Vapaus, May 28, 1921

              VAPAUS
i Canadan soomalaisen työväestSn
^enkannattaja, ilmestyy Sudbo*
irysäa, Ont, jokatiistaf, torstai ja
läfiantal
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Ljfeerty) ^
^^^^1 of Finnish Work-ers
in Canada. Poblished in Snd'
bnry, Ont» every Toesday, Tbursday
and Satorday.
Advertising rates 50c per col
inch. Minimnm charge for single
insertion 75e. Disconnt on standing
ndvertisement. The Vapana is the
best advertising medium aroong the
Finnish Feople in Canada.
' Ilfflotashinta 60c palstatunmalta.
/>-> A l i n hinta kertaflmotuksesta 75e.
—Euolemanilmotnkset $2.00 (muis»
tovärsyistä 50c kultakin lisäksi).
Eiblaos» Ja aviol. ilmöt. alin hinta
12.00, nimenmuutosilm. (monten
kuin avioliittoilmotnsten yhteydessä
$2.00 kerta. — AvioeroOm. $2.00
kerta (2 kertaa 98.00 Syntymä-ilm.
$2.00 kettä. — Halutaan tieto­j
a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-idsta,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TiLAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi
kk. 76c
Yhdysvaltoihin ja Snomeei), yksi
vk. $6.60, puoli vk. $3.00 ja kiolme
kk. $1.76.
Tilouksia, joita ei seuraa ralia, et
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome S t , Puhe­lin
1088.
Fosttosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-'
jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. ^ •
J . V. EANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered at the Post OffiCO De-partment,
0ttawa,>88 seconQ dass
natter.
Fuolueetdiitta' isänmaal­lisuutta
Ne jotka olivat tilaisuudessa seu­raamaan
Winnipeg]n suurlakon jodr
. dosta syntynyttä oikeusjuttua, muis­tavat
varsin hyvin mitenkä kauniita
isänmaallisia lauluja kapitalistit ja
juttua ajavat hallituksen lakimiehet
lauloivat» Me muistamme myöskin
kuinka korskeita ja kiihottuneita syyt
täjälakimiehet olivat, kun heillä oli
tilaisuus syyttää lakonjoh^jia hei­dän
muka yhteiskunnalle tekemistä
rikoksista ja epäkuuHaisuudestaan.
Samoin me muistamme kuinka nuo
herrat ylistelivät meidän kaunista Ca
inadaamme eli uljasta valtakuntaam
me, jossa ei isänmaallisia tehtäviä
suoriteta ainoastaan .rahan • tähäen,
•vaan kansan hyvinvointia silmällfipi-
• t a e n . '
Mutta iBänmaallistWsHn»t)n hyvin
kiinmoava eli jostava asia ja merkit­see
se erilaista osaa eri yhteiskunta-kerroksissa
oleville ihmisille. Niinpä
tuossa oikeusjutussakin me loppujen
lopuksi tuIeMtnö AmBän mihin
l i b o fraasit ja kauniit sanat olivat tar
koitettuja. Isänmaallisuus kapitalis
teille ja heidän rengeilleen merkit-see
rahaa, paljon rahaa. Milloin­kaan
ei tämän päivän isänmaallisuut
ta ole ajettu ilmjfe tarketusta hanfc
Ida sen avulla rikkauksia, joita kpy-hät
ovat kasanneet, vieläpä yksin vai
tiorabastoonkin.
Hiljattain julaistu raportti Winni.
pegih oikeusjutun menoista puhuu
tielvaä kieltä herrain, laulamasta isän
maallisuudesta, jolla isänmaallisuu­della
niin mukavasti hankittiin kan
. sair'"yhteisesti omistamia rikkjiuksia
muutamain loijaieitten taskuihin. Oi
kensjiittu tuli* kansalle makaamaan
186,774 dollaria, joka summa makset
iiin lakimiehille syyttäjäin puolella,
j a jakautuvat summat seuraavasti:
A. J . Andiew8 $82.623.24, J . B. Coy-ne
$26,826.00, S. J . Goldsetein $19,-
8,74.00 ja T. Sweatman $21,6$7. S i ­täpaitsi
maksettiin pikakirjoittajalle
315 dollaria.
Yllä mainittu summa otettiin n. s.
aseistariisuutumisrahastosta. Kansan
rahastot ovat loijareitten f isänmaal­lisuus-
virikkeitä» ja niitä saadakseen
i täytyy lakon johtoon valitut työläiset
; ja toimitsijat leimata epäisänmaal­lisiksi,
joiden paikka on vankila.
; £ninl»han paljo maksettiin tuon oi-
•keusjutun tähden käytetyille pinker-toneille,
j a provokaattoreille, ei käy­tettävänämme
ole numeroita,
^ i : - : ' ; - o
määräksi esitettiin 6,000 jäsentL Ca­nadan
kapitalistinen sanomalebdistd
joka on tämän järjestön syntymästä
saakka mitä katkerammin bydkänoyt
sitä vastaan, väarintulkinnut sen pyr
kimyksiä ja tarkotuksia sekä toimin­taa,
koettaa hakea lohdutusta näistä
työviraston esittämistä numeroista
sammumattomalle vihalleen OBU.iia
vastaan. Nämä Canadan teollisuus-pohattain,
orjaisäntien, raharuhtinait
ten ja kaikkien työväen-orjuuttajain
likaiset äänitorvet selittävät kuinka
OBUm jäsenmäärä on alennnut 60r
000 :sta 6,000 .-ieen, samalla kuin böi
dän apurijärjestdnsä Canadan Trades
& Labour Congi'eEsin-jäsenmäärä on
kasvanut. /
Tietoisilla ja asiaatunteville työ-täisille
tuskin tarvinnee selittää, että
näinä työviraston esittämät numerot
OBUm jäsenmäärä on alentunut 60,-
pidä paikkaansa. • •
Kuitenkaan ei käy kieltäminen, et
teikS OBU:n edistyksen j a kaBvaml<
sen tiellä olisi viimeisen .vybdeksän
kuukauden aikana ollut vakavia estei
tä, jotka ovat olleet ja mahdolliset
vielä jonkun aikaa tulevaisuudessa»,
kin, tulevat 'olemaan omiaan jäytä*
mään sen n o p ^ kehittym. jobtöväk'
si can. työv. »loudelliseksi järjestök<
si. Ankara tyött. pn lyönyt, leiman
sa kalkkiin työväen talottd^isiia:jär­jestöihin,
vaasinkin kun otfi!J)äne^4^ao*
mioon, ettei niiden jäsenistiiviäsjtl^
konaisuudessaan eipä edes 6!Bl6^
kaan - r ole voinut <oll8 syvän, sel­vän
luokkatietoisuudeiV henkevöittä-mää.
Työläisten joutumisella teh­taista,
kaivoksista ja työpajoistaan
työttömyyden taipaledig - ja-:kaduille
on ollut toi8eltapuole'n;;,^i&1nnuttava
ja epätoivoisa' vaikut^skii^Joskin on
ollut beväitäväkin. Synkkieb fyjSttö-myyspilvien
ilmestyessä teollläuuselä
män taivaalle, kaikeksi onnettortitiii»
deksi ilmestyi OBUissa juuri samaai^
aikaan järjestömuotoriidat, joita ei
onnistuttu ainakaan l^etfmiten ratka!
semaan selvittävällä, tietoisella vält­telyllä
ja. keskustelulla. Nämä riitai
suudet jakoivat järjestön johtajat ja
jäsenistön kahteen pääasialliseen
suuntaan, nimittäin n.k. maantieteel­lisen
toiseltapuolen ja toiseltapuolen
teollisuuksittain järjestymisen puo-lu8tajiin,
kuten jo aikaisemmin olem­me
selostaneet. \Vinnipegil. ryhmä
pääsi ositt. muitten keskisten länsival
tioitten adustajain avustamana viime
syyskuulla! pidetyssä Port Arthurin
konventionissa voitolle. Järjestön
periaatejulistuksesta, karsittiin pois
lauseesta, jossa sanotaan <One Big
Unio näin ollen pyrkii järjestämään
palkkatyöläisiä, ei ammatittain, vaan
teollisuuksittain, luokittain j a luok­kaetujen
mukaisesti...,» sana t«oolli
•liukiittain. Tämä muutos hyväksyt'
tiin kyllä järjestön jäsenistön yleis-äänestyksellä,
mutta siitä huolimai­ta
- tunnustetaan ny t OBU m johdon­kin
taholta, että se on synnyttänyt
suurta tyytymättömyyttä ja suurta
riitaisuutta. Järjestön johdon tahol­ta
kyllä syytetään, että tätä riitai­suutta
on pidetty yllä vain sitä var­ten,
että joidenkin yksilöiden «sinnik
käät pyrkimykset» saataisiin ajetuksi
lävitse, kuten «OBU Bulletin» lausuu
artikkelissaan, joka kai läKinnä tul­kitsee
winnipegiläisen johdon mieli-piteitä.
Sama.lehti tekee väitteen, että
«työläistenjärjestymisen pohjana on
se selvyys mikä muodost. yhteisen pe
rusteen heidän yhteenlittymiselleen,
nimittäin että kaikki ovat työväenluo
kan jäseniä». Epäilemättä. Tämä
väite perusolemukseltaan pitääkin
paikkansa. Mutta tämä voi pitää lä­hemmin
paikkansa mieluummin työ­väen
poliittiseen kuin taloudelliseen
järjestöön nähden. Sillä järjestet­täessä
työläisiä menestyksellisesti ta
loudelliseen järjestöön, tarkotuksella
että he koisivat mahdollisimman te­hokkaasti
käyttää järjestynyttä voi­maansa
tämänpäiväisissäkin palkka­taisteluissa,
ei ole edullista järjestää
suutareita, räätäleitä, mainareita ja
metsämiehiä sekaisin samoihin järjes
tö-yksikköihin. On kieltämättä otet­tava
huomioon, että nykyinen kapita­listinen
talouselämä jakaantuu t^knil
lisistä tuotantoluonteisista välttämät
tömyyksist^ visseihin haaroihin — te
ollisuuksiin^ jakaen samalla työläiset
näin eri teollisuuksien palvelukses­sa,
ottamaan osaa samojen tavaralaji
tsiismi tuntisi niin.ankaraa puristus­ta
lakon johdosta kuin se nyt tuntee
biilenkaivajain yleislakon Johdosta.
' Tämä seikka, että työläiset samois-,
sa teollisuuksissa ovat biinteämmässä
ja läheisemmässä kosketukessa tois­tensa
kanssa, muodostaa, juuri oikean
lähtökohdan työläisten taloudellisen
järjestämisen muodolle. Eikä se suin
kaan merkitsi sitä,-etteikö kaikkien
teollisuuksien työläisillä, se on, työ­läisillä
luokkana ole samallaiset e^ut.
Mutta käytännöllisen ^ja menestyksel
lisen järjestämistyön suorittamiseksi
on juuri välttämätöntä, että heidät
järjestetään sellaisiksi yksiköiksi
kuin teollisuuselämä jo heidät jakaa,
nimittäin teollisuusyksikköihin ja
niistä muodostuviksi teollisuusjärjes-töiksi.
Näistä järjestöistä el tarvitse, eikä
saakaan muodostua samanlaisia toisi­aan
vastaan tapp.ja toisilleenennakko
luuloisia ksteja, kuten vanhanaikai­sista
ammattiunioista> ^uten. OBUis-isB
olevat teolUsnukmttnin ^'^ijestymi
sen vMustajat vatlävät täydyn.
Niimpä OBU Bulletin esim, myön-.
tB,eräässä artikkelissaan, polemisee
t^ttbaaji «nsin aika tervailu: ieoUisuuk
Ättaiii'iajest^isen ijqolejtajia vaa-ta&
n, ihyk0p jgn - työläisten
luokkaetujen ttuikjafi^ M s t y ä te
ollisuukaittain». 'fa lehtf- liggi, että
«syynä siihen miksi peri«atfohjel
oaiin tehtiin edcllamainitto.^'^
olitVslca OBU ei ole yksinomaan te-oIIiSBDSaniQ
sen sanaa.yleisimmässä
nerliitirkfeessä».
SrdeDeen leÄti myöntää, että sellai
sissa teoUisuuleissa tai työaloilla, ku
en esim. / • piiutav^rateollisuudessa,
kaivosteollisuöiÄ ja rautateillä^
on työläisten Väittämättä järjestyttä
vä teollisuuksittain.
No. Nämä ovat jo suuria'myönny
yksiä. Tuskimpa on tahdottu väittää
tään äärimäistenkään teollisuuksit-
^ i h Järjestymisen puolustajain thol-a,>
ettÄ kaikkien pienten työalain työ
0tef€n, mitkä työalat eivät muodosta
Canadassa yli maan ulottuvaa suur.
ta teollisuusalaa, täytyisi tttiöd.ofiiaa
erikoinen»teolllsuusjärjestönsä; Mut-ta
sen sijaan on juuri taisteltu lujas­ti
sen kannan puolesta, että sellais­ten
teollisuuksien alalla, kuln puuta-yarateollisuuden,
rautatieliikenteen
ja, kaivosteollisuuden aloillai jotka
muodostuvat kiinteän kokonaisuuden
valtamerestä toiseen, on ei ainoas­taan
edullista, mutta myöskin aivan
välttämätöntä järjestyä teollisuuksit­tain,
Sen sijaan tällaisessa laajassa
maassa toiseltapuolen on kieltämättä
työläisille välttämätöntä kiinteä paik
kakunnallinen yhteys,' joka muodos­tuu
OBU :n eri järjestöjen muodosta
mistä paikallisista keskuskomiteoista.
.Toivottavaa olisi että OBU:n niin
johdon kuin jäsenistönkin keskuudes
sa päästäisiin näistä järjestömuoto-riidoista
yhteisymmärrykseen, jolloin
se kykenisi jällen saavuttamaan jouk
kojen luottamuksen ja kykenisi eMt-tämään
vastustajilleen yhtenäisen rin
taman. Tällöin se myöskin kykenisi
elpymään siitä lamaannuksesta mikä
sitjl nyt jäytää.
tun laboamiskriisin todellinen luonne
eijteoten Sakealle' tekemässä korvaus
v^timuksessa, samaten kuin siihen
yhdistyvässä yla-Schlesian kysymyk­sessä.
Kummatkin riitapuolet huo­maavat
p^rin selvästi, että vaikeuk­sista
on mahdoton - suoriutua. Samal­la
ollaan täysin tietoiset siitä, että
on aivan hydytöntä tehdä sen johdos
ta minkäänlaisia johtopäätöksiä. E n -
tente tietää, ettei se koskaan saa Sak
saita vaatimaansa tkorvausta. Saksa
taas on virinä s i i t ^ ^ttä sen on tehtä
väententelle uhrauksia, jotka käyvät
sille ajanpitkään ylivoimaisiksi. Ne
ovat siksi pakoiteiut molemminpuo-lisiiri
myÖiihirtyksiinV' sopjmukMen,
josta.ei ole kummallekaan Minkään­laista-
bnpjehnosto; ;Mutiu^ eivät
he enää; voikin keskinäi­siä
välejään yhtähelposti kuin ennen;
Niiden on !o]b?ttav| Neuyosto-Venäjä
myös laskuiJbj^;v '|fitä- vaikea on
sille ententen esimtyeMä välimiehe­nä.
Sallalaisesta enemmistöstä t u l
laan tuskin piittaamaan sen enem­pää.
LujoltaÄ imi^ että varsinaise
teollisuuskeskukset (kuten Pless,
Bybnik), joissa puolalaisilla oli etiem
mistö, tiai joissa saksalaisilla oli vain
hiukan suurempi äänimäärä, ;<Beu-ten,
Handenijurg) joutuvat Puolan
yhteyteen «Ylä-Schelesian kysymys-tä
» 6i kummassakaan tapauksessa o-le
tyydyttävästi ratlmistu. E i yksi­kään
asianomaisen, oli se. sitten Sak­sa,
Puola taikka entente kykene rat-klisemaan
kysymystä omaksi eduk­seen.
\,v;-'-\ -
- Kuolevan kapitalismin pinnalliset
taudinmerkit häviävät siis ajoittain,
mutta sen. sisuksissa jatkuu mätäne-minen
hitaasti j ^ varmasti. Sieltä saa
vat uudet ristiriidat alkunsa, ristirii
dat, jotka joutuvait kohtalokkaampiin
seurauksiin. Porvari«to ei kykene
lopullueiti rfitkaisemaoa •itaiaia ris-tiriitojaan.
Se ei uskalla tehdä asi­oista
lopullisia johtopäätöksiä, koska
ne ovat liian masentavia. Maailman
sota oli viimeinen yritys tässä sub-teessä.
Se ei onnistunut ja porvaris
to kadotti samalla kykynsä ohjata
yhteiskuntaa omien tarkoitusten ja e
tujensa mukaisesti. Suurinkaan talou
dellinen kyky tai vältiomiesnero ei
voi muuta kuin korkeintaan muuttaa
Kykeneekö OBU elpy­mään
lamaannuk­sestaan
1
Kapitalistilehdet ovat lyöneet suur
ta mynttiä viime aikoina sen johdosta,
että Canadan hallituksen työdepar-
•tementin virallisessa kuukausilehdes-sä
«The Labour Gazettessa» esitetä
tiin numeroita erinäisistä työväen ta
löndellisista järjestöistä Canadassa,
j a o t t a tässä tilastossa OBU:n jäsen- kemaan lakkoaan, ei Englannin kapi-en^
iaka-aineitten hankintaan ja nii
den jalostamiseen. On luonnollista,
että näin ollen saman teollisuuden
työläiset^vat^amaa tavaraa tuotta­en,
kiinteän läheisessä yhteydessä,
kosketuksessa j a etuyhtäläisyyksien
sitomia toinen toistensa kanssa. Niim
pä esim. jos Hiilenkaivajat Isossa B r i -
ta.tiniassa olisivat vain kyläkunnit­tain
järjestyneitä yksiin''massaj5rjes-töihin
toisten teollisuuksien työläis­ten
kanssa, eivät he kykenisi aikaan
saamaan koko maata käsittävää ehe­ää
biilenkaivajain yleislakkoa, kuten
he nyf kykenevätj;<?kemäan. joka on
juuri heidän kiinteän teollisuusjär-jestymismuotonsa
ansio. Jos hiilen-kaivajat
esim. vain Skotlannissa oli­sivat
menneet lakkoon »ja vaikkapa
he olisivat saaneet muutamin paikoin
muittenkin teollisuusien' työläiset t u -
Mätänevä kapitalismi
ja vallankumous
Mikään ei paremmin todista op­portunistien
sairaaloista ajatustapaa
kuin se, että he sekoittavat köyhälis­tön
vallankumouskivut ja porvaris­ton
kuolemankivut toisiinsa. Sillä
viimemainitut ovat. parantumatonta
laatua. Porvariston aseman toivottor
muus ilmenee siinä, etta sen haiset
ristiriidat (sekä. kansalliset että kan
sainväliset) icärjistyvät kätjistyiniä-tään
ja .näyttävät suorasta^SA s o f ^
mattomilta.' Ja.Neuvostovallan pelk
kä olemaissaolo on takeena i i i t a , ettt,
nuo ristiriidat eivät suinkaan tule
pienenemään. , Sillä toisaalta kärjis­tyvät
vastakohdat sen kautta, Qttä kä
pitalistit ovat tavallaan riippuvaisia
Nenvosto-Venäjästä. " Mitä suurempi
osa Venäjän aluetta joutuu kapitalis
tien kilvoittelun esineeksi, sitä suu
rempaan riippuvaisuuteen ne joutu
vat Neuvosto-Venäjästä.. Toisaaltat
tekee samainen riippuvaisuus Neu­vosto
Venäjästä kapitalistivaltioille
mahdottomaksi ratkaista omia sisäi'
siä kysymyksiään, olivatpa nämä sit­ten
kansallisia tai kansainvälisiä häl-litöpvan
luokan etujen mukaisella ta­valla.
Siten eivät ne yhdessäkään ky
symyksessä voi päästä lopulliseen rat
kaisuun. Niiden on tehtävä myönny
tyksiä. Mutta todellisten taloudellis­ten
voimain ollessa sovittamattomas­sa
ristiriidassa keskenään, jonka
merkkinä ilmenevät vaikeudet ja krii
sit juuri ovat, ei mj'önnytyksillä ja
lehmäkaupoilla enää voida suoriutua
kaan vaikeuksista. _ Ne voivat tosin
hetkeksi kadota näkyvistä samalla
jatkaen kapitalismin ruumiissa tuho­työtään,
joka muistuttaa yhä laajene
vaa niätänemistä. Tästä on esimerkki
nä etu-Aasian kysymyksen ratkaisu,
ja Se%Tesin sopimuksen <tarkotusK
Edtlleen voimme mainita Tshekko­slovakian
ja Unkarin välisen «sopi­muksen).
Kauppasopimuksen solmia-misesta
Venäjän kanssa puhumatta­kaan.
Selvemmin näyttäytjry sano-äkillisen
taudinkohtauksen pysyvät
seksi mätänemiseksi kapitalismin par
haat. aatteelliset tuetkin, kuten H i l -
f erding ja kumppanit, saisivat auttaa
rakastamaansa potilasta, eivät he e-nää
kylmenisi puhaltamaan siihen elä-vää
henkeä. He voisivat, korkeintaan
oppineina yhteiskuntatieteilijöinä o-sOittaa,
mitä yhtäläisyyttä on köyhä-listövallan
kasvaraiskipujen ja käpita
lisniin luhistumisprosessih välillä.
Mutta he eivät silti voi,kieltää toisen
luokan nousun toisen luokan las­kun
välillä olevan suuren eroituksen,
Sen kieltäminen kävisi heille ylivoi­maiseksi,
vaikka heillä olisikin yhtä
paljon valtaa kuin he' kuvittelevat o-mäavanss
viisautta. Maailman tlou-dellisella
kriisillä ja maailman vallan
kumouksellisessa ilmenevillä vaikeuk
silla on siis olennainen ero. Vallanku
mouksellisen köyhälistön velvollisuus
ön kehityksen määrääjäksi asetettu­na
luokkana oltava selvillä tästä sei­kasta.
Sen on pyrittävä selvyyteeii t i
lanteen vatimuksista ja tehtävä sitä
dutetaan tapahtuftiien kehitystä,siten
dutetaan tapahtumien kehitysä, siten
voittaa maailmanvallankumous jo i t ­sestään
vaikeat synnytystuskansa ja
köyhälistö kasvamiskipunsa. Mutta
kaiken edellytyksenä on, etta se i^yr-kii
pois kapitalismin laHoyan ruumiin
läheisyydestä ja kaivaa sen ;BjlaA*el-lisille
jäännöksille kyllifai syvän k^^
pan, bau(kn,, Josta käpiiS^^
tkt Vyköiö ^onseinäiMi - f iTöveri.^
sia ja ne, jotka sen tekevät Uhaksi
j a vereksi. Kan^ minä sanon tässä, g
tarkoitan jmlnä V sillä, että me,
ei erikoisesti rjsnkalaiset, mut­ta
sosialistit ^a huolimatta
kaikesta tblee hetki, jolloin ib
miskunnan riistäjien paperille teke­mät
erikoissopimukset katoavat suur­ten
elinvirtojen ja luonnon voimien
sysäyksen ^ l a .
Toverit, tahdon ilmaista teille myös
kin uskoni. Uskon yhteiskunnallisen
oikeuden, teidän yhteiskunnallisen oi
kentenne välttämättömään voittoon.
Vakuutan, että asia, jolla on puolel­lansa
järki, moraali ja yleinen mielen
Idinto, ei voi olla voittamatta erää­nä
päivänä yleismaailmallista kaaos­ta.
E i mikään nyttemmin voi minus­sa
heikentää tötä uskoa;
Mutta on tarve nähdä totutis sellai
sena kuin se on. Ja ihmisten ensimäi
nen,velvollisuus on olla velvollinen.
Tuudittaa itsensä harhaluulojeii val­taan
on hairahdus, joka on eräänlai­nen
synti, ja realistit eivät isaa antaa
itseänsä pettää.
Jos kaukainen tulevaisuus oh sel-väi
niin nykyisyys ja välitön tulevai
suns ovat hämärät Kansalaisota, jo
ta emme ole julist^eet, kansalaisso­ta,,
jonka kiihottajia me emme ole,
mutta sensijaan uhreja, kansalaisso­ta
oh puhjennut kaikkialla.
Tänään ennemmän kuin milloin­kaan,
nyt kun tilanteet muodostu
vat, kun tulevaisuuden perspektiivit
täsmällistyvät, tarvitseinme me yhte­näisyyttä
ja kuria. Te olette anta
neet suurenmoisen esimerkin kuris­ta,
luomalla periaatteiden pohjalle sei
vän" ja lujan yhteyden,' ja samojen
periäatteiilen pohjalle sitkeästi puo­lustamalla
tätä yhteyttä.
Oleri tullut Iitallaan ' ohjatakseni
kahta mahtavaa, kirkasta ja erehty­mätöntä
voimaa, jotka toimivat eri<
laisia ja samansuuntai^a teitä ? - yh­teisen
ihanteemme toteuttamiseksi,
Puhun Clarte-ryhmästä ja sotavete
raanien Intematiönalesta (Intema-zionale
dei reduci di guerra.)
Kun sötajoilkkojeh sotilaat ja pro
letaarit ovat palanneet sodasta, joU'
tuvat he kurjaan tilanteeseen, joka
huolimatta rauhansopimusten kirjoi­tetuista
sanoista, on kaikkialla voitet
tujen kurja asema sodan jälkeen:
Kaikki kansat ovat aina voitettuja.
Toverit,80taveteraanien Internationa
le ei ole kaksoiskappale sosialistisesta
Intematiönalesta. Lähtemällä niin
täsmällisistä, periaatteista ei voida
saapua kaht. erilaiseen ihanteeseen.
Ihanne on sama, johon kaikki me py­rimme.
Olemme hyväksyneet yksi­mielisyydellä
veljellisen ystävyyden
julistuksen Kolmannelle Intemätio-nalle,
jonka osoite on syntynyt sen pe
riaatteista ja sen toteutuksista. Oliro
me päättäneet liittyä .suoranaisesti
Kolmanteen Intematio^alen, mutta
£i|UIII!l!l{i»ilIIIIUIUIHIIIIiniIfSi»iIHIIfl!!lfMfn^
D®llarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle $30.00; &0c. lähetyksiistä $30—$40- gru E
lähetyksistä $40.00—$60.00; 75clähetyksistä $60.00—$10000 YK =
$l00,00'25c jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ^ t v * * |
^->'^'^^ "VAPAUS
Torontossa ottaa rahalähetyksia vastaan t o^ A . T . ; H i ] l , 2 l 4 A d e l a i . I
S t . . W e s f . - . '
sfiiiiiiiHniniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiHiiiil^
Ranskalainen kiirjöiliia K e n r i Bär^
busse joka ää^ettäinölieskeli Italias­sa
on osoittanut Italian sosialisteQle
laajan kirjeen, jolrä ön jUUiistii sosia
listipuölueen •p&sääiienftanttittaiä&-
sa «Avantissa», josta otamme tähän;
seuraavat kohdat. .. • ^ ^ •
«Toverit! — t u on teille'Veljeilisek
ja läiiipimän' tervehdyksen ranskrfai-silta
tovereiltamme, oikeilta ransKft-laislta
sosialisteilta^ niiltä jotka muis
tuttavat teitä, jotka teidän'tavoin ym
märtävät, että saavuttaaksernme vih­doinkin
totuuden ja pelastiiksieh on
välttämätöntä, ettemme tyydy min­käänlaisiin
puolinaisiin toimenpitei­siin.
?'}:•:.•--• , r : . ^ - , ; '
Jo pitkän aikaa olen aikonut ilmais
ta Italian sosialistiselle puolueelle i -
hastukseni palavan Dmaukseh ja' an­taa
kansalaistunnustuksehi siitä suu­resta
työstä, jonka te olette tehneet
orjien vapauttamisasian by^'äksi. M i ­nä
tunnen olevani teille velliaa. Vuo­sisatoja
oli Italian nimi taiteen ja
^uneuden maan nimi, ja siitä on tul
ut idealin Ja oikeuden maan nimi,
melkein kuin Venäjän pyhä nimi!
3Iutta totuus on yläpuolella näitä
erikoisnimiä. Totuudella ei ole eri-ioisnimiä.
Kapitalistinen raakuus
käyttää erikoisnimiä liian turmioUi-''järjen asia, on aseenamme totuus,
sesti. Tässä on vain inhimillinen a- Tarve syvennyttää totuutta. Tämä
se ei ole tarpeellista. On välttämä­töntä,
että koko maailman sotavete­raanit
muodostavat riippumattoman
organismin — kuin vapaan kansa-laiskollektiivin
jotta propagaridatyö
antaisi suuremman sadon. Tässä ta­pauksessa
sulautuminen olisi epäjär­jestystä,,
ja me olemme toimineet täi
lä tavalla yhteisen asiamme edun
mukaisesti.
Olen tullut perustamaan Clarten
keskuksia Italiaan. Toisen Intema
tionalen, joka eroaa sotaveteraanien
Intematiönalesta sikäli, että se tah­too
elää omaa elämää, mutta se muis
tuttaä sitä sikäli kuin on tarpeellista
harjoittaa samansuuntaista toimhi-taa.
Puhuessani Clartesta, puhuttua
ni äsken tuosta toisenlaisesta Inter­national,,
minulla ei ole eri aihetta.
Kysymykessä ovat saAat asiat, sama
iate, sama syyykys^^ksessä on aina
sama yleismjulmallinen näyte;1)nä,
josta sanoin te&le, ettemme saa ka­dottaa
kau^conaköisyyttämme. Kysy­myksessä
oh sama mahtava Velvolli­suus:
Velvollisuus tehdä jotain, teb-dä
.jotain tehokasta 3a — uudistan ai
na saman sanan >^ tehdä jotain -ka:^
: t ä n n ö i l i ö t a . , / . ' y ; " . " ' ' :
Clarte ja sotaveteraanien Intema-,
tionale i^tA kaksi mahtvaa ilmaus­ta
mahdista, jonka täytyy nostattaa
maaibiaa ja valmistella tulevaisuutta.
T ^ ä - nihti on klmniaflisten .'ihmis­ten
kapina, Uiroisten, joilla on järjen
rohkeutta vastarintaan mieletöntä-a-siöiden
tilaa vastaan, .jotka tarvitee-vat
uutta järjelle pemstettua järjes­tystä."
.
Sellaisia ovat esteet, jotka estävät,
jotka myöhäst3^vät tämän uuden
järjestyksen toteuttämistajota toiset
pitävät mullistuksena ja joka päin­vastoin
on välttämättömyyden. ja o i ­keuden
sUuri työ, järjenmukamen toi
minta.
Ihmiskunnan monilukuiset tarvitse
vat pelastusta. Heillä ei ole vielä nii
den käsit}-stä, joiden tulee muovailla
tulevaisuuden yhteiskunnan aine. Ih­miskunta
on tietämätön, ihmiskunta
on sokea, sitä on petetty, sitä on pa-hou^
idelty, se pitää tottelemisesta,
ja se haluaa itse itseänsä rangaista.
Ja tätä joukkoa sitovat lait, perintä-tiedot,
julma periaate auktoriteetist-ta,
tietämättömyyden kulttuuri.
lissa tavallisesti käytetään juhlamerkkiä.
lVana pearui dlaeant uoiöniaa sslaAJ AktiAr jmapAalniniiofsi>sna1 Hpna inoentanann tjufhAlaml aer»kk; e»jä» . uv S^:
• KESÄJlJHLAMEftKKIEN Him |
PunasellepabvUle painettuna j c kpl., jos tilataan vähintään 100 i
kappaletta. Silkkinauhalle paineltuna 7c kpl., jos vähintään 100 b l s
tilataan. 's
^Kaiken muunlaisia merkkejä voimme myöskin tehdä, aina sen -
mukaan mitä teettäjä haluaa. ' s
, , Merkkeihin painetaan aina sellaiset sahat ja värsyt kuin teettäiä =
kullomkin haluaa. . , r
^ Jehkää tilauksenne ajoissa että saatte merkit varmasti siksi kun E
mitä tarvitsette. ^ v =
1 Box 69. SUDBURY, ONT. 1
on Clrten ohjelma,ohjelma,johon Liit rustettuna mukavasti loisti Kallun ii
tomme kutsuu kaikkia, miehiä naisia
ja nuoria, kaikkia kunniallisia, kuulu
yatko he sitten, tai ei sosialistiseen
puolueeseen. Me tahdomme herät­tää
kaikella tavoiii, kaikkialla, sarioil
la ja kirjoituksilla, aatteiden ja asioi­den
totuudella, suurten yleisten peri.
aatteiden valolla^ jotka ovat samaa
juurta kansainvälisen kommunismin
periaatteiden kanssa, koska totuus on
vain yksi. Siinä on työ, jota Liittom
me on jo tehnyt maailman' monissa
maissa.
Oikeuden ihannetta, jonka aamu­rusko
ilmestyy kerran, tarvitsee ko­ko
todellinen hyvä tahto. Me olemme
äsnä suuren moraalisen ja sosiaali­sen
sodan keräämisessä. Teillä on
toimeenpaneva valta. Me olemme
niitä, jotka muokkaamme vallanku­mouksen
maaperää,
TORONTONUUTISIA
Kokouiasiöitä
Toronton S, S. osaston kokoukses­sa
toukokuun 22 päivä hyväksyi osas
to jäseniksi, Tyyne Seppälän , ja
muUttokortilla South Porcupinen o-sastosta
toverit Lyydi ja Alex A n ­dersonin.
Vangittujen työläisten puo
lustuskomiteaan valittiin ' osaston
puolesta A> B i l l ja E . Johnson A g i -
tatsioni komiiteaan Lauri Johnison.
Raivaajaa ei tästä aikain toistaiseksi
tilata osaston lukutupaan, vaan sen
tilalle päatettiih tilata «Etmhpun»jo
ka betiiniten alkiaa iitniestyn^ idän
järje|styneiden tbsiproletaarien äänen
kannattajana. Sopnrui kenttää tai
metsikköä, jossa osaston jäsenet voi
si kesän ajalla kokoontua päatettiih
tiedästella jota liahkkinman valit­tiin
tov.Halniiinen,,L. Joimsdh ja A .
•• jy:y:,
Osastomme monivuotifieh vahti­mestari
tov. Matti Virta muutti pois
osaston huoneustolta 16 iiäivä toukb-kutitai.
Hänessä osais^tomme menetti
kunnollisen "vahtimestarin, sillä koko
toimessa bio alfaansa liän boiti tehtä­vänsä
kunnollisesti, joskin hän tbi-meensa
'väsyneenä otti eron siirtyei^
omalle asunnolleen lepäämään. Uusi
virkaan valittu tov. August Manni­nen'
Otti toimen Vastaan entisen pois
tuttua. •
ViettiTit'häitään
IThdyselämänsä muisto juhlaa, eli
niinkutsuttuja häitänsä vietti osasjton
huonenstolla töiikbki 21 päivä tov.
Helmi Saastamoinen ja Henry Mono
nen, -\ • " 'y"--- •
Hyvä on Vapauden antama Fountain
kyna. '
Osastomme valitsema Vapauden a-siamies
tov. Kalle Peltonen oli entis­tä
innokkaammalla tuulella, sillä hän
oli saanut Vapauden liikkeenhoitajal
ta vastaan ottaa kunniapalkinnon
Koska asiamme on onmtunnon ja uutterasta työstään Vapauden levittä
misessä, oikean ensiluokkaisen Foun­tain
kynän joka kulta vanteilla va-dessä,
ja epäilemättä kiihoittaa toi-sia
paikkakuntamme asiamiehiä yrit­tämään
Kallun tasolle, että heillekin
tuollainen loisto kynä työstään lah­joitettaisiin,
j a niin sanoi Kallukia
häitä kysyttaissä, että kannattaisiko-tuota
kynää\ kehua, että toisillakin,
paikkakunnilla asiamiehet saisivat tie
tää minkälainen se oikeastaan on.
«Ei niin paljon voi sitä kehua ettei
kö'hän sitä todeksi vakuuttaisi» Jo­ten
sen silloin täytyy o l l a epäileiiiät-/
tä hyvän ja sen edestä kannattaa .
hankkia tuo liikkeenhoitajan määrää
mä -luku tilauksia päästäkseen j o ­kainen
Vapauden asiamies hyvän ky­nän
omistajaksi, sillä epäilemättä be^
jokainen tarvitsee v e r r a t t a i n paljon
kynää, ja myös on Canadassa vielä
koko helppo jokaisella paikkakunnal­la
saada tuo pikku vaatimus täytet-tyä,
joten tov. Peltosen toivomus ai­nakin
on että jokainen yrittäisi hä­nen
tasolleeui i
Kilpa-ajot eli däinrääbkäys kilpailut
alkoivat toukl)kuun 21 päivä ja heti
ensimäisenä päivänä yksi hevonen
juostessaan taittoi j a l k a n s a , ja kaa­tuessaan,
ruhjoi pahanpäiväisesti
myöskin ajajan. Tällaisia uhkapeli-huijari
paikjkbja löytyy hyvin järjes­tetyssä
kapilgiistisessa yhteiskunnas­sa
ja sen kaupungeissa kuten Toron-tossakm,
ollen tuhansia jaarteja maa­ta
tuon uhkapelin temmellys kenttär
nä ja samalla aiicäa kaupungissa on
hirveä asuntopula ja ihmiset asuvat
kaikenlaisissa sudeh'kuopissa, ja ta<f
kin pelikehttä sijaitsee parhaimmalla
raitista ilmaa käsittävässä kaupungin.
bsassa^jbhne Vaan kerran pari vuo­dessa
kokpohtuu huijareita j a uteli-jaat
tuhansia käsittäTOt joukot, jot­ka
vielä alentavat itsensä sille tasolle
että viitsivät mennä katselekaan l u r ­justen
vehk«Sl:^'ä..
Ulkomaalaisia yhS IjottomyjitS»
«dtdlstdlo^
Kaupungissa j a sen .ulkopaolell»
olevissa hallituksen töissä on annettff
työnjohtajille.ukaasi, että 90 P»;
senttiä on pidettävä maan syntyia»
työssä ja vaan 10 prosenttia vi&or
maalaisia. Siis nuo tänne aikomaaö
pydystellyt surtolaiset saavat vain
työtä : silloin kun heitä väittämättä-tarvitaan:
ei pUenkaan katsota siibö
että beidänkiii pitää elää huolimato
vaikka ovatkin ulkomaalaisia, — J - ^
Osalle kylämme nuorisoa on
kapeaa taivaantien päätä näj-ttäss?- |
sä eräs ulkoapäin tullut <Suor^3f^
nen pappis. Häh on pitänyt n. s.^^
pikouliia noin puolelle, tusinaa t j ^
me tyÄpsiä,.ollen joukon jat^;"^*
yksi nuorukainen. Tuo nuorten jO=*
ko ei' ole kylläkään s u u r i ja• seS sli-.
td^unHttoavavna-,n a iillmminiönän ä ft/olid?epnnttaaaa Eitä,
ihmiset alkavat enemmän 33
min .vapautua' pappien bomehtoB?^
4k. 1