hyvin rajoteltua ja: viatonta, mutta canadalainen lähet­tiläs
:. Washingtonis3a on terä siinä kiilassa, millä. Ca-
•nadaa -erotetaan valtakunnasta.
On olemassa eräitä : pehmeitä englantilaisia ääniä,
jotka f ovat tulleet melko voimakkaiksi meidän siirto-
' maalaistemme keskuudessa. Surumielinen Dean Ingl^
- oh^: antanut' englantilaiselle yleisölle hyvän annoksen
/'synkiltä tuntuvaa ajattelemben aihettac .Hän' ajatte-
Keev että Englanti, ei saanut sodassa selkäänsä yhtään
vähempää kuin Saksakaan.
' '«Englannin yliherruus merillä on mennyttä ja sen
kanssa on mennyt se laitos, millä- me rakensimme ja
olemme ylläpitäneetv valtakuntaamme, y^aivastollinen
voimakkuus riippuu melkein kokonaankansallisesta
rilikaudesta. : Me ;emme ole enää kyllin 'rikkaita voi­daksemme
rdcentoa laivoja 'kaikkia -mahdollisia, kilpai­lijoita
; vastaan; ja amerikalaiset vaatiessaan meidän
':inaksamaah suuren velan, joka tehtiin Ranskan vuoksi,
ovat saaneet aikaan sen, että me tulemme jatkuvasti py­symään
lieidän armoillaan ja kjicenemättöminä vastus-lamaan
heitä merellä-s
«Mddän hallituksemme täytyi melkein pakosta va­lita
kabdesta, paha^fhyväksyä^ :;WiIsoniD «pointi»
merten vapaudesta^ ;-|Qk« oli esitetty Britannialle epä­ystävällisessä
mielissä tai rsuostua ^merikalaisen Ja
brittiläiseiiv^ laivaston^^iiinnerolliseen tasaväkisyyteen.
Se viisaasti hyväksyi Hiimeksi. mainäun,^koska Yhdys­valtain
rajatt^miat mahdollisuudet olisivat tehneet mahf
dottomaksi: tdbokkaan r kilpailun Britannian täholtaJ
Meidän asemamme maailmanvaltanar^n siis täten py-<
syvästi muuttunut huonommaksi.
v<Me>aIkujaan paljastimme.sapelimme Belgian v^
si^ koska brittiläisen politiikan määrättjnä peri
na on^ ollut; että me emme voi sallia Belgian ja Hol­lannin
satamien ;Joutuvan suuren sotilasvallanvhaltuun.
Me olemmfcj taistelleet useita sotia, vpääasiassa Ranskaa
vastaauf estääksemme rtämäii tapahtumasta. Nyt mei:
olemme olleet pakotetut sallimaan Ranskan ja Belgian
välillä ^liitony mikä' tulisi loisen sodan sattuessa asetta
maan näistä pienemmän maan > suuremman -.. palvejuk
seen. Täten olemme ime menettäneet suojan^ mitä me
olemme aina pitäneet nukä läikeimmästa merkityksestä.»'
Ylidlyfi^yaltaiii sosiali&tjlipuolueieii
johto vastustamassa lyöläisteii
yhteistä taistelua
/ Yhdysvaltain ^ aosialistipuolueen j
puolueosastoilleen varbtidcsen pysyä erossa-työläisten
yhteisrintamaliikkeistä, minkälaisia ne sitte ovatkin.
. Tämä johtuu siitä, että sosialistipuölueen osastoissa
työläisainekset ovat liittyneet^ / moniin yhteisrintama-kamppailuihin;
työläisten ;taisteluihin^ kommunistien ja
muitten työläisainekslen kanssa, i: Niinpä on. sosialisti-puolueen
Jäseniä mukana taistelunsa, minkä tarkotukse-na
on vastustaa ulkoinaalaissyntyisten työläisten vaino-toimenpiteitä.
Samoin on sosialistipuölueen'Jäseniä olr
lut mukana Passaicin lakkolaisten taistelunr tiikemisessa.
Heidän; työläisomainenkasi^tyksensä; huolina
että ovat vielä olleet sosialistipnoluaen jäseniä, on ve­tänyt
heitä iuonnolliseslr mukaanr työläisten yhteisiin
taisteluihin» Samoin on p'oliittis^n':'yhteisrimaman lii­ke,
V mikä 'tämän maan työläisten. keskuudessa on viime
aikoina'ollut heräämässä, saaput: sellaisilta .työläi6ainek'^^
silta myötätuntoa osakseen. ' '
Tämä se^onr saattanut sosialistipuölueen johdon - pu­laan,
k : Sellainen työläisten luokkasolidaärisuuden - kehit-tyininen
'puolueensa työläisjäsenissä^on kaikin 'm^^
min>faeti estettä* 'Niin^he.ajattelevat.' Ja siitä.^syystä
on tuo varotudurjelmä lähetetty. \' ^. .
Debs ei ole'ollut miikäna'tuon varotuksen: laatimises-:
sa eikä 'lähettämisessä, huomauttaa jtov:^\^
kirjottaessaan tästä v^8iastaPaiIyv;Wqrkerissa^
kotonaan Tenre Hautessa' sairaana, kerrotaan..
Mutta tämä on! asia, jossa työläisten on.^^aatavatib-tää
Debsin mielipide* sanoo tov. Ruthenbergf.-'
Dehs önisosialisUpuqlueen toim
ko&it^ah^ eislinies.^ Häiion yli, kaksikymn^tä/vuotta
puhunut työläisten luokkasolidaarisuudenrpitolesta ka­pitalistisia^
riistäjiä .vastaan. ' Työläiset mufetavat hä­nen
kaunopuheiset ja vaikuttavat vetoomuksensa tämän
asian puolesta.' Työläisillä on nyt oikeus^ kuulla hä­nen-
mielipiteensä tässä asiassa. Hyväksyykö hän sosia­listipuölueen
johdon menettelyn? Vai mitä hän sen
johdosta sanoo?
* . . _. IL . I II •
**Normaälin6n'yhteiskimta'^
rTuskin mitään on porvariston Ja isosdemien taholta
toitotettu viime vuosina niin ahkerasti kuin sitä; että
ollaan menossa «normaaliin». Sen saavuttamiseksi ovat
kapitalistit : vaatineet työvä^töltäkin; niin: äärettömän
pai jo. On vaadittu 'sen hautaamaan nvielä syvemmälle
kurjuuteen its^sä, kuin mitä muuten olisi tarpeellista-:
kaan. Uhraamaan itsensä, aatteensa, vieläpä ajatuk-sensokinv
tämän : jumalaisen päämäärän saavuttamiseksi.
Opportunistiset 1 petturijohtajat ovat tehneet kaikkensa
saadakseen työväestön innostumaan kapitalismin ko­hottamiseen
ja -yhteiskunnan parantamiseen, kuten he
sanovat.
Nyt kun me tarkastamme^ minkälaista norn&aaliakaf
pitalistimaissa on saavutettu, niin huomaamme; ettei
kapitalistinen yhteiskunta ole kehittymässäkään sinn^
päin; että voitaisiin odottaa jonkinlaisia parempia ja
rauhallisempia aikoja. .Päinvastoin: yhä suureneva kur­jistuminen,
yhä kiristyneimmät; luokkasuhteet, yhä suu­renevat
sotavarustelut ovat tuloksia, jotka ovat sil-mäimme
edessä.
Kaikkialla kapitalistimaissa pyritään alentamaan työ<>
väestön elintasoa. Lakkoja ^ puhkeaa kaikkialla, eikä
^uinkan työväestö "huvikseen mene lakkotaisteluun. Se
tietää; että taistelu vaatii raskaat uhraukset; Mutta kun
pakko-ajaa taisteluun, niin siihen on mentävä. ;
Jokainen kapitalistinen maa lisää ja kehittää sota­välineitään.
Miksi? Ollakseen kykenevä pitämään
puoliaan kilpailussa kauppamarkkinoista ja pitääkseen
kurissa työväestöään.' Kaildcialla, Yhdysvalloissa; Eng­lannissa,
Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Ja­panissa
y.m.; myönnetään sotatarkoluksiin: 'suurempia
summia mitä on koskaan ennen tehty. Eikä se yksin­omaan
varusteluihin rajotuKaany, Riffi-heimot Maro­kossa;
druusit Syyriassa, kiinalaiset Ja monet^uut ovat
saaneet j a saavat tuntea, mitä on noskelaisten ylistämä
kapitalistinen moraali.Se tarkottaa joko kuolemaa
avoimessa taistelussa ryövärijoukkoja vastaan, tai. kur­jistumista
ja taasen kuolemaa kapitalistien riisto-orjuu­dessa.
' ' '
O^ipa kysymyksessä korkealle kehittyneen kapitalisti­maan
teollisuuslaitokset kotimaassaan tai kapitalistien
valtaan joutuminenrjoko: Marokon vuoristossa, Syyrian
erämaassa,' KiinaapaHtai missä tahansa;.kaikkialla se le^
vittääympärillet^iQi turmiota, kuolemaa ja^hävitystä. .Ja
kaiidu tapahtuu -vain kapitalistien «dmaän voitonhimon
tyydyttämiseksi. < Sellaista on kapitalistisen yhteidcun-nan
«normaali».
kartuttandstaj
Kesällä- annettiin parikin: vetoa- ten arvokas siitä-tulee, riippuu jrhr
musta,'joissa kohotettiin lulojoita
antamaan • ainekria kostannusIiSikei-demme
j a : W . , P . Suom. Toimiston
perustamaan' Suomen luokkasodan
arkistoon. Tämä ansiokas - puuha
on saannt- kaikkien työläisten tun*
nustnksen siitä -huolimatta, ' että
teisista ponnistuksista. 'Yllämainltr
tua arkistoa kerätään ensikädessä
juuri tässä a taricqtuksessa, vai&3caki^
sitäk tiiliä^'kä
^iniirati^essa;
ldrjote^»n; yTm V'^'*'
ria. . - rNyt ;^
Raivaaja jä Industrialisti eivät sn-1 pyrkii'/ tulemaan niin täydelliseksi,
vainneet julkaista edes lyhennetlTä ^ kuin jo täll^ kertaa on mahdollista,
vetoomusta. < Nähtävästi niille on Siinä annetaan historialiinen kal^
Suomen tySväenluokan sankarilllds- sauS luokkasodan, kulkuun; seikka-ta
taisteluista j a sen r a t s a s t a < koh- peräinen < \Belo6tus: valkoisesta terr
talosta V kertominen toisarvoinen l.rorista, teoreettisia selostuksia tap-.
äsia.^ , jpiop syistä, luokkasodan jälkeisestä'
' . - - toiminnasta' Suomessa, luokkasodan!
A r k i s t o ^ . o n JO tahan mennessä opetuksista y.m. Knvitus tulee oW
k e ^ n t y n y t yhta ja toista luokka- ^
sotaa koskevaa ainesta, jolla on . -
historiaUinen Kuitenldn Tällmsen teoksen onnistumiseksi
on' vielä -'payop' tovereita, joilla:' on-v pyydetään'^ '»yt avustusta niiltä, jot-kokemuksia
j a tietoja, mutta eivät! ka sitä suiUkin voivat afltaa. Tedk-i
ole syystä: täi toisesta niistä kerto- sen laatiminen jnäinklt^ kaukana ta-neet
eivätkä, antaneet arkbtoon
säilytettäväksi. Nyt olisi arkiston:
kartuttamista joudutettava. Syksyn
.kuluessa olisi tartuttava kynään,
verestettävä:i .muistoja j a lähetettä^
:Vä kuvaukset:' arkistoon. Jos kät­köissä
on valokuvia, leikkauksia;
kirjeitä; V sanomalehtiä . y.m:, jotka
jossain: fiuhtejessa valaisevat luokka-,
•sotaa tai valkoista terroria, niin
pyydetään^ ;ne,'. lähettämään - arkis­toon.;
^MySs .tarvitaan Suomesta
sellaisten henkilöiden osotteita, joi-,
den ^puoleen;näissä asioissa voitai­siin
kääntyä. *
Suomen >-luokkasodan lO-vuotiS'
muisteteoksen. - julkaiseminen 250—^
pahtnmapaikalta on kieltämättä: -väik
kea, mutta "paikan päällä" öViätm
vielä sellaisessa puristuksessa, ' e ^
työ delläkään el ole mahdolliiieiu
yhteisin voimin voidaan urakka
suorittaa Amerikassa.
: Näissä asioissa voidaan, kut^n
aikajsemniin on, mainittu,' olla kos­ketuksissa
- tarkotusta -varten perus­tetun
Suomen :Luokkasodan Arkifr^
tokomitean jäsenten kanssa, tai
kirjottamaM I suoraan ; allekirjotta-neelle.
Toveirillisesti/ ~
Arne ^Halonen,
Arkiston hoitaja.-*^
350 sivuisena on päätetty asia. .Mi- 54 Belmont St., Worcester, Mass.
•;;',-^n':.r .,.-::;;-;,.;-V:;^-:.-:;:::;-^:;v.'^:.:u:^rÄ^
li 2i"iT%n^ln
L l i l l U l i l l t
1
PUOLUEEN (JÄKOM. NUORISO-LIITCm
YKSIKÖILLE, NUOR­TEN,
PIONEERIEN OH-JAAJILLE
,
. .^Hyvät toverit':.
Tässä kirjeessä on tarkoitus pai-
'nostaa sitä^seikkaa; että Pioneerien
järjestön ^ kehittämisessä on pidet­tävä
mielesSSltsen elvyttäminen to­delliseksi
'Jnokkaliikkeen järjestöksi
ja yhtenäist^jäksi työläislasten
kesktmdessa, ^ikä ymmärret^vä si­tä
: Ruoastaan '^-::sunnuntaikoulutoi-:
Ininnaksi. ' > ' ' •
Yleiset jäi^jestän^isen.-.r askeleet
Soidaan määritellä ,seuraavassa jär­jestyksessä:
_ * , /
". " l . i^apset .järjestetään Pioneerien
ryhmiin (patrulliin) koulunsa/ puit­teissa.
Tämä merkitsee että van­hemmat
lapset «llessaan porvarillisis­sa
kouluissa muodostavat keskuudes­saan-
koulu-patrullin vjok^iväistä
työskentelyä varten;: lievittääkseen
"Young Comrade": lehteä, kokoon-tuakseen
' aika': ajoittain keskustele­maan
• opetusaineista: koulussa:. ja: tä­ten
^tutkimidcsiensa-iperusteella val­mistautuakseen
; esittämään ; kysy­myksiä
opetta^'alIey.m. j a näin edeir
leen valaisten^ttpjsteu koulutoverien-sa
käsitteitä : asioissa.' 'Myöhenuuin
kun. tällaisen kouluryhmän jäsen­määrä
kohoaa y l i kymmenen, voi­daan
aUcaa . niiden ryhmittämistä
(patroU) kullakin eri luokalla. : .
2. Kaikkiin patruUeihin kuuluvat
ja myöskin ' nuoremmat lapset
kokoontuvat noin: kerran viikossa kista.
Pioneeri-järjestön yhteiseen koko­ukseen
haalilletat johonkin sopi­vaan
huoneistoon.
(a) Näissä' kokouksissa käsiteltä­väin
asiain perusteellista tutkimis­ta
varten voidaan heidät jaotella
pienempiin ryhmiin.
(b) Pyrkimyksenä olkoon nyt en­si
kuukauden ajalla' keskittää toi­mintaa
Venäjän vallankumouksen:
muistojuhlan > (Marrask. 7 p.) val-raa
päätökset yhteiseen kokoukseen.
.(Tämä ryhmien kokous voi kestää
noin 20 minuuttia).
8; Kokoonnutaan taaskin yhteen
ja tehdään lopulliset päätökset ryh-:
mien> raporttien vpohjalla,.. samalla';
myöskin äänestetään «Uei asioissa;
saavuteta, yksimielisyyttäi (Tämä
kokous tarvitsee kestää vain noin
10—15 minuuttia).
; 4. r Pidetään väliaikaa lioin 5 mi­nuuttia.
5i Laulu - harjoituksia (noin IQ-—
15 minuuttia). . , ,
6. Luku- ja kirjoitus-harjoituk-r
sia (noin 15—20 minuuttia). }^ '
• 7. Leikkiä, näytelmäharjoituksia
tai voimistelua. (Noin 10^20 mi­nuuttia)
. Jos näytelmäharjoitukset:
tulee,' niin' neilloin ei mahdollisesti,
voida' ottaa leikkiä: y.m. 'sillä aika
venyisi liian' pitkälle.
.Lapset on saatava itsenäisesti toi-,
mimaan ja päättämään. Aina .aletr.
tava keskustelu niin että:napset itse
ymmärtävät ja sitten kehitettävä'
.laajemmalle ja" ulotettava uusUre;
aloille:
' Ohjans- eli valvojakomitean mUO-:
dostavat ohjaajat: yhdessä. .Tähän:
komiteaan: saa tulla, puolueen' 'ja.
nuorisoliiton jäseniä.
' Tämä komitea kokoontuu -viikot­tain
joksikin aikaa tutkimaan kes­kusviraston
ohjeita tai- suunnittele­maan
itse asioita, -mitä j a miten es­tetään
niitä lapsille, sekä keskuste­lemaan
ollakseen itse sel-villä kai-
5. Valittiin poytäkJEJan tarkas­tajat.
/-yalifuiksi tulivat V . Lintu­ria
j a ^ J l l y B r e n . ' ' '
' 6. ^lÄiKttim tilintarkastajat.'Va­lituiksi
tulivat D. Helm, Bj. Nor-goia
^a-Tr jö ,Helin,
""•'"7. •• Päätettiin että sihteeri toimii
sanomsäehläraportterina.
•,^8. Päätettiin, että vaaditaan en­si
katkaisnkautena 4 jalan paperi­puista
kolifppanian kämpillä; :$^75
tkoofdilta' ij^^^ f 3^60
li^Ördi^ta. .^Vaan tässä eroaa sel­laiset
kämpät» rjoissa kaikki on val-miina^
ya-i-joihin tuo|daan. r^okataya-ra
äman kuljetuskustannuksia suo-i^
ätf l^mpäUe;; niin siinä tapaukses­sa
$'2.76 " koordilta, ja kämpillä,
joissa on kaikki muut välineet, pait­si
miehet ^huolehtivat.. ruuanlaitosta,
vaaäiläan" $&;85 koordflta.
:,/.9ii'.'.'Kc^kusteitiin palkkavaatimuk­sen
taistelutavasta, j a päätettiin py-syä-^
entisessä päätöksessä e l i ' työ-maataisielutävässä.
M i r Salaiset kämpät, joista mie-;
het-häädetään pois,^ julistetaan boi-kottitilafin^
y '
v.rJp^ustajakokous . ^elvottaa
keskuskomitean : kutsumaan koolle
und^h redustajakokouksen, jos hää­döt
:; tuleyat . yleiseksi^ keskustele-yaSän
' mihin"' toimenpiteisiin « silloin
rRV?taaq;jc
! ;12.' Hyväksyttiin ; tilintarkasta-l&
Tn <- läusiinto; j a annettiin:: sihtee­rille
'tili- ja Vastuuvapaus.
:13.vHyvllksyttiin keskuskomitean
päätös, . j o l l a - s e oli lakkauttanut
^!ht^rin'''V palkan viime kokoukses­saan;
tähän edustajakokoukseen asti.
'w7^1/ti P^tettnn,-valita sihteeri P.-Ö
metsätyöläisten keskuskomitealle.
VäUtuRsir-^^i' E . Tuomaala.
^o.rr: Idätettiin maksaa sihteerille
,mi5tamiseen ja siinä ymmärrykses­sä
lasten osanoton järjestämiseen­ne)
; Kokouksien työohjelmaan
voidaan sisällyttää seuraava järjes­tys:
1. Yhteinen kokous (noin 15 m i ­nuuttia)
. (a) Alettakoon yhteis­laululla,
(b)Ilmotetaan uudet jä­senet,
(c) käsitellään kirjeenvaihto
ottaen huomioon roita toimenpiteitä
siitä aiheutuu, (d) "Young Com­rade"
lehden kirjeenvaihtajan, asia­miesten
ja muitten, toimihenkilöit-ten
ja komiteain valinta, ; (e) Toi-mihenkilöitten
tai komiteain rapor­tit,
(f ( Muut asiat; Esim. nyt en­simmäinen
.kokous järjestää yleisen
toiminnan, sitten toinen kokous
suunnittelee 'näytelmien ottamisen
y.m. ~ ,
Aivan kokouksen alussa voi oh­jaaja
muutamilla sanoilla selostaa
edessä olevia kysymyksiä ja tehtä-
Keskusviraston : taholta tulemme:
lähettämään uuden näytelmän muu­taman
päivän kuluttua, selw f uusia
ohjeita ja-tkuvasti. Njrt kuitenkin
tulee: laulujen, leikkien,. runojenj
lasten s^uheitten; sekä: näytelmien
valmistelu järjestää. siinä ymmär­ryksessä,
että Venäjän vallankumo­uksen
muistojuhlissa voivat lapset
ohjelmallaan ^esiintyä. 's?
~ Toverillisesti ,, r
; Kom.: Pioneerien ohjauskomitea,,;
A. T. H.
2. Jakaannutaan eri.'ryhmiin kes-'
kastelemaan esille tulleista asiois­ta.
Jokaiseen ' asiaan nähden on jo­kaisen
ryhmän esitettävä mielipi­teensä
ja asetettava;;. ehdokkaansa-toimihenkilöiksL
Ryhmälle valittu
organiseeraaja tai kirjuri raporttee>
j Puutavaratyöläisten:
: teollisuusliii asioita 1
.••••••••••«•••••••••»•••••••*••••••••.*'
Pöytäkirja
tehty P:-0. metsätyöläisten-yh­teisessä
:. edustajakokouksessa,
joka pidettiin 29 ; p. aj^skuuta
. 1926-'ConnQught Sta. s. j . : haa-liUa.':
Puheenjohtajana toimi E .
Tuomaala ja sihteerinä F. -Lai­ne.
/Kokouksessa oli saapuvilla
32 metsätyöläistä. ^ ^
: 1. Valittiin.valtakirjain tarkasr
tuskomitea.: Valituiksi . t u l i v a t £.
Tuomaala,.<F. Laine ja L. Nienii.
2./. Edustajia- o l i saapunut; 9, e-dustaen/
9 kämppää ja 127 miestä.;
Yksi edusti unio-osastoa.
;d.' Päätettiin 'antaa jokaiselle e-dustajalle:
yksi ääni ; jokaista alka-
-vaa %mmentä miestä- kohden mitä
edustavat. - '
4. Päätettiin antaa kaikiUe läsf
näoleville puhe- ja läsnäolo-oikelis;'^
palkkaa $25.00 kuussa.
•^': 16;!'-Keskusteltiin .mitenkä saa-daan
: rah^^,.'keskuskomitealle. Pää-töksek^:.
t:iuli^ - että verotetaan • kuta­kin
miestä kämpillä 25 senttiä kuu-k'£
udem'
' ^1.7/ "Vaattiin 3 uutta jäsentä kes^
kuskbinHeaan. Valituiksi tulivat
Äj.-^Norgrora; V. Lintula ja Vii
Nygren,
''':18. jiKeskusteltiin työn rajottami-ses^
ai X " i ^ y t t i i n entisessä päätök-
"sisBa; ^etta • "ei saa; mies tehdä enem­pää
kuin' 39 ' koortia kuussa..
19. "Hyväksyttiin entinen pää­tös;
koskien työpäivän pituutta^ ja
päätettiin pitää > se voimassa. Se
edellyttää 8-tuntista päivää,
20i V Päätettiin poistaa kokonaan
si^nuntaityö.
21. V Keskusteltiin kuukausipal-kois^
j a . päätettiin pitää entinen
l^atöX^.^^Jiigaasa, nimittäin 60,00
'döjlariä^'^uussa alimmaksi palkaksi
' 22. Päätettiin jättää kämppäkö-miteain
huoleksi kaikki terveydc/lli-set
kysymykseti
23. Hyväksyttiin että isännistoUe
annetaan S päivää aikaa vastauksen
antamiseen., Jos - se on: kielteinen,
alkaa vtyömaataistelu.
„ ^2,4. Keskusteltiin Niilo Ketolan
s^iUM,../kaskien hänen viime talvena
rikkurina oloaan. Hangon näet
jpyytänyt^ antieeksi tekoaan. Asia
5^ätettiin-jättää ensi edpstajakoko
ukseen^.;m^^ Hänet itse velvotet-
-tiin!;: saapumaan.
.^:.26.'Päätettiin pitää entinen pää-
-tös vvoimassa, ettö^ kaikkien miesten
on .kuuluttava unioon ja kämppäko-miteat-
pitävät siitä huolen.
26. Tämä edustajakokous vel-
:vottaa.v?;i työläisten > pyhäpäivänsä
:V3ettämään; oman luokkansa asioi
den käsittelyyn.
- 27.0 Edustajakokous velvotti, et­tä
' -mikäii on v sellaisia kämppiä, j o t ­ka-
efvät- olet järjestyneiden työläis­ten
rkontcOllin alla, Onl lähiympäris­tön
kämppien niistä huolehdittava.
" 28. Kokous lopetettiin.
" Kokouksen puolesta i
• ' P. Laine, sihteeri.
Olemme ^rkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja huomanneet sen ko-
Köuksessa tehtyjen päätösten kans­aa'
yhtäpitäväksi.
'V. LiätUla: Vili Nygren..
:;Huom. r ;: Katsokaa kokousselös^
tustaedälliäestä, numerosta. '
Keskask'ötaitean osote on: Box 36,
Connänght- Sta,, Ont.'
Sitten" on vielä lopuksi s»
vä kupletti. Ja taas alkavat
täsmäfleen Mo 10.30.
enää taridnne mainita, sillä olet^ '
haa te sen tulleet huomaaniaaa.^
^J?^ 'ff^ nousemaan.
Siia smom on taas kansaiS
U^Jbaahlla. Ette tule
KaiUUe Unlnsearai^ JMealBe ^
metnen. huomaatiu. Alttoäänet bul
-jottelevat tiistai-iltana klo g "täs.
mäUeen; sopraanot samana iltan»
klo 9; bassot keskiviikkoUtana T^J)-
ja tenorit torstai-iltana klo 7 Leil
katkaa tämä irti, että nmistatte i l '
tänne, ja laittakaa kellonne kaupun­gin
aikaan, sillä harjotakset alote-taan,
täsmälleen. Ja jokaisen, ken
aikoo kööriih yhtyä, on heti dnsta
yhdyttävä, sillä emme voi joka har-jotuksissa
uusia ottaa.
Näytelnuuevra harjotteIe« par-haillaan
suurta venäläistä kappalet
ta, nimeltä "Taiga". Kappale on
Suurin-^-ja kaunein niitä olette
näjrttämöltä nähneet. Kappaleessa
ön kaikkiaan .35 henkilöä. Kappale
esitetään 'venäläisissä puvuissa. To-lee
aivan -kokonaan . laitettavaksi
näyttämökin. Maalataan kokonaJ-nen
.venäläinen kylä. Ja venäläiset
tule-vat tanssimaan tähän kappalee:.
seen. Pääroolit ovat vannoissa ja
hyvissä käsissä.
Ainoa puutteellisuus on sinä fl.
tana, että haalimme on liian pieni,
sillä kukaan kappaleita seoisava
henkilö ei jätä "Taigaa" katsomatta.
Seuratkaa ilmotuksia. — .Ji*u?.
SanltSte. Marien uQtida
Toronton nutisia
:'^!^<f|aa](ai#en senran aayttomo tar-jop
.taas; teilie hauskan illan lokak.
16 ; pcnä. Silloin on nimittäin ne
vaudevilleiltamat.
;Orkesteri soittelee ensi aluksi. Jä
sitte aäyteilään tr^j-s teille uutuus,
nimittäin v""Herra poliisipäällikkö";
Ja yoinpji'. sanoa, että ette ole nau­raneet'
taas pitkiin aikoihini niin
paljon" Kum*silloin saatte. /Vaikka
kylfä • nauroitte tarpeeksi ' "Herya
Sodmanriin holhokilla". Vaan ei se
"ollut'.piitään tämän rinnalla. Ja
samana iltana esitetään "Laululin­tunen*'.
Tämän operetin on useam­pi
nähnyt jo ennenkhiii vaan se' on
siksi "hyvä, ettei se tnle vanhaksi
kösk^ij^ " Vaan aina se-on yhtä
kaunis. Ja voinpa sanoa siitäkin^
että jos ei mitään erikoista tapah­du*,
rifin- 'me siinäkin onnistumme.
' Metsätyolamen knollat. Emil Eai-
-vinen, ikä 26 v., kuoli syyäk. 26
päivä Puckasawigsa suolitnlehdnk.
seen. Hän oli ennemmin ollut sai­raana,
tointui ja meni taas töihin,
mutta tuli nudellen sairaaksi. Sai­raus
muuttui nyt suolitulehdukseksi.
Kärsittyään kovia tuskia kolmatta
-vuorokautta, hän kuoli tunti sen
jälkeen kuin lääkäri* saapui.
Kuten on .yleisesti tunnettua, on
Puckasa-w Michipicoten Harbor laa­ja
metsänhakkausseutu. SieHä on
noin -viitisenkymmentä kämppää ja
ainoastaan yksi .lääkäri koko seu­dulla;
/ joten jos sattuu useampia
sairauksia j a loukkaantumisia, jou'
tuvat useat kärsimään kauan en­nenkuin^
saavat lääkärinapua. Siten
tässäkin tapauksessa; kävi, silE lää­kärillä
öli hoidettavia toisella. käm­pällä
usean mailin päässä, «kä eh­tinyt
ajoissa. Kuivisen luo..
Työläistoverit, eikö tämä ole suo­rastaan
-työläisten murhaamisto
puutavarakomppanian' taholta, sen
huolihiattomuutta että on ainoas­taan
yksi lääkäri näin laajalla seu­dulla
kuin On Puckasaw? Eikö äel-lä
saisi olla useampia? Metsatyö-läiset,
vaatikaa turvallisuutta itsel­lenne!
Vaatikaa, Ontarion kämppä-läit:
käytäntöön! Järjestykää jouk­koina
vaatimaan paremmat olosuh­teet
itsellenne! ' Puutavarayhtiöt ei­vät
niitä hyväsydämisyydellä anna.
Metsätyöläisten on itse ne vaadit-
Pori Arthurin lakkolaiilen hyväk­si
järjestetyt avustusiltamat onnis­tui
koko hyvin. Väkeä ei kyllä ol­lut
niin paljoVi kuin olisin toivonut,
osittain ehkä senkin tähden, kun ei
öllu riittävästi aikaa ilmotukseen
sekä kun väki on vähässä kaupun­gista.
Myös eräs osa kansalaisiam­me
katsoi' velvollisuudekseen pysy­tellä
miltei tykkänään pois lakko­laisten
avustusiltamista, vaikka pi­tikin
olla yhteisesti hommattu.^ Il­tamat
oli järjestänyt L. W. I -U. oi
C:n ja L W. W:n n:o 120 yhteinen
keskuskomitea. .
Tilaisuus: tiiötti 46.10 doUana-
Lisäksi on keräyslistoja liikk8elii|.
Työläistoverit, / muistakaamme että
Port Arthurin ympäristön «etsa-työläisten
taistelu on myös me:da".
taistelua parempien olosnhteid«n
puolesta. Algomalinjan mets^^
het, herätkää toimintaan. Ottasaa
esimerkkiä Port Arthurin ympan*-
tön metsämiesten yhteistoiminnasta.
Kerätkää avustusta näille metsan-korvesta
nousseille taistelijoiUe._
A«to-onnettom«uk.ia on nykyään
tapahtunut tiheään, toisista oUen
kuolema seurauksena, toisista
venunät vammat.
Viime .yy.k«u on ollut kytam
ja sateisin mitä on ollut 39 vuoteen.
Viime kuussa oli ainoastaan iom^
l : : - . r : „« nnSäiivvänäai. jioollllooiinr pBiStOl
River Pulp and
lämmintä
aurinko./"
laajentaakseen tehdastaan w ^
'Soossa. Paperin kysyntä on su
rentunut ja siksi on täällä Soos^
olevaUa paperitehtaalla oltu paB»-
tettu tekemään uudistuksia.
VOnnemnen ariomie." on sen koi
minä^öksisen' huvinäytelmän
joka esitetään-s.j. haaliHa lanant^
na. tlo 9 päivänä. Se on oA^
naurupflleri, jota sopii tulla katso-maan.
" „ „»pvillc
Haotnanta* metsätöissä o.e^ii_
kbmmunisöpuolueen jäsenille.
takaa tietoja, obnpaikastanne. »e
säk• amp-i stä, toisisktäan jppojioälko^o*iM'!^i^ta^o^i*s^t!»; ta,- työmaista.