Vapaus, October 23, 1952

              Sivu 2 Torstaina, Jokaltuun 23 p. — Tfaursday, Aug. 23,1952
T^Jepbon»; JBörine» OlficefHKU*»
Orgaa of Finnish CanadJans^E^
tabUslied Noy, « ; i m Autborized
83 efcoftd cJass s)aJl by the Post
Of f D e p a r t m e n t , Ottaw3. Pub-
Hshcd tbrice weeWy: Tuesdays
Thursdays and Saturdsys Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm Öt. W., Sudbwy, Ont, Canada.
aadxess: Box €9. Sudbuzy; Ontario.
Ädvertising rates upon appUeation.
Ttanslation free of cbaxge.
mAUSHINKAT:
Canadassa: 1 vlc. 7JOO 0 Idc 3.75
3 kk. 2 ^
YhdysvaUoissa-.n-vk. eXK) 6 kk. 4.30
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
J>rew tunnustaa osan synneistä
''Tuntien lähestyvän talouskriisin ennakkohuolia ja Canadan
väeÄttJn keskuudessa lisääntyvän tyytymättiimyyden nykyiseen ta-r
louskomentoomme, pata vanhoillinen toryjohtaja, eversti George Drew
piti maanantai-iltana Toronton kauppakamarin kokouksessa puheen/
joss» lausuttiin joitakin ajankohtaisia totuuksia, vaikka arvon evers-timme
kiersikin, pääkysymystä kiiin kissa kuumaa puuroa;
^ Korostaen puheessaan erikoisesti sitä tosiasiaa/ että Canada tar­vitsee
brittiläisiä markkinoita tuotteilleen, varsinkin moataloustuot-teille^
eversti Drew joutui tunnustamaan^ että Canada; on nämä: elinr
tärkeät markkinat menettänyt kokonaan. Hän sanoi:
''Vain pintapuolinen tutkimuii osoitti, että ensimmäisen kerran
sataan vuoteen Canada ei nyt myy juustoa Britanniaan, eikä Canadas-tajnyydi
juuri lainkaan (Britanniaan) pekonia, kananmunia, kananr
lihaa, raavaanlihaa, omenia, maitotuotteita, kalaa ja muuta.
"Esimerkkmä siitä mitä minä tarkoitah^V sanoi mr;^!^^^
se, että tänä vuonna ei Canadasta myydä Britanniaan kannuakaan
lohta, ja tämä tosiseikka on vakavasti vaikuttanut kalankannutus-tgfiUisuuteen
British Columbiassa." . '
^^^^~Tamä kaikki on liianjjin totta -r- j a tilanne on kehittymässä?joka-pajvd
pahemmaksi. Se on tilanne, joka vaatii meiltä kansakuntana
päättävää toimmltaa. - . ' , .
''-'''^Mianne ei kuitenkaan parane eversti Drewri suosittelemilla puosr:
karjtoimenpiteillä, mutta silti lienee paikallaan tutustua'torypuoFueen
talo^stuntemuksen 'syvyyksiin". Mr. Drew, sano» tämän tilanteen
kehittyneen siitä, kun "Canada on epäonnistunut myynnissä^' ja
"BrUannia oii epäonnistunut ostamisessa''! Ja kun: tilanne «voidaan
nain mullistavilla ajatuksilla selyentää> niin silloin ei tarvitse mitään
muuta kuin se, että palataan takaisin ^kultalcannälle" selitti eversti
T)rew ja hänen kuulijansa, joiden joukossa epäilemättä oli suuri mää-
|-!^')*ohjols-Ontarion kultakaivosten osakkeiden omistajia> osoittivat
hanan syvälle järkeilylleen voimakkaita suosionosoituksia, kuten to-röbiblainen
Globe and Mail tiesi meille kertoa.
' Irosiasia kuitenkin on — j a eversti Drew tietää sen varsin hyvin
-«-etia syyt markkinain menettämiseen ovat «vallan mtiiit kuin se, et-
^t>lCanada on epäonnistunut myynnissä" ja "Britannia on epäbnms-
^(nut ostossa". Ja kun syyt ovat toiset, niin samoin ovat parannus-l
«einotkin «vallan toista maata mitä mr. Drew suosittelee.
JJ Kieltämätöntä on/ että Canada on menettänyt hyviä ulkomaa^
i^jirkkinpita -oman ulkopoliittisen linjansa vuoksi, mikä asiallisesti
jfUhuen ei ole lainkaan Canadan " o m a a ulkopolitiikkaa", vaan Wa-;
^ingtonin poliittisen kivireen vetämistä.
( Canada on menettänyt ulkomaamarkkinahsa nykyisen kylmän
dbdan ohjelman vuoksii ^rTämä on;tosiasia/ jota^ei voida ikieltää jos
^'elitään tilannetta korjata. .Lyöttäytymällä Washingtonin kylmän
iodan kannattajaksi, liittohallitus jä sen takana olevat teollisuuspiirit
4j>voivat tietysti sitä, että he saavat Yhdysvälloisa lihaivia«sotatarve-iS^
akoita nyt^ ja muita etuisuuksia myöhemmin. Mutta nämäkin odo­tukset
ovat pettäneet/sillä kuten eversti Drew suruissaan totesi: Ca-nadasta
viedään jossakin määrin enemmän sotatarvikkeita esim. B r i -
^ n i a a n , mutta se. ei missään mielessä vastaa muiden markkinain me-ij^
tystä.
i \ Sen lisäksi on otettava huomioon toisetkin asiapuolet, tässä ta­pauksessa
Britannia. Sen ''ostojen epäonnistumisen" syynä on yksin­kertaisesti
se, että silloin kuin pääpaino pannaan tykkien tuott^mi-
^Ren^on rajoitettava voin, juuston, lihan ja muiden siviilituotteiden
^i(ilutusta. Wash]ngtonin silmänfekevät ovat kerta toisensa jälkeen
Ijjoneet jiytkkiä pöytään ja sanoneet brittiläisille, että he "haaskaa­vat"
liian paljon' siviilituotteisiin silloin kuin Wall Streetin miehiltä
liitäisi ostaa tykkejä ja tankkeja.
I On ^yvä, että toryjohtaja Drew tunnustaa, jotta se politiikka
mita hänenkin puolueensa on varauksetta kannattanut, uhkaa viedä
tämän maan^ ei fvain; uhkaavaan sotaan, vaan suureen talouspulaan,
idutta nähtyään ohjelmansa seuraamusten luonteen, eversti Drewn
{iltaisi olla rehellisen kuulijoilleen ja myöntää avoimesti, että kylmän
äöttsm ohjelmasta on luovuttava ja järjestettävä kauppasuhteet Bri­tannian
CommonWealthin ja kaikkien muiden maiden kanssa, jotka
ovat siihen halukkaita. Canadan ei tarvitse rajoittaa sen paremmin
maatalous- kuin teollisuustuotantoakaan vuosikausiin, jos me kansa-lUuitana
luovumme AVashingtonin sotapolitiikasta ja järjestämme
39'$tdvälliset kauppasuhteet Britanriian, 'Neuvostoliiton, Kiinan ja
mf/iiden maiden kanssa.
Kukaan ei ole vaatinut sitä, että Canadan pitäisi kokonaan sa-ifoutua
irti kaupankäynnistä Yhdysvaltain kanssa. - Mutta kaikki
\5vstuunalaiset ihmiset, järjestöt ja lehdet myöntävät jo, että kaupan-l^
ynti yksinomaan YhÖysvaltain kanssa on vienyt tämän maan ta-
Ij^t^dellisesti hyvin vaaralliseen tilanteeseen. Ottakaamme esimerkik-s!'
vaikka lihan vienti Yhdysvaltoihin: Kuten niin monessa muussakin
tapauksessa, Canadasta suunnattiin lihan vienti miltei kokonaan
^dysvaltöihin, joka oli valmis rajattomasti ostamaan teuraskarjaa,
routta vain niin kauan kuin se voi sitä kannuttaa ja välittää voittoa
vastaan maailman markkinoille. Mutta lihan kysyntä väheni maail-rj^
n markkinoilla ja silloin Yhdysvallat lakkasi kokonaan ostamasta
c^nadalaista teuraskarjaa. Tekosyynä tässä yhteydessä mainittiin
linsi-Canadassa ollut suu- ja sorkkatauti. Tätä tautia ei ole kuiten-kaan
ilmennyt enää kuukausikaupalla, mutta Yhdysvallat ei osta vie-
1a(wdän nautakarjaa täältä. On käynyt, kuten esimerkiksi tällä pals-tajfla
silloin väitettiin/että amerikkalaiset käyttivät suu- ja sorkka-t^
liititapausta vain teoksyynä, lopettaakseen teuraskarjan ostamisen
t^hlta, koska he eivät enää tarvinneet sitä. Nyt meillä on lihaa va-rj^
tot täynnä eikä minnekään vientimarkkinoita!
Sita aikaisemmin tapahtui samalla tavalla juuston suhteen.
Tljljdysvallat osti juustoa täältä silloin kun kysyntä oli kansainvälisillä
markkinoilla hyvä. Mutta lopetti — vissejä sopimuksia rikkoen —
juuston ostamisen Canadasta heti, kun ei saanut niitä enää myydyksi
iiiaailman turuillf ^ ja Canada jäi tässäkin suhteessa pitämään tyh-j$
ii sakin suuta. '
#V Selvää onkin että yksipuolinen kaupankäynti Yhdysvaltain käns-
4 * ,mihin nykyinen kylmänsodan ulkopolitiikka on Canadan vienyt,
djjl^ epäedullinen ja hyvin vaarallinen Canadan kansalle ja valtiolle.
Tästä johtuu, että Canadan pitäisi nimenomaan omien kansallisetu-jensa.
vuoksi sanoutua irti Washingtonin kylmän sodan politiikasta
j a järjestää kauppasuhteet kaikkien maiden kanssa, jotka ovat val­miina
kaupankä3mtiin Canadan kanssa.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Hilda fiäonlnen* PottsviUe, t>nt,
täyttää 78 vuotta tk. 25 ifiivänä.
yhdymme suStuJaisten j a tuttavien
onnentoivotuksiin!
Mitä muut sanovat
JAIIA. VAI NriN.
eTTA ILMAN PORHOM
. . . Stalin osoittaa talouspqliitti-eessa
artikkelissaan, että: sosialisti­nen
talous pyrkii antamaan yhteis­kunnalle
mahdollisimman hyvän ma-teriallsen
j a kulttuurisen tyydytyk­sen
. ..
Nyt kun Malenkov analysoi Neu-vostolUlon
kansalllstuloja, hän tle-dölttl,
että kolme neljännestä koko
kansaJltetulojen määrästä menee vä­littömästi
takaisin kansalle materia­lististen
ja kulttuuristen etujen muo­dossa.
Jälellejäkvä yksi neljännes
käytetään tuotannon lisäämiseen —
kansalle. ^ Toisin sanoen, siellä ei ole
pankkiireita, kartanonherroja , eikä
kapitalisteja viemässä yhtään rup­laa
kansalllstulolsta . . . .
Palkkoja korotetaan pääasiassa
hintojen alentamisen avulla. Vv.
1947-52 siellä On ollut viisi hintojen
alentamista, tNäiden hinnanalen­nusten
johdosta ruplalla voi nyt os­taa
tasan kaksi kertaa. n i in . paljon
tavaraa kuin V; 1947 . . . Todelliset
palkat kohosivat 57 prosenttia kor-keimmiksi
mitä ne oUvat v. ;1940 jä
kollektiivistien tulot lisääntyivät sa­manaikaisesti
60 prosenttisesti .. - r -
Joseph Clark Moskoran kirjeessään.
;ia ja
va*s ta•u k*s ia
YKSINÄISEN MIEHEN
TULOVEROSTA Y M .
i Kysymys: Pyydän saada tietää C a ­nadan
verotusasioista. Olen perheel­linen
mies j a minulla on vaimo ja
kaksi alaikäistä lasta suomessa. Me­neekö
minulta yksinäisen miehen ve^
ro koska perheeni ei ole täällä vaan
Suomessa, enkä muutenkaan ole an­sainnut
kuin pyöreissä luvuin 500 dol­laria
täällä ollessani ja nyt aljon läh­teä
jouluksi suomeen j a k a i s i n . — P.
H. '
; Vastaus: Palkasta vähennettävät
verot otetaan sen perusteella minkä­laiseksi
olette ilmoittaneet i perhesuh-teenne
työhön jyhtyessä. Jos olette i l ­moittaneet
olevanne yksinäinen mies
vähennetään palkastanne yksinäisen
miehen verot. Tästä syystä pitäisi
jokaisen suomessa olevasta perhees­tään
l:uolehtivan henkilön ilmoittaa
itsensä perheelliseksi ja ilmoittaa sa­malla
huollettavien lasten nimet ja
iät siinä T. D. 1-lomakkeessa, mikä
on täytettävä j a allekirjoitettava työ.
hön ryhdyttäessä. Täten päästään
alusta lähtien oikealle, pohjalle ve£
rotusasioissa. On mahdollista, että
veroitusviranomaiset eivät hyväksy
teitä ihnan muuta perheen huoltajak-sl
vaan vaativat todisteita siitä, että
olette lähettäneet rahaa perheellen­ne
Suomeen, kuten on tapahtunut l u ­kuisissa
tapauksissa. K u n on tullut
kerran todistetuksi, että olette per-
:heestänne huolehtiva henkilö niin ei
teitä mahdollisesti sen jälkeen enää
vaadita asiaa todistamaan vaan saat­te
jatkuvasti pitää perheelliseh mie­hen
aseman tuloveroasiolssa.,
Uusiin siirtolaisiin nähden nouda­tetaan
s.tä menettelyä, että ensim­mäisen
Ja vajaan maassaolovuoden
ansiosta lasketaan iverot maassaolon
kuukausiluvun perusteella. Kun yk­sinäisen
miehen verovapaan tulon
määrä on tuhat dollaria vuodessa on
hänen verovapaan tulonsa määrä
kuudessa kuukaudessa puolet tuhan­nesta
dollarista, siis SOO dollaria. Per.,
heellisen miehen verovapaan tulon
määrä riippuu perheen suuruudesta.
Sanokaamme, että miehen verovajaan
tulon määrä olisi 2,300 dollaria vuo-!
dessa ja että hän olisi ollut tänä
vuonna ainoastaan 7 kuukautta
maassa jona aikana hän olisi ansain,
nut 1,800 dollaria^ Hänen tämän va­jaan
vuoden verovapaan tulonsa mää­rä
olisi 7/12.osaa 2,300 dollarista eli
I. 341.66 dollaria, joten ränen pitäisi
maksaa veroa . sen. ylittävän tulon
jäännöksestä, mikä on tässä tapauk-sessa
4S8.34 dollaria.
JTyönantajat eivät selvitä näitä a-sioita
vaan on lopullinen t i l i tehtävä
vuotuisessa veroilmoituksessa, jonka
perusteella saatte Ulat verot takaisin
tai joudutte maksamaan lisää mikäli
palkoista väheimetyt verot eivät r i i ­tä
-vajaan tai täyden vuoden veroi­hin.
> £llette palaa enää Canadaan
voitte Suomesta käsin yrittää vero­ilmoituksen
täyttämistä ja vaatia l i i .
at verot takaisin. Sitä varten teidän
tiedossanne pitää olla kunkin larönan-tajan
nimi ja osoite ja kunkin työn­antajan
maksaman palkan brutto-määrä
ja verovähennysten yhteinen
määrä ynnä ne T-4-liput, mitltä o-soittavat
mainitut tiedot. Luonnol-llscstikln
on teidän tehtävä veroil­moitus
samalla tavalla ja samaa lo­maketta
käyttäen kuin muutkin sen
tekevät.
Ensi kertaa vuoden aikana työhön
ryhtyvien, jotka eivät ole olleet vuo­den
aikaisempien kuukausien aikana
ansiotöissä tai joiden ansiot Ovat o l ­leet
varsin vähäiset, on pantava mer-
Kirj, Joseph Starobin
Fektoi?. — Y K m Yleiskokouksen
avaamisen hetkellä Aasian j a T^ynen-meren
maiden edustajat täällä vaati­vat
siihen osallistuvien maiden edus­tajia
"noudattamaan Y K r n perusäslr-j
an määritelmiä". Tämä oli tärkein
niistä kolmestatoista päatöslausebna^f-ta
jotka hyväksyttiin 10 päivää kestä­neessä
konferenssissa.
Vaikka VK: n katsottiin epäonnis­tuneen
toimhmassaan ihmlsbuhnan
hyväksi, niin sen katsottiin olevan
tilaisuudessa voittamaan^ t a k a l s l n ^ -
vovaltalsuutensa ja muodostumaan
vaikutusvaltaiseksi orgaaniksi maail­man
rauhan säilyttämisen hyväksi,
ottamalla seuraavat seitsemän askel­ta:
— Lopettamalla: Saksan j a Japanin
uudelleen/aseistaminen.. >
— Aikaansaattamalla hetlkohtaisen
rauhan Koreaan "oikeuden ja asian­mukaisuuden
perustalla", aloittamalla
uudelleen rauhanneuvottelut j a hy­väksymällä
varaukseton sotavankien
palauttaminen.
— Lopettamalla sodan Vietnamissa^
MaiaJ.'assa kuten Koreassakin neuvot­telujen
avulla.
— Edistämällä viiden suuren rau­hansopimusta^
johon kalkki muut
maat voisivat yhtyä.
— Pysäyttämällä rotuvainot j a kan­sallisten
riippumattomuusliikkeiden
tukahduttaminen. : ,
~r Julistamalla pannaan kaikki
joukkotuhon aseet s ^ vahvistamalla
V. 1925 sopimus.
— Poistamalla esteet normaalisilta
kauppa- Ja kulttuurisuhteilta, . v
Kokoyön kestäneen lopettajaisistun-non
— jossa tarkastettiin huolellisesti
Ja demokraattisella tavalla kaikki
päivin ja öin laaditut asiakirjat .—
päättäjäisiksi Jcinalalset nuoret kukit­tivat
kaikki 37 maan 367 edustajaa,
Imperial Palatsin perälle sijoitetim
kuoron samalla kajauttaissa rauhan
YLEI
T i u i o u t t o f u jolkaiklus jUtiön Ur]ellt ]*.B«
edaiMrat kitjoltujtin mtelipiteitS. - KtrJeM
p i t i l i i rijoittu, jof nuhdollitta. 260 H n u n . TibSq
OMstooa labetattTJi U i j e i a ai piUntet*.
ONKA SUOMIPAKETTIEN
L^aiETYS ENÄÄ TARPEELLISTA?,
"Nyt on taas se vuodenaika v käsil%
jolloin ajatellaan joulupakettien iä;-
hetystä Suomeen. Mutta . samalla
monellekin varmasti herää kysymy^i
«ttä onkohan niiden lähetys enää tar4
peellista, joten on paikallaan hiukan
kajota tähän asiaan.
-Lehtitietojen ja varshikin kuluneen
kesän aikana Suomessa: käyneiden
puheitten perusteella siellä pitäisi nsrt
olla melke.n kaikkia tavaroita yllin
kyllin.
Suurin piirtein tämä pltäneekln
paikkansa-. Ulkomaan kaupan kon-junktuurit
suomen suhteen ovat a i ­nakin
parin viime vuoden aikana
olleet aivan erikoisen ^edulliset. (Mutta
v.ime kuukausien aikana on tilanne
suuresti muuttunut. Vientitavaroitten
hmnat ovat romahdusmaisesti laske­neet.
Suunnilleen puoleen siitä mitä
ne olivat viime talvena. Eikä kaikkia
tavaroita ole sittenkään saatu myy­dyksi/
vaan on jouduttu suunnittele­maan
tuotannon rajoittamista.
Näin; ollen on valtion ollut pakko
supistaa myöskin maahan tuontia.
KUh sen lisäksi otetaan huomioon, et­tei
rajoitukset suinkaan koske kaikkia
tuontitavaroita samassa suhteessa,
vaan on elintärkeitä .tuotteita, kuten
viljaa, öljyä, kivihiiltä, rautaa, te­rästä
ja muita metalleja koetettava
saada suunnilleen samat määrät kuin
ennenkin, on supistus vähemmän tär-keltten
tavaroiden suhteen . sitäkin
suurempi.
K u n näissä Amerikan paketeissa on
melkein ylusinomaan näitä välftm-män
tärkeitä tavaroita, kuten kahvia,
riisiä ja kuivattuja hedelmiä, on sa­nomattakin
sevlää, että sellainen pa­ketti
siis on ensi jouluksikin yhtä ter­vetullut
kuin koskaan ennenkin, joten
niiden lähetys on suositeltavaa. Mei­dän
Tanskan paketeissa on juuri nai­ta
tavaroita ^ 'Ne on suunniteltu juu­r
i tätä tilannetta silmälläpitäen.
Esim. kahmia niissä on se korkeui
määrä, mitä Suomeen voi ilman tullia
lähettää. Kaikki tavara niissä on
korkeinta laatutavaraa, ne menevät
nopeasti ja hyvässä kunnossa perille,
ja hinnassa ovat voittamattomia.
Niistä laihemmin Ilmoituksessamme
tässä numerossa. Lähettäkää siis
Tanskan paketti tänäkin vuonna rak­kaillenne
joululahjaksi Suomeen! —
Nordman Reg'd.
hymnin. Yhteinen lupaus pysäyttää
sota Ja pitää se pois Aasiasta, tulee
olemaan valtava voima, joba tekee
-sodanlietsojille entistä paljon valke­ammaksi
maailman sotaan syökseml
sen. Kaikissa päätöslauselnUssa byö«
kätään terävästi muutamia yhdysval­talaisia
sodanlietsojia vastaan; Joka
riviltä kuvastuu Aasian kärsimykset
Ja suuttumus; samalla ne kuitenkin
osoittavat pyrkimystä liittyä ihmisim
Jotka hjrvin laajalti Ja kaukaa olivat
edustettuina täällä; Yhdysvaltain
kansaa, joka ponnistelee rauJ^an puo­lesta
suuria vaOi^auksla vastaan, ter­vehdittiin
lämpimästi >toiyomukselIa,
että se vöi tehostaa toimhitaansa ja
voimistuttaa taisteluaan, jossa mieles­sä
sille ojennetaan .vilpittömän ystä­vän
käsi.'
Lopettajaispuheen piti .suurimman
valtuuskunnan, 65 intialaisen johtaja
65rvuotias tri >: Saifuddin Kitchlew.
Hän ylisti oman maansa valtuuskun­taa
historiallisen sopimuksen hyväk­symisestä,'
joka tulee -lopettamaan
Intian 'ja: Pakistanin riidan Kashmi­rista.
Hän k i i n n i t t i huomiota sellai­siin
edustajiin kuin Syyrian -Sheikkl,
Ceylonin buddhalaiset mutikit, Aus­tralian
kirkonmiehet, japanilaiset tie­demiehet,
kansainvälisesti tunnetut
sekä Mel.*5lkon j a Chilen valtuutetut,
kun hän lainasi Hongkongin englan-tilalsen
«lehden lausuntoa. Jossa- sanot­tiin
neuvostoliittolaisen johtajan V;
Molotovin toimivan konferenssin p u ­heenjohtajana.
Tämä typerä valhe
kuvaa millaisilla keinoilla tämä kon­ferenssi
yritetään leimata f kommunis­tiseksi",
mutta Joiden ainoa tulos on
se,, että konferenssin- edustajat saa­vat
kukin henkUökohtaisesti entistä
vastenmlelisemmän kuvan sodanliet­sojista.
Tunnontarkka demolaraattisten me­nettelyjen
noudattaminen- j a määräi­lemisen
absoluuttinen puuttuminen
osoitti konferenssissa ainoaksi vallit-sijaksi
valtuutettujen oman tahdon.
Sellajset valheet myöskin ^osoittavat,
minkälaisessa,valheen ilmapiirissä
lännen ihmiset elävät, mitä aanoma-ichtlen
enemmistö heille kertoo. E -
räässä kohdassa Australian edustaja
Canon Maynard nousi ilmoittamaan,
että hän e i yhdy<toisihi ellei kahta
lausetta muuteta kansallista. riippu-mattomuuttä^
Ikoskevassa päätöslau­selmassa.
Kohta oli tyydyttävä Ja a i ­noastaan
Maynard näytti olevan s i i ­hen
tyytymätöri;> Kuitenkin tunteja
kestäneen keskustelun Jälkeen asia
sovittiin hyväksygiäUä hänen esittä­mänsä
sanamuoto: Sellainen o l i henki
kaikissa komissloneissa missä monesti
käytiin kiivaita j a kuumia keskuste­luja.
Tavallisesti se o l i kiinalaisten
puhemies, joka itsepintaisesti j a pe-rinpohjaistöti
jatkoi välttelyä, kunnetf
joka l}3hta o l i rikulleen kaikkien hy-väksjrmässä
^muodossa.'
r Antaen: täydellisen > kannatuksensa
JoulukuussaPienissä;: kokoontuvalle
maailman : kansojen rauhankokouk­selle;
konferenssi myöskin asetti oman
yhteyskomitean, jonka keskuspaikka­na
on Pdsing^^a, johtajana Madame
SunYa t Sen. ^'nykyisen. K i i n a n penis­tä
j an leski. Kokonaisuudessa komite­an
muodostaa 1-4, edustajaa Jokaises­ta
konferenssiin osallistuneesta maas­ta.
11, varapuheenjohtajaa valit­tiin
seuraavista m a i s t a : Intia. Pakis­tan.
Chile; USA, K i i n a . Turkki. C a ­nada;
Australia. Japani, Korea ja
Neuvostoliitto.; Paul Robeson. Pablo
Neruda. James Endicott Ja mme Pak
Den A i , jotka eivät olleet läsnä kon­ferenssissa,
riimitettiin USA :sta, C h i ­lestä,
Canadasta j a Koreasta. Lisäksi
valittiin seitseiriän sihteeriä eri mais­ta
avustamaan k i i n a n Työväenliiton
jäsentä L iU N l g l : ta, joka valittiin
pääsihteeriksi.
Konferenssi sai vastaanottaa yli 800
sähkettä eri puolilta maailmaa. K i i ­nalaisten
mielenkiintoa osoittaa hyvin
havainnollisesti se, että suunnilleen
noin 23,000 kirjettä saapui konferens­sille
eri puolilta k i i n a a . V
Eiljoitulssia tarvi-taan
"Joulmm"
V^moäutamt tiröigtansatoaia
f b n c : ^ iaaa faZcsQda ^mMsf
6Bo$It«a JoplBlebtl "iptitaT, Saa-
Dlstaneen Joolulebden, fccftoJtom-n
» ioikUa V lonäilyii banastajia
cfBälllstflusaan sen sIsälBjt- |poinl>
seen läbeltiinällä sUtaen fclrloltafc-fiensa.
Birjoitiuteiä albeftien cl
iämStta taiTltee <dto Joaloaflif Mä,
vaan. ne saavat oU» loonnolliscsti
suunkin aibelda. Banoja sUnä
Jolfcaistaan niyoskliu , ,
. Kalkkien ^kir|oItii9t«i talisi olla
. tolmifaksessa vUmelstiän manas-fcunn
15 pävaän mennessä.
bettäksä siis klrjh»ltuks(^ mahdol-lislnmiaa
piaa
BOZ''69,:'..
Sädbiuy, Out.
— Minun mieheni on turkasen mus.
•asukkainen? ^
Se on perin hassua.
. - Miksi niin. eikö sinua miehesi oi.,
lainkaan roustasukfcalneh?
— E i edes viiden pennin verran.
— Sen on minun mielestäni perin-halventavaa
sinuun nähden, • • .
OLI S E TODfEN PAIKKA
Suomalataen kuoli ja joutui portille.
^ Turkanen soikoon, en olisi kos^
kaan uskonut taivaan olevan sliaä
määrto Suomen tapaisen kuin miltä
näyttää?
— Kuulehan veikkonen, sanoi por-tiUa
seisova mies surullisesti, ei tämä
paikka ole taivas.
Viiden vallah sejiimus tekisi lopun
kolmaiineh maailmansodan aaveesta
Peking, —i sinhttan tietotoimisto
tiedolttäa,et^^Aasian ia.Tyynen-valtameren
niaiden »nhanpuolds-
(ajieii koDgi«ssn vUmelsessä
nossa iqrväksyUiln ykkmlellsestl
. jUlkiläosuma viiden sutirvailan vä-
: Uffen rauhansopimuksen solmia ml.
sesta. , '
"Aasian Ja Tyynen valtameren mai­den
rauhanpuolustajien kongressi",
sanotaan julkilausumassa, "ilmoittaa
täysin kannattavansa viiden suuryal.^ dista j a ihmiskuntaa nyt uhkaavasta
lan — Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton,
K i i n a n kansantasavallan,-Iso-Britan­nian
ja_ Ranskan ^välisen rauhanso­pimuksen
solmimista.
Y l i 600 miljoonai^ ihmistä on alle-ku-
joittanut Maailman Rauhanneu­voston
vetoomuksen. Niiden joukos­sa
on satoja miljoonia nimiä Aasian
ja-,Tiyynen valtameren maista
Kaikkien kysymysten ratkäisemfaien
rauhallisten neuvottelujen eikä väki­valtaan
turvautumisen kautta on
kaikkien kansojieh etujen mukaista.
Olivatpa maamme suuria tai pieniä,
asulmmepa missä tahansa — kaupun.
papereitaan.'^- Öamoin teki M o ^ ^
imien piippuaari jä tuijottaen synkästi
lattiaan. Myöskin Attlee näytti hyvin
alakuloiselta,' •'
Mr.* Morrlsonln poistaminen Johto­kunnasta
katJcaisL hänen yhtämittai­sen
(lukuuribt£i&'atta vuotta 1942-43)
30 vuotisen jäsenyytensä siinä, pur
•heenjohtajajia hän o l i v. 1928-29. D a l ­ton,
seui-äava tappion kärsineiden lls-;
talla, oli ensimmäisen kerran puheen­johtajana
1936-37.
Konferenssi 'osoitti edistysmielistä
suuntausta^myöi^in siinä, että se hy-väajsyi
päätöslaiisehnan, jossa vaadit­t
i in kansallistamisen laajentamista S-vuotisessä
taloussuunnitelmassa.
Lontoon Daily Worker lausui lokak.
1 ipnä tolmituskh;joituksessaan Beva-
KIRJ. GEÖl;SINFIEtD
Morecambe, Eng. :— E^rsittyääri
senatftiomaLfen tappion kamppailus­saan
bevänisteja vastaan Labor Par-tyn
kansallisen johtokunnan vaaleis­sa,
on Herbert Morrison kieltäytynyt
osallistumasta puolueen minkään Joh­toelimen
toimintaan.
• Tästä tiedoitettiin vähän sen jäl­keen
kun o l i -ilmoitettu bevanistien
voittaneen kuusi paikkaa seitsemästä
puolueen konventionin täytettäviksi
-kuuluvista paik^olsta kansallisessa joh­tokunnassa.
^Huomattava piirre vaaleissa oli ää­nimäärien
lisääntyminen edellisSh
vuoden äänimääriin verrattuna. Suu­rimmalla
äänimäärällä valittu Aneu-r
i n Bevan sai nyt 107.000 ääntä enem- nln menestyksen johdosta seuraavaa:
män. yhteensä 965.000 ääntä; Mrs.
Barbara Castle, joka sai toiseksi enim­män
ääniä, sai merkitä äänimääränsä
lisääntyneen 200.000:11a.
Sen lisäksi, että sellaiset persoonal­lisuudet
kuin Morrison ja Hugh;Dal­ton
kärsivät tappion, jäivät monet
muut tunnetut oikeistolaiset valitse­matta.
Näiden joukossa on m m . en­tiset
ministerit Hugh Gaitskell. Noel-
Baker, ShinweJr^ A. Robens j a John
Strachey. ^
Daltohin ja Morrlsonln auringon­pimennys
mej<kitsee sitä. että kansal­lisen
johtokunnan on valittava uusi
ohjelmakomitean puheenjohtaja Mor­rlsonln
tilalle j a Daltonin tilalle uusi
kansainvälisen toamitean puheenjoh­taja.
Arthur Deakin j a toiset unioiden p a -
taljoonistlt istuivat tiiiman näköisinä
bevanistien hurratessa Ja heiluttaessa
Kuuden bevariistin, valitseminen
Labor. Partyn kansalliseen johtokun­taan,
yhdessä Herbert Morrlsonin kär­simän
tappion kanssa, on katsottava
kaikin puolin ensiluokkaiseksi p o l i i t t i ­seksi
sensatioksi.
Pitkän ajan'onMorrisonilla batsottu
olevan koskemattoman aseman niin
parlamenttaärisena puhemiehenä kuin
puoluepomonakin; Yksinpä nekin,
jotka'eivät olejpltäneet hänestä, ovat
tehneet huulipälvelusta hänen kyvyil-.
leen.
Hänen hylkäämisinsä on näin ollen
katsottava Oikeistolaisen politiikan
hylkäämiseksi. Se ilmenee paljon sel­vemmin
puolueen jäsenistön mieli­alassa
kuin järjestetysä ryhmä-äänes-tyksessä.
Bevanlstlt salvat niin paljon ääniä
sibsl, koska.he kannattivat useita e h ­dotuksia,
jotka myöskin rivljäsenistö
kx>lmähnrä inaäiliniuisodan
, ta aaveesta.; RauhaiBopimus; ypisi
torjua bäkti^ologiseri sodan jä a tc
mipomrata tuottamat kauhut Se toi-st
pelastaa kansat_uudestiaseistaml-sesta
koituvista:;rasituksista^ ja: pois­taa
kaupalliset tsteet; jotka estävät
kansat vapaasti vaihtamasta keske­nään
työnsä aikaansaannoksia. Tämä
rauhansopimus voisi tehdä lopun nii­den
maata j a vapautta uhkaavasta
anastusväarästa luoiden edellytykset
niideh kaikl^ienTiippiimattoinalle ole­massaololle.
Ja antaen jokaUellekaD.:
salle mahdollisuuden elää äten kuin
se tahtoo.: .Täinä raiäiansoplmus pa­lauttaisi
: Yhdistyneet Kansakunnat-järjestölle
sen alkuperäiset päämää­rät
Jä tekisi siitä Jälleen paikan, joi;
sa eri maiden edustajat voivat toisen,
sa kohdata j a neuvotella.
'Rauhan .oloissa muodostuit elämä
täydellisemmäksi ja öhnelllsemmakd,
sotilaat palaavat koteihinsa, lapset
pääsevät turvaan ja äitien'kyyiieteet
kuivuvat..: "yyötä, taitoa jä kunkin
maan - Inöhnonrlkkftuksia • tullaan
Myttämään iluidskunnan etujen eiki
tuhoäinisen tarkoituksiin.; Jokainen
tahsa oijpii ymmärtämään ja liun-lUoltUmaan
xiäapurinsa rikasta kult­tuuria.
Rauha tiuvaa leivän Ja vä­että
Britannian t u l i s i omaksua enem- pauden.
politiikka suhteissa
hy^^ksyi. - ' " - - •
• jAe kannattivat mioskaavifen varus­telumenojen
vähentämistä, koska ne
uhkaavat ttäiotä Bitannian talouden..
He vaativat lännen j a idän välisen
kaupan-laajentamista.; He esittävät;
glssa täi maaseudulla —. teimmepä
työksemme mitä tahansa Ja olipa yh;.
teiskuntajärjestelmämme tai meidän
polLttiset mielipiteemme ja Uskonnol.
liset käsityksemme minkälaiset ta­hansa
tarvitsemme, me kaikki rauhaa.
Viiden suurvallan rauhanopimuk.!
sen sohnimhien on tärkein tehtävä,
joka on.nyt.koko rauhaarakastavan
ihmiskunnan ratkaistavana..
Tällainen rauhansopimus -voisi töi.
dä lopun nyt .käynnissä olevista so­man
Itsenäinen
U S A : n ..
' Äänestäessään: bevänisteja osoitti,
vat rivijäsenet, että he myöskin kan­nattavat
näitä esityksiä.
Kieltämättä bevanistien poliittises­sa,
näkökannassa on suuria virheelli­syyksiä.
Bevan itse on perusteelimen Neu­vostoliiton
vihollinen, mikä voi Johtaa
s^aannukseen Ja petokseen poliitti­sen
tilanteen kehittyessä. Tässä mie­lessä
hän el edusta kannatusjoUk-koaan.
Huolimatta Amerikan politiikan t e ­rävästä
arvostelusta, hän kuitenkin
pitää U S A : t a kapitalististen länsimai­den
joulupukkina. :
Amerikkalaisten sijoitukset sih-to-maissa
ovat tulleet tjevanisteille kuten
oikeistolaisillekin suureksi maailman
lääikkeeksi; T ^ ä politiikka' e i saa
laimeaakaan Hyväksymistä puolueen
paikallisjärjestöissä.
Bevanistien voitto, vaikka se eimer-kitsekään
ohjelman täydellistä muut­tamista,
kuten rivijäsenistö haluaa,
tiilee olemaan paikallisosastojen i n ­noittajana
entistä päättävämpään t o i ­mintaan
toryhallituksen kaatamiseksi.
He tulevat saavuttamaan menestys­tä,
Jos he ryhtyvät rakentamaan työ­väenluokan
yhtenäisyyttä tehtaissa ja
paikallisjärjestöissä, mobilisoldakseen
källul rauhan J a edistyksen kannalla
. Keholtamme Aasian Ja Tyimen vaU
tameren maiden kalldcia kansoja^-.'
dessä niaapaUon - muiden osien kan­sojen
kanssa osoittamaan koko rau­hantahtonsa,-
työskentelemään^ entis­tä
tarmokkaammin j a saattamaan (ve­toomuksen,
jokaisen sellaisen perheen
tietoon; joka :ei;«itä. vielä tunne, jotta
saataisiin aikaan viiden, suurvallan
välisen, rauhansopimuksen .solmimi­nen
Ja täytetyiksi rauhan säilyttämis,
tä koskevat vaathnukset.
H I I L I L A K K O ALKOI
J A P A N I N KAIVOKSISSA
Tokio. Neljännesmiljoona hiilen-kaivajaa
aloitti l(&akuun 17 pnä k(Äo
maata käsittävän lakon. Lakkolaiset
vaativat palkankorotusta, joissakia
tapauksissa ilOO prosenttiin nousevaa.
LUNTA SATOI JO
ETELÄ-SVOMESSA
Helsinki. — Lokakuun 17 päivän aa»
mupäfvällä satoi lunta maan etelä­osissa.
Lumi kuitenkin suli pian
pois. Pohjois-Suomessa on ollut pak­kasta.
••• • •• •
olevat Britannian ihmiset yhteisvoi-mUi
-toimimaan Britannian pelastami­seksi,
asettaimalla uudella ohjelmalla
varustetun työväenhallituksen tory-haUituksen
tilaUe.
kllle se kohta edellämainitussa T, D .
1-lomakkeessa jossa he voivat ihnoit-taa
tulonsa sitä varten, että palkoista
otettavat verorahat olisivat aikalsem.
pien tulojen ja vuoden loppuun men­nessä
otaksuttavien tulojen mukaiset;
Ellei tätä kohtaa täytetä vedetään
teidän ansioistanne veroa edellyttäen;
että olisitte ansainneet koko vuoden
ajan samaa palkkaa kuin siinä työ­paikassa
mihin ryhdytte.. Työnanta­jat
ovat velvolliset tällaisissa tapa-i
uksissa vähentämään veroa palkoista
ainoastaan sen määrän minkä entiset
ja vuoden loppuajan otaksuttavat a n ­siot
edeUyttävät.
PÄIVÄN PAKINA
Onnellista syntymäpäivää - meille
"Tippaakaan en kehu, mutta sellai­nen
jehu on . . . " tämä meidän vaati­maton,
mutta s i l t i paljon haukuttu Ja
vielä enemmän pidetty lehtemme V a ­paus,
että sen syntymäpäiväjuhlia
valmistellaan kautta maan.
E r i puolilta maata saapuu onnit-t
e l t t a Ja tervehdyksiä tätä merkki,
päiviäänsä lähestyvälle Vapaudelle ja
toisissa viesteissä kerrotaan, että V a ­pauden
lukijat Ja ystävät järjestä­vät
johonkin aikaan marraskuxissa
pidettäviä komeita syntymäpäiväjuh­l
i a.
Syntymäpäivät ovatkin sellaisia
iloisia perhetapauksia, että niitä t a ­vallisesti
juhlitaan väellä j a voimal­la.
Allekirjoittanut on tosin — misuk--
sen neuvosta — päättänyt omaa syn­tymäpäiväänsä
Viettää tästä alkaen
vain joka viides vuosi, ettei niitä
"vuosia" kartu, l i i an nopeasti.
(Mutta imoremmat ihmiset tarkoi-tan
aile väO-vuotiaita, pitäisivät pro­testia
esittämättä kaksiidn syntymä­päivää
vuodepa, jos se vain muuten
kävisi laatuun;
Vapauden syntymäpäiviä vietetään
kuitenkin harvemmin — erikoisina
määrävuosina, kuten nytkin. Ja m i ­tä
näitä erikoisia: virstantölppia t u ­lee,
sitd. suuremmin niitä juhlitaan.
Esimerkkinä* mainittakoon ne . t i e ­dot,
joita pikkulinnut ovat tämän
kirjoittajalle visertäneet sudburylals-ten
Vapauden ystävien suunnittele­masta-
j a valmistelemasta Vapauden
syntsrmäpäiväjuhlasta. .
.Ilman muuta on selvää, että täl­laisessa
yhteisen kansan syntymäpäi­väjuhlassa
täytyy.olla hyvää j a p a l ­jon,
mikäli ori puhe ohjelmistosta.
Niinpä Vapauden' sudburylaiset ys­tävät
ovat hankkineet paljon j a hy­vää
ohjelmaa- siihen suureen synty­mäpäiväjuhlaan,
mikä pidetään mar­raskuun.
yhdeksäntenä päivänä C S -
J : n Sudburyn osaston haalllla. • -
Selvää myös on, että tällaisissa
s]mtymäpä.iväjuhlissa pitää olla saa­puvilla
— ja kunniapaikalla — myös
lapsen vanhemmat, ne miehet j a n a i ­set;
Jotka' tavalla tai toisella osal­listuivat
Vapauden perustamlshom-miin
35 vuotta sitten. He, Vapau­den
isät j a äidit, suorittivat vaikeuk­sia
Ja vastuksia p^käämättä^^tärkeän
työn, jonka johdosta- meidän nuo­rempien
täytjry pienellä huomaavai-suudenosoltuksellä
heitä' muistaa.
Me ename tietysti voi k a i k in puhua
sellaisissa juhlissa missä on satoja
ihmisiä—el sittenkään'Vaikka meU-lä
kaikiUa olisi (Jdtakin kaunista Ja
Innoittavaa sanottavana tänä merk­kipäivänä.
/Aikarajoitus tekee k u i -
tenkhi mahdottomaksi yksilölliset
"tervehdyspuheet". Mutta me saam­me
olla melko varmoja, että C S J :n
Sudburyn osasto. Ja sen naisten ker­hot
sekä voimisteluseura lAlerts ja
muut demokraattiset Järjestöt ilmai­sevat
vlj;^listen edustajalnsa kautta
jäsenistönsä onnentoivotukset päivän
sankarilleT-.ja me k a l k i n voimme
yhtyä onnltteluihimme hyvin näky­vällä
j a kuuluvalla tavalla. Jos emme
vahingossa istu käsiemme päällä.
K u n vielä muistetaan, että saman­suuntaisia
syntymäpäiväjuhlia val­mistellaan
monella^ muullakin paik­kakunnalla,
n i i n sllloln^voldaan etu­käteen
todeta, että Vapauden synty­mäpäiviä
vietetään Juuri siten, k u ­ten
rauhan, edistyksen j a yhtenälsyy-den
asiaa tinkimättömästi puolusta­v
a n työvaenlehden vuosipäivää tu­leekin
viettää.
Meidän juhllemme kohteena ei kui­tenkaan
ole Joku pelkkä nimi tai esi­ne
— vaan se hihlmUlinen työ j»
uurastus minkä Vapauden perusta­jat
j a heidän jälkiään myöhemmJfl
kulkeneet Vapauden tilaajat ja luUr
jat ovat" työväenliikkeen hyväksi
tehneet. ,
Vapaus on voinut ilmestyä i&M"
hittyä nämä' 35 vuOtta vato sen mak­si
k u n sen takana Ja tukena on suo­ri
Ja horjumaton Joukko sellaisia nai­sia
j a miehiä, jotka tarvitsevat Va­pautta
toimiessaan päivästä toise«>
kansallisten
kulttuuriperlnteidcmine
vaalimiseksi sekä paremman cläinä"
jä bnhelilsemman huomisen saavut-tamlseksL
S i i s : Onnellista 5ynörmäpälTää;*r
meUle: suomalaisille rauhanpuolust^
jllle, yhtMiälsyyden rakentajille J«
edistyksen vaalijoille. Joiden äi^
lehti pian 35-vuotta täyttävä va­paus
on! — Känsäkoura.
• • m ••:«•. • •
J . K. Kirjoituksia, artikkektt*
mulstehnla jne. otetaan vHeVbT'^
vastaan lokakuun 30 pnä Iknesff-vään
Vapauden 35-vuotIspäIvan JOI»'
lanumeroon. —• Sama.,