Vapaus, November 19, 1955

              •ra K
mm
-ff K:
1
Orgao «f Ftxudsb CanuUtins. es-tfttdlsbetf
1917. Autborized
iw «eeond d a » -foaU bjr tbe Post
0«lce Oejjartmeat, Ottawa. Pub-llaljetf
tlmc^ «reekly; Tuesdays/
Tbursday» ssd fiaturdays 1^ Vapaus
PubUsUaBT conpany l/t(].« at 100'102
Slia fit W., 6u<lbui7i; Ont^ Cajiada.
Telephone»; J3i». Office O0,4.<26«:
»Oitorial Office OS. 4-42«5. Manager
B. iSufcsl. Editor w, Bklund. MaJllng
addre&s; Sox €9, gudbary. Optaj^,
Advertislng rates upon applicatioh-
Translation free of charge.
TILAUSHJJINAT:
Caaadaciia; } vltlXO « kk. ?.7S
3 kk. 225
ybdysvajlolaaa: 1 vk. 84)0 « kk. 4.30
Suomesoa: 1 vk. 8Ä) 6 kk. 4.75
ja
prbfeisori Stobl-
PII SI
mmi.
pii
m
i i
iii
mmm
mi
m m
mm m
te
ii:'
mi.
^^^^^^^^^^^ i^^^^^^^^^
Geneven ;ulkominjsterikonferens*i päättyi var^^ isopimuksia
tuottamatta kesku-steluri alaisena olleista-kolmesta ky.symyksestä, hi-mittäin
Saksan yhclistämisasiasla, aseistariisumiskysymykststa sekä
idäo j a Jannen välisten yhteyksien parantama
yjeisesti käsitettiin jo ennen ulkoministerin konferenssin alka­mista,
että ainakaan kahdessa ensinmainitussa asiassa ei vielä tässä
kokouks«sa päästä yksimieli.s^^^^ silläniin kauaskaritoisista; ja
suurista, asioista^ on kysymys, muita kaikesta huolimatta odotettiin
;vähän parempia tuloksia kolmannen kysymyksen käsittelyn yhtey­dessä.
Kaikki; tämä antoi luonnollisesti vettä niiden myllyyn, jotka
eivät mitään ;sopimuksia halua kansainvä|i.sen jäririitystilanteen lieven­tämiseksi.
£kimcrkiksi Washingtohin radiouuti.Sissa korostettiin kes­kiviikkona
sitä tosiasiaa,; että 'Yhdysvaltain; valtiösihteeri^D^
alusta: alkaen suhtautunut kielteisesti '"Geneven he^^ että hän
meni ulkoministerikoiiferehssiin siinä mielessä, ettei mitään sopimuk­sia
tehdä, ja että kun ulkoministerikonferenssi nyt päättyi varsinaisia
sopimuksia tekemättä, niin se oli tärkeä ''voifto"'mr. Duilesille.
• ;• , ' E tuossa järkeilyssä on vähän perää.' Kuten muiste-;
täany .yhdysvaltain vaitiosihteeri^^^^P^^^ ennen Geneven konfe-reiissin
alkamista, fettei hän bdo!^
häncjn ehdotustaan Saksan yhdistämiseksi sillä perusteella, että Sak­kain
T^^^ annettaisiin uudelleen a.seet, j a että jälleenäseistettu
Saksa Iiitettä5siiniieuvostöliittw^
; Yhdysvaltain puolustusminisl julisti juuri; Geneven; kfj|jj(«.-:
renssiri alkupäivinä, että vaikka aseistariisumisesta, on keskustetrtry
inin yhdysvaltain 'hallituksella ole pienintäkään aikomusta suostua
aseistuksen, vähentämiseen, väiariUrköitu.s.o asevoimia edelleen
vahvistaa ~ ainakin t ä n ä vuonna. Sa.maila kertaa esimerkiksi \yalter:
Ltppmaiin, joka on hyvin ; lähellä Yhdysyaltain; valtiödepartmenttia,
korosti kirjoituksissaan, sitä, että Yhdysvallat pitää Geneven neuvot­teluissa
kiinni etukäteen määritellystä kannasta, ja että "joustavuu-;
dgh''- asemesta hän eisiintyy "kiinteästi" j a "iujana". Selvää on, että -
j<w neuvottelujen a^vulla mielitään päästä tuloksiin, niin slilloin bn
puolin ja toisin bltäyä valmis "antamaa;n j a ottamaan" mutta kun
ei sopimuksia haluta
kuten jnenetteli valtiosihteeri Dulles,
V * Tässä tilanteessa voidaan myöntää, niin valitetta:va^^ a kuin se
onkin, että valtiosihteeri sai ;'''voiton" sikäli, ettei näistä suurista
ka.>5äin(väKsistä ongelmista päästy v^^^
; Mutta se oli liian kalliilla hinnalla ostettu voitto, jota yo^dään
verrata "Pyrrhbksen voittoon. Kuten muistetaan, Ausculumin A'oiton
jälkeen (279 e.Kr.)Pyrrhoksen /kerrotaan huudahtaneen: '•Vielä yksi
sellainen voitto, ja olen 'hukassa." ' ;
Ottakaamme esimerkiksi Saksan ongelma. Dullesin omat liitto­laiset,
Britannian ja Ranskan ulkoministerit selittivät loppuun asti,
että;jos;mitään myönnytyksiä ja sopimuksia ei tehdä,^^L
riuhtaista itsensä irti Yhdysvaltain talutusnuorasta ja ryhtyä yksi­puolisesti
neuvottelemaan Neuvostoliiton (jä Itä-Saksan) kanssa Sak-
^n yhdistäriiisestä! •; . ,,;,'-,
Tämän vuoksi, kuten X . Y. Times kertoi Geneven uutisliedos-
'saan marraskuun 2 pnä. Yhdysvaltain '•suunnittelijat olivat hyvin ak­tiivisia"
Geneven neuvottelujen yhteydessä — ja näiden "suunnitteli­jain"
päähuolena oli,se "miten saadaan syy'Neuvostoliiton niskoille
odotetusta epäonnistumisesta" I
Niinpä'nyt sitten nähdään, «että kaikki propagandavälineet |)äu-
•haavat Neuvostoliittoa,vastaan yleensä ja erikoisesti Xlolotovin esi-;
tyksiä vastaan ja tässä pauhinassa selitetään muun ohella, että epä­onnistumisen
perussyynä on. le, kun Neuvostoliitto ei hyväksynyt
Saksan yhdistämistä Dullesin ehdoilla - ^ v a i k k a ennen Geneven kpnV
ferenssin kokoontumista selitettiin avoimesti, että Saksan ongelman
ratkaisussa on kaikkein vähcmniän onnistumisen imahdollisuuksial
Kovin on siis ristiriitainen tämä "selitys"', mutta kaikki kelpaa silloin
kun ei ole pohjaa ja perustaa tosiasioissa!
* ...';,•*;•••••:•• *
; tiysymys: KuirJtavarJu pilaa-enjienjfujrj
vastaanotetaan, vanhain­kotiin
? ; Missä määrin -/araliisuus-suhteet
huomioidaan?.'-- TietanjÄtbn,
Vastau»: Paii!ia]iise.>ta
^ Oletteko
tt-rg? .,
~- Nouskaa iäliäo autoon.
— makä vuofcM? •,,•;••
Teldäp kanssanne Ulidotaao
keskustella.
; .j , Närhä vuorosanat vaihdettiin ta-vanhainkor
. ..^..j 2.5 vuotta sitttn eräällä Kulosaa-disti
asiaa tiedusteltaessa meille sa-,; j:^,^ tiellä^puoiisohsa'; iiahssa äai
nettiin, .ettei^: ole. .mitään, -tiuiliaa tveiyiia. olleen-presidentti: Stohli
irralliset seikkaijija-alnekset, jotka
ilmeisesti ovat Jjysyroyksessäolevaan
rikokseen sj-ylliset. erehtyvät pahasti,
jos luulevat sen myötätunnon turvis-;
xa. jota kansanlii^Äkeen Mnmaalliset
tarkoitusperät ovai pierettäneet, voi­vansa
jatkuvasti uhmata maamme vi»
ranomalsia Ja rikkoa sen oikeusjär­jestystä.
Seikkailija-ainekset eivät kuiten-äamukä-
. kaah erehtyneet. AVallenius vapautet-
VK:n ottamista
91 IA
JA
aikaan. Vähän puolenyön jälkeen .se Geneve. — (OU*) Viime viikolla
neuvot.te-niiden
kuulunut. Sitten ajettiin kaupunkiin joakcssa Sucml — otettaisi Vhdys
oli Joensuussa; Kaupungin laidalla 1 tehtiin, neljän saarvallan ne
Odoteltiin vastaanottajia, joica* ' ei iuasa esitys, että 18 maata -
ikärajaa,; riiutta siellä..on' vain ani-harycja
.alle ?0-vuotiäita. Alle 60-
vtotiäita voidaan va.'vtaanottaa van-rtalnkotiin
.vaih;--.siihä. taj^uksessa,
c-Uä tii tarvitse^/at ehdotto.Tia.sti yaa-haijiitodin
hoivaa ja että maakunra-
.hallitiiksen huoliovirano.Tiaiset anta-
.vat yksilöllisen .hj-väksymisenkussar
kin ' taliai;t-.S3a; tapauksessa. Msire
kerrottiin paikallise.ssa vänhainkodis-
Ea olevan tällä kertaa pitkä • odoi-ta.
ilista ja siitä johttfu,;että .sinne pää- 1
£2e vain Icäikiein. kipeäminin van­hainkodin
hoivaa, tarvitsevat henki-lötv...;
• •
; Miikä.]i tällaisia tietoja iialutaan
muilla paikkakimnilla toimivista van­hainkodeista,
sitä asiaa;- on tiedxBtel-lava.:
päikarisesti; ;; . •
Stohlfaerghi! tiin ja valittiin jonkin ajan päästä
Ja .'heidän kohdalleen .pysähtyr^estä i Lapuan liikkeen pääsihteeriksi; Mutta
autosta • nousseen • tuntemattomah-itutiumukset; kuitenkin; ^'p
miehen välillä. j raeen välittömästi teon tapahduttua.
— \\Kun kieltäydyih tästä, kertoi i siis-ä. ilmeni seuraavaa:
presidentufeiohlljerg-- kävivät mle-:[^
het minuun käsikJsi ja alkoivat vetää j vala.-i Seurahuoneella; Joukko henki-
^ irilnua ; autoon. Vaimoni ^ kysyi täi- j löitä, mm. kenraali Walienius. eversti-i.
löin: 'Mitä te oikein tarkoitatte jaj luutnantti ;viklund (Sortavalan suo-
I mitä miehiä te olette?'' — "On saatu jjeiuskuntapiirin päällikkö), majliri
määräys ja rpe tottele.mme sitä." — | Raunio^ maariviljelijä ajanen, raj^^
.''Mikä määräys .se on?'' --• "Se ön
väittämäfctömyys.'' --- ".Mistä se määi
Täys Oli tullut?" — ;;Sitä .ei sanota."
•r— ''Siinä, tapauksessa minä tahdon;
tulla- mukaan", sanoi vaimoni ja astui
autoon..Sillä välillä miehet olivat;pi-vartio
•komendantin apulainen majuri
Inkala ja^yleisesikminari liikekarmal-lepänotoiniiston
päällikQ&ö everstiluut-rianttl
Eero; Kuussaarl. Yleisesikun­nan
upseerit olivat tarkastusmatkal-
, la: itärajalla; Tilaisuudessa;öli puhut­taneet
minua kiinni ja kun ^edelleehj tu lähestyvistä vaaleista ja mainittu
;kieltäydyin autoon;menemästä, työn-] presidentti istohlberg yhtenä Svin-s:
väf: h» minut Kiihfiri väkivallalla vas- I hufvudin hallituksert vastaisen suun-
Addis ALab». _ yiikon vaihteessa
julisti Ethiopiari keisari Haile Selas-sie
voimaan Ethiopian uuden perus-
. tuslain,; joka .antaa ensi kerran' 3,(300
•vuodessa' Ethiopian kansa]le;6ikeuden
äänestää. . "
.Uusi perustuslaki säätää, että
ale.mpi kamari — edustajahuone —
on valittava yleisellä kansan äänes.r
tyksellä.. Perustuslakiin sisältyy- en-tisyj-
teen verraten melko vapaamie­linen
oikeuksien jaki. Se säätää
myöskin itsenäisen .'oikeusjärjestel­män,
säännöstelee keisarillista perin­nöllisyyttä
ja. määrittelee •keisarille
kuuluvat etuoikeudet. ; Keisarille jää.
eittoamisoikeus 1 ä i n l a a tijakunnan.
ylitse, eikä perus]akii salli lainlaatija-kUhnah
sitä kumota. Keisari .tulee
.nimittämään tuomarit, ja hallituska-binetin
jäGehet, mikä takaa absolutis-rnin
pääpiirteissään; säilymisen.
Vaikkakin oikeuksien laki säätää
täyden .uskbrinöllisen vapauden, niin
valtion.'uskonnoksiv.rnääriteilaan Py-häii;
Markuksen neljännellä vuosisa­dalla
perustama puhdasoppiQcn kirk..
•kokunta; ;..;.;;••."';
Julistus annettiin; hallitsijan vältä-istuinpuheen
yhteydessä parlamentin
kummallekin huoneelle ulkpmaisten
lähettiläiden läsnäollessa 'Haile Se-
]ässien 25: nä kruuriauspäivähä; Muu­tamia
minuutteja aikaisemmin; oli
Selassie allekirjoittanut uuden perus­tuslain'.
sivät he minut siihen väkivallalla yas'
tusluk-sestahi huoiimatta,jä' jpainöiyat
rninut peräiituimelle vaimoni; ;vie,r
reen, jolloin alleni jä jalkojeni väliin
jääneen, kävelykeppini sitten kaivoi
pois mies, joka oli. heittäytynyt vai­moni
:t.6iselle puolelle kädessääij, vai­moni
polven yli minua kohti suunnat-;
tu käsiase, paräbellumpLstooli. Etuis­tuimelle
oli taasen äkkiä asettunut
autonkuljettajaksi se mies, joka mei­tä'ensin
oli puhutellut; ja hänen vie­reensä
kaksi miestä sylitysteh. Auto.
lähti nopeasti poispäin^ .•;
nan-, johtomiehenä.
Kenraali Wallenius oli päätynyt;
; päätökseen, että Stohlberg oli
inuilutettava. Everstiluptiiahtti
: Kuussaarl kysyi, pitikö päätökses-
. tä soittaa HelsihkiinV ja Waller
. nius käski Iiäntä niini tekemään.
Presidentti Stohlberg ja hänen
puolisonsa kirjailijatar Ester;
StohlL-erg eivät voineet aavistaa,
että määräyki^eh oli antanut ar-m
ei jan y leisesikunhah päällikkö,
kenraalimajuri Kurt VVallenius.
Lapuan.liikkeen rikoksia ei yleensä
selvitetty' nopeasti, mikäli', niitä •• selvin
tettiin- lainkaan. Ovathan Rovanie­men,
murhapolttojuttu, monet murhat
ja .muut 'rassaat rikokset selvittä­mättömiä
vielä; tänäkin päivänä.
Eräät 'Viranomaiset olivat itse lapiia-laismieiisiä
ja niitä taas; jotka yritti­vät
asioita tutkia, painostettiin häi­käilemättömästi;
muistetaah, että
forssaiaisen Yrjö Holmin murhajut-
: tua tutkinut tamperelainen. etsivä;;Al-bert
Ojala löydettiin- eräänä yönä
kuoliaaksi ariimuttuha puiston ...pen­kiltä
.Tampertola.
Stohlber^in kyyditys herätti niin. .^gj^.^gg^.
tavatonta huomiota ulkomaita myö­ten
ja niin voimakasta pähBksuhtaa;
kotimaassa että lapualaisten tekojen
ymmärtäjä Uusi Suomikin tällä ker­taa
oli pahoitettu 'kirjoittamaan: "Ne
Kuussaarl tilasi heti puhelun yleis-esikumian
palveluksessa olleelle hovi-
Gikeudenauskultantti Mikko Jaska-rille.
Saatuaan • tämän puhelimeeni
Kuussaan sano, että "nythän puhiu-i
taan taas muilutuksista" ja jatkoi:
''kenraali käski sanoa, että se Plootu-vuori
pitää myös panna kyytiin'!. JaS'.-
kari.kysyi, tarkoittiko kuussaäri "sitä
70 vuoden ikäistä ukkoa", ja-Kuus-saafi
myönsi asian niin olevan sekä
sanoi .liskovarisä, että Jaskari saisi
kenraali Vl^älleniukseltä lähempiä oh-.-
jeita. Puhelun päätyttyä kuussaäri
ilmoitti Walleniukseije: "Herra ; ken­raalin
käsky on; täytetty", Everstiluut­nantti
Viklurid; sen kuullessiaan hy­mähti,
mihin" Wallenius tiuskaisi:
'Mita sinä'hyinyilet;;totta se-bn!''
Ja-kari valmisteli asiaa pari päiyää
ja kutsui lokakuun 13. päivän\iltanä
kellq 18 puheilleen etsivässä keskus­poliisissa
pälveileen asentaja . John
Jannen, ahtoi hänelle ohjeet Stohl-bergin
muiluttamiseksi ja rahaa. Sit­ten
vhän lähetti: yleisesikunnan kautta
kenraali '•Walleniuk5elle Joensuuhun
i i
•iSS,-w,v':
* » ^ » i l i t : . . ;
tmi mm
> Vaikka koko Valtava propagandakoneisto on pantii tällä mante­reella
pauhaamaan Geneven konferenssin ••täydellisestä epäonnistu
anisesta" ja vaikka saimänaikaisesti pnAVashingtoriista kuultu avoimia
vihjeitä siitä, e t t ä "Geneven henki'' on muka k u o l l u t j j ä että nyt on
palattava kaikella voimalla ''kylniäivs^ ohjelmaan, niin meistä
tuntuu kuitenkin, että puheet '•täycieliisestä cpäpntiistumise.sta'' ovat
; suuresti lubiteltuj^, ja tätä valtiosihteeri sittenkin liian pieni
• mies kääntääkseen historian lehtiä taaksepäin.;
' . Totta on, että ulkoministerikonferenssin päätyttyä julkaistu yh­teinen
lausunto on hyvin lyhyt. . Totta on, cttei siinä puhuta mistään
SiUurista "sopimuksistäv •', alutta totta; on myiis se, e l t a " Roomaa ei
•rakenneltu piäivässä". Ja vaikka uikoininisterit eivät tehneetkään
mitään mullistavaa laatua olevia sopimuksia keskenään, .hiin tarkkaa­vainen
lukija näkee kuitenkin heidäii lausunnostaan,., että tarkoitus
on jatkaa neuvotteluja diploniäattieiv kesken, ja että diplomaattien
tehtäväksi piiätettiin antaa hiäärätä^^ kokoonnutaan
;.;uudelleen.\;
Tämä sellaisenaan on myöi-iieinen. ja iämpimä.-;ti tervehdittävä
tulos nyt päättyneestä ulkpministerikonferenssista. Toisaalta nähtiin,
vaikka sopimuksiin, ei päästykään, ja vaikka kiistanalaisista kysy­myksistä
keskusteltiin '-avoimesti", kuten yhteisessä tiedonannossa^
•sanotaan, niin kokous päättyi \-stäräIlisessä ilmapiirissä, iilkoministei-rien
jättäessä hyvästinsä kädestä pitäen .ja varsinkin Molotovin ko­rostaessa
hyvästijätössään •näkemiin'' lausuntoa.
' ;-' •'••"•-•i"' - j - ' - ; •; ' , • . •;•;«;;".•,,'«;;.. .;,•'.
Kaikki nykyhetken kansainvälisiä ongolniia vähänkin ;iutkincet
'henkilöt tietävät, ettei niiden ratkaisu ole helppoa. Mutta niin kauan
; kuin suun'alläl neuvottelevat keskenään, on myös toivoa Viita, että
nämä kysymykset tulevat; lopulta ratkaistuiksi rauhanomaisin kei­noin.
Toisaalta sotaan ja. verenvuodatukseen kyllästynyt ihmiskunta
/vaatii tiukasti johtavien maKien diplohiaateilta ja valtiomiehiltä, että
neuvotteluja on jatkettava, vaikka päiden piilmakysymysten ratkai­suun
tarvittaisiin kymmenen vuotta.
Selvää on. että suurten kansainvälisten kiistakysymysten ratkai­su
riippuu loppukädessä siitä imitcn voimakkaasti niaailman; kansojen
yleinen mielipide vaatii niiden ratkaisua. Spdanlietsojian ja heidän
sanomalehtiensä on helppo puhua "lakaisin kylmän sodan aikakau­teen''
menosta — mutta jos maailman kartsai sanovat yksimielisesti
e t t ä kylmä sota on lopeiettava ja ratkaisut ^^htäva rauhanomaisella •
tavalla neuvötteluf>bytien ääressä, niin mikään mahti maailmassa ei
voi kääntää historian lehtiä taaksepäin; Loppujen lopuksi on muis-tettava,\
kuten presidentti'EisenhoNver silloin selitti, että Neljiin Suu­ren
"korkeimman portaan" neuvottelu oH pidettävä ihmiskunnan
yleisen mielipiteen painostuksen johdosta ' r - ja tämä kaikkien kan-
Tukholma. — Ulkoministeriö on
julkaissut ;VVienin prinssin, ulko­ministeri
von Ribbentropille lä-hcttämäh
sähkeen, joka koski
kuningas Kustaa y : n kanssa käy­tyä
keskustelua ns. Englebrecht-diyisioonan
läpikuikuoikcudesta.
Ministeriö;ilmoitti lauantaina ilta­päivällä:'.-
; Muistelmiensa kpimannessa osassa
entinen, valtioneuvos; Ernst 'VVigfors
mainitsee sähkeestä kesäkuun 25. ;päi-välUi
1941, jonka . Saksan silloinen
Tukholmän-mirusterl, Wiedin priiisr
s l : o l i lähettänyt ulkoministeri von
.Rib^ocntropille kuningas Kustaa y :n
kanssa käymästään keskustelusta ns.
Engelbrcchl-diyisiopnan , läpikuikuoi­kcudesta..
Sähkösanomasta on löydet­ty
jäljennös Saksan ulkoministeriön
ar^Kiston siitä osasta, joka on eng-
Atomisalama voi
sokaista siiman
Washington. — 60 km:!! etäi­syydellä
tapalituyan atomipom-rniräjähdyksen
aikaäns.-ihma sala­ma
voi aiheuttaa pysyvän vaurion
silmän verkkokalvoon, mainitsee
ämerikknlaineh lääkäri Victor
Byrneson,jcka nykyisin on Yh­dysvaltojen
ilmavoimien palveluk­sessa.
Salama voi nimittäin saada
verkkokalvon nesteet "klchuma-plstecseen';
aiheuttaen siten
eräänlaisen räjähdyksen isilmässä.
TäUaista on voitu todeta eräissä
Hiroshiman pommituksesta eloon
jääneissä. Erään verkkokalvon
osat tulivat räjähdyksen jälkeen
; täysin ^tunnottomiksi. Byrneson
huomaulL-ia vielä, että vaikutuk­set
saattavat, muodostua vieläkin
vakavammiksi, jos ihrainen oles­kelee
lähempänä räjähdyspaikkaa
tar jos räjähdys tapahtuu yololä,
jolloin silmäterä on ; laajimmil-
•'laan. •
lantilaisten ja amerikkalaisten viran­omaisten
käytettävissä: 'Herra ;'Wig-^
fors' pyysi aikanaan lupää; sähkeen
julkaisemiseksi muistelmissaan, mut­ta
englantilaiset ja amerikkalaiset vi­ranomaiset
hylkäsivät, yksityisen; tut­kijan
pyj^nnön periaatteellisista syistä.
•Wigfor3in asiasta antariiien tieto­jen
aiheuttaman isuuren mielenkiiri-non
: Jä .;vilkkaan keskustelun takia
Ruotsin ulkoministeriö ,on pyytänyt
lupaa asii-yrjan : julkaisemiseeh ja
saanut sen. Sähkösanomassa sanot­tiin:
.•••.;"•..;;'•;. i': ^;.;;' .••••; ;'-..-';i';.-• . . , ^ / ; :
Saksan Tukhoimän-ministcrin, AVie-din
prinssin sähkösanoma ulkominin-teri.
von Ribbentropille, lähetetty Tuk­holmasta
.kesäkuun 25. pnä 1941 k\o
19.30;ja saapunut Berliiniin samana
päivänä klo' 21.30. Erittäin salainen.
Erittäin kiireellineri.; ; ;
Ruotsin kuningas kutsutti minut tä­nään
iltapäivällä luokseen ilmoittaak­seen
minulle, että valtioneuvosto b ll
I juuri hyväksynyt Saksaii tärkeimmän
pyynnön läpikiilkuaikeuden antami­sesta
divisioonalle.. Kuninkaan sa­noista'
kävi selvästi ilmi, että .hän öh
iloissaan ja liikuttunut; asiah'johdos­ta.
Kuningas oli vietiänyt huolenr
täyteisiä ;;äiviä:ja henkilökohtaisesti
omistanut paljon;aikaansa tälle asial­le.
Luottamuksellisesti hän oli lisän­nyt,-
että hänen oli pitänyt asian yh-:
iteydeiSä mennä niin pitkälle, että oli
puhunut vallastäluopumisesta. Ku­ningas
ilmoitti sen jälkeen toivovan­sa,
ettei Saksa; enää esittäisi mitään
vaatimuksia Ruotsille. Jos olisi esim.
blluit kysymys Götiähnin miehittä-
I misestä. mitä erääseen- aikaan pelät-jtiin.
niin olisi myös kunbkäan ollut
' torjuttava sellainen vaatimus,
j Ruotsin valtionpään ilmoituksen
l muoto ja sisältö osoitti minulle uudel-
; leen, kuinka .kuningas sisäisesti tun-f.
tee liittyvänsä Saksaan i ja toisaalta
! sen. kuinka; selvästi; rajoitetut hänen-
I mahdpllisuuterisa ovat henkilökohtal-
I 5e3ti; vaikuttaa, päätöksiin. — Wied.
«^Neljäntenätoista viidentoista
jälkeen kohdalla johon Joensuun
kaupiinkf näkyy odottaa St Ch
kokeessa enempiä ohjeita ellei pi­kaista
peruutttsiai."
Täihä:säiike merkitsi sitä, että lo-,
kakuun 14. pnä, klo 15 :n jälkeen Stohi-berg
tuotaishn Jper^suun ; lähelle
Chevrolet-merkkisessä • koenUmerölla
varustetussa autossa. Tämän sälikeen
kopiot kävivät yleisesikunnan upsee­rit
huolellisesti liävittämässä niin
Helsingin kuin Jpensuunkih' lennä-tin
toimistoista.
Myöhäisen ajan vuoksi sähke fäi
illalla lähettämättä; kapteeni Halla­maa
yleisesikunnasta kuitenkin soitti
Walleniukselle .Joensuuhun, että oli
tulossa; sähke, jonka sisältöä hän ei
oikein tajunnut, ja että. se lähetetä
täisiin aamulla. VVallenius siis sar
sähkeen suunnilleen samaah _ aikaan
kuin Stohlberg-puolisot ryöstettiin, i
Auto siis lähti Kulosaaresta loka­kuun
14. päivän aamuna kello 9:n
ja Janne poistui noin .kymmeneksj
aiiauutlksi. Palattuaan;hän sanoi tp;:
verellleert; "Nyt ob selvä, toinen au­to
ei ole määräyksen mukaan tullut*
ja lähetti; heidät matkoihinsa tiedus­teltuaan,
oliko .heillä matkarahaa.
Stbiblbergit Janne lupasi viedä takai­sin
Helsinkiin tai päästää vapaiksi;
Yritettyään Jiaeskella bensiininösto-paikkaa
hän kuitenkin katosi; Stohl-bergit
poistuivat autosta j a löysivät
itselleen yösijan ; eräästä perheestä.
Seuraavana päivänä he lähtivät ju­nalla
HelsinkUri, Kaikilla asemilla oU
suuria kansanjoukkpj a osoittamassa
heille kunnioitustaan, Helsingissä
pii noin kymmehentuliatta henkilöä
ja virallisia vastaariottajia.
Janne pidätettiin Joensuussa loka-kuuh
15; päivän;äamuna.; Kak^i mutr
luttajaa pidätettiin Joensuun,asemal­la
myöiiemmin päivällä; he olivat ai­keissa
matkustaa Helsitikiin. samassa
junassa kuin Stoliibergit.seiuraavana
päivänä pidätettiin Helsingissä vielä
neljäs inuiluttajä.joliai oli poistunut
autosta matkalla. Nähiä miehet pii-;
vatt valtiÄn lentokonetehtaan henkilö­kuntaa,
nimiltään Olin, Varoma ja
'SemeUus.';.;;
Janne ilmoitti Jtoliisikuuluste-iussa
, saneensa muilutusmää-räyksenJaskariItä.
Jaskäri pidä­tettiin;
häh sanoi olevansa aat­teellinen
kommunisti,, ja butilu-neehsa
neljä \niotta kommunisti­seen
puolueeseen, määräyksen
kyyditykseen hän oli saanut tshe-kaltä.
Polifsi ei ottanut "tunnusr
tusta" vakavalta kannalta, koska
Jaskari oli tunnettu kiihkolapua- ;
Iäinen. Neljän . päivän feuliitttia
Jaskari myönsi toimeksiantajien- :••
sa olleen ;kuussaaren ja Walle-•
niuksen. Nämä pidätettiin loka­kuun
22. päivänä ja he tekivät
täyden tiinnustukseh.
Helsingin pitäjän kihlakunnanoi­keus
antoi, joulukuussa .päätöksen,
jonka mukaan Wallenius ja Kuussaa­rl
..tuömitthn 3 vuodeksi; kuritushuo­neeseen
ja virasta erotetta-viksi, Jas­kari
2 vuodeksi kuritushiioneeseen,
Jarmen 1 vupdeksi 6 kuftkäudeksi ku-ritushuoneesiEen
ja muut muiluttajat
ehdollisiin, vanfceusrangaisttiksiih;
Mäa-hskuussa 1931 Turun hovioikeus
muutti päätöstä: Wallenitikselle kuri-tiishuonettä
1 v. 10 kk ja virasta;
erottaminen, Kuussaarelle; 2 v; km-i-tushuonetitä
ja virasta ;erpttaminen,.
Jaskarille 2 v. ja Jannelle 1 v. 4 kk
kuritushuonetta, m u i i i e ehdollista
vankeutta.
Tuomitut vetosivat vielä korkeim­paan
oikeuteen ja nytywallenius va­kuutti
olevansa täysiri. syytön. KPr-."
kiein oikeus yäpaUt tikin Walleniuksen
ikaikesfa: vastuusta. Kuussaäri ja Jah-n6
saivat vuoden, Jaskari puolitoista
vuotta kuritushuonetta ja muut niui-.
iuttäjat vankeutta. ;.
Nyt tietysti lapulaiset ja kokoomus­puolue
alkoivat vaatia Walleniukselle
hyvitystä. Virallisesti, sitä kuitenkaan
ei annettu, mutta Wallenius sai hy­vän
palkan Lapuan liikkeen • pää*sih-teei-
iriä. Myöhemmin hän toimi kalas-tusfIrmojen
johtajana Petsamossa ja
talvisodassa. Lapin ryhmän komenta­jana:;.....^',
•••;;
Stchltergin ryöstö ja yleisesi-kunnnan
päällikön esiintyminen ..
muiluttajakcnraalina takasi Suo­melle
pitkäksi aikaa paikan maa­ilman
lehdistön etusivuilla. Ba-gens
Nyheter kirjoitti:
; "Suomesta saapuneiden päivä-kausäin
j䣣n:.>-teeo.• Ranskan edus­taja
sanoi vasfjstavaasa tätä chdo-
' tusta, m'.;tta Englannin taholta on
; äikalssmmhi huomautettu, että se tu­kee
Canadan kiysymyksestÄ Jaitimaa
•suunnitelmaa.: Siitä.tulee eimen tä­män
vuoden loppua keskustelu Y h -
dyskanspissa.
Kysym-yksessä olevat is; maata pyät
Japani, Espanja, Bulgaria. Unkari,
Albania, Rpmania, UUco-Mongolia,
S^omi, Irlanti, Italia. Itävalta, Por­tugal,
Jordania, Libya, Nepal, Oam-bcdla,
Laos ja Ceylon,
45 milj. toimia
telkästä NLissa •
Moskova,: —, Neuvostoliiton teräs­tuotanto,
nousee tänä vuonna Prav-
;dan kertoman mi&aan yhteensä 45:
miljoonaan tonniin; ;>
Hiilentuotannon lasketaan nouse­van
yli 390 miljoonaan toimiin jja
öljyn tuotannon 70 miljoonaaxi ton­niin
Takoraudan tuotannon lasketaan
olevan tänä vusmna yli 33 miljoonaa
;tonnia. • ,-;,'.^V :,. \ '••.
. 'PEITTI m
.Lähetyspappi jo-j
käsiin, gaeanenkui
pataan hehnpn pää;
'; '"Jcs te veitte xiäy
laista mitä;en ole k
min nähhyt, niin tei
.paaksi."- C
•:; I4hetyspappi otti
tyttäjän jaraapaste;
'en.;-.,.'. •.;•...'•..;:,;:.-
Päälirjckö. vastasi: ;
Tämä oh ensimmä
olen nähnyt sytyttäj
simmäisellä yrityksej
Kuka Adena
seuraajaksi
Bonn. .— Kysyn
tulee Adenanerih
liit yba äjahkohtai
.,si[-Saksassa,,.••:'..•.';•
Senraajakysymys
kcniraihteen aikana
ministeri Robert '
äkillisesti vain 59
senä. iaänellä oli :
lisuudet tulla Adei
kristillisdenipkraati
johtajaksi.
Neitscellih^ii s^^^
siiiefikih
Senjälkeen, kun iuhnettu brit­tiläinen
lääketieteellinen jnlkai-.
su The Lancet %'iittasi siihen, että
neitseellistä syhnytystä voi esiin­tyä
ihmisten keskuudessa, kehoit-
; • taa Sunday Pictorial njgt jokaista
äitiä, joka uskoo; että hänen lap-
/lensa bn tullut maailmaan ilman
miehen myötävaikutusta, astu­maan
esiin ja "tekemään lääke­tieteen
historiaa". Lehdert mu­kaan
"Englannissa; öri kenties •
kymmenen tai usea;mpiäkin sel-laisia
naisia'. ;"'':''; •• .•
Lancet kirjoittaa: ' On mahdollista,
e t t ä m e i d ä h ö h uudelleen tutkiuavä,
clemmeko oikeutettuja uskomaan, et­tä
välitön partenögenesls (neitseelli­nen
synnytys) on harvinaista selkä­rankaisilla
eikä siis esiinny imettä­väisillä.
Voi olla, ;että jotkut niistä
naimattomista - ;äideistä, jotka; yäh-heriimässa
bikeiisopillisessa kirjalli­suudessa
tuomitäari siksi, että he ovat
pysyneet- itsepäisesti ;. kannallaan
(kieltäessään . olleerisa intiimissä yh­teydessä
toiseen su'Äupuoleen ja muut,
joita, heidän ,a'ikansä pn-;pitän.,:t mer­killisyyksinä;;
o.-at .i:se asiassa' puhu-.
vähvälon. .Tulbs aikaa:
dyt-tämällä munatiehy
keiiu onnistuu -— epäc
ruhsaasti —'cn jälke
täysin kykenevä jatk
emän kohdun ulkopuo
Neitseellisen synnyt
telia tapahtuvan kolm
noo Lancet:
. Itsehedelmöittymii
frodiitl isillä yksilöin
naaras voi tulla hl
si jo emalia sikiöasti
iiämä spermasta jä
partenogenesiksen
mun3.sölut itsestään
kautuij mahdollisesi
; hun puuttuvat iniehi;
imit on korvattu erää:
nasoliijen kahdentuii
Vain tälliä viimeinen
kysymykseen ihmisillä.
neet. totta,'
KOLME TAPAA : "..V.;''-'- ;.••.,;•?-
- Lancetin; todistelu lähtee siit* tosi­asiasta,
että. todisteita neitseellisestä
synnytyksestä ; on; olemassa useiuen
imettäväisten pariitä,; nimittäin sitä
bn.tavattu kissoilla, kärpillä ja kanii-ne;
ila. -Srikoisesti kokeilu kaniineilla
on ollut tulcksellista ja monia isäi;tö-miä
kaniininpoikasia on nähnyt päl-uutisten
pitäisi pikemminkin tul-;
Ia Meksikosta tai jostakin välicm-:
män vakaasta neekeritasavallasta
kuin Iänsieuroo;>palaisesta kult­tuurivaltiosta."
, ; ;.
Tukholmassa toimiva Meksikon
lähettiläs esitti tämän kirjoituk­sen
johdosta Ituotsin ulkoministe­riölle
vastalauseen, jossa huo­mautettiin,
että Meksikko on
kulttuurivaltio, jota ei pidä rin­nastaa
Suomeen.
YKSI 6 MILJARDIST
Jos ilmiöitä todellaki
misiirä, on se, joka tap
täin. harvinaista, jatk
esittää hypbteettissna ;i
na yhden talla isen syi
600,000 kohti;:SUnd3y P
hsmmän varovainen.las
olettaa.' että. mahdollis
nen 1,600,000 :sta voi c
lapsen äiti. - :
Lancet lisää,, että
mahdollista saada ehdi
siitä, onko todella; kysy:
sestä synnytyksestä -vai
kaiken todarinäköisyydai
tö, joka on silmiinpist
näköinen;: Verikokeen
' kokeen avulla voidaan ]
epäilyS; ''••',,'••• ••••.•;';
; 'Miksiei \siis; ole mit
ihmisten; parissa :voitu o
.tiete.elliSell.ä -varmuude
mainitsee, että, useimrr
sissä. cn ollut ulottuvilla
pi selitys/Eikä kukaan
ottaa .' äidin puheita . ki
kun hän pii esittänyt vä
tähän ; mennessä on ka
tieteelliseksi; mahdottom
Kekkonen kdjuilee kansalle
sojen siiuron; enemniisön yleinen mielipide vaatii- edelleenkin ni-uvot-teluratkai.<
ua. • V " ;•. ••-•'•.,.•.
.Meistä.siis, tuntuu, kuten'sanottu, että mikäli tässä yhteydessä
halutaan puhua'valtiosihteeri; Dulle-;in "vnito.^ta". nrin .se oli loppu­jen
lopuk.si Pyrrhoksen Voitto.
• Kenkkumaineri Kekkonen keljuilee
kuulemma katajaiseKe kansallemme
— ja se aiheuttaa itikua, valitusta
jä hammasten kiristystä niissä pii­reissä,
joita elähdyttää ja innoittaa
edelleen; "päin inhaa itää" aate.
;"01i"icbhan tarpeellista aivan hom
puhua" kysyi suiuressa henkisessä tus­kassaan
Torontossa ilmestyvä Va­paa
Sana propägandakirjoitukses-sa,
missä kerrotaan nyrkkiä taskus­sa;
puristaen ja hammasta purren
että armaassa syntyniämaassamme
vietetään Suomen ja Neuyostoliiton
ystävyyskuiikautta ja että sen yhtey­dessä;
pidetyssä avajaisjuhlassa on
puhunut Suomen suurhrimsm puo-lueeii
johtaja. Suomen nykyisen hal­lituksen
pääministeri ja Suomen ta­savallan;
;yksi presidentin ehdokasi
joka on sattumalta yksi Jaksama mies,
jota amerikkalaismielisissä suoraaJals-;
piireissä sanotaan "kenkkiimalseksi
Kekkoseksi". ,•,
Niinpä Vapaan Sahan itkuvirressä­kin
"esitellään" tämä Kekkosen pu­he
vaUttamalla "ettei sen kai oUsi
tarvirinut olla aivan niin äitelän
kuin mitä se oli". Lopuksi päädy­tään
sievään virkkeeseen: :
"Pahan maun tuo suuhun arviointi,
että diktaattorisen Venäjän voimis­tuminen
olisi hyödyksi kansanval­taiselle
Suomelle. Puhe kokonaisuu­dessaan
oU ylistyslaulu Suomen si­tomiseksi
neuvostovaljalslin. Mah­taakohan
Kekkosen aivoissa ailahdel­la
suunnitelmat, että hän; itse tuon
lopullisen valjastamisen jälkeen satsi.
nousta , ajurinpuklUe täyttämään
Moskovan määräyksiä , . ."
Kelju on mieheksi, varsinkin por-
VTari-sellaiseksi Kekkonen, kuten ^yl-läolevasta
näkyy! Ja mikä pahinta,
ei o:e enää suojeliiskiuitiä eikä la-pualaisjcukkpja,
että voitaisim näyt­tää,
jo^ta "viel elää isäin henki". —
jä muiiuttaa presidentineiidokas
Kekkonen, kuten taantumuksen hei-näntekopäiylnä
muilutettiin presi­dentti;
Stohlberg'
'Mutta lainatkaamme mainitusta ju­tusta
myös se.mitä Kekkonen mai­nitussa
juhlassa sanoi, jotta voi^
daan nähdä, kuinka lemibkas; mieli­kuvitus
on vapaa Sanan mtistalla
kirjeenvaihtajalla.
Näin puhui Kekkonen:
''Minulla on kunnia Suomen halli-tulisen
puolesta esittää lämmin ter­vehdys
Neuvostoliiton sosialistisen
vallankumouksen 38 - v u o tisjuhlaan.
Tämän tervehdyksen mukana seuraa­vat
Suomen kansan sydämelliset on­nentoivotukset
naapurimaamme Neu-vakavästi
häirinnyt, mutta siitä; hup-hmatta;
sen : saavutuiltset mittasuh-teittenia
suuruudella herättävät kun­nioitusta
kaikkialla maailiriassa. K u ­kaan
ei vPi epäillä, etteikö neuvosto­kansojen
rakennustyö .jatkuisi' yhä
hsääntyväilä vauhdilla: Tiedemies-,
ten korkea taso,;joideri. niäärätletoi-suu-
s ja: kyvykkyj-s sekä typväeri: am­mattitaito,
yhtyneenä elävään; täh-tcon
ponnistaa kaikki voimat yhteis­kunnan
kohcttamiseksi, takaavat suo­tuisan
.tuloksen.
, "Sucml seuraa suurella mielehkiin-nolla
: N3uvosto"ilton rakermustyötä;
Meillä on toinen yhteiskunnalUifbn
•järjestelmä, mutta Neuvostoliiton ta-ioudellihen
nousu tarjoaa meille laa­jenevat
:edelj-tykset yhteistoimintaan
Neuvostoliiton kanssa.: Kaupankäyn­nin
kasvaminen vuosi vuodelta on sii­tä
vakuuttavana todistuksena; Äsken
solmittu sopimus tieteellis-tekni'iises-tä
yhteistyöstä luo pohjan lisäänty­välle
yhteistciminnalle.
"Neuvostoliiton pei-ustamiseh suu­rena
merkkipäivänä tunnemme me
sucrtialaiset tarvetta: esittää mieliliy-vämmsmyöskl.
n. siitä, että; Suonien
ja; ^feuvostoliiton pcliittiset suliteet
ovat , viime; vuosma yhä enemmän
vahvistuneet: kahden naapm-lmaän
keskinäisille suhteille on molemmin­puolinen
.'ucttamus se luja pohja;:
joka luo rauhan ja ystävyyden edel­lytykset.
Tällainen luottamus : on
maitte.Time välillä olemassa, siitän on
vostolliton kansoille kautta; jaajan 1 Suomen kansa saanut kouriintuntu-neuvostomaan.
"Se kaikille aloille ulottuva kehitj-s,
joka NeuvostoUitossa on tapahtunut
.v-allankumouksen jälkeen ja vallan­kumouksessa
esilnmurtauttmelden
uusien yhteiskunnallisten voimien
avu.'la, on ollut todella suurenmoinen.
-Hävittävä sota on tätä rakennustyötä
van todistUi'xsen, kun neuvostohalli­tus
luovutti ennen määrärajan päät­tymistä
Porkkalan \-uckra-alueen
Suomelle. Se on teko, joka arvoste­taan
korkealle ^ucirtessa, teko jo­ka
tu'ee aina olemaan tärkeä virsta-pylväs
Suomen ja Neuvcstohlton ys-tävyysSMlttlägä.
"Neuyostbiiiton; Sosia:
iankumouki-eri meikkip
tään - aikana, jblle. lisääi
j eii välinen ynimartämyi
sa, Kiansbjen -yakaa t;
'rauhaa'. ..Me tolvcmme
VGstcUiton kaiisi>jen p:
vilpitön; 'ratihahtahtö ja
tpn hailitiiksen työ edis
neven hengen vahvistim
vatun rauhan. pysy väisti
Varmaan maarmankaiki
;t>'vät;'tähän Suomen, kar
hartaaseen toivoen. ' Kui
VOvat. ja tahtova t,' niin ra
vattu maaihnassa." -
Turhaa pn. tähän mitä
paitsi se; tosiasia.; että\G
vietetään- nyt....C;anadan—
ton ystävTyskuukautta.
, Ja vaikka meidän päärr
ei olekaan pitänyt aivar.
mielistä puhetta kuin Si
minis:eri ; Kekkonen,, nii
meidänkin maajsafnme v
cä ystävyyskuukautta Ge
gan lauhduttamassa, läm
.sä iiniapiirissä, missä on
ke-;'.-tu3t3lla kaupankäyrmi
.-nisen; tarpeellisuudesta ji
desta .sekä yleensä naapu
rantamisesta Canadan ja
liiton kesken.
.Pääministeri Kekkosen
Iässä suhteessa varteenotf
n:-i.is;taa tu ee, että' toisi:
piirit, jctka eivät ole mi
neet eivätkä ^mitään ur
Kekkonen ch monta kert
lut Neuvostoliitossa jä oUu
tl yhteyksissä Neuvastohit
ja tietää sILs mistä hän
niin porvari ja porvariUIsci
män kannattaja kuin hän
_ Kär
-»1 I«H--WJ'.*I«V