Vapaus, July 1, 1924

              Tiistaiiia, heinäkmm 1 P. — Tnes.,
X A P A U 8
kaikki voimansa kommuniÄtisen propagandanharjoitta-
».Imi^een työläisten ja talonpoikain ke^kuudtssa ja kiin-
: ' er•i}.k.:.äo.^ b.; bu.. ow,,n„ :ix«>a« pr,ti-ainn pr iiidf leMufäavvlaäann vy leb
U7
ONXI SAABI
Vastaava
AEVO VAA£A
Toimitoupolaioen
V A P A U S
The only orjcan of^Fmcilh W^rker8 in Canada. Pub. iopettajain
tinhed in S-idhttry. Ont. every Tuesday. Thursday and, tavaksi.
venälaiv^n opeltujain kongressin, jossa tullaan käsitte-lemään
useita kommunistisesja hengessä nuorison kas-vatusta
koskevia kysymyksiL Väreinkin maaseudun
runsas ceanotto kongressiin katsottiin toivot-fiatarday.
Lisäksi teroitti kongressi puolueen keskuskomitean
Advertising ratCB 40c per coL inch. Minimum charge mieleen, eitä se erityisesti huolehtisi valtion teollisuu-for
«iDgle insertion 75c. Discount on «tanding advertiie-. j^^^ ^^^^^^ kaikkea metalliteollisuuden kehittämisestä ja
laivastossa toimrvien konununistiryhmien tounmtaa on
Hoot leUet
TILAUSHLNNAT:
Canadaan yksi vk. 54.00. puoli vk, <2.25. kolme kk.
11.50 ja ykjj kk. 75c.
Yhdysvaltoitiin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk.$1.7o.
Tilauksia, joita ei seuraa raha. eirtull* lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Ilmotushints kerran julaistuista ilmotukaista 40c
palstaiuumalta. Suurista ilmotukaista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. liuoloilmotukset $2.00 kerta ja oöc lisää jokai-
•elta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-mtaantieto-
ja osoteilraotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
tarkoin valvottava.
Tiistain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, 'torstain lehteen tiistein» ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
u gecond class matter. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kir.iottakaa uudelleen liikkeenhoitaja» per­soonallisella
nimellä.
.J V KANNASTO, Liikkeenhoitaja,
— Tiistaina olevan laillisen juhlapäivän takia leh­temme
seuraava numero jää ilmestymättä.
Kymmenen vuotta
Näinä päivinä on kulunut umpeen kymmenen vuot
ta maailmansodan puhkeamisesta. Kesäkuun 28 päivä
nä paukahti Sarajevon kaupungissa laukaus, jonka uh
Tina Itävallan hallitsijahuöneen jäsen arkkiherttua
Franz Ferdinand menetti henkensä. Tapauksen johdos
la lähetti Itävalta iiltimaattumin Serbialle, joka jo sei
Jäisenään osolti, «tlä tätä murhatapausta haluttiin pitäe
sotaisten aikeiden aiheena. Itävallan ultimaatlumissa
näkvivät Saksan junkkerihallituksen sormen jälet, jota
taas puolestaan kannusti kärjistyneiksi ja sekaviksi käy­neet
diplomaattiset suhteet Europan johtavien maiden
yälillä. Asiat kehittyivät uskomattoman nopeasti taTi
dissa, niin että Sarajevon murha todella muodostui sik
81 kipinäksi, joka sytytti jo muuten räjähtamäisillään
olevan ruutisäiliön. Venäjän tsaarihallitus yhteisym
märryksessä Ranskan kanssa alkoi tehdä kiireesti va
rusieluja, kunnes koko Europan taivas oli sotapilvien
peitossa. Kiväärit alkoivat paukkua, kuularuiskut rä
lista, tykit jyskyä j a miljoonia univormuun puettuja ih
misiä ajeltiin kuin karjaa teurastuskentille. Koko ih­miskunta
oli ennen pitkää vedetty maailman, kaameim-paan
verileikkiin. ' "
Eräs sosialistinen kirjottaja oli sattuvasti sanonut
että kapitalismin ristiriidat eri maiden välillä kehitty
vät asteelle, jolloin kiväärit laukeavat ikäänkuin Itses;
tään. Niin tapahtui kymmenen vuoj^ta sitten.
Suursota ^julistettiin muodollisesti päättyneeksi jc
monta vuotta sitten, mutta asiallisesti se jatkuu yhä
Monissa maissa eletään avoimissa sodan merkeissä. Ar
meijoja on edelleen Hrkekannallav Varustukset oväi
enli^ä hirvittäämmät. < Sodan lippuja hulmutetaan
Sodaii pyörteissä lopulliseen kuoleman taiiliin sairastu­nut
kapitalismi hapuilee käsiinsä uusimman aikaisia
tnurhavälineitä ja vehkeilee riitaa kansojen välillä. So
dan voirnat yrittävät saada uutta otetta rauhan voimisia
Tähän asti ovat yritykset laajemmassa mittakaavassa
rauenneet lyhjiih. jLtiokkatieioinen työväestö on en
•ti*tä vaVppaammin valvova, että äskeinen maailmansota
öliei militarismin viimieinen rikos ihmiskuntaa vastaan
Venäjän kommunistien suunta
Venäjän kommunistipuolueen äsken Moskovassa
pfiättjlieessä kongressissa hyväksyttiin puolueen keskus­komitean
pplitiikkä. Neiivoslolehdet huomatittavat, et­tei
puoluekomitea ole' tähän saakka vähimmässäkään
määrin poikennut ^1^^ Edus-taj^
kokpjiksen pbnsilauselmassa kehbilelaan puolueen
keskuskomiteaa vastakin suhtautumaan varovaisesti k<)n-eessionien
myöntämiseen ja pitämään huolta siitä, että
ulkomaankaupan monopoli pysytetään, vpimassa, että
viljanvientiä ulkomaille lisätään ja että yleensä äktii^
vista Ifauppatasetta lujitetaan: Viimemaiilittu seikka
oh k o n g i k i n mielestä 'Erittäin tärkeä, etenlan ktfn ote­taan
hiiomiooir i|lkomaideh porvariston itsepintajset
pyrkimykset pakottaa neuvostohallitus' tunnustamaan
tsaarinaikuiset velat ja myöntämään korvausta Venä­jällä
kansallistetusta ulkotnaalaisten omaisuudesta.
Edelleen päätettiin kongressissa, että on ryhdyttävä
tarpeenvaatimiin toimenpiteisiin kommiihistipuolueen
ja neuvostohallituksen tärkeimpien päätösten ja päätöa-lauselmien
tunnetuksi tekemiseksi Venäjän työväelle ja
talonpoikaisväestölle. Uudesta talouspbliliikasta hyväk-s)
1liin kongressissa ponsilauselma, jossa sanotaan, että
kommunistipuolueen periaatteet icotimaisen kaupan ko­hottamisesta
ja kehitlämiseslä ovat osoitlauturieet oi­keiksi.
Näin ollen ei ole mitään^yytä varkistaa «nep-piä
» (uutta talouspolitiikkaa), vaan^onsitä ainoastaan
syvennettävä ja tarmokkaasti pyrittävä saamaan aikaan
lähemeri, ^hedelmällinen yhteistyö kaupunkien ja maa­seudun
välillä. Seurauksena uuden talouspolitiikan
noudattamisesta on ollut myöskin puolueen keskusko-
Kapitalistien ja haUituksen suku­laisuus
Eräs canadalainen porvarilehti, käsitellessään raha­miesten
kesken paljon pohdittua Home-pankin vara-rikkojuttua,
tulee huomaamatta puhuneeksi kapitalis­tien
ja hallituk-sen välillä vallitsevista läheisistä suh­teista.
<Sellaiset laitokset, kirjottaa lehti kuin Cana­dan
pankkiirien liitto ja Canadan tehtailijain järjes­tö,
tekevät erehdyksen yrittäessään selviytyä asemasta
tekemällä järjestelyitä hallituksen kanssa ottamatta
ollenkaan kansaa huomioonsa. Lyhytnäköisesti ne
unohtavat sen seikan, että pitemmän päälle on oltftvr
tekemisissä kansan, eikä yksinomaan parlamentin kans­sa.
»
Aiheita tällaisiin sanomisiin ei kenenkään tarvitse
kaukaa hakea, lämän maan johtavat porvarit tietävät
itse parhaiten, että ne ovat juuri pääomien järjestynee!
voimat, joiden tahto on hallituksen korkein laki. Sen
taikka tämän , kysymyksen suhteen puhjenneiden
erimielisyyksien vallitessa saatetaan sitten eri
ryhmien välillä singautella pahaenteisiä viittailuja
kansan tahdon loukkauksen vahingollisuudesta. Kansa
voi huomata vääryyden j a nousta taisteluun oikeuksien­sa
polkijoita vastaan. Työnantajaliittojen ja hallituk
sen välinen yhteisyys on vaarallista, joka vielä tulee
koitumaan turmioksi kummallekin.
Vanha sosialistinen oppi» että valtiot eli hallitus
koneistot ovat kapitalistisen' yhteiskunnan toimeenpane­via
elimiä, saa vakuutusta itse porvariston keskuudesta
joka päivä. Canadan hallitus, tehtailijain ja pankkii­rien
liitto ovat niin läheisesti kietoutuneet toisiinsa, ex
tä on mahdoton sanoa mikä niistä milloinkin on to­dellinen
hallitus.
Rautaisen käden komento
> <0n' mahdoton hallita onnistuneesti maata käyltä
mältä panssaroitua nyrkkiä ja rautaista kättä», sano:
Mussolini äskettäin.
Fascistien hallitus Italiassa on kaiken aikaa ottanu
tehtävänsä siltä vanhanaikuisten yksi;ivaltiaideh., kaji
naita, että kaittha täytyy hallita keinoilla millä hyvän
sä, tahtoipa sitten kansa: itseänsä hallittavan taikka ei
Mitä vähemmän kansa on määrättyä hallitusta suvain
nul, sitä raskaammin on hallitus panssaroinut nyrkkin
sä komentonsa säilyttämiseksi. Niinpä Mussolininkin
on Italiassa lakkaamatta täytynyt panssaroida hallitus­taan
riistämällä kansalta j6 muutenkin niukkoja oike
uksia ja saattamalla se kokonaan hallituksen armoille
Mikään kansan yläpuolella oleva hallitus ei ole voi­nut
pysyä vallassa päivääkään ilmm. panssaroituja
iiyrlJceijä ja rautaisia känsiä.' Väärä valta on aina tar
vinnut suurten ihmisjoukkojen oikeuksia loukkaavia
keinoja pystyssä pysyäkseen.
Mutta valta eräissä suhteissa on aina panssaroitua
jä jyrkkää. Kun työväenluokka taistelee itselleen vai
taa,-tapahtuu se siinä tietoisuudessa, että tämän taiste­lun
tuloksena täytyy olla järjestyneen työväestön kä
siiii keskitetty valta. Mutta työväestö on samaa kuir
kansa. Ja kun kansa ottaa vallan käsiinsä, takoo BC
sen raudan lujaksi välttyäkseen uudelleen joutumasta
sortajien ja mahtajien kuristavan valtikan alle. Sill^
«Kansan tahto on korkein laki.»
Velkakuorma kasvaa
Verot nousivat Yhilysvallbissa viime vuonna jokais­ta
ihieslä, naista ja lasta kojiden suoranaisen ja epä­suoran
verotuksen muodossa $64 äin. Toisin sanoep
merkitsee tämä kesicikokoisla perhettä kohden, joka kä­sittää
miehen, vaimon ja kolme lasta $320 vuodessa
Tietenkään eivät meidän herrat politiköitsijamme
uskaltaisi tällaista verolaskiia meille esittää yhdellä ker
taa, sillä se nostaisi elämän. Sen sijaan nypitään'se
meiltä, vähitellen epäsiipran. verotuksen muodossa mii-
^^"^"^'si, menemme eläviinkuviin, syöm­me,
juomme virvotusjuomia, hankimme itsellemme au­ton,
vaatteita j,n,e..
Mutta sen sijaan on $54,000,000,000 edestä suut^
rahamiesten kaikenkarvaisiin fiallituksen, valtioitten' ja
kiintien-bondeihin tekemiä sijotubia Yhdysvalloissa,
joista nämä eivät maksa senttiäkään verotusta. Kai
Venäläisen havaintoja
Saksassa
Lontoon konfe­renssin
venäläi­sessä
valtuustos­sa
toimiva Venä-näjän
kutoraotyö-läisten
liiton kes­kuskomitean
pu­heenjohtaja
Ku-tusov
julkaisee
Moskovan Isvesti-jassa
matkakirjeitä, joissa hän ku­vailee
muun muassa Saksassa saa­miaan
vaikutelmia. Ensimäisessä
näistä kirjeistä kerrotaan:
"Me nousemme Eydtkuhnenille
saksalaisessa junassa. Me matkus­tamme
lakeuksien halki. Kaikkial­la
nähdään saksalaisten siistiä työ­tä.
Ei ainoatakaan tyhjää paik­kaa.
Kaikki on siististi muokattu.
Puutarhat ja vihann^istutukset te­kevät
ihastuttavan vaikutuksen. Ta­lojen
katot on tehty rautapellistä
ja tilistä. Sodan tuhoamat seu­dut
ovat jälleenrakennetut. Kaik­kialla
suoria viertoteitä, joiden mo­lemmin
puolin on istutettu puita.
Pelloilla ei nähdä vesilätäkköjä,
kaikkialla on kuivaa. En ole kos­kaan
saattanut kuvitellakaan, että
saksalaiset eläisivät sellaisissa olo­suhteissa,
sillä on aivan toista näh­dä
omin silmin kuin lukea siitä.
Kaikki asemarakennukset ovat k i ­vestä,
asemasillat asfaltilla laske­tut,
kaikki on hyvässä järjestykses­sä.
Sekä rautatieasemilla että kau­empana
sijaitsevissa taloissa ja ta­lonpoikain
asunnoissa käytetään
sähkövalaistusta, nähdään tehtaita,
työpajoja, korkeita savupiippuja ..7
Lähestymme Berlinik. Asemasillat
on varustettu lasikatolla. Sellaisia
asemia on .Berliinissä pari tusinaa.
Siellä nähdään myymälöitä suun­nattomille
näyteakkoineen. Kadut
ovat suorat ja asfaltilla lasketut.
Kaikkialla siistiä. Kadut lakaistaan
huolellisesti ja puhdistetaan sitten
paloruiskuilla)^ Talot, linnat ja val­tion
rakennukset ovat suunnatto­man
suuria ja hyvin rakennettuja.
Kaduilla vallitsee keskeytymätön lii­kenne.
Vuokra-^ajureita on vähän,
mutta sitä enemmän autoja. Perin
hauskaa on ajaa autobussiella. Pal­jon
valoa ja tulta, mutta köyhyyttä
loppumattomiin...
Ja tekniikka! Kaiken sen perus­teella,
mitä .matkallamme Sak^n
halki havaitsimme, täytyy, sanoa,
että tekniikka on hyvä. Jolcaineh
työläinen suorittaa ylpeänä päivä­työnsä
uskoen lujasti tfekevänsä
suui-ta työtä Sa^csan hyväksi."^
" E n osannut aavistaakaan, että
saksalaiset eläisivät seilaisissa olo­suhteissa/'
• •——: o •
yleiskatsaus ih­miskunnan
his-
. toriäaii
niseerasi aviomiehistä suuren armei­jan^
j a lähetti sen sotaan, turvatak­seen
siten oman haareminsa.
Kansa, mistä edellä puhutaan
'kuuluu enemmäkseen israelilaiseen
heimoon, joka tuli valituksi kan­saksi
siitä syystä, että se, tehtyään
lisääntymisensä kautta olonsa koti­konnuilla
ahtaaksi levitti väkeänsä
kaikkeen mailmaan, koska ei käynyt
päinsä latoa heitä päällekkäin kuin
sjUejä tynnyreihin. Ajan tavan, mu­kaan
he ahmivat vieraitten maitten
tavaroita ja myöhemmin he elivät
ryöstämällä- näitä tavaroita toinen
toiseltaan.
Tähän .aikaan joku kainilalnen
siitti roomalaisen, joka puolestansa
siitti Remuksert ja Romuluksen, jot­ka
imivät sieluihinsa inhimillistä hy-väsyädämmisyyttä
merisuden uta­reista.
Niinpä ei kuulunutkaan kau­an
kun roomalaiset ryntäisivät Py­hään
maahan, missä ne antoivat ai­ka
hitsin juutalaisille. Sitten, vähä
kerrallaan, sopivat keskenään kurit-taakseen
Kristusta, joka saarnasi
rauhaa maahan ja ihmisille hyvää
tahtoa.
Roomalaiset sanoivat, että heillä
olisi kyllä tapettavana Barnabas, ei­kä
heidän taholtansa välitelty ku­ka
tapetaan, kunhan joku teuraste­taan.
Mutta Barnabas oli hevosva-ras
tai joku sentapainen, siksi luon­nollisesti,
Jerusalemin kansa huusi:
«antakaa meille Kristus».
Tänä aikana joku rauhan- ja hy­vän
tahdon mies oli ruvennut saar­naamaan
myöskin Roomassa rauhaa
maahan ja ihmisille hyvää tahtoa.
Mutta kauan ei kulunut kun oikeus-departtementti
huomasi näitten ul­komaalaisten
agritaattorien vaaralli­sen
puuhan ja otatti niitä laumot-tain
kiinni. Aikakirjoissa ei kerrota
kuinka paljon näitä hirtettiin, pol­tettiin
elävältä, ristiinnaulittiin tai
'syötettiin villieläimille, hyenoille,
leijonille, tiikereille ja susllie. Mut­ta
viimeksimainittujen - puoUustuk-seksi
sanottakoon, että ne eivät oli­si
olleet niin eläimellisiä kuin ker­rotaan,
elleivät ihmiset, jotka eläi­miä
pitivät vangittuna, olisi kiusan­nut
ja ärsyttänyt niitä tai raivostut­tanut
- ruoka-annosten Ideltämisellä.
Tlällä tavalla eläinten työtehoa lisät­tiin
tai, niinkuin nykyisin sanotaan
««pantiin sielu työhön». Jotkut kris­tityistä
pelastuivat kuitenkin ja pian
oK Roomassa yhtä paljonJrirstityita
kuin pakanoitakin; Kristillisyys
voittanut!
Tämmöisessä pelkässä ihmiskun­nan
historian yleiskatsauksessa ei
voida kuvailla yksityiskohtia mitä
Kainin jälkeläisten ''veljellinen rak­kaus
sisällään ^itää. Täytyy tyy­tyä
vain mainitsemaan että m. m.
kristillisyyden jalo sankari nimel­tään
Carolus Magnus tapatti 30,000
saxonilaistä huomattuaan,että ne
rakastivat enemmän itseänsä kuin
häntä. Sitten kun kristillisen ra-kauden
lähetyssaarnaajat saapuivat
ainil Englantiin saakka, saatiin siellä­kin
kokea, mitä veljellisen rakkau­den
mestaukiset inerkitsevät, kunnes
mestattavatkin oppivat rautapiikeil­lä
varustetuilla puunuijilla ajainaan
lähetysveljien koviin päihin tietoa
omasta vähäpätöisyydestään.
. «Kaikki on hyvin kjin loppu on
hyvä» sanotaan: Ja. veljellisen rakr
kauden historia näyttää meille «su­loisen
ja hyvän sanomansa» koko
sen hetteitä, JoistA se nvintonsa
imee. Puukkoon tartuvaaiUdD sUt&
syystS hdpommin myds mauOiäJdQ
kuin Aunuksen retkillä. Js aseam-min
munalla. — Kun luonto kuohai-taa,
n i i n . . . henki pois vaan, tapet­tiinhan
tftksvuosinakin.
Nähdäänkin tapauksia, ettfi yliop­pilas
ampuu ryyppykaverinsa kun se
ei osaa' ovea avata hänen.jnielestään'
hyvin. Onhan siinä jo syytä! Ta­lollisen
poika ampuu poliisin, kun
tämä pyytelee häntä olemaan j^ei-sellä
paikalla sivommin. . Syytähän
sitd on siinä3dn! Ajurr vetää kur­kut
poikki kaveriltaan jostain tur­hasta
asiasta syntyneen sanaharkan
takia. J.n.e., j.n.e
^ässä asiassa Suomen oikeusvaltio
pystyy «kunnialla» puoltamaan länsi­maista
kulttuuria. Sitä osoitti myös
äskettäin lehdissä julkaistu rikosti-lasttfllinen
vertailu Ruotsin oloihin.
On erittäin nerokkaisstl sanottu,
etä «j<^aisen luokan elinvoimalla on
juurensa taloudessa ja aermot mo-raalissa.
» Olisikohan niin, että ne
lukuisat omankäden oikeuden jaot
kuvastaisivat nykyisen ajan hermo­ja.
Jos siihen vastaisimme myöntä­västi,
niin silloin olisi yhteiskunnal-nallisen
herinolääkärin tarve enem­män
kuin tarpeellinen. Pihkalan
saarnain sisältö (joka vo:cIaan kai
kansanomaisiittaa sahon rataväliä:
«Mitäs me, velattoman talon pojat,
syödään kaksin vaan.») olisi kai sil­loin
pidettävä hermopingotuRsen
Viimeisinä asteina, joiden seurauk- ^ 1 " ^
j^T.-. i _ J —kaakaan siihen. Hänellä
«^n iöutalaissyntyi^ ^ tfc
novellikokoelmasta " J ^ ^
va.
Köyhyys on m^nkiat^iä.
vuvy koskaan yhdessä^i «
' - S s i ' ^ - ! ?
koskaan päivää sielinic^^.
J•aa vanha se on lm;-
Määrättömistä a j o S t a ^ - ^ t
vaeltanut maan päälläl!!!! "° *
hänen jalkoihi„'sa, e^^^^^*'
omenankokoisia känsiL ^
julkaista «itä i J Z ^ ^
manhtstorian ja j u u ^ ^ ^
'-vauksen m a a l i n S ^ ^ -J
ta hänen teoksensa ei olisi '
kaunis kuin ihmisten, io^J^
levät »aaUmaa ylh^u"^,^,"^
taan, palatseistaan Ta in^^"!^
^ n , ja jotka nyt matLu;1^
ta, mantereita pikajunflla j , , T
-biileillä . . . J . \ ^ ^
Köyhyys _ ymmärrä Idrjoittamisti
Kyna sopisi hänen luuvalon käper
tamiin somiinsa yhtä hyvin hij'
lahjoitetut saappaat hänen jalkoi.
ninsa. "
. . merkityksen. Tarvitsee vain mai-
A^lami .Xoaldigger niminen iva- nitay kolmekymmenvuotinen sota, S-if^^J"^!!^.-"^.?^"^ elä-talon poikaissodat, seltsenvuottn^n
sota, n: poleonilaiset sodat jä «so-vosyhtiÖille
annetaan miljöonaverbja anteeksi j a toisille
ne palautetaan likaisin. Multa sen sijaan me, köyhäl petkutuskäude^."
mästä ja historiasta:
Luotettavimpien lähteitten mu-kaain
maaibnamme ikä lasketaan
6,000 :ta 8,000,000,000:teen vuoteen
«Mutta kukaan ei.voi olla varma äsii
asta, koska ensiniäisinä esiintyneet
ihmiset eivät osanneet laskea sen­tin
arvoja ja nykyisin he ovat liian
kuolleita oppiaksensa tämän.
Selvyyden vuoksi me tiedemiehet
olemme jakaneet esihistoriallisen ä-jan
kuuteen aikakauteen, joita aika­kausia
tieteessä riimitetään: Azoic,
Protozoic, aikaisempi 'Pallozolc, myö­häisempi
Pallozoic, -Meszoic ja Cai-nozoic.
Ihminen ilmaantui ^ vasta Cainö-zoic-
kaudella. Sana johtuu nimestä
Kain, joka tuli johtavaksi kansalai­seksi
Cainozoic-kaudella murhattu-aan
veljensä Abelin: Kain oli mer-killinen
henkilö. Yksin ja ominayuih
hän edusti ihmissukua kunnes ha-nen.
jälkeläisensä täyttivät maanpih-"
nan. : / „
Kain oli jä meni. Hänenjälkeen-^
sä tuli kivikausi,' sitten prönssikau-si,
rautakausi ja nyt me elämme
ta sotien lopettamiseksi» ja kaikki
muiit sodat sotien välillä.
Onneksi suuret sodat ovat plleet
sivistyneitten kansakuntien sotia,
eritoten viimeinen ja suurin koko
ihmiskunnan historiassa, jossa tape
tuksi tuli 10,000,000 ihmistä tappo­tantereilla'
j a noin 2)5,000,000 sivus­ta
katselijaa korjasi nälkä ja sodas­ta
syntyneet taudit. Tämän tulok­sen
saamiseksi olisivat raakalaiset
alkuperäisine aseineen saaneet teh­dä
työtä kolmella vuorolla — ja
sittenkin he olisivat surkeasti jää­neet
varjoon.
— — o —— .. • . ;
Moraali
tuottajat, jotka olemme tottuneet maäcsamaan jä kaisi'
mjän, kiristämme «älkävyölämrae heidänkin puoles-tuskomiteaä
niistä vaaroista, jo^^ uhata voi-mistuvah
ja suurempaa vaikutusvaltaa tavoittelevan uu­den
porvariston taholta. Toisielta puolen todettiin kom
gr^issä, etla jo nyt toimii useita laitoksia uuden por­variston
vaarattomaksi saattamiseksi. :
Kokous keHoitti vielä puolue järjestöjä ponnistamaan
essaan tämä ihmissuku tappoi toisi­aan
kinkirveillä; pronssikaudessa
taan, jotta he edelleenkin pyöreinä Ja pulleina olla P';onssiaseill^; rautakaudessa käytet-mahtaisivat^
' ' samaan tarkoitukseen rauta-
Eikä Siina kyllin, etla.me näitten rikkaitten puolesta ^ Ä ^ ^
verot maksaisimme, vaan me edelleen salliinme set^n._ tusten aikakautta, me tapamme kai-elta
naista ^eroista käytetään 98 pros. heidän etujensa ^»^a keinoilla -7-. lapsimaidosta
publu^jJcseksi, nipi, sotataikotuksiin, 3^ he tarpeen!™^^^aasuihin^..säakka
* i i n « . ^,^1^^* .,sv:,r^UM- , . Mutta minun on palattava kerto-muks
«n3 alkuuns^. mitä minun pi-ti^
sanoa, on se, että kainilaiset toi­mittivat
ihmissuvun, jatkamista kun-
• >-. - , , -—1"*^ joku heistä tuotti maailmaan
ja karsmune, silla tuleehan esivallalle pila kuuliaisena 'Davidin, joka tunnetaan erikoisem-
Ja kun uutta esivaltaa valitaan, niin me valitsemme en- » in siitä, että hän lingoBa saatol
tisen jälleen paikalleen, silla olemmelian me tulleel ha-^^^^^^ Toinen taas sai aikaan
vaitsemäan, että se osaa meitä hallita ja myöskin kurit- f«™P«°°'^Jo^J5i 30,0000 EBstea-laa
.ekä puutteella, sodalla, että nälällä! : Jäl-yrilfivät
olla näitten
leitten tiellä poiöciteloin, . . Mutta me vain kammme
Työväenjärjestöjen Tiedonanta­jassa
kirjotetaan: \
Jokapäiväisen elämän tapaukset
kuvaavat sattuvasti vallitsevaa mo­raalia.
Tarkotan' pääasiassa niitä
väkiyallantöitä, jolloin yksilöt jaka­vat
omalla tavallaan oikeutta, joko
puukolla tai revolverilla. Niistähän
lehdet kertovat joka p|ivä uutisia,
"eikä kaikkia suinkaan julkisuuteen
tuoda. Tihenevät väkivallantyöt o-sottavat,
etä {moraali on huonossa
kurssissa. Tuntuu, kuten sanottu,
kuin vuosi vuodelta - luistuttaisiin
alaspäin hyyää kyytiä. Moraalinen
rappio leviää.
Mutta ihme olisikin, ettei näin ta­pahtuisi.
Onhan siinä saatu havain­to-
opetusta enemmän kuin missäSn
ja havainto-opetuksen sanotaan, ole­van;
parasta opetusta. Sitäpaitsi kier­tää
vielä nytkin pitkin maata puhu­jia,
jotka vaahto^- suussa lietsovat
puukkokulttuuria — punikkeja "vas-tpan.
Pihkalan verisiä saarnoja ope­tetaan
koulujen oppilaille, muusta
puhumatta. Onpa ihme," «Ilei sie­men
idä ja hehelmää kanna. Puulc-keen
ilmaantui Salomon, joka orga- kojunkkarj-kausi on niitä isänmaallil
sena on joko la;n9aannus tai raivo
kohtaukset. Moraalisesti katsoen
voitanee puukotuksia ja ämprumisia
pitää ehkä viiniemainitunlaisina 11
miöinä. ^
Katsellessa sitä moraalista rap­piotilaa,
jota kuvastavat mielestän
useinmainitut väkivallantyöt, tiilee
itseltään kysyneeksi, mikäs sivistys
maa tämä oikeen on, jossa turValU
suus on melkein vain «velattomaiy
talon pojan» puukorikärjessä?. Tois­ta
kysymykä, kykeneeko yhteiskun
ta sen korjaamaan,, sitä saattaa l u ­kijakin
aprikoida., Arveluttavalta se
kuitenkin näyttää, kun taloudellise;
konjunktijuritkin näyttävät humalai­sen
eleitä arveluttavan usein, ja mo­raali
kompastelee katuojassa.
-o———
Miksi Kyöslti Vilkuna
tey itseitiurhan
Tukholma. 31. V. "Politikenille"
kirjotetaan Helsingistä:
Suomeii luokkasotaan otti valkois­ten
puolella psaä myös monta huo­mattua
"sivistyriyttä" henkilöä;; ku­ten
taiteilijoita ja kirjaili joita. Suu­r
i osa näistä "sivistyneistä" oli
kaikkein raainta '^a|^pisten aines­ta.
He eivät säästäneet ketääii' pu­naista,'
joka sattui joiituniaah hei­dän
kynsiinsä. Yksi näistä oli kir^
jailija Kyösti Vilkunia. Hän niuiv
hasi omalla kädellään ja murhautti
toisilla lukemattomia punaisia.
Luokkasodan V jälkeen sai .hän kui­tenkin
kauheita-sieluntuskia, mitkä
johtiyai hiin pitkälle^ että hän teki
itsemurhan. ' Tästä tapahiumasta
kerrotaat^ seuraavaa:
: Vilkunan, rouva, o l i ; uskonnollis-'
mielinen ja luolAasodan jälkeen
suhtautui A v a r s i n kylmästi niiestään
kphtaan ja huomauftl ;Qsein^ että
tämä oli syynä siihen, että .oli
vuotanut niin paljon "veljesyerta".
Tämä huomautus teki Vilkunan var­sin
hermsotOTeeksi.^^^^^^^: .y^
"voittaJatV yiettiyät useiii ^orgioi­taan,
joihin Villmnakin otti osasi.
Eräässä tällais<?ssa tilaisuudessa
Helsingissä, viinin ja samppanjan
vuotaessa sekä porttojen tanssies­sa
j a rähjätessä "sankarien''- kans­sa,
^astui Vilkuna yhtäkkiä keskelle
lattiaa ja sanoi: "Tällaisen -elämän
vuoksiko me taistelimme. Tämanr
ko vuoksi me vuodatimme veljiem­me
verta?"; Tämän jälkeen hän
poistui tilosuudesta ja näatkusti
pian perheensä l u o l c s e Pohjois-Suo-meen.
, '
Mutta hän öH tääUäkin kovin le­voton.
Eräänä iltana käveli hän
ylen kiihoittuneena huoneessaan.
Palvelijatar näki tamän\ ja ilmoit-ti
siitä: rouvalle^ huomauttaen, efcr
tä Vilkuna eHcä ajatt^i tehdä pa­hoja
itselleen. Mutta rouva otti
tiedon vastaan aivan kylmästi, vas­taten
: "Jos veljien veri vaatii hä­nen
he^eään, niin uhratkoon sen.'-'
J a . sattuf niin, että Vilkuna "ampui
itsensä- juuri sinä yönä.
Ja Vilkuna el suinkaan ole a i -
moa, jonka omantunnontuskansa on
ajanut itsemurhaan. .MJ6|p6t -'«^at
tehneet samalla tavalla.; Suomen
"sivistyneet^' janosivat verta ja luu­lottelivat
Itsellceri - taistelevansa
Suöihen-: "vapauden" puolesta "rys­siä"
vastaan, ja niin - murhasivat
he tuhansia kunniallisia -^suomalM^^
da työläisiä.
Vähin käiUdalla tapaa jtoerkkejä
tästä sielunvaivasta j a paljastuu se
välistä porvarilHstfen sanomaleTitien-,
kin- palstoilla. Ja kiHoittaja' viit­taa
TCL m.v äskdsin ."Ilkassa" oUee-seen
aftiKkeliä, misisa muudan Huo­lestunut
valkoinen kansalainen ker­too,
kuinka Tieidänrinnoistaah luok­kasodan
a3kana>.p^urkautniu1tysymy8*
-, j Hänellä «i o!»
aikaa edes tarinoida. Hän on pij!
vät pitkät joko työssä taikka työn.
haussa, taikka tonkii hän tunkiost»
jätteitä taikka viruu väsyneenä 31
vomattomana jossakin aitan alla j»
uneksii Messias-aikaa, jolloin pnat
kasvaisivat vehnäksi, öisin mah»
hän kuin ruumis taikka sitten Ke-murtelee
nälässä ja mahavaivoi!.
saan, taikka kurkistelee hän arhil.
Ien taivaaseen ja ihmettelee,
se ei jyrise, taikka, miksipäs ei,
laittaa jopa lapsia maailmaan. Vii.
meksimainitussa suhteessa luottaa
hän luojan armoon taikka rikkai.
siin ja hyväntekeväisiin ihmisiin,
niin, ja jopa kunnan armeliaisnB.
teen. Nämä laskelmat eivät kuitin,
kaan pidä oikein paikkaansa, silli
kokonainen joukko hänen laittaniä-taan
lapsista katoaa jäljettömiin.
Ja jäljelle jääneet sijoittuvat ympä­r
i maailmaa. Veljet ja sisaret ei­vät
tunne toisiaan ja menevät toij-tensa
ohi hyftiyilemättä kuin jie-räat>
koirkeintaan toivat he tavata
toisensa rinhakkaisvuoteella jos­sakin
sairaalassa. Tällöin ähkivät
he.toinen toiselleen taikka liöpise-
Vät yhdessä kuolinrippiä!
Tunnen icaksi hänen lastaan. H»
ovat icaksi sisarusta, ovat joitakiD
vuosia asuneet Varsovassa, kohtaa­vat
toisensa jokseenkin usein ja
eroavat verivieraina!
Toinen Heistä asuu Moskotom
esikaupungissa kellarihuoneessa,
missä hän joka yö taistelee kol­men
pei-heen yhdeksän jssenen
kanssa ilman rahdusta. Toinen sen
sijaan kamppailee joka yö neljän-perheen
kymmenen sielui^ kanssa
ullakkokomerossa toisessa päässi
Varsovaa Mustilla kadulla. Toinen
hieistä on vaalea, toinen tumma:
inutta se ei tee mitään: he ovat
yhtä kaikki sisaruksia Kurjuudrt,
tyttäriä, ja kummallakin on hienot,
melkein läpinäkyvät sieraimet, op-
,töt posket ja syvään painuneet sil­mät.
Molemmat ovat limavaateom.
pelijoita. Vaalea ansaitsee 2tf ko»
peekkäa päiväsiä uurastatpalla kel-lo
yhdeksästä aamuUa kellff kaB-deksäan
illalla eräässä paltaliiÖcees-sä
Mustallakadulla, missä hanto-telee
kuudentoista muun tytSn
kanssa ikkunapaikasta, missä «n
vähän enemmän ilmaa; 20 kopee­kalla
on hänen selviydyttävä vnok-rasta,
vaatteista ja ruuasta. Tnn-melakin
on heikot keuhkot
kiusaantuu kahdeksantoista nH!W
tytön kanssa eräässä
ompelutuvassa Mokotovissa
20 kopeekkaa päivältä, millä EB"»*
maila hänen on selviydyttävä ^
nosta, vaatteista, ruuasta.
kiaikana tehdään työtä aina pnoj-yöhön.
Palkkansa y ^ r ^ ^
kivat sisarukset karttunnJ^";^.
ja olkihatun; kenkiin ei P j l k ^
tä.- Molemmat sisarukset
niinikään päähänsä paikata su)»>
ensä reijät - »nt-eivät
tunne toisiaan, *^
tavat toisiaan kuin
nakin. Vaalea menee joka W
Mokotovista Mustalleka^Ue^
kemieUäkseen koko p a j ^ ' » ^ :
Ä v i i n ja tekee ^Tj^
Tumma saapooP^
sisarensa hyväksi; ja tnjm^
nee joka aamu M u s t a l l ^ d ^ ^ ^
empien on
tarhan kautta
kkiinn JNNjejeceaalmaaa jjaa &pl J . ^ ^ j , te
iärhan keskuksessa
iöisCTsa j a menevät olu
vieraat;..- ;.•
ä o I e Ä t ^ b v a a n ^ o ^
''t^f^ ITn^t ^
Kuka t a s M ^ d i T c e l s t a a n a J M > i k e a t e l » e n k e ä ^ ^ ^^^eeiä^.
a s i a a ? " , • j tnra