Vapaus, May 24, 1921

              VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbo>
xy£S&, Ont, joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H. POHO. J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussibteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only oigan of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-b
v y , pnt., every Tu$sday, Thursday
and Säturday.'.
Advertising rates 50c per col.
inch. ^ Minimnm charge l o r single
inGiertion 76c..^Plscount on standing
advertisement--Tfae Vapaus is the
best advertisingjnedium among the
Finnish Pebple in Canada^ > ;
Ilmotnshinta. 50c: palstatnumalta.
Alin hinfa kertaOmotuksesta '7,5G.
>>^EuoIemanilmotttk8et |2.00 (mai^-
tovärsyistä 50c kaitakin lisäksi). ~-
£iblaus< j4 / a v i o l ilmot. alin hinta
$2.00, nimenmutttosilm. (munten
' knin avioliittoilmotusten; yhteydessä
?2.00 kerta. — ASrioeroÖm. f 2.00
kerta (2 kertaa $8.00. .:.< Syntymä*
ilm. $2.00 kerta. — Halutaan tieto'
j a osoteilmotnkscit $1.00 kerta (8
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana, , ,
TILAUSHINNAT:
. Canadaan yksi vk. $4.00, p. uoli
vk., $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi
. ^ 7 5 c
~ Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 j a kolme
kk, $1.75.
Tilauksia, joita ei seUraa ralia, e i
tulla lähettämääni paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori j a toimitus on
Liberty Building, Lome St., jPuhe-lin
1038. /
Postiosote; Box 69, Sudburyt Ont.
Jos «tte milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, k i r -
> jottakaa uudelleen • liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. ^
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered at the PostOlfiee Des
partment, Ottawa, as second class
matter. •
M t k ö mitään Yenä-
.V jän punaisista ka-^
.sakoista?
s
- Tiedätkö mitään Venäjän punaisis­ta
Itasakoista ja heidän sankarillisis­ta
'mainetöistään Venäjän vallanku-löoussodas?^?
Etpä tietenkään. Mis-täjPä
olisit nijptft lukenut.
Mutta sinulla» arvoisa lukija, on ti
laisuus tutustua heidän urhotöihinsä.
Tilaamalla. «VAPAUDEN SOIH­DUN
», saat lukea siitä eversti-luut-rSantti
B. Roustam, Bekin,",tuon mai­nion
sotilaskirjailijan historiikin V e ­näjän
kasakoista, ^ luokkiataistelun
A .m levittämisestä kasakkain
»keskuuteen j a vihdoin selostuksen pu
naisten kasakkain verrattomista ur-hotöistä
taistellessaan venäjän' köy-
V ,hälistÖvallankumouksen puolesta. Ku
: vatessaan kasakkayhdyskuntain syn­tyä;
lausuu tämä sotilaskirjailija to-yeri
m.m. «Kasäkkakuvan syntymi­nen
on itseasiassa^ selittämätön ta-historiassa.
Se on kMJn tulen-
%hi^ VdnHjHil surun lataluktvestä.
Sen syntyminen oU Venäjän voimak­kuuden
lupa, Venäjän tulevaisuuden
suuru|Ui, samalla kuin ce oli turva
' sUloisia barbaftfisiek-: autokraatteja
Sitten kun hän on kuvannut sillä
alalla, lausuu hän: «Paitd näitä sotai
sia taipumuksia, olivat kasakat t ai
teilijoita, runoilijoita ja 'rousiikkimie
hiä. Se musiikki ja ne Joulot, jotka
ovat aina olleet VenSjäo sotaväen e-lävyys,
ja eritoten punaisessa.armei­jassa,
ovat kasakkain sepitt^ia.
Vaikkakin urhoollinen ja -pelmämä-tön
sotatantereella, kasakka voi vuo­dattaa
kyyneleitä kuullessaan laulet-tvan
tunteellista laulua>.
Siirryttyään kertomaan varsinai­sesti
punaisista kasakoista ja niideil
osallisuudesta vallankumoussodassa,
lausuu hän eräässäkin- kohdassa; seu­raavaa:
Sanicarillinea Punainett Ta-manin
kasakScain ann|e>ja, joka niin
ihmeteUavallä tavata puhdisti Mus­tan
meren ranfankt Wransreun byob
Icaysjoakoista, oliTunreksi osaksi bo-koottpJanta
tfonin ja Kubanin kasa­koista,
joitten- joUkltöoil kaiilni pal­jon'
plastuneja, (erikoinen kasakka*
sobu). ..Moskovan proletariaatti luin»
nisti jo palbttsi' Tamanin armeijan
Punaisen Lipun KnnniamerbillS, Tsa-ritsinin
vallottamisen palkkioksi. Ta-mao
fattbniabbaan «rmeijan petti yk­si
sen ylibomentäja, Sorphin^ jolloin
tSn£ armeija oli pabotattn perSanty-maan
iA^avirin suuntaan, vihollisen
rintaman lävitse, kaksi . Jifiiukantta
taistellen yhtämittaa pääUelmjrpää
vihollista vastaan ilman ampnmatar*
peitä. Pajonetit ollen ainoat aseet^
uita näillä! Verrattomilla sanfcareilla
oli käytettävissään. Tämän armei­jan
t^öt ^vat Neuvostovallan punai­sen
faasabkabunnan ylpeys,^ Toveri
Blinovin' ja muiden Johtajiin nimet
tullaan painamaan punaisilla birjai-millä
Venäjät vallanbumoubsen his­toriaan
».
Tämän lisäksi kerrotaan kirjotut-sessa
kuulun punaisen armeijans rat­suväen
ylipäällikön, toveri kenraali
Budennyn loistavista urotöistä, ja
monista muista punaisten kasakkain
sankariteoista. *
Toveri Bek lopettaa kirjotuksensa
seuravasti: «Hänen (Budennyn) te­konsa
asettavat varjoon faaibfaien
mailman mainehibbaimpien ratsuvä­en
johtajien niinet, .niihin luettuna
sellaisetkin sankarit kuin ^Blucber,
Miirat ja Lee. ;.Kaikki nämä näyttäy­tyvät
minulle lapsukaisina verrattu­na
näihin suuren ja mainehikkaan pu
naisen armeijan yleväin punaisten
kasakkain 'kapteneihin. V
«Punaiset kasakat ovat Venäjän
vallanikumouksen suojeluskaarti, ja
Milloin «ellainen kaarti on sitä tur-yaamassa,
ei; löydy koko mailmassa
sellaista voimaa, mikä vois} sen ku-kistaa.
»
Koko pitkähkö kirjotus on täynnä
mielenkiintoa ja kertomus, suurleh
punaisten sankarien ihmetöistä. ;
Tilaa siis rakas lukija «Vapauden
Soihtu», sillä siinä on edelläkerrotun
lisäksi monia muita verrattomia k i r -
jotuksia, runoja ja kuvia. Soihtua
saa tilata kaikilta Vapauden asiamie­hiltä,
sekä suoltaan Vapauden, Työ­miehen,
Toverin ja EteenpBin-lehtien
konttoreista. Hinta- on ainoastaan
35 senttiä.
'..0.. ^-i^ v . -:
Kuoti^ kommunistiseiii
pmolneen ohjdma
Hy;yaksytty puoluekokouksekcta; maa-
• liskuuUe 1921.
Vastakohtaisuus työläisten j a ka;^
pitalistien, Iföyhienga rikkaitten, pro
Jetariaatin -ja porvariluokan välillä
on nykyisen yhteiskunnan kuvaavin
'"^^ piirre.' Tuori vastakohtaisuuden luo
kapitalistinen tuotantotapa,' joka «ai-liituolantoväilneitten
yksityisten o-nistajain
pidättää itselleen suuren e-
, nemmistön yhteisen'työn hedelmät,
j a voi hävitä vasta tämän tuotanto­järjestelmän
hävitessä.'
Vanhempina aikoina, jolloin kukin
tuotti omaa tarvettaan varten, oli
* Äiotäntovälineen yksityisomistusoi-
' keus luonnollinen ja oikea, kuten
pikkutilallisen ja käsityöläisen omis­tusoikeus'vielä
tänäkin päivänä. Mut
ta tekniikan kehityksen, suurteolH-suudfln
ja suurkaupan syntymisen ta
kia ovat entiset riippumattomat tuot.'
tajat muuttuneet palkkatyöläisen luo
- - k a k s i , minkä yhteiskunnallisena tun^
nusmerkkinä on varattomuus ja epä-varmuus
ja jota tuotantovälineitten
omistajat, kapitalistit, riistävät ja sor
tavat.* Tämä kehitys on tehnyt ka-
• pitelistisen omistusoikeuden soveltu-
' mattomaksi terveeseen yhteiskunta'-
iärjestykseen,joka valvoo kaikkien oi
f; keutettuja etuja. Se on sentähden
' poistettava ja kor\'attava yhteiskun-
' nan omistusoikeudella suuriin, olecl-
• lisiin tuotantovälineisiin.
. ' Tämä välttämattömjTS käy päivä
päivältä yhä huomattavammaksi. K a ­pitalismi
luo nimittäin tilanteen yhä
sietamättöpiämmäksi ja vastakohdat
^ 'yhä räikeäramiksi. Toisaalla kokoilee
'rikkauksia yhä harvalukuisempi jouk
Eanskilainen "Clarte".
ryhmä ja sen ohjelma
UIIDISTARM
ko kapitalisteja, toisaalla kasvaa työ­väenluokka
suunnattomasti ja sen
köyhyys ja riippuvaisuus lisääntyy
keskytymätta • tuotannon huimaavaan
nousuun verraten. Eivät vain varsi­naiset
.palkkatyöläiset, vaan myös kä­sityöläiset^
pienviljelijät, virlcamiehet
ja väestön keskikerrokset muuttuvat
yhä laajemrain pääoman orjiksi ^siel-läkm
missä he näennäisesti omaavat
taloudellisen' itsenäisyytensä. V '
j Saattaakseen mahdolliseksi yhä te­hokkaamman
' riiston järjestyy pääo­ma,
joka ennen oli vapaan kilpailun
periaatteen pohjalla kartelleihin, ren
kaisin, truateihin ja pankkisyndi|caat-;
teihin) jotka vallitsevat markkinoita
ja koko taloudellista elämää. Myös
maanviljelyksen alalla kerääntyy kan
sallisomaisuus-suoraan tahi, välillises
ti yhä harvempiin käsiin, maan vel­kaantumiseen,
suurpääoman suora­naisen
maanarvon hävittämisen ja i t ­se
maanviljelystekniikan kehittymi­sen
takia. , Täten luodut suurkapita-listiset
yhteenliittymät ovat nykyisen
yhteiskunnan todellisia Valtioita, ko­ko
valtiovalta, hallitus, eduskunta,
virkamiehistö, sotilaat, kirkko j.n.e.
ovat Vain tuon luokan etujen säilyt­tämisen
j a puolustamisen välikappa­leita.
Selvemmin kuin koskaan^esiin,
tyy valtio luokkavaltiona, rikkaan yä
hemmistönä järjestönä köyhän kan-sanenemmistön
sortamiseksi.
t>. Huolimatta siitä järjestelystä " ja
suunnitelmanmukaisuudestai mika
tnistiutumisen rinnalla on voittanut
alaa tuotanto- ja jakelukoneistossa,
ei kapitalistinen yhteiskuntajärjestys
ole voinut päästä unipimähkäisyydes-tään
taloudessaan. 'Alituisesti on se
oman. olemuksensa pakosta synnyttä­nyt
taloudellisia myrskyjä, jotka kal­liina
jan,* seisahduksen, kriisien, jouk-
RanskalaiseBta <Cl3rte> ryhmästä,
tuosta länsimaisen älymystön ryh­mästä,
johon kuuluu kirjailijofta, tie­demiehiä,
ja taiteilijoita, kirjoittaa
Norjan «Social Demokratenin» Parif-sin
kirjeenvaihtaja seuraavaa:
«Clarte» ryhmän luominen oli en-simainen
nferkki siitä, että Ranskan
kansa alkoi seljetä sotahumalasta.
Siitä syystä tervehtivät sitä yleisellä
ilolla kaikki ne, jotka Ranskan kirjal
lisuttdessa * j a taiteessa olivat oppi­neet
rakastamaan Ranskaa, v Kolme
miestä tulee aina olemaan eroittamat
tomasti liittyneenä «Clarte» ryhmän
nimeen. VanjhaAnatolej France suo
jeli sitä persoonallisella auktoritee­tillansa
jensimäisinä epäyarn)oi|ia päi
vinä. Se on saanut osakseen Romain
Rollandin yleisen kunnioituksen, jon
ka hän on saavuttanut ensimäisenä
ranskalaisena äanenä,joka sodan ensi
päivästä alkaen oli rohjennut puhua.
, M ) ! ^ ryhmäni jöbtavana henkenä
alusta alkaen oli, ja on edelleenkin
Henri ^arbusse, joka 1917 saavutti
mainetta tunnetulla «Tuli» romaanil­laan.
«Tulella» on huomattava kirjalli­nen'
arvo.; Ilman sitä ei mikään <Tu-len
»'tendenssin omaava romaani olii
si saanut Concourth-akatemian pal­kintoa.
Mutta kirjan ainoalaatuinen
menestys johtuu siitä, että löarbu&r
se ensimäisenä oli uskaltanut kuvata'
sodan, sellaisena kuin se oli kaikessa
kaameudessaan. .
«Clarte» ryhmä sai alkunsa aluksi
pienestä. kirjailijapiiristä, joka oli
joutunut kiihdyksiin yleisen kirjalli­suuden
luulotellusta 'sankarihistoriois
ta ja joka tahtoi saattaa ilmoille to­tuuden
sodasta. Ryhmää ei yhdistä­nyt
sosialistinen tai kommunistinen
ihanne ensi sijassa, vaikka melkein
kaikki jo kuuluivat kotimaassa siihen
leiriin. Pikemmin yhdisti sen jäseniä
syvä suru sen johdosta,' että hengen
intemationale, jota kaikkien maiden
kirjailijat, taiteilijat j a tiedemiehet
olivat hyvällä alulla rakentamassa so
taa vastaan, oli sortunut kuin kortti-huone
1914,, j a että henkisistä työläi­sistä
oli kaikkialla tullut pahimpia so
takiihkoilijoita. Ajatuksena oli, että
ne harvat, jotka olivatjaäneet aatteil
lensa uskollisiksi jo sodan aikana aiot
taisivat hengegn international, vasta­rinnan,
mikä kulkee punaisena Janka
na Romain Rollandin «JoiK^ab' de
Genevessä» |ulkaisemissaan artikke­leissa
ja joka hiukan myöhemmin
kristallisoitu «Clarte» ryhmän luomi­sessa,
Kaksi runoilijaa Vaillant-Cou^
turier ja Raymond Lefebre päätti yh
dessä Barbussen kanssa pel'ustaa kan
sainvälisen aikakauslehden, Tätä aja-tusta
ei vielä ole voitu toteuttaa'^ ra­hojen
puutteen j a . riittämättömän
kannatuksen vuoksi ulkomailla. Aika
kauslehti ilmestyy toistaiseksi vain
ranskaksi, tavallisessa lehden muo­dossa,
sen nimenä on «Clarte» (Kirk
kaus) ja sen ympärille on «Clarte»
yyhmä keräytynyt.
«Clarte« ryhmä on yhtä vähän kuin
joku muu voinut välttää kehityksen
lakia. Sitä mukaa kuin Länsi-Euro-pa
on alkanut avistaa Venäjän Val­lankumouksen
kantavuuden) brt siel­lä
tapahtunut eräänlaifien vallanku-mous
ajatuksen maaitit^ädeA. «Clarte»
ryhmän miehet OVat olleet ensimäisiä
kotyöttömyyden ' ja 'l£auppas9tien
muodossa riehuvat, hävittäen miljoo­nien
toimeentulon, kohdaten ankarim
min työtätekeviä luokkia.
Mutta se e i ' tyydy toiminnassaan
kansallisiin puitteisiin. Sen luontai­nen
laajentumistarve* pakoittea sen
herkeämättä ^etsimään uusia markki­noita,
panemaan valtansa,alle uusia
alueita^ osaksi tuotteiden menekkiä
varten, osaksi tuottaakseen raaVa-aineita
ja kummatkin kartuttaakseen
rikkauksiaan liusia;. 'k&ns&^jtnäckoja;
riistämällä. Niin kasvaa kapitalisiiii
mail^ankapitalismikäi, jonka l^iöliitti-nen
tunnus on imperialismi: kapita­listiset
kokoortiuljset^kMtävät stfur-valtojen
valtiollisia väkivaltäkeinoja
välikappaleinaan hurjassa maäiltaah-kilpailussa.
Imperialismi, on kapita­lismin
korkein muoto ja; äämalla' §en
viimeinen aste.
Sillä se synnytti maailmansodan.
Se oli kahden kapitalistisen valtio­ryhmän
taistelua ' maailhianherruu-:
desta. Todellinen syyllinen maailman
sotaan oli niin Saksassa kuin Rans­kassa,
niin Venäjällä kuin Englanrtis-sakin,
niin^ Euroopassa kuin Ameri­kassa
käpitalistiluokka. Kaikkien
maiden kapitalistit ovat kansojen
murhaamisen alkuqnpanyoita:,, hei-;
dän jokaisten vöitonpyynteittensa
vuoksi täytyi kansanjoukkojen, hur-mehtia
ja .kuolla ja..maailman muut-tua
hullujenhuoneksi, raajarikko-Tiia-jalaksi,
hautausmaaksi. Kapitalisti­nen
«sivistys» paljastui, alastomaksi
rakalaisuudeksi., - , , i.
Versnilles-rauha on osoittanut, i ^ " -
ten kykenemätön kapitalismi on pa­lauttamaan
entistä «tasapainoaan».
Voittajavaltojen käskystä muodostet­tu,
pakkoHitto, mikä , Kansainliitto-nimisenä
on kansojen veljeyden ja so
Ranskassa, jotka ovat ymmärtäneet
Venäjän vallankumouksen raerirityk-seri.
He ovat olleet sen ensimaisina
puolustajina j a «Clarten» palstoilla o-vat
he koettaneet levittää totuutta
Venäjästä j a ilman heitä ei Ranskan
sosialistinen puolue tänään, olisi kom­munistien
käsissä.
Claristit olivat ensi aluksi senti­mentaalisia
rauhanystäviä ja interna­tionalisteja.
Sen jälkeen ovat he kä.
sittäneet että jos kerran halutaan lo
pettaa sodat on lopetettava kapitalis­tinen
yhteiskuntajärjestelmä; lisäksi,
että vain työläisten luokkataistelu ky
kenisi tähän j a ettäv se kaiken toden
näköisyyden mukaan tulee muuttu--
maan avoimeksi kansalaissodaksi
Claristit ovat toisin sanoen joutuneet
yksimielis^iyteen venäläisten bolshevi
kien kanssa kaikissa huomattavissa
kohdissa.
Kaikki e i ^ - o l e voineet seurata
«Clarte» ryhmää tällä tiellä. Tun
net^t tiedemiehet, kuten Charles Gt
de ja Rjchet, jotka molemmat sodan
aikana avoimesti ovat puolustaneet
'pasifismiansa, ovat nyttemmin eroh
neet «Clarte» ryhmästä. George Du-hamel,
joka on julkaissut muutamia
oivallisia Novellikokoelmia sodasta,
on vetäytynyt taaksepäin joku « ka
sitten.' Romain Roland on tehnyt sa­moin.
Ollakseen riippumaton, sanoo
hän. itse, Hänen kantansa ei ole sel­vä.
«Social-Demokratissa»» julkaise­missaan
kirjeissä spartakistikapinois-ta
Saksassa, oli hän punaisempi ja
väkivaltaisempi lusunnoissa^n kuin
itse Lenin. Mutta viime aikoina ei
hän ole antanut kuulla itsestänsä.
Hän on ollut sairas ja toimii muuten
kokonaan Vienin-lastensa hyväksi.
Ku9 vanha sosialistinen puolue ha
jaantui vuoden vaihteessa selitti sekä
Anatole France että Barbusse heti
jukisestij että he jäävät vanhaan
puolueeseen yhdessä kommunistien
kanssa; mutta Romafn Rolland ei ole
sitävastoin antanut kuulla itsestään.
Eräs ranskalaisista ystävistäni, joka
on elänyt Romain Rollandin läheisyy
dessa Qenfissä sodan aikana kertoo,
että hän on kuten Gorkij ensi sijassa
tolstoilainen ja. minusta näyttää^ että
se ilmenee myöskin hänen artikkeli­kokoelmistansa
sodasta^
Nämä sisäiset murrokset ovat a i
heuttaneet julkisen-slityksen keskus­hallituksen
puolelta, jonka tässä jul^
kaisemme kokonansa. Se osoittaa pa-raiten,
mitä «Clarte» ryhmä on tällä
hetkellä j ^ mihin se pyrkii.:
Estääkseen kaikkea väärinkäsitystä
on keskushallitus päättänyt täsmallis
tyttää «Clarte» ryhmän kannan seu­raavaan
julistukseen, joka jokaisen
jäsenen tulee r^hyväksyä kokonaan». -
«Ottakaa hdomibon,; että nykyisen
yhteiskunnan on hävittävä ja tehtä­vä
sijaa uudelle yhteiskunnalle, joka
on rakennettu kansainvälisen kommu
nismin ehdottomille periaatteille; et­tä
tätä uutta yhteiskuntaa ei voida
toteuttaa perättäisillä reform., mut­ta
vain kapitlistisen järjestelmän
täydellisellä tuhoamisella; että siirty
minen nykyisestä yhteiskunnasta tu­levaisuuden
yhteiskuntaan onnigtÖÖ
vain väliikaiselle diktathurille, Jota
harjoittaa tähän saakka riistetty luok
ka; että kansajnväUsen vallankumo­uksen,
Valrtiläteleftliäeksi ja toteutta­miseksi
on tarpeellista kaikkialla o-
Söittaa jokaiselle ihmiselle tietoisuus
luokkaoikeuksistansa ja velvollisuuk­sistansa,.—
määrittelee «darte» i t ­sensä;
kansainvälisen vallankumouk-
«ellisen tehtävän* keskiikseksi.
«Clarte» ei ole mikääi\ puolue. Se
poliittinen puolue, joka vastaa ryfc
män mielipiteita^ on jo olemassa; kan
sainvälinen' kommunistinen puolue.
«Clarte» pysytteleikse poleemisten,,
poliittisten rikkiviisaitten järjestö­jen
j a elinten ulkopuolella.
Tämän ohella voi ryhmä antaa kom­m
u n i s t i l l e puolueelle älypeiäistä
tukea. Tämä taistelu henkisin asein
ei yksinomaan voi kiirehtää hiiSto-riallista
kehitystä, ^ mutta s? työ, jon­ka
venäläiset holshevildt ovat teluieet
tällä alalla osmttaa.yhä enemmän, et
tä taistelu aatteiden maailinaEba on
eräs lopuilisen >öitbn ehaol|te.'
Jotta «CIlart€n>iyöoliffl pysyvää ja
hyödyllistä, täytyy ryhmän kannan
olla selvä. Sei tahtoo! ollar JijiirkM ja
erossa''kaiklsia noista'iritrentiohaleis-ta,
reformisteista ja sentimentaalisis­ta
\ pasifisteista joita huolestuttaa^ kar
kenlainen murrosko, joka kuitenkin
on välttämätöntä ihmiskunnan ybtey
den rakentamiseksi. .
«Clarte» vaikuttaa kirjoilla, lento-kiijasilla,
julistuksilla ja keräämällä
tyydyttäriä tietoja historiallisista, ja
poliittisista atteista j a tapahtumista
ja levitt^öiäUäiiiljtä tietoja kansaiU'
välisen valistusjärjestön. avulla».
•' Tässä On se, mitä «Clarte» rjrhmä
lupaa tehdä. Se on jo pitkällä lupa­uksiensa
toteuttamisessa. Olen mai­ninnut
jo että «Clarten» palstojen
kautta on le^nnyt totuus Venäjästä
niin paljon kuin se on ollut mahdol
lista. Tasavallan vanha presidentti,
Raymond Ia Rewanche, kuten hänet
on ristitty, koett^ nykyään vapaut^
taa maansa jä itsensä kaikesta vas­tuusta
sodan syttymiseen. (Näitä puh
taaksipesukirjoituksia oh . suomeksi
julaissut Hels. San.) «Clarte» vastaa
erinomaisilla luentosarjoilla sodn
syistä ja aiheista. Ryhmän pystyvim-mät
jäsenet selostavat niitä tuloksia,
joihin he ovat päässeet historiallisten
tutldmustensa perusteella. Suurilu­kuinen
kuulijakunta seuraa näitä tär
keitä ja todisteltiijä esitelniiä j a tu­lee
vakuutetuksi totuudesta, eitä so­dan
täytyy tulla'ja minkätähden sen
täytyy tulla: «Clarteh» yliöpistoryh-mä
huolehtii niitten, kansainvälisten
todistusten keruusta; joita"^lai8taan
«Clarte» lehdessä. Ryhmä, joka vain
ottaa aktiivisia jäseniä, jakaa nämä
komiteoihin heidän hallitsemiensa vie
raiden kielien perusteella. Siten pide
tään Ranskan yleisöä aina kosketuk­sessa
sen kanssa, mitä mailmässa^ta-pahtuu.
Porvarilliset säkösahömatoi-mistothan
eivät kerro siitä, jota mei
dän on tärkeä tietää. Ryhmän jäse­net
.sitoutuvat lisäksi pitämään esitel-:
miä nuorison keskuudessa ja siellä
missä kaksi tai kolme kokoontuu.
Kommunistinen nuoriso lähettää vas-.
tapalvelukseksi jäseniä|p «Clarte»
cyhmän kokouksiin ja tämä on omi­aan
juottaman yhteen käden ja hen­gen
työläisiä. • /
kaikkihan tämä on hyvää. Mutta
pian ilmäikse vastaväite. Hetkellä,
jolloin «Clarte» torjuu luotaan feikki
jotka eivät Yie)ä olci kommunisteja
tai VälkflkUiaöukseliisa syndikaliste
jäjtäytyy tyhmän kuitenkin olla kom­munistipuolueen
yhteydessä, On tar­peetonta
voimien tuhlausta pitää kah
a eri järjestöä. Hetkellä, jolloin kom
miinistinen puolue tulee yhä enem­män
taistelu järjestöksi karkoittaa se
uotan tiedokkaat. Tämä on välttämä
öntä." Vallänkumdus voidaan tehdä
ilman tiedokkaaitten apiia, mutta on
lidarisuuden irvikuva, kohdistaa pää­tarkoituksensa
pieniä kansoja ja sor­rettuja,
kapinaan. pakoitettuja yhteis
kantaluokkia vastaan. .Mutta tämä
imperialismin Interifisflo&alekaan ^ei
pysty ttttvaamaan Itapitalistista riis-toratthaa.
Uadet imperialistiset selk
kaukset nhkaa'Vöt,.ti^clellfeeii l » ^ t äl
sodan öH<aött6Wäeh,1rafloareen
ten on Imnsojen Valittaväha ' joko
kapitalismin jatKfiva olemassaolo se-'
kasörtoineen ja anarkiqineen, tahi ka,
pitälwtisen -ni^pTi )^vittäiaihen Jkötif
äiumsmin katitta. , .
, j o äikaism 'Ipaköitti kapitalistien
raäkäaismäihen 'riista työtätekevät
luokkataisteluun: 'lakkoihin "ja-, kapi­noihin.
Tällöin opprvät 'he , .liitty-rhään
yhteen ammatillia. poliittisiin
ja .^suiistoiniinnäiisiin _ yhdistyksiin
järjestetyn Inökkatäistelun .avulla'
valvoakseen etujaan. 'Tuon liikkeen
paras keskitetty ilmenemismuoto oli
mailmansodan syttyessä.II .Internati-öhale.
Sen piti olla sosialistisen maa
ilmanproletariäatin taistelu järjestö
kapitalismia, imperialismia'ja sötaa^
vastaan, mutta reformisniin läpitun­kemana'fei-
se "kestänyt koetusta rät-kaisevalla
hetkellä,, Sen , johtavat
miehet pettivät proletariaatin ja so­sialismin,
asettuivat -kapitalististen
hallitusten puolelle ja kehoittiv^tliii-narauhaan
vallankumouksellisen tais
telun sijasta. Näinollen .menetetty-ääri
järjestöllisen yhteisrintamansa
olivat työtätek-evät joukot alttiina
shauviänlin kiihotukselle .ja terroril­le.
Täteii lakkasi II Internationalen
olomassablo sosialistisena Järjestönä.
Mailmansodan kärsimyksiä ja-rjär-.
jettömyj-ttä vastaan heräsi kuitenkin
muutamien vuosien veriorgioitten jäi
keen kansanjoukoissa vastavaikutus
^uiniiiiiiiiiiiiuiiiiiiniiiiiiiiiHiiiiiiiiniiiisuM
jiiiimi
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä allfe $30.00; 50c; l ä h e f e |^
lähetyfcistä |40.00-?60.00; 75c lähetyksistä $6Ö.OO-S100 on ^
S ?100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta liää. . • ^ *
Torontossa ottaa;
ist. We8t. »;
lähetyksiä, vastaan tov. A : T , Hill, 214 Adelai. 5
•IllliinilliS
äärettömän epävarma; jatkaa sitä i l - levät käsittämään velvollisuutensa \
man heitä. .«Clarte»»-rylunällä olisi teiskuntaa j a kansa kohtaan jaset
hyvät edellytykset täyttää tämä auk­ko
sitäkin paremmin kuin hengen ja
käden työläiset, jotka taloudellisessa
suhteessa kuuluvt samaan luokkan,
ovat toisistaan erillään vain näiden
eri^tehtäyien johdosta;
Gpmpersin. ateenkaotaja, Canadan
Tommy on puhunut.
Kieltää tarttumasta
onkeen.
äärimmäisten
Canadan ammattiunioitten toi-meeiipanevan
komitean iiresidentti
«Tom Moore» jota myöskin Gomper-sin
aseenkantajaksi karahteerataan
oli Fort Williamissa pidetjrillä'«€äit^
dan Clubin» päivällisilä puhumassK
ja tuo «Tommy» tapansa mukaan te­kikin
Canadan työväenliikkeelle of-'
kein karhunpalveluksen.. Että kaiisa
tulisi tietämään mitä «Tommj^ oike­astaan
jutteli noilla herrain päivälli­sillä
panemme pääkohtia hänen jalos­ta
puhostaan paperille. Puheen s i ­sältö
oikeastaan oli rukoileva armon-pyyntö
^herroille, joita hän" kehotti
pyrkimään siihen, että työnantajain
ja työtekijäin välit Haataisiin sopu­suhtaisiksi,
eli oikeamman, että riis-,
täjäluokka saisi riistettyä ja riistettä
vää luokkaa .riistää, ilman että tar­vitsisi
turvautua lakkoihin eli muihin
samantapaisiin epämiellyttäffiin kei­noihin.
" •
••••'.- " • •
Kas näin puhuu tuo uskollinen
«Tominjr»
vaikutuksesta, jotka olivat pysyneet
sosialismin aatteille uskollisina ja jot
ka Zimmerwaldkongressin ja erittäin
kin sen vasemmistoTyhmän antaman
t u n n u s t i ^ R kantta .j\j9istayat undel
leen ryhdyttävän luokkataisteluun.
Iflqsei^alistken «ota muuttui kansa-laissodaisi.'
V<enä]än ysik;b\ca^
mikä johti proletariaatin : valtaan ja
teki ^Qimn niin 'tsaarismistar k u i n ; ^ ^
näjän kapitäiiäm'iätäkin, merkftsee
uuden historiallisen aikakauden, ma-dmanv^
laiikumOuksen, elk^^
europalaisissa, kuin i^Uiiopan ulko­puolella
öleVissa jmafesa on luokkatais
elu «i^liissodan kyötiyfcseiläi \¥h-teiskurtnäliinen
väUaiiku^ V*;
väenluokan j a ihmiskunnan .ainoa pe
astns siitä kuriuude«te,mi^^ Impe­rialismi
on kansat ärössyti ,
Vain sosialismi vqi saattaa järjesr
tystä sekasortoon, hävittää luokia-vällan
ja luoda taloudellisen ja hen­kisen
väpaudeh kaiHllei Jpoistaa kpy-,
hyyden "ja tuottaa yhteiskuntamso-dori,'
mikä tasoittaa kaikille tietä'^'1^^^
pään, vapaut. ja/pmaan vastuu^en.
Tuotantoväiitieitten oii lakätlsfva 'xile-masta
jonkun luokan monopoolina
• a sensijaan tultava fcaikkiep yhtei­seksi
omaisuudeksi. Ei ristäjiä, eikä
riistettyjä! •Tuotanto säännöstellään
ja tuotteet jaetaan yleinen edun mu-;
kaan. Nykyinen tuotantotapa,; joka
perustun» ryöstöön ja rosvoukseen hä
vitetään; samoin nykyinen kauppaj
mikä ori,vain petkutusta. Tuotahto-olämä
rakentuu joukkojeh Omaan va­paaseen
ja jätjeslBttyyn yhteist>'5--
hört. . TyötiQstajäin ja patkkaoTJien-sijaan
vapaifo työtovereita! Ihmisai^-
voinen oio jokaiselle, ken täyttää vijl
vollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan.
Vapautuksen on kuitenkin oltava
«Rahäasioita määräävällä ryhmällä
on tällä hetkellä voima puolellaan.
Tilanne on muuttunut aivan päinvas
täiseksi sitte vuoden 1918; ''Tuleeko
tämä rahamies * ryhmä käyttämään
heillä olevaa valtaansa väärin, kuten
aikaisemmin tekivät jotkut työväen-johtajat.
Winnepegin laitko epäon­nistui
siksi, että johtajat eivät olleet
tehtävistään yhteiskuntaa kohtaan
selvillä. Minä en tahdo uskoa hetke-äkäänj
että rahamiesryhmät olisivat
yhtäläisiä työväestöä kohtaan. Ne tu
yhteiskuntatekijät luovat aina: vas­taavia
aatteellisia heijastuksia. Ja
yhtä vannaan kuin luokkayhteiskun­nan
taloudellhien rakenne esimtyy
kansan alhaisena\henkiBena ja.siveel­lisenä
tilanaj yhtä varmaan • täytyy
sosialistisen yhteiskunnan .kuvastaa
rilttoJta ja hyvää henkista ja siveellisr
la elänääi SofeialiStisessa yhteiskun
liassa täytyy vapauden; merkitä myös
vapautusta tietämäjtöfflyydesta ' ja
teifcausköstaiVäkiiuomain käytöstä
ja tapiaihtttrmeluksesta.; Tämä ei ole
vähemmän tärkeätä .'vallankumouksel
lisen taistelun ylimenoaikana; Prole­tariaatin
.oh '.käsitettävä omien aivo­jensa,
elintapojerisa j a kotäensa; uu-äestaannfuovailun
välttämättömyys
sdvistyksen kohottamiseksi..
: .Kolmas, .Kommunistinen Intema.
tiönale, jonka ovat muodöstaiieiikaik
Iden maitten sosialistiset .vallanku­moukselliset
ptiölueeti ori toteuttavia
tiyöväenluokan (.vapauttamisen. Se
käsittää proletariiaatih eniten kehite
tyneen, eniten luokkätietois. j a siksi
raukset tulevat olemaan hyvät, ja ^
temen ymmärrys saadaan aikaan
den kahden luokan välillä.»
PelkoS työttömien tulevan punji^
«Mies jolla on nälkä, jolta on fadl
letty työnteko katsele tilannetta
perheeiisä kärsien puutetta ja kai.^
kia elämän välttämättöraj7ksiä ^
l a — ^istynenä ja hän voi «ksji
•minkälaisiin paheisiin tahansa, jolef
häntä siitä estetä» (Pelkää sellais^
miehen: huomaavan, että ainoastaan'
riistäjäluokn hävittämiseHä on l i ^'
hpnkm asemansa parantamisen kais:^
sa jotain: tekemistä) «Työnantajaa;
ehdottomana velvollisuutena on hu;:
soa sitä,'että siihen ei jouduta» (pi
täkö Tomilta lopp. tämän p i r u lW
jäqestelinän pöngittäminen ja työ.:
Iäisten harhaanjohtaminen?) •
Ei OBU olekaan kuollut.
, «Lännellä' on väitetty, että kansaia^
•väliset unipt ovat vanhoillisia ja sen-tähden
uusia, järjestöjä on perustet­tu.
OBU .ei ole kuollut niinkuin te
täällä Williamissa. luulette, vaan se
on ottanut taktiikakseen pienissä lyhv
missä, työskentelemisen. Mutta OS
U:n on kuoltava,.sillä on) liian pienet-rajat
verrattuna kansainväli] un .3jr-jestäihin
»./s (Ystävämme,'Tommy d-:
nähtävästi tiedä, että pienen a jp
kuluttua OBU:lle käy mahdolliseUj
rajojaan laajentaa, jos se käsittää o-:
levän . jotain merkitystä Kolmannea :
kansainvälisen yhteyteen perustetta-vSlle
teollisuus ja ammattiunioiden:
kansainväliseen järjestöön yhtymi­selle)
'
Tuossa sitten olivat pääpiirteis­sään
tuon fakiirin, ystäviensä ja In •
tolaistensa päivällisillä pitämän: ä
juhlapuheen tärkeimmät pointit. .\ie
läkö voidaan väittää, että Canadai
työläisten taloudellinen^Iiike on radr
kaalista. Jos se sitä olisi ei tuollaii'
le Tommyille olisi mahdollista edu -
taa Canadan työväekeL
Paperipuun kuljetus .alkaa.
^ Eilen alettiin 20,000 cordin par"
ripuitten kuljetus Detroitin paper-tjehtaalle.;
Charles W . Cox, if^
tunnettu paperipuu-urakoitsija näiili
perukoilla on hyvällä menestyksella
runnannut kämppiään koko talTer,
jiä
mi
täv
leili
mai
ta
o n
«iit
ta
niii
vei
ma
i
nöl
hoi
lut
päi
ja
leb
mt
aU
m£
sei
0S(
iv
= uk
ii te
Is Ni
1= Oi
|fSs T
I9L1I I
myös eniten Vallanktimonksellisen ja
uhrautuvaisen osan. Se muodostaa
etujoukon, joka On kärkenä työväen-liiökan
taistelussa taloudellisella j a
poliittisella alalla, samoinkuin opetus
työkysymyksessä. Kommunistiset
puolueet yhdistyneinä Kolmnteen Iri-teniationaleen
muodostavat iett jär­jestöllisen:;
ja poliittisen vivun,-min­kä
ayiilla ja johdolla
meenpanevat, vallankumouksen, .'otta­vat
vallan käsiinsä ja toteuttavat so­sialistiset
vatimukset: • ' .
Ruotsin Komunistinen puolue,; joka
on liittynyt Kömmuhistiseen Interha-tionaleen
ajaa /yllämainittuja periaat
teitä ja tarkoitusperiä. Se on pää­määrältään
ja kemoiltaan yallanlfu-niiden
työväenpuolueitt: ja ryhmien myös henkisesti sitä. Taloudelliset mouksellirien puolue. Se tunustaa to
tuutena, että sorrettujen luokkien v»
pautus saattaa olla vain niiden oinas-t
y ö t ä . • :
Puolue pitää työtätekevien jonikO'
jen ei-pariamentaarista välitöntä tor
mfntoi- tienä' luokkayhteiskunnan W'
mooriiiseen j a sosialismin toteuttann-,
seeri. Se varoittaa työläisiä porvM",
lis-demokraaitisista'ja reformistias-ta
aunäkih muodossa, kuin ne efliB-tyvät
n. 8. kcskustasuuntana tyovae»
liikkeessä. ForvariUinen deinok»^-
on kaikkialla osoittautunut paaoi»»»
ja'porvMlfeliiokän jatkuvaksi^^
ruinreksrpeit^tyssä
taa muodollisen Riittisen yW^^^^
taisuuden ihnan vastaavaa J f^
taloudellista ja yhteiskunnall.
t o i Se on riittämätön ja k^^^^^^^
kun on käytävä-loppuselvitykseeD.
Imän kanssa. 1^
lue pitää-proletariaatm^^
pitaristisen. järjestelmän
pitää' sensijaan proU
t a l ^ U . S.O. työväenluokan^^-^
^ t a j-a taloudaista yksinvalto ^
tämattöinänä siirtymismuoto^
lismiiri, iolloin
mokratia onmahdolhsta. M««a
jos järjes^een p r o l e t a r m a ^ ^
mistö asettuu tukem. tällaista «
tuuria,.voi.:se toun,a,tyo|
luokkien ja;täten-koko . ^ ^ ^ ^^
iiyväksi. minnä on paoW
tävänä Ruotsin p r o l e t a r i a a t i ^^
minen tämän ohjelman poluall^,
kuitenkin:.KommunistineirJ
•delleenkin . osaaottaa par
feeeh tormint;. niin tapahtan^
Si valvoakseen .valtiopaivi!!--^^^^^^^^
luokan,etuja j4a. . puolueen V^^,^.
lisen'kannan mukaisesti
seen'hyväfeeen niitä n i a M o U ^^
poliittisen propagandaa.,
liittislen ja ^^rinz)h^f
puhujalava ja ^^htaist^u ^
vaC- sekä edeneen sen iahie^»
|I
.^tllll
käjt
paits
KJ
on J
tävä
Coxi
kett
kämi
piä(
taan
lään
ko r
enni
naii
meu
nut
sen,
mok
P
tä.p
hst«
alaii
ti^i;
bin
nas
neu
mol
hm
jarj
men
ta 1
sen
•S
s aa
siis
joti
vän
laisi
taas
Hsei
sosi
lee
käy
taji
vat
aal]
tali
liisi
S2.1
au
vii
Ky
ma:
tca
5a.
hr
hl
mä
Va
tei