Vapaus, May 2, 1922

              Tiistaina, töukok. 2 p. - Tiiesday, May 2nd. S.
•yt olivat lopettaneet etuoi-
^]l:ien Persiassa _ j a otta-
^^lUilauseekseen^cAIas kaik^
^,jij3t5, ei Englannin imperia-
^ ••'£a£Vtt::anut mitään voittoa,
' ' ^ kärsi ratkaisevan tappion.
5^ jyjVei tosin enää ollut mi-t
Tenäläiitä kilpailijaa Persias-
"^^^j^a 5e sai sen sijaan uuden
l^^^Q- vaarallisemman vastusta­j
i i n s a rosvotun Persian,
rrsäjän vallankum«3s antoi
\ Xn kansalle vihdoinkin tilai-
1-In Joh'2a itsenäisesti maartsa
•Stäloa- Se suuntasi taistelunsa
Lntilaiäia riistäjiä vastaan. Vii­vien
vuosien kuluessa on Eng-tin
täytynyt sekä taloudellisesti
"^sotilaallisesti luopua suunm-kin
alusta alkaen, että Venäjän pro­letaarinen
valtio saattoi tulevaisuu- jaa tässä kaikessa.
osasta Persiaa. Englantilais-
I
.^ialainen sopimijs vuodelta 1919
Join kuin uudet englantilaiset
fiftakonsessioonit Pohjois-Persiassa
(3 Persian parlanrtntin toimesta ju-htm
mitättömiksi, englantilaisen
patatiesyndikaatin toimintaa Poh-
•v-.Persiassa ei niinikään sallittu,
jsjlantilaiset sotavoimat on "karkoi-jjttu
Pohjois-Persiasta ja etelä-jiäeillakin,
lukuunottamatta Persi-ylahtea,
on englantilainen vaiklJ-j35
heikontunut. Neuvostohallitus on
jjttanut Persian kansaa poliittises-a
ja taloudellisessa itsenäistymises-iän.
Ja tärkeätä on varsinkin: ve-
^läisestä vaikutuksesta on Persia
tehnyt sopimukset turkkilaisen An­gora-
hallituksen kanssa, mikä sopi-
E115 tekee Turkin, Persian ja Af-pnistanin
yhteistoiminnan mahdol-
-|"-ek5i. Juuri näitä kolmea valtio­ta
mieli Englanti Tcäyttää yhteys-loMina
sillä suurella tieljä, jonka
piti kulkea Englannin afrikalaisista
siirtomaista Egyptin kautta Intiaan.
Myös Turkissa — toisessS koh­dassa,
missii englantilaisen kapitaa­lin
itämaiset edut ovat kohdanneet
Xeuyosto-Venäjän vastarintaa, on
Englanti viime aikoina kärsinyt po­liittisen
vararikon. Se ei onnistu­tut
kreikkalaisten avialla alistaa
Turkkia vaikutuTcsensa alaiseksi,
enempää kuin estää Angora-halli­tuksenkaan
yhteistoimintaa Venä­jän
kanssa.
Täten on Etu-Aasiassa muodos­tunut
riistettyjen suojelusblokki
riistäjiä vastaan: Venäjän, Turkin,
Persian ja Afganistanin kansain yh­teenliittymä
europalaisten, ennen
bikkea Englannin nyljentää vas­taan.
II.
Heikko tsaari ja voimakas Mikado.
Englannin rinnalla on Japani toi­nen
ajuri Neuvosto-Venäjän vas­tustaja
idässä. Ja kuten ei Eng­lantia,
ei Jaapariiakaan tee yksin
luokkaviha bolshevismia vastaan
vaan myös määrätyt imperialistiset
harrastukset brittiläisen valtakun-
Dan rinnalla suurimmaksi Neuvosto-
Venäjän viholliseksi kapitalististen
taltioiden keskuudessa. Viime vuo­sisadan
aikan saavutti Jaapanin ka­pitalismi
sijunnattoman kasvun. Var­sinainen
Jaapanin maa kävi liian
ahtaaksi. Sen imperialismilla oli
iäksi laajentumistietä: itään taik­ka
länteen. Idässä oli sillä vastas­saan
vahva kapitalistinen Amerika.
Siltä ei Jaapinin imperialismilla ol­lut
mitään saatavissa. Washingtonin
kongressi on viimeksi osoittanut, et­tei
Jaapani ole vielä kasvianut pää­vastustajansa,
Amerikan vertaisek­si.
Tie länteen oli Japanille huomat­tavasti
helpompi. Täällä oli heikko,
takapajuinen Kiina, ja — aina vii-
»e aikoihin asti — heikko ja taka­pajuinen
Venäjä. Kiinassa ryhtyi
Jaapanin imperialismi ripeästi juo­neen,
Vähitellen miehitti se Kore­an,
valtasi määräämisvallan Mands-
''"riaan ja koko pohjois-kiinalaiseen
alueeseen ja hankki etuoikeutetun
aseman liseissa Kiinan itäsatamissa.
^ Taistelu .Kiinan valtaamisesta
johti Jaapanin ristiriitaan toisen kii­nalaisen
herkkupalan mielittelijän,
tsaari-Venäjän kanssa. Jaapanin ja
Venäiä
dessa periä^ vanhan Venäjän mail-manpoliittisen
vallan. Siitä sjTstä
suuntasi Jaapiani pääiskunsa Neu­vosto-
Venäjää vastaan. Se miehitti
koko Itä-Siperian, tuki venäläisiä
vastavallankumouksellisia n ä i d en
taistelussa neuvostohallitusta vas­taan
ja teki Ranskan kanssa sopi­muksen,
mikä takasi sille taloudel­lisen
holhoojavallan koko Siperiaan.
Ennen kaikkea pyrki se tulevaisuu­den
varalta lujittamaan itseään Si­periansa
niin lujaksi kuin suinkin
mahdollista. Syndikaattien, pankkien
ja konsessioiiihankintojen kantta
suoritti jaapanilainen., kapitaali Si­perian
siirtomaistuttamista. Niinpä
mxiodostettiin rahamiesyhtymä 200
miljoonan jenin pääomalla kaiken-laatiaisten
jaapanilaisten liikeyritys­ten
tukemiseksi Siperiassa ja Poh-jois-
Sahalinissa.
Mutta neuvostohallitus häiritsi tä­tä
siirtomaistuttamispuuhaa yhtäk­kiä
mitä epämiellyttävimmällä taval­la
häätäessään vuonna 1920 Kols-hakin
valkokaartilaisj^oukot Siperias­ta
ja joutumalla välittömään kos­ketukseen
Jaapanin kanssa. Neuvos­to-
Venäjän öli nyt ratkaistava: oli­ko
sen ryhdyttävä sotaan Jaapanin
kanssa vai oliko sen vältettävä tätä
sotaa? Neuvostohallitlus oli kylliksi
viisas tehdäkseen jälkimäisen rat­kaisun.
. Neuvostovalta luopui välit­tömästä,,
esintymisestä. Tämä tehtä­vä
jäi.[Kaukaisen Idän Tasavallal­le,
porvarillisen demokratian pohjal­la
• 'tauodostetulle valtiolle, minkä
parlamentissa kommunistit kuiten­kin
ovat enemmistönä. Tämän riip­pumattoman
tasavallan perustami­sen
kautta riistettiin Jaapanilta
säännönmukaisen sodan alkamisai-he
Venäjää vastaan. Se oli pakotet-b-
i laskemaan kiväärin jalalleen ja
— Neuvosto-Venäjä voitti aikaa.
Nykyisin on Neuvosto-Venäjän
asema Jaapaniin nähden Itä-Aasias­sa
suunnattomasti lujittunut. Itä-siperialaisten
valkokaartilaisten vii­meisen
turvan, Vladivostokin, val­taaminen
lienee vain läheisen ajan
kysymys. Se on oleva viimeinen is-
.ku, ^millä ainakin ajaksi tehdään
tyhjäksi jaapanilaisten kapitalistien
unelma Siperian valloittamisesta.
Mutta tällä kertaa onkin pöyhkeän
mutta sisimmältään mädän tsaris­tisen
imperialismin tilalla luja pro­letaarinen
mahti, jonka harrastuk­set
ovat samat ktain kansainvälisen
proletariaatin, työväenluokan. On
kuitenkin selvää, ettei Jaapani tule
hevillä hellittämään Itä-Aasiassa
hankkimistaan saavutuksista, ja et­t
ä taistelu on uudelleen kiihtyä vai­kutusvallasta
Kiinassa, Mandshurias-sa,
Shahainissa jne. Tässä taistelus­sa
koskee, neuvostovallan politiikka,
kuten Etiu-Aasiassakin, sorrettujen
ja ristettyjen kansain, suojaamista,
joskaan sillä ei siinä ole apunaan
vahvaa ystävää vihollisen leirissä.
Jaapanissa kun ei toistaiseksi ole
mitään lujasti äjrjestettyä työväen­liikettä.
•
ta niinpä onkin sillä vallitseva ase-
Salmen ylle ilmestyy ja katoo va­loja.
Ovatko ne valomerkkejä? Eh­käpä
ovat ne joidenkin vieraiden
torpeedoalusten tulia? Taikka vain
tavanmukaista hyörinää ankerias-tuohuksilla
ja -lyhdyillä. Ehkäpä
kulkee.joku mies pitkin jonkun pik­kusaaren
laakeeta rantaa — taikka
on vene ulkona kätilöä hakemssa.
Kaukana näkörannassa vilahtelee
kuin vilkuttava silmä — jokin valo
kohoo aika ajoin yli näkörannan
sammuakseen jälleen nopeasti pi-meydes^.
Tuolloin tällöin kantaa
veden pinta kumean äänen. Ovatko
ne väin ohrasalamia, kaukaisen uk­kosen
ääntä? Istun niemen karjassa
satavuotisen tammen varjossa, joka
kallistuu raskaasti yli vedenpinnan;
jalkaini juuressa liplattavat laineet
kuin leppeä, mieleenpainuva puhe.
Ja sydämessäni jysähtelevät kumeat
iskut — kaikki on pelkkää syytöstä
tänä yönä!
Tieltä kuuluu edelleen torpaneu-'
kon itku. Hän pitää jo itseään les­kenä
— ja eikö hänellä sitten ole
täysi syy siihen? Miljoonat yksinäi­set
naiset ovat tänä yönä hänen
asemassaan, ja luomakunnan kor­keimmalla
ei ole mitään keinoa hei­dän
kyyneliensä kuivaamiseksi. On
nöyryyttävää olla ihminen tänä ve-riaikana.
Tässä siis lopputulos suurten mies.
ten aikaansaannoksista, koko ihmis­kunnan
kulttuuripyrkimyksestä, mei­dän
taivaita hipovista ihanteistam­me
ja koko maailmaa kietovasta
myötätuhnostamme. Liharuokaa! Ih­miskunta
valmiina möyhentämään
itsensä jauhelihaksi — petojen ruu­aksi!
Kuulkaa, mitä merkillistä kieltä
puhutaan taivaan mustan kaihtimen
alla. Siellä on kuin sj'ksyn muut-tolintujono.
Taikka olisivatko ne
enkelejä — matkalla ahdistetun ih­miskunnan
luo mukanaan raula
maan päälle? Ei, ne ovat korppeja,
jotka liihoittelevat etelään. Tämä
on aikaista tänä vuonna, ja ne pi­mittävät
yön. Vaiti! Eikö ne laula?
— Ei, jumalien oli pysyttävä tai.
vaassa ja varattava paikkoja kai­kille
ihmiseiukoille — tällöin saa­pui
50,000 yhdellä kertaa pyrkimään
sisään. Mutta jumalat lähettivät
meidät, korpit. Kun ihraiset val­mistavat
taivaalle suuren teurastus-uhrinsa,
antaa se aina korppien
edustaa itseään. Siitä syystä, poi­kaseni,
kutsutaankin ihmistä kor-pinruuakäi
eikä jumalain. — Läh-depäs
nyt!
— Ja mihinkäs tästä nj-t sitten?
Eihän ole mitään sotaa.
— Etko kuule ilmassa meidän
heiniolaistemme ruuniishuutojen .su­hinaa?
Kaikki Skandinavian korpit
ovat tiellä etelään, kohti suurta
taistelukenttää.
— Onko teurastus jo sitten al­kanut?
— Ei mutta se on lähellä. Älä
ärsytä minua typerillä kysymyksil-läsi,
vaan tule.
— Ja mistä tämän kaiken tiedät?
— Kun maailman mahtavat hal­litsijat
juovat sinunmaljan herram­me
kanssa alttarin sakramentissa ja
tekevät asiansa taivaan asiaksi —
silloin on lahti lähellä. Siten ta­pahtui
ennen Solferinoa ja Gra-velottea,
Mukdenia ja Balkansotaa,
ja niin on nytkin käyvä. Knuntele-han
vain, niin saat kuulla, kuinka
maailman mahtajat rukoilevat. Kah­den
päivän kuluessa tulvivat ihmis-verivirrat
yli Europan.
— Tulen, tulen! Kutsunko metsän
muitakin lintuja?
— Yksinkertainenpa olet, lapse­ni.
Vain korpit sietävät ihmispe­don
lihaa. Kaikki muut olennot sai-ivat
siitä myrkytyksen. Tule!
— Istuhan tuokioksi tälle oksalle
ja suori sulkiasi — meillä on pitkä
matka edessämme. Suori huolelli­sesti
starttihöyhenesi ja 'täytä huo­kosesi
ilmalla. Sun on myös hieman
kohenneltava kaulustasi — ehkäpä
saat jo ennen aamua haudata sen
ihmisen höyryäviin sisälmyksiin.^
JMJESTÖN ASIOITA
s. s. JÄRJESTÖN ORfANlSEE-
> RAAJAN A. HAUTAMÄEN
MATKAOHJELMA
Toukokuulla:
Lac Du Bonnett 2 ja 3 p.
Elma 5 ja 6 p. .
Quibell 7 ja 8 p.
Sioux Lookout 9 ja 10 p.*
Mokoman 12 p.
Kaministiq\via 13 ja 14 p.
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdollisimman hyvin jn
paikkakunnilla missä ei ole osastoa
tai on toiminta lamaannuksissa,
pyydämme tovereita ottamaan yllä-asetetut
päivät huomioon, järjestä­en
ja ilmoittaen tilaisuudet, siten
antaen matkan onnistumista.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu­lee
antaa tilaisuus keskusteluun pu­heen
johdosta ja organiseeraajan
tehdä asianmukaisia selityksiä. '
Organiseeraajan on neuvoteltava
osastojen agitatsionikomiteain ja
johtokuntien kanssa toiminnan' jär­jestämiseen
nähden yleen.sn. Siellä
missä ei ole osasoja tulee neuvo­tella
p?iikkakunnan tietoisempien ja
toimintakykyisempien toverien kans­sa
koettaen saada osaston pystyyn,
tai ainakin saada agitatsionikomi-toa,
joka alkaa yhteistoihiintaan
keskusviraston kanssa ja työskente­lee
toiminnan laajentamiseksi.
Organisoeraajalla on myöskin ny­kyaikaista
työvuenkirjallisuutta myy­tävänä,
ja välittää hän lehtien ti­lauksia,
joista prosentti lankeaa
järjestölle.
Toverillisesti,
S, S. Järj. t.p. komitea,
K:tta A. T. Hill, sihteeri.
"najän välinen kamppailu ylival­ota
Kiinassa muodostui samallai-
««i kuin Venäjän ja Englannin
halinen ottelu Persiasta. Mutta tsa-
"-'tinen Venäjä taisteli .,J[aapanin
kanssa verrattomasti heikommin
m englantilaisten kanssa, yksin-
«ftaisesti siitä syystä, ettei Itä-
Aasia ollut venäläiselle kapitaalil-tärkeä
kuin Etu-Aasia, .
Tässä taistelussa selviytyi Japa-
^' »'lorempana ja paremmin jär-jf^
tettynä voittajana. Se vakalutti
;^«lleen venäläis-jaapanilaisessa so-ja_
ssa_ etuoikeutetun vallan Kiinassa,
'Jons! Venäjän tärkeästä Schantun-satamasta
ja Mandshuriasta, ja
asasti Itselleen Sahalinin suuren
eiaosan, mistä tsaristinen Venäjä
jyelinyt rikollissiirtolan mutta
f f . ^japanilaisten käsissä kehittyi
tiiioistava talousalue.
^«Panin tunkeutuminen Siperiaan.
J^^n Venäjä joutui mailmansodas-
^ pois <voittajavaltain» riveistä ja
^'«etti vanhan imperialistisen val-
» 7 1 ' . , "^^P^"^" laihoa-tä
S koittanut. Täs-
^ i^tien tekivät jaapanilaiset
^ ^ ^ ^ yhä edelleen heikontaak-
CklSf ^'^ «^-kseen sen kai-
"««kttjksen. Ja;,3ni näki kulten.
Kirj. Martin Andersen-Nexö.
Martin Andersen-Nexö on
• tanskalainen t o v e r i kirjailija,
jonka proletaariaiheiset tuot­teet
tunnetaan jo lähes kai-
I kissa maissa, paitsi Suomessa.
' Useista hänen teoksistaan on
otettu suuri», jopa 80,000 kpl
painoksia, ja lienee hän tai­teellisessa
suhteessa yksi aika­kautemme
kaikkein parhaim.
mistä kertojista. Hän on Venä­jän
nälkääkärsivien • hy\'äksi
j \ i 1 k a i s sut novellikokoelman
«Tyh|äin tiiain matkustajat».
"Tässä saavat lukijamme tutus­tua
yhteen näistä novelleista.
Korppeja oomme,
ihmisten saattoa, .
herrojen taistokentän!
Lentäkää! Lentäkää!
Tahmassa sulat
vanhasta verestä
kutsutaan meitä
moikuvin kelloin
suurpidon riemuun!
Leveätä lento!
Kauaksi matka,
miehelle kiitos,
veljen mi murhaa
ja äidin ja lapsen,
huumein mi niin koko maailman
murskaa
vain kasatakseen korppien
ruokaa!
Kiitospa hälle,
ja matkahan sitten.
Kiireppä, kiire!
ihminen murhaa, .,
mut taivasta huutaa
auttajaksensa!
Joudumme, joudumme
taistokentän varjo
lentimissämme.
Mustat on siipemme,
mustemmat yötäl
On jälleen ilta — päivän jälkeen,
joka, on ollut, pitkä kuin painajais­uni.
Täällä pienessä syrjäisessä
Thur-saaressa, missä muulloin on
ollut suurimpana tapauksena jonkun
lapsen syntyminen taikka ikälopun
ihmisen kuoleminen, on ilma tänään
ollut mitä hirvittävimpäin huhujen
kyllästyttämä. Olemme etukäteen
käyneet läpi Icaikki maailmansodan
kauhut, ennenkun sota on päässyt
kunnolla alkamaankaan. Kuin me-teoorisade
sukelsivat huhut esiin
milloin yhden milloin toisen ylikii-hoittuneen
aivokopan viskaamina
— ja tekivät päivän kuumaksi kuin
helvetissä.
- Mutta nyt on ilta — pimeä ilta.
Valoisat yöt ovat ohi. Ja yli Etelä-
Fyenin monien salmien ja saarien
levittää yö mustat suojelevat sii­pensä.
Pimeydellä on rohtonsa. Se valaa
viihdytystä mieliin, nyt herpoavat
ne pitkän kiihoitustilan jälkeen. Njrt
liikkuvat ja puhuvat ihmiset hiili,
tysti kuin ruumishuoneessa, ja
maantielle astuu torpaneukko ja it­kee
lohduttomasti. Hänen miehensä
on mobilisoitu. Ja vaimo jää yk­sin
kokonaisen lapsiliudan kanssa.
Hän on itkenyt koko päivän — eikä
kukaan ole kallistanut korvaansa hä­nen
vaikerrukselleen. Illan helmaa»
«s OQ'tilaa hänen Itkulleenkin, mot*
Yksi korpeista laskeutuu tam­meen
pääni päälle. Kuulen sen ras
kaasti viuhtovan siivillään pysyäk­seen
tasapainossa. Sitten keikah­taa
se käheästi. Toiselta metsän ää­reltä
vastaa nuori ääni:
— Mistä on kysymys, haaska-korppi?
Vanha korppi läiskyttelee yöThus-tia
siipiään: matkaan! matkaan!
— Miksi jo nyt? kysyy äskei­nen
ääni. Nythän on vielä kesä ja
kylliksi ruokaa täällä — yllinkyllin
ruokaa tänä vuonna. Kananpojat
alkavat olla parhaimmillaan.
— Lähde pois. Saat jotakin, jo­ka
on parempaa kuin kananpojat.
Saat sellaisen eläimen sydämen ja
maksan ja keuhkot, jota ei voida
punnita kullalla. Lähde pois!
— Mikä se eläin?
— Ihmispeto.
— Ha haa, haaskakorppi. Luulet
voivasi pettää minua nuoruuteni ta­ida.
Ikäänkuin en tietäisi, että ih­minen
arvostaa lihansa varsin kai.
liiksi ja että on kuojemanrangais
.tus siihen kajoamisesta. Ihminenhän
sanoo itse, että niin täytyy olla,
koska hänen ruumiinsa on vaeltava
taivaaseen esiintyäkseen siellä lois­tossa
ja ihanuudessa. Hänen lihansa
on jumalruokaa, sanoo hän.
, — Ihminen sanoo niin paljon, poi­kani.
Ja kun hän on kyllikseen pra­meillut
suurilla sanoilla, kokoo hän
kaikki nuoret kauniit mieheasä suu­relle
taistelukentälle ja antaa nii­den
tappaa toinentoisensa. Ensin
ampuvat ne maahan toisensa; ja
sitten kun kenttä on reunojaan
myöten ruumiiden täyttämä, jauhe­taan
koko ala hevostenkavioilla ja
tykkienpyörillä, kunnes ruumiit ovat
yhtä ainoata seosta. — Solferinossa
näi? ennen muinoin laakson, joka
oli kuin valtaisa lautanen täynnä
lihahakkelusta.
— No, eivätkö jumalat saapu­neet
alas aterioimaan?
— Mutta jos minut ammutaan?
— Kun ihmiset pääsevät vauh­tiin
tappavat he vain toisiaan —
niiden lyijy on liian kallista sinun
nahkaasi. Jos heillä on sitä riit­tävästi,
ampuvat he ohi mennessään
mieluummin kaupunkien ikäloppuja,
naisia ja lapsia.
— Ovatko he siis erkeleitä, isä
haaskakorppi?*"
— Kyllä, mutta vain pohjimmil­taan.
Pinnaltaan ovat he kaikkeuden
ylevimpiä olentoja. Ja kun he mur­haavat
naisia ja lapsia, niin tapah­tuu
tämä rauhan nimessä — jotta
he antaisivat hengen uudelle sota-sikiölle.
Kaikki mihin ihmiset yli­päänsä
ryhtyvät tapahtuu rauhan ni.
messä. Siitä syystä j kutsutaankin
kaikkia maailman keisareita rau-hanruhtinaiksL
Tunnetko sinä ruu­din
ja savun käryn ?
— Ruutia olen haistanut. Muu­dan
poika ampui minua kerran tääl­lä
metsässä.
— Se on ihanasti juovuttavaa se­osta.
Sen huumassa olen minä
nähnyt sotilaan antavan toverilleen
armopiston ja Työ.stävän tältä kel­lon
ja rahat — sen sijaan että
olisi ottanut hänet olkapäälleen ja
kantanut kenttäsairaalaan> Ja minä
olen nähnyt vanhain, koeteltujen
korppien koikkelehtivan päissään
pitkin taistelukenttää ja poksahta­van
suoraan tykinpiippuun. Niin et­tä
sinun on varottava,; jotta et tUle
päihisi.
— Enköpähän tässä siedä hiuk.
kasen. Lähtekäämme, isäseni!
— Niinpä niin. Nyt on tihein
taipale ohi ja on kylliksi tilaa sinun
harjaantumattomille siivillesi. Mut­ta
vielä sananen. Ihmissilmät halu­an
omaan suuhuni. Korvaukseksi
siitä luovutan sinulle sydämen —
ylipäänsä kaiken mitä ihminen kut­suu/
jalommiksi osikseen. Mutta ole­kin
varovainen, Solferinossa olin vä­hältä
tikahtua erääseen sotilaaseen,
joka oli saanut kuulan sydämeensä.
Kun viimein sain juuttuneen pääni
irti, oli kaulaani takertunut kirje.
Se oli sotilaan vaimon ja lasten
lähettämä. Kuula oli lentänyt läpi
kirjeen ja singahuttanut sen siruja
sotilaan sydämeen. Meni kappale
päivää suoriutuessani siitä. •— Ja
nytpä me lehahdamme lentoon! Pit­kiä,
pitkiä vetoja. Koiku kanssani,
poikaseni — se täyttää keuhkot!
Eivät uskaltaneet tulla väittele­mään.
Koko kullaneen talven ajan
on työnantajain yhdistyksen ynnä
porvarilehtien taholta selitetty, et­tä
nykyään vallitsevaan liikepulaan
on suurimpana syynä liian korkeat
työpalkat, sekä muut työnantajille
vähemmän miellyttävät sopimukset,
joihin heidän on joillakin työaloilla
ollut pakko taipua unioiden pai­nostuksesta.
He ovat jatkuvasti se­littäneet,
että avoin työpajasystee-mi
olisi eduksi .sekä työläisille it­selleen
kuin myösTtin työnantajille,
ko.ska sitten Iduuluisi olevan töit
enemmän.
Tämän Imun 23:neksi päiväksi o
Torontossa tunnettu James Simpson
haastanut kaikki torontolaiset avoi
meen väittelyyn Labor Forumille
avoimen, työpajan puolesta. Hän it
se luvaten väitellä sitä vastaan
Tähän tilaisuueen ei kumminkaan
iuskaltanut saapua yksikään kapita­listien
asianajaja, joten Simpson sai
puhua yksinänsä, selvitellen salin
täyteiselle kuulijakunnalle kuinka
avoin työmaa on vain keino riis­tää
työläisiltä nekin pienet edut mi
tä he ovat järjestöjensä avulla saa
vuttaneet,
T. k, 19 päivän illalla oli tääl­lä
myyjäiset Venäjän nälkää kär­sivien
hyväksi, joista puhdas tulo
oli 260 dollaria. Nämä myyjäiset oli
sen puolesta huomiota herättävät
kun nämä oli järjestänyt 14 eng­lantilaista
pikklatyttöä. Presbyteri-en
kirkkokunnan keskuudessa on
myös kerätty Venäjän nläkäisten
hyväksi 23,191 dollaria, ilmoittaa
tuon kirkkokunnan sihteeri.
TEKEE mmm mmm vmm,
lUJAT, KESTÄVÄT 1EWT, EUNVOI-MAISIA
M H I Ä JA
Kun olette menettäneet terveytenne, kun aja­tuksenne
tylsistyy ja ruumiinvoimanne höikkonee,
kun olette turhnun koDttanoct parcnt.ratun kiilioituaaineilla jn
taumaavilla läalrkcillii, niin koettakaa Nus-a-Tonca. Sillom
olette ihmcokEenne huomaav.-i, miten pito tunnette itsenne
«•jdeksi ih:nitel;si! Yhdcksun livir.nicnettä osna k.iikitta ihmlu-kuniirin
_ vaivoista, kuten huo-.io ruokahalu, ruuansulatus, vntsa-kaasu
ja turpo.T\'a vat.-.n, kova v,itsa, mnkiir.lnuäit, rcuniJtalti?ot
fiUyyt. paänkivistys, hermotaudit, e!invc'man puute, hermostu­neisuus
ja unettomuus, johtuvat Hermo-Voiman puutteesta, hei­kosta,
vesimiiisestii verestä ja huonoilta vcrenkicrroKta. ,
Jokaisen elimen, jok;iisen ruumiintoiminnan tchokknisuua riippuu
Hermo-Voiniastn. Hermo-Voima on vatsan, mak5an, mumuaitten
ja suoliston, sydiimen lyunnin ja verenkierron toimeenpanevs voi­ma.
Nuca-Tone on parhain apu hermoille sckii fyyiillisecti rap­peutuneelle.
Miksi? Siksi cttU se on yhdiatelmii kahdeksasta tiir- I
keijstä juovasta aince.^ta, joita pnrhant liiäkiirit suosittelevat, ja i
on fiina erikoisen runsaasti rautaa ja fosforia—ravlritoa verelle '
jn nernviille.
Nujra-Tcne panee maksan toimintaan, saa suoliston kuntoon, .
nnn että no liikkuvat. siiiinnölliMesti, So cloittaa mumiaisct,
poistaa myrkylliset liika-aineet. Ei enälin kaasu» eikii turvotusta,
el pahanhajuista henRitystii eikli tahnaiatn kieltäi Ki enUiln kipua ja
siirkyiii Nup.i.Tonc anta.T ilimcclli.icn nioknhalun, hyvSn ruuansula­tuksen,
lujat hermot jn sikeiin, voimistivan unen. NuiTa-Tone rikas
Tolobset M
päivässä fahl
raka&ce taEalsIo»
tuttna veren, parantaa verenkierron, antaa terveyden punan Itasvoillo
ia kirkkauden silmille I Se tekco voimnkknita miehiii Ja tervecmpiii, kauniimpia naisia.
NuR.i-Tone ei sisäliii opiumia eikU Imumaavia aineifa—ci mitäiin mikii pakoittaisl niitii
nauttimaan kauemni-n kuin on taniccllistn, Nui?a-Tono liihetetään pienissä paketeissa.
Se on sokerilla piiällystcttyii, hyvänmakuisba ja helppoa nauttia. Koettakaa sitii, ja td
tulette csittiimiiiin sitli tuttavillennekin.
MEIDÄN EHDOTON TAKUUMME! Nuga-Tonen hfata on ykd ($1.00) dollari pul­lolta.
Jokainen pullo »isältiili yhdekalinkynimcntii (90) pllleriii, kohonaUen kuukauden
tarpeen. Myydäiin kuusi pulloa, kuuden kuukauden tarve, viidcllti ($S.O0) dollarilla.
Nauttikaa Nuga-Tonea kakoikymmcnlU (20) piilvKli, la ellette olo tyytyväinen tulofcilln,
palauttakaa JiilcllH olevat laatikon kanssa meille, nlm mo lUhetUmmo rahanne beti ta-fcaitin.
Te otte häviii senttiäkään, Mo pldlimme vahini;on.
i-i i KÄYTTÄKÄÄ TÄTÄ KUPONKIA TILATESSANNE ..rini i . i
NatiohaI Laboratory, Fin. 30—1018 So. Waba3h Ave., Chicago, lU.
Herrat:—LUheUin tiissii kirjcesaU jolla lahettäkiiii minulle. pulloa
Nuira-Tonoa.
Nimi
Katu jo numero tahi R. F. D , , . . , ,, ,
'^•ununkl..,., Vnltlo.,., ;.....Ur.»-
The Buffalo Store, Timmins, Ont.
Käykää ostamassa ostoksenne meidän kaupastamme, niin sa­malla
tulette näkemään että on edullisin paikka ostaa, sekä nais­ten,
lasten ja miesten vaatteita.
Tulette varmaan taamaan tyydytyksen.
DAHER & SON, Omistajat.
MiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiHim^
Kaikkea ruokatavaraa saatavana ja lähetedän tilausten mukaan, S
Nopea ja huolellinen tilausten suoritus, S
= Si3 SiBii»on St. Puhelin S. 1326. Fort Wi|iiam, Ont. E
iSiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiii^
Korppeja oomme,
ihmisten saattoa.
Lentomme määrä
on etelässä,
taistelukentän varjo
lentimissämme.
Kuoleman kauhua
koikunta meidän.
Kuolon, mi" korjaa
kaukana, missä
ei hyvät silmät
katsahda puoleen ~
kuolon, mi rintaan teräksenä
työntyy.
Lentohon, lennä!
1/VIH 1914.
Suom. Hp.
—o
Joko olet hankkinut
uuden tilauksen Va­paudelle?
Noin 2,500 työläistä on viimeisen
kahden viikon ajalla saanut tilapäis­tä
työtä kaupun{?in töissä, Tämä ei
kumminkaan ratkaise työttömyys­kysymystä,
sillä yli kymmenentu­hatta
työläistä on ilman työpaikkaa
vielä Torontossa,
T. k. 23 p. pidetyssä kokoukses­sa
päätettiin m.m. seuraavista asi­oista:
Valittiin hljvjtoimikunta, jo­hon
tuli Esteri Rautiainen, Veli
Toukoniemi ja Iivari Sundsten,
Myös valittiin myyjäistoiniikUnta
johon tulivat tov, • Kulmala, Veli
Toukoniemi, Kalle Tarvainen, Lauri
•Janson ja Anderson, .Järjestysmie-hiksi
valittiin E, Löytty, E. Löppö­nen,
E. Unhola, Rajala, Kangas ja
Laakso. Iltamalippjjjen myyjiksi va­littiin
IL Oinonen ja .L W. Alhq-vist.
Luettiin tov. W, Airolalta tul­lut
kirje, jossa hän ilmoittaa että
hän ei voi .saapua osastomme pal­velukseen
ennen heinäk. 15 päivää,
E. Nyroh esitti raportin suomalai­sen
Venlijän nälkäisten avustus­työstä.
Tuloja jo oli yli kaksisataa
dollaria ja joku määrä > vielä tilit­tämättä,
Velvotettiin a^tatsioniko-mitea
myymään The W5rkeria 50
kpl, viikottain. — E, W.
o-
Tiniminsin u&itisia
miseksi niinsanotuillo kunnialistoil­le
(Roll Call Books). Kuitenkaan
ei vielä kaikki ole tehnyt tätä suo­ritusta,
IJjonnollisesti senkin täh­den
että-eivät ole voineet seurata
kokousten menoa ja päätöksiä yllä­mainitusta
toimenpiteestä. Ja asiain
näin ollen kehoitctaan jokaisen te­kemään
suorituksensa mahdollisim­man
pian, tai viimeistään • toukok,
7 p:äUn mennessä. Jos joku op siksi
etäällä joko työmaalla tai muualla
c!ttä eivät voi itse saapua, niin voi­vat
sen tehdä kirjeellisesti lähettä­mällä
kyseessäolevan rahaerän kuin
myö.skin täyden, nimensä ja osot-teensa
o.saston johtokunnalle o.sot-teella:
David Loju hi. Box 147, Tim­mins,
Ont,
Rankaisutoimenpiteenä tämän teh­tävän
laiminlyönnistä henkilö tai
henkilöt tullaan erottamaan osas­ton
jäsenyydestä.
Timminsin S, S. Osaston kautta
N, Sivula.
(Kirjeenv.)
«Suoli» lapaiato lääke
Jos teitä vaivaa huono ruuariBula-tus,
kipu rinan alla, unettomuus, epä­tasaisesta
vatsasta, veren nousu pää*-
hän sekä siitä johtuva päänkipu, joi­nakin
päivinä erinomainen ruokahalu
toisina ei ollenkaan, kouristuksia js
väsymystä jälkeen syönnin, närästä­minen
sekä siitä johtuva kuuman v©»
den nousu suuhun ja kurkkuun, niin
ovat ne lapamadon oireita.
Meidk n lapamato lääkkeemme on
valmistettu eteväksi tunnetun Hel­sinkiläisen
Sairashuoneen lääkärin
resehtin jälkeen, sekä varmasti tuot­taa
tarkoitukseensa vastaavia tulok­sia.
Hinta 5 dollaria 40 senttiä. Poati.
vapaasti. — W, T. McEachern & Co.,
Limited, 168 Algoma St., Port Ar­thur,
Ont,
Eri paikkaikiisinilta Dr. C. W. BURNS
LÄÄKÄRI
312 Wbalcn B\dg., Port Arthur.
Phone 721 North.
Huomautus Timminsin S. S. Osas­ton
jäsenille. Huhtik. 9 p, pidetys­sä
osastomme työkokouksessa pää­tettiin
pakkovelvottaa jokaisen työs-gä
olevan osaston jäsenen luovutta-
KIPAWAN RAUTATIELTÄ
Nyt^ vihdoinkin tartun kynään
ko.ska *jo kylläsityn katselemiseen tä­mänlaista
elämää. Täällä sitä on
miestä vaikka mistä sortista, nuorta
ja vanhaa. Tänne on myös kokoon­tunut
paljon Suomesta vast'ikään
tulleita ja kenties on heidän jou­kossaan
niinsanotuita lahtareita, joi­ta
suuresti inhoan ja jokai-sen lulisi
tehdä samoin. Vaan täällä se on
vallan päinvastoin. Täällä on pal­jon
niitä, jotka heitä suosivat. Jos
joskus joku joukosta • kysyy näiltä
epäluulonalaisilta, josko heillä on
mitään todistu.sta Suomen työväen­yhdistyksiltä
niitä ei kuulu olevan
ja jos heitä siitä nuhtelee ja käö-kee
heidän niitä hommamaan, niin
.silloin kohoaa t-iauri sekasorto, sil­lä
heidän suojelijansa nostavat ylit­se
kuuluvan äänen, .sillä he tahtovat
kasvattaa noita valkosusia rauha,'-:sa
ja suosiossa, .Nämä vasfikään Suo-me,
sta tulleet ovat ottaneet sellai­sen
puolustus-sanan jolla he itseään tää pois sitä kirottua kortinpelii,
Valmiiksi puhdistettua
maata
sopiva farmi maaksi tai kaupungin
lotiksi kaupungin laidassa. Kau­pungin
lottia myös myytävänä. Lot­tia
Godrow kaivannolla. Valmis
farmi .5 miilaa kaupungi.sta täysi-neen
myydään halvalla.
ARTHUR WIERIMAA,
I Colonia! House,
Sault Ste. Marie, Ontario.
niille, joita juuri voimme epäiliii
niiksi, jotka ovat murhanneet niin
katalasti meidän siskojamme ja väl­jiämme.
Ehkä isämme ja äitimme-kin
ovat jolituneet heidän kätensä
kautta ennen aikaiseen kuolemaan.
Toverit ettekö voisi hetkeksi jät-*
puhdistavat. He ovat muka seila-reita
ja siksi ei heillä ole mitään
todistljksia. Tulkaa kaikki Suomen
lahtarit tänne, täällä .saatte rauhas­sa
olla, ja ehkä voitte täällä pe­rustaa
vaikka lahtariarmeijan ja
ajakaa pois kaikki jotka vähänkin
hajahtavat punaiselta.
Toverit, ettekö jo herää ajatte­lemaan
sillä lakkaamatta vieläkin
korvissamme kaikuu' Suomen työ-läissiskojen
ja veljien valitukset,
kun heitä rääkätään ja vankiloissa
maan yhden päivän työpalkka Neu­kidutellaan.
Oi, ajatelkaa miten
vosto-Venäjän hätääkärsivien autta- voitte antaa ihmismäisen kohtelun
joka jakaa keskuudessanne kaiken­laista
pahuutta ja katsokaa ympäril­lenne,
voitte ehkä nähdä selkänne
takana kädet, jotka vielä ovat ve­ren
tahraamana ja te voitte ehkä
nähdä siskojenne ja veljienne veri-täplät
niissä. Herätkää ja aika on
tullut että jokaisen itse kohdaltaan
tulisi ajatella mis.sä asemassa olem­me.
En tahdo mainita mitään kämp­pää
erikseen, vaan katsaus yli ko-ico
tämän linjan, sillä toverit nuk­kuvat
joka kämpällä, joiata täytyy
suilamielin mainita. — Joukosta
joku.