1958-06-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 3 p. — Tuesday, June 3, 1958 V A P A U S Ötgait, H .tnm^fii Canadianai,. wmieä 1^.8, 1917. ; AvXbomi M Moontf - d f ^ in«n by the Post Offlce .^Dep^rtment, 'Ottawa. Pub- Ibhed'Öi|ti6i weelcly: Tqeätbys, Ibtdrtda^i « M S * t u r ^ by Vapaus pafaUshlSir Obmpany Ltd^ at 100-102 Elm fit. W^ Sudbury, Ont., Canada. Telephönes: Bua. Office OS. 4-4264; Editoria! Office OS. 4-4285. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. lAailing fflddress: Box GSf.^Sudfift^. ^ t a r l o . Adirfertising; iratee upon iitppUcathm. ifttuammn {(«e of «hliiKe: •nLAUSHCNNAT: CariadaÄsa: I yfc TJ» « kk. 9.16 '•f - 9VL 235 T h d y s ^ o l s s a : 1 Vk. 8.00 6 kk. 4JO' Suomessa: 1 vk. 850 6 kk. 4.75 ^ Suurjtdilajuna Eri pupulta laajaa maatamnfe on viime viikkojen kuluessa kUiä^ paljon m a t ^ ^ Port Arthuriin, missä ki^Uyah kesän dök^^ 2/j a ' S^pnä pidetään Suomalais- Caiiaä^aisöi Urheiluliiton jai Canadan Suomalaisen JärfeslÖn yiiteisWt tiitto-, laulu- jä soittojuhlat. J a selvähän; $^oi^ tahansa, niin suuri jpuldc4 Canadan suomalaisista ja vieläpä hyvin edustava j<Mikk{> Yhdysvaltain puolella asuvista suomalaisista rientää siUo^Port Ar^^tht^^ ; tällä kertaa päiväjärjestyk-ses^,^ aikka juhliin pn vielä parisen kuukautta aikaa, sillä siiujii» osa juhlavieraista joutuu tekemään matkan raiita-teitse^ kPski maantiemaftä sekä Torontosta että Sudburysta Port JMhuriin on niin pitkä, että junamatka tulee paljon hälvl^janaalaija-helpommat ^M^dollisesti seuraavan kerran kun arthurilaiset toimivat j ^ e n isäntänä, niin Suurien Järvien rantaa seuraava Canadan poikki kulkeva valtamaantie on jo käytettävissämme j a inatka vPitaisiin ainakin"täältä Sudburysta iuorittaa ixi^iiEUileitse.^^ i ^ ^ kertaa matka Coehranen j a Hearstin kaut^pn tavattoman pitkä, joten suurin osa juhlien osanottajilta jä-yieraista^kulk^ OJ^eksi Pprt Ariäiur on CPRn päälinjan varrella, joten sinne* on hyvä junapalvelu. Kuorojen ja urheiluseurojen edustajat ovat jo tehneet alustavia sopimuksia rautatieyhtiön ikar«sw, ja esim. täältä Sud^ matka maksj|mäa^ vain $ 2 1 w l 5 , jp^ vähintäin 2 5 matkustajaa. Täällä Sudburyssa on yksinomaan kuorossa y l i 40 jäs^tä, joteii tb^tkustajain minimimäärän suhteen ei ole minkäänlaista pelkoa.. Toisaalta rautatieyhtiön edustajat ovat Selostaneet, että jos ryhmään tulee sata matkustajaa, niin i^äutatie voi tarjota vieläkin paremmat ehdot. Tämän johdosta kuorolaiset ovat kehöittaneet kaikkia Port Arthuriin aik6>4a iliiioittamaan suunnitelmistaan seuraavien viikkojen kuiiiiKsai että voidaan tehdä sopimus CPR-yhtiön kanssa. Sä\|el-kuoron edustajat ovat kehöittaneet kaikkia Sud-b u i ^ alueen urheiluseuroja ilmoittamaan mahdollisimman pian iuoron edustajille kunldn seuran matkailijain määrästä, kosfceC heillekin on edullisinta kulkea yhdessä sudburylaisten Ifäyttaä -siltä, että Torontosta suurjuhlille lähtevä juna muodbstuu "suurjuhlajunaksi", sillä todennäköisesti sudbli-i ^ I a i ^ t joutuvat samaan juhlaan. huv^ kaikki ne, jotka haluavat sjpöin matkustaa Port Arthuriin ja, matkan erikoisalen-n u k s ^ ehtona on vahi se, että Port AHhuriin on mentävä j o t t k ^ ^ j ^ j i s s a j u j ^ ^ tapahtua koska tahat^ä, heti juhlien jälkeen tai vaikka ku^tkausi myöhemmin.*"' . Vancouverissa on myös innokkaasti pohdittu mahdolli-suukiiia osallistua, joukolla Port Arthurin suurjuhliin ja se o l i s i j ^ tervehditta>rä ihniö, sillä ainahan BC:sta on ollut vieraita juhlilla, mutta koskaan ei ole ollut suurempaa ryhmää, t joka olisi osallistunut juhlien ohjelmaan. Kuten jo selpstimme, erikoisesta junamatkasta Port Atthiiriin on hyvissä ajoin etukäteen sovittava rautatieyhtiöin kanssa j a siksi kaikkien juhliin aikovien olisi mahdollisimman pian päätettävä asiasta lopullisesti ja ryhdyttävä tai|)^Uiisiin toimenpiteisiin. ^Kaivostyöläisten keuhkotauti SiUkosis, taikka paremminkin tunnettu kaivostyöläisten kei;A^taudin nimellä, on hyvin tunnettu Canadan suoma-laist^ h kesiloiudessa k ^ k a min paljon maamme suojmalaisia tydsl^ehtelee kaivoksissa. Kaikille on myöskin tunnettua, että kun sairastuu tähän tautiin niin on erittäin vaikea saada Workmens Compensation Boardilta korvausta, kuten lainmukaisesti pitäisi. Lukemattomat tapaukset osoittavat tämän. Sitkeä j a tarmokas taistelu Mine-Millin avulla on k u i - tehli|a tuottanut tuloksia, joista erittäin valaiseva oli ns. Jacb^Zuccon tapaus Vancouverissa. Jack Zucco kuoli viime huhtikuun 2 pnä Vancouverissa Peai«on Memorial-sairaalassa siUkosiin. • Hän sairasti yhd e k s i vuotta tätä tautia ja hän taisteli Mine-Millin tuke-manl| L saadakseen eläkkeen tämän ammattitaudin johdosta. Han|ei koskaan eläissään saanut sitä. l u u r i äskettäin tiedoitettiin, että Workmens Compensation £oard on myöntänyt Zuccon leskelle $170 eläkkeen kuu-kauqielta^ maaliskuun 16 päivästä 1950 lähtien, jolloin hänen mieleensä todettiin sairastavan silikosia eikä voinut enempää men^ä työhön. Kaikki lääkärinmenot, jotka tekevät yhteensä ^tuhansia dollareita, myöskin korvataan leskelle. Hän saa samaan aikaan lis. "takamaksua". nom $13,300. Tapaus on saanut siksi vakaVan luonteen, että t r i Arne K. Mäthisen, joka on erikoistunut tämän taudin alalle, esitti toukokuun 3 pnä vaatimuksen, että Workmens Compensation Boärdin BC:h lautakunnan jäsenet pitäisi eroittaa koska he ovat käsitelleet Zuccon tapausta^sekä toisia vastoin lain määräyksiä. . Samanlaisen vaatimuksen ovat tehneet monet työväenjärjestöt. Tri Mathisen lisäksi sanoi, että British Co-lumbiassa on inonta muuta perhettä'joutunut silikosin takia samaan asemaan kuin Zuccon perhe aivan aiheettomasti. Ta|)aukscfn johdosta Zuccon leski kiittää unioa seuraavin liikuttavin sanoin: 'Haluan esittää kiitokseni union länsipiirien osastoille siitä avusta, jPta he ovat antaneet minulle tais^telussa oikeuden puolesta. Erikoisesti haluan kiittää piirisihteeri Les Walkeria j a länsipiirin lautakunnan jäsentä Ken Smithia, jotka tekivät kaikkensa minun puolestani. Myöskin. Mine- Mfllin lehti Herald ansaitsee kiitokset siitä, että se kiinnitti kpkp jäsenistön huomion asiaan." Kir|eeniän hän niinikään huomauttaa, että tämä oli en-simmSinen Upaus jolloin Workmens Compensation Board on joiitimut jiiildsesti tunnustamaan olleensa väärissä. ' Täini tapaus on kuvaavaa kuinka vaikea on saada kor-vioiista Workinens Compensation BoardilU vaikka olisi oikeu-teim korvsuIcBen saamiseen. Samoin se osoitUa mitä osaa uniP esittää taistelussa työläisten oikeuksien puolesta. Taistelut jatkuvat 44 Indonesiassa Jakarta. — Indonesian armeijan toimestB ilmoitettiin torstaina, että taisteluissa Qelebes^aärätirila on surmattu 77 vallankumoukseUista j a että armeijff on menestynyt tais- -teluissa. , ^ Toisaalta vallankumouksellisten radio on Umoittanut, että kovat taistelut' jatkuvat Celebes-saariston keski- ja pohjoisosissa. Suuren maailman" toljauksiä Suihkukone lentää 50 minuutissa New York. — Huhtikuun 25 päivänä pyyhälsi 500 mailia tunnissa, lentävä ranskalainen Caravelie-jet Lontoosta Pariisiin 50 minuutissa. Tämä lento päätti^ koImil[>äiväisen 3.700 mailin koelentosarjan miehistönään Scandinavian Airlines Systemin oma lentoh^kilökunta. Ko. kaksimoottorinen jet aloitti koesarjan lentämällä Tukholma— Lontoo ennätyksen 2 tiumissa 21 minuutissa. Koneessa oli 3 SAS'in lentokapteenia, ranskalainen ohjaaj a SAS'in lentotarkkiailuosaston edustaja. Ranskalaisen Sud Aviation-yhtiön rakentama Caravelle jatkoi Tukhol-ma^ Lontoo lennolla aloittamaansa ennätysten sarjaa seuraavasti: Pariisi— Dysseldorf 64 minuuttia; Dysseldorf— Milano 80 minuuttia; M i lano— Pariisi 71 minuuttia; Pariisi —Amsterdam 52 minuuttia ja Amsterdam—Lontoo 65 minuuttia. Koesarjan päätti mainittu 50 m i nuutin pyyhällys Lontoosta Pariisiin. SAS, joka on tilannut kuusi Ca-ravelle- konetta, tulee ottamaan nämä keskiraskaat jetit käytäntöön v. 1959 Euroopan ja Lähi- sekä Keski- Idän reiteillään. Ne tulevat lentämään reitin Köopehhamina—Lontoo 2 1.10 minuutissa, Kööpenhamina-— Pariisi 2 tunnissa ja. Köopehhamina —Rooma 2 t. 50 minuutissa. , P a r i i s i .— (Omalta kirjeen>öihta-jalta). —.i>(Uiiti y i h p ^ ^ on ylitä tunnettu keväis'?stä teun'^u-d^ taan kuin se on tunnettu suurena jQoaailmankäupUsJtJpaa^^^ sine merkkitapaiiksineen, taidelaK toksineenja muine erikoisuuksi-neen. .: -s. - Mutta pikkukaupungissa synty-> neen, kasvaneen j a ikänsä asuneen henkilön mielestä monessa suhteessa vanhanaikaisuuttaankin valittava Pariisi antaa todella, valtavan vai-' kutuksen varsinkin kauniin kevät, päivän auringon nousussa. En ole koskaan tosissani kuvitellutkaan, että jonakin päivänä saisin tilaisuuden ainakin pintapuolisesti tutustua .tähän noin 7:n miljoonan-asukkaap, kaimiisti rakennettuun suurkaupunkiin. Mutta satojen m u i den matkustajain joukossa nousimme laivalla tapaamieni viiden muun canadalaisen kanssa toukokuun 29 pnä klo kahdeksan jälkeen aamulla Le Havren satamaan. Me kuusi canaoaiaista, j o i l l a on. osittain sama matka (Neuvostoliit toon asti), lyöttäydyimme luonnollisesti yhteen j a n i i n saimme* "omast a " ta^aa yhden ranskankieltäkin taitavan kumppanin, mikä on hyvin käytännöHiAefi etu täällä Pariisissa- • • \, Sivumennen voitaneen mainita, että ryhmässämme on kaksi muuta henkilöä, jotka toisen maailmansodan aikana olivat useita vuosia E u roopassa Canadan asevoimien r i . veissä. He kertoivat kuinka ensimmäinen päämäärämme (Le Havren satama) oli sodan aikana pa. hasti pommitettu. Mutta nyt siellä ei "pistänyt" ainakaan läpi-kulkijan silmään muuta kuin yksi pommitettu rakennus. Satama-alue onkin''uudelta näyttävä ja erittäin vilkas, ainakin tähän vuoden a i kaan. Kolmisen tuntia Lo Havresta P a r i i s i n kestävä junamatka antaa matkustajalle todella kauniita näkö-aloja ja samalla kertaa kouraantun-tuvan kuvauksen siitä erosta, mikä vallitsee Canadan ja Länsi.Euroo-pan maiden elämäntahdissa. Canadalainen ei voi olla huo- Pflimlinin pokeripeli R a n i ^ n nykyisessä kriisitilanteessa pääministeri Pierre Pfimlln on toiminut erittäin haparoiden ja mieluummin tukenut Algerian kapinoivia kenraaleja kuin asettunut heitä vastustamaan. Tätä ilmentää myös hänen esittämänsä perustuslain muutos, jonka pii määrä joutua viime tiistaina kansalliskokouksen ensimmäiseen käsittelyyn. - • Lakiesityksen mukaan hallituksen (ja hallitusten) asema Ranskassa vahvistuisi siten, että kansalliskokouksen oppositio ei voisi äänestää hallitusta kumoon, mikäU se ei myös voisi osoittaa muodostavansa uutta hallitusta. Epäluottamuslauseen o l i s i täten oltava opposition johtajien allekirjoittama Ja se tulisi ottaa uuden hallituksen ohjehnaksi, halUtuksen, Jonika siis oppositio välittömästi muodostaisi. Tällä Pflimlin pyrkii siihen, että oikeisjbO ja vasemmisto eivät voisi yhtyä^iallituksia vastaan, koska pidetään mahdottomana heidän yhteistä halutustaan, l i h a n menniessähän Ranskan keskustahallitukset ovat kaatuneet yleensä siksi, että molemmilta laidoUta on äänestetty nUtä vastaan, mutta aivan eri perustein — kommunisteilla on toiki ollut aivan muut syyt; äänestää hallitus kunmoon kuin esim. gaullisteilla tai poujadis-teilla. EdeUeen lakiesityksessä edellytetään hallitukselle entistä paljon suurempia valtuuksia. Se voisi ^ t en säätää ohi kansalli^kouksen lakeja kaikilla aloilla lukuunottamatta hUtä, jotka koskevat budjettia, sotaa tai rauhaa, plh-itystilaa tai kansalaisvapauksia. Hallituksella oUsi edelleen oikeus jättää kuuden kuukauden a i kana huomioon ottamatta kaikki kansalliskokouksen taholta tulleet l a kiehdotukset — vasta jos lakiesitys tämän jälkeen esitetään uudelleen täsmälleen entisessä muodossa, se on pakko kansalliskokoukselle esittää. HaUituksen itsensä säätämät lait olisi tosin pakko tuoda myös kansalliskokouksen vahvistettaviksi, mutta tämän voisi hallitus tehdä vasta Vuoden kuluttua lain aniamisen jälkeen. T o i sin sanoen: hiallitus voisi käyttää h y väkseen vuoden ajan itselleen säätämiä valtuuksia j a kumota ne vasta sitten, kun kansalliskokous on aset-timut potkldteloln. Mutta mikä estäisi hallitusta väUtiömästl tämän jälkeen antamasta uutta lakia samasta asiasta j a pitää sitä jäUeen uudel-leen vuoden vohnassa? Pflimlinki lakiesityksen mukaan kansalliskokouksen istuntoaika rajoitettaisiin viiteen kuukauteen siten, että vuoden viimeisellä neljänneksellä pidettäisiin tavanomainen kolmen kuukauden ja ensimmäiselift sekä toisella neljänneksellä kuukauden is-tuntokau^ mutta kolmanndla neljänneksellä kansalUakokous el olisi kooUa lainkaan. HuomatiMuai, että Pflimlinin. esltya pyrkii huomattovaitl inajotttamaan niin kanafflskokouksai kuin senaatinkin tt^mlvattaa Ja kedctttämftän haUituksen k&sUn erittäin laajan lainsäädäntä- ja toimivallan. Esitys on erittäin jyrkkä ja vaarallinen, eikä siinä ole Montesqieun Idassillisista parlamentaarisista ihanteista (jonka mukaan lainsäädäntövalta Ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan) paljonkaan Jäljellä. Sanalla sanoen: tämän lain puitteissa Pflimlinin hallitus pyrkii saamaan Joko i t selleen täi seuraajalleen lähes dikta-tooriset valtuudet. Ei ole puuttunut julkisuudessa iausimtoja siitä, että Pflimlin viime kädessä tähtää kom-munistian vallan eliininoimiseen, sillä kansalliskokouksen suurimpana puolueena (149 paikkaa 554:stä) se on Jatkuvasti oUut hallitusten kompastuskivenä niiden pyrkiessä mm. käymään siirtomaasotia, lisäämään veroja, tehostamaan varustelua Jne. Tässä yhteydessä voidaan kuitenkin kysyä, onko Pflimlin edes tarkoittanut lakiesitystään otettavaksi vakavasti. Jotta se menisi kansalliskokouksessa lävitse tarvitaan siihen 2/3 enemmistö tai sitten 3/5 enemmistö kansalliskokouksen Ja senaathi yhteisessä istunnossa. Toisin saiioen: kommunistit eivät tarvitse montaakaan ääntä tuekseen voidakseen äänestää lakiesityksen kumoon. Pflimlin puolestaan on Jo ennakkoon i l - mq^lttanut tekevänsä lakiesityksestä luottamuskysymyksen ja kun hänen hallituksensa siis kaatuu, niin mistä hallitus tilalle? Kansanrintama (kommunistit, sosialistit, radikaalit Ja kenties osa kansantasavaltalaisista) tulisi tällöin enää ainoana kysymykseen tai sitten — de'Gaulle. Kansanrintamaa vastaan käydään kuitenkin oikeiston taholla valtavaa k a - Quunapropagandaa Ja kieskustassa esiintyy sen seurauksena horjumista. Tämän johdattelun päätepisteessä on vaikeata välttää ajatusta että Pflimlin koko ajan toimii de Gaullen tienraivaajana, eikä ole edes aikonut ryhtyä toimenpiteisiin kenraallkapi-nan kukistamiseksi. Kaiken Järjen nimessä Pflimlinillä on nyt käsissään polkkeusvaltuudet, hän voisi erottaa Salanin Ja Massun, panna heidät sotaoikeuden eteen Ja hätätilana lähettää vaikka armeijaosaston valvomaan päätöksen toimeenpanemista. Mutta sen sijaan hän — tässä tilanteessa! — ryhtyy esittelemään perustuslakiin muutoksia, johon luulisi löytyvän aikaa senkin Jälkeen, kun vaarallinen tilanne on saatettu pois päiväjärjestyksestä. Jo lähipäivät siis osoittavat, onko Pflimllh ehdoin tahdoin pannut h a l l i tuksensa pään siihen hhrttosilmuk-kaan, jonka avulla aiotaan de Gaulle hinata valtaan — näennäisesti parlamentaarista tietä. Ranska on menossa yhä hyllyvämmälle suolle. Jota katsellessaan Washington vannaan tuskaisena hieroo otsaansa: Pflimlinin mahdollinen kukistuminen kansanrintaman tieltä merkitsisi vasemmiston voittoa, de Gaullen valtaanr> nousu totaalista sotaa arkbivaltoja vastaan Ja USA:n öljylähteiden Ja tuUkohtaverkostojon vlemlsUi paloalueen viereen. maamat^ esimerkiksi sitä, että Ranskan kiaal^imge&sa,.^^ /ky. lissäkin, on ii>iemmmatk!&. maapalat tarkasti käytetty Pieniä ovat ameisesti ranskalaisten talonpoikain maatilat suurimmalta osalta —' n i i n pieniä, .että siinä ei ole vähääkSän haaskaami. sen varaa. Tämä selittäike miksi viljelyskelpoinen maa on niin tarkoin kultivoitu. Kaupunkien ja kylien tyhjät tontitkin j a rakennet. tiijenkin tonttien käyttökuntoinen maa on kasvismaana ja kaikesta nä- Icyy, että näitä pieniä kasvismaa-palstoja hoidetaan suurella antaumuksella ja huolella. Yhtä mielenkiintoinen j a samalla kuvaava nähtävyys on se, että ainakin toinen " p u o l i tämän rata. varren alueella nähdyistii lehmistä ja hevosista oli laitumella " l i e k a - päaluun" sidottuna. Kasvullisuus tuntuu olevan Rahskaissa erittäin rehevä. Vanhemmilla laidunmailla on karja vapaana, kuten Canadas-sakin, mutta k a i k i l l a uusilla heinäpelloilla, missä ruoho ulottui jo miltei lehmien polviin asti, olivat lehmät ja hevoset sidottuina köysil. lä "liekapaaluihin". N e olivat siellä suorissa riveissä kuin sotamie het ja mikäli voi päätellä nopeasti bhimatkustaneen havaintojen perusteella, tämän menetelmän perusteella estetään kaikenlainen laidunruohon "tuhlaaminen", mut^ ta karja tuntui kuitonlcin olevan hyvässä kunnossa. Maataloustyö ei ole liioin koneistunut Ranskassa läheskään niin paljoa kuin esim. Canadassa. K o vin pieniä peltotilkkuja varten ei ilm<>isestikään kannata hankkia kalliita koneita. Niinpä ohikulkija nä. keekin, että täällä suoritetaan maan kultivointia vielä melkois'>s-sa määrässä "hartiavoimalla". Trak toreita näkyy oikein^ vähän, mutta yhden hevosen vetämiä auroja ja kaksipyöräisiä kärryjä näkee tuhka tiheään! Le Havresta Pariisiin johtava rautatie kulkee ilmeisesti Soinen joen laaksoa pitkin, koska tämäii tuosta näkyy kevätkauden mukaisesti tavallista runsasveti-sempi joki. Hyvin hoidetut pellot, kukkivat omenapuut sekä -pensaat, kuten sireenit ja monet muut, antavat "aaltoilevassa" maastossa oikein miellyttävän kuvan Ranskan luonnosta. Sodan jäljet ovat m-ilko tyyten hävinneet, mutta ranskalaiset e i vät ole ilmeisestikään unhoittaneet sodan kovia kokemuksia, koska esim. rautatien varsilla näkyy kallioihin maalattuja julisteita: "A^ merikkalaiset, menkää takaisin kot i i n " j j i . e . ' Kaupungeissa ja kylissä on pai jon vanhuuden vaivoja valittavia rakennuksia joskin uusia rakennuksia on jossalun määrin tehty ja tehdään ja kadut ovat Yleisesti äärettömän kapeita, mutta helpoi. tuksena on kuitenkin se, että aina." k i n tällä ranskalaisosalla näkee paljon enemmän eurooppalaismal-lisia pikkuautoja kuin amerikka laisia "dollarihymyjä". Se tekee liikenteen helpommaksi kapeimmil. lakin kaduilla. Rakennuksista puheenollen voidaan selvästi huomioida, että ra k^nnustyyli ja ilmeisesti -taktiikkakin ,on suuresti muuttumassa sillä hiljan valmistetut talot ovat osittain menettäneet v9nhan "rans-kalaisleiman" ja rupvenneet seuraamaan uudempia muotoja, vaikka esim. miltei kaikissa rakennuksissa on vieläkin tiilikatot — ja suurtenkin asuntotalojen katoilla on niin monta savupiippua kuin on talossa asuntoyksikköjäkin! Itse Pariisin kaupunki antaa kaikessa vanhan- j a uudenaikaisuudessaan, ilö&äi j ä 1idellyttäv!& väiktf^ tuksto matkamiehelle. Väunasti-kasvava ja tiukasti v i l j e l ^ niaasen-tu muuttuu ensin esikaiipimkiaiu-eeksi, mikä "sulaa" melko saumattomasti yärsihaisekä Ranskan pää-icaupungiksi, joka on samalla Rans kan henkisen elämän keskus ja sydän. Esim. viime keskiviikkona oli y l i 200,000 pariisilaista mielen-osotusmarssilla uhkaavaa fasismra vastaan julistaen» että Pariisin väestö ja koko Ranskan kansa tulee tekemään kaikkensa degaullistien uhkaaman tasavaltalaisen hallitusmuodon säilyttämisen hyväksi. Mutta niin tärkeä kuin Pariisi onkin polUtliselta ja kultturollisel-ta kannalta katsoen, niin sitä voi-. dfian täydellä syyllä sanoji myös kukkien kaupungiksi. E i ainakaan allekirjoittanut ole vielä n^inyt muissa suurkaupungieissa niin veb-maasti kasvavia hyvin hoidettuja ja värikkäitä puistoja mitä on jo nyt Pariisissa nähty. Ja kaiken tä män lisäksi tässä Ranskan pääkaupungin laitaosissakin on nähtävissä "maan" tarye, ja sen vaikutus sikäli, että monet tyhjät tontit ja suuremmat pihamaat on raivattu pieniksi kasvismaiksi", joita hoidetaan ilmeisesti jatkuvasti ja suurella huolella siinä mielessä, että niistä .saadaan tärkeätä talousapua leivän jatkoksi. Kaupungin eri puolille ulottunut kiertomatkanune ahtoi meille v i lauksen tämän suurkaupungin nähtävyyksistä, sen kapeakatuisesta vanhasta kaupunginosasta, joka on suuri vastakohta uud-^mman kau pungin leveimmille kaduille ja ihanille puistikoille sen korkeasta E i - felin. tornista ja kuuluisasta riemukaaresta, museoista sekä oppi- ja huvittelupaikoista/jotka päältä katsoen ovat nimensä arvoisia. Tällainen on pinnallinen pika. vaikutelma keväästä tai oikeammin täydestä kesästä nauttivasta P a r i i. sista, minkä rauhalliselta näyttävän pinnan alla liikkuu nyt kuitenkin vastakkain suuria sosiaalisia voi mia, joiden pelipanoksena on kysy^ mys siitä, voivatko kenraali de Gaullea keulakuvanaan pitävät f a. sistiset voimat tuhota demokraattisen hallitusmuodon Ranskasta, vai voivatko maan demokraattiset voimat järjestyneen työväenluokan johdolla yhdistää voimansa kyllin nopeasti pelastaakseen maansa tasavaltalaisen hallitusmuodon. Uu-n eräät senaattorit l|Mp|ustayit|^yru|^ W«sfciiii^ —r Eidustajsdiuoi^ epäämeilkkalaisuutta t u ^ y ^ ihiteaii i s uw haaltjui siiusjnies <;yrus Eaton jyfyst^maan siitä kun on, syyttänR JP^^^^ kommunistien metsästämistaktiikas-ta, kohtasi senaatissa viime viikon lopulla Vastustusta. \ Senaattorit Paul H. Douglas ja Humbert H . Humphi'ey yhdessä ke-hoittivat komiteaa peruuttamaan haasteen, jota he sanoivat epäviisaaksi ja vallan väärinkäyttämiseksi. • •••• ' , : Komitean lakimies Richard Arens on ilmoittanut, että haastetta valmistetaan, mutta sitä ei ole vielä annettu canadalaissyntyiselle Eato-nille ja häntä vaaditaan vastaamaan siitä kun hän toukokuun 4 pnä T V - ohjelmassa arvosteli FBI:ta. Douglas' j a Humphrey sanoivat, että he eivät hyväksy clevelandilai-sen teollisuusmiehen mielipiteitä, mutta e i v i i " a s e t t a h ^ f .fain pat^ riotismiaan Iqrseenalipsläutl. - Douglas säabi, ettei 1 ^ halua sähoa mitään kÖmite£^itta^^ ta xnielipiteistlj Jnuttä fiäaste " i l taan eqpiuLl^^^ hei^t ky-symyksenalaiseksi mr. Eätohin patriotismin ja aiheuttaisi vahinkoa hän^h kunnialleen". ^ Douglas -sanoi myöskin, että n i i den henldlöiden patriotismin kyseenalaiseksi asettaminen, joiden kanssa ole.i<he er mieltä, merkitsee "keskustelun vapauden myrkyttämistä".. "Minä toivon, että tätä äkkipikaista j a huonosti harkittua toimenpidettä mr. Estonia vaistaah harkit-teisiih uudelleen niin ettei haastetta annettaisi", sanoi Douglas. Humphrey nousi ylös tämän jälkeen ja sanoi olevansa eri mieltä mr. Eatonin kanssa, inutta Eatönil- 1^ ph "oikeus arvostella ketä hyvänsä hän haluaa". Neuvostoliiton hallitus on varoittanut ulkopuolisia valtoja sekaantumasta Libanonin sisäisiin asioihin, koska " s e l l a i n ^ voi Johtaa maail- .-nanrauhan vaaraan". Varoitus tuli aikana Jollohi Yhdysvallat lähetti sotalaivoja Ja Joukkoja lähelle Libanonia ja transporttilentd-konelta Länsi-Saksaan sen varalta jos niitä tarvitaan hätätllaisuudessa. B r i - tannian laivasto on myöskin manööverillä Välimeren itäosassa. , Libanonin presidentti Chamounin maansa petturuus Yhdysvaltain öljy-monopoleille saavutti huippukohdan toukokuun 8 pnä kun "Telegraphin" päätoimittaja Nasib Mathl murhattiin. Naslb Matni oli johtava kansallis-tistiedot osoittavat, että Ranskan työtätekevä kansa yrittää parhaansa fasismin vaaran torjumiseksi. Vaara on suuri j a todellinen, mut-ta toivottavasti työväenluokka ja Ranskan kansan parhaimmiston on. nistuu lyömään fasismin hyökkäyk set maahan. — Känsäkoura. mielinen libanonllahien sanomalehtimies. Kaksi kertaa aikaisemmhi brittiläisten ja amerikkalaisten tukemat fasistit hyökkäsivät häntä, vas- Uian. Hän on tarmokkaasti vastustanut lihanonllaisten taantumuksellisten yrityksiä toimia presidentti Eisen-howerin periaatteiden puolesta Ja t u - xenut kansallista Itsenäisyyttä. Hän osoitti, että Eisenhowerin periaatteen tarkoituksena oli sekaantua Libanonin taloudellisiin asioihin. Heti senjälkeen kun Matni murhattiin painajat Ja kirjapainotyöläiset julistivat yleislakon. .^Presidentti Chamounin aseistetut Joukot hyökkäsivät rauhallisia mielenosoittajia vastaan. Yleislakko levisi nopeasti maassa Ja hallitus käytti aseistettitja Joukkoja työläisiä Ja patriootteja vastaan. Libanonin kansa vapautui Ranskan alaisuudesta v. 1947. Kaikkein törkein hyökkäys järjestettiin libanonilaisia kansallisia joukkoja vastaan äskettäin öljykaupunki Tripolissaf. Toukokuun 19 päivänä sotilaat hyökkäsivät tykkitulen turvassa kansaa vastaan, aiheuttaen 80 ihmisen kuoleman. . J A TÄTÄ Y h d y s v a l t a i n kansantalous j a h u u t a a apua. pakenee i n f l a a t i o n nuolta OSTAJIA V A R O T T A V A ' Sekatavarakauppias antoi kauppa, matkustajan odottaa kärsimättömänä. Kauppa-a^lainen pudotti koukulla kannun korkealta hylfyltä ja kannu iski kauppamatkustajan päähän. Kauppias suuttui tästä ja muistutt i kauppa-apulaista: "Ole varovainen, miss Littie. Kysymyksessä olisi voinut oUa ostaja." HYVAKAYTÖKSINEN HEVONEN Cowboy: "Huomasitko kuinka hyvin tämä hevonen käyttäytyi?" Kaupunkilaispoika: "Kyllä. Milloin hyvänsä tqlimme aidalle, se pukkasi mhiut y l i aidan ensiksi." SUUNNITELTy Naapuri: "Mitä aiot tehdä kun tulet niin suureksi kuin isäsi?" Jimmy: "Rupean paastoamaan." PÄIVÄN PAKINA Sauna- ja junamatkan samanlaisuus Suomalainen sauna j a canadalainen juna ovat, kuten tiedetään, s i i - nä suhteessa samanlaisia, että ne molemmat avaavat "kielet" ja i h misten mielet yleensä. Missä on sen helpompi tutustua ventovieraaseen kuin yleisessä suomalaisessa saunassa? Siellä käy puhe leppoisaan ja ystävälliseen tapaan aivan ventovieraittepkin kesken. Kuten sanottu, canadalainen juna on hyvin paljon samanlainen paikka. Pitkistä matkoista kaiketi johtuu, että junissa on helppo tutustua toisiinsa. Viikko viime torstaista yöllä o li allekirjoittaneeni^ jälleen tilaisuus todeta tämä yhtäläisyys rautatien kohdalta. Olimme matkalla Torontosta Montrealiin. Juna lähti kello 12.30 yöllä ja saapui Montrealiin varhain torstaiaamuna. Ja kun sinä päivä- 'nä lähti Montrealin satamasta ainakin kahden linjan matkustajalaivat Eurooppaa kohti, niin kyseinen CNR:n juna oli täynnä "kuin^ pistetty". Jokainen yritti tietenkin kuluttaa \ aikaansa mahdollisimman mukavasti. "Optimistisiminat" heistä "vuokrasivat" tyynyn nukkumista varten. Toiset pitivät yllä keskustelua ja järjestivät muuta ajankulua. Johonkin aikaan aamuyöstä rupesi lähistöllä ollut seurue järjestämään "Bridge" peliä, mutta kuten niin usein tapahtuu, neljättä peluria ei tuntunut löytyvän inistään. Kutsuttuna l i i t y i n lopulta joukkoon valittaen rehellisesti, että en ole koskaan ollut hyvä "Bridgen" pel u r i ja sitäpaitsi, nyt> on kulunut jo vuosia siitä jolloin olen viimeksi saanut nauttia tästä huvista. Täten koostuneessa korttipeli-seurueessa oli homman innostuneena alkuunpanijana eräs keski-ikäi-nen rouva, jonka noin 10-vuotias tyttö nukkui sikeätä unta, eräs l i i kemies, keski-ikäinen neekeri, joka ei paljoakaan kertonut itsestään, sekä allekirjoittanuL ' Pelin lomassa keskusteltiin Jonnin joutavista, kuten on tapana tällaisissa tilanteissa. Sitten kun lähestyttiin Brockvillea. joku joukosta muisti siellä hiljan tapahtuneen suurmurtovarkauden, j a niin kääntyi keskustelu niille tiimoille. JSiinä yhteydessä sanoi lopulta "hiljaisen tyyppinen neekerij^tiyämme, että hän ei perusta kovinkaan paljoa nifa» kauan kuin varastavat rikkailta j a jättävät köyhien omaisuudet koskematta. Minä puolestani esitin ajatuksen, että kenenkään ei pitäisi koskaan joutua siihen tilanteeseen, että hänen täytyy joko enemmän tai vä-henunän vastenmielisesti alistua varkaaksi. Iloinen emäntämme dli puolestaan taipuvainen liittymään neeke-riystäväämme.. Mutta "liikemiehenä" esiintynyt kumppanimme — jonka leveitä puheita allekirjoittanut vähän epäilee, jos hän ei ollut sellainen l^itupiik-k i , ettei malttanut ostaa itselleen makuuvaunutikettiä — oli kovin kiihtynyt tapahtumasta j a selittii että asiallisesti rikkaat ovat vain kansan puolesta toimivia hyväntekijöitä joiden varoihin koskeminen on r i kos ja syntikin. Siinä oIi~minuIle matkamiehelle tavallan eräänlaista luokkavalistu^ ta siitä m i t e i i e r i ihmiset asioita arvostavat. , * * * Jaa, eftä miksi olin siihen aikaan yöstä menossa Montrealia kohti? Ajankohtainen kysymys. Oltuani y l i 20 vuotta lehtemme toimituksessa neljän seinän sisällä Vapauden väki esitti, että "kun sinä joudut niistä maailman asioista aina kirjoittelemaan, niin eikö nyt olisi jo korkea aika lähteä itse tutkimaan miltä ' se "suuri maailma näyttää paikan päältä katseltuna". Näin lähti tämä Suomen eräässä pikkukaupungissa syntynyt ja kasvanut, muiden pikkuihmisten kanssa puoli vuosisataa elänyt miekkonen vähän "suurta maailmaa" katselemaan. Se onkin tervetullut mahdollisuus, sillä vähillä eväillä maailmaan lähteneen miehen pää on tullut näiden vuosien aikana niin tyhjäksi, ettei sieltä löydy enää yhtään "soittamatonta levyä". Näin otin siis kiitollisuudella tilaisuudesta kiinni molemmin käsin, pakkasin pienen matkalaukun ja läksin uusia vaikutteita ja uusia tietoja hakemaan matkan varrelta. Tarkoitus on vierailla 30-vuotisen poissaolon jälkeen synnyinmaassani Suomessa, mutta sitä ennen pistäydyn pikipäin Pariisissa ja eräissä muissakin Euroopan kaupungeissa. Tarkoitukseni on katsella kaikkia asioita, hyvää ja huonoa, myönteistä ja kielteistä, niin objektiivisesti kuin se on inhimillisesti qiahdolUs-ta. E n siis hae matkalta "varjopuol i a " enka "auringonpaistetta" vaan sitä yleistä "säätä", missä kulloink i n satun olemaan. Joka paikasta löytyy tästä keskeneräisestä maail-masta "varjopuolia". Mutta yksinään niihinnöllistäminen ei anna kokonaiskuvaa olosuhteista! Kaikkialta löytyy "aurinkoisiakin" seikkoja, mutta niiden yksinomainen ihaileminen ei liioin anna oikeata kokonaiskuvaa./ Tarkoitukseni onkin siis tutkia avomielisesti niin paljon kuin mahdollista, yksityiskohtia, tehdä vertailuja, mikäli siihen pystyn ja kertoa asioista juuri sellaisina miksi ne omin silmin j a omine havainto-kykjrineni näen. Ja jos inatkan varrella on tilaisuutta kirjoittaa, niin yritän silloin tällöin lähettää muutaman rivin yhteiseksi tervehdykseksi niille ystävällisille lukijoille, jotka ovat n ^ - (ä juttuja tavanneet seur.i(a. Kuulemiin — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 3, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-06-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580603 |
Description
Title | 1958-06-03-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 3 p. — Tuesday, June 3, 1958
V A P A U S
Ötgait, H .tnm^fii Canadianai,.
wmieä 1^.8, 1917. ; AvXbomi
M Moontf - d f ^ in«n by the Post
Offlce .^Dep^rtment, 'Ottawa. Pub-
Ibhed'Öi|ti6i weelcly: Tqeätbys,
Ibtdrtda^i « M S * t u r ^ by Vapaus
pafaUshlSir Obmpany Ltd^ at 100-102
Elm fit. W^ Sudbury, Ont., Canada.
Telephönes: Bua. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4285. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. lAailing
fflddress: Box GSf.^Sudfift^. ^ t a r l o . Adirfertising; iratee upon iitppUcathm.
ifttuammn {(«e of «hliiKe:
•nLAUSHCNNAT:
CariadaÄsa: I yfc TJ» « kk. 9.16
'•f - 9VL 235
T h d y s ^ o l s s a : 1 Vk. 8.00 6 kk. 4JO'
Suomessa: 1 vk. 850 6 kk. 4.75
^ Suurjtdilajuna
Eri pupulta laajaa maatamnfe on viime viikkojen kuluessa
kUiä^ paljon m a t ^ ^ Port Arthuriin, missä
ki^Uyah kesän dök^^ 2/j a ' S^pnä pidetään Suomalais-
Caiiaä^aisöi Urheiluliiton jai Canadan Suomalaisen
JärfeslÖn yiiteisWt tiitto-, laulu- jä soittojuhlat. J a selvähän;
$^oi^ tahansa, niin suuri
jpuldc4 Canadan suomalaisista ja vieläpä hyvin edustava
j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-06-03-02