Vapaus, February 15, 1966

              Sivu 2 Tiistai, helmik. 15 p. — Tuesday, Feb. 15, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 '
^blished thrlce weekly: Tuesday s, Thursdays and Saturdaya by Vapana
Publishing eo. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario^ Canada.
Mailing Address: Box 69
. Advertlsing rates upon application, translation free of chai^e.
Authorized as second class mail by the Post Office Department. Ottawa,
, and fior payment of postage In cash.
CANADIANIIÄNGUAGE^PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vlt. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75
-1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 Mt. 6.75
Pitäkäämme «ruuti kuivana"
Voidaksemme toimia mahdollisimman tulöksellis^sti^i-merkiksi
Ontarion hallituksen "hevoskuuribudjettia" vastaan
tai kansalaistemme kulttuuriperinteiden: vaalimiseksi ja yh­teisymmärryksen
kehittämiseksi paheellisen, torailun tilalle,
me tarvitsemme ennenkaikkea sellaista työväenlehteä kuin
Vapautta. Huolenpito Vapaudesta vja sen toimintamahdolli­suuksista
on verrattavissa muinaiseen määritelmään "ruu­din
kuivana pitämisestä" tungettelijain torjumiseksi.: -
Tässä mielessä nyt aloitettu keräys sen hyväksi, että voi­daan
ostaa tai käteisellä maksaa vaunulasti sanomalehtipa­peria,
on hyvin ajankohtainen tehtävä. .
Rahankeräykset eivät tietekään ole mieluisia tehtäviä
kenellekään. Mutta kun Länsi-Ganadassa olevat lehtemme
lukijat keskustelivat viime keväänä Vapauden ja Liekin ta­lousvaikeuksista,
he huomioivat sen, että meidän täytyy itse
maicsaa sanavapautemme hinta, ja ilmaisivat samalla suo­rastaan
paheksumisensa siitä kun lehtemme johto jätti muu­tama
vuosi sitten ohjelmasta pois paperirahaston keräärni-sen.
Otettakoon paperirahaston kerääminen uudelleen ohjel­mistoon,
että voidaan lehtiemme kesäisiä talousvaikeuksia
huojentaa, sanoivat CSJ:h Vancouverin ja Sointulan osaston
jäsenet sekä muut lehtemme lukijat miltiei kuin yhdestä
suusta.
Nyt on tämä toivomus toteutettu, ja "idässä" asuvat
maanmiehemme näyttävät vastaavan "länsiläisten" toimin-tahaasteeseen
reippaalla tavalla. Kiitos' vain jo etukäteen
niin "länsi-" kuin "itäläisillekin".
Ohimennen sanoen voidaan mainita, että lehtiliikkeel-,
lemme ostettiin äskettäin isonlainen kuorma sanomalehti­paperia,
minkä hinta, noin $2,000, on maksettava 30 vuoro­kauden-
kuluessa.
Jos kampanjan alussa saatu vauhti jatkuu ja nopeistuu,
niin tämä paperilasti voi tulla maksetuksi hyvinkin ripeässä
järjestyksessä ja se takaisi todella sen, että tulevan kesän
talousvaikeudet olisivat helpommin läväistävissä.
Hevoskuuria köyhille
Olisi kaiketi liiallista asian yksinkertaistuttamista, jos
sanotitaisiin, että Suuren Rahan omistamat ja kontrolloimat
sanomalehdet ovat "iloissaan" Ontarion lainlaatijakunnalle
viime viikolla esitetystä budjetista. Niiden itsesäilytysvaisto
panee nämä rahamaailmankin äänitorvet m.yöntämään, että
liika' on liikaa, niin verojen m?iksamisessa kuin selkäänkin
saannissa.
Mutta siitä huolimatta voidaan hämmästyksellä todeta,
että johtavat suurlehdet ovat kuitenkin "tervehtineet" maa­kunnallisen
rahaministeri James Allenin verojen korotuseh-dotuksia,
ei siksi, että ne ovat verojen korotusesityksiä, vaan
siksi, että koko tämä verotaakan lisäys aiotaan sälyttää köy-hemmän
väestönosan, työläisten, farmarien, eläkeläisten ja
vieläpä sylivauvojenkin maksettavaksi.
Kuvaavana esimerkkinä tästä suurlehtien "vahingon­ilosta-'
sen vuoksi kun lisätty verokuorma aiotaan työntää
vähävaraisen kansanosan maksettavaksi, oli torontolaisen
Globe and Mailin torstainen toimituskirjoitus', missä suoras­taan
veronmaksajia pilkaten sanotaan: "Teidän on makset­tava
kaikki minkä saatte. Vapaasti sitä ja vapaasti tätä lör­pöttely
on saanut Ontarion väestön epäilemään tätä aforis-mia
(mietelmää), mutta maakunnan eilisen budjetin pitäisi
parantaa heidän ajattelutapaansa."
• Tämä Globe and Mailin ilkeily 'ori' verrattavissa siihen,
jos yrittäisimme "auttaa" onnettomuuden uhria hieromalla
suolaa tuoreeseen verihaavaan!
Tässä yhteydessä palaa mieleen eräs toinenkin aforismi
eli mietelmä. Ei ole pitkää aikaa siitä kun meille opetettiin,
että "kaikki mikä nousee ylös, tulee myös alas".
Tiedemiehet ovat sittemmin kuitenkin osoittaneet, että
asia ei ole niin. Tämän maaemomme pinnalta on lähetetty
ylös avaruuteen paljon sellaisia laitteita, jotka eivät koskaan
tule takaisin maahan. Osa niistä on laskeutunut kuun pin­nalle.
Toiset kiertävät ikuisesti tai ainakin tuhoutumishet-keensä
asti aurinkoa tai jotakin muuta taivaankappaletta.
Tämä osoittaa, ettei "kaikki putoaa täkaisin"-väitös ole kos­kaan
pitänyt paikkaansa. Niin on vain aikaisemmin luultu
siitä syystä kun ei ole osattu lähettää ihmisten tekemiä sa­telliitteja
kyllin korkealle avaruuteen.
Sama pitää paikkansa Globen valheellisen väitöksen koh­dalta.
Selvää tietenkin on, että mitään yhteiskunnallisia pal­veluja
ja etuja ei saada ilmaiseksi. Niistä on maksettava täy­si
hinta, kuten Globe and Mail ilkkuen sanoo.-Mutta mis-
Ben Barka skandaali
Hanskan ja Marokon välisiä
suhteita järkyttänyt Ben Berka-juttu
kiinnostaa jatkuvasti maail­man
leKdistöä, mikä ei öle lain­kaan
ilime. Onhan se tapahtuma-sarjay
joka. tekee todellisuudesta
tarua ihmeellisemmän. Siinä oh
ihmisryöstö, murha ilman ruumis­ta,
"itsemurhattu" mies, gangs­tereita,
poliiseja, jopa tekopartoja
ja mustia silmälaseja ja hännän
huippuna kappale kovaksi keitet­tyä
nyrkkipolitiikkaa, jonka piir­teet
ovat mitä kansainvälisemmät.
Yhä edelleen siinä on myös kap­pakaupalla
salakähmäisyyttä —
kukaan ei vieläkään tunnu lop­puun
asti tietävän, mitä kaikkea
Ben Barka-tapauksen mustien ver
hojen taakse lopultakin kätkeytyy
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
tivät uudelleen julkisuuteen lehdet
LExpress, Paris Match ja Candid^,
jotka kukin osaltaan toivat juttuun
lisäpiirteitä.
Niinpä nyt tiedetään, mitä tapah­tui
välittömästi Ben Barkan pidät­tämisen
jälkeen, lläntä ei suinkaan
ajettu poliisin suojiin, vaan Panisin
liepeillä olevaan huvilaan; jonka
omistaa hämäristä gangsteripuuhis-ta
tunnettu Georges Boucheseiche.
Päivää myöhemmin saapui Pariisiin
vierailulle Marokon sisäministeri
kenraali Mohfimmed O i i f k i r . Ilänel-
. l e ' oli', t i l ^ i u iVuone h C : C , . u v ' i \ \ , ^ v
Helena Ahokas Wanhapilea, täytti
maanantaina helmik. 14 pnä 85 vuotta,
Hilja Smith, Sudbury, Ont., täytti
maanantana, helmikuun 14 pnä 80
vuotta.
Riikka Helminen, \Vind-sor Ont, täyt­tää
keskiviikkona helmikuun 16 pnä.
75 vuotta.
Yhdymme sukulaisien ja tuiiavain
onnentoivotuksiin. '
Tapaukset lähtivät vyörymään vii­me
lokakuun 29 pnä Pariisissa, jon­ne
Mehdi Ben Barka, maanpaossa
elävä Marokon oppositiopuolueen
johtaja,.oli Genevestä saapunut ta­paamaan
kahta filmimiestä, George
Frahjuta ja Philippe Bernieriä. Nä­mä
olivat pyytäneet Ben Barkan
asiantuntija-apua '.'siirtomaaeibku-valleen",
hanke joka myöhemmin
on todettu selväksi ansaksi ja jossa
"rahoittajana" oli mukana myös j o l -
tisenmoisilb kirjallisilla lahjoilla
varustettu värikäs alamaailman
hahmo Georges Figon. Ben Barkan
oli määrä tavata filmimiehet —
Franju ja Bernier ovat todella tun­nettuja
filmimiehiä — vanhassa
Brasseric Lippin ravintolassa, mut- j
ta sinne asti hän ei milloinkaan eh- j
tinyt. Ravintolan lähistöllä hänet !
pysäytti kaksi poliisimiestä, tarkas- j
taja Louis Souchon . P a n i s i n polii-i
sin narkoottisen o.«aston päällikkö, \
sekä hänen apulaisensa Raymond i
Voitot. Ben Bai-ka ei osannut epäil­lä
mitään juonta poliisien esittäe.ssä
virkamerkkinsä, joten hän astui vas­tustelematta
heidän autoonsa. Siellä ^
olivat lisäksi Ranskan salaLsen po-.| kcin.s.>;a viiir:ok-;i maimtuiv
sei
Mitä muut sanovat
A l m a
"VAPAA LEHDISTÖ"
Tämänviikkoisessa CBC-TV-ohjelmassa "The Sixties" oli maukas
herkkupala canadalaisten syötäväksi. Ollessaan Southam News Servicen
parhaan "uutismiehen" Charles Lynchin haastateltavana, toryjohtaja
John Di(>fenbaker tarjosi tämän "herkkupalan";
Diefenbakerin tärkein annos tässä TV ohjelmassa oli se, että hän
kykeni .saamaan Lynehilta. tunnustuksen, jotta häntä (ja muita—V) oli
Canudan asioista informoitu, ei Canadan hallituksen puhemiestenV vaan
Ott'uvas.sa olevan Yhdysvaltain suurlähetystön virkailijain toimesta!
informoitu" sellaisista tärkeistä kysymyksistä kuin Yhdysvaltain
ydinvoimapommeista, Bomarc-ohjuksista ja muista Canadan itsenäisyy-dello
tärkeistä asioista.
Me voimme sanoa "boo" Diefenbakerin katsomuksista ranskalaiseen
Canndaan ja liittovaltioon nähden, mutta meidän "sanomalehtivapaudes-lamn
e" hän .sai kauan odotetun täy.sosuman; että canadalaisuutisia val­mistelaan
ja tarjoillaan Yhdysvaltain kokkituvasta. — Pacific Tribune.
'•IV; •
u
ra.^ i i iu :.a;:lodis!etla\'a-u h;
' iä i r . J i c -. . ^ m ka;-r >• »
; ^ T i | , - i ' ; : ; : : l . : : i - • ; V ^ v r ; i - n . iK;Vv-^.x^^ • w ..• ' .,, •••'
iiä l i c : ' Ixnka. l ä l l ö i n ,sai .sa - ' nen .':ahiiUi ja jarrutus: joka jat_kuu
,! ^ ;(;kk.:i hänen iiuii.ni-:laair ei rdelk-en. Musta varjo lankeaa mm:
• \u,f' \, ' -. > i n i n i - l e n Roger f r e y h i n . jonkti
;i ir.w,. t . . ä ( j i k i' OITMI k;i- \s<ävä. g'auni.stipiiolueen paila
•i'..cUi. 7i:iUi lk'n. Bai kaa ja tio
Cl. .1--'! \a. i r ; o l i . - elia hän .'•a-i ar,
acli nei!v.ölleli ' f a r i s i s f a niv-^.
•. i!'..n \iciai]ieen Maiokon i-nl:-..
pojusin päällikön Ahmed Dliniiii.
i.e Nyn, KiMOum ja l•J()uche.'^elel^.^n
liisin SDECE n agentti Antoine Lo­i
.Ul ' ( !
pez, joka dramaattisesti oli sonnus-
.autunut tekopartaan ja mustiin sil- j
mäla.seiliin, ja entinen ja ^'tapansa j
parantanut":gangsteri Julien Le Ny. 1 .;a -on .syytä tähdentää, että koko
ma.vsa talo.^::-a, joka oli
k i i i i i k,iv!i(,ön.. Tänijin on I.O.HV,
UI n .'UISI.11 m i r kmilu.s:.cliiis.4a. .Oulk^
po:.s.Uii niaa.sla seuraavana päivänä
Maailman turuilta
HAMPAAT HYVÄ ASE
TARVITTAESSA
Äärimmäisen nälkiintynyt kettu jou­tui
pakenemaan äskettäin hyökäliy-ään
kahden 75 vuotiaan naisen kimp­puun
Göltengenissä Länsi-Sakfiassa.
Naiset puolustautuivat samalla aseel- mutta varsinkin lehdi.slö oli siitä
Auto ajoi välittömästi matkoihin­sa
ja kenties Ben Barkan katoami­sesta
ei olisi saatu paljonkaan tie­toa,
ellei tapausta olisi sattunut näf
kemään Ben Barkan, tuatenut ma­rokkolainen
Thami Azemmouri, jo­ka
muuten on naimisissa norjatta-len
kanssa. J^idätys herätti Azem-mourin
epäilyt, hän keitoi niistä
eteenpäin, ja kun asiasta otettiin
selvää niin osoittautui, että Ranskan
poliisi ilmoitti olevansa täysin tietä­mätön
pidätyksestä. Mitään pidätys-määiäystä
se ei ollut anfanui.
•. : . • •.• ,.
HOTELLIHUONE JOTA
EI KÄYTETTY
Tämän jälkeen hiljaisuus lasken-
UI Ben Barka-tapauksen ympärille,
la, jclla heidän kimppuunsa käytiin
— hampailla.
Naiset yrittivät ensin kaikin voimin
huitoa kepsillään häälääkseen hyökkä­ykseen
käyneen ketun. Tämä onnistui |
kuitenkin saamaan hampaillaan otleen
toisen naisen käsivarresta. Toinen nai­nen
tuli silloin avuksi ja puri kettua,
joka järkyttyi tästä min, eitä luopui
taitelusla ja pakeni ulisten paikalta^
Ketunpureman saanut nainen voi hy­vin
sairaalassa.
jatkuvasti kiinnostunut, kunnes ~
varsinaisesti vasla parin kuukauden
kulullua — mahla v a s c n s a a l i o n k ä iy
alkoi nousla julkisuuteen. ..^sian ve-
.-;inä aikana, jolloin hän viipyi Parii-sis-
sa Ranskan salainen poliisi ei pi-l
ä n y t . h a n l ä silmällä, vaikka näin
lelulii.än — lurvallisiiu.s.syislii —
kaikille ministereille. Myöskään
Ben Baikaa ei seuratui. vaikka näin
olisi pi änyl lolidä hänenl-in kohdal­laan.
.
KUKA TIESI — KUKA EI?
Väile'ään eitä Itanskan. presi-dentli
Charles dc Gaulle oh täysin
iietämätön. eitä Ranskan poliisi oli
.-otkeuUiniit tähän hyvin häniäiään
.luttiiini, joka oli tähdä.ty vieraan
valtion, opposoliojohlajaa vastaan,
.'a väitetään, eitä hän tämän vuoksi
oli ollut raivoissaan ja v.-ialiiuil ua-kunuksia.:
Ja vailetäan.. eitä haili-luskin-
oli lieliiniätön asian laida.sla;
mutta ••;e ei voineenää päteä aina-
.wian kaikkieir lialliUik.sen jäc^enler..
K o h d a l l a — sunen \nuan luiun t i i i -
kamiksiiii kuhdi.-lunni niaäiäMetoi-ir-.
r. 1 jä.-pn Pierre Lamarchand on
:L;väui tavalla tai loisella solkeuUi-iiiil
juttuun ja joka puoles:aan tiin-,
-1 h y v i n Georges Figonin. Ja Fr^on
li.a.s ryhtyi tapauksen nieno-sta. hv-viii
suulaaksi. Hän otti vastaan len-limiehiä
ja kertoi heille yksityiskoh
la tai)ahtumista ---saaden .siliä
i j a i l e a i ä i t ä . melkoiset korvaukiCi.
i l M ) ; 1 julistettiin vangittavaksi,
n i u a poliisi ei suos'.unul lövtämään
i i a n i ä , vaikka väitettiin jokaisen 1 mi­n
i ö i n kissankin tietävän missä F i'
gon oli — kunnes hänet löydettiin
asunnostaan kuula päässä. Figonin
selitettiin tehneen itsemurhan, mut­ia
lehdot kertoivat hänen tulleen
•itsemurhatuksi", mihin viittaa m.
m. se, että Figonilla.oli pistooli kä-
, des.sä. :Sanotaan, eitä jos joku am­puu
ilsen.sä, niin ase aina putoaa
l-OLS kädestä. Joka tapauksessa tär­keä
avaintodistaja oli täten vaien-
IH-tUl.
.MIKA OLI Ci An OSUUS?
[Suuteen, joka on selvä epäluottamuk
'•en o?o;tus pääministeri Georges
Hompidoulle ja heittää varjon myös
t ä r n ä n vii. Ja lopuksi — mikä on jo
a;nii''aaUiista — Ranskan poliisi on
r ; ä n \ i Marokon sisäministerin
ke -: - ' l i Oiifkirin pidättämistä, mis-
;i lo-:n Barokon kuningas Hassan
/ en r.:-.a;s'.;k3i kieltäytynyt. Joka
;;!:;. u kse.s.va Ben Barka-juttu on no-pca>
M kilistänyt Ranskan ja Maro--
kon välisiä suhteita ja onpa puhuttu
diiiomaattisten. suhteidenkin kal-kr.-
emi.scsta. Ja kerrotaan kuningas
Has.san II:n viittailleen, että mikäli
Hanska täuiän tekee niin Marokko
PllOle.^taan knnaallistaa Marokossa
olevan ranskalaisen omaisuuden ja
karkottaa maassaan olevat 120,000
lanskalaista Välimeren pohjoisran­noille.
Myö.s sanotaan Marokon nyt
cliiiylyvän yhä enemmän USAn ta­loudelliseen
vanaveteen.
U.SAn kautta avautuu vielä eräs
uusi luukku Ben Barka-jupakkaan.
Monet ranskalaiset lehdet — mm.
arvovaltainen Paris Match — ovat
kertoneet, että'"myös USAn salainen
palvelu CIA olisi sotkeutunut jut-
1 tuun. Kenraali Oufkirin kerrotaan
Ben Barka-juttua ffn nyt tutkittu I olleen — ja olevan? — jatkuvassa
ja siiä sanotaan tutkittavan edel-j yhteydessä CIAn kanssa, jolla taas
ieen. Viisi ihmistä on tähän mennes- | oli riittävästi, harrastusta raivata
sa pidätetty. He oval. Souchon, Voi- i Ben Barka päiviltä sen vuoksi, että
toi, Lopez, Bernier ja marokkolai­lämä
oli poliittisilia mielipiteiltään
nen poliisitarkastaja El Mahi el
(ihali. On tapahtunut muutakin, de
Gaulle on siirtänyt Ranskan salaisen
Ijolusin SDECEn pääministerin alai-
.suudesta puolusiusminislerin alai-pitkälle
vasemmistolainen. Voidaan­ko
tähän nyt liittää myös ai-velu
siitä, että tarkoituksena oli samalla
luotsata Marokko nykyistä kiinte-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
NOKKELA
poika oli se amerikkalainen 14-vuoti-
; as pojanvcsseli. joka everstiluutnantin
asepuvussa huiputti tarkoin variioitua
sikäläistä sotilasiukikohtaa. Muuten
tietenkin Juttu olisi ollut mainio pila,
mutta fiojalla oli mielessä kokonaan
muu kuin varsinainen pilanteko ja so­tilaiden
vetäminen huulesta.
• Poika käytti asepukuaan autosta kä­sin,
eivätkä ponilla olleet solilaal kiin-niltäneel
huomiota lainkaan siihen, et­tä
portista autolla sisään pyrkivä
"everstiluiitnantli" oli niin lyhyt, että
hänet juuri ja juuri nähtiin luulilasi.s-ta.
Kahden viikon aikana poika, kah­den
kaverinsa kanssa vieraili useaan
otteeseen tukikohdassa j a ehti kahmia
siellä omaisuutta kymmenientuhansien
markkojen.arvosta, mm. neljä armei­jan
kuorma-autoa. Lisäksi poikien hal­tuun
oli joutunut osia yhdeksästä eri­laisesta
virkapuvu-sta. Ilmeisesti poi­kien
tarkoiljuksena oli edelleenkin e-siir.
tyä up.scerina varkausretkillään. ::
Kiinni pojal joutuivat .sen vuoksi, el-,
tä he lähtivät ajelulle autolla, joka oli,
ilmoitettu : vara.steluksi tukikohdasta.
Auto havaittiin ja sitten ei auttanut
enää sekään,että voro oli myiis kiinni
joutue.s.saan everstiluutnantin virkapu­vussa.
settäva. Mutta tuloveroja ei peritä va-,
rattomilta, eläkeläisillä, ei lapsilta, ei
krGonilli.se.sti sairailla, varattomilta
eikä kaikkein huonompituloisilta työ­läisiltä
ja farmareilla. Toisaalla tulo­vero
nousee a.sleettain ainakin vähä.sr
sä määrässä sitä myöten kuin tulol
lisääntyvät. Tuloverojen korottamisen
avulla olisi siis taakka tullut tasapuo­lisemmin
jaetuksi — ja me emme us­ko,
että tuloverojakaan olisi tarvinnut
korottaa, jos olisi .suuryhtiöiden ennä­tysvoittoja
verotettu larvitlavassa
määrässä.
Mutta köyhempienkin ihmi.slen täy-sään
kirkossa tai kirjoissa ei ole päätetty täi säädetty, että' tyy ostaa hselleen kaikenlaisia tarvik-lisäverojen
koko taakka on sälytettävä Ontariossa köyhem- '^'^''^ elämänsä vlläpitämi.seksi. Niin
män kansanosan maksettavaksL
Tosiasia on, että suuryhtiöt ja upporikkaat yksilöt ovat
kahmineet satumaisen suuria voitto-osinkoja viimeksikulu-neitten
vuosien aikana. Niiden voitot ovat saavuttaneet nel­jännesvuosittain,
puolivuosittain ja vuosittain uusia korkeus-ennätyksiä.
Miksi ei veroteta näitä upporikkaita piirejä ja
anneta vähävaraiselle, ennestäänkin liiaksi verotetulle kan­sanosalle
verohelpotusta? .
Kaikkein suurin ja tuomittavin verokorotus — myynti-veron
korottaminen kolmesta viiteen prosenttiin vie sa- T^hän protestiliikkeeseen tu|isi mei-nan
varsinaisessa mielessä leivän köyhien lasten suusta Sen kaikkien liittyäläheiiämällii pää-epä.
ik.u.etumpaa_^yeronkorotu^ ei voida mitenkään ;:S;r'ir^'S;'n'"ii^^
ajatella tai suunnitella. . jotka tulevat lainlaatijakunnassa tais-
Vaikka jättäisimme argumentin vuoksi sivuun suuryh- telemaan tälä kerrassaan cpäöikcu-tiöidenyerottämisen,
joilla on kyllä varaa maksaa nykyistä tcttuä verokorotusia vastaan, tukc-enemmän
veroa, tuloveroienkin lisääminen olisi ollut paljon ^^'^^"'"j^"*^^^^^^
oikeudenmukaisempi toimenpide, jos kerran torypuolueen kLSr^iälä''" ""'""^
väärinhallinnan laskuja on verokorotusten muodossa mak- vastaan'jne. '
keila elämänsä ylläpi
joutuvat kroonillise.sti sairaat, vaivai­sen
eläkkeen varassa elävät vanhuk­set,
perhcäidit ja koululaiset verotuk-
.sen alaiseksi, sillä heidän kaikista tar­vikkeistaan
on nyt maksettava lisään­tyvässä
määrässä myyntiveroa,
Ilcmielin voidaan todeta, että tämä
Ontarion lainlaatijakunnalle esitetyn
hevoskuuri-budjetin johdosta.on nous­sut
voimakas proleslimyrsky maakun­nan
miltei kaikista väestökerroksi.sla.
"Hiljaa lapset . . . antakaa minun kertoa teille jotakin Sutncsta yhteiskunnasta."
PÄIVÄN PAKINA
KALLISTA "KUNNIAN" KOHENTAMISTA
hcvoskuuriohjelmaa
, .Sodin hinta nousee jatkuvasti,
kerrotaan erään torontolaisen päi­välehden
uutistiedoissa noin viik­ko
sitten.
Helmikuun 7 päivästä lukien v.
1965 jolloin Yhdysvallat aJoitti so-dankäyifnin
suuressa mitassa Viet­namin;
kansaa vastaan, selitettiin,
m a i n i t u ssa ii u t i s t i ed ossa, -hy ö k k ä ä -
jät ovat pudottaneet keskimäärin
toista tonnia painavan pommimää-rän
tappaakseen yhden (1) Viet-
^kong-sissin.
Samassa uuti.sliedo.ssa kerrottiin
että vaikka yhdysvaltalaisia ilma­voimia
vasta.ssa ei ole Pohjois-Viel
namissa ollut asiallisesti puhuen
lainkaan taistelukoneita (sen tie:
don mukaan Polijois-Vielnamin il­mavoimissa
on vain 80 lentoko-,
nelta) Yht'y.svallat menetti v. IDtif)
kaikkiaan 27!) .sot ilaskonetta ja 76
helikopteria.
Vuoden lopulla sanottiin kuiten­kin
Yhdysvaltain käytö.ssä olevan
Vietnamissa 1,600 sotilaslentoko­netta
ja ,1,270 helikopteria.
Kultinoen vuoden aikana. Yhdys­valtain
lentokoneet pudottivat yli
250.Qi)0 tonnia pommeja, napalm-palopommeja
ja raketteja. Yksin­omaan
joulukuun aikana Yhdys­valtain
lentokoneet pudottivat 40,-
000 toniiTa pommeja (kaiketi •'jou-luJahjaksi",
rakkauden Jumalan
pojan,: Jeesuksen Kristuksen .syn­tymiin
kunniaksi)..
Päivittäin yh(Tysval!alaisel pu­dottivat
keskimäärin miltei yhtä
paljon pommeja Vietnamissa mi­tä:
pudotettiin loisen maailmanso­dan
kovimmassa ilmapommitus- .
, hyökkäykso.ssämaaliskuun f) pnä
1945 jolloin Tokioon pudotettiin
1,700 tonnia pommeja.
Tästä huolimatta meille kerro­taan;
että VVashingtonin juoksu-jvoika,
Ngityen Cao Ky, jota Sai.go-ni.
ssa sanotaan pääministeriksi, on
IIonol'.iliissa vaatinut pommituk-
.son edelleen tehostamista ja laa­jentamista
Vietnamin kah.saa vas­taan.
Samoin sotahaukal Was|iing:
Ionissa p:'Uhaavat kuin mielipiip-l
e l , . e t t ä sotaa pitäisi laajentaa ai­na
Kiinaan asli.
• Miilla mitä tapahtuisi sitten, jo.s
Yhdysvallain imperialistit seurai­sivat
näitä ohjeita ja laajentaisir
vat hyökkäyssotansa välittömästi
Kiinaa vastaan?
Maallikkona ja tavallisena ka­dun
miehenä jätämme tällaisen
soiilaspoliittisen . kysymyk.sen sen
alan tuntijan;.--erään eläkkeelle
jääneen yhdysvaltalaiskenraalin
vastattavaksi. Hän (prikaatiken­raali
Ilngh B. Hestcr kirjoitti The
Charlotte ( N ; C . ) Observille lähet­tämässään
kirjeessä heinäkuun 22
imä 1965 asiasta seuraavaa:
'•Johtavassa toimituskirjoituk-sessanne
kesäkuun 12 pnä te nos­titte
esiin kysymyksen Aasian so­dan
laajentamisen hinnasta.
Ensimmäinen ilmeinen menetys
olisi Suuren yhteiskunnan ohjel­ma.
Ehkä olisi .sopivampaa puhua
sen kuolemasta onnen syntymistii,
sillä Siiuri yhteiskunta ei ole to-dellisuiidcssa
vielä syntynytkään;
Toisena ilmeisenä hintana olisi
miIjoohier. nuorten - amerikkalaisT
ten mobilisointi. Muistukaa, siitä
ei tulisi uutta Korean .sotaa. Yh-d.
vsvaltain hallituk.sen .sotilasmah­din
kasv;ttamisen tarkoituksena
Kaakkois-.'\asiassa ja Tyynenme­ren
länsiosassa on se, että Kiina
lakkaisi olemasta suurmaa. Ja kos­ka
Kiinan hallitsijat ovat tietoisia
Yhdy.svaltnin tavoitteista, heidän
voidaan odottaa taistelevan kuole­maan
asti.
Jos minä olen oikeas.sa Johnso­nin
hallituksen sotasuunnitelmien
analyseerauksessa Aasiassa, ja mi­nä
olen tutkinujl amerikkalaisylei-sön
käytettävissä olevia tietoja l i j ^
vin huolellisesti, minä ennustan
vähintään 5,000000 miehen ja nai­sen
tuhoamista, ja että Yhdysval­tain
miesvoimamenetykset tulevat
ylittämään paljon sen määrän-mi-tä
Yhdysvallat menetti yhteenlasr
kien ensimmäisessä ja toisessa
maailmansodassa sekä Korean so­dassa.
Ja ennen päättymistä sellai­nen
sota tulisi maksamaan Yhdys­valtain
kansalle ainakin tuhat mil­jardia
dollaria (Yhdysvaltain hal­lituksen
vuotuiset menot ovat ny­kyään
$112 miljardia-— V),
Aasian ihmismenetykset, joh­tuen
se aseiden käytöstä ja näl­kiintymisestä,
olisivat ainakin 50
kertaa suuremmat
Melkoinen, hinta maksettavaksi
maailman hallitsemisen "kunnias­ta"'
eikö olekin.,'
Mitä tähän lisätään; se on oi­keastaan
pahasta. — Känsäkoura.