Vapaus, June 6, 1953

              Sivu 2 lÄuantaJna, kesäk, 6 p. — Saturday, JUne 6, 1953 ' ~
Oiv4n'of Ht2Dleb Canadians. Eis-tibUimed
Nov. »n. AUtborized
M «econd class maU tor me Post
Offl4:e X>ep3rt3x>eot, Ottava. Ftib»
Jiabed thrice i «reeUy; Tueulay»
Ttiundzy» and Saturdays Vapatu
Pobliablns Company Ltd., at 100* 102
E2m~8(. W^ Stidbuiy, Ont., Canada,
Telephones; Suainess OSUce 4'i26$
Editoria) Office 4-4266. Btonager
E. SuJuL Sklitor V/, ^Ound. MalUng
addres$: Eox 69, Sudbury, Ontario,
Advertiaing rat«« upon appUaMoa.
TransJatton fre« of charse.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7.00 « kk. 375
3 kif. 2.25
Yhdyavallolesa: l vt. SM 6 ltk. 420
Suomessa^ 1 vk. 8.50 6 ltk. 4.75
Itauha on turvattava"
vaativat IVelshin
ItaivostyöJäiset
' Naisten — äitien konferenssi
1 PerjantaJ.sia, kesäkuun viKlennestä i>äivä:5tä. kesäkuun kahteen­toista
päivään asti on maailmanlaajuinen naisten ja ennenkaikkea ä i ­tien
niieIenos<r>itus elämän, rauhan ja yleensä paremman huomLsen puo-
> Iestä. Lainkaan liiuittelematt;! voidaan sanoa, että koko edistysmieli­sen
maailman miljoonaisten kansanjoukkojen katseet kohdi.siuvat nyt
tähän merkkitilaisuuteen, mikä pidetään Kö<>penhamina.s.>a, Tanska.^^sa,
- .Kuten tiedetään, mainittuna aikana kokrxmtuu K(xi[)enhaminas.sa
Xabten' Maailmankon>4«"essi, jonka hv^äksi on viikkokausia tehty
valmisteluja kautta maailman, ja mihin o.sallistuumyö.i' Canadan
edustajia, mukaanlukien ne, joiden valitsemiseen ja matkarahojen ke­räämiseen
Vapaus-lehteä lukevat naiset ja muut hyvää tarkoittavat
maanmiehemme ovat osallistuneet.
•'Mitä päätöksiä jä suunnitelmia tässji satoja miljoonia naisia edus­tavassa
kongressissa tehdään, siitä saamme kuulla kokouk.sen päätyt:
tyä. Mutta yleistä suuntaa antavana ennakkotietona voitanee pitää
kongressikutsua, jossa maailman naisiin vedottiin .seuraava.sti;
. "Afdit, JOIUA haluavat kasvattaa lapsensa turvattuna niiltä puut­teellisuuksilta,
mitä sota\'almistelu aiheuttaa, jotka haluavat nähdä
lapsensa hyvin ravittuina, terveinä ja hyvin puettuina, jotka va-itivaf
lapsilleen.parempia koteja ja enemmän kouluja;
, idit, jotka haluavat pelastaa lajjsensa kärsimyksiltä ja nälkiin­tymiseltä,
äidit, joilla el ole mitään oikeuk.sia, joilta yhdes.sä lasten
kanssa on kielletty opiskelumahdollisuudet, ja jotka yhdessä teidän
kansanne kanssa taistelevat siirtomaaorjuutusta vastaan: Tämä on
teidän kottgressihnef"
Tähän vetoomukseen ovat naiset antaneet myunteisen vastauk­sen
yli 70:stä maasta, mis.sä on pidetty kan.sallisia, maakunnallisia,
alueellisia ja paikallisia konferensseja nyt alkaneen maailmankongres­sin
asiain käsittelyä varten ja edustajien valitsemiseksi,
.Kaikkialla maailmassa naiset ovat esittäneet vaatimuksia rau­han
Ja hyvinvoinnin puolesta samalla o-soittaen, että sota ja sotavarus­telu
aiheuttaa kövhyyttä, kurjuutta ja kärsimyksiä tavallisille ihmisil­le
kokissa maissa.
!2^aisten toiminnalle ominaisella pcrusteellLsuudella näi-ssä kan-salii&
sa ja maakunnallisissa konferensseissa paljastui todella suuria
epäkohtia ja kärsimyksiä, mitä sota ja .sf^tavarustelu on naisille ja äi­tien
Sydäntä niin lähellä oleville lapsille aiheuttanut. .Merkillepanta­vaa
ntjyös on, että nämä onjjelmat ovat hämmästytliivän paljon sa­mansuuntaisia
kaikissa nii.ssä mai.ssa, joiden halHtuk.':el ovat sekaan­tuneet
uudelleenaseistumi.svillitykseen — vaikka Euroopan maissa
tilanne on. paljon pahempi ja kärkevämpi kuin esimerkiksi täällä Ca-nadassa.
Ottakaamme esimerkiksi .se, mitä.Italian naiset ovat toden­neet,
sillä vaikka Italian tilanne on paljon Canadan olosuhteita huo­nompi,
niin omiin kokemuksiimme verraten siitä näkyy se suuri vaa­ra,
mihin kansaa ja valtiota köyhdyttävä aseistumiskilpaihi meitä vie.
Nabten Maailmankongressia valmistavissa kokouksissaan 1 talian
naiset totesivat, että Italian joissakin maakunnissa on 30—50 prosent­tia
sellaisia asuntoja, jotka ovat kelpaamattomia ^ilhmisasunnoiksi.
Toistakymmentämlljoonäa italialaista on sellaisi.s.sa talqusvaikeuksis-jsa,
että he eK'ät saa läheskään riittävää lääkintäpalvelua. Välttämät­tömien
ruoka-ja vaatetavarain hinnat kohoavat jatkuvasti — jois.sa-kin
tapauksissa ne ovat kohonneet 25 prosentilla kuluneen kahden
vuoden aikana. Kouluissa tarvittaisiin 70,000 luokkahu(metta lisää
-— ja samaan aikaan kuin maas.sa on 100,000 opettajaa työttömänä,
on 2,000,000.sellaista
Muiden inäiden naiset ovat paljastaneet samansuuntaisia olosuh­teita.
Punaisena lankana näiden tutkimuksien tuloksissa on se. että
mitä enemmän ja kauemmin hallitukset ov.at aseistumiskilpalluun
osallistuneet, sitä enemmän oyat kohonneet verot ja hinnat sitä
vaikeammaksi ön tullut tavallisen kans^jn elämä, Sotavarustelu ai­heuttaa
poikkeuksetta kaikissa maissa ruokatavaran kulutuksen %'Uhe-nemisen,
puutteelliset asuntor ja koulusuhteet.
Japani on tästä varoittavana esimerkkinä. 'Noin 7*0 pro.senttia
Japanin budjetista käytettiin viimevuonna sotilaallisiin tarkoituksiin.
Toisella p,uolcn sanotaan, että Japanin yksinäiset'äidit ovat synnyt­täneet^
300,000 lasta, joiden isinä ovat amerikkalaiset sotilaat. Näillä
lapsilla ei ole juuri mitään sosiaalista turvaa Japanissa,
.Nigeriassa kuolee joka toinen lapsi ennen viidettä vuosipiiivään-sä.
Algeriassa on ainoastaan yksi lääkäri 75.000 ihmistä kohti. Tur­kissa
sanotaan kolmanneksen kuolemantapauksista johtuvan siitä, et­tä
iljiniset ovat aliravittuja. Kyprok.sessa asuu 37 prosenttia kailsbta
perheistä yhdessä huoneessa. '
• Nämä ovat seikkoja, joita nai.set ovat paljastaneet Maailman­kongressin
valmistelun .yhteydessii. \ \ e puhuvat korutonta kieltä sii
tä, miksi miljoonaiset naiset kaikkialla maailmassa ovat rauhanpuo­lustajain
eturintamassa.
Suurta mielenkiintoa on herättänyt kaikissa maissa se, mitä Nais­ten
;Maailmankongressi tulee näiden olosuhteiden ja tosiasiain perus­teella
päättämään ja minkälaisia toimintanniötoja .se tulee hyväksy­mään
vallitsevien epäkohtien poistamiseksi ja maailman rauhan tur-vaamiseLsi,
mistä kaikki sosiaaliset parannukset ovat riippuvaisia.
Loaioo. —HOjm Houth VVale-tin
kaivostyöUtUtä cdiisiara fcon-
. fer«iMisJ.ioiis pidettiin tookokauo
iZ pnä Portb<awlisi)a, b)r*äk<yi
yiivoUtuisteUa. ääoteo cnetnmis-töllä
päätoslautelmao. Josta vaa«
diUan: "ViJdeo snarrallab ko­kous
katntttava pikaisesti; Kiinao
Kahsantasavaita k o t s a t t a T a T K :n
Jäsenyyteen Ja nlkomaalalset Joa-kot
poistettava BriUoniästa sekä
Britannian omaksuttava Itsenäi»
nen olkopolitfikka",
Huomaltujen italia­laisten
sähke ,
sir Winstonille
Rooma. — Italian rauhanliikkeen
Johtoon kuuluvat tunnetut peraoo-nallisuudet
ovat lähettäneet «Ir
Winj?tbn Churchillille sähkieen, jossa
esJtfitään Churchillin Ja Attleen lau-sunnoi5.
sa esitettyjen mielipiteitten
pikaista loteultamiBta.
Kätifceessä sanotaan: "Berliinin
rauhan vetoomuksen allekirjoitta*
neiden 17 miljoonan italialaisen
nimessä kansallinen rauhanneu­vosto,
tulustattoaan teidän anta­maanne
iausnnloon, kuten myös­kin
opposition Johtajan mr, .ttt-leen
lausiintoon, pyytää esittää
toivomuksensa, että ehdotus sopia
neuvottelemalla maailman raahaa
vaarantavat erimielisyydet, kaik­kein
ensimmäiseksi lopettaa v i ­hollisuudet
Koreassa, toteutettai­siin
mahdollisimman nopeasti".
Sähkeen allekirjoittajien Joukossa
ovat mm. seuraavat tunnetut henki­löt:
Pietro Nenni, entinen Italian va-
.••apääininisteri; JEmillo Sareni, se-n.
iatLori; Saverio Brlgande,; Rooman
vetoo.Tiusoikeuden ensimmäinen kun-riiapresldenttl;
Andrea Aprile, parla­mentin
Jäsen; Prof. Donini, entinen
lähettiläs Ja Guidotti, korkea-arvoi­nen
Ilmavoimien upseeri.
3'miljoonainen kansa dn taistellut Ranslcan
harjoittamaa sortoa vastaan alittiisesti sen
jälkeen kun ranskalaiset valtasivat maan 1893
Maailman tapahtpmista kerto,
irien uutisten Joukossa ovat kau-i^
isen Indokiinan taisteläista aaa>
pavat tiedot viime aikoina vallan­neet
merkittävän sijan. Näiden i
taistelujen bnlkaa, niiden taustaa
j a merkitystä valaisee I. Podkopa-
Jev seuraavassa kirjoituksessa. Jo­hon
tutustuminen tarjoaa lukijoil­le
tervetullutta lisävalaistusta ou-tisaineistoon,
''
PATIIET LAG — VANIIA.V
KCLTTL' URIN .MAA
Pathet Lao, Jonka nimen ranskalai­set
snrtomaavalciaat muuttivat Laos­iksi
vallattuaan sen viime vuosisadan
lopussa, sijaitsee Indokiinan niemi­maan
keskustassa. Pathet Lao on
vuoristomaa. Korkeat, miltei luokse-pääsemättömät
vucriharjanteet erot­tavat
sen junnanista. Kiinan kan­santasavaltaan
kuuluvasta maakun­nasta.
Vuorijonoa pitkin kulkee myös
idässä Pathet Laon Ja Vietnamin de­mokraattiseen
tasavallan raja, samoin
eteläinen raja Khmerin eli Kambo
dian valtiota vastaan. Lännessä ovat
Pathet Laon naapureina Burma ja
Thaimaa (Siam», Joiden rajat kulke­vat
pitkän matkaa maailman suurim­piin
Jokiin kuuluvaa Mekongia pitkin, • auttoi niitä valtaamaan suuren osan
luksi. Vuonna 1919 nousivat meot,
yiä-Laon vuoristobeimot, taiste­luun
ranskalaista dlrtomaasortoa
vastaan. Toisien maalimansodan
ail<ana Pathet Lao» samoin koin
Vietnamin Ja Kfunerinkin kansat
kävivät aseellista taLstelna uusia
surUjia. japanilaisia miehittäjiä
Ja näiden kanssa yhteistoiminnas-
' sa olleita ransakataisia siirtomaa­herroja
vastaan.
V.\PALSARMEIJA SYNTYY
Lokakuussa 1945, kun Japanin im-periaKstit
cli nujerrettu. Laon kansa,
jota innosti Vietnamin icansan saa­vuttama
menestys riippumattomuus-
•ta.stelussa, kukisti siirtomaasortajien
vallan Ja julisti maansa riippumatto­maksi.
Pathet Laoon muodostettiin
väliaikainen hallitus. Mutta maalis­kuussa
1946 Ranskan imperialistit a-loittivat
Laon kansaa- vastaan raa'an,
epäinhimlll sen sodan, joka on jat­kunut
tähän päivään saakka. He us­koivat
pystyvänsä miehittämään
maan ja palauttamaan sinne entisen
siirtomaasortojärjestelmän. Mutta he
erthtyivät.
Ranskalaisten joukkojen miesvoi­man
Ja aseistuksen suuri ylivoima
Nälkää ja 'liikatuotantoa"
YK:n Ruokatavara- ja maatalousjärjestö on jälleen varoittanut,
että kapitalistisen maailmanosan edessä on entistä vakavampi nälkä­tilanne—
vaikka esinf. Canadassa ja Yhdysvalloissa puhutaan ruoka­tavarain
*;liikatubtannosta'.
•!Mainitun järjestön rajjortissa todetaan. ettJi maataloustuotanto
on vähän lisääntynyt, mutta ei niin paljoa mitä li.sääntyy ihmisten lu-kaniäärä.
Toisin sanoen, maataloustuotannon pienestä numerollises­ta
lisääntymisestä huolimatta nyt tuotetaan vähemmän ruokatavaraa
henkilöä kohti kuin S vuotta aikaisemmin. Tilastojen muodos.sa osoi­tetaan,
että ruokatavaratuotanto on lisääntynyt 'S prosentilla (vaik­ka
teollisuus- ja ruokatavarain tuotannon yleinen lisääntyminen on
noin 2 prosenttia). .Maailman väestö lisääntyy vuosittain 1—2 pro­sentilla,
eli 50,000.000 ihmisellä vuodessa ja siis SO.OOO nälkäisellä
suulla joka päivä.
;Kulnka avuton kapitalistinen järjestelmä on tällaisia kysymyksiä
ratkaisemaan, se näkyy parhaiten ehkii siitä, että tässä njiikiintynees-sä
n^ailmassa ole\-assa Canadassa ollaan huolestuneita siitä mitä teh­dään
ruokatavaratuotannon "ylijäämällä". Juuri äskettäin ilmoitettiin,
että liittohallitus on päättänyt antaa juuston tuottajille hallituksen
apua, jotta tuottajat selviytyisivät myymättä jääneistä juustoyaras-toist^
n ilman hintojen laskua. Käytönnöllisesti katsoen liittohallitus
ostaa 5,500,000 paunaa juustoa, mitä ei ole saatu myydyksi, ja maksaa
siitä juustomeijereille 30 senttiä paunalta, mikä toimenpide -vakaut-taa"^'
uuston hinnan toistaiseksi 28—29 sentin ta.solla paunalta, Ca­nadan
viljaelevaattomit ovat täynnä ensiluokkaisen h>'vää vehnää;
CBC:n vapaa käyttö
tulevassa liitto-vaalitaistelussa
Ottawa, — CBC:n johtokunta on
julkaissut määräykset niistä ehdoista,
jotka ovat edellytyksenä CBC:n ra­dion
vapaaseen käyttöön tulevien llitr
tovaallen yhteydessä. Näiden mää­räysten
mukaan saavat ne kansalliset
puolueet, Jotka nimittävät vähintään
66 ehdokasta vähintään, kolmessa eri
maakunnassa, käyttää CBC:n verkos­toa
vapaasti vaalitaistelun yhteydessä.
Määräykset edellyttävät, °että sellai­setkin
puolUect, joilta ei ole ollut edus­tajia
alahuoneessa, saavat käytettä­väkseen
vissin rhäärän radioaikaa. Jos
ne täyttävät edellämainitun 66 ehdok­kaan
ehdon. Johtokunta on sitä miel­tä,
että on mahdoton täsmälleen mää­ritellä
mikä muodostaa kansallisen
poliittisen puolueen, mutta on esittä­nyt
siinä suhteessa seuraavat ehdot:
1. Että sen ohjelma käsittää laa­jalti
kansallisia kysymyksiä.
2. Että sillä on tunnustettu johtaja.
3. Että sillä on maanlaajuinen Jär­jestö,
seurauksena kansallisesta kon­ferenssista
tai konventionlsta.
4. Että se nimittää vähintään kol­messa
maakunnassa vähintään 66 eh­dokasta
vaaleihin.
5. Sellaiset puolueet, jotka eivät ole
olleet edustettuina alahuoneessa saa­vat
vapaata radioaikaa. Jos ne täyt­tävät
edellämainitut ehdot.
Johtokunta on myöskin määrännyt
näiden radiolaajallusten järjestämi­seen
nähden, että vaalitaistelu katso­taan
alkavan sinä päivänä, jolloin
parlamentti hajoitetaan. tai Jos vaali­päivä
ilmoitetaan ennen hajolttamis-tn.
Johtokuiman määräämänä päivä­nä,
mutta ei missään tapauksessa ha-jqituspäivää
myöhemmin.
Edellisissä liittovaltion vaaleissa an­toi
CBC maksutta puolueille yhteensä
18 tuntia laajallusalkaa. joka jaettiin
eri puolueiden kesken. Eri puolueita
kehoitetaan sopimaan keskenääti
myönnetyn maksuttoman laajallus-ajan
jakamisesta.
Jota veslrunsautensa tähden cn sa­nottu
"vetten valtiaaksi'.
Pathet Laon pinta-ala on 220,003
neliökilm., väkiluku noin 3 miljoonaa.
Väesön pääryhmän muodostavat laot,
ja tämä ryhmä jakaantuu kolmeen
kansallisuuteen nimeltään lu, luon Ja
tai. Niillä on yhteinen kieli. Laot
asustavat enimmäkseen Ylä- Ja A l a -
Laen vuoritasangdllla. Vuoristossa
elävät kha- ja meo-heimot. Kaikkia
näitä kansallisia ryhmiä yhdistävät
toisiinsa lujat ystävyydensiteet.
Väestön valtava enemmistö asuu
kylissä ja viljelee riisiä, Joka on maan
tärkein maatalouskas/i, sekä puuvil­laa.
suuria kaupunkeja ei Pathet Laossa
ole. Pääkaupungissa Vien Tianissa
on vain 20,000 asukasta. Kaupunki on
perustettu vuonna 574 ja siellä on säi­lynyt
paljon ihania rakennustaiteeUi-sla
muistomerkkejä. Erikoisen suu­renmoinen
on vuonna 1612 rakennet­tu
Vat P u Keon valtava pagodi. Lao-jen
vanhan rikkaan kulttuurin muis­tomerkkejä
ovat myös Luang Pra-bangln
kuninkaanhovin mahtavat
pagodit. Luang Brabangista . tuli
Pathet Laon pääkaupunki 13 vuosi­sadalla.
Tällä vuosisadalla maa eli
kukoistiiskauttaan yhtenä kaakkols-
Aasian sivistyskeskuksena. Laon kan­san
korkeasta kulttuurista on olemas­sa
myös kirjallisuuden muistomerkke­jä.
SIIRTOMAAORJUUS
Vallattuaan Pathet Laon'vuonna
1893 ranskalaiset siirtomaa valtiaat
pystyttivät maahan armottoman sor­to-
ja riistojärjestelmän. Väestö jäi
vaille kaikkia poliittisia oikeuksia.
Ranskalainen hallinto" yritti kylvää
eripuraisuutta Patiiet Laon eri kan­sallisuuksien
välille. Kolme valloi­tettua
maata — Vietnam, Pathet Lao
ja Klimer — joille annettiin yhtei­seksi
nimeksi Ranskan Indokiina, a-listett.
ln siirtomaaliallintoon. Jonka
tarkoituksena oli ehkäistä Laon kan­san
yhtyminen naapurimaiden kanso­jen
kanssa taisteluun vieraita Valloit­tajia
vastaan.
Siirtohiaavaltiaat pitivät kansalli­sen
kulttumin hävittämistä tärkeänä
keinona herruutensa säilyttämiseksi.
Pathet Laossa oli vain muutamia a l -
keiskouluJ.T, kaffikiaan kolmea tuhatta
lasta varten ja yksi keskikoulu 150
oppilaalle. 95 prosenttia väestöstä oli
lukutaidotonta.
. Pathet Laon kansa ei kuiten-kaan
koskaan pitänyt itseään voi­tettuna.
Vuonna 1901 puhkesi
vieraita orjuuttajia vastaan kapi­na.
Vuonna 1911 alkoi Ala-Laossa
vapausliike, joka kehittyi 25 vuot­ta
kestäneeksi aseelliseksi taiste-
Pathet Laon alueesta, mutta kansa ei
alistunut. Alkoi sissisota. Jossa sissi-osastot
antoivat miehittäjille raskaita
iskuja ja vapauttivat laajoja alueita.
Vähitellen alettiin vapautetuilla alu­eilla
muodostaa sissiosastoista sään­nöllistä
kansanvapautusarmeijaa.
Tämän vuoden alussa tämän ar­meijan
hallussa oli jo kolmasosa
koko Pathet Laon alueesta, pääa­siallisesti
maan pohjois- j a luoteis­osissa.
Vietnamin tietotoimiston
välittämien tietojen mukaan Pat­het
Laon kansanvapautusarmeijail-la
on hyvä aseistus, osaksi sota-saaliina
saatp, osaksi taas vapan-tetuilla
alueilla sijaitsevissa asepa-joisaa
valmistettii. 'Armeija svor
rittaa suuria ~ oman ylijohtonsa
suunnittelemia sotaliikkeitä,
Pathet Laon kansanvapautusarniei-jan
muodostamiselle oU välttämättö­mänä
edellytyksenä maan poliittisten
voimien vapauttaminen. : Elokuussa
, 1950 Pathet Laon vapautetulla alu­eella
kutsuttiin koclle KansaUisko-kous
ja muodostettiin kansan vasta­rintaliikkeen
kansallinen hallitus se­kä
paikalliset kansanvallan elimet.
Samalla muodostettiin myös Pathet
Laon kansallinen yhteisrintama, jo­hon
yhtyivät maan demokraattiset
voimat: edistykselliset poliittiset puo­lueet,
ammattiliitot, nuoriso-, nais- ja
muut yhteiskunnalliset järjestöt.
Kansalliseen yhteisrintamaan kuuluu
työlä-siä, talonpoikia, edistyksellistä
sivistyneistöä ja imgerlalisminvastai-sla
aineksia pikku- j a keskivarakkaan
porvariston keskuudesta.
Indokiinan kaikkien kansojen va­paustaistelulle
tavattoman merkityk­sellinen
tapahtuma oli Vietnamin,
Pathet Laon Khmerin yhdistyneen
kansallisen rintaman perustaminen
maaliskuussa 1951. Sen perustamis­kirjoissa
määritellään kansallisen
rintaman perustehtäväksi näiden kol­men
kansan ponnistusten yhdistämi­nen
taistelussa ranskalaisia miehittä­jiä
vastaan. Vietnamin kansan ä sr
kettäin thaänsa pohjoisosissa saavut­tamat
voitot samoin kuin Pathet
Laon känsanvapautuaärmeijan me­nestykselliset
taistelutoimet ovat sel­vänä
osoituksena Indokiinan kanso­jen
kasvavasta voimasta.
Imperialistien propagandassa
pyritään kuvaamaan Pathet Laon
kansanvapautusarmeljan voitot
jonakin yllätyksenä, ikäänkuin In­dokiinan
tässä osassa olisi tähän
Canadan rauhanneuvosto
kelioittaa pääministeriä
tubemaan Churchillia
Toronto. — Canadan raoban-neorosto
on läbeitänyt päaminis^
teri St. Laurentille Xontposeen
seuraavan sähkeen:
"Comntonirealtblo ministerien
konferenssi antaa mainion tilai-
Kouden maailman ranbanpyrki
myksen edistämiselle. Täällä kan­natetaan
Churchillin suosittele­maa
pikaista lännen j a i d än neu­vottelua
ja halutaan sopimusta
eikä ultimaattumeja Kimassa".
dassaiS,^
ei ole vielä
:ii miehittäniä maa
VirkaUijain liitto tuomitsee Britannian
yii^kailijoita vastaan kohdistetut toimenpiteet
Lontoo, — Kaksi viikkoa sitten
Prestatynissa pidetty Civic Service
Clerical Association konferenssi j u ­listi
vastustavansa heihin kohdis­tettuja
USA:n p>oliisimenetelmiä.
Kcnferenssi hyväksyi päätöslausel­man,
jossa ilmaistiin suuri huolestu­neisuus
sen johdosta, että brittiläiset
siviilivirluilijat ovat joutuneet tut­kittavaksi
ja kuulusteltaviksi Bri­tanniassa
olevilla XJSA:n tukiasemil-
F,-;ittäessään päätöslausehnan T. H .
Wells sanoi: "Me emme ole vielä
miehitetyssä maassa. Me emme ole
vielä kukistettu kansa ja me emme
tule kär.^imään sellaista menettelyä
kenenkään taholta, emme amerikka­laistenkaan.
Senaattori McCarthyn
pitkä l ' i s i kurottautuu tänne yli At-lantm".
Edustajat vaativat kaikkein
jjTkemplä toimenpiteitä USA:n toi­menpiteiden
torjumiseksi Ja kannatti
lähestystön ähettämistä pääministe­ri
Churchillin puheille mahdollisim­man,
pikaisesti keskustelemaan täs­tä
kysymyksestä.
Ranskan rauhanliike
vaatii sopimusta,
vaikka osittaistakin
Pariisi. — Toukokuun 16 ja 17 pnä
pidettiin täällä Ranskan rauhanliik­keen
kansallisen neuvoston kotjjus,
jossa hyväksyttiin päätöslauseLmä,
missä vaaditaan joko täydellistä tai
osittaista sopiinusta kansanväMsen
Jännityksen lieventämiseksi.
Päätöslauselmassa . sanotaan:
"Kansallinen rauhanneuvosto kehoit-taa
Ranskan kansaa tukemaan^ jo­kaista
pyrkimystä, toimenpidettä ja
aloitetta, joiden tarkoituksena on
johtaa sopimukseen, täydelliseen tai
osittaiseen, mikä helpottaisi kansain­välistä
jäimitystä".
saakka ollut "raohaUista**. Kui­tenkin
on syytä korostaa, e t t ä Pat­het
Laon kansanyapautu-sarmeija
on viime vuosien kuluessa vapaut­tanut
ranskalaisten maaliantun-keutujain
vallasta kolmannen osan
maan koko alueesta! Vapautetul­la
alueella on miljoona asulcasta.
Ja tämä väestö toimittaa armeijal­le
aseita, ampumatarvikkeita j a e-lintarvilikeita.
HYÖKKÄYS EI ALKANUT
VIETNAMISTA
Tappion kärsineet ranskalaiset
miehittäjät yrittävät kieltää koko
seu tosiasian, että on olemassa
Pathet Laon kansanvapauhisar-meija,
joka antaa heille raskaita
iskuja. Miksi he yrittävät sen
kieltää? Julistaakseen hyökkää­jäksi
Vietftamin demokraattisen
tasavallan joukot j a syyttääkseen
t ä t ä tasavaltaa hyökkäyksestä! Tä­mä
halpamainen temppu paljastaa
imperialistien voimattoman raivon
sen tosiasian edessä, että on ole­massa
Vietnamin, Pathet Laon ja
Khmerin yhtynyt kansallinen rin­tama
ja e t t ä kokin näistä maista
käy menestykseiiislä taistelua kan-saliisen
riippumattomuutensa puo­lustamiseksi.
Lehtitiedot ovat kertoneet Pathet
Laon kansanvapautusarmeijaa päät­tävästä
hyökkäyksestä maan pchjois-osissa.
Sen valmistelu tapahtui mie­hittäjistä;
vapautetuilla alueilla. Yksi
näistä alueista sijaitsee lähellä Sam
Nean maakuntaa, kaksi muuta Luang
Prabangin pohjois- jä koillispuolella.
Ensimmäinen isku annettiin miehi­tysjoukoille
huhtikuun. 13 päivänä
Sam Neassa, joka on Pathet Laon
viidenneksi suurin kaupunki. Edetes­sään
Xieng Khouangin kaupunkia
kohden Pathet Laon joukct vapautti­vat
ihuhtikuun 17 päivänä Nong He-tin
tukikohdan ja 19 päivänä Xieng
Khouangin marssittuaan 6 päivässä
200 kilometriä. Huhtikuun 13 päivä­nä
vallattiin Ban Banin kaupunki.
Sam Nean maakunta oli silloin koko­naan
vapautettu. Hyökkäystä kehit-
'täessään kansanvapautusarmeljan
itäinen • sivusta eteni aivan lähelle
Jarresin. tasankoa, ranskalaisten
joukkojen keski tyspaikkaa Pathet
Laessa, ja piirittivät sen kokonaan.
Myös Laon joukkojen pohjoinen ja
koillinen sivusta kehittivät menestyk­sellä
edelleen hyökkäystä. Huhtikuun
25 päivänä Reuterin tietotoimisto i l ­moitti,
että taolaiset joukot "uhkaa­vat
vakavasti tärkeimpiä kaupunke­ja.
Uhan alaisiksi evät joutuneet
Laosin pääkaupunki Vien Tiang ja
kuninkaan elinpaikka Luang Pra-bang."
Hiihtikuun viimeisenä päivi­nä
kansanVapautusarmeija saavutti
uusia voittoja. France Pressen tieto­toimiston
mukaan se: valtasi huhti­kuun
28 päivänä Pak Senin tukikoh­dan
Nam Suongin joen varrella 60
kilometriä Luang Prabangista pKJhjpi-seen.
Huhtikuun 29 päivänä kansan-vapautusarmeijan
joukko-osastot oli-
Ottava. Yhdysvaltain kapitalis.
tit omistivat viime vuoden lopuUa
52 prosenttia Canadan petrooliteol.
lisuudesta. todetaan täällä julkais-tuissa
Canadan tilöstollisen toimis-ton
keräämlssä teidoissa.
Yhdysvaltalaisten sijoittajien tä­hän
maahan tekemät sijoitukset qll-vat
viime vuoden lopulla uudessa'
ennätysmäärässä, Luikkiaan noia
8,000 miljoonaa dollaria j a rajanta­kaisten
rahamiesten ilmoitetaan kon-trolloipeen
kaikkiaan 2.821 canada-laista
yhtiötä.
Viime vuoden aikana ihnoitetaan
maahan virraneen kaikkiaan noin f
332 miljoonaa dollaria ulkomaalaisia
pääo.mla, josta noin 9/10 oli yhdys-valtalaisten
pääomia.
Viime vuosikymmenien aikana on
yleisenä virtaiikisena ulkomaalaisten
pääomien tänne sijoittamiseen näh­den
olliit se, että brittiläisten raha­miesten
sijoitukset Canadaan ovat '
vähentyneet j a yhdysvaltalaisten si-joituluet
ovat samaan aikaan lisään­tyneet
paljon suiu-emmassa määrin'
kuin brittiläiset sijoitukset ovat yä-'
hentyneet.
Canadan ja canadalaisten varat
ja sijoitukset ulkomailla ovat sitten
vuoden 1939 kohonneet 1,900 miljoo- -•!
nasta dollarista 6,400 miljoonaan '
dollariin, sanotaan tilastollisen toi­miston
tiedoissa.
SITÄ
— JA —
O L I U T E L I A S
Mies ja vaimo istuivat aamiäispöy-dässä
ja vaimo yritti aikaansaada •
keskustelua, mutta mies vain murah­teli
lyhyesti sanomalehtensä takaa '
Lopulta vaimo sanoi:
'Ihmiset kertovat, että olet jo kak­si
kuukautta kasvattanut viiksiä. Oli­sipa
hauska nähdä minkälaiselta nyt:
näytät."
OSASI VASTATA
Pikku poika meni kauppaan Ja sa­noi:
— Pität taata hevotelle päittet, kun
itä lähtee markkinoille.
— Yksinkö isä menee? kysyi kaup­pias.
— E i , hevonen menee kant.
— Et ehkä saa päitsiä, kun noin'
viisastelet.
— E n minä niitä talttekaan, hevo­nen
ne talvittee.
iijsy]
liSAI
-:!Jör2ementx
rjosDistelujej
'isääa kestJ
heidän päi
pääsevät i
Tj^nä pide
l^meiUe on.
^eKäkaikkier
i asin silmin r
toimii 1
fie,
[ säin vaalien
kesi
dista) se
joka osoi
että todellis
f.^utta löyti
en riveist
neropat
lu. HanseU: "1
ministerin
ljuaunasta sa
jotakin, :
pitää . j
Asiaa
[kuitenkaan pi<
Minä
toiraenpitek
.voidaan ryhtyi
siitä, mii
uttomaksi liiJi
1 mielessäni o
vyö, m
ylhäällä",
konnioitetta
Hansen: Kun
Janukset saatts
vyön ostaja
iäuppaan •.. ;
oli leiinattu
i".Hänc
sitä ja havaite
ituxsi todellista
ajatteli että s»
ja osti sen. Mi
V) se ensim
sitoessaan, n
se meni poij
tiudeleen hän 1
mitään lehm
paperia. Ny
jiinisterille. Häi
läynämättä sitä,
jossain määrin
Vanhuudeneläkeläisiä
viime joulukuussa
768,254 henkilöä
Ottawa. — Viime vuoden lopulla oli
Canadassa kaikkiaan 768,254 henki­löä.
Jotka saivat vanhuudeneläkyttä.
Alle 70-vuotialden työkyvyttömyyse­läkettä
maksettiin kaikkiaan 680,579
henkilölle.
Varsinaisen vanliimdeneläkkeen
saajista Qli 253.188 henkUöä eU yli
37 p.-^osenttia Ontarion maakimnas-sa.
Tim voin kertoa
Sfei asiasta. Herra
1 ia t>'ön osti, men,
I au luo Ja sanoi:.'
adelliseksi lehmä
Ijljappias katseli' s
huono juttu". T u
hän huomasi,
samanlaisia v
"Sm toivon, että
kysymykseer
asemassa
myyjä tällaise
Toiseksi, minkäl;
pitäisi henkilö
iThtyä? 'MINÄ ]
mrasTEBi p
PÄÄTÄ".
— Vuonna 1951 ilmoitettiin Cana­dassa
kadonneiksi 12,143 henkilöä,
joista vuoden loppuim mennessä löy­dettiin
11,811.
vat 40 kmn päässä kuninkaan olinpai­kasta
ja pääsivät toukokiiun alkupäi­vinä
aivan sen läheisyyteen.
PÄIVÄN PAKINA
Canadalainen Don Quixote
Canadan hyvät kala- j'a hcdelmätuotteet .seisovat varastoissa vain sen
vuoksi kun ei muka ole markkinoita.
Samanlainen tilanne vallitsee rajan elelapiiolella. Yhdysvaltain
hallituksen käsis.sä .sanotaan nyt olevan noin 3,000,000,000 dollarin
arvosta sellaista ruokatavaraa, jota ei ole '-markkinapuutteen" vuoksi
saatu myydyksi ja ruokatavan •ylijäämän"" odotetaan nousevan siellä
5,000,000,000 dollarin arvoon tämän vuoden loppuun mennessä:
ja kuitenkin suuri o.sa ihmiskunta elää jatkuvassa nälässä!.
Se ettei Canadan ja Yhdysvaltain •ylijäämätuolteita"" saada
Tinaailman markkinoille, johtuu luonnollisesti nykyisestä kylmän ja
kuuman sodan ohjelmasta, ionka tilalle olisi välttämättä, niin Canadan
kuin muidenkin maiden etujen uioksi saatava rauhanomainen oh­jelma,
jonka peru.steella voitaisiin käydä kauppaa kaikkien maiden
kesken.
Nälkätilannetta pahentaa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön
selostuksen mukaan se kun ei ole visseissä niaissa_suoritettu tarpeel­lista
maareformia ja huolehdittu maanviljelijäväestön eduista. Kii-nas.<
a suoritettiin maareformi ja järjestettiin maanviljely kannatta­valle
lahjalle. Siellä on varsinaisesta nälkiintymisestä selviydytty.
Mutta erinäisi.s.sä siirto- ja polisiirtomaissa leimataan ^kommunis­miksi""
kansan itsenäisyystaistelut, joiden onnistumisesta riippuu
myös tarkotustaan vastaavat maa- ja muut reformit. Mutta olemme­ko
me kansakimtana auttaneet näiden reformien toteuttamista — vai
olemmeko liittyneet niihin, jotka ovat niitä vastustaneet esim. \ iet
Xaniissa, Indoneesiassa, Koreassa jne.'
Meidän ulkoministerimme Mitoe
Pearson on samallainen surullisen
hahmon ritari kuin kirjailija Cer-vantesin
luomus, Don Quixote, joka
näki ritarillisuuden innostuksessaan
tuulimyllytkin jättiläisinä ja lähti
taisteluun niitä vastaan. Samaan
tapaan on meidän ulkoministerimme
nähnyt pöpöjä siellä missä niitä ei
ole. Vaikka se ei ole oikeastaan, mi-
*^.tään outoa kapitalistisiin politikoit^
sijoihin nähden koska heidän tapoi­hinsa
kuuluu kääntää kaikki tosia­siat
päälaelleen, aivan päinvastaisik­si
kuin ne todellisuudessa ovat. Siten
menetellen voi kehitellä vaikka min- j
kalaisia olkiukkoja j a vaikka minkä­laisiin
tarkoituksiin tahansa.
Nämä ajatukset tulivat mieleemme
irain luimme selostuksen siitä Ul­koministerimme
puheesta, jonka h än
oli pitänyt viime maanantaina To­rontossa,
Canadan kansainvälisen
kauppanäyttelyn avajaisissa. Hän
puhui muuten oikeasta asiasta ja
suurin piirtein oikealla tavalla, n i -
mittäi.i esteiden iwistamisesta Kan­sainvälisen
kaupan tieltä. Mutta
h ä n ei malttanut siinä yhteydessä ol­la
kehiitiimattä eräänlaista olkiuk-koa
tai tuulimyllyä, jota vastaan p i ­täisi
taistella ulkomaankaupan ke­hittämisen
alalla. Hän nimittäin
vältti, että kjjmmunlstit pyrkivät
jakamaan maaihnan kaupan eri etu­piireihin
ja sanoi samalla, että se
pyrkimys saattaa olla "heidän vii­meisin
salainen aseensa. Se saattaa
olla heidän taloudellinen atomipom-
[ mlnsa", sanot ulkoministeri- "Hlten
kehittämäänsä "taloudellista atomi­pommia"
'heiluttaen hän suuntasi
sanansa erikoisesti Yhdysvallan hal­litukselle,
rukoillen sitä luopun aan
siitä suojelustulli-kauppapolitiika.sta
mitä Yhdysvalloissa on noudatettu
pitkät ajat ja mikä merkitsee käy­tännöllisesti
puhuen sitä, että j ä n -
kit ovat haluk'kaat myymään tuot­teitaan
ulkomaille, mutta eivät ha­lua
Cctaa ulkomailta, Canada .mu­kaan
luettuna, mitään muuta kuin
sellaisia tavaroita mitä Yhdysvallois­sa
ei ole, toisin sanoen etupäässä
raaka-aineita.
E>on Mike tietää varsin hyvin, että
sosialismin tiellä olevat maat halua­vat
saada kaupan suhteen yhden
ainoan maailman sen ;'sijaan, että
maailman kauppa on nykyään ja­kaantunut
kahteen leiriin, kapitalis­tiseen
ja sosialistiseen leiriin. Hänen
on turhaa syyttää siitä "kommunis­teja"
sillä kaik<ki vähänkin asioita
tuntevat ihmiset tietävät, että.asiat
ovat kehittyneet tähän pisteeseen
juuri sen Yhdysvaltain sota- ja u l ­kopolitiikan
johdosta mitä meidän­kin
ulkoministerimme on mahdolli­simman
uskollisesti noudattanut.
Mikäli ^ tämänlainen kapitalistista
maailmaa uhkaava "taloudellinen
atomipommi" on kysymyksessä on
senkin kehittänyt Yhdysvaltain im­perialismi,
mutta ero tuntuu olevan
siinä, että tällä atomipommilla uha­taan
myöskin kupltalistisen maail­man
maita, Canadan mukaan luet­tuna.
Me muistamme miten Ybysvallat
ovat kaikin mahdollisin keinoin yrit­täneet
saada Neuvostoliiton, Kiinan
ja muut sosialismin tiellä olevat
maat kauppasartoon. Se on uhaiuiut
lopettaa sota-avun antamisen niille
maille, jotka harjoittajat kauppaa
esimerkiksi Kiinan kanssa. Koska
Ceylon cstaa Kiinasta riisiä ja myy
sinne kumia, on se Joutunut Yhdys­valtain
imperialismin mustalle lis­talle,
mainitaksemme vain yhden
esimerkin. Meille suomalaisille ori
varsin tuoreessa muistissa "Viiman
juttu". Tämä suomalainen laiva oli
rohjennut ottaa Romaniasta öljy-lastin
Kiinan. Mutta Eisenhovverin
hallituiiien mielestä. sitä ei olisi saa­nut
tehdä ja siitä syystä ryhdyttiin
kaikin mahdollisin keinoin ehkäise­mään
sen perille saapumista. Kai­kenlaatuisten
uhkausten tuloksena
oli, että Viiman lasti myytiin ennen
sen perille saapumista, todennäköi­sesti
yhdysvaltalaisille.
On siis turhaa parranpärinää, ktm
Eton Mike yrittää syyttää "konamu-nisteja"
. siitä mitä Yhdysvaltain
hallitus tekee. Varsinkin kun kaikki
tietävät sosialismin tiellä olevien
maiden olevan varsin halukkaita
kaupankäyntiin kapitalististen :nai-den
kanssa. Mutta nämä maat halua­vat
käydä kauppaa tasavertaisuuden
pohjalla, eikä sellaisen yksipuolisuu­den
perusteella kuin Yhdysvallat, jo­ka
haluaa ainoastaan myydä ja r a ­joittaa
ostoksensa raaka-aineisiin,
mikäli niitä tarvitaan. Sosialismin
tiellä olerten maiden kauppapolitiik-t
u perustuu siihen, että myyjämaa
cstaa suunnilleen samanverran siitä
maasta mihin myynnit on tehty.
Tämänlainen tasapuolisuus kansain­välisessä
kaupassa on jokaiselle ytitä
edulUnen. eikä saata toista maata
sellaiseen vaikeaan asemaan, jossa
esimei^iksi Canada on ollut pitkät
ajat Yhdysvaltain kanssa käytyyn
kauppaan nähden. Kaikkihan tietä­vät,
että Canada oh ostanut paljon
enemmän arvosta Yhdysvalloista
kuin mitä-se on myynyt sinne. K a i -
l ' jn lisäksi on Canada myynyt "VTi-dysvaltoihin
etupäässä puolivaknis-teita
ja raaka-aineita ja ostanut siel­tä
etupäässä valmiita tehdastuottei-ta.
F.=. ole siten kumma, että Canadan
ulkomaankauppa on esimerkiksi tä­mänkin
vuoden aikana ollut tuonti-yoittoinen,
mikä merkitsee tappiota
tämän maan taloudelliselle elämälle.
Jos meidän ulkoministerimme olisi
ollut totuuden Ja tosiasioiden mukai­nen
niin olisi h ä n julistanut maini­tussa
puheessaan, että Yhdysvaltain
imperialismi cn se maa mikä käyt-telee
sitä "taloudellista atomipom­mia"
minLu h ä n väitti olevan "kom­munisteilla".
Wall Streetin miehillä
on kaksitahoinen tarkoitus harjoit­taessaan
nykyistä kauppapolitiik­kaansa.
Yhtäällä sillä on tarkoitus
saada sosialismin tiellä olevat maat
kauppasaartoon, voidakseen siten
vaikeuttaa sosialismin rakennustyön
edistymistä Ja puolustusvalmiutta
sitä hyökkäystä vastaan, mitä Yh­dysvaltain
imperialismin johdolla Ja
Atlantin hyöfckäysUiton avulla val­mistellaan
sosialistista maailmaa
vastaan. Toisaalla on sen tarkoituk­sena
lujittaa Yhdysvaltain imperia­lismin
asemaa maailman markki­noilla
sUnä määrin, että se pääsisi
kukoksi tunkiolle. ,
Mutta Britaimia. Ranska, Cana­da,
Saksa j a lukuisat muut maat ei­vät
voi alistua n i i n täydellisesti Wall
Streetin käskyihin kuin fcaikkiaval­tiaan
dollarin taholta toivotaan, sil­lä
se merkitsisi niille taloudellista
itsemurhaa. Siitä syystä näissä mais­sa
. ka pinoidan ja tämä kapiru)inti
muodostuu päivä päivältä entistä voi­makkaammaksi.
Vaikka Don Mike
teki sen varsin kaunisti, oli liänen- ,
k i n puheensa mertitinä moisesta ka-pinoimlsesta.
— K a l l e Terä.
Haluamme 1
rijoukolle, jotl
uudessa kodisj
käyntinsä mui
Kaunis kiitä
nille siitä kaui
Kiitos niille
eivät voineet s
SI
523 Evans Avei
S
I
i i
•
PARHA
Helmi
heidän !
^yy^ ja Frank
^ ja Harry I
^ren, Martha ja
«»rtha ja Tobi ]
^nald, Hazel ja
«ilrtey, Ida ja Hi
forse Haapala
f«ie ja Johnny!
f«> ja Walter M
(«^ ja George i
?*°«>na ja Kalev
]«fflo Kaksonen
^ Luoma
ja Wilfred
ja mrs. WillL
l^: Hamälämen
Eino Hm
rfWm. Klnnune
^ Helin
^foder TowiishI