Vapaus, September 7, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, syysk. 7 p. — Saturday, Sep^. 7, 1963
INDEPENDENT i . A B O R ORGAN
V A P A U S O F F INNI SH CÄNADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund. " Manager: E. Qutal.'
Telephone: OfUce 674<-^.-^'EditorUd 674-4265 - r"'.'
Published thrice weekiy: TUefidäyA. Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubUsbiing Co. Ltd., 100-102, E lm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mfdling eddtess: Box 69
-vAdvertising rates.upon'arö>Ueatlon;'transI&ttoi» freeof/idiarges -
Auttaprlzed as second class mail by t h e {'ost Office Department. Ottawa,
and for payment of jpostage i n cash
ilGANADIAN LANliUAGbPRL^S
TlL.Äi7§HpNNAir
Canatiassa: 1 vk. $9.00, 6 . k k . H>75> l7SA:ssar.'
3 kk. 2.73 SuODlessa:
lN(ä> >10JQ(^ 6TiSE. $&26.
1 Tk. lp.SO e k k . 5.75
- i s t i i i i t o .
. Kaikki merkit viittaavat siihen, että parlamentin kokoontuessa
uudelleen syyskuun 30 pnä. sen käsiteltäväksi; tulee Uuden•demokraat;
tisen puolueen «päluottamuslause-ebdotus/ha^ kun
AjiiäStninisteri Pearsonin johtama Väheinmistöhallitiis teki USAn halli-tuksen
kanssa vi^allisen,sopimuksen;jotlka perusteella jenkkien ydin­aseita,
sijoitetaan'Canadan .inaan kamaralle' ja niitä varataan myös
Euroöpssa yhdysvaltalaisten kenraalien: komennuksen .alaisina oleville
canadalaisjoukoille. . »
Canadalaisten keskuudessa ön tämä- kanaan- yleista- mielipidettä
uhmaava teko aiheuttanut laajakantoista tyjrtymättSn^
Utusta kol{t£(an. Molemmat tyäväenpiiolueet. ovat sen tuominneet sa­malla
kun aminattiyhdistysliikkeiden toimesta on esitetty voimakkaita
vaatimuksia,.ettärtämä sopimus, mikä uhkaa maamme turvallisuutta
ja koko kansakuntamme efämää siinä tapauksessa j ( » sota sittenkin
syttyisi, on peruutettava.
£hdoton totuus onkin, että' pääministeri Pearsonin hallitus ei ole
saanut kahsalta valtuuksia jenkkien ydinaseiden vastaanottamiseksi.
Liberaalipuolue yksinään suositteli huhtikuun trialien edellä yhdys­valtalaisten
ydinaseiden vastaanottamista — ja se ehdotus tuli hyljä­tyksi,
sillä liberaalipuolue, vaikka nousikin .maan suurimmaksi ^puo­lueeksi
parlamentiäsa; Jäi kuitenkin selvästi vähemmistöryhmäksi.
Enemmistö canadalaisista äänesti niitä puolueita, jotka joko selvem­min,
tai heikommin ilmoittivat vastustavansa jenkkien ydinaseiden
vastaanottamista. Parlamentin jäsenille on nyt sanottava korostaen
. että vielä ei ole liian myöhäistä; maamme pelastamiselle .siitä vaarasta,
mihiti ydinaseiden Vastaanottaminen sen. veisi. Alahuoneen jäsenet
voivat antaa epäluottamuslauseen hallituk;5elle; sillä Uuden demo­kraattisen
puolueen edustaja, Stanley Knowles on virallisesti ilmoit­tanut,
että hänen puolueensa tulee esittämään epäluottamuslause-eh­dotuksen
alahuoneen käsiteltäväksi tämän kysymyksen johdosta.
Leimaten jenkkien ydinaseiden vastaanottosopimuksen. "häpeäl­liseksi
teoksi", Canädäh kömiilUttiStifien puoKi^ 6h pUÖlestäAti esittä­nyt
parlamentin jäsenille osoitetun vetoomuksen, että tämä häpeä­tahra
on poistettava niin, että ydinaseiden levittämisen- asemesta Ca­nada
keskittäisi Ulkopoliittisen toimintansa rauhanasian hyväksi.
Miltei koko Quebecin maakunta on noussut tätä ydinasesopimusta
vastaan. Ammattiyhdistysliike' ja rauhan hyväksi toimivat järjestöt
ovat Quebecissa tuominneet tämän sopimuksen.' Työväenpuolueiden
Iisaksi on myös Social Credit puolue ilmaissut vastustavan karttansa
ydinaseiden vastaanottamiseeni nähden. Merkillepantavaa on, etteivät
edes vanhojen puolueiden johtajat ole Quebecissa katsoneet sove^
liaaksi taittaa peistä yhdysvaltalaisten ydinaseiden vastaanottamisen
hyväksi!
'Sellaisten suurten teollisuuskeskuksien kuin Vancouverin ja Ha-n(
iltonin amihattiyhdistysneuvostot; jotka edustavat tuhansia amrnat-tiyhdistysmiehiä
ja -naisia, ovat lähettäneet asian johdosta västalaur
seensa liittohallitukselle. : .
Ni£änsirannikolla toimivan metsämiesten union (IWA) osasto l-85n
pifiöidentti M. J . COrbeif, Port Altranistd, B . 'Ci tuomitsi voimakkaasti
tld^S^ sopimuksen i^noen sett osoittavan, että hallitus "tekee mitä se
t£d|^ Canadan kansan mielipiteestä välittämättä". :
. ^'^uebecilaislehdistön yleisen asennoitumisen ' merkkinä voidaan
liäMrta La Presse-lehdestä seuraavaa:
#«bVKysytnys: Kuka on äskettäin kirjoittanut mr. Ilrushtsheville kir-jeiBO&
'Mr. pääministeri, teidän täytyy ymmärtää, että kestävä rauha
v^i^H'taata ainoastaan totaalisen ja kontrolloidun aseistuksen vä-h^
ggmisen avulla . . .'
'^^Vastaus: (La Presse lehden toimittajalta) Se oli pääministeri
Pearson joka viime viikolla kirjoitti tuon lauseen. Jä jos teidän mie-lesU^
e on kuntallista, että sellainen lausunto tulee mieheltä, joka
äamaiiaikaisestr työskenteli ydinaseiden tukiaseman muodostamiseksi
hänen oman nuiansa kamaralle, silloin te olette töykeä kommunisti,
jdka ei voi ymmärtää lainkaan Nobelin rauhanpalkinnon saajan diplo­matiaa."
Maan ja kansakunnan edut vaativat eiMlluottamuslauseen anta­mista
hallitukselle. Siksi olisi,; nyt vaadittava kalkkien vaalipiirien
edustajilta, huolimatta siitä mihin puolueeseen he kuuluvat että hei­dän
:yelvollisuut§tasa itseään, maataan ja Icansainvälistä rauhaa.koh­taan
vaati äänestämään Uuden demokraattisen publuien et>äluotta- .
mtisldttseen puolesta kun parlamentti kokoontuu uudelleen syyskuun
30 itälväuä.
BC:ti hiaakmto^mäleidla
• Unhoittaen usein foistainansa lupaukset, ettei maakuntavaaleja
järjestetä ainakaan ennen vuotta 1964, British. Columbian pääministeri
W A. C. Bennett järjesti syyskuun 3 0 pnä suoritettavat yllätysvaalit
"valtuuksien" saamiseksi Väestöltä.
Tämä vaalien pitotieto tuli kuin Palama kli^kaaHa taivaalta: Se
yllätti toisten puolueiden lisäksi myös mohta hallitsevan puolueen.
Social Creditin miestä.
Ja mitä "valtuuksia" pääministeri Bennett nyt tarvitsee niin ki^
peästi, että vaalit on pidettävä paljon ennen määräaikaa — ja niin
lyliyen vaalikampanjan jälkeen kuin laki suinkin nqrSiltää? .
; Maakunnan Social Credit poohieen hallitus, joka on sikäläisten
nionopolistien nopean rikastumisen hyyäkisi lahjoitellut yhdysvalta­laisille
rahamiehille puoli-ilmaiseksi iBritiiih Columbian luonnonre-sursseja,
haluaa jatkaa esteettömästi Iätä perikadon suuntaansa. Erää­nä
vihjeensä siitä, mitä tuleman pitää, on WashingtOnista jtiuri saa­punut
tieto, että Yhdysvaltain sisäministeri Stewart Udall on hyvin
"tyytyväinen" niihin neuvotteluihin, mitä. on käyty Canadan ja Yhdys­valtain
välillä Columbiarjoen vesiresurssien''kenkki^miseksi" yhdys­valtalaisille
monopolisteille. CPn tiedonannon miikaan.'tämä Canadan
kauaallisetujen kaikkien petosten t>etossöpteus tulee pikapuoliin lo­pullisesti
hyväksyttäväksi. Pääministeri Bennett ei ole sitä sanonut,
mutta todennäköistä on, että hän haluaa saada valitsijoilta "valtuute­si
»" nimenomaan virkakautensa pidentämisen muodin siten, että
h(n voi viedä kurjaan päätökseen sekä Columbia-joen sopimuksen että
JBritish Columbian sähköteollisuuslaitos-fiashonsa.
' - V i s s i t poliittiset huomioitsijat ovat ilmaisseet mielipiteen, että
fiAtiUU CfMit-puolueen rivien hajoamlnetikin Jcorkeimmassa johtopor-tUitsÄ
lUttyy vissiUä tavalla British vColitittldaJi tuaeihiii alkftl kuil
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
V A l e x Anderson^ Toronto, ^Ontii^
täjrttSä tiistaina, syyskuun 10 päi­vänä
8^ vuotta.
\\ :• Yhdymme' sukulaisten ja tutta^
fvain onnentoivotuksiin.
KBWfiIjtj.< ON PÄIVIÖN
K t R J A T B K E L E I T X?
Minulta on tulipaloissa hävinnyt
kaikki kirjatekeleeni niin ettei niitä
öle yhtään" jälellä enkä enää muista
hiiden sisältöäkään. Se tuntuu vä­hän
omituiselta ja ikävältäkin. Sat­sihan
ne olla muistona ja "perintö­nä"
jälkeläisilleni. Niinpä päätin
koettaa saada nUtä itselleni leh-tiemme
välityksellä. Kysymyksessä
on aikajärjestyksessä seuraavat:
Runokokoelma "Ajan lauluja",
laulunäytelmä "Murrosaikana", ker­tomaruno
"Kofitäja", "Kokoelma r u ­hoja
j a runoelmia", romaani "SarA
klv.Utö^*, runökol^elma "Kuohuvat
virrat", kertomuskokoelma "Hiiliä",
romaani "Ananias", lastennäytelmät
•Saiturin hanhet", "Tädin marjat"
ja "Rahaprinsessan .suruja", pää-osuus.
yhteiskokoelmassa "Murrosajan;
lauluja", laulunäytelmä "Vapaassa
maassa" Jft Ajan laulu-runoista muo­kattu
samanniminen operetti.
Jos kenellä lehtemme lukijoista
sattuisi näitä olemaan ja haluaisi
niistä luopua. nUn tekisi hyvin ja
kirjoittaisi siitä minulle, sovlttaisita
sitten asiasta.
Aku Päiviö.
1949 MiUer Cresc.
Sudbury, Ont.
toimmta
Suomessa ^odan aikana
Vilkasta rajalla
- lännestä itään
B e r l i i n i . — Viime päivien aikana
on Itä-Saksan länsirajalla ollut vil­kasta,
sillä elokuun 16—22 päivän
välisenä aikana ilmoitetaan 229 län-sisaksalaisen
muuttaneen Itä-Sak­saan.
• •
Maahan muuttaneiden perheiden
lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Vuo­den
1963 ensimmäisellä neljännek­sellä
saapui 283 perhettä, ja näillä
oli mukanaan 527 alle 14-vuotiasta
lasta. Toisella vuosineljänneksellä
kasvoi luku 321 pei-heeseen lasten
lukumäärän kasvaessa 568:aan. Elo­kuun
alkupäivien aikana muutti
ItS-Saksaan 111 perhettä ja heillä
oU mukanaan 279 lasta.
Bobhoi siirtyy
Z-vuotiskausiin
dhjelmalinjalla
Moskova. — Bolshoi-teatterin j oh
ta ja Mihail Tshulaki kertoi, että
alkavana kautena Moskovan Bols
hoi-teatteri lähettää vierailemaan
ulkomaille balettiryhmänsä lisäksi
myös oopperaseurueen, joka deby­toi
menestyksellisesti viime kesänä
Italiassa. Bolshoin ulkomaanvierai-
Ittt aloittaa oopperaseurue matkus^
lamalla" Yhdysvaltoihin syyskuun
lopussa. Kolme kuukautta kestä­vään
vierailuun osallistui ryhmä
teatterin kuuluisimpia solisteja,
Bobhoin suunnitelmiin kuuluu
myös ohjelmistonsa uusiminen lä­hivuosien
aikana. P.erussuuntaulcse-na
tulee olemaan uusien, aikamme
tärkeimpiä aatteita edustavien mu­siikkinäytelmien
esilletuominen.
- Pikkupojat kesluistelevat aktiivi­sesti
kaikenlaisten kerhojen toiniin-taan
osallistuvien äitiensä lahjoista.
—' Minun äiti vOi puhua kuinka
pitkään hyvänsä mistä aiheesta hy­vänsä.
:
— E i kannata leuhkia. Minun äi­ti
puhuu kuinka kauan hyvänsä i l ­man
aihettakin.
Sikäläinen pääministeri Bennett
katsoo, että Social Creditin Quebe­cin
siipi vaikeuttaa hänen uudel­leen
valintaansa B. C:ssa.
B r i t i sh Cölumbiasta saapuneet
uutistiedot viittaavat siihen, että
työväen vaalikampanja on siellä hy­vässä
käynnissä, ja että työväen­liikkeellä
on, jos se yhdistää rivin­sä
vaaliuurnalla, mahdollisuus saat­taa
kelvottomaksi osoittautunut So­cial
Credit hallitus tappiolle. Mai­nittakoon
tässä yhteydessä että B r i ­tish
Columbian lainlaatijakunnan
52:sta paikasta on viimeksisuoritet-tujen
vaalien perusteella 31 paik­kaa
Sodal Credit puolueella 16
paikkaa Uuden demokraattisen
puolueen edustajilla ja v i i s i paikkaa
liberaaHpuolueella. Vanhoilla puo­lueilla
ei ole näissäkään vaaleissa
muuta toivoa' kuin se, että jompi
kumpi niistä pääsisi jotenkin kapua-miiSh
Virallisen oppositiopuolueen
asemaan. Työväenliikkeellä on sen
sijaan kaikki mahdollisuudet saat­taa
Social Credit puolue tappiolle,
mutta siiliä tarvitaan mahdollisim-mah
laajaa yhtenäisyyttä ja yhteis­toimintaa
työväenliikkeen kaikkien
osien j a niiden kannattajien välillä.
Saksalaisten faslstlviranomais-ten
ja , Suomen hallitusmiesten^
valtioneuvoston jäsenten ja kor­keimpien
sotilasviranomaisten^
yhteistyö viime sodan aikana-on
useissa tutkimuksissa kartoitettu,
joten sen suhteen ei juuri ole
epäselvyyttä, mutta miltei tutki­matta
ovat ne kanavat, joiden
kautta korkeimman johdon välillä
tehtyjä sopimuksia toteutettiin ja
valvottiin. Niimbergin sotarikos­tuomioistuimen
aineisto ja mun-khi
natsien häVittämätfö jäänyt
jäämistö auttavat tämän asian
selvittämistä, kunhan asiaan ehdi­tään
riittävästi paneutua.
Niin yhteistyö, valvonta-' kuin
toteUtiaihtSeliihläkin Oli melkoi­nen
määcä eikä niiden tarkMta
työnjaosta ole vielä täyttä selvyyt­tä.
Kuitenkin suurin piirtein
voidaan siihenkin jo linjat vetää.
KOLME VAKOILU- JA
URKINTAJÄRJESTÖÄ
.Varsinaisia urkinta- ja vakoilu­järjestöjä
saksalaisilla oli Suomen
rajojen sisällä kolme: armeijan va^
koilu- ja vastavakoilujärjestö. Sak­san
laivaston vakoilujärjestö Biro
Cellarius j a Gestapo. Kaksi ensim­mäistä
o l i sidottu Saksan sotavoi­miin
ja niilläs^oli—hyvät yhteydet
vastaaviin suomalaisiin järjestöihin
< sekä salaiset asiamiehensä tärkeim­missä
armeijan portaissa. Kolmas,
pelätyin j a pahamaineisin oli kui­tenkin
Gestapo, jonka organisaatio
ulottui yU koko Suomen. Sillä oli
mm. läänien keskuksissa salaiset
puhelujen kuunteluasemat ja alu­eelliset
toimistot. Asiamiehiä o li
tungettu Suomen valtion virastoi­hin
ja h a l l i n n o l l i s i in elimiin, jär
jestöihin ja työpaikoille. Sen asia­miehinä
eli tiedoitta j i n a oli hyvin­k
i n huomattavia suomalaisia vir­kamiehiä.
-
GESTAPON Y H T E Y D ET
Gestapon toimintaa auttoivat
Suomessa ohranalaitos, jonka
kanssa sillä*oli yhteistyö jo sotaa
edeltäneeltä ajalta, sekä SAT-jär-jestö.
Myös Suomen armeijan va­koilujärjestö
oli herkkä kuulemaan
Gestapon määräyksiä. Näiden kah:
den järjestön yhteistyön tuloksena
voidaan pitää vuonna 1941 elokuun
8. päivänä Helsingissä pidettyä
neuvottelua, jossa päämajan mää­räyksestä
"erikoistehtäviin'-' komea-,
nettu eversti Leander esitti vaati­muksen
500—600 rauhanystävän ja
kommunistin vangitsemisesta. Täs­sä
tilaisuudessa ohranan apulais-päällikkö,~
tuomari V i l l e Pankko o l i
kuuntelijana ja tehtävän yhtenä
vastaanottajana, mutta ei aloitteen­tekijänä,
joka on syytä panna mer­k
i l l e todellisia vallanpitäjiä ja nii­h
i n johtavia kanavia tutkittaessa.
JUUTALAISVAINOT
Myös juutalaisvainojen kohdalla
Gestapon, ohranan ja armeijan va-koiluelinten
yhteistyö tulee hyvin
esille, sillä Suomessa kortitettiin
2,300 juutalaista, joiden etsintä so­tavankien
kohdalta kuului armei­jan
vakoiluelimille, muun kortituk­sen
suorittivat ohrana ja Gestapo.
Juutalaisten luovutus Gestapon
Eestin osastolle vuonna 1942 taas
puolestaan osoittaa silloisen sisä­ministerin
Horellin palvelualttiutta
isäntiensä edessä. J a se, ettei edes
Mannerheim voinut sitä estää,
vaikka hän lupasi sen tehdä, osoit­taa
minkälainen valta Gestapolla
Suomessa o l i .
Edellämainitut urkinta- j a va-koiluelimet
suorittivat kaikkein l i -
kaisimman tai ainakin karkeimman
työn. Niiden jälkeen tulevat sellai­set
mahtavat elimet kuin Kansal­lissosialistisen
puolueen Suomen
piiritoimisto. Hitler Jugendin Suo­men
piiritoimisto, SS-yhdysesikun-ta
ja monet muut.
NATSIT JA IKL
Kansallissosialistisen puolueen
piiritoimisto sijaitsi Helsingissä
Bulevardi 30 B 6'ssa j a sen pääU
likkönä bli W i l h . Jahre; Tämän
toimiston paperit on suurimmalta
osalta joko hävitetty tai kätketty,
mutta niin paljon tiedetään, että
se ei suinkaan ollut vain Suo­messa
olleiden saksalaisten kan­sallissosialististen
jäsenten yhdys­side
eikä sellaisenaan pelkkä puo-luepiiritoimisto
vaan määrävä po­l
i i t t i n en tekijä yhdessä suurlähetti­läs
von BlUcherin kanssa. Tämän
toimiston kautta nähtävästi kulki­vat
kanavat mm. IKL:ään, kokoo­muspuolueeseen
j a sos.^em. puolu­een
oikeistolaiseen johtoon.
Tässä yhteydessä on paikallaan
mainita, että Suomen poliittisia
oloja--30-luvulla tutkinut norjalai­nen
John Vogt on saanut selville,
että Saksan natsit rahoittivat IKL:n
toiminnan vuodesta 1934 lähtien.
YHTEYDET NUORlSOJXltlES-TÖIHIN
'IA SUOJELUSKUNTAAN
l^niten aineistoa on jäänyt tutki­j
a in käsiin Hitlerjugendin piiritoi­mistolta.
Se sijaitsi Helsingissä en­sin
Satamakatu 2:ssa ja myöhemmin
Laivurinkatu 43 A 13:ssa; Sen pääl­likkönä
toimi öbersturmfuhrer Bä-der.
Tämän toimiston tehtävänä o l i
Suomessa tapahtuvan nuorisotyön
johto j a valvonta.'^ Sillä oU erinr
omaiset yhteydet I K L : n nuorisojär­jestöön,
kokoomuksen nuorisojär­jestöön,
suojeluskuntaan j a erikoi­sesti
sen oravakomppaniatoimin,
taan, partiojärjestööp, Suomi—Sak­sa-
Seuran kautta tapiahtuneeseen
nuorisotoimintaan. Toimisto oli suu­raan
yhteydessä Valtakunnalliseen
nuorisojärjestöön, vaikka sen talous­asioiden
olisikin pitänyt kulkea
Helsingissä sijaitsevan SS-yhdysesi-kunnan
kautta."
Toimisto käytti -^paljon varoja
era. nuorisojärjestöjen rahoittami­seen
ja yhteistyöhön niiden kans­sa.
Baderin matkalaukuista ja
matkaselvityksistä ' käy riittävän
hyvin selville toimiston tehtävien
luonne. Niinpä matkoja oh tehty:
neuvottelukokouksiin näiden järjes­töjen
johtomiesten kanssa ympäri
Suomen. Varsin suurta huomiota
miehiä koskevissa asioissa rinnak-kaiselimenä
o l i suomalaisista muo
dostettu SSTvapaaehtoisvaliokunta.
Tämän elimen muodosti joukko ar­vovaltaisia
porvarillisen elämän te­kijämiehiä,
kuten jo edellämainittu
"erikoistehtävissä" toimiva eversti
Leander, ent. ohranan päällikkö ja
sitemmin Uuden Suomen talouden­hoitaja
Esko Reikki. Kalkki-Petteri
eli vuorineuvso Petter Forströra
Akateemisen Karjalaseuran johtaja
Vilho Helanen<s sosiaalidemokraatti­sen
puolueen jäsen ja sodanaikai­sen
sensuurin suomalainen pääl­likkö
päämajassa, eversti Kalle
Lehmus, pääjohtaja Osara, t r i Poi­järvi,
pankinjohtaja E. Saarinen
jne.
K U K A OLI ISÄNTÄ? '
Minkälaisen elimen tai elimien
toimisto kiinnitti Tuusulassa toimi- käskyvallassa olivat ne lukuisa*
.ieeseen suojeluskunnan päällystä
kouluun^ jotta fasistinen upseerikas-vatus
olisi saatu tavoitelluille lin-joille.-
Tässä tarkoituksessa Bäderil-lä
o l i hyvä yhteistyö mainitun kou­lun
johtajan, everstiluutnantti Ruur
suviioren kanssa.
SS-YHDYSESIKUNTA J A
SUOMALAISET A V U S T A J AT
SS-yhdysesikunta näyttää säily­neiden
paperien raakaan olleen
henkilökunnaltaan laajin ja titteli-rikkain.
Esikunnan päällikkönä toi­mi
SSSturmabanfUhrer Graf Schim-melmann
ja hänen alaisenaan kuu­si
korkea-arvoista upseeria, joista
yksi kenraaliluutnantti, neljä ali-upseria
ja lisäksi suomalaista ja
saksalaista toimistohenkilökuntaa.
Tämän esikunnan tehtävät eivät
käy yksityiskohtaisesti ilmi tämän
kirjoittajan tutkittavaksi saamista
papereista, mutta selviönä voidaan
pitää, että pelkkä SSyhdysesikun-ta
se ei suinkaan ollut, vaan että
^nimi oli.peitenimi.
Esikunnan. apuna ja ainakin SS-saksalaiset
virkamiehet, joita oli
asetettu valvomaan ja johtamaan
Suomen valtion eri hallinnollisia
laitoksia, selvinnee myöhemmissä
tutkimuksissa. Tähänastiset tutki­mukset
osoittavat, että Suomea ei
vät hallinneet sodan aikana suin­kaan
pelkästään suomalaiset natsi-ystävät,
vaan että heidän takanaan
oli ~ laaja saksalainen natsien ver­kosto,
josta sanottiin mitä tehdään
ja mitä ei ja puututtiin heti asiaan.
KÖbiN NIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Ptirjosipuli arvoonsa
' Amerikassa syntyy kaikenlaisia
järjestöjä eikä niistä suinkaan
kaikkein ilimeellisin liene uusi tu­lokas
''Kansallinen yhdistys purjo-sipulin
kohottamiseksi ja propagoi­miseksi".
Yhdistyksen tarkoitus on
nostaa purjo arvoonsa siitä alen­nustilasta,
jossa sen väitetään ol­leen
aina _tähän asti. Sen nimi oh
3uto miljoonille ihmisille j a hyvin
monet tämän' kirjoituksen lukijat
aivät tiedä mitä purjolla tarkoite­taan,
vaikka ovat sitä syöneetkin.
Englanninkielellä sen nimi kuuluu
leek ja sangen monet luulevat sen
vuotoa
sa-
•n •! J
tarkoittavan vuotoa,^ koska
tai-koittava "leak" * lausutaan
maila tavalla kuin ieek". Suomes­sa
sen nimi on purjolaukka, purjo-sipuli,
lehtisipuli ja mitä kaikkia
nimiä mahdettanee käyttääkin.
Kansankielellä lienee läheisin 'löö-k
i " , joka lähtee ruotsinkielestä,
mutta jolla monilla paikkakunnilla
tarkoitetaan kaikkia sipuleita. '
Edellämainitun -yhdistyksen lau-jos
kaikki'ei'tapahtunut suunnitel- sunnon mukaan mikään luonnon
mien mukaan.
Vasta sen jälkeen, kun Suomen
porvarillisissakin piireissä alettiin
huomata, että sotaa ei voiteta
vaan hävitään, syntyi irtautumia
natsiyhteistyöstä ja ns. porvarilli­nen
rauhanoppositio, jonka heijas­tumat
vähitellen ilmenivät monissa
hallinnollisissa laitoksissa ja por­taissa.
Tällöin myös saksalaisfasis-tien
tukeva ote a l k o i Suomen asioi­hin
herpaantua huolimatta heidän
suomalaisten aateveljiensä j a rikos-toveriensa
ikuisista uskollisuuden
valoista.
antimista ei ole saanut osakseen
sellaista laiminlyöntiä täällä mei­dän
Amerikassamme kuin purjo,
mitä parhain syötävistä kasveista.
Yksinpä nekin jotka sen arvon
tuntevat, sivuuttavat sen vain jo­nain
pienenä sipulina.
Purjo on sipulin sukulainen ja
molemmat ovat liljaperheen lap­sia,
mutta purjolla on oma luonne-piirteensä.
Faaraoiden aikana pur­joja
kasvatettiin kaikella huolella
N i i l i n rannoilla j a niitä edelleeur
kin viljellään siellä.
Keisari Neero tuskin olisi mies
Bolivia-tinan ja wolfraniin maa
Bolivian irrottaminen USA:n
määräysvallasta, jenkkien, sotilas-henkilöstön
karkottaminen, atomi­aseiden
kielto, kaivosten ja rauta­teiden
kaD^allistaminen j a maa.,
n u d i s t t i s . '.
Tällä ohjelmalla voitti vallanku-mousi
E(o]iviassa. Vuoden 1951 tou­kokuussa
toimeenpannuissa presi­dentinvaaleissa
voitti Pan £stens-soro
saaden 45%^ äänistä. Häntä
tukivat myös kommunistit. Nyt on
kulunut 11 vuotta vallankumous-voimien
voitosta : j a tänä aikana
ovat valtavat voimat olleet liik­keellä
vallankumouksen saavutus­ten
nujertamiseksi. Työläiset ja ta-lonpojat
taistelevat nyt jatkaak­seen
siUä, mihin jäätUn v. 1952.
Parhaillaan ovat tinakaivosten työ-
Iäiset lakossa. Allaolevan artikkelin
joska koskee lähinnä talonpoikais-toa,
on kirjoittanut J . A. Castillo.
"Nähikää Bolivia kahdessa päiväs­sä".
Näin sanotaan amerikkalaisen
lentoyhtiön ma inoslehtisessä . j o k a
samalla kertoo, että La Paz on kor­keimmalla
sijaitseva kaupunki koko
maailmassa ja että kaupungin len­tokenttä
E l Ato samoin on korkeim­malla
sijaitseva lentokenttä. Se on
4,086 metriä merenpinnan yläpuolel­la.
Sitten kerrotaan, että Bolivia on
Guatemalan jälkeen suurin intiaani­maa,
jolla on vanhan intiaanikult­tuurin
rikkaimmat aarteet.
Näin. paljon maailmanennätyksiä
ja nähtävää turisteille! Mutta Boli­vialla
on myös paljon muita ennä­tyksiä.
Ne tosin eivät kelpaa mainon­nan
kohteiksi.
Pääsin siitä pian selville. Heti kun
olin päässyt tullin läpi, juoksi jouk­ko
poiliia tarjoamaan. palveluksiaan
kantajina. Eräs heistä kertoi olevan­sa^
13 vuoden ikäinen ja työskennel­leensä
jo kaksi vuotta lentokentällä.
Kun kysyin, eikö hänen pidä huoleh­tia
koulutehtävistään, sain seuraavan
vastauksen:
— Koulu! Sitä on vain silloin kun
cn aikaa, kun olen saanut työni teh­dyksi,
siinä kello kuuden ja kahdek­san
välillä illalla.
Työ oli ensisijalla,, perhe tarvitsi
jokaisen lantin/jonka hän saattoi
hankkia. Kuitenkin yritti poika nii­nä
muutamina tunteina, jotka oli­vat
"vapaita", opetella, lukemista ja
kirjoittamista.
Pieni episodi, mutta tyypillinen i l ­maus
lakien j a määräysten ristirii­dasta
todellisen elämän kanssa. Sa_
ma . seikka on leimaa-antavana
useimmissa muissa latinalaisen
Amerikan maissa, Kuuba ainoana
poikkeuksena.
Boliviassa on voimassa koulupakko,
mutta vain noin puolet lapsista käy
koulua. Kaksi kolmesta bolivialaises-ta
ei pysty kirjoittamaan edes omaa
nimeään. Boliviassa on latinalaisen
Amerikan suurin lukutaidottomuus­prosentti.
Se on myös eräs Bolivian
ennätyksistä. Toinen ja yhtä ikävä
enänsy on lasten korkea kuollei­suusluku,
mikä johituu aliravitse­muksesta.
KOYHA — R I K A S M A A
Bolivia ei ole vain latinalaisen
Amerikan köyhin maa, vaan myös
eräs maapallon köyhimpiä. J a kui­tenkin
on Bolivian maaperässä suun­nattomia
rikkauksia. Espanja raken­si
aikoinaan maailmanvaltansa boli-vlalaisten
hopeak.aivosten varaan.
Viime vuosisadan loppupuolella a l ­koi
suuri tinakausi. Boliviassa on
myös maailman sliurhnmat wolfram-esiintymät.
on lyijyä, sinkkiä ja öl­jyä.
Maassa on suuret metsäalueet
arvokkaine puulajemeen. Suuret
luonnonrikkaudet ja rajaton työvoi-mansaanti
teki Boliviasta ulkomais­ten
monopolien laiskurien toive-maan;-
josta ..saatiin huimaavia voit­toja
samaan aikaan kun bolivialai-
.sia kaivosmiehiä pidettiin nälkära­jalla.
V. 1952 V.ILLANKUMOUS
Vuoden 1931 presidentinvaalista
tuli Bolivian historian suuren kään­nekohdan
alkutahti. Kansallisvallan-kumouk-
sellisen liikkeen ehdokas Paz
Estenssoro, jota kommunistit tuki­vat,
sai 45 rc. äänistä. Hänen ohjel­massaan
edellytettiin kaivosten ja
rautateiden kansallistamista ja maa­reformia.
Mutta sitten entinen pre­sidentti
antoi erään sotilasjuntan ot­taa
vallan haltuunsa ja syntyi rai­vokkaita
taisteluja, jotka kuitenkin
johtivat vallankumouksen täydelli­seen
voittoon huhtikuussa 1952. Vain
kuusi kuukautta myöhemmin toi­meenpantiin
. tinakaivosten kansal­listaminen
ja vuotta myöhemmin
maauudistus. .
Mutta samanaikaisesti yritti sekä
koti- että • ulkomainen taantumus
päästä takatietä takaisin entisille
valtasijoilleen. Vuodesta 1935 lähtien
(Jatk. seur. siv.)
jönica ilraoitusörmat valikoisivat
puhumaan kayppätavaransa puol^,-.,' ,',
ta. Mutta hän osasi nauttia e l S m S s - ,
tä, ylcsinpä silloinkin Icun Rooma/V,.'"'.
paloi j a hän o l i suuresti ihastiinu^^:,,^,.
Purjoon. Historioitsija P l i n y kert<w^-'.\
Neeron syöneen purjoa useita R§|-,
viä jokaisen kuukauden aikana, p k ;
taakseen äänensä kirkkaana: . •;,; C
Purjo ei ole innostanut sellaisiin
kunniaosoituksiin itseään kohtaan ....
kuin esimerkiivi sipuli. E i s i l l e oli^.;.,,.
sepitetty mitään sellaista kuin
Charles Lambin pieni rhapsodij .,..
jonka hän k i r j o i t t i ystävälleen erää­nä
iltana illallisen valmistuessa:.^..., . r
" K u i n k a ihanina j a voimakkaina^,,,,
nuo voissa paistetut sipulit tulevat ^
nenääni." i;.,, .-
Kukaan ei ole ylistänyt purjoa
sellaisilla runnollisilla sanoilla kuin
Robert Louis Stevenson suitsutti
ylistystä s i p u l i l l e nimittäessään sitä '
'ruusuksi juurien joukossa neidok-,
si kauniiksi, kukkurallisen salaatti- -
kulhon viinituoksuiseksi ja runoili-seksi
sieluksi." ,
Skotlannin kansa kuitenkin kaik» <
kien kansojen;joukossa on tunnustar
nut purjon hyveet. Skotlantilaiset
ovat tehneet siitä kansallisruoan, i ,i
joka tunnetaan nimellä *'cock-a-lee- ..
k i e " . Kansallispäivänään, Pyhän.
Daavidin päivänä, joka on maalis-, < ,
kuun 1 päivänä,, jokainen hyvä wel- .
siläinen tradition mukaisesti kiin-. '
nittää purjon hattuunsa ja kantaa , ,
sitä ylpeydellä. J,,!
Tämä tapa innosti Shakespearea;
kirjoittamaan yhden kaikkein k o o - -
millisimmista näytöksistään "Hem-y
V"-näyteImässä.
Fluellenia, ylpeätä welshmannia
on pilkattu hänen paksusta mur-
*.eestaan Englannin alhaisoon kuu- -
luvan Pistolin taholta. Welshiläinen ;
patriotji käy kiusaajansa kimppuun ;
purjo edelleen hatussa törröttäen. . l
Kun Pistol edelleen yrittää tehdä ;
pilaa Welshistä j a hänen kansallis- :
emblemistääri, Fluellen iskee kun- ;
nioitusta hänen' kalloonsa nuijalla.
Sitten hän tukkii kokonaisen pur- r
jon Pistolin kurkusta alas. '
Veitikka on hetkeksi masennettu.
Mutta ei k i i l u ' k a u a n kun hän se- ;V
lostaa suunitelmaansa yleisölle.
Englannille minä tulen varasta- ;
maan", hän kuiskaa, ' p a i k k o j a mi­nä
tulen saamaan näihin nuijan ar- '
piin, ja tuien vannomaan saaneeni
ne gallialaisessa sodassa."
PARAFIINILLÄ P A I K A T TU
K U K K A M A L J A K K O
Älkää heittäkö pois kaunista kuk­kamaljakkoanne,
vaikka se o l i s i k in
saanut sellaisen särön, että siinä ei
kestä vesL Sen saa vielä täyttä­mään
virkansa kauniin kukka-ase­telman
maljakkona, menettelmällä
seuravalla tavalla Maljakko pan­naan
lämpimään uuniin n i i n kauak­si,
että se tuntuu käteen lämpimäl­tä.
Sen jälkeen siihen kaadetaan
hiukan sulatettua parafiiniä ja mal­jakkoa
pyöritellään käsissä kiirees­ti,
että vaha leviäisi mahdollisim­man
tasaisesti maljakon sisäpinnal­le.
Maljakko annetaan olla sellai­senaan
y l i yön, että se kuivaisi ja
kovettuisi. Tämän käsittelyn jäljiltä
on maljakko melkein kuin uusi ja
kestää vettä kuten ennenkin.
Nopeasti saa maukkaita paistet­tuja
perunoita, kun käärii he alu­miinipaperiin
j a paistaa ne hiljai­sella
valkealla hellan päällä.
PÄIVÄN PAKINA
Kummalta puolen aitaa sitä katsotaankin
Syvästi lupvann työhönsä kiinty­nyt
taiteilija, joka maalasi Uuden
Meksikon maisemakuvaa, huomasi
viimein, että eräs vanha malminet-sijä
kurkisteli hänen olkapäänsä y l i
valmistusmisvaiheessa olevaa taulua.
"Tervetuloa, muukalainen", sanoi
taidemaalari. "HuiShaan, että Tekin
olette luonnonystävä. Olen vakuut­tunut,
että tekin olette nähnyt suu­renmoista
loistoa auringon laskies­sa.
Te tiedätte kuinka hienon hieno
on taivaanranta aamun koitossa. Te
myös olette voinut nähdä piilevää
kauneutta, mikä kurkistaa esiin kal­lionkielekkeiden
Ja vuorlstojonojen
takaa, muuttaen kullanhohtoisen
lännen suureksi liekkien mereksi.
Olettehan, ystäväiseni?"
Vanha malmlnetsijä pudisteli
murheellisesti päätään Ja sänpi:
"Hitto vieköön herra, minä fen ole.ol-lut'
pöhnässä kuuteen kuukauteen".
Näin aloitti lehtemme monelle l u ­kijalle
melko hyvin tunnettu Tom
McEwen pakinansa Pacific Trlbune-lehdessä
British Columbian vaaliasi,
oista Ja selitti Bfliaa seuraavaan tar
paan: ^ • •
Kuten kaikki ybrtailut. ylläoleva
-ei osu aivan naulan kanta£(n, mutta
se kuvaa kuitenkin tilannetta: Mitä
ihmiskunta näkee ja kokee, se riip­puu
paljon siitä, kummalla puWn
aitan he ovat.
Volttoiluahneelle monopoliryhmäl-le,
12 miljardin dollarin voitot vuo­den
1963 ensimmäisen puoliskon
äjaltfl, on yhteiskunnallinen näköala
miellyttävä.
Työttöinyysavustusta anovalle työt­tömälle
työläiselle, joka yrittää aU
mupalojen varassa pitää sielunsa ja
ruumiinsa yhdessä . . . elämän p a ­noraama
on vähemmän miellyttävä.
Täi ottakaamme keskinkertainen
poliitikko . . Joka on Juuri saanut
$8,000 palkankorotuksen ennestään
Ulan korkean ($10,000) palkkansa l i ­säksi,
jotta hän voisi "hiöiikia ja
puhkia", hänen kohdaltaan poliitti­nen
näköala on rauhoittava. Hänen
mielestään olisi kaikkefai pahhita se,
että tulisi "uudet vaalit". Mutta t a ­vallisen
kansalaisen tai vanhuuden-eläkeläisen
kohdalta, joka erehtyi ot­tamaan
lupaukset täydestä, näköala
on paljon^ lohduttomampi.
Kuten sanottu riippuu paljon sii­tä,
kummalta puolen aitaa poliittisia
näköaloja tarkkaillaan. Vuonna 1963
pankkiirien yhdistys hikoilee kirjai­mellisesti
"tyydytyksestä" pankkii­rien
tulojen tiimoilta samalla kun
yli 20,000.000 työtöntä ja hädänalais­ta
ihmistä läntisellä pallonpuolis­kolla;
Canada mukaanluettuna, on
epätietoisena siitä, mistä saavat seu­raavan
aterian. Ja he muodostavat
vain pienen osan maailman suun­nattoman
suurista jiälkäisten armei­jasta.
. : •
Emperor Jonesissaan Eugene O*-
Neill paljasti porvarillLsen "hyvin­voinnin",
kun hän kirjoitti: "Lapsi
oli syntyessään sairas, häntä vaivasi
perinöllinen sairaus, mistä vain kaik­kein
elinvoima isimmnt miehet voi­vat
parantua. Minä tarkoitan köy­hyyttä
^ kaikkein tappavinta ja
yleishitä kaikista taudeista."
Täten me tulemme takaisin siihen
vanhaan malminetsijään, joka ei voi
täyshi selvänä ollessaan nähdä erät.
maata niin loistavissa väreissä kuin
taiteilija sen näkee.
Pitäkää tämä mielessänne seuraa­van
viiden viikon aikana, sillä BC:n^
johtava maisemamaalari, pääminis­teri
W. A. C. Bennett j a hänen so­cial
credit-surrealistinsa (surrealis­mi
on taidesuunta joka inyrkii tul­kitsemaan
lähinnä sielunelätnän a l i ­tajuisia
läpahtumia^ tulevat maa­l
a i n a a n "kultaisen lännen" suureksi
social creditin viitoittamaksi "hyvul-vointijärveksi"
jne. Mutta tuhansille
asukkaille — ei kuponkien leikkaa­jille
jne. — social creditm taideluo­mus
näyttää pelkältä purjekankaal­ta.
Kaikki tämä palauttaa mieleemme
toisen vertauksen, mikä täydentää
vanhan malminetsijän rajoitettua
näköalaa ja mikä voi saadr=hritlsh^
columbialaiset valitsijat esittämään
samantapaisen, kysjrmyksenr"
Pastori piti puhetta " e d e s m e n ­neen"
miehen hyvyydestä ja hyvistä
töistä. -Niin loistava ja täydellinen
oli hängh ylistyksensä vainajalle, et­tä
hänen suhm murtama' leskensä
kääntyi pikkupoikansa puoleen ja ky­syi:
"Poikani, oletko varma, että pas-^
tori puhuu arkussa olevasta isästä­si?"
' '
Kun W.A.<3. pääsee puheen alkuun
socialcreditien saavutuksista, silloin.^
tulevat monet britishcolumbialaiset
valitsijat esittämään itselleen s a - '
mantapaisen kys3nmyksen. Me toi",
vcmme, että he saavat kysymykseen­sä
oikean vastauksen, jotta "hautaa-,.:.*
misesta" tulisi ratkaiseva J a täydel-^^
linen., • >. •:. . ••. ?
Mitä tähän oikeastaan lisätään.- Ite-on
liikaa., Riittää kun sanotaan, et- < >
tä vah) työväenliikkeen ehdokkaat
'ovat kannotul^n arvoiela British
Gk>lumblas8akin. ^^^^ Känsäkouta.