Vapaus, May 28, 1921

              mmm n • • s VAPAUS
iiiiiiiiiHUinniiiiiiiiimiiitiiiifiiiiimiiiiniiiniiyin
jkaisella meistä on omaisia ja tuttavia Saomessa. 5
öisellä äitj ^ useimmilla molemmat, tai ainakin vei- E
iäiset miten läheisiä tahansa, se frtntenkih on var- 5
den maistot ja läheiset veriateet meitä vielä kiinnit- s
me jotisa nyt meistä kaobuM, lapsuutenune: S
meistä, kunhan vlain joskaa^dättää asiaö ajattele- S
iän Söisi äteiden omaistensa käa^sL Iratkeavan ^rä^ E
ika olemmekin kaoas toisistanönerajelehtäne^ S
pitää noita siteitä solmussa, on tSäM isanomalehden S
imineh. Sanomaleljtä; vaikkal^an lei saoiami kerro S
henkilöstä, kertoo kuitenkiÄ asioista |a tapahtuinis- £
cunniMa,'niiltä ympärislSiltä ja niiirtä oloista, joissa S
[) lapset täällä elävät Jokainen isä, jokainen äxQi: S
rmasti mielellään haluaa saada jotakin tietoa siitä S
einen omainen ön pakotettu leipänsä J ^ ^ ^ S
JS MEME NYT S l ^ ^ |
e kun tiedämme, menee Vapaus nyt Suomeen sään- 5
mennyt jo jonkun aikaa. TäMn «sti emme ole ke- S
itta Suomeen tilaamaan, "s^ntähden että siitä ei oi- E
nme Trieraassa painossa painettaessa, mitään hyolyä, =
lävistä. T^yt siitä sensijaan on jonkunverrah hyötyä S
le että mahdollisimman moni Vapauden tilaaja tilaa E
:in omaisilleen Suomeen. ' 1
ajan ovat entiset tilaushinnat Suomeen samoin kuin Z
taessa voimassa, mutta toukokuun alusta lehtemiiie E
mään kolmasti viikossa, tulevat tilaushirihat nouse- S
avat I vk. $5.25 jä puoli;vk. 12:75; v; - 1
illaoleva lippu ja lähettäkää se, taha mukana, ja £
alamme Vapautta heti lähettämään antamallanne E
Sudbury,Ont
n $ Vapauden «vusikerran tila-n.
Lähettäkää lehteä seuraavalla nimellä ja osot-
• •••••••
{ • • • • • • • • • t a * * t « t * « « a * i « « «
:äjän nimi ja osote:
SUDBUPY,ONT. 1
•aiioita
t.k. 22 p. käsitteli
5to Sudburyn^S. S.
ainan pyyntöä. Asi
sa jouduttiin äähes
kokous 22 äänellä
n lainata, sillä osas
n hyvin pienet tu-at
säännölliset me-kouksessa
päätti o-iyslistoja
isommille
ssa, siten saadak-määrän
varoja
ksi. Hän on tullut
Suomesta ja jou-salaan
Ijeikattavak-
>llut jatkuvasti sair
i hyvinkin heikko.
ERI PAIKKMUN-liiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
uitehkin vähän ih-ä
tuossa joukossa
vanhempien pitäisi
sta vapautuneet e-ja
johdonmukai-ntänyt
opettaa sä-
Qärtämystä lapsil-ijen
antama rippi-an
köykänen eväs
. Vanhempien vei
kohtaan on selvit-kko
pappeineen on
! vielä tänäkin pal­aamassa
meille hy-ta
vasta taivaassa.
lannastoEi mat-
Kesäkuulla:
Misnna L
Nummol*
Freedale
Lac Du Bonnet
Elma ,..„
Finland ;....„
Port Frances ...
Quihell
Sioux Lookout
Millar
l p .
3, 4, 5, 6 ja 7 p.
...l 10,11 ja 12 p.
14 p.
....... 15 p.
17 ja 18 p.
20 p.
22, 23, 24 p.
.;. 25 jai 26 p.
27 p.
YUä. mainituissa paikoissa pj^de-
!aän osaston jäsenten ja muuten asi'
^n innostuheitten. tovereiden, hank­kimaan
kokoushuoneita ja ilmoitta-
Tiaan puhujan tulosta. Meillä on
•yf^vksessä herättää tyff^ehluok-
Va ia järjestää se yhtenöseen lujaan
SicMnjarjestäÖh.
HESPERD, ALTA.
Täällä ei ole paljon minkäänlaista
yhteistoimintaa, josta voisi mainita.
Asia on niin, että me suomalaiset ja­kaannumme
melkein useampaan ryh­mään
kun 01} asukkaita. Sekin sen
näyttää kun täällä kävi järjestön pu
huja Sanna Kannasto, niin eiv^t ne
voineet tulla kuulemaan. Heillä oli
heidän esteensä, toiset oli väsyneet
ja toiset liiaksi kai oppineet. Sanna
puhui kahtena iltana ja haii puhuikin
hyvin opettavaisesti, niin että. se ei
lähde^i^ 'kaikkii^n «akkojen» suus­ta;
Tbivomme hänen toistekin pistäy
tymään tänne, jos nimittäin hänen
matkansa; soi^i. te täm$n perukan
nuoEätja osa vanhemmiätäkui naisis^
ta, etteko osaa sujosia oman luokkan^
ne-yht^ispjrnnnoi^ Jos Sa&aii puo­lalaiset
laittaa vaikka koiran hauta jai
set niin sinne sitä valmistellaan jo
monta päivää. Lasten vanhempain
olen kuullut lukemattomia kertoja
sanovan, että joku... ön vinossa tässä
yhtetekunnassa. Oltaisiin kyllä val­miit
,iiiitföniäänisato jos joku-sen kyl
saamansa todistuk-hän
joutunut ole-isten
ihmisten hoi-
M» kannotta.
ytty osastoon jäs». Täis ja kasvattäis, mutta-itse ei teh.:
kaaisesta on ollut
kaa mutta ei niihin
miehiä. Metsätöissä
lievän vähän ja^äl
- 0.
lalf-ia
rikkurien
täisiniitään.
iEikohän olisi parempi että iljet­täisiin
Jcaikin yhdessä toimimaan -tä­män
yhteiskunnan parantaniis6ksi.
llmme ole vielä liian oppineita, niin
että jos : kerran kahdessa' vuodessa-käy
piiihujäi että muitten kiireitten;
sivussa ei voi kahta tuhtialuusata äi
kaa ja lainata korvahermojamrae
tuon puheen kuulemiselle. Samalla
pyydän erikbisesti teitä huomauttaa,
että tilatkaa «Vapaus> jokaiseen ko-jtiin,
se on sellainen äanitor^, että
) sen pienen summan kannattaa uhra­ta
sen maksuun ja tulla siten tietä­mään
edes se niihin ryhmään kuulu­taan.
— Yka täältä.
~J'istaina sai usea
.^2 toisia haavottui
;?2htui täkäläisissä
'-^"'^i'' ia lakonrikk-u-alkoi
sen joh-
'^^^iet yrittivät eh-
^Rientämästä sata-n
^ huutaa terve vapa^ j& tasa-aiyoisuus.
illoin varmaan litäftlka^ik
Id tyoläisetkäsittää tyiSläiseirä mihiii
lookkaan he iöutuvat, nnrtta «ikem^
sydäntä» kimlee ajatelle^ni "ffimän
kin pikkukylän asv^at; vielä nekin
jotka ovat täyddlä' ymmSaryfeellä
työväen luokasta Ja sosialisttästa joi;
ka on jo niin yli oppineita että voi­vat
toisen sahajauhöDa täyMyllä
päällä-irvistellä. Ovat niin-»(fjisalte^
että öi taTvitse yhtään lisää. Sama­ten
nuoret, joista riippton kpkö tule-vaisuus
he ikäätnkuin karttaa mitään
tietoa saainasta. Täällä näes kävi pu­huja
Sanna Kannasto ja piti luennot
kahtena iltana.
Ensimäisenä oli 'luentotilaisuus Bik-hard
Kankaan asunnolla, johon oli
kerääntynyt iso joukko yleisöä vaan
ei likikään Jkaikki
Seuraavana iltana oli puhuma tilai
suus ynnä kukkailtaimat Daisy Hoo-kin
kouluhuoneella, josta suurin osa
|3uömalaista yleisöä 'loisti poissa olol­laan,
josta kyllä sopis* hävetä ensin
senkin syyn takia, ,että käyttävät et­tä
he ei halua suomalaisten pyrinnöl­tä
ja toiseksi silloii]i harvoin kuin tän
ne puhujaa saamme niin kerran kah­den
vuoden aikana hiin silloinkin ol­laan
niiii perin väsyneet, että ei jak­seta
tulla kuuntelemaan ;
Vaikka niinhän se on että kun pi­rulle
antaa sormen se vie koko kä­den,
siis on paras <lookout». Jos jär
jen päästää totuuksia ajattelemaan
se tekee sosialistin siitäkin joka niitä
vihaa ja pelkää niin on paras, että py
syy kauniisti kotona että ei kuule­kaan
mitää paremmasta tai oikeas­ta
ja levähtää sen varalle, että kun
tulee vieras kielisille tanssia ja kemu
ja itiin sinne menn. keekit kainalos­sa
ei tule matkan .pituus eikä kelin
huonous kysymykseenkään, sillä tie­tää
varmaan että tuloja noista tans­seista
ei käytetä mihinkään oikeaan
eikä oman luokkan sa valaisemisen
hyväksi siis nyt uskon ja saa toiset­kin
työläiset uskoa että me emme kai
paa mitään kehitystä, sillä nämät oli
ensimäiset suomalaiset iltamat ja ai­noastaan
15 aikaihmistä suomalaista
saapui vaikka täällä asustaa yli 40
henkeä. Ajatelkaa työläis-toverit, ei­kö
meitänkin olisi jo aika liittyä ison
mailman työläisarmeijaan vaalämaan
oifceuksiamme?;... ....
Siis ensi kertalaisena en rohkene
enempää mutta jos tämä roskakorin
sivuuttaa toisten lisää en ole tätä kir
jottahut ketään loukatakseni mutta
sellainen puhuja kun Sanna on, ei
kannattais anta tyhjille seinille saar­nata.
Ja hartain, toivoni olis, että rii
dat ja veljesvihät loppuisi keskutides
tamme ja rnvettaa toden t^^^^ yhte­nä
miehenä .taistelemaan oikeuksis­tamme
että saavutettaisiin vapaus,
veljeys ja tasa»arvöisuu8,ke8l|iiuteem
me jonka takaa meille soisialismi.
Hauskaa kevättä toivon; Jtaikille
taistelutovereille yli niantereen, piir­si
tositoveruudella r— jSaima. ;
Seuraavällaikerrälla pitäisi kiiqoit-taa
musteella, sillä latoja Iculuttaa
liian paljon aikaa lukieMaan lyijy­kynä
kirjotusta.— Toim.
Terve Vapaus ynnä lukijakuntasi.
Lausuessani sanan Vapaus tuntuu
kun se olisi niin suuri sana ja hiin
paljo sisältöinen, että en voi heti jat
kaa Mrjotusta vain pjrsähdyn ajatte­lemaan
mikä suuri merkitys tuolla
lehden nimellä todella on. Koska
saamme kaikki työläiset yhteen äa-
Vapauden no: 31 Mondin uutisen
kiifjöitilksen johdosta, pn antanut ai­hetta
erään «Pikku-miehen» näyttää
valtaansa, että mihin häri pystyy.
Hän nimittäin antoi ajan kouraan
0. :i^älälle, ilmiaii mitään työhön kos
cevaa s j ^ . , ' , • •
Hänkin on monta vuotta, käynyt
yössä selkä nöyränä; syvässä ja epä^
miellyttävässä kaivoksessa.
Tämä tPikku-mies», kun pitää e-rästä
«lahtari-roistoa» huostassaan
ja —a merkillä kirjoittaja huomaut­taa,
tettä meidän ennen pitkää on
tehtävä tälle «lahtari-pyövelille» 99
asteen kumarrus>.
Tämäkös «Pikku-miestä» harmitti ja j
näytti, että ei ne kumarrus asteet
vielä kuulu «lahtarille», vaan ensin
hänelle. «Ensin, kun hän on saaniit
tämän «lahtarin» tämän maan lah-taus
tapoihin. Niin sitten vasta, tä­mä
yhtä vaille 100 asteen kumarrus
kuuluu tälle clahtari-pyövelille», —
cPikka».
CANMOEE, M.TA.
- * - ^ • - • .
Noin parisenkymmentä vuotta taak
sepäin alkoi meidän Suomalaisten
keskuudessa tällä mantereella itää
jonkunlainen mailman parannus op­pi.
Ensimmäisenä tunnetuimpana
lääkärinä esiintyi MattkKurikka ihan
ne oppeineen, joka olikin sen aikuisel
le yleisesti tunnetuille henkisilie sai­raille
aivan outpa ja uutta, jo^en
Matti Bai'kaunopuheliaalla puhekyvyl
lääA suuren joukon innoätumaah uu
den ihanne valtakunnan perustamis
teoriaan. Mutta kaikesta päättäen
yritys epäonnistui, koska-timän päi-väiset
tulokset ovat yhtä • kaukana
kuin alkaessakin. Vaan eihäii se ol­lut
Matin rikös, jos häift ei ottanut
huomioon niitä' vastuksia, jotka tule
vat häntä iiohtaamaan kapitalistises­sa
yhteiskunnassa käytännössä toteut
{&& ihanne oppejaan. Eikä silfoin a
miset enmpää kmh t S h ä Ä päivänä
ajatelleet-kaikki samalla tavalla b«n
Matti, josta luonnollisena seuiräBkse-
»a liajaannus ja Matin i^ahne opit
jäivät vaan teoiipikfii.:Mtttto'oli sii-tä
kumminkin se hyöty, et^ uusia
mailman parantajia aikasi ilmesty,
mään näyttämölle nim. sosialisteja.
Heillä (Hi hyvä periaate julistus ja
aivan^ahdollinen käytännössäkin to
tenttaa. cÄähestää ja menhä yaltaa
maan parlamentti», pii yleinen sota-^
huuto sosialiiäti agitaattoreilla, «että
kyllä sitä sitten osataan olot järjes­tää
kuin päästää itse määräämään»
ja kaikki tämä näytti meistä useasta
aivan luonnolliselta. ' Me -uskoimme
ja olimme varmat, että se on ainoa
mailman parannus keino ja tässä so­sialismin
uskossa me roikuttiin use-oita
vuosia. Me laulettiin proletaa­risia
lauluja, me tanssittiin ja raken­nettiin
uusia tanssisaleja, me koitim
me elättää kuoleman kanssa kamppai
levien sos. sanomaleljtiemme toimi­tuskuntaa.
Mutta kaikki meidän
työmme ja vaivamme perin köykäi­seksi
löydettiin kuin mailrqan sota al­koi.
Meille todettiin se, eitä meidän
taistelu, aseemme perin tylsät olivat,
kapitalistisen mahdin uhmatessa, jos
ta oli seurauksena, että suuri os^ mei
dän eläteistämme nim. johtajistam­me
antaantui ruumiineen ja sielui-neen
porvareitten palveluksen, omia
yksilöllisiä etujansa silmällä pitäen.
Me todelliset «roletaarit» saimme
taas kerran kokea sitä historiallista
totuutta, että petturi johtajat koitta­vat
johtaa laumaansa porvareitten
peli nappuloiksi. Mutta nyt kuin
suuri osa työläisistä ori jo ruvennut
ajattelemaan omilla aivoillaan, niin
se saattaa johtajat siihen asemaan,
että löytävät itsensä turvatuiksi ai­noastaan
hallituksen virkaa tekevien
kapulajussien siipien suojassa. Yrit-täissään
pakkoluovuttaa työläisiä hei
kalaisille. Tämä oli toisen interria-tionalen
loppu näytös yli mailman ja
samallainen loppu näytös näyttää
kohtaavan IWW' työmaalla taistele­vien
mailman parantajain keskuudes
sa ja ainoastaan vaan hyvin yksinker
•täisestä syystä. Herrat kapitalistit
kuin näkivät hyväksi supistaa yleisiä
työmarkkinoita, josta oli myös seu­rauksena,
että isonween pojat tunsi­vat
taisteluaseensa perin tylsiksi käy
vän järkeimmät tuplajuulaisetkin jo
rupesivat epäilemään heidän taistelu
tapainsa onnistumista työniaalla ai­noastaan
vaan siitä syystä ettei öle
työmaata jossa taisteltaisiin josta oli
taas seurauksena jonkunlaista ha­jaannusta.
Mutta kaikesta näistä
huolimatta, siltä vaan Kurikkalais-ihannelistit.
Raivaajan keltaiset, In-dustrialistin
työmaa taistelijat. Suo­mi
Synodan kirkolliset y. m. lahkolai
set koitttya oikein osissaan tiäköttaa
ihmisiä, että he ovat todellisia mail
man parantajia. Eikö se näytä vähän
hullunkuriselta. Mutta älköön ku'
l/caan siltä uskoko, että nämät yll^mai
nittujen lahkokuntain puoäkarit itse
uskovat sitä, mitä he yrittävät toisil'
le ihmisille uskottaa, sillä onhan se
ylesesti tunnettua, «että se on tybmä
pappi 'joka -itse uskoo sen mitä hän
seurakuntalaisillensa uskottaa», jo
teh työläinen, joka on näiden ,yllä-niafriittujen
lahkolais puoskarien ta­lutettavana,
ei ajattele omilla aivoH
laan, »shkä-suolisto toimiii aivojen si­assa?........
Viimeinen huomattavin
yhteikurita olojen parannus ilmiö, oli
Cahadalainen OBU, joka on jonkiiri
verran vieläkin toiminnassa.mutta ei
kumminkaan ole enää sitä"^kiihoitta-vaa
innostusta joka oli sen syntyessä,
OBU oh periaatteeltaan kyllä iparem-pi,
iWW uniota syystä, että sillä on
periaate julistus vähemnfän tajoitet-til
kuin IWW ja siinä on jonkun ver
ran kansainvälistä luonnetta. Eikä
mikään unio, ryhmä tule koskaan ma-ilmassa
suorittamaan mitää huomat­tavaa
yhteiskunta muutosta, niin kau
an kuin sen taistelutavat ovat rajoi­tettu
vaan sitä henkilöä tai ryhmää
kohden joka häntä lähinnä pistää.
Kolmas kansainväli^fen on todelli­nen
ja ainoa puolue joka tyydyttää
todellisen proletaarin puolue janon.
Mutta-siinä ei suvaita - luopioita ja
siksi meidän suomalaiset kellokkaam-me
kauhistuvat kuullessaan puhutta-
Heidän pilettiliikkeemme on viimeaikoina lisääntynyt enemmän kun olemme odottaneetkaan. Eym
inenittäin lähtee tovenita ja kansalaisia joka viikkoSum^^ ostaneet pilettiDBä meiltä.
Tämä liikken lisääntyminen on vaikuttanotii^n^et^ alkaneet antamaan enemmän
huomiota ja uhraamaan enemmän aikaa. ^ juonnölliseiia seurauksena on asioitten sään»
nölUnen hoito ja matkustajain täsmällihCT paJvelus^^
Meidän .pilettiliikkeemme pnalosta alkaen pljut täysm varmaa, sillä se toimii suurilla takauksilla
ja laivakompfiamain vdvonnari daisena. Ei siis voi, tulla kysymystäkään siitä että joku voisi rahansa
menettää tai muutenkaan Joutua <tropeUiin>.
kaiUciinÄisiin EutPpan"maihin, jotka ovat suhteissa EnglaM^^
ME VOIMME LINJOILLE
Canadian Pöcific Ocean Service, Ltd.
American Linja. I*ylaB* LJnJo. Atlan«c transport Linja, Red Star Linja, White Star Liftjo, Whtte
Star Domii^ion linja. < ^.
Pilettien hinnat Canadan rannasta Suomen rantaan ovat $107.00, $110.00 ja $112.00, riippuen sii­tä
»inlcähiisella lal^llä matkustaa. Tähän lisfiksi on maksettava veroa $6.00. ^
'•MWOJEN EIJL^^
"Canadian Pacific Ocean Servicen Laivat Montrealista;
tmHDim ^»JKCIFIC OCEAMf SERVICE, I T ö . WHITE STAR DOMINION LINJA
K^iUsaiilla '
THONTRREAUSTA
S5P.mNED0SA ( . ; J
7 a». EMPRESS OF BRITAIN
153». PRETORIAN .
M:f>.METAGÄMA .T
1771». SCANDINAVIAN . , "f'-^l^l , 1 jf
2a-P. EMPRRESS OF FRANCE if"
SÖP. GORSICAN
MONTRREALISTA / f
IHeinäkuulla
i:p.MELlTA
:-2:p. TUNISIAN
,5 P. ENPKESS OF BRITAIN
4 P'. CANADA
18 P. MEGANTIC
26 P. VEDIÖ
29 P. CITY OP LONDON
HeinSlrauna /pr r
J
1 2 P.CANADA
16 P. MEGANTIC
80 P.CANADA
f*
Iri
New Yorkista ja Bostonista lähtevien Salvojen kulkuvuorÄilmotamme kirjeellä pyydettaissä. Muu
ten New Yorkin kautta matkustaminen'töee yleensä melkofitu kalliimmaksi, joten emme sitä erikoj^
^-sesti kehota kenellekään;
HipfATOTÄi: KAIKKIALLA SAMAt
Ne hinnat mrtkäsjejm ovat piletraiffi, ovat samat^T^ jokainen pilettejä
myyvä konttori ottaa. Ette siis taivitse meille maksaa pileäatänne enempää kuin mitä ae muualla­kin
maksaan.
:MYYOTFROSE™
Se prosentti minkä saamme piistinaisrymiBestä» jää teidän omalle liikkeellenne ja on siten autta­massa
meitä tehtsivissämme, jbtavsstran g)ro8entti joiltakin porvareilta pilettinne ostatte
->^eneemeilä vastaBtavnn käsin.
' V ^: MAKSUT v
Kaikki kirjevaihto ja kaikki rabavlliljykset on tehtävä allekirjottaneen persona nimessä, Vapau-
- den osotteella. Rahaa läSiett&tssänne pUeilän maksöksi älkää ostako Money Orderia, jossa samalla ker­ralta
on rahaa piletiä varten,ia VapaaidtKe, vaan ojrta^ j
' yW.V.KANNASTO, '
van kommunisti puolueesta. Luopi­oita
on niin kauan kuin me niitä su-vmtsemme.
^iis olisi välttämätöntä
meikäläisten ajatella omilla aivoil­laan!
— Kaaleppi Katajainen.
LEVACK MINE, ONT.
Lahtareita ovat täydellisesti Hjal­mar
3Iäkelä.ja Fridiof Pollari, jotka
olivat työssä maaliskuulla tällä Le-vacJkin
kaivannolla ja näyttäytyivät
hyvin luimUilevilta kuin myöskin mi­tä
piriJllisemmih valehtelivat silloin
kun heitä jotenkin puhuteltiin. Erit­täin
ee. nuorempi luikero joka väkuut
ti i pidolla-viedyn vartioväkeen ja va-kuuttbat
saavansa kotipaikkansa työ.
väenyhdistyksen todistuksen^ että o-vat.
muka pakolla vietyjä. Miesten
tuhtonKrkit ovat: Hjalmar Mäkelä
ikä 36 nuotta, pituus 6 jalkaa
10 turnnaa, vahva rakenteinen parem
min tumma verinen, ruuni tukka si­nisilmäinen
ja j^skea huuliparta jos
ei ole ajanut pois, joku hammas e-deötä
pois. Fridiof Pollari, ikä 24
^uottai pituus 6 ^a puoli jajkaa hoik­ka
rakenteinen^ vaalea tukkia, sinisen
harmaat silmät, kapea kasvoinen, liu­kas
ilmeinen käv^y hinkan kallistel­len,
tässä tuntomerkit!, osapuilleen
että tover. tietävät antaa heille ansai
tun kohtelun, tässä julkasemme pyy
tämämme, Toholammin-Sos. Dem,
Nuoriso-osaston antaman lausunhon.
Toholampi 4-3-1921.
13. S, Osasto, .•
"Levack, Can, '
Arvoisan kirjeenne johdosta, joka.
kyseli eräiden henkilöiden mennei­syyttä,
.saamme me allekirjoittaneet
Toholammin Sos, Dem. Nuoriso-osas­ton
puole.sta vilpittömään totuuteen
perustuvasti ilmoittaa teille, että ne
henkilöt Fridiof Pollari, Toholampi
ja Hjalmar Mäkelä, Toholampi oli­vat
todistettavasti ensiriimäisiä va-paaehtoi.
sia meidän kunnastamme läh
temään vuoden 1918 kapinassa Man­nerheimin
joukoissa valkoisessa ar­meijassa
Suomen taistelevaa ja kärsi­vää
työväen luokkaa vastaan, moniin
eri taifittilriihih.
Toholammilla^ buhtik. 3 p. 1921.
Wäinö Sflaa5, Konsta TTukkala,
osajtt. sihl osast, puhecnjoh.
(Nnoa-iso-osastpn leima)
jjSssä on tudistus jota pyysitte lut
kia komiteatta kun 'se Suomesta saa
puu ja lupjMraUe laittaa osotteenne,
jota ette oJe jättäneet ja annamme
oikeuden sakottaa sen tästä lehdestä
että' Voitte näyttää todistuksen tarvi
tessanne. Puheittensa mukaan he
lähtivät täältä ensin Soöhon, vanhin
aikoen mennä Arizonaan ja nuorin
Wyominkiin tuttaviensa luo.
Puoluelehdet ottakaa tämä palstoil
lenne,
Levack S. S, Osaston tutkijakomi-tean
puolesta, — Kirjeenvaihtaja.
. • • • • .:o' •
TIMMiNS, ONT.
Pöytäkirja tehty Timmlnsin Poika­talolla'
toukokuun 20 päivä 1921. „..
Kokouksen avasi John Soro. Pu­heenjohtajana,
toimi, siama sekä kirju
rina allekirjoittanut.
Otettiin; ikfeskustelnn: alaiseksi Va-paus-
lehden No. 42 palstoiila olleen
kirjoituksen johto, koskien erään
Suomest saapuneen, Kalle Ahon suh
tautumista Suomen Valko-armeijaan
syyte ollen tänlainen: Tämän mai­nitun
Kalle Ahon pitäisi esiintyneen
'kunnalta eikä antaisi mitään tietoa
meille itsestään; Siten voisimme'jul­kaista
hänen kuvansa lehdissä, mutta
kaiken tämän hän jyrkästi kielsi sa­noi
ci antavansa kuvaansa. Kokousta
aijottiin jatkaa, vaan asianomafnen
poistui.
Päätimme kokouksen lopettaa ja
yksimielisesti tulimme siihen johto­päätökseen,
että hän on kurja lahta-ri.
''Koetamme hän kohdella sillä koh­telulla
kun hänelle kuuluu,
snenäpaixaikkaansen
Pöytäkl^uri: Anton Matson. ''
Pöytäkirjan tarkastajat: Antti Sir
viö, Arne Santie, Henry Wuöllet.
Osastot -ilmottakaa il­tamistanne
Vapau­dessa
Kun Vapaus on nyt laajennettu koi
me kertaa viikossa ilmestyväksi, voi­daan
siihen ottaa myöskin hiukan e-nempl
ilmotuksia. jTa ^ijuri nykyään
kun teollisuus- ja liikeelämä oh hil­jaista,
joten on vaikea saada enempi
liikeilmotuksia, olisi suotavaa, että
osastot kannattaisivat omaa lehteään
ilmottamalia iltamistaan ja kesäjuh­listaan
Vapaudessa.; Itseasiassa tu-urhoolliseh
lahtarina Seinäjoella,^^^^ lee tällainen ilmottamistapa halvim-leh
yähtipälveliiksessa, sekä muun
muassa, tehneen törkeitä ilmiantoja,
-Useain puheenvuorojen käytettyä,
päätimme yksimielisesti vaatia hänel
tä selostusta millä tavalla hän suhtau
tuu tähän syytökseen. Alussa hän
vähäsen tavoitteli puolustella itseän­sä,
vaan hyVin vähäpätÖiBiliä keinoil­la,
Xuitenkm tunnusti olevans sama-nen
Kalle Aho, '
Päätimme etta annamme .hänelle
ensi aluksi kaksi viikkoa aikaa koet-,
taakseen puolustaut. tästä törkeästä
rikoksesta mistä häntä syytetään, jo­ten
hän itsekin epäili että hän ei voi
puolustusta itselleen löytää.
Sitten päätimme vaatia häitä valo
kuvan nimittäin jäljennökseksi, jos
hän sattuisi poistumaan tältä paikka-maksi
osastoillekin; 'sitäpaitsi tulevat
sen kautta paikkakuntalaiset parhai­ten
tietämään osastojen illanvietoista
ja juhlista, joten tämä ilmotustapa
on hyödyllinenkin osastoille. .
Ilmotuksia lähettäessänne on osas­tojen
otettava huomioon, että lähefc-tävätne
mahdollisimman joissa, jotta
ne ehtivät lehden tarkotettuun nu­meroon.;
.
Ne osastot, jofka ovat pitäneet ta­panaan
ilmottaa tilaisuuksistaan Va- •
paudessa,-. ovat huomanneet sen kaik-.:
kein edullisimmaksi keinoksi heille it
selleen, samalla kun he ovat siten tu­keneet
aineellisesti omaa lehtiyritys­tä.
Toivomme että kaikki osastot
ottavat tämän ilmottamistavan käy­täntöön.