Vapaus, September 21, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, syysk; 21 p^--- Satiirday.Sept. 21,1Ö63
INDEPENDENT t A B O R ORGAN
VAPAUS O F F JNNISH C A N A D I A N S
(LIBERTY) Eötabllihed No*. 6, 1917 '
Edltor: W. Eklund ' Jkieiiagqt: E. Suksi
Tfeleirfione:. Office — Editorlfiil W4T«66 /
Poblished thrJceveeklyi :Tuc?(iV^ ^Irtirsäays and/SptufdayV W; VflDPVs
Publl9^4ng Co. Ltd., 100-182 Jdm ,>St. Sydbury, Ofttatta, Canada.
Mailing eddress: Box 69 ^ ,
Advertising rfttes upon appUcationi translations frse of chargp. :
Autliörized as seeoiid claiss maUt by the Post Offlc6'Iftp|rtDite»t. Ofctawai
CANADIAN LANGUAGEiPRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 - USA:issa
3 kk. 2.73 Snoaiessa:
1 vk. •M.OO 6 kk.. $ 5 55
l vk, 10.40 6 kk. Ä.75
Mam|o vujakauppa
'Ne meistä canadalaisistaj j atka olemme vud^ifcausia vaa-
_Wn^'^ "kylmänr sodan" ylläpidon asemesta "hyviä naapuri­suhteina"
ja laajakantoista kaupankäyntiä myös sosialistisen
maa(iImanosan kanssa, voimme vilpittömästi iloita siitä suu-resta;>
vehnäkaupasta, joka vastikään ällekirjoitfettiin Neu­vostoliiton
ja Canadan kesken.
: Kuten on uutistiedoissa kerrottu,, Neuvostoliiton osto
edustaa suurinta viljakauppaa Canadan historiassa. Sen an­siosta
voi Canadan vehnämyynpit nousta tänä vuonna ^yli
-500 njiljoonanbushelin, ylittäen siten ennen 1928—29 talous­romahdusta
tehdyn ennätyksen, jolloin C?inadasta. myytiin
408 ttiiljonaa bushelia vehnää.
J^pitakin pobittisia höurupäitä liikuunttpm^atta tätä Neu­vostoliiton
kanssa tehtyä velmäkauppaa ori tervehditty suu­rella
..lämmöllä ja innostuksella kautta maamme." Esimerk-kinä/
i,mainittakoon — vaikka hyttysen ääni ei kuulukaan
taivaaseen — Toronton 'Vapaa Sanan torstainen toimituskir-joituö,
mikä otsikoineen julisti ''epämieluinen vehnäkauppa",
mutta joutui kuitenkin lopuksi myöntämään, että Canadan
kansa on niin voimakkaasti tällaisen kaupankäynnin kan­nalla,,
jotta "maa olisi joutunut yksistään sen vuoksi (jos
halliiuksemme ei olisi kauppaa tehnyt) vaalitaistelun pyör­teisiin
ja liberaalien hallitus lähtemään/' .
S^en kirkkaampaa totuutta tästä viljaakupasta ei Vapaa-
Sana-olisi todellakaan voinut esittää — n:in vaikea kuin sen
onkin' niellä ajatusta, että Neuvostoliitosta tuli meille kerta-lyönnillä
näin suuri kauppatuttava ja että suuri osa tästä
vehnästä mense Neuvostoliiton välityksellä Kuubaan.
. M^^ on Kuubasta puhe^ me nuolestamme liitynmie
niihin hyvää tarkoitaviin canadalaisiin, jotka vaativat, että
Canadan pitäisi myydä ilman välikäsiä vehnää' Kuubaan ja
ostaa, sieltä sokeria, JQtta saisimme vehrtävarastojamme edel­leen
vähenemään, ja halvempaa sokeria canadalaisille —
huolimatta lainkaan siitä mitä yhdysvaltalaiset monopolistit
siitä sanovat.
Neuvostoliiton kanssa tehty .suuri vehnäkauppa auttaa
luonnollisesti paljon "suurta ylijäämävarastoa" pelänneitä
aavikkomaakuntiemme farmareita. Se antaa lisää työtä rau-tatietyöläisille
ja satamatyöläisille; Ja kun esim. farmarit
saavat viljansa myydyksi^ he ostavat enemmän koneita,
enemmän vaatteita ja enemftiän muita välineitä -^tarkoit­taen
se hsää työmabdollisuidöia myös tehdastyöläisille.
: Tässä yhteydessä on. herätetty kysymys, että onko mah­dollista
uusia seuraavina vuosina tällainen vehnäkauppa?
Me puolestamme liskomme, että siihen bn erittäin hyvät
mahdollisuudet, jos muistamme, että kauppaa on käytävä
puolin ja toisin. Me emme ole kansakuntana yksin kukkona
tunkiolla. Viljanmyyntimaita on muitakin kuin Canada. P i ­tääksemme
nyt avautuneet viljamarkkinat, meidän tulee jär­jestää
myös joukkomittaista tuontia Neuvostoliitosta.
Sitä paitsi on muistettava, että viljan lisäksi voidaan
sosialistisiin maihin myydä paljon muutakin tavaraa, sillä
hyvinvoinnin jatkuvasti noustessa sosialistisissa maissa^ l i ­sääntyy
noin tuhannen miljoonan ihmisen ostokyky päivä
päivältä. Sosialistisessa maailmanosassa on siis suuria ja yhä
kasvavia myyntimarkkinaniahdollisuuksia, edellyttäen, että
osaamme kansakuntana käyttää niitä hyväksemme. V
Nyt Neuvostoliiton kanssa tehty suuri vehnäkauppa, oli
todella mainio viljakauppa,, jota tulisi kehittää ja vaalia ja
laajentaa tulevaisuutta silmällä pitäen.
Ontarion tärkeät maakuntavaafit
Ensi keskiviikkona,' siis syyskuun 25 pnä, suoritetaan
Ontariossa siksi tärkeät maakuntavaalit, että niihin kannat­taa
ja tuleekin suhtautua mahdollisimmöii harkinnällisesti.
Suurin virhe, minkä työläiset ja farmarit voivat tehdä,
on tietenkin se, että antavat äänensä suurpääomaa edusta­vien
vanhojen puolueiden ehdokkaille — tai jäävät välin­pitämättöminä
"ei siitä mitään hyötyä kuitenkaan ole" käsi-
_ työkannan mukaan äänestämättä — ja auttavat siten vanhoja
puplueita.
^ Tosiasia tietenkin on, että näissä vaaleissa on tehty vanr
hempien kansalaistemme, elinkysymyksestä, eläkeasiasta, sel­lainen
poliittinen variksenpelätin,/mitä lyöden ja potkien
vanhat puolueet luulevat voivansa jymäyttää pitkätukkai­siksi;
katsomiaan valitsijoita siinä, määrin, että pääsevät sen
avÖUa hallituspukille. Me uskomme kuitenkin valitsijain
olevan siksi hyvin tietoisia asioista, että vanhojen puolueiden
varjonyrkkeily vaatii toimimaan ja äänestäitiään työväen-ehdokkaiden
puolesta.
- V Eläkekysymys on tietenkin erittäin tärkeä ja polttava
kysymys. Mutta sitä paremmin saadaan eläkekysymyskin'
raljkaistuksi jos vanhojen puolueiden tilalle valita_an mah-doHisiminan
Voimakas työväen edustus maakunnalliseen
lainlaatijakuntaan. Ääni työväenehdofckaiden puolesta on
myps ääni kunnollisen vanhuudeneläkeläin ja muiden tuiki
tärkeiden uudistusten puolesta. Vanhoille puolueille annettu
ääaij on ääni vanhan hapatuksen jatkamisen hyväksi — ja
siihen meillä ei olisi enää varaa.
ISÄNTÄNÄ OMASSA MAAKUNNASSAMME?
'^Keskiviikkona suoritettavien vaalien peruskysymyksenä
on «e, että saadaanko tämän suuren ja varakkaan maakun­nan
työtätekeville riittävästi työpaikkoja — j a kaikille asuk­kaille
nykytilannetta vaativa yhteiskunnallinen turva, vai
pääisevätkö ulkomaiset monopolit lujittainaän edelleen kuris­tusotettaan
maakunnan väestön hyvinvoinnin kustannuk-seHa?
} Juuri tässä peruskysymyksessä vanhat puolueet ovat
toistensa kaltaisia kuin kaksi pihlajan marjaa. Ne "myöntä-vät^
iosin juhlapuheissaan, että jotakin olisi tehtävä yhdysval-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
,Siöini HtU, Sudtiury; Ont., täytti
fiDrstaina, sjvskuun 19 pnS 33 vuot­ta.
Sanna Kaanasto, North Branch,
Ont., täyttää torstaina, syyskuun 26
8 5 vuotta.
Katri Riksmän, ^ointula, Ö. C.,
täyttää perjantaina, syysk. 2 7 pnä
8 4 yuotta.
: ' Jainarl Mantere, Dorion, Ont.,
täyttää' perjantaina, syyskuun 2 7
pnä 7 7 vuotta. -
; Yhdymme sukulaisten ja tutta-yain
onnentoivotuksiin.
hjfajolan Fejdmaind
ibnikiM^ avaraut^n
.Andcnes,^ Norja. —• Ferdinand V
ammuttiin viime viikon torstaiaa­muna
avaruuteen Andcnesista ja
kaiken ilmoitettiin suj.uneen suun­nitelmien
mukaisesti. T r i Björn
jLändmark ilmoitti NTB:lle, että
pohjoismaisen' raketin laukaisemi-lieh
sujui tällä kertaa onnistuneesti.
Sääolosuhteet olivat erinomaiset ja
kaikki raketin lähettämät merkit tu­livat
perille.
U\isia pohjoismaisia raketteja ei
^mmufa Ändenesista ennen joulua.
Bflyöhemmin on kuitenkin tarkoitus
lähettää kaksi tai kolme uutta ra
kettia.
Rauhan aatteel':>8ek3 taistelu so­taa
vastaan .ovat Neuvostoliiton
ulkopolitiikat' ytimenä - rän ote-
^massaolon ensimmäisistä päivis­tä
lähtien. Toista maailmansotaa
cdeltänemä. vaoöna NenvostoUit-to
teki kalhikensa ehkäistäkseen
so^sA: Se el ktnterikääii fffiiirstti-nilt
tässä, lilanne sotaan,
jokia/KäiUkeln raskäinim lufiösl
juuri Neuvostoliittoa. Sotaa edel-'
läneinä vuosina olivat maailman
ralUiaiivoimat vieUt heikkoja ja
haallaan.
. ^ y t on tOa^ne tavik tbQJeh. On
loiemassa edellytykset paitsi' tor­jua;
nusi^illaailmansota, Bayäs lo­pettaa
sodat' ainiaaksi ihmlskud-'
nan elämästä. On olemassa sellai­sia
objektiiV^isia sösiil^s-IleIiitti-'
sia ja sotateknillisiä tekijöitä jot-jka
tekevät kansaiAväli^tiln riHa-kysyi|
iy^en ratkaJsendsknuohii
käytettyjen sotien lopettamisen
reaaliseksi Tämän vuoksi on voi­tu
tehdä johtopäätös,-että nykyo-.
loisäa ei ole enää kohtalonomais­ta
soäan väistamättömyyttii, vaan
että maailmansota - Vdidkan tor­jua.
Kommunismi pitää historial­lisena
velvollisuutenaan sotien lo­pettamista
ja kestävän rauhan ai­kaansaamista
maailmaan.
^a'aisen"~ suurpääoman talous­elämäämme
tunkeutumisen eh^
käisemiseksi, mutta käytän­nössä
ne myyvät helposti saa­tavien
dollarien metsästykses­sä
yhä enemmän luonnonre-surssejamme
yhdysvaltalaisil­le
monopoliyhtymille.
Äänestämällä työväenehdok-kaiden
puolesta ja valitsemalla
mahdollisimman voimakas työ­väen
edustus maakunnan lain­laatijakuntaan,
voidaan tähän
oeruskysymykseen saada pa­rannus
— ja mitään muuta
keinoa ei siinä ole.
Vaikka työväenpuolueider^
kesken ei olekaan vielä päästy
toivottuun muodolliseen yhte­näisyyteen
näissä vaaleissa,
niin käytännöllisesti katsoen
valitsiioilla on kuitenkin tilai­suus
yhdistää rivinsä vaaliuur-nalla.
Uudella demokraattisel­la
puolueella on näissä vaaleis­sa
ehdokas miltei kaikissa vaa­lipiireissä.
Sillä on myös mo­nessa
suhteessa mainio ohjel­ma
kipeästi tarvittavien uudis­tusten
puolesta: Sairaushuolto^
lain laatiminen; eläkkeiden pa­rantaminen,
autovakuutusten
ha l V e n t a minen, sosiaalisen
huollon tehostaminen jne. Uu­den
demokraattisen puolueen
ohjelman heikkous on siinä.
Mitkä ovat ne objektiiviset teki­jät,
jotka tekevät mahdolliseksi so­tien
poistamisen kansainvälisistä
suhteista? Niitä ovat ennen kaik­kea
sosialistinen maailmanjärjestel­mä,
joka muodostui j a vahvistui f a ­sismin
luhistuttua toisessa maail­mansodassa.
Sosialistiselle yhteis­kunnalle
sota on A^ieras. Siinä ei
ole luokkia eikä yhteiskuntaryhmiä
joille Olisi sodasta minkäänlaista
hyötyä.
Lisäksi sosialistisen järjestelmän
tukena on voimakas sotilasmahti:
Sosialismin, jonka tehtävänä on so­tien
lopettaminen on pakko luoda
itselleen tietyssä vaiheessa sotilas­mahti,
joka on imperilaismin soti'
laallista järjestelmää voimakkaam­p
i . Mutta sosialismin sotilasmahti
ei palvele sosialististen aatteiden
väkivaltaista levittämistä, se ei hy­väksy
vallankumouksen maastavien­tiä.
Sen tehtävänä on turvallisuu­den
ja rauhan varmistaminen, im
perialismin hyökkäysvoimien pidät­täminen.
Sillä n i i n kauan kuin näi­tä
voimia on, on olemassa imperia­listien
aloittaman ydinasesodan
vaara.
Maailmaan on muodostunut valtaa
va rauhan vyöhyke. Sosialististen
maiden rintialla siihen kuuluu-suuri
ryhmä ei-sösialistisia valtioita, jot­ka
syystä tai toisesta vastustavalf
maailmansodan valloilleen päästä­mistä.
Näiden maiden aktiivinen
osallistuminen maailmanpolitiik­kaan
on oleellisesti muuttanut voi­masuhteet
rauhan hyväksi.
Tärkeäksi tekijäksi ydinasesodan
nomini),': >ydinaseidemV
jatkuva lisääminen; op^ kklrtSnnöIli-sestiykätsoen
rfkjaton;^ äinqank ra j o i
takdna^.öviat vain kohteisiin. toiriiif-tamisvälineiden
mahdoltisuudet se­kä
sb>ateginen. :tarkoitukserimukair
Ktrteff amerikkalaisen "^järkeväii
atomipolitiilkab puolesta taistelevan
känsaniSkottttetin"tteilöt osoitta­vat,
Icynunenen megatonnin vety-p
j i i i m i tai rakettiräjähde tuhoaa
tyystin- k a i k e a 1 2 - r - 15 km säteellä,
' siis 4dl>^700"'neliökilometrin alalta->'
2 0 ipega'fOhhih räjähde; vastaavasti^
1 5 - ^ 2 0 km; e l i 7 0 0 — 1 - 2 0 0 neliökilo­metria;
9O megatonnin-pommi 23-^;
3 0 km e l i l , 5 0 0 - r 3 , 0 0 0 neliökilomet­riä.
Kaikkein- voimakkain olemassa­oleva
r - , sadan megatonnin ^ pom­mi
tuhoaa " p y s t i n teoreettisten las­kelmien
mukaan kaiken 25^—40 km
säteellä eli 4 , 0 0 0 - r r 5 , 0 0 0 neliökilo­metrin
alueelta.
Mutta Ydinaseiden tuhovoima ,öi'
pysähdy tähän. 'Niiden synnyttämä
säteily aiheuttaa tulipaloja ja vaka.
v i a palovammoja ihmisille erittäin
pitkien, matkojen päässä. Ydinrä-jähdys
on erittäin vaarallinen sil­mille:
Mainitun annerikkalaisen kan­salliskomitean
selonteossa sanotaan,
että silmien verkkokalvojen täydel­linen
vioittuminen uhkaa jokaista
räjähdyksen nähnyttä 3 5 0 — 5 0 0 km
säteellä, JOS räjähdys tapahtuu, ta­vanomaisessa
korkeudessa, suurissa
korkeuksissa suoritettujen ydinrä-jähdysten
yhteydessä verkkokalvon
ehdottoman yiottumisen säde kas­vaa
aina 1,200 kilometriin. Huollet­tavan
asteiset radioaktiiviset jään
teet kykenevät leviämään tuulen
voimasta ja suunnasta riippuen sa­tojen
j a tuhansien kilometrien pää­hän.
Ydinasesodan nykyinen, strategia
edellyttää joukkoluontoisia iskuja,
joiden yhteisteho on viisi, jopa kym­menenkin
megatonnia. Tällainen
isku •:• johtaisi amerikkalaisten asian-tnntijoiden
laskelmien mukaan 8 5—
115 miljoonan ihmisen 1 kuolekaan
pelkästään radioaktiivisten Wastei.
den vuoksi. Radioaktiivisista saas­teista
joutuisi kärsimään ainakin
1 0 & — 1 3 5 miljoonaa ihmistä.
Ulkomaisten asiantuntijoiden las­kelmien
mukaan maailmanlaajuisen
'eftttttäa s«;ep kKiiperrttäaäa ji aa kkaaaarrttaaaa kKuui nm torjumisessa ioc^nj amivuaoi djo,sutiuiJnduat» »ukuadnii-n;
S:t«"i;SmXT''^ i M i f f a «anjoukkojen liike rauhan puoles-'
r e j J u a esitystä s n t a , m i t e n U u - V t - A j u n - / .
«:i d e m o k r a a t t i n e n p u o l u e t u l e e ^Penahstivaltioiden hallitsevat
*'valtaamaai¥'^ yhdysvaltalaisilta
monopoleilta takaisin" niiden
r.?hmuamat luonnonresurssim-me,
kaivantomme jne., ja mi­ten
on mahdollista rahoittaa
,sosiaalinen huolto vähentämäl­lä
varustelumenoja.
Tätä ohjelmaheikkoutta pa­rantaa
kuitenkin kommunisti-
,nen puolue, joka kannattaa
Uuden demokraattisen puo­lueen
ehdokkaiden valintaa
kaikkialla muualla, paitsi ei
näissä kuudessa piirissä (neljä
Torontossa, yk.si Hamiltonissa
ia yksi Port Arthurissa) missä
kommunisteilla on oma ehdok­kaansa,
ja missä puolue vetoaa
omien ehdokkaittensa valin­nan
puolesta.
Meidän lehtemme yhtyy GS-Jn
tpk:n syyskuun 12 pnä jul­kaisemaan
lausuntoon, jossa
kehoitettiin kansalaisiamme
yleensä antamaan äänensä niil­le
ehdokkaille, jotka ovat joh­donmukaisesti
edistäneet rau­hanasiaa;
ovat jatkuvasti puo­lustaneet
työtätekevien talou­dellisia
ja sosiaalisia etuja, se­kä
vastustaneet kaikenlaista
diskriminatiota kansallisuuden
rodun, uskonnon tai poliittis­ten
katsomuksien perusteella.
Selvää on, että tällaisia eh­dokkaita
ovat ainoastaan työ­väen
ehdokkaat. Työväen yh­tenäisyyden
ja maakuntamme
tulevaisuuden, sekä kansalais­tamme
nykyhetken etujen pe­rusteella
me keholtamme luki­joitamme
toimimaan ja äänes­tämään
työväenehdokkaiden
p i i r i t ja hyökkäyshaluiset ainekset
eivät vöi fättää pois laskuistaan.
Sodan tuhoava luonne on voimis­tunut
historian kehityksen lakina.
Ensimmäisen j a toisen maailmanso­dan
vertaaminen' osoittaa selvästi
tämän lainalaisuuden. Toisessa
maailmansodassa ihmishenkien me­netys
oli kaksi j a puolikertainen en­simmäiseen
maailmansotaan verrat­tuna.
(Siviiliväestön keskuudessa
se o l i 50-kertainen!) Vaikka Oletet­taisiin,
etta kolmas maailmansota
(jos se syttyisi) käytäisiin ilman
ydinaseita, niin se maksaisi ihmis­kunnalle
ainakin 200 miljoonaa i h ­mishenkeä,
joista 150 miljoonaa oli­si
siviiliväestöä. Mutta ydinaseiden
ilmestyminen on muuttanut sodan-käyntitavat
ennennäkemättömän
tuhoaviksi.
Uudesta sodasta tulisi kiertämättä
ydinasesota, vaikka se alkaisikin
paikallisena tai rajoitettuna sotana,
jossa käytettäisiin tavallisia aseita.
E i yksikään vakava sotateoreetikko
kiellä enää sitä, että tällaiset sodat
muuttuvat väistämättä mailmanlaa-
Juisiksi ydinasesodiksi. Meidän päi­vinämme
atomi- ja vetyasevarastois-sa
on atomipommeja rakettiräjäh-teitä,
joiden teho on muutamista k i -
lotonneist;^ (Hiroshimaan elokuussa
1949 pudotettu pommi oli 20 kilo­tonnin,
SO. 20,000 trotyylitonnin te­hoinen)
100 megatonniin (100 m i i j .
tonniin). Käsittääkseen tämän voi
man suuruuden on,otettava huomi­oon
että US A n ilmoituksen- mukaan
ensimmäisen amerikkalaisten ko­keileman
viiden megatonnin vety­pommin
teho oli miltei kaksinker­tainen
verrattuna koko toisessa
ydinsodan seurauksena b i i s i S t o ^
1,000,; miljoonan ? ihmisen tuho lu^
ku^änottaipatta myöhemmän säteilyn
ja geneettisten seurausten aiheutta­mia
menetyksiä.
Maailman ydinasepotentiaalin las­ketaan,
olevan nykyisin 250,000 me­gatonnia;
Tästä • riittää maapalton
mantereiden jokaista 10 iieliökilo
metrlä.kohden 18,5. kilotobiiin tehoi^
nen atomipommi tai. raketti kärki.
Nykyiset Ballistiset ohjukset ky
kenevät toirtiittamaan ydinräjähteen
m i h i n maapallon paikkaan, tahansa.
Sötatlekiilikka on ylittänyt j o Dnati
nerten rajat. Maantieteelliset olot
'-^ ^vuoriharjanteet ja\ valtameret
laajat metsät ja tundra-alueet, suot
tai autiomaat — eivät suojaa raket­ti-
ja ydinaseiden: iskulta. Näiden
aseiden avulla vastustaja voLJaan
lamauttaa toisten valtioiden (sota?
käyvien täi sen ulkopuolisten) yi?
annetulla iskulla mihin .suuntaan ta
•hansa. Raketti- j a ydinaseita käy
tettäessä sodan tyypilliseksi muo
doksi tulee maan ja sen väestön
ratkaisevien asutuskeskusten väli
tön tuhoaminen.-
Nykyaikaisen ydinasesodan luon
ne on kuollettavan vaarallinen myös
hyökkääjälle; Se on myös oleellinen-tekijä
taistelussa koko maailmaa
käsittävän ydinasesodan estämisek
si. Sosialistisen leirin, koko rau-ranrintaman
voimien etumatka an­taa
kansoille mahdollisuuden torjua
sota, pakottaa imperialistit aseista­riisuntaan.
Ydinasekokeiden kieltoa koskeva
sopimus, jonka kolme suurvaltaa al­lekirjoittivat
Moskovassa ja johon
nAonet maat ovat jo yhtyneet, on
ensimmäinen, mutta erittäin tärkeä
askel tuhoavan ?odan torjumisen
tiellä. Eikä ole ihme, että miljoonat
ihmiset maailmassa tervehtivät sitä
tyydytyksellä. Vain kourallinen US-An
senaatin sotahuUuja, kenraali
de Gaulle Ja hänen ympärillään ole­vat
Saksan liittotasavallan revanslii-h^
nkiset piirit ovat avoimen tyytyi
mattöimä Moskovan sopimukseen.
TunjAiu kauhealta, että heihin ovat
liittyneet Kiinan johtomiehet. Myös
he ovat sopimusta vastaan ja vääris­televät
sen tarkoitusta.
Lämpöydinsodan aliarvioiminen
PIPARKAKUT TUOREIKSI
Kaupoista ostetut ja kotitekoiset
piparkakut pehmenevät helposti laa
tikossa ja menettävät samalla ma­kunsa.
Mutta jos ne asetetaan pais
tinlevylle ja pannaan haaleaan uu
n i i n hetkeksi, esim. kahvin kiehu
essa, n i i n kakut maistuvat taas kuin
vastaleivotut.
" A n n i " Kuopuiosta. •
TOIMITTANUT EEVA
KUKKIEN YSTitVILLE
I
m
«
*
4
e
"8
«
*
t
.Tipauttakaa; muutama tippa sit-uunamehua
kenj^illenne niitä puh-distaessanne,
ne antavat lisää k i i l ­toa.
K U I V U N E E T SITRUUNAT
saadaan käyttökelpoisiksi, jos ne
hetkeksi pannaan kiehuvaan veteen
'A
Jos saatte ^ ^ a n oksan ja j o u d i i ^ / i r o
te sitä kuljettamaan pitkiä matkojS^
pistäkää varsi raakaan perunaan
hiin se pysyy virkeänä muutamah!''
päivän. (Huom, keino ei sovi k a i ' - ^ ''
kille kukille, ei esim. kaktusläjeille, : :
jotka hylkivät liikaa kosteutta), " r ! •
KAUNIIN KIILLON
saa leivonnaisiin jos fie heti uunis^
ta" nostettua voidellaan kuumalla
vedellä johon • on sekoitettu hieman
perunajauhoja. •
Jos kakku paistaessa halkeilee,
niin uuni on-silloin ollut liian kuu-ma,
sanotaan USAn maanviljelys-osastolta.
^
Berliini. — Varsovan sopimus­maiden
asevoimien ylipäällikkö,
marsalkka Andrei Gretshko sanoi
viime sunnuntaina,:että Moskovassa
solmittu osittainen ydinkoekieltoso­pimus
ei merkitse aseidenriisuntaa
. . .'Meidän on pidettävä ruutimme
kuivana".
Marsalkka, jonka lausuntoa Sak-
.san demokraattisen tasavallan V J -
rallinen uutistoimisto A D N lainasi,
puhui Dresdenissä vaikuttavassa u l -
koilmaparaatissa, joka oli järjestet­ty
viikon kestäneiden Varsovan so­pimusmaiden
taisteluharjoitusten
päätteeksi. Harjoituksiin otti osaa
noin 10,000 sotilasta Neuvostoliiton,
Puolan, Tshekkoslovakian ja DDRn
taisteluvoimista ja lisäksi useita sa­toja
panssarivaunuja j a 350 lentoko­netta.
, Marsalkka sanoi: ' N i i n kauan
kuin imperialismia on olemassa on
olemassa vaara, että se alkaa sodan
sosialistiseen leiriin kuuluvia mai-
'a vastaan. Kansainvälinen tilanne
on jatkuvasti mqnimutkaincn : ja
monet ristiriitaiset kysymykset o
dottavat jatkuvasti ratkaisuaan"..,.;
"Moskovan -sopimuksen allekiiv
joittaminen- on kansainvälisesti^
merkityksellinen tapahtuma. Mutta
me emme voi tyytyä vain siihen,'
emmekä me saa kadottaa todellisuur
dentajuamme; Osittainen ydinase-koekilto
ei ole sama kuin aseiden­riisunta,
se e i keskeytä ydinaseva­rastojen
karttumista." •
IVlnnipegilaiset poliisit ovat keksineet keinon^ millä he voivat
saada kiinni liikennelain rikkojia, l i i an nopeasti ajavat tai muu­ten
liikennelakia rikkovat autoilijat voivat tästä lähtien joutua
asemaan; missä siviiliautolta näyttävä poliisiauto voi ajaa rin-'
nalle ja mies esittää autosta taulun, missä ilmoitetaan, että auto
onkin poliisiauto, -i-TNS-kuva.
luottamuksen puute maailmanso­dan
torjumisen mahdollisuuksiin
riisuu rauhanpuolustajat aseista.
K a i k k i tämä koituu hyökkäysha-luisen
imperialismin hyväksi. Vie­lä
vahin^oIHsempi on K i i n a n joh­tomiesten
välinpitämättömyys s i i -
tii, että maailmaa käsittävässä
ydinasesodassa voi tuhoutua sato­j
a miljoonia ihmisiä, kunhan im­perialismi
häviää ja katastrofaali­sen
sodan jälkeen voidaan kapita­lismin
raunioille rakentua "tuhat
kertaa korkeampi sivistys kuin
kapitalistisen järjestelmän valli­tessa".
Tämä ajatus on perin j u u '
r i n ristiriidassa marxismin-lenin­ismin
periaatteiden kanssa.
Politiikkaa, jonka suuntana on
koko maailman piiriinsä sulkeva
ydinasesota, ei voi pitää muuna
kuin kansaa vastaan suuntautu­vana,
hirvittävän yltiöpäise:-.ä po­litiikkana)
o l i se sitten lähtöisin
kenestä tahansa. Sitä eivät mil­loinkaan
tule kannattamaai< hy­vän
tahdon ihmiset, joille ihmis­kunnan
kohtalo on kaUis..—^ N .
Talinski, sotatieteen toh. — A P N .
Turkista EECn
uiko jäsen
Ankara — Kuuden Euroopan yb-.
'eismarkkinamaan ministerit ja
•urkin ulkoministeri F . C. E r k i n a i * ,
lekirjoittivat vimie vukona >\ii.\u-,
ra.ssa sopimuksen, jonka nojalla
Turkista tulee EECrn ulkojäsen. ,
Sopimuksessa^ vakuutetaan T u ^ ' ;
!dn pyrkimystä Euroopan yhteyteen^
ia sen päätöstä työskennellä Eurdö-* "
pan yhdistymisen hyväksi • sekä.
nvos F^EC-maiden halua kannattaa
ja kehittää Turkin taloutta.
Neljä vuotta kestäneet vaivalloi-.,.
set neuvottelut edelsivät sopimusta,
josta päästiin lopullisesti yksimieli-syytecn
25. kesä.kuuta. , i
Liittyminen tapahtuu kolmessa
vaiheessa: . .,: ^,
— valmisteluvaihe, johon sisältyy
kolmen vuoden koeaika. : .
-r- : siirtymävaihe tulliliiton muo-lossa
kahdentoista vuoden aikana, .; r
ja .,.
• r ~ lopullinen assosioituminen sc-Ää
mahdollinen jäsenyys. ;, ; .
Ulkojäsen.sopimukseen sisäytyi l i - , , ,
saksi alustava suunnitelma kaupalli-.
sista järjestelyistä siirtymävaiheen. ,
aikana sekä taloudellinen sopimus;
jonka nojalla EEG antaa 175 m i K , . , , i
Joonaan dollariin nousevan avustuk^
ien Turkille viiden vuoden kuluessa . s
->ekä tarjoaa lainansaantimahdoUi-.
3uuksia.
K i r j a i l i j a : — Minusta tuntuu et­tä
kustantajat ovat salaliitossa mi- •
nua vastaan.
Ystävä: — Kuinka niin?
K i r j a i l i j a : — Kymmenen kustan­tajaa
on hylännyt saman käsikirjoi­tuksen.
valinnan hyväksi paikallisten 4 "fiaail^ansodassak^ räjäh-olosuhteiden
ja päätöstensä sa­nelemalla
tavalla. Paras rat-
•kai.«?u. mitä svvsk. 25 päivän
vaaleista voidaan realisesti
meidän käsittääksemme nyt
'Odottaa, olisi se, jos mikään
puolue ei saisi ehdotonta
enemmistöä, mutta työväen
edustajista tulisi voimakkain
ryhmä lainlaatijakuntaan. Sel­lainen
tnahdolhsuus on kieltä­mättä
nyt olemassa, vaikka pa­rempi
tietenkin olisi, jos uusi
rti ä a k u n tahallitus voitaisiin
mupdostaa työväen edustaj ien
johdolla.
dysainefden yhteismäärään (noin
kolme miljoonaa tonnia trotyyliä).
Nykyisin tämän kaliiberin pommi
kuuluu megatonniluokan pienem-piin.^'
•
Hiroshiman ja Nagasakiin heite­tyt
ensimmäiset atomipommit sur­masivat
virallisten tietojen mukaan
100,000 ihmistä j a IIO.OÖO ihmistä
sai/vakavia tai lievempiä vammoja.
Niistä ajoista atomiaseiden koekap­paleiden
tuhovoinia On kasvanut jät­tiläismäiseksi.
On kehitetty vety­pommi,
jonka räjähdysteho on viisi-tuhatkertainen
Hiroshiman pom­miin
verrattuna (sadan megatonnin
Ihfliepojafl urotyöt päivänvalossa
Ylipatrioottisen lipunhiehauttelu-kiihkön
sanotaan olevan viimeisen
pakopaikan poliittisille veijareille,
kuten on punakauhun lietsonta ja
kommunistivastainen intoilu selvä
merkki aatteellisesta • vararikkoutu-mises^
eli konkurssista.
Mutta kieltää ei Vpida, etteikö
niitäkin: keinoja hyväksikäyttäen
voida rikastuakin maasta taivaaseen
asti ' ylistetyssä yksityisyrittäjäin
ihanriemaassa.
Totta tietenkin on, että esimer­kiksi
ylipatrioottisen lipunliehutta-jniseen
turvautuvista onnenonkijois­takin
onnistuu vain muutamat ja
heilläkin on edes vissinalaisia vai­keuksia,
kuten näkyy vähän toista
viikkoa sitten saksimastamme erääs­tä
Ne\v Y o r k i n uutisesta, missä ker^
rottiin "ihmepojasta", joka tuntee
nimen Roy Marcus Cohn.
' Aikaansa seuraava lukija muis­taa
hyvin tämän "ihmepojan".
Hän aloitti Yhdysvaltain " k o m ­munistien"
jahtaamisella —r ja ku­ten
,aina sellaisessa tapauksessa,
"kommunisteja" olivat hänen sana­varastossaan
kaikki, jotka kieltäyty­vät
huutamasta " H e i l , McCarthy".
Sen jälkeen tämä "ihmepoika" on
saanut mainostusta " h y v i n menes­tyneenä
liikemiehenä", ja mainiona
pääomien sijoittajana — erikoisesti
on mainittu hänen sijoituksistaan
Läs V6gasin pelipaikkoihin.
löykeänä j a mistään piittaamattoma­na
tunnettu mies mainetta ja ihai­lua
'loistavana asianajajana" jne.
Mutta ylpeys käy usein lankee-nduksen
tiellä, kuten sanotaan, ja
niin kerrottiin vähän toista viikkoa
sitten, että Cohn ia vastaan on nos­tettu
syytös vääränvalan teosta sekä
oikeuden vaikeuttamisesta, perustu­en
nämä syytökset erääseen osake-väärennysjuttuun.
:
Kuten muistetaan, Roy Marcus
Cohh tuli surullisen kuuluisaksi
vuonna 1953, jolloin hän toimi edes­menneen
senaattori Joseph R. Mc-
Garthyn — jumala olkoon arm^li-rien
hänen sielulleen, sillä ihmiset
kiroavat vieläkin hänen aikaansaan­noksiaan'—
johtavana asianajajana
eli lakimiehenä McCarthylaisen noi­ta
jahdin ollessa huipussaan väärin-ajattelusta
epäiltyjä vastaan.
Cohnin parivaljakkona o l i siihen
aikaan monimiljonäärin poika G.
David Schine, joka toimi — luonnol­lisesti
patrioottisista syistä — pal­kattomana
neuvonantajana Mc-
Carthyn epäamerikkalaisessa ko­miteassa.
Sivumennen sanoen tämä
Schine-nubrulcainen kirjoitti oikein
kirjasen "kommunismista" j a tämä
kirja ' pantiin yhdessä Raamatun
kanssa Schinen perhekunnan omis­tamien
kaikkien hotellien huonei­siin!,
•'• . • •' : • .
Cohnin nousu oli häikäi.sevän no<
Kaikesta tästä sai tämä julkeana, pea.
amerikkalaisuutta y tutkinut Mc- ^
Cärthyn komitea Vaati äänin 4—3
Cöhnici eroamaan mainitun komi­tean
pääasianajajah te^itävästä.
Colin öhjVasta noin 35-yuotiäs—
hän On Yhdysvaltain korkeimman
oikeuden tuomarin, edesmenneen
Albert (Johnin ainoa poika, syntynyt
1927;,: >^-'
Vaikka hän joutuikin eroamaqn
McCarthyri epäamerikkalaisesta ko^-
raiteasta, nuori Cohn oli kuitenkin.
edelleen Yhdysvaltain äärioikeiston;
lempipoikä-iakimies--- ja hän ''te­k
i heinääV hyvän sääii aikana"
Cohnin sanotaan käyttäneen suu-ririlman
osan ajastaan lakimiestoi-mihtaan,
tullen-'yhdeksi johtavaksi—
kumppariiksi suuria Arttoa tutt.>
neessaSaxe, Bacon & O ;Shea. lakl-micsliikkeessä.
Hänen tulonsa sa­notaan
olevan nykyään siinä $250,- '
000 paikkeilla vuodessa, ollen hän
siis ainakin $5;pÖ0,00O; ''aryoineri^'-
jos lasketaan, että miljoonasta vih­reäselkäisestä
tulee $50,000 vuosi-tulqt.-'.
r'-': 1;r-"^
Sen lisäksi, että hänen sorriiehsa
ovat suuria voittoja tuottavassa l a k i - ;!
miesliikkeessä, hän on 'omistanut"• -
tään kiirettä eikä halua täyttää sei- F i f t avenuen Coach Linesin;
laisia kansalaisvelvollisuuksia kuin Conchin sormet olivat myös Pat-äsevelvollisuuden
suoritus jne.) tersön-Johnson nyrkkitappelun
N i i n Cohnia syytettiin armeijan järjestämispelissä ja sijoitettuaan' \
toimesta siitä, että hän o l i , mr.varojakiinteimistöihin, hänellä on
Schinelle erikoisetuisuuksia saadak-sananvaltaa myös Desertnissa, Las
seen, ahdistellut Pentagonia ja uh-Vegasissa.
kaillut jopa kostotoimenpiteillä — Kieltää ei siis voida, etteikö y l i -
kuten hän oli menetellyt muidenkin patriottinen lipunheilutuskiihko j a . , ^
"kommunistien" kohdalta; kommunismivastaisuus antanut nuo-
' 36-päivää kestäneen sirkusmaisenrelle Cohnille .suuria rikastumisen
kuulustelun jälkeen oli ilmeistä, mahdollisuuksia e m u t t a asia erik' •
että senaattori McCarthy oli vetä-seen on ^xnko siitä ollut mitään hyö-''
h y i lyhemmän tikun; Armeijan joh-tya Yhdysvaltain kansalle ja valtiol- _
to pääsi siis niskan päälle ja epä-le. — Känsäkoura.
Yhdessä Schinen kanssa teki p i ­kamatkan
Eurooppaan tutkiakseen
USAn tiedonantopalvelua. Euroop-palaislehdistö
pilkkasi heidän toi-lauksiaan
mutta he palasivat Mc-
Carthylaisuuden myrkyttämään A
merikkaan suurina sankareina. Eika
suinkaan suotta, sillä he olivat nyt
"asiantuntijoita", sillä he olivat vie­railleet
peräti seitsemän maan kym­menessä
kaupungissa 17 päivän a i ­kana!
Mutta sitten tämä kommunistien
syöjä teki pienen laskuvirheen, niin
loistavan eteväksi lakimieheksi
kuin häntä sanotaankin;' hän astui
nuoruuden innossa isoistenkin var­paille
ja sai siitä satikutia.
Välittömästi sen johdosta kun
Schine sai kutsun sotaväkeen, seura­si
McCarthyn järjestämä armeijan
tutkimus ja armeijan taholta syytet­tiin
Cohnia, että hän o l i yrittänyt
saada Schinelle erikoisetuisuuksia.
Super-duper-patriootit pitävät
etuoikeutenaan leimata isänmaan-pettureiski
uskottomiksi ja epäluo­tettavaksi
kaikki ne jotka rohkene­vat
ajatella omilla aivoillaan, mut­ta
heillä ei ole ilmeisestikään mi-