Vapaus, December 4, 1969

              1 ^
i i i
mm
M
S i v u 2 Torstai, 'j<3ailuik. 4 p. — Thursday, Dee. 4, 1969
' I
m
yn:
l i .
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGÄN
O F FINNISH!CANADIANS
(LIBERTY)
Bdilitar: W. EKLUND
BötolbiBehed Nov. 6 ,1911
Manager: E. SUKSI
Teilepliane: Office and Eddtonlal 074-4264
EnilxUshed Moe/weekly: Tuesdays emd Thuredaiys by Vaipdus Publishing
Co.lIJmiited; 100-102 Eto St. We8t, Sudbury, O
MadOäng addivsss: I B O K 69.
Advertising iQJtes upon appUicat^
Second Olass Mail registratiion Numlber 1076
GÄNÄDIMÄNGUAGE-PRESS
TYÖTÄ SAA VAIN NrLHTOH PÄRJÄÄJÄ
TILAUSHINNAT:
CTamadaissaM vk. $10.00, 6 kk. $5^S UaA:in:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6, kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Moskova. — Neuvostoliiton
ajankohtaisen elokuvakronikan
entinen työntekijä Ivan Mihejev
joka noin kaksi vuotta sitten jäi
Lontooseen aikoen asettua asu­maan
länleen, on ilmoittanut, että
Englannin vakoilu on yrittänyt
houkutella hänet yhteistyöhön.
Mihejev kääntyi Neuvostoliiton
Lontoon-suurlähetystön puoleen
pyytäen palata kotimaahan. Mar­raskuun
9. pnä hän matkusti len­toteitse
Moskovaan.
56-vuotias Mihejev kertoi Mos-
':ovassa torstaina lehtimiehille
olleensa neljän päivän aikana
"komission" kuulusteltavana. Hä^
neltä kyseltiin mm. muistaako
hän joitakin puhelinnumeroita tai
osoitteita. Mihejev sanoi, että
Eng:lannin radio- ja televisioyhtiö
BBG on yhteydessä Englannin
vakoiluu^n. Eräitä hänen keskus-telujaan
oli kuunneltu ja käytetty
sitten BBC :n lähetyksissä. Hän
sanoi, että ns. neuvostoliittolaiset
emigrantit voivat Lontoo.ssa an­saita
hyvin vain Neuvostoliiton
oloja parjaamalla.
Aluksi Mihejev oli erään Mr.
Charlesin hoivissa. Tämä oli esit­täytynyt
sisäministeriön työnte­kijäksi.
Myöhemmin ilmeni, että
hänen todellinen sukunimensä on
SUURTA HAAVETTA
Son Myn verilöylystä
Son My-lfiylän verilöyly, minkä amerildksaiaiset^^^^^s^
järjestivät vuosi sitten ma'aliäku'ussa,bn saanut paihodt^odntia
j a sydämen tuskaa kaikille niille ameriikkalaisiile (kxrten mui­denkin
maiden kainsalaisillle|) >jotka usikaltavat katseMa asioita
sellaisena kuin ne todellisuudessa toVat.
New York Timesin tunnettu kirjeenvaihtaja James Kes­ton
säniop marinaskuun 27.pnä julkaistavaksi antamassaan ar­tikkelissaan
tästä Äsiasta m.m. seuraavaa: "Pääseikat tästä tra­gediasta
(Sön My kylän verilöylystä missä amerikkalaiset so­tilaat
ampuivat muu1,amaTi jaardin päästä arviolta 100—700
siviiliä, miestä, naista ja lasta) eivät ole kiistanalaisia." Hän
totesi edelleen, että vieläpä (USAn) presidentti (Ridhard Nix­on)
ja puolustusministeri (Melvin Laird) keskustelivat puhe­limitse
asiasta tänä aamuna myöntäen, että heidän tehtävä­nään
on pääsyytöksen käsittely: että ,^'20 jalkaväikäyksikön 1.
pataljoonan G-comppanian miehet suorittivait My .Laissa (Son
My kylässä) maaliskuun 16 päivänä 1968 harkittuja murhia,
surmaten tuntemattoman määrän, vähintään 70 itämai.sta iöi-inistä,
eri ikäistä miestä ja naista, joiden nimiä ei tiedetä.. . .
ampumalla heidät kiivaareilla,"
Osa mainitun C-komppanian . järjestämään verilöylyyn
osallistuineista miehistä on julikiisesti kertonut .miten; he osal-.
lisluivat lähituntumasta miesten,.'naisten ja lasten tappami­seen.
Toiset saman komppanian miehet ovat kertoneet oleel­lisesti
samoista asioista selittäen kuitenkin että komennus­ta
uhmaten he ^kieltäytyivät näiden avuttomien siviilien mur­haan
osallistumisesta.
Tapahtuman 'johdosta on nostettu syytös nuorta luutnanit-:
tiä vastaan, jonka sanotaan antaneen komennuksen näiden •
siviilien murhaamiseksi ja aloittaneen itse henkilökohtaisesti
ammunnan. Myös on sanottu, että komppanian päällikkö oli .
paikalla, ja että vailaka hän ei osaUistuinutkaan henkilökoh­taisesti
tähän joukkomittaiseen ihmisteurastukseen, niin hän
olisi kuitenkin voinut sen lopettaa millä hetkellä tahansa.
Kaiken lisäksi on sekä ; amerikkalaisten sotaveteraanien
että vietnamilaisten toimesta esitetty syytöksiä ja paljastuk­sia,
että Son My-kylän; verilöyly ei suinkaan ole ainoa, mihin
amerikkalaiset sotilaat ovat • Vietnamissa syyllistyneet.
Kuvaavaa — ja samalla peloittavaa on, että tästä ve­rilöylystä
on ilmeisesti yritetty.selviytyä "vaikenemisella" ja.
että siihen "vaitioloon" on launpaiden l a i l la vedetty Yhdysval­tain
sanomalehtien ja television edustajat. Amerikkalaiset
ovat mainostaneet Vietnamin sotaa karmivan" yksityiskohtai­sesti.
On kerrottu sanoin ja kuvin miten yhdysvaltalaiset ovat
siinä ja tässä operaatiossa "tappaneet niin tai näin monta
"vihollista". On julkaistu 'kuvia "vihollisen" ruumiskasoista
j a jopa saatujen vankien kiduttamisesta' ja tappamisesta.
Mutta koko Son My-kylän asukkaiden joukkomurhasta ei.saa-,
tu kuukausikiaupalla mitään tietoja.' Tämä sellaisenaan herät­tää
kysymyksen, että kuinka monta samantapaista verilöylyä
on lehdistön, television ja. radion edustajain myötävaikutuk­sella
sysätty "vihreän veran alle" piUoion?
Itsestään selvänä asiana —. niin järkyttävältä kuin se
tuntuukin — voidaan tietenkin pitää sitä, että sellaiset sano­malehtien
kirjeenvaihtajat kuin esimerkiksi Philip Deane ovat
rientäneet "ymmärtämään" sekä kiertäen ja kaartaen puolus­tamaan
tätä Son Ky-4cylän verilöylyä sillä, että "sota raaistaa"
ihmisiöj ja että samantapaisia sotariktoksia on tehty ennenkin.
Mutta niistä lähtien, nu*. Deane, on yksi rikos. oikeuttanut
toisen?
Mahdollisesti Son My-kylän miehiä^ naisia ja lapsia ei
murhattu korkeimman, tahon —"USAn valtiovallan omaksu­man
ohjelman mukaisesti, kuten natsit murhasivat Lidicen
kylän asukkaat Tshekkoslovakiassa toisen maailmansodan ai­kana.
Mutta näiden tapausten ero on sittenkin kovin heikko.
Tosiasia nimittäin on, että jos Yhdysvaltain imperialismin
toimesta ei olisi lähdetty tähän liikiais<?en hyökkäyssotaan Viet­namin,
kansaa vastaan - j a jos sen yhteydessä ei olisi amerikka­laisiin
sotilaisiin kasvatettu tappamisen intoa, 'kuten ilmeisesti
on asia, Son M y •'ky Iän verilöylyä ei olisi koskaan tullut. Huo--^.- • : •• • • . v -
limatta siitä, vaikka Pentagon ei ehkä oldkaan antanut mää- $1,495,955,000 arvoinen eli $20
Täystä tällaisten verilöylyjen järjestämisdcsi, niin Washing- "^i^Joonaa suurempi kuin edelli
ton kantaa kuitenkin moraalisen vastuun niin Son My-kylän senä vuonna. Tämä luonnon-verilöylystä
=kuin kaikista muistakin Vietnamissa suoritetta- kaasun tuontia, koäkeya sopi­vista
ihmistapoista. mus tulee edelleen, lisäämään
- Mitä pikemmin ja päättävämmin Canada sanoutuu täy- Länsi-Saksan j a sosialististen
dellisesti irti Yhdysvaltain Vietnamin kodasta ja kieltäytyy maiden välistä kauppaa, mikä
myymästä sotatarpeita käytettäväksi vietnamilaisten tappami- sellaisenaan; osoittaa, että kan-
WentwQrth.
Wentworth pelotteli em||j:rant-tia
j a Vaati häijtä plemaa», poiia-^
tumatta ftiinnekään kidnappauk­sen
välttämiseksi. Hermo» j meni­vät
lopullisesti pilalle, itkin u^ein.
kertoi Mihe.iev.' Mihejev kirioitti
joitakin kirjeitä Daily Telegra-nhiin
.ia Timetjiln pyytäen, et.tft
hi^n-* '•'elnatettaisiin. Hän pyrki
o r n ' ' i p ) j n a - n p f t p i hän ole vakoo-i
n r.'t« Vt-in v'ii niaahan polil,1;tisis-t
a •'•\ hmIqkohtaisista vaikuttir
mistä. Mihefev tuli vakuuttuneek­si
siitä, että David Flpyd ja hä­nen
osastonsa Daily Telegraphis-sa
ovat yhteydessä Englannin va­koiluun.
Kieltäydyttyään " M r .
Charlesin" palveluksista Mihe.iev
työskenteli Lontoossa kadunla-kaiBi,
iana ja myöhemmin hän p^si
astioita ja siivosi "DprphQSter"-
ravintolassa. \
Nyt koettuani kaiken ymm|ir-sin,
kuinka naiiveja ovat ne, jotka
iä^vät ulkomaille. PoikKeuHsetta
kaikkien on läpikäytävä koe ja
heille annetaan työtä j a heille
lupd^an enemmän tai vähpm-män
siedettävä elämä vasta
S i l j o i n , kun he suostuvat pettä­mään
kansansa, sukulaisensa ja
lapsensa. Jos henkilö ei lähde nei}
voatovastaisuuden ja vakoilun
suoraa pftlyelemiseft tielle, hän ei
saa i ^ i a t ^ eikä kpskaan ty6^
eikä, hän myöskään voi matkusta
mihinkään muuhun maahan, vaik­ka
hänelle tarjottaisiinkin siellä
työtä.
Päätöst^iän jäädä Englantiin
Mihejev sanoi traagiseksi j a sen
syitä turhanpäiväisiksi.
"Näen edessäni tai-stelukcntän^
jossa voimme tuhota kaiken ha­vaitsemamme
käyttämällä viipy­mättä,
kaiken tieltään lakaisevaa
tulivoimaa. Havaitsemme viholli­sen,
seuraamme stä ja saatamme
sen tulituksen kohteeksi melkein
heti erittelemällä tiedustelutulok­set
tietokoneilla ja käyttämällä
automaattista tulcnohjausjärjes-telmää
. . . "
Näin haaveilee Yhdysvaltojen
Vietnam-joukkojen entinen ko­mentaja
VVestmoreland, jolla ker­toman
mukaan on 50 erilaista uni­vormua.
Tämäntapaisesta auto­maattisesta
taistelukentästä ovat
uneksineet monet porvarilliset,so­tateoreetikot.
Lähtökohta lienee
se. että kone on kuuliaisempi kuin
ihminen ja tottelee, olipa kysees­sä
kuinka likainen sota tahansa.
Likaiseen Vietnamin sotaan kyl­lästyminen
ilmenee viimeksi teh­dyssä
amerikkalaisessa tutkimuk­sessa
Louis Harrisin tutkimuslair
tok.sen mukaan "täydet 80 pros.
yleisöstä ja 81 pros. johtajista
ovat yksinkertaisesti väsyneet so­taan.
Kaksi vuotta sitten 83 pros.
•ylei.söstä piti sotaa välttämättö­mänä
kommunistien aggression
vastustamiseksi Aasiassa. Tänään
ainoastaan 55 pros. yleisöstä ja 49
pros. johtajista hyväk.syy tämän
selityksen." Jospa Nixonkin olisi-näiden
väsyneiden joukos.sa.
• » »
Yahya Khanin sotilashallituk­sen
valtaantulosta Pakistanissa
on kulunut puolisen vuotta. Myös
Yahya Khanilla on omat haaveen­sa.
"On tehtävä paljon, jotta hal­litus,
saadaan uudelleen asianmu­kaisille
raiteille", totesi kenraali
kohta maaliskuun tapausten jäl­keen.
Uusi hallitus todella näki­kin
suuret vaikeudet, mutta niitä
on osoittautunut olevan odotet­tua
enemmän.
Kahdeksan miljoonaa työtöntä
ei ole ainoa korjaamaton paha.'
Talonpoikaisten elämä on vielä
huonommassa .jaimassa. Lehtitie­tojen
mukaan 60 pros.; maasta
kuuluu väestön o.salle, joka on
vain 12 pros. kan.sasta. Talonpo­jista
37 pros. omistaa maata liian
vähän, jotta .se riittäisi elättä­mään
perheen ja 35 pros. on ko­konaan
ilman maapalaa. Kuiten­kaan
ei ole edes otettu esille aja­tusta
maareformista.
HoureelHseksi kääntyneiden
haaveiden alaan kuuluu Rhode­sian
oikeusministerin mr Lardner
-Burken lausunto, jonka hän an­toi
uuden maalain käsittelyn yh­teydessä.
"Me olemme aina anta­neet,
antaneet, antaneet j a afrik­kalaiset
ovat ottaneet, ottaneet,
ottaneet . . ." Aikanaan afrikka­laisten
hallussa oli vain 12 pros.
maasta, muu osa kuuluu euroop­palaisille.
Nyt tilanne on muut­tunut
ministerin mukaan ja afrik­kalaisten
halhi.ssa on melkein
puolet Rhodesian maasta.
•j Kiväärit kädes.sä ja konekivää­reillä
uhatenko afrikkalaiset ovat
vallanneet maata pala palalta j a
ajaneet syyttömät eurooppalaiset
farmarit rescrvaatioihin ?. Tällai­sen
kuvan saa ministerin puhees­ta.
Asia on tietysti aivan päinr
vastoin. Ei siitä ole pitkääkään
aikaa kun eurooppalaisille ei kuu-,
lunut palaakaan Rhodesian maata
Mutta sitten tulivat englanti­laiset,
ryöstivät maan tuliaseit-tensa
avulla ja ajoivat afrikka­laiset
reservaatioihini joiden pin­ta-
ala todellakin oli 12 pros. raaä-alasta.
Jos tuo vaihe otetaan läh­tökohdaksi
maan "jaossa", niin
ministerillä lienee jonkinlaista oi­keutta
puhua kuten puhuu. Rho­desian
valkoiselle miehellehän
h is to r i a a 1 kaa vasta si i tä ku n hän
tuli maahan.
— Paavo Ruonaniemi, K. U.
Lentohintoja on
päätetty laskea
Caracas Venezuela. — Pyrkien
hintasodan puhkeamisen välttä­miseen,
maailman 43 johtavaa
lentoyhtiötä sopi täällä viime vii­kolla
keskenään seuramatkojen
(excursion) j a ryhmälentojen uu­sista
hinnoista. -
Nyt voimassaolevan Nevir_ York
—Lontoo edestakaisen huvimat­kan
hinta alennettiin 250~aolla-riin
talvella, 265 dollariin kevääl­lä
j a 295 dollariin kesällä.
Tämä edustaa ensimmäistä kan­sainvälisesti
neuvoteltua lentotak-saa
sen jälkeen kun italialainen
lentoyhtiö Alitalia alensi syysk.
19 pnä lentojensa hintoja miltei
sadalla dollarilla, eli 299 dolla­riin.
Muut kansainvälisesti liikennöi­vät
lentoyhtiöt alensivat New
York—Lontoo lentojensa hinnat
260 dollariin talvisaikaan.
Uudet lentotaksat astuvat voi­maan
huhtikuun 1 pnä 1970 tai
jo sitä ennen. Yksityiset huvimat-;
kojen rajat, mitkä ennen olivat
vähintään 14 päivää j a enintään
21 päivää, on korotettu 28 päi­väksi.
Hintojen alennukset eivät
ko.ske ensiluokan lippuja.
Ryhmien vähimmäismäärää nos-:
tettiin - 50 :sta 80 :een henkilöön.
New York—Lontoo matkan alim-miksi
hinnoiksi sovittiin $170 tal­vella,
$190 keväällä ja $230 ke­sällä,
koskien nämä. kaikki turis­tiluokkaa
Lentoyhtiöiden kokous missä
keskusteltiin Atlantin yli suori­tettavien
lentojen uusLsta hin­noista,
kesti viikon.
oniipymistQS^ $425
Newmarfc«|, Q||t. — Manlmiir
nallinen U t f i m ^ IR, f ^ r m
langetti taalla viikon lopulla
neIj|^^9 miehelle yhteensä 1425
sakon seitsemäntoista robinin
<puiwriiitaaatflikielen) ampumi­sesta,
kehqittaen miehiä kerto­maan
ystävilleen että 'fkana on
halvempaa". ,
Miehiä syytettiin Ontarion,
jriistasuoj^l^)^ P«!ru^i^lla
mikij^ suojaa mquttQ-lauliilintu-r
J9 metsästäjiä vastaan.
"On vissiin ryhmään kuulu­via
miehiä, jotka ovat tehneet
tfttÄ vinosJlkaHsij»", *»JRQI t m m -
ri Pearse. •'Me emme välitä mi­tä
inulssA maisisa tehdään. Me
arvostamme eläinkuntaamme."
Miehet- saivat kukin( $25.00
sakon jokaisesta ampumastaan
robiniflta.
Jobis^ t o i n ! ^ i>äiivä
Tqkholma. Ruotsiin saapuu
jatkuvasti joskaan ei kqvin run-saaeW
amerikkalaisia: sotilaskar-.
kureita. Toissa vuoden loppupuo­lelta
lähtien heitä on saapunut
maahan noin joka toinen päivä,
niin että heitä on tällä hetkellä
325.
— Tilanne näiden poikien koh­dalla
on parantunut huomattavas­ti
viimeksi kuluneen vuoden ai­kana,
vaikka tosin vieläkin on
olemassa paljon vaikeuksia, joista
asuntokysymys ei suinkaan ole
vähäisin, toteaa kuraattori Kris­tina
Nyström, joka on viime ke­väästä
lähtien työskennellyt
Ruotsin maahanmuuttovirastossa
toimialanaan nimenomaan ame­rikkalaisten
sotllaskarkureiden
ongelma. .
, Noin 26_0__karkureista opiskelee
tai käy aniBiotyössä Ruotsissa.
'JIIIIIIIHIIIlllllUlUHlllllllUHUIIIIIIIIIIIIIIIUIilllllUHiliyiUUBllil luiiiiuiuiiuiiiiHiiiiiuiiiuiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiniii^
SUOMEN UUTISIA
.«IIIHIilJIUIJIIIUHPIUUIItlllllUlllllllllllimp^
"•rv*
Kielivirkailija erosä
Quebecissa
M o n t r e a l . — Quebecin maakun­tahallituksen
siirtolaisia koskevan
kieliohjelman johtaja Mario Buz-zanga
on eronnut toimestaan, i l ­moitettiin
tällä viikolla.
Samalla tiedoitettiin, että mr
Buzzangan kaksi apulai.sta, Jac­queline
Poupart ja Andre Beau-doin-
erosivat myös toimistaan.
Syytä näiden virkailijain eroami­seen
ei ole annettu julkisuuteen.
Maailman tumilta
- - - - - - - - - 1 -
Rf KUPPAA
KOMMUNISMIIN
Kiinalaiset keksivät iskulau.seen
mihin tarkoitukseen hyvänsä —
vaikkapa taisteluun; veneerisiä
tauteja vastaan. Tähän tarkoi­tukseen
he ovat käyttäneet tebo-ka.
sta. iskulausetta: "Toverit, me
olemme matkalla kohti kommu-ni.
smia emmekä. voi viedä tätä
surkeaa tautia mukanamme." Kii­nassa
15 vuotta asunut englanti­lainen
lääkäri Joshua Horn ker­too
iskulauseen ja valistustyön
tehonneen, .sillä veneeriset taudit
ovat todellakin kadonneet Kii­nasta.
* • •
GEENI ERISTETTY
Amerikkalai-set tiedemiehet ovat
ensimmäisen kerran pystyneet
eristämään geenin — ihmisen pe­rinnöllisyyteen
vaikuttavan pe­rustekijän,
ilmenee New York
Timesin: julkaisemasta artikkelis­ta.
Lehti kirjoitti, että Harvardin
yliopiston lääketieteellisen tiede­kunnan
tutkijat olivat onnistu­neet
geenin eristämisessä jo yli
kaksi kuukautta sitten. Tutkimus­ryhmän
johtajana toimi 33-VUOT
tias t r i Jonathan Backwith.:
HelsinkL — (Suomi Seura) •—
Amerikkalainen väkivaltatilasto
virheellinen
Yhdysvalloissa sattuu eniten vä-kivaltarikoiksia
suhteessa asukaslu­kuun
"nykyaikaisten, tasapainoisten
maiden joukossa", kea^too 23. mar-rasku
uita j u Ikaisitu kansallisen väikl-valtari^
ositen syitä tuitkivan komis­sion
tutkii;nvs. Suomi on selvästi
toisella sijalla samassa tutkimuk­sessa.
Komissio tutki väikivaltarikoJcsia
vuosien 1955—65 välisenä aikana
ja sai taulukon, jossa Väldvaltari-kpsiten
määrä on laskettu suhteessa
100,000 asukaiita kohti: 1. Yhdys-vaillat
6,8(lisäys 30,4 prosenttia),
2. Suomi 2,5 (lisäys 14 proeenfctjö)
jne.
Suomalaisten rikosoikeuden pro-fcssprien
ja suomalaisten tilastojen
mu<kaan tilanne tutkimuskaudella
oli päinvastainen. Valtion hrimino-logisella
tuitJcimualaitofcsella on yri­tetty
tutkia,mistä amerikkalaisten
väärä joihtopäätös aiheutuu. Syytä
ei ole kuiteiäcaan löydetty, ko^a
alukupei-äisitä tu<tkiiinusta ei ole ol­lut
käy tetläivissä. 9,
— Bn pyBty kom'nf*errtoimaan ame
rikkalaista tutkimusta tässä vaihees­sa,
jossa siitä oin saatavissa vain
ichtiuiuitisiin sisäHyneitä hajatieto­ja.
Näistä paras on se, että vfikival-taiikollisuuden
pääasialliseiksi syyk­si
selitetään köyhyys. Pöyristyttä-vimmässä
määrin virlieellinen OQ
johtopä£itö8, jonka muicaan Suomes­sa
esiintyy väkivaltai-ikolcsia kolme­kymmentä
kertaia enesnunän kuin
Euroopassa tällä alalla viidentenä
olevassa Belgiassa, sanoo rikosoi-keudeih
apulaisprofessori Olavi Hei­nonen.
Hän toteaa, että ikigisfea jnuut
pohjoismaat eivät ole päässeet lain­kaan
amerikkadajselle listalle, an­netaan
luikijoiUeikuva^ että Suomes­sa
tehdään v^kivaltairikioilBsia suh'
teellisesti ylj feobnetkymonentä ker­taa
enemmän kuin muissa pohjois­maissa.
— Olen toisessa yhteydessä teh­nyt
eräitä yhteenvetoja suomalai-sista
tilastoista. Nämä antavat väfld-valtarikollisuoiden
kehityksestä ai.
van toisenlajsen kuivan kuin ame-rikkalaiset
tiedot. Henkirikosten
osalta on sotien jäMceen ollut ha­vaittavissa
myönteistä kehitystä.
Heinosen muflcaaii. tdntiin 100,000
ihmistä kohti Suomessa 4,2 henlki-rikosta
vuonna 1948. Vuonna 1950
oli vastaava luku 2,9, vuonna 1955
se oli 2,8, vuonna 1960 taas 2,7,
vuonna 1965 vain 1,8 ja viime vuon­na
2,0 HS)
Siirtolaisuus vie valtaosan
väestönkasvusta
Tänä vuonna lähtee arvion mu­kaan
noin 20,000 siirtolaista Suo­mesta
etsimään eJinmahdollisuuk-sia
vieraista maista ja etupäässä
naapuriraaöstarame Ruotsista.
Siirtolaisuus on muodostunut yhä
merkittävämmäksi tekijäiksi maam­me
väestöfcehityksessä. Tänä vuon­na
saavutettava uusi siirtolaisuus-ennätys
merkitsee sitä, että kun
^ntyvyys pudonnee alle 25,000 hen­gen,
jää maamme väkiluvun lisäys
tänä vuonna 5,000—7,000 hengeksi.
SiirtOilaisuus nielee noin 70—80
prosenttia luomioUisesla väestön­kasvusta.
Suomesta Ruotsiin tapahtuvaa,
siirtolaisuutta on tähän saakka ollut
hj'vin vaikea tutkia, koska vuodesta
1954 lähtien viranomaisilla ei ole
ollut mahdoUisuufcta rekisteröidä
maastamuuttaneita • pohijoismiaisen
passivapauden takia. : ;
Tämä asia on kuitenkin korjau-luniassa
viime lokakuussa voimaan
tulleen pohgoismaisen sopimuksen
avulla jonka mmkaan jokaisen hen­kilön
on läihtiessään hankittava
väestönrekislerinpitäjältä os. "yh­teispohjoismainen
muuttokirja. (SS)
Työttömiä 20,000 vähemmän
kuin v. 1968
Lähes 20,000 viimevuotista vä­hemmän
oli työnvälitystoimistois­sa,
työttömiä työnhakijoita marras­kuun
puolivälissäi, ilmenee työn vä­lityksen
tilaimekatsaukEessa. Työn-välitystMmisitoihin
oli samaan ai­kaan
ihnoittautimut kaikkiaan hie­man
yli 40,000 lyötöntä työnliaki-jaa.
Avoimia työpaLkkojaoli työn-välityistoimistoissa
marraskuun puo­livälissä
9,131. Paikkojen määrä on
kasvanut lokakuun lopusta n o in
200:l!la. Avoimia paikkoja oli taas
noin 4,600 eoentmän kuin vuosi sit­ten
marraskuun puolivälissä.
Työllisyyttä edistävillä ammatti-kursseilla
oli yhteensä 4,894 ihmis­tä.
Oppilasmäärä kasvoi lokakuun
lopusta lähes 700-lla. Kursseilla oli
nyt 2,188 oppilasta enemmän kuin
marraskuun puolivälissä vuosi sit-ten.
(SS)
PÄIVÄN PAKINA
TUONPUOLISET" OIKEUDESSA
seen, sitä fcumniallisempi sellain«fn teko olisi tälle maalle.
Bonnistakin esimerkki
sainväliatä kaupaa voidaan
käydä molemminipuoliseksi hyö
dyksi erilaisen yhteiskunta­muodon
omaavien maiden vä­lillä.
Länsi-Saksa on viimeaifcoiina
vähitellen irtaantuinut kylmän
sodan pakkopaidan kahleista ja
kehittänyt kaupanlkäynitiä vo^-
. Alkuviikolla saatujen tietojen miiikaainiMoäkoiva ja Bonn
ovat allekirjoittaneet kauppasopilmiulksen, Jonka mulkaan Län-si-
Salksa ostaa NL:sta suuressa.mlttaikaa^^assa laionnonkaasua
ainakin 20 vuoden ajan.
Tämä tärkeä piukan tähtäyksen sopimus tuntuu olevan makkaasti kasvavine ja talous-yksi
lisämerfkki siitä, että vailklka mäairu ylhteislkiiinnalliset pe- kriiseistä vapatutuiheideh so.sia-rusteet
pysyvät muuttumattomana, niin Länsi-Saksain uusi lististen maiden' markkinoilla,
sosialidemokraattinen 'hallitus pyrkii sittenkin suhteidem ja
erikoisesti ikaupankäynnin parantamiseeni itäisten naapurien­sa
ja varsinkin Neuvostoliiton-kanssai;
Toisaalta'kerottiin öttä Länsi-Saks{i maksaa'ainakin osit­tain
tämän puHkpinjojen välityksellä Tshelkteoslovakian .kaut­ta
saalmansa luonnonlkaasun suurikokoisilla teräsputlkdlla^ joi­ta
Neuvostoliiton sanotaan käyttäivän Siperiain. kehitystyössä, sestikään sovi Setä Samiulin
Vielä muutania wasi sitten NATOmaat kieltäytyivät myy- piirustuksiin ja suuinmitelmiin,
mästä "strategisista" syistä tällaisia; teräspulflciaNeuvostoliit- niin meidän pitää olla,' tai on
tobn! : ; ' ainakin tähän asti pitänyt olla,
. . Nyt Neuvostoliiton ja Lärisi-Salcsank^ sivustakatsojana Ikansainväli-ei
suinikaan ole poikkeulksellinien tapaus. Tosiasiassa Länsi- sen kaupan yhdeltä täönkeim-
3a'ksan vienti sosialistisiin maihin oli viilme vuonna peräti mältä sdctorilta.
Mutta mitä tekee Ottawa?
Canadan kansaillisöt edut vaa­tisivat
kaupankäynnin. voima­kasta
laajcn;tamistia NL;n ja
muiden sosialististen maiden
kans.sa, mutta kun se ei ilmei-
Lchtitictojen mukaan veti mrs
Madalyn Murray 0'Hair viime
maanantaina "valloissa" Juma-lakäsitteen
oikeuteen yrittäes­sään
saada estetyksi rukousten
j a Raamatun lukemisen ulko­avaruudessa,
kuten on selitetty.
Myrskyisessä oikeuskuuluste-lu.
ssa Austini.ssa, Tex;, mainittu
nainen arvosteli Apollo 8. ja 11.
miehiä uskonnollisten seremo­niain
esityksestä. . . vetääkseen
Yhdysvaltain uskonnon maail­man
silmien eteen.
Mrs. 0'Hair — j o k a kuusi
vuotta sitten johti taistelua min­kä
.seurau k seista tuli USAn yli­oikeuden
päätös pakollisten ru­kousten
pidon lopettamiseksi
kan.sakouIuissa — että' Raama­tusta
lukeminefT^astronauttien
toimesta, kuten astronautit luki­vat
jouluaattona Kuussa Moo­seksen
kirjaa, loukkaa Y K : n pe­ruskirjaa
ja Yhdysvaltain pe­rustuslakia.
Lisäksi kerrotaan mrs 0'Hai-ren
hyljänneen oikeuden hyvät
tavat kieltäytymällä nousemasta
seisomaan. Loppujen lopuksi
hän oli väittänyt, että koko oi­keus
on laiton siksi kun tuoma­rin
oli pitänyt antaa virkaan
astuessaan valan "jumala minua
auttakoon".
Valtion lakimiehet olivat pup-,
lestaan selittäneet, että mrs
0'Hairin Society öf Soparatio-nists
(tarkoittaa uskonnollisista
menoista Moroon pyrkivien yh­distystä")
ipi ole laillinen yksik­kö
mikä voisi syytteitä nostaa.
Tuomarit lykkäsivät tuonnem­maksi
lausuntonsa antamisen.
Jäämme silmät sirrillään Ja
korvat höröllään odottamaan
tuomarien lausuntoa asiasta huo
mioiden, että näillä maallisilla
oikeuslaitoksilla tuntuu vieläkin
olevan valta j a voima päättää
Jumalaakin koskevista asioista!
Asian käsittelyssä hyvään a l ­kuun
päästyä j a silläkin uhalla
vaikka siitä tulisi "punaisen
rienaajan" nimi j a maine, roh­kenemme
lainata edelläkerrotun
lisäksi seuraavaa:
" 'Karjalan* vastaavaa toimit­tajaa
on syytetty Jumalan pilk­kaamisesta.
Juttu oli toissapäivänä Viipu­rin
raastuvanoikeudessa. Onnek­si
se tällä kertaa lykättiin. Mut­ta
syytetyn on oltava ensi syys­kuun
8 pnä valmis vastaamaan
puheestaan — vankeusrangais­tuksen
uhalla.'
Se kuuluu joltakin, eikö
totta?
Luulee äkkiä tulleensa siirre­tyksi
synkimpään keskiaikaan.
Juttu Jumalan .pilkkaamisesta.
Siitä ei ole pitkä matka inkvisi-tiovainoihin.
Muinoin tuomittiin ihmisiä
myös noituudesta. Roviot paloi­vat
pitkin maita j a Valtakuntia,
ja vanha akka toisensa perästä
sai kestää milloin tuli-, milloin
vesikokeen. 7 - ------
Mutta me elämme nyt 20:nncN
lä vuosisadalla.
Sen tähden täytyi minun ei­len
hieroa silmiäni tullakseni va­kuutetuksi
siitä, etten «neksinut
Lopuksi purin minä itseäni kä­teen.
E i , minä en uneksinut. Minä
olin täysin valveillBj. Raitiovau­nut
jyrisivät akkunani alla niin­kuin
ennenkin ja mätäkuun au­rinko
paistoi y l i maiden ja me­rien.
Paikka oli ennallaan.
Totta totisesti on mätäkuu.
Muuten ei sellainen olisi mah­dollista."
:
Huudammeko . nyt tekijän
esiin.
E i hän mikään ventovieras
ole. Eikä aivan "nimetönkään".
Pakinq, on^ it;se^Eino , Leinon
käsialaa vuodelta 1905, eli noin
65 vuoden takaa.
Selostettuaan ko. rikospykä-län
kohtia, Leino totesi edel­leen
:
Iäisistäkin rikoksista on joskus
meidän maassamme vedetty yli­päänsä
ihmisiä tuomioistuimen
eteen."
Ja hän totesi, että "yhteis­kunnan
jäsenten uskonnolliset
tunnelmat ovat epävarmoja asi­oita.
Siksi voidaan ne parhaiten
ratkaista — raastuvanoikeudes­sa.
. Vieläkin Leinoa: "Sielun kuo­lemattomuus
on asia, josta itse
'Salomon saarnaaja' ei tahtonut
käydä takaukseen. Eipä hän ol­lut
edes oikein varma siitä, me­nikö
eläimen sielu alaspäin ja
ihmisen sielu ylöspäin.
Salomon parka! Paha, että
hän eli niin kauan ennen meidän
kristillistä ajanlaskuamme. Ikä­vä
myöskin, ettei hän ollut syn-tjaiyt
Suomessa ja kaikkein ikä­vintä
ettei hän elänyt ^0:nnellä
vuosisadalla. ,
Täällä ei hänen olisi tarvinnut
mennä merta edemmäksi kalaan.
Sellaisia epäilijöitä varten on
meillä olemassa — raastuvan­oikeus.
Se selittää kakki asiat jullil-
Jumalan pilkkaamisesta sää- leen. Se on yleensä paras paik-t
i meidän va^n1h. -a rikoslakimme I r a ivij11«^iM
1 73 4 kuolemanrangaistuksen.
On siis jo aika lievennys asiassa,
että siitä nyttemmin voi päästä
kurituflliuoneeUa.
Se tociistaa osaltaan mitä
kohcien edistyä on menossa.
S ^ a n vuoden pHäatä tuntunee
lainlaatijoilta kuritushuone tä­mäntapaisista
rikoksista yhtä
barbaariselta rangaistuksielta
kuin kuolemi^nrangaistus on tun
tunut meidän uuden rikoslakim­me
laatijoista. J a parin sadan
vuodon pääatä kerrotaan ikään­kuin
kaukaisena satuna, että sei
ka, milloin vain metafyysikka on
kysymyksessä . . .
Miksi synnyimme? Miksi eläm
me? Mitä ori kuolema? Mitä tu­lee
sitten?"
Todettakoon kuitenkin sa­malla
kun edistystä suvaitsevai­suutta
kohti on tapahtunut kai­kissa
"kristityissä" maissa, että
Suorni ei ole koskaan o l l u t aivan
yksin niistä maista, joiden, Val­tapiirien
mielestä valtiovallalla '
j a sen oikeuslaitokselia on tiu­kan
tullen esittää "raaBtuvänoi-keudossa"
viimeinen sana uskon­non
asioista. — Känsäkqui;». ,
il
KE
iiii