Vapaus, October 21, 1924

              TYgLX l S i l U tÄ tiffil VimMXlNEN! YKSITAIStCTJTI
No. m —im
msm
Lontoo. — Englannissa ' paraikaa
käynnissä olcTO yaalitaisteln näyttää
johtavan täydelliseen yhteistoiimnr
taan konservartiivi^n j a Uberaälien
välillä ja siis porvariston yhteiseksi
taisteluksi "^öväesjiiöä vastaan. P«r-varipnolueiden
' yhtenäisyys biv jo
melkein täydelhnen. Niin]^ 62
fjarlamenttistoiihestaj, jotka työvä-enpaolne
voitti viimeisissä •raaleis^
sa sen _ vuoksi, että Kbera^
konserratiiveiila olivat omat ehäok-käansa
ja siis porvarien voimat ha­jalla,
ön porvaristo, jo 4l:den euh-
.teen asettanut omat yhteiiset ehdok­kaansa,
asettaen näin ollen yhteis­rintamaan
työväenpuoln»Bn ehd6k<
kaita vastaan;' Toisissa vaalipiireis­s
ä ovat konservatiivit luopuneet eh-dokkaistaan
ja toisissa taas libe-
IHiolueen^v^^
Moskova, — Viimeisten virallis­een
. tietojen makaan oli Venäjän
kommanistipaolueessa heinäkuun ]
pmä- 366,000 jäsentä j a 311,000
jäsenkqkelasta.
Tästä määrästä oli 76 prosenttia
Keski-Venäjällä, 13 prosenttia Uk­rainassa,
€ pros Kaukaasiassa ja lo­put
2 pros. V^lko-Venäjällä.
Kymmenen prosenttia jäsenistä
ja kokelaista on naisia"; 46^ prosent­tia
on työläisiä; 24 prosenttia ta­lonpoikia
ja loput 30 prosenttia
maihin yhteiskuntaryhmiin kuulu­via.
^ Yiiniieisten kuuden icuukau-den'
Iculaessa 'hyväksyttiin puoluee­seen
,7,000 uutta jäsentä.
TJistaina, lokak. 21 p . ^ Tues^ Oct. 21st 1924
Ranska vaatii zeppelii-nitehtaiden
hävit-tämista
PariisL — Nyt kun vFriedrichafe-nissa
Yhdysvaltain hallitukseUe r a ­kennettu
Zeppeliini on ' valmistu­nut
ja viety jo määräpaikkaansa,
on Ranskan hallituksen taholta ryh­dytty
vaatimaan mainitussa kaupun^
gissa sijaitsevien ^ ilmalaivatehtai-den
hajottamista." Ranskalaisten
vaatimuksena on, että tulevfdsuu-dessa
saksalaisten sallittaisiin ra­kentaa
ainoastaan 30,000 kuutioja­lan
ilmalaivoja.
Nykyisen tilanteen valaisemiseksi
Kiinassa on paikallaan Itibrfä katsa-tts
ulkomaiden sekaantumisiin maas­sa
aina vuodesta r636 lähtteni 1
Mainittuna vuonna . vaati .Englan­nin
kuningas : kaupankäyntioikeutta
Kiinassa.
1830. Englannin lähettiläs vaatii
opiumituontioikeutta Kiinassa.
1836. Englantilaiset tuottavat
. maahan laittomasti 20,000 kollia
opiumia. ' r
1839. Englantilaiset julistavat
maalle sodan pakottaakseen sen ot­tamaan
vastaan opiumia. ,
1841. Hongkongi -riistetään-Kii-
. naita 21 miljoonan dollarin sotakor-
•vauksen kera, ' mistä, 6 ... miljoonaa
dollaria on hävitetyn • opiumin kor­vausta.
18>5€. Englanti alkaa uuden- so-
* dai) lailHstttttääkseen' opiumimyyri
1395. Venäjä, Ranska ja Saksa
hyökkäävät. JKiina myöntää niille
oikeuden rakentiaia. rantateitä. K i i ­na
suorittaa yahingonkorvausta 3
miljoonaa taelia.
: 1897. Saksa hyökkää." Valtaa
Veihaivein,
1898. Ranska hyökkää. Saa oi­keuden
^perutaa lennätinaseman
Etelä-Kiinaan.
1900. Englannin, Venäjän, Sak­san,
Ranskan, Yhdysvaltain, Itali­an,.
Itävallan ja Japananin aseelli­nen
^hyökkäys. (Boksarikapina.)
Myönnytys: ulkomaisia joukkoja
majoitetaan Pekingiin ja 'tärkeim­piin
satamiin. Vahingonkorvausta
4150 miljoonaa taelia.
Maailmansodan jälkeen •ovat im­perialistit
korvanneet, avoimen: ja
Calgary, —i- Albertan alueen hii-lenkaivajain
järjestön jäsenet ovat
juuri toimittamassaan yleisäänes-tyksessä
hyväksyneet äsken tehdyn
^ . . työsopimuksen tällä alueella vii^me
'r'{-aseelHsen-^rosvovaltanStf'Verhytulla" litfhtikiiiista' saakka" vallinneen fak-'
nin ja- .pakottaakseen Kiinan avaa­maan
satamansa ulkomaiselle^ kau-
. palle.
1860. Englantilais-ranskalainen
armeija miehittää Pekingin. Kiina
myöntyy • Victoria-saaren miehityk­seen.
Vahingonkorvausta: 8Ö0 mil­joonaa
taelia RanskaJe j a 10 mii.
Joonaa puntaa' ISnglannille.
1874. Japani hyökkää Kiinaa
vastaan. , Kiinan on luovuttava' For-mosa-
saaresta, inistä" tulee japani­lainen
siirtomaa. Sotakorvausta 150
miljoonaa taelia.
' 1876. i Sota Venäjän . kahssa.
Aluemiehitys' j a vahingonkorvausta
'900 miljoonaa ruplaa^
1878. Uusi sota Englannin kans-
-aa. Kiinan on myönnettävä ekster-
•ritoriaKoikeus Englannin lähetti-'
läälle j a '20 miljoonan taelin va­hingonkorvaus.
1886. Ranska hyökkää.' Kiinan
«n luovuttava oikeudestaan Anna-miin,
josta tulee /^Ranskan siirto­maa.
' •
1895. Japani' fiyökkSa. Kiina
luopuu Koreata; mistä tulee japa.
nilainen siirtomaa. Japani saa 20
miljoonaa taelia vahingonkorvausta.
j a kterällä diplomaatillaan. Ne ros­voavat
Kiinaa diplomatian viheriän
pöydän ääressä ja pettävät sitä' so.
pimuksilla. : - a;
1919. Versaillessopimuksen no­jalla
siirtyvät kaikki Saksan konses-sionit
Kiinassa japanilaiselle, vaikka
Kiina oli liitossa ententen kaiissa I
1922. 'Washingtopin konferenssi
ratifioi taloudellisten etujen jaon
Kiinassa (suolavero y. m. ) Eng­lannin,
Ranskan, Yhdysvaltain ja
Japanin kesken.
1923i Englannin, Ranskan, Yh­dysvaltain
hallitusten ja Japanin ja
Belgian. lähettiläiden nootteja, jois-
•sa vaaditaan oikeutta Kiinan rau­tateiden
"hoitamiseen."
1924. Samojen valtain laivasto-mielenosoitus
Kantonin' edustalla.
Täten ovat kapitalistivaltiot pit­kinä^
ajanjaksoina sekaantuneet- Kii­nan
asioihin eri verakkeilla ja eri
keinoilla, mutta aina samassa tar-koituksessa:
saalistaakseen itselleen
mahdollisimman ; suuren määrän
hiestyteQrn: j a • raadellun Kiinan
kansan kolikoita j a työvoimaa, jfa-moinv
kuin "luonnonrikkauksia ja
maa-alueita.-
Pietari myrskytiilväii
jälkeen
Moskova. — Alustavat laskel­mat
osoittavat, että Pietarin ieöl-lisuuden
kärsimät vahingot tulvan
johdosta nousevat 10,700,000 rup­laan.
Väestön; kärsimät tappiot
saadaan pian selville. Kaupunki
on saanut entisen ulkomuotonsa.
Oppilaitokset, kauppaliikkeet, kou­lut
ovat toimessa ja raitiotieliiken-ne
lopullisesti saatu kuntoon. Ve­näläinen
museo on myöskin kärsi­nyt
vahinkoja, joita inj'ös on sat.
tunut Kronstadissa. On todettu,
että kaikkiin ennakkotoimenpitei­siin
vaaran torjumiseksi on ajoissa
ryhdytty. Julistuksessa väestölle
kiittää Pietarin neuvosto sitä sen
levollisuudesta, solidarisuudesta ja
sen antamasta tuesta kaikille viran-omjaisten
toimenpiteille. '
PariisL —• **Ne olivat kauneim­mat
aivot mitä Jkakaan osaisi unek­siakaan,"
lauisuv tri Louis Gullaume
innostuneesti sen jälkeen: kun hän
oU poistanut muutama päivä sit­ten
kuolleen Aniatole Francen aivot
Francen perheen jäsenet olivat
\astustavaUa- 1 ^ kirjailijan
aivojen poistamiseen, mutta tri
Guillaume selitti, että France kuu-luu-
ihmiskunnalle ja että sellais­ten
suuriniesteii' kuin Goethen, La-marinen
ja B^ugon aivot on tutkittu
ja punnittu. Tohtori Guillaume on
selittänyt, että, Francen aivot olivat
poimujensa ja/:: xnuun rakenteensa
puolesta verrattomat, joskaan eivät
erikoisen raskaat; Aivot on lai­tettu
säilytettäväksi.
Francen hautaus toimitettiin suu-riUa
juhlalUsuuksilia Pariisissa vii­me
perjantaina^:
;. ' - /,•..
Marraskuun 11 päivä
aselepgpäi vaksi
Ottawi; ^ llarroskuu^ 11 päi­vä
on mä&rättyVyiralliseksi aselepo,
päiväksi kautta koko Englannin val­takunnan.
' i
maiDantovat
lopettaneet laU<ltaisteliinsa
kotaistelun lopettamiseksi. Tällai­sen
tiedonannon on antanut järjes­tön
presidentti' William Sherman.
Uusi työsopimus merkitsee maina-reille
alkuperäisistä vaatimuksista
luopumista, mutta pitivät hiilenkai-vajat
kuitenkin parempaa alistua
siihen, kuin lähteä jatkamaan jo
muutenkin epätoivoiseksi käynyttä
lakkotaistelua. Osa mainareista kan-nätti
lakon jatkamista. Hyväksy­tyksi
tullut! työsopimus tulee kes­tämään
kolme vuotta.
Ensimäinen naispor-mestari
Espanjassa
,,.Alicante, . J s j a a p j ? - - - ^ n s ^ ä i -
nen naismajori'on astunut toimeen-sa
Espanjassa Cuatre Tobdetassa,
Concentaina piirikunnassa. • Hänen
nimensä on JMaria Perez Moya, ol­len,
40 vuoden ikäinen. Hän on
aikaisemmin toiminut opettajana.
Paikkakunnan väestön kerrotaan
ottaneen suurella myötätuntoisuu-della
vastaan naispormestarin nimi­tyksen,
jonka pidetään olevan suu­resta
merkityksestä naisten oikeus­taistelussa,
katsoen riihen, että nai­silla
ei ole vielä äänioikeutta Es.
panjassa.
Neuvostohallituksen
osastoja siirretään
Leningradiin
Moskova. — Venäjän neuvosto­hallitus
valmistuu siirtämään ylei­sen
hy\nnvoinnin, valtstusasiain, ter­veydenhoidon
ja työkomissariaatit
Leningradiin. Leningradin kun-nallisneuvostolle
on jo annettu mää­räys
valita sopivat rakennukset ja
asettaa ne käyttökuntoon.
- O ' :
Kommunistikuristus
ylimmillään Nor­jassa
Kristiania. — Norjan valtiollinen
ja taloudellinen tilanne on käynyt
kriitilliseksi Marraskuussa toimi­tetaan
yleiset vaalit ja estääkseen
kommunistipuolueen ottamasta te­hokkaasti
osaa vaalitaisteluun on
hallitus määrännyt kaikki kommu-nistijohtajat
vangittavaksi. Porva.
rilehdistö ja viranomaiset tekevät
mitä sikamaisimpia ja perättömim-piä
syytöksiä kommunisteja vastaan.
Poliisiviranomaiset »tämän tuosta
"löytävät" pommeja ja dynamiiU
tia asetettuina tärkcihin paikkoihin
ja niistä syytetään kommunisteja.
Norjassa noskelainen liike on
heikko, mutta kommunistinen liike
sitävastoin on voimakas, missä kum
minkin viime aikoina on ollut taiS'
teluita. VirkaAyrkit tekevät kaik'
kensa auttaakseen keltaisia politi
koitsijo^ta ja -unionisteja.;
Hallituksen viime aikaisella ter­rorilla
on ollut edullinen vaikutus,
sillä se on voimistuttanut työläisten
solidaarisuutta ja parantanut enti­siä
taistelun haavoja.
Hallitus j a porvaristo on hyvin
hermostunutta, sillä valtion raha.
asiat ovat hyrin huonolla kannalla.
Menot ovat 25,000,000 kruunua
suuremmat tuloja ja ei ole kellään
tietoa miten tämän saisi tasapai­noon.
Porvaristo koettaa tuloja l i ­sätä
kannattamalla rbjotetunkin
kieltolain poistamista.
Raosb ja Jaapadi let^ä
sotavälineitä UaisiK
Märkien kirjallisuus
poltettu
Renfrew, Ont. — BeachbUrg n i ­misestä
kylästä, joka sijaitsee pa­rinkymmenen
viiden 'mailin päässä
täältä, ilmotetaan, että korkeakou­lun
oppilaat ovat koonneet kylään
viime päivinä levitetyn "märkien"
vaalikirjallisuudcn yhteen läjään ja
polttaneet: sen suuren väkijoukon
riemuitessa. . .
Ilmalaivalla yli Atlannin
Peking. -— Tänne saapuneiden
tietojen mukaan höyrylaiva Chantil-ly
saapui Hong Kongiin syyskuun
28 päivänä, ollen aen kansilastina
18 Breguet-mallista lentokonetta
eräälle'ranskalaiselle firmalle New-chwangiin
vietäväksi. Shanghai­hin
meneville matkustajille oli i l -
motcttu, että ChantUly purjehtii
suoraan Nowchwangiin, jonka jäl­keen
se palaa Shanghaihin, mutta
matkustajilla on oikeus jäädä lai-vaan,
tai astua maihin Hong Kon­gissa,
josta voisivat ottaa toisen
laivan ja yhtiö tulisi maksamaan
kalkki kustannukset
Chantilly oli kuitenkin purjehti­nut
Dalnyyn. jonne se oli jätUlnyt
mainitut lentokoneet, josta ne o l i
heti lähetetty suoraa päätä Mukde-niin.
Vaikka lentokoneista huolehtiva
ranskalainen oli koettanutkin selit­tää,
että kyseessä olevat laitokset
olivot lähetetyt kaupallisia tarko.
tuksia varten, saattoi kuitenkin
huomata, että lentokoneet olivat va­rustetut
sotatoimia varten ja niiden
muxana oli ollut myöskin ' uscjita
laatikolta kuularulskuja. NUin oi*
Ien on käynyt sclviUö, että rans­kalaiset
ovat ryhtyneet hankki
maan sotavälineitä kilnalalBlUo vas­toin
kansainvälisiä sopimuksia, jois­sa
itse Ranska on osallisena. Sa
moin on käynyt B C I V I I I C , että jaa-panilaisct
ovat olleet mukana asoi
den hankkimiseksi kilnalaiBlUo KiU
nassa nykyään käynnissä olevassa
sisällissodassa.
Vm Vuosik. - VbL VHI
Salaliitto siirtolaistei
kulettamiseksi pal­jastunut
814
Buffalo. — SlIrtoUiBtariuutfja.
Shirley Smith on tehnyt eyjrtSkMa:!
ToTonto.LcwI«ton reitilU "rood««tiir''"
1918 toimessaan ollutta «iirtoI»tai;':v i,;^^
virkailijaa Alois Votgia vartaan, et»;
tä hän on laskenut Canadan pno» ''^
lelta rilrtolalsia Yhdysvaltoihin 1«
dollarilla päästä. Smith on atUitti^
nyt, että Vogt on ollut MlaiaenMi t|,
yhteydessä erinäisten benkitöidni
kanssa Torontossa ulkoma«Ud«t«'n
kulettamiseksi salaa YhdysvaUolhbi;
3*J
Uusia luokkatuomioita
Saksassa
72,000 vankia Venä­jällä
Moskova. — Venäjän nouvostO"
hallituksen oikeuskomisBaarin juuri
julkaisemien 'tilasbjen-nrakäanV^'
näjän vankiloissa olevien henkilöi­den
lukumäärä nousee nykyään
kaikkiaan 72,000:tccn. Näistä on
43,000 palvelemassa Jo saatua tuo­miotaan,
26,000 on tutkintovanki­lassa
ja 3,000 odottaa maasta kar*
kottamlstaan. Tilastot eivät koske
Venäjän liittoneuvostoja.
Petolintu ihmisten kau­huna
. (>ttawa.. — T - Elintarpeet Canadassa
olivat, syyskuunajalla jonkun ver­ran
hoUiimpia kuin elokuussa. Vuo^
den 1914, syyakuahun:; veriraten
ovat. -elintarpetet nykyään noin yh­tä
neljättä osaa halliimmat.
Unkarin j4ervdi1ymi-
* iien**
Kuten -tunnettua^ «n kansainliit.
to myöntänyt huomattavan lainan
Horftyn UnkariDe • n m ^ **ter-i
vehdyttämi3"-ohjelman pohjalla. Tä­män
tervehdyttänusohjehnan toteut­tamisen
aeurauksena on maan työt­tömyyden
> pröaenttilnlni kohonnut
10—^16., Mtitta . s a n ^ n aikaan on
tei^ehdyttämiiaen' vaatinut virka-miesteQi
luvun snnnnatonta- lisäystä.-
VanhaHa t Unkarilla \^<20 miljoonaa
asukasta), oli esm,. *&.valtio8nit^
nyt jolloin :^n!cärinvasnkaäli^
luetaan B XniljoonalQ^on voQä
näitä 1431: HovioikeÄnvi&ria ^oH
ennen 2«0, nmttn a y t 1 , 1 X 2 ! V a n -
iian Uskien virkamiesten hÄa oK
28,543,. nyt on .näitii Ä3>833. K u -
yaarana^^ v a ^ ^
»yöfikin, että JBudapestan efaivan
Lahiempiä tietoja Ruot­sin
vaaleista
Tukholma.:,-— Takholmassa ovat
tuBeet; valikoiksi r oikeiston ehdojc-
SEaistSj amiraali. Lindman, toimisto-päailikkö
; Järte,; johtaja Nylander,
lehtori Holmdahl, tohtori Arne Fors­sell;
j a neiti, JBertha Welin, sosiali­demokraateista
Branting, Herman
.Lindgqvist, Per^ Albin - Hansson,
Hagman, Edward Johansson, rouva
Agda österhind, Emiest Erikson,
k. W. Holmström j a Olof Karlson
sekä liberaalien ehdokkaista asian­ajaja
Eliel Löfgren. Kommunisti
Kilbom j a raitttustaisteljja Ekman
jäivas siis valitsematta.
osaston paällikk& vailitil taannoin,
että kun sen käytettäviä^ oli. vain
120 etsivää, nim ei saata Tikokaa
sehille. V N y t : ksufani ohranaknn-taan
SOO kyttää^ tnatta kaikki san-rimmat
konnantyöt jaävätr silti sel­vittämättä!.;
J a s^^
vievät kaiken kelpo «tsivsin ajan,
i o i s : vnoksi mnzlMtajat j a varkaat
saavat jaosta irrallaan!
Saksalaiset ovat hämmästyttäneet
maailmaa uudella mestarinäytteellä
ilmailun alalla. Saksassa valmistet­tu
jättiläis-zeppeliini on juuri teh­nyt
lentomatkan y l i Atlannin. Täs­tä
matkasta on 'kapteeni George J .
Steele, yksi amerikalaisista matkus­tajista
32 matkustajan jukossa, yk-rityiskohtaisemmassa
- selostukses­saan
kertonut m. m. seuraavaa:'
^'Kello 6:25 aamulla (Freidrichs-hafenin
aikaa) ^'v kertoi kapteeni
Steele, "maamiehistö alkoi ; livuttaa
laivaa tilos suojastaan j a klo 6.36
koneet alkoivat humista ja me
olimme matkalla. Väkijoukko hur­rasi
suuremmoisesti; soittokunta
soitteli kansallisia kappaleita J a ne­näliinat
. huiskuhrat. Useita tuhan­sia
ihmisiä oli kentällä,, mutta he
eivät saaneet kauan katsella laivaa,
joka nousi sumuun ja meni mat­kaansa.
"Niin lähdimme Saksasta. Kun
pilvet vihdoin hälvenivät, me kat­selimme
Ranskaa. Koljinime. Bel-fortin,
'Besanconin, Maniin ja Boche-fortin
ohitse ja. poikkesimme hiukan
kulkeaksemme. Cognacin ylitse.
"Kello 3.30 ip. me kuljimme G i -
ronde-joen suun ylitse Biskajan lah­delle.
Pääsimme Atlannille jo yh­deksässä
tunnissa, kuljettuamme
keskimäärin yli €0 mailia tunnissa.
Laiva tunsi ilmavirtojen vaihtelun.
Sitäpäitisi olimme lähellä mapta
500—1000 jalkaa — ja fcukkaloidön
yli tuleva ilmavirta aiheutti eri­koisia
pyörteitä. Seurauksena oli
vieno keinuminen j a keikkuminen,
matta se e i tuntunut epämukavalta.
Kun pääsimme nerelle, keinuminen
lakkasi
^Kello 4 aikaan,, kun vaihdet­tiin
vahteja, miehet asettuivBt levol­le
mukavasti kerätäkseen: TOlmia
öistä vahtimista yatt^n. Jotkut «it-kemmät
hyrayttavät fonografia
matta siifö ei pidetty. Uta: allon
hämärtää, meri oli tyyni ja taivas
selkeä; lännessä vain näkyi hieman
ruskoa,. 'merimiehen ihastuttajaa.' :
"Tähtäsimme yiPinisterre-nientä
kohti, mutta pimeä, tuli ennenkuin
pääsimme Espanjan/rannikolle. Tri
Eckenerin ja minun ollessa ruo-kailuhuoneessaklo;^
7 tienoissa, lai-,
va alkoi'hiqkan ]iypx>el^ht{ä.
..... "Katsoimme ulos akkunasta ja
allamme,, täysikuun valaisemana oli
Espanjan jyrkkä rannikko. Kello
7.40 purjehdimme La E>stacadan
majakan" valossa ja suuntasimme
kulkumme Azoreja kohtiw Yön ku­luessa
muuttelimme vauhtiamme ja
suuntaamme pudotellessamme soih-tupommeja.
:
"Kun vahtivuoromme päättyivät
tuntuivat vuoteet hyvin mukavilta
ja me nukuimme hyvin. Friedrichs-hafenis^
a ostin itselleni viilataan ja
villaviltin. Rakentajat olivat. lait­taneet
vain jonkanverran kapokia
vuoteiksi joten lisä teki hyvää.
Omien yarusteitteni:tunrin voin nuk­kua
yöpaitasUIani. .
"Aamulla, lokakuun ^ 13 p:nä me
kuljimme erään vastakkaiseen suun­taan
menevän brittiläisen. höyrylai­van
y l i : Radiolla tiedustelimme ase­maa
j a saadusta vastauksesta pää­timme,
että meidän oli palaudutta­va
noin 60 mailia eielään päästäk­semme
alkuperäiselle suunnalle,
minkä teimmekirt : j a keUo 11.40
näimme San Mignelin saaren va-semmäUa
puolen. :
"Kello 2.20 tnaanantai-aamuna
tolimme Terceiran saaren lounais-päähän
j a kaUinnney sen etelä ran­nikon
kautta. Lähdettyämme Ter-ceiran
kohdalta; laivamme- kohosi
6000 jalan' korlffioteen gasolinin pai­non
vähentyessä.
Vaihdellen 5000: jalan korkeodes-t
s 200 jalan korkeuteen me lähe.
nimme- Piconsaaitay nintta voim-jme
nSbdä ainoastaan sen kolmi­omaisen
huipun, pilvien yläpuolella.
Kello 3.20 aikaan kuljimme Azori
en yli.
"Tällöin tapahtui meille onnetto­muus.
Loppui pesuvesi! Talous­osasto
kuitenkin lupasi jakaa meil
le kylliksi vettä parranajoa varten
ennen maihin laskeutumista^ Kyök
kimestari antoi meille sentään: läm*
pimiä ruokia ja kylliksi. Asunnos-
.ta ei liioin ollut puutetta, j a keh­nonkaan
joka kulkee laivan käytä­vän
päästä päähän j a käy sen alim
massa nokassa ei tarvitse valittaa
liikunnon ^tiutet^a.
"Kolmannentoista päivän yönä
puhaltelivat vinhat vastatuulet. Kun
sääraportit saapuivat aamulla, pää­tettiin
kääntyä luoteeseen. Sillä­välin
kysyttiin eräältä näköpiiriin
ilmestyneeltä höyrylaivalta suuntaa
j a saimme tietää olevamme 120
mailia pohjoisempana otaksuttua
suuntaamme. Päästiin myöskin tie­toyhteyteen
amerikalaisen risteili­jän
Detroitin kanssa j a kaikkien
saatujen tietojen nojalla suuntasim-me?
kulkumme luoteeseen.
" Kello 9.30 kuljimme höyrylai­va
Robert Dollarin yli. - Se Umot.
ti numeronsa lipuillaan j a veti mas­toonsa
" brittiläisen lipun. ZR-3'al­koi
sitten nousta, mennen noin
8000 jalan korkeuteen, avatakseen
taas tanrallisuasventtiilinsä« Mene­timme
noin 5 prosenttia vetyä, säi­liöihin
jääden 80 prosenttia niiden
täydestä määrästä.
^'Matka pilvien yläpaolella tun­tui
viiteälta. Hytissä viime yönä oli
76 astetta Fahrenheitta j a päivällä
vfelä oli lämmintä. Variiain ilta­päivällä
ilmaantui somaa J a laiva
kalki lähellä . :merenpint88, voidak­seen
paremmin määrätä sttnntanaa
tuulen voimakktradesta j a aalloista»
Sitten nonstiin 500^^600 jalan kor­keuteen,
yläpaolelle suman j a kul­jettiin
pimeään saakka. Tunsimme
Leipzigin valtakunnanoikeus" «n
tuominnut kaksi työiälsti ^9 vuoden
vankeuteen kummankin fnropagsn'-,
dan johdosta Karlaruhen «polilifen,
keskuudessa. ' TaantumuksÄstä'
tietysti MrvHtävfi rikos, /että. tyS-^
Iäiset vetoavat poliisien terveemifjin
järkeen ja asemaan pi|Uc«nnauttN
joina. Taantumus, koi pislkfiä. hui-:
luuteen asti, että n&m& "'johakin >'l
kounlina pälvHnä viskatsivtt'telkistt^ '"^
taakse herrat työnantajat i -
f
i i i i
'sm
m
Ottawa. South Glouccsterin
alueella on herättänyt suurta huo­lestuneisuutta
suuri hanmaanväri-nen
lintu, jonka siipien väliä laskor
taan olevan noin kahdeksan jalkaa.
Lintua arvellaan kotlcaksl. Peto
oli hyökännyt kahta periinamaalla
olevaa miestä vastaan, Jotka hädin
tuskin kymmenen minuutin ankaran
taistelun jälkeen olivat pelastuneet
linnun kynsistä. : '
myötätuntoa mcrilaiyoissa olijoita
kohtaan; olemme olleet niissä itse»
kin, ja tätä sumua oli 500 mailia
laajasti.
"Kun tulin vahtiin viime yönä
kello 12 aikaan; ZR-3 kiersi Nova
Scotian kaakkoisrannikkoa. Yö oli
viileä ja kuulakka. Klo 1.10 aivuur
tettiin Seal Island j a laiva oli me­nossa
Mainenlahdelle, :Bostonla koh­ti.
Asemaa aina ; tarkistettiin ran­nikon
radiokomppassiasemilta saa­tujen
tietojen mukaan,
"Cape Codin valo näkyi edeia&m
me klo 3.15 ja pian mentiin Bos.
tönin yli, minkä näkeminen pai­sutti
kotiapalaavan amerikalaisen
povea unohtumattomasti^ Miljoonia
valoja! Suoraan alaspäin katsoes­sa
näkyi rakennuksiakin, mutta sir
vuille katsoessa vain valoja."
Laiva oli kulkenut edellämaini­tun
matkan 62.35 keskimääräisellä
tuntinopeudella. Tämä on suuri
edistysaskel verrattuna' Biihcn>i et­tä
brittiläinen zeppelinmallinen i l ­malaiva
R^4 (sittemmin tuhoutu­nut)
lensi V . 1D19 Atlannin yli 108
tunnissa ja «en matka oli 3,200
mailia.
Lisätodistnksena ilmalaivojen suu­resta
j«ranturoise»ta tallä viiden
vuoden ajalla; mainittakoon että
iiuden ilmalaivan gasolunisäiliössä
toH vielä jälella enemmän kuin nel­jäsosa
niiden «tkuperäisestä poltto-ainemääi^
tä, mikä riittäisi viemään
laivan 1800 solmuväliä kauemmak-.
si eli hyvän matkaa Tyynenmeren
rantaa kohtL Kun B-34 saapui
N ^ ' Yorkin luo East Fortaro^fta,
Skotlannista, oli sen ^iliöiaikäf/enfiä
gasoliinia tuskin puolekri tunniksi
läekä ja b i
Ruotsin sos.^den. /pnetnMi|s'^|(AI»*^^
ja Hjalmar Braotlng öa !>t«yult»aiiii
pyjrnaödS •uottuaui muolosiamaam;
mlntittrlitSa «roBBMB < EraMt Ttfyf•
garif ^ mUiist*ristätt . •IJ#U*.'v
Yli sata hlndnlaUta liitk*
kut Hard«rarttM btljatula ,oll«tssa'
l u l v I t M . Papu fcltpsttväl pttldMttaA
latvoihin, matu nouseva (talva soa-^
Viltti b^fdit «ieltl^kin, ' Ha^irar,*}-
Jalt»e« Hinulaja.vaoHston* Jnuralla:
Ja on pappien j a heidän apnUistea-!
»m peapetkka.
••^••-;'^'.r^-v'^:'-'-i"^»^'^^
Espanjaa fcallilae antoi, eotflae:.
dekreetin. mäeräten kaikki vr. im*, K 1
1923 J» 1024 ku^snnt«liiokat,eot|« ^[^^
lespalvelukiieen. Nämft '"ikntsUnta- ''^i
luokilt OB tibSn sankkn vapantettv , J'.
MltlespalvelttlMeeta Merokeesa. , - ':<^
Mothov4an «aapannt Kreikan Ift. , '|
b e t t i l i s Mnrroudie on eanonalelMlll*
le antamMMi baasUtteluMaan sano-nat,
ette bSn on onnellinen oDes»
saa nensimSinen Kreikan ednetoja
neavottöfaiavalloUsa Ja ettft binciB |
U r k o t t t k M n e a n on l i b e n t ä i nilti
melte tohiinte. kreikka tarvitse*
paljon v i l j e * Ja v o i viedä VenSJälle
hedelmiä, tupakki*, k«>vl>ÖlJyä Ja
m u i t a t*v*roit*.
Italian maksimalistien
suunnitelmia
Italian vanha sosialistinen puolue;
on ^ kut«n tunnettua hajaantunut'
kolmeen osaan; Ensitinä jättivät
puolueen sosialidemokraattiset a i ­nekset
Turatin johdollaj viime vuon^
na hajaantui puolue jälleen, kun^
Serratin ei onnistunut saada puo-j
lucen enemmistöä Moskovan suua-l
taan. JälcUe jäänyt osa, joiAa hal­lussa
on vanha puolueen lehti Avan­ti,
kutsuu itseään nyt maksimaUstUJ
seksL Tämä puolae on näinä pai-;?
vinä käsitellyt kansainvälistä tilan­netta
ja käsitellyt m. m. päätSstS,
jonka kommunistisen intematslonari
Ien äskeinen kongressi teki Italian ^
kysymyksestä. Kuten ehkä tiede­tään,
hyväksyi kongressi Italian
kommunistisen puolueen j a Serrstin ;
ryhmän lopullisen yhtymisen- P u o . '
luekokous antoi päätöslauselman.
Jossa «e viitaten kommunistisessa:»
intcmatsionaalesaa vallitsevaan-eri.;
puraisuuteen (päätöslauselmassa v i i -
tataan Skandinavian, Hanskan,
Tsekkoslovakian y, m. puolueisiin)
ja vastakohtaisuuksiin sekä Haiai^
pnrgin intcmatsionaalen, 2,- inter-^
natslonaalen pasifismiin j a tttorf'^^^^^
mismiin, pitää tarpeellisena itndeit,. i^^:^^
intematsfonaalen perustamista. In- f;
tematsionoalen, joka «f, «Usi **»a^; "
pas kaikesta ^vtSOon mattiin' Imi»',
kansallisesta vaikt^ilcsesta» pasifis­mista
j a reformlsmista.''