Vapaus, June 14, 1921

              V A P A U S itiä?»
Canadan suomalaisen ^ työväestön | j . ^ - ^ • kirjotuk«es«aan i riistäm eivät auinkaan ole olleet käyt
ÄXäfjL^!-n,araha.iate^ tämättä sitä hyväkseen. Päinvastoin
•lauantai. ,iti merkitsee mielihyvällä, että neljäs
H. PURO, J. W. S U I P . i satoista Yhdysvaltain pääteollisuu-
VastBBva toimittaja. Toimitussihteeri dessa on palkkoja alennettu fauomat-
: : r = 7 = -= tavasti, juuri ilman mitään rettelöi-
VAPAUS }tä työläisten taholta. Palkkojen a-
(Liberty) ; jlennus tehden 20—30 prosenttia ja
niiuttana kapitaliitien «otöJlisempiisyyden välttlmättömyyden
!aifca> on nyt tullut. Ja työläisten vallankumoBkseliisten ja poliittisten j hän siinä kovin pitkälle tarvinnut's
järjfestöjen kesken. He näkevät ettälmennäkään. Xeuvosto-Venäjän Bnot-ls
työväen Iruvettiin tätä asiaa totkimaaa. Eikä» i s
ers in Cariadar Published in Sud
bury, Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
The only organ of Pinnish Work-' joisakin tapauksissa vieläkin enempi
nyt niiiT tuntuvaa jälkeä työläisten
maksukoteloissa, ovat työläisten nyl-kyrit
pidentäneet työpäivää kahdek­sasta
tunnista yheksään ja kymme^
neejÄi tuntiin. ;
Advertising rates 50c per cql.
inch. Minimum charge for singie
insertion 75c. Discount-on standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
iinnisb People in Canada.
V Ito palstatuumalta.
—- Aiin hinta kertailmotuksesta 7Sc.
—Kuolemanilmotnkset $2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi).
Kihlaus^ ja aviol. ilmot alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
12.00 kerta. — Avioeroilm. |2.00
Icerta (2 kertaa f8.00..... Syntymä*
'flm. $2.00 kerta. ~ Halutaan tieto-i
a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
oertaa $2.00) »-Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulep
tahan seurata mukana.,
TILAUSHINNAT:
-Canadaari yksi vk. 14.00, puoli
v L $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi
Mi, 75c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.60, puoli vk. $3.00 j a kolme
Hk, $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tnllä lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on
Libetty Building, Lonie St, Puhe-
Iin 1088. , '
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos, ette milloin tahansa saa, vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakäa
uudelleen liikkeenhoitajan
l^rsoonallisella "nimeliä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered at the Po^t Office De-prtmen^
pttawa, aa eecond das»
«natter. •
f doisdelHsten taistelU'
jeii saavutusten epä-määräis^
s
r
^ Eräs porssilehti julkaisee seuraa­van
uutisen:
^ «Tiedonannot Garystä, Indianas'»
ta, kertovat, että tuossa teräskaupun
idssa, joka on ahtaan ajan ahdista-ma,
ovat työläiset hyväksyneet. 20'
' prosentin palkkojen alennuksen il­man
pienintäkään nurinaa. Tyoläi-,
. set, jotka terässodan aikana 1919 tai?
telivat ankaraa taistelua, olivat' her­vottomia
heidän paasinsa ilmottaes-aa
että heidän makäukotelonsa' t u -
lee sisältämään viidettä-osaa vähem­pi
toukokuun 16 p. kuin ennen.
«Miehet jotka olivat työskennelleet
4 päivää viikossa monen kuukauden
sjao, näkivät palkanalennuksessa va
^naisen työn j a niinmtiodoin suurem
n a t anstomBhdollisuudet.
I , «Niinpä erSs heistä lausui: «Me
saimmft ennen työskennellä mahdol­lisesti
kaksi päivää viikossa 6 dolla­rin
päiväpalkalla, Joten me saimme
412 laqantaina., Miksi emme siis
tySskentelisi kuusi päivää $4.8g,j'o-
Nämä tiedot eivät ole suinkaan kun
niaksi työläianlle. Päinvastoin ovat
omiaan osottamaan kuinka heikko
työläisten .vastustuskyky vielä on.
Ja kuinkapa muuten voisi ollakaah
kun työläiset ovat vielä niin hajanai­sesti
ja heikosti järjestyneet, kuin ne
ovat Amerikan mantereella, sekä kun
heiltä sen lisäksi puuttuu järjestymi
seenkin tärkein, nimittäin —• luokka'
tietoisuus. Näin ollen heidän vanhoil
listen ^'ohtajainsa opetuksilla, että
nyt on muka oikeutettuakin että työn
antajat laskevat palkkoja j a että
työläisten on myönnyttävä palkkojen
alennuksiin, jos vein ne tehdään,
«kohtuuden rajoissa». Ja näyttää.'
pä, että tunnettu venäläinen talous^
tieteilijä A. Bogdanoff on oikeassa,
lausuessaan, että «niitä parannuksia
työsuhteissa, joita ammattiyhdistys­ten
taloudellisten taistelujen kautta
saavutetaan^ ei voi pitää pysyväisi­nä:-
kapitalistit, odottaen heille otol­lisemman
ajan tuloa, jolloin työ­markkinoilla
työläisten kasien kysyn
tä on vähäinen ja tarjonta päinvas­toin
suuri, uudestaan alentavat
palkkoja, pidentävät työpäivää jne.;
työläisten täytyy silloin, joko taipua
taikka ryhtyä uuteen taisteluun a i
kana, jolloin olosuhteet ovat heille
mitä epäedullfsimmot, jolloin taiste
Itin ehdot ovat heille mitä raskaim'
mat».
Mailniansodan aikana, jolloin suu
ret määrät kyvykästä työvoimoa kai.
kisto teollisuusmaista vietiin rinta-mille
ja jolloin jättiläissota nieli TO^
jattomat määrät kaikenlaista tava
raa, laajentaen siten suunnattomasti
tavarain tuotantoa kaikissa maissa^
oli työläisillä edullinen aikä taloudet
listen järjestöjensä kautto taistella
itselleen parannuksia työoloissa, ko­hottaa
palkkojaaiv ja lyhentää työ­päiväänsä
koska silloin oli työvoi-'
main kysyntä suuri ja sen tarjoilu
pienempää. Mutta kun sota lakka
si nielemästä jättiläismäisen teolli
suusmasiinan suunattomia tavarapal
jouksiaja kun vielä • vararikkoiseii
Europan ostokyky kuivui olematto-miinv
kasaantuivat suunnattomat ter
varamakasiinit pian täpö'täyteen ta-varoita.
Ja, näin .ollen muuttuivat
suhteet tuotannossa. Sen sijaan et­tä
työläiset olivat olleet sodan aikana
edullisella puolella, ovat työnantajat
nyt monin -verroin edullisemmassa a -
semassai Työvoimain tarjonta on 'nyt
työmarkkinoilla tavattoman suuri ja
kysyntä .melkein mitättöJnissä. Ja
kapitalistit. tuotantokoneiston omis­tajina
sekä kaupan jä' liikenne-elä-mänhallitsijoina>
voivat vielä keino­tekoisestikin
pitää työvoimamarkki­noita
huonona, jatkaa työttömyyttä
ja nöyryyttää työläiset nälkäpiinal-la.
Taloustieteilijä Bogdanoffin huo
•.Xi'
I
S U V Ä U S ' svomm L U O K K A S O ­D
A S T A
Kiri. Henkipatto.
,*Sam& teos on kaunokirjallisen ker
tomnssarjan muodossa, julaistu kur
vaus Suomen luokkasodasta v.l918^
Tulemme julkaisemaan tämän, teok^
' sen' jatkuvana sarjana Vapaudessa.
' Sun teosta on levitetty ainoastaan
' muutamia kappaleita, Amerikassa,
' n i i n uskomme lukijaimme- mifö suu-
' rimmoll
tätä kirjotussarjaa. — Vapauden toi-aatus.
' Irmari Reatotaolaa Ja baiUkiea mul-
. dea Suomet» vaUcoiaec binauval- '
laii'iibriea muutolle
omistetaan tämä runsain lainauksin
• suoritettu vaatimaton esitys, jonka
tarkoituksena on osaltaan olla vas-jt&
painona isille valtaisille lokaryö-
. pylle, joka siivottoman valkoisen ka-tukuj^
lisuuden muodossa tulvii ei
; ainoassaan jo koirahautain koskemat
tomuudessa silvottuina tai nälällä
•bioliaaksi kidutettuina lepääväin
vaan myös jälkeen jääneiden työläis
ten, Suomen köyhälistön ylle. .
: : -TySvau«<leffiekratui. vallatskamouk»
«Venäjän köyhälistö nousi. Loka-
'k^ (1917) sesyöksi maahan se-
M porvariston vallanpitäjät että n i i -
: d e n kätyrinä olleet sosialistit ja otti
kaiken vallan omiin käsiinsä.
^ Me Suomen sosialisdemokraatit em
. rae silloin selvästi tajunneet tämän
, valtavan tapauksen merkitystä. Em-
*) Suomalaisen Kommunistisen
Puolueen pemstavanviokouksen «A-voimesta
kirjeestä toveri lieninillej.. uftfyrkimyksen pelkäksi
m \i8liöheei silloin, että Venäjällä
on syyskuussa 19]|^ yhä oleva valta
köyhälistön käsissä, köyhälistön, jo­ka
on ^vittänyt porvarillisen valtion
ja rakentaa sosialistista yhteiskunta
järjestystä.
Venäjän työväen vallankumouk­sen
aattona, viime syksynä (1917),
te toveri Leihin annoitte meille suo-malaisillekia
neuvon: «nouskaa, lious
kaa viivyttelemättä ja ottakaa valta
järjestyneen työväen käsiini» Et­temme
me marraskuussa noudatta­neet
tätä arvokastai neuvoanne^ sii­nä
teimme ~ nyt olemme sen huo­manneet
historiallisen virheen.
Marraskuussa syntyi näet Suomes­sa
vallankumoukselle otollinen tilan
ne. -Häikäilemättömästä nylkemises
tä katkeioittunut Suomen köj^Iistö
oli joutunut luokkataistelussaan as­teella,
josta ei enään ollut muuta
kviin yksi askel väkivaltaiseen y h ­teentörmäykseen.
Kun sitten Venä­jältä
kuului työväen vallankumouk­sen
kutsuva merkkisoitto, oli Suo­men
köyhälistö valmis nousemaan.
Mutta sosialidemokraattinen puolu­eemme,'
maamme köyhälistön ainoa
pttojue, ei ollut valmis.
Puolueemme oli porvariston luok-kavallan
alla halpaantunut, mukau­tunut
samalle rauhallisen luokkatais
telun kannalle, joUe esim. Sdksan so
sialidetiiokratia oli aina ollut: porva­rillisen
valtion, puitteissa pysyttele­vän,
eduskunnallisen ja ammatilli­sen
työväenliikkeen puolueeksi, jon­ka
toiminta oli pikemmin prolelaari-sen
vallankumouksen välttämistä,
kuin pyrkiinistä ja valmistautumista
tähän työväenluokan suurimpaan his
toriolliseen tehtävään. Sen mukai­sesti
mekin marraskuussa, puolueem
me johdon kautta, — ensin kahden
vaiheilla epäröityämme — ohjasim­me
maamme Icoyhälistön 'vällankumOr
^uurlakko-ovat
he oikein olantakaa järjestyneet
vyn niin alhaiseksi kuin suinkin ja
murskaamaan työläisten vostustusky
sitten oikein hävitön palkkojen alen­nus
käyntiin, kun nääntyvät työläi­set
ovat pakotettuja hakemaan jon­kinlaisia
markkinoita käsivarsilleen
henkipitimikseen.
Niinipä kertpi eräs Sudburyyn
saapunut metsätyöläinen olleensa
toista kuukautta- työssä eräällä puu-tavarakomppanialla,
samalla aikaa
o^ti hän komppanian konttorista
parin kintaita ja kuitätessaan pistet­tiin
hänelle $22 tshekki käteen. E -
räitten toisten metsätyöläisten kerto
muksen mukaan olivat he olleet kol­matta
viikkoa urakalla lastaamassa
ratapölkkyjä rautatievaunuihin, jol­la
ajalla he joutuivat «hooliin», saa­matta-
yhtään rahaa.
Näin ollen käy meille selväksi, että.
työläisten taloudellisilla taisteluilla,
sikäli kuin ne ovat vain puhtaasti
palkkataisteluja, se on, työolojen pa
rannuspyrkimyksiä kapitalistisen jälr
jestelmän sisällä, voi niillä olla vain
tilapäistä nferkitystä.
Tästä johtuukin, että työväen t a ­loudellistenkin
järjestöjen täytyy,
kuten työväen taistelujen - yleensä,
muuttua yhä enemmän poliittisiksi,
se on järjestelmää kumoaviks! luon­teeltaan.
Niiden pyrkimykseksi täy­tyy
tulla kapitalistisen järjestelmän
pikainen kukistaminen yhdessä mui­den
työväen vallafikumouksellisten
(poliittisten) järjestöjen kanssa, joil
Ia jälkimäisillä tämä on päätehtävä­nä.
' Vanhoilliset tantumuksellis^
ammattijäijestöt eivät ole kyenneet,
etupäässä patavanhoillisten ja pettu-rijohtajiensa
vastaan harauksen ja
sabotaasin takia, omaksumaan tätä
uutta laajempaa tehtävää ja siksi ne
alkavat käydä yhä suuremmassa mää
rin vahingollisiksi työväen luokka-taiptelulle.
Mutta ompa tämä «hyvän ajan»
opportunismin synti tarttunut suur
ressa määrin edistylisellisimpiinkin
taloudellisiin f/lrje^toihin, sinäkin
johtanut niitä väliaikaiset luotta-maan
«puhtaan taloudellisen taiste.^
lun» kaikkivoipaisuuteen. Mutta kun
niiden jäsenistö ja toimitsijatkin kui
ienkin muodostuvat uudemman ajan;
luokkatietouesta työväestä suurelta
osalta^ voivat ne myöskin helpommin
vapautua teollisuuden nousuaikaih e->
rehdyksistä. '
Ja mitä työväen laajoihin pohja->
kerroksiin tulee, niin jonkun järje.s.^
tön ahdasnäköisyys ei voi pitemmäl-timootata
niiden ajatuksia visseihin
puitteisiin. Työväen laveitten aines­ten
ajalusmailmaan vaikuttaa välittö
mästi. yhteiskunta-talöudelliset olot;
Ja jos joku tai jotkut järjestöt, vaiki
kapa heidän omansa, yrittävät, niitä
kohlehtia vissiin puitteisiin, niin poh­jakerrosten
keskuuteen välittömästi
tunkeutuva vallankumouksellinen
henM murtoutuu näitten puitteitten
sisältä, särkien ne/ elleivät muuten
yödä ulospääsytietä. '
Tällainen jättiläismäinen työväen
lohjakerrosten ajatusmailman vallan
cumousprosessi on nyt suuremmassa
a näkyvämmässä muodossa kautta
mailman käynnissä, kuin milloinkaan
ennen {työväenliikkeen historiassa.
Valveutuneet työläisjoukot kautta
mailman näkevät kiinteän yhtenäi
Neuvosto-Buo^js
työläiset voivat marssia luokkataiste-jsissa olevan kauppavaltuuskunnan pu §
lurintamalle kansainvälistä kapitalis-1 heenjcAtaja vain yksinkertaisesti 5
mia vastaan ainoastaan lujasti sulje kääntji punaisen ammatillifien inter-jf
tuissa riveissä. nationalen keskuksen puoleen Mosko s
Näitten valveutuneitten työläisten vassa, mistä luonnollisesti heti s a a - i|
ja heidän toiraitsijainsa toifiiesta on- vastaus, että mainitut varat oli- s
kin muodostettu Kolmas Kansainvä- Kansainvälisen Ammattiyhdis- 5
tyaneiivoston juoksevalla tilillä vai- 5
miina Bostettavilui nillooin tohanta, ~
Unen ja sen rinnalle Punainen teolli­suus-
ja ammattijärjestöjen kansain­välinen,
jotka yhtenäisesti ja yhdessä
muodostavat mailman proletariaatin
kansainvälisen luokkataistelujarjes-tön
ja sen taistelun johtavan-voiman.
Työväen "ystäväin"
liuolet
Viimcuin sosialidemokraattien
Icottomoos RuotiiiM.
rno-mielenosoitukseksi
ja sillä tavalla
saimme aikaan, että väkivaltainen yh
teentörmäys työväen j a porvariston
välillä tuli silloin vältetyksi. Emme
luottaneet vallankumoukseen, emme
kä tahtoneet panna vaaralle alttiik­si
järjestöjämme eikä kansanvaltair
sia saavutuksiamme, vaan tahdoimme
niin kauan kuin mahdollista oli, par­lamentaarisin
keinoin turvata ja kar
tuttoa näitä saavuttikkia.
Nyt perästä päin näyttää meistä
suuremmalta kuin aikanaan se mah
dolKsuus, että vallankumous olisi sil
loin voinut johtaa jonkinlaiseen voit­toon,
tosin nähtävästi parhaimmassa
kin tapauksessa ^ainoastaan väliai­kaiseen
ja osittaiseen voittoon» tus­kin
työväenluokan voittoon, vaan p i ­kemmin
kansanvaltaiseen kompromis­siin
porvaripuolueiden j a mahdolli»
Eesti sosialidemokratisen puolueem­me
enemmistÖn.väliUä, jonka jälkeen
osa puoluettamme olisi epäilenpä
ohjautunut kutsumaan työväkeä to-delisen
vallankumouksellisen sosia­lismin
tielle, y&aikii siis välittömäk
si tulokseksi vallankumouksesta mar
raskuussa tuskin olisi vielä tullut
työväenluokan valtaan pää^, xilisi
vallankumous kuitenkin voinut mer­kitä,
historiallista edistysaskelta sen
suuntaan, ja puolueemme velvollisuus
työväenluokan taistelu järjestönä oli
hyökätä sitä kohti, hyökätä mahdol­lisimman
pitkälle, eikä jäädä odotta­maan
porvariston hyökkäystä. On
luultavaa, että näin menetellen moam
me työväen luokkataistelu olisi voi­nut
edistyä ei suinkaan ilman uhre­ja,
mutta paljon vähemmillä uhreil­la,
kuin se sittemmin vaati.
Sillä laiminlyömällä nmrraskuus-sa
puolueemme taisteluvehoillisuu-den
emme kuitenkaan saaneet välte­tyksi
aseellista yhteenottoa muuta
kiiin lyhyeksi ajoksi. Kansanvaltais
ta valtiomuotoa, lainsäädännöllistä
8-tunnin työpäivää y.m; tärkeitä e-duskunnallisia
uudistuksia, jotka kaik
ki näyttivät jo häämöttävän niin lä-
RuQtsin metallityöläisten viime
vuotisen lakkotaistelun aikana päätti
vät Neuvosto-Venäjänkin * työläiset
ojentaa pisteleville veljilleen autta­van
käden. Heillä ei itselläänkään
ole makeanleivän päivät, mutta he iei
vät olisi kommunisteja, elleivät he a i
na ja joka tilanteessa muistaisi ja o-jättelesi
toverejaan muissa maissa sa
moin kuin he joka tilais/ teroitta­vat,
että he muodostavat vain erotta­mattoman
osan maailman kamppaile
•^n proletariaatin rintamasta.
' J a perinpohjaisina, kuten aina, pa­nivat
he toimeen loajasuuntaisen ke­räyksen.
Eri tehtaiden työyäestöti
ammattiyhdistykset, liitot, kollektii­vit,
virastojen henkilökunnat, rykr
mentit ja sotalaivojen miehistöt yni.
laitokset ja ryhmät panivat avustus­listat
kiertämään keräten kukin kym
meniä, jopa satojatuhansiakin rupr
lia. Yksistään metallityöläisten liitto
luovutti tarkoitukseen kokonaisen
miljoonan^ jo kokoon saatiin kaikki'^
aan 4 j a puoli miljoonaa ruplaa.
Miitta sitten ei näistä veroista sat
tunut vähiin aikoihin kuulumaan mi­tään^
mibkä johdosta Social-Demok-raten-
lehti 'katsoi tulleen tilaisuuden
tehdä jälleen yhden aika ajoin tois.-
tuvista ^salakavalista, .hyökkäyksis­tään
Venäjän kommunisteja ja Ruot
sin vasemmistososialistejÄ' vastaan.
Herkuttelevalla pirullisuudella Jiuo-^
mautti lehtiä ettei «ollut herättänyt
vähäistä huomiota se,'kun suuren me
tallityöläis-ristiriidan aikana viime
vuonna ilmoitettiin, että Venäjän
lyöläiset olivat ryhtyneet miljooona-keräykseen
Ruotsin taistetev. metal­lityöläisten
hyväksi. Varsinkin bol-shevikilehdille
näytti mainitussa t i ­laisuudessa
olevan mieluista saattaa
tämä piinatun Venäjän proletariaatin
kaunis myötätunnonosoitus mahdolli
sfmman laajalti tunnetuksi Mutta
nyt osoittautuu, etteivät nämä monet
miljoonat ole lainkaan saapuneet nii
den käsiin, joille ne oli tarkoitettu».
Ja sitten lehti vittiloimaan, että
koko keräyshistoria lienee: ollut vain
suuri poliittinen : kiihoituskekeintö,
«toisin sanoen oiikea jattiläupeto»
Ruotsin työl. kohtaan, missä Ruotsin
kotimaisilla bolshevikeilla ehkä oli
sormensa pelissä jne.
No. Sen jälkeen kun Social-De-mokraten
oli purrut ilmi sisimmän
sappensa, minkä pohjimmaisena «tar­koituksena
oli koettaia potkaista j a -
lat maon vasemmistososialistien alta,
joskin ammattiyhdistysneuvosto o-masta
puolestaan piti edullisempana,
että rahat annettaisiin olla nostamat­ta
siksi, kunnes Venäjän valuuttaa
kauppasuhteiden parannuttua nous
si. • •
Sen pitemmälle eivät siis Tukho
man Social-Demokratenin ruokotto­mat
vihjailut kantaneet. Lehden niin
mielellään otaksuma «jättipetos» sur­kastui
heti alkuunsa sen omaksi, hi
litsemättömän raivon synnyttämäk-si
kurjuuden näytteeksi, luihuksi v i ­hamielisyyden
osoitukseksi; työväes?
töä vastaan yleensä mutta eritoten
Venäjän taistelevaa proletriaattia ja
sen ruotsinmaalaisia kannattajia kob
taan. '
Kuten tämäkin esimerkki osoittaa,
vät sosialidemokraatit enää lainkaan
valikoi aseitaan pyrkiessään käymään
käsiksi maailman valveutuneisiin tyo
Iäisiin: hurjimmat ilmiannot ja por­varillisen
valtion ajojahtikoneiston
rasvaaminen näiden turmioksi on he
dän j(^päiväisiä, mielitekojaan. Mu
ta parempi, että he harjoittavat teko-siaan
julkisesti, siten kun työläise
oppivat yhä enemmän vieromaan hei­tä.
Santarmit ja Juudakset eivät kos
kaan ole herättäneet mitään luotta­musta'.
— M. T.
o
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
s 40c. lähetyksistä alle'$80.00; 50c. lähetyksistä $30—S4ft
S lähetyksistä $40,00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00—Siminft
= $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ^
hellä, emme voineet saada turkatuik
si pariamentlaärisln keinotö. )^ava>
vastoin, kaikki kansanvaltaiset saa­vutukset
joutuivat Viikko viikolta y-hä
ilmeisemj^ään: Vaaraan. Sillä
maamme polrvMisld Va)fö8täut\ii, pe
rustamalla itselleen aseellisia taiste-lujärjestöja
kansalaissotaa' varten,
väkivalloin kaappaamaan se saavu­tukset.^
Tämän vaaran edessä ryh­dyttiin
myös meidän puolueemme ta­holta;
varustautumaan työväen itse­puolustusta
varten. Se ; ei kuiten­kaan
tapahtunet niin suurella tarmol­la,
innolla eikä vaka^fruudefia, kuin
olisi varustaaduttaeeUaiseen ^ m p -
pailuun, johon mieli ]nl(n, «iki sei
laiseen, jonka välttämistä pidettiin
onnena.
Tammikfun lopulla 'Söoinen por­varisto
pani Jiitikkott^a ^{)kkSä>-
maaä tylVäen kimppuun. Siihen
vahtasi sosialiäemokiatuien puolueem
me vallanKtiiii<)uMa. Xra1l&n'iit^
mouksen edeUjftjkset diivat riyt tyÖ-
Väenluokolle ejiaeÖtaif&eUiiHat 'kuib
%iirif«9ktit^,liiin sisäiset kuin uiko
puolisetkin edellytykset, tosih l i a i -
tä oli vallanfiUMtilä^n 'labilettaissä
vaikea äMfa, Uiit&valäca ne olisi
kuinkakin "Selvästi "naKOr, nltiuta h -
lospääsjrä -^ei •tj^väellä e i & ;^öväea-puolueella
nyt'valittavana ollut Osa
työväkeä olisi jokatapauksessa nous­sut
aseelliseen Vastarintaan, tuhan­sia
olisi jokia tapauksessa joutunut
teurastetuksi. Puolueemme Heltäy-tyminen
taistelusta 'tuskin olisi jäir-
'jestöjämmekään jielastanut, mutCa
työväen rintaman se olisi alunpitäen
auttamattomasti hajoittanut ja mer­kinnyt
porvariston verisen diiktatua-rin
avustamista. Siihen emnSe 'Me
eikä ^puolueemme alentuneet Mil­tei
yhtenä miehenä koko työväenlii­ke,
niin valtiollinen kuin ammatil-luun
kaikilla seuduin, missä se vain
oli mahdollista.
Mutta me emme selvästi ymmärtä
J . KIVINIEMEN J A A. H A U TA
MÄEN VÄITTELY PORT A R -
THURISSA, ONT., TOU-KUUN
20 P. 1921'
AINE: TEOLLISUUS UNIONISMI
JA KOMMUNISML
HaatamSen encimmainen puheenvuo­ro
20 miduuttia. \
Tuntuu hieman omituiselta lähteä
väittelemään kysymyksestä jonka mi­nun
nähdäkseni pitäisi olla selvän jo­kaiselle
oikaansa seuraavalle; työVä
enliikkeen edustajalle ilman muuta,
mutta koska meidät on määrätty
väittelemään niin on se tehtävä.
Tässä nyt tulisi kysymykseen olis­ko
työväestön annettava kannatuk
sensa Kommunistisille puolueille ja
Kolmannelle Kansainväliselle vai our
ko niitä vastustettava? Ja toiselta
puolen: Onko Teöllisuusunionisnii
sellainen j^rjestämismuoto, jonka a-vulla
yksistään voipi työväenluokka
suorittaa yhteiskunnallisen vallanku­mouksen
ja rakentaa uuden yhteis­kunnan.
Minä väitän että sitä ei voi
da tehdä yksistään'taloudellisen jär­jestäytymisen
avulla. Tarvitaan jäi^
jestäytymismuoto, joka tilanteen tar
joutuessa voipi koota vaUankumousi
V A P A U S I
• Sndbury,OB|.|
S Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A . T. Hill ]7TI>„ -
E fair Avenue. " ^«e. S
niiilllllillililliliillllliilllllli]Hl!lllliiniillllliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii||,,,,,,|„^^^^^
McKIMMIN imOTTAJAIN DIRECTORy
vuodelle 1921
Meille on lähetetty nähtäväksi A . McKim-komppanian vuosittain
julkaisema ilmottajiendirectory. -
Tässä Directoryssa on erikoinen osasto jokseenkin jokaiselle bn,
pungUle ja kylälle ympäri Canadan. Sellaisetkin kylät, joissa eiot
sanomalehtiä,'ovatotetut tässä Directoryssa huomioon.
Tämän Directorin mukaan ilmestyy/Canadsssa nykyään 121 Bäi.
välehteä, jotavastoin niitä viime vuotena oli 130. Tämän lisäksi fl*
mestyy täällä 981 räkko j a 218 kuukausi lehteä ja julkaisua. Käik
kiaan on Canadassa 1500 sanomalehteä ja julkaisua.
Kyseenäoleva Directory on hyödyllinen kaikille ilmottajille Sii
nä on m.m. Vapaudelta.puolen sivun ilmotus.—-^ Directoryn hintabn
$3.00 ja saadaan sitä tilata, A . McKim Limited, Montreal, Que
Dollarista
neet t ä ^ n oinankaan proletaarisen
vallankijmouksemme luonne^
tehtäviä. Kun itse aseellinen taiste­lu
oli meistä varsinaisesti vain vält­tämätön
paha, emme vallankumous­liikkeen
johdossa aikanaan kiinnit­täneet
itse taisteluh järjestä;miseen
niin i i m ( K ^ t a | h ^^
däntöönjav^iallinnon järjestämiseen.
Jo lähtö sotaiaii;^^te^^
jesQimätt^ä^^^a k^k^^^^
simainen riikpnaikahatjM^^I^
työväen hyoklöysvöimaa käyttämät­tä
el yksistään aseiden. Vaan osak­si
myös järjestyksen puutteessa. E t -
ta ätten vallankumouksen aikana
k t ^ n l d a ^ i ^ ^ ^
tiin kuntoon 80,000 inieheen nouse­va
punaineii 'krmeii^
hoii t u s t ö n ^ ^^
mUjoonmseäta .Mräeätoätä,^^^^^^
sa ei "viiteentdistäVubteen dOkt^^^^^p
n M l { ^ j ö i i t e Icoämaitlt^
Väkeä; ] 0 ] ( ^ « t ^ ^ ^
p(ereht:Fmjita^ " h ^
ju|iri nimeisikäjm/otltit^^^^i^^
tö^n^, Ä t a M dti vaTrmaii^ enem­män
:!toaiä«Äseöa Ä J^työvaen
yleisen jäijealymisky^
syydtetai käin irieiäan^^^^:"V^
ushaUitiäsemme ^ sdÖMöigMfe^tbl»-
risesta-ihmetyösta.
Poliittisessa suhteesi taas "Val-lankumöushäilitäälbnittie
p i t ^ ai­kaa
suorastaan koetti j^ikemmin p i ­dätellä
kiiin edistää väilankiamouk-sen
sisäisiä p y t k i n a j ^ selVaan köy­hälistön
diktatuuriin jai Msädb
Se mikä vallankumouksen yälittömä
nä päämaalina kangasti silmissämöib,
ei ollut sosialisoiminen, vaan sosiali-reförmi,
ei "pörvärillisett valtion hävi
tys ja työväenvailaih 'perustannneb,
vaan porvarillisen Valtion korjaami-laen
yleisen kansanvallan harhaku-linenkin,
lähti jobdoiyimme t a i s t e - j i n i c a ö i , ' e i «v^ankumous pysy­väisenä
tilana», johon Manc oli vii­tannut,
vaan vallankumouksesta va­pautuminen
mahdollisimman pian,
taisteluun koko tj^öväenluokan, se on
poliitillinen puolue. .
IWW liiton historiassa lienee teil-e
tuniiettua Justus Ebertin nimi.
Hän lausui joskus mm. näin: «Näyt­täkööt
maailman sosialistiset liikkeet
että he tositeossa edustavat proletari
aatin asiaa, ja heillä ei tule olemaan
ämpimämpiä kannattajia kuin ovat
WW:läiset.
Onko nyt sitte tr,mänpäiväinen
communistien liike soittanut teoll­aan,
että se edustar maailman pro-etariaattia?
Minustf näyttää että se
on. Kolmannessa kansainvälisessä
ovat jo edustettuina eri maista seu­raavat
taloudellis, järjestyneitä työ-äisiä:
Venäjän 8—9 miljoonaa, Ita
ian 2 miljoonaa, Espanjan 800,000,
Ranskan 300,000 y. m. Yhteensä
noin 13 miljoonaa. Tämä todistaa
että se edustaa proletarj^ttia, j a et
tä se on proletariaatin järjestö.* Vai
väittääkö vastaväittäjäni että se ei^
sitä ole?
Nyt minä. haluaisin tietää että jos
.WW yhtyy Kolmanteen kansainvä-hsen
niin yhtyykö vastaväittäjäni
sen mukana? Minä kumminkin niin
uskon että tiliisi yhtymään, sillä en
»idä häntä niin vanhoillisena ettei
hän sitä tekisi. Ja että IWW tulee
yhtymään Kolmanteen Kansainv. ta-oudelliseen
järjestöön, siitä ei mi­nulla
ole enää ensinkään epäilystä,
^oten siis vastaväittäjäni näyttää mi­nusta,
joutuneen väärälle puolen a i ­taa,
asettuessaan vastustaihaan kom­munistista
puoluetta ja kommunistis-a
liikettä, siis myös K. K., johon on
jo liittynyt kymmenet miljoonat se­kä
taloudellisesti että poliittisesti jär
jestyneet työläiset miltei kaikista
maista, j a jonka takana pikkuryhmiä
;1i
lukuunottamatta on Venäjäo koi
150 miljoonainen kansa.
Yhteiskunnallista vallankumocii
ei voida suorittaa yksinomaan
taasti taloudellisen jäi^estäytynusQ
kautto. Sellaisen järjestön inoii
nen on sula mahdottomuus kapitaij
tisen yhteikunnan sisällä, sillä sen ek
käisemiseksi on kapitalisteilla kaHij;
mahtikeinot ja niitä he tulevat lä^:
tämään viimeisen asti. Vain teoms^
sa voidaan vallankumous tehdä
dellisesti järjestäytymällä ventti
mästi. Työväestön täytyy valkli
yhteiskunnt^Iinen johto, se on valhiv
valta omiin käsiinsä, j a vasta sittsi
voidaan rakentaa työväen teoilma
tasavalta'. Venäjän työläiset valtt-sivat
valtiovallan ja vain sen a d l i ^ . ^
kykenee se nyt luomaan kommnius-tista
yhteiskuntaa, teollisuustasav:;.
taa. Ja tämä kaikki on voitu tottui
taa vain politillisen j a taloudeliisa
järjestötoiminnan kautta. Vain 1^3
munistisen puolueen toiminta ja
nettelytavat'sekä Venäjän työväa-tön
niiden kautta saavuttamat tuloi
set ovat tehneet mahdolliseksi fal
dellistenkin järjestöjen edistymisJ
j a kasvamisen Venäjällä sille aatefiv
jolla ne tänä päivänä ovat.
Voidaan siis todistaa Justus El •
tUte sekä kaikille IWW:IäisiIe j . a
että kommunistiset puolueet ja KoV
mas' Kansainvälinen edustaa ja n!-
voo puhtaasti proletariaatin etnji
Vai väittääkö vastaväittäjäni viti»-
kin ettei-se sitä tee j a ole tehnyt!
J . Kiviniemen 20 mfnnntu» pnte»
,-. vuoro.
Huvittavin puoli täällä Canadsa
kommunisteista puhuessa, kuten ag
f
1
kuten pahasta painajaisesta.
, Tämä oli johdonmukainen seuraus
juurtuneesta sosialidemokratisesta
koulutuksestamme, s.o. proletaarisen
sosialistisen kumouksellisuutemme
halpaantumisesta pitkäaikaisessa par
lamentaarisessa ja ommatillisessa s i -
syij^s-tyossä. Kun tuli todenteolla
eteen se ratkaiseva historiallinen pro
sessi, proletaarinen vallankumous, jo
ka myös sosialidemokiatisessa ohjel-
»assamme oli... loppnkoxisteena, se
prosessi, johon kunnolla valmistautu
mistä kaiken aikaisemnan työväen-niltkeen
oli pitänyt tarkoittaa ja jos
sa työväenliikkeen Ehdoinkin piti
päästä pitkästä kylvöstään satoa kor­jaamaan,
silloin paljastuikin sosiali
demolcrätiän «korikea Icehdtyskanta»
vaaralliseksi -avuttoiiraudeksi: se oli
puoleksi sokea 5a puoleTcsi rampa. Se
oli vallankumou^elliselle työväelle
ptkemmin Tostt» j a vaara; kuin apu
ja ase j a voiton -viiri. Se o l i työva
endemokratisa, j a silloin kun porva­rilliset
valtiossa todella oli demo-i
M ä a n ktikkifflii^dko, joia Icanniim-
"pi siinä ei koskaan olla voi, s.o. täy­dellinen
luokkataistelun kehittämisen
ja"" kärjistämisen ^ p a u B , iei f SQ t(K
äeiliste demdlcrötiaa ymmärretä käyt
tää .hyväkseen- kunnolla 'varustautua
äkseen siihen luoläcafaiätelnnylini-pään
väihe&een, aseelliseen vallan­kumoukseen,
jossa .demokratia ensi-maisella
minuutilla, tehtävänsä lop.^
puun täyt&neenä, on määrätty 'kaa­tumaan
tieltä pdis. ^un tämä mei­dän
työvaen-äemdkratiamme jjoutnl
vasten tahtoaan työväen ^ l a n k u -
möukseen, l i im ä i n ä kumouksen oma
sisäinen logiikka sitte 'Viikkojen vie^
riessa kyllä kulotti meitäkin eteen-päin,
kulotti puoliväkisen työväen i^an»öu»"~~ . j^.^.
diktatuurin ja tuotannon sosialisoi, j^apitalistisella ^
misen tielle. Mutta a s t i i t t u a m m e j ^ murrettiin '^^^^^gs^e riJ^
'v^anktoöukseen'öikeastaan —- v a i -'
lankumuoksen välttämiseksi, johtui
juuri tästä sisäisestä ristiriidasta sit-at
lista ristiriitaisuutta ja mtM
puolinaisuutta sekä sitä taas vaUaiJ
mousliikkeen riveihin hajanaisMM
j a epäluottamusta ylipäänsä iom
kohtaan. Pelkkä se mahdollisoos.«
tä tämä meidän vikamme, sillom_«3;
voiton ja-tappion vaaka vaappm*
perällä, olisi voinut painaa tyo^o
asian-tappion puolelle, tuntua möii
nyt t^gedialta. Mutta t y o v a ^^
ton"tditollekin päästessä me ota»
me,noin aalloilla ^i^^'}^;,
olleet vaarassa joutua kaik enj«^
rimman tragedian eteen, J
enliikk^een ^miestä ikinä voi koböj;
samantragediar. eteen
lä Venäjällä menshevikit todena 1
tulvat: ase kädessä taistelema^^ ifi.
letaarista vallankumousta va^^_
Meidän proletaarisen 1
iumoukBemme onnetonta b ^ » ^
ta eivät toki-ratkaisseet m e ^ . ^
johdosta olleiden bstonalU*'
Sen ratk*a is' e'e Saksan J-«nPcrif^lfr« 1
min peto, joka tuli Suomen
ton avuksi l«ä»h.«e•tftSäeenn aasseeiittaa,. iJ" ^.^
ja koulauntunutta sotatait. .1
Saksan, sosialidemokratia
sen velvollisuutensa sen^ ^ ^
«e jääköön Saksan tyovajjsllit:*'
tavoksL Meille oli S a t e ^ J^^J
•sen sekaantuminen ^l^i^l
opiksi. -Sen isänmaan, on
s^y-y.ttteäU-tetUä tväevnenaäl laai s t o » ^
suomalaiset soaiahd^^okra^^^ j
iSnunoomkekna asptoi r^^^un^stuo s &t ia^*jr^ i ^ p ^ :
JiamiUe vaUankumo^ik^^^^^^^
listamme veren hmnalla.^ -^^
tä kylvetettiin pois so-iansoinväliseUälah^^
v^^^
tolia murreuu" ^tenöne
InmoukseUisten t y ^ ^ ,„
Suomen k o y W ^ y t ^
te tdiminftimmekin :pälion "vaJdngol-ia»gta^va^a 'a^po^a Iemi tuHios* t ä l -^