Vapaus, June 7, 1958

              Sivö2 Lauantaina, kesäk. ,7 p. — Säturday, June 7, 1958
VAPAUS
ounmann i ^ i ^ ^ Labor
Otf«^,«t FiaxiMi Canadlatts. < SBr
M «eoSisd ddss ibatt fiy the Post
Offloe Ilepa^^ Pub-
Ifthed thrice ireekly: Tuesdays.
nnindays aixl Saturdasn by Vapau^
PidfflthlDg Compiäny Ltd., Jat :löO-l(0
Eb^jpjt. W.. Sudbury; <%at^ Canada.
Telephonies: Bus. Office OS. 4>4264:
J^torial Office OS. 4-4265. Manager
E. SiiksL Bditor W. Eklund, lltamg
address: Box 69^ Sudbuiy. Ontario.
Advertistaiff ratea upon »artlcatton.
T I L & U S H I N N A T :
Canadassa: * 1 ?k. 7Ä> 6 ltk. 3.75
•; i C'---: • V-S. kk. 255;
"TlidyfiyiftUoissa: 1 vk. KM 6 kk. 430
Suomf>.sRa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
jilskeisen Suomen tosavallM vierailusta
i^^aln>^'to]iit(»tal^|ä sen^>^ helsinkiläinen
•Kansan TJi^tisei^ehtiotsi^^
'!Su<Mnen aloitteesta päädytti^^ tasavallan presiden-
Un^^erailun a i k ^ periaatesopimuksiiti, jotka antaivat meille mah-doIli^)
iuden keUttää teoU^^^ ja turvata työtä kymmenille
tuhansille työläisille^ ' \
' J o vakiintuneiksi muodostuneita viisivuotiskaui^)asopimuksia
päätettiin jatkiaa uudella viisivuotisso^imuksella, joka tulisi voimaan
vuonna 1961. 'IMeillä on tähän mennessä vain hyviä kokemuksia
nais^ sopimuksista, joiden merkitys yhä korostuu tällä hetkellä, jol­loin
ineiltinune länteen on joutunut valituksiin ja pulapilvet leijuvat
u h ^ v i n a lämxer taivaalla. Yleisesti on myönnetty pitkäailuiisten
sop jnusten edtdiisuus, koska ne antavat varmuuden tuotteiden mene­kistä
ja suovat mahdollisuuden suunnitella konehankinnat ja tuotan­non
järjestelyn kauaksi eteenpäin. lE^en kaikkea antavat tällai-set's(^
nmuksetty(^äisine varmuuden työstä ja toimeentulosta.
r Toisaalta on syytä korostaa, että ulkomaahkaupastamme v ^
viep piirien, ^nn^kaikkea hallituksen velvolLsuutena on huolehtia
s i i ^ , että kauppasopimukset myös täytetään eikä päästetä tilannetta
sellaiseksi k u i v ^ ^ ^öime kuukausina on ollut Kun mädän tuotteil­lamme
on jatkuvasti nu^nekkiä niin (Neuvostoliitossa kuin muissakin
sonalistisentalou^iirin maissa, on meidän myös ostettava sieltä, jot-taukaiippamme
y d normaalisti jatkua ja lisääntyä. Tässäkin suh-te^^
antavat iMoskövassa käydyt keskustelut myönteisiä viitteitä.
•Mutta täin^fcään asla ei suju itsestään. Ennenkaikkea työläisten on
seuiattava viranomaistemm^ toimenpiteitä ja riittävän ajoissa tartut­tava
fiebityksen kulkuun.
- 'Neuvostoliitto on myös valmis Suomen esityksestä myöntämään
maallemme 400^500 miljoonaan ruplaan — noin 32—40 miljardia
markkaa — nousevan tavaraluoton, jota käytettäisiin talouselämäm­me
kehittämiseen.. iLainaa pyydettiin nimenomaan Otanmäen teräs-jar
rautatehtaan rakentamiseen, mutta lainasumma on siksi suuri, että
sita voidaan käyttää muidenkin alojen kehittämiseen, sillä esimerkiksi
Otanmäen tebda^tyksen ulkomaisiin hankintoihin on tähän mdn-n^
ssä laskettu tarvittavan noin 8 miljardia markkaa. Kun nsrt on
mahdollista saada Neuvostoliitosta koneet ja suuiinitelmat tehdasta
(varten, tulisi hallituksenkin' vihdoinkin lopettaa jarrutuksensa ja
vahvistuttaa eduskuiman hyväksymä Otanmäen töidai alkpunsaatta-si
tarkoitettu 600 miljoonan määräraha, jotta ensimmäiset työt
Itäisiin pikaisesti pyntiln. tSdvää on, että Neuvoistoliitosta saata-tavarfduottpa
tulee käyttäa siten, että sUläpyrifään hankkimaan
^ etupäässä sdiaiaa tuotteita, i|otka J b ^
hMkkitnaan ulkomailta. IHa^tiiksen velvollisuutena on ottaa tämä
l^qi3afow& y ] ^ t^esMän. ^
;r|ten ynseas^, p i t ^ fi^ suorastaan 'farvdut-tävana^'.
» l^hän asti pyat sajiat lehdet puhuneet päaomapulasta ja
I d o j en tarpeesta, pohtineetmahdoilisuuksia saada lainaa l i a s t a tai
liknsi-Saksasta ja todistelleet, että Suomi voi \^ratta lisätä ulkomai-s
^ lainojai koska luideii osuus kansantuotteesta on tätä nykyä pal-jaa
pienen^)! kuin muissa maissa. £un laina ei nyt kelpaa, d kysy-idys
voi olla niuUsta kuin ^siitä, etteivät nämä lehdet halua kehittää
luuunme teollisuutta tai sitten ^iitä d nuellytä tarkoitus, johon lainaa
on pyydetty. Viimekstmainittuun viittaavat eräät lausunnot, joiden
tnukaan rautatebckshanke olisi "kyseenalainen" ja joissa todistellaan
e^denmuid^ alojen investomtien eiisisijaisuutta.
Saumaan kanavaa koskevassa asiassa luulisi nyt päästyn ratkai-saun^
jbka tyydyttäisi kanavan avaamisen ahkerimpiakin vastustajia.
•Edellytti»hän (Moskovassa tehty periaatesopimus sitä, että kumpikin
kunnostaa kanaVan^ omalta osaltaan, mikä puolestaan vähentänee
iSbonen os^ta kustannukset hyvin pieniksi, koska asiaa tutkineiden
iSmiteoiden mietintöjen mukaan kagavan eteläpää on huonommassa
Qumnossa. Aikoinaan selitettiin myös, että vaikka kanava saatalsiin-
Idn kuntoon kohtuukustannuksin, olisi saatava varasto- ja satama-tSaa
Uuraasta. Kutt tämäkin asia järjestyy ja vapaa kauttakulku-'
cflceus saadaan 50 vuodeksi, dvät pioiemmät vaikeudet, kuten sopi­vien
alu&ten lisääminen ja satamatilojen lisääminen Suomenlahden
itposien satamissa, kelpaa veri^eeksi. Vesikuljetusten taloudelli­suus
muihin kuljetusmuotoihin verrattuna on tunnettu seikka eikä
n^öskään talven pituus tai.kesän lyhyys poikkea näillä leveysasteilla
>4eensä vallitsevasta asiantilasta. Joka vielä vastustaa jatkoneuvotte-loihin
ryhtymistä ja kanasvan avaamista, ei muuta osoita kuin pahaa
tahtoa ja typeryyttä.. iMeillä on tulevaisuudessakin mahdollisuuksia
l y t t ä ä molemmille puolille edullista yhteistyötä Neuvostoliiton
l^mssa ja tehdä omalta puoleltamme esityksiä, mutta se edellyttää
~ ngyos asianmukaista myönteistä suhtautumista tämän yhteistyön ke-
Uttamiseen.
SYNTYMÄ-
PÄiVi;^
/ Arvid Sodereiia Sault Ste, Ma-riestä
täytti? ensi'k^kiviikkonat
k. i l pnä 72 vuotta.
Mrs. Anna Savola^ Vancouver, B,
C, ^ t t i toukokuun 23 päivänä 81
vuotta. r
Mrs. Jenny Jonson, Vancouver, B.
C. tSytU toukokuun 28 päivänä 81
vuotta. \ - '^-i-j/>
[ Yhdymme sukulaisten Ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
MBta muiiI sanovat
"ISOT i E L L O T"
Keskustdu Suomen. tasav£dlan
presidentin Neuvostoliiton-vierai­lun
yhteydessä, b^äksytyn .tiedon-annon
sisällöstä jatkuu lehdistössä.
jBfaakansa tukistelee Helsingin
Sanl>mia ja Uutta Suomea, jotka
ovat vuodatelleet sappeaaii suoma­laisten
lehtien kirjoittelua koske­vasta
tasavallan presidentin yas-
.tauspuheesta^ Todettuaan USn en­sin
puhuneien "pahojen kellojen
kilkuttdusta" presidentin puhetta
tarkoittaen Maakansa jatkaa mm:
"Jälkeenpäin se (US — KUn
huomautus) on hurskaasti lausimut
"tyytyväisyytensä" siitä, että presi­dentti
on virallisissa puheissaan
vierailun loppuosan aikana 'edusta,
nut koko kansaa'." lausuu Maakan-sa
ja jatkaa:
"Mutta eipä Lönnrotinkadulla
tiedetty mitä Ludviginkadulla oli
tekeillä. Maan suurin sanomalehti
kommentoi valtiovierailun tuloksia
ja Moskovan kommunikeaa tavalla,
jota 6n mahdotonta tulkita allia­kaan
täysin vilpittömäksi haluksi
ylläpitää noita suhteita. Ensiksi
Helsingin Sanomat Ivailee venä.
Iäisten osoittaman vieraanvaraisuu­den
muotoja, sitten ilmoittaa ou­doksuvaa
NLn siumnitelmia rau­han
lujittamiseksi Pohjois Euroo­passa!
— Neuvottelujen ta­loudelliset
saavutuliäet lehti notee­raa
negatiivisesti. — Sitä vali­tettavampaa
että moisia ääniä mou-kuu
sm^ikokoinen kdlo, jonka ää­ni
kantaa vastaavasti kauemmaksi."
^^Kommunismista^^ tuomioina
aivan kuin 1^)-liiytillaldii
Hitlerin a&aJsaiHt^^^
joutuvat taas van^loihin tuoNnuitaviksI
Bc;riiini. -f Kommunistien ja mui­den-
edistyksellisten henkilöiden v!H-no
Länsi-Saksassa on taas saanut
uujta vauhtia. Tuomioita julistetaan
jokseenkin joka päivä ja alituisesti
ön käynnissä usdta oikeudenkäyn­tejä
yhtäaikaa. Adenauerin' halli­tuksen
tarkoituksena on ilmeisesti
mennä lähiaikoina vfelä pitemmälle.
Kristillisdemokraattien Nordhein-
Wastfalenissa ilmestyvä sanomaleh­ti
"Rheinische Post", jonka toimi­tusneuvostoon
kuuluu inm. Karl Ar­nold
— Adenauerin sijainen kris­tillisdemokraattien
puoluetoimikun­nassa
— vaati nimittäin torstaina,
että ammattiyhdistysjohtajat ja tie­demiehet,
jotka kehoittavat vasta­rintaan
atomivarustelun- estämisek-si,
on__vedettävä oikeuteen. Lehti
vaatii sovellettavaksi lakipykälää,
joka säätää vähintäin 5 vuoden ku-ritushuoneran^
aistuksen "parlamen­tin
painostamisesta".
Syytettynä kielletyn Saksan kom­munistisen
puol\ieen toiminnan jat­kamisesta
tuomittiin Hannoverista
kotoisin oleva 56-vuotias työmies
Berthold Kronmyller Blyneburgin
maaoikeudessa .torstaina kahdeksi
vuodeksi vankeuteen. Tuomion pe­rusteluissa
^sanottiin syytetyn har­joittaneen
"salajuonittelua perus­tuslaille
vihamielisen maanalaisen
järjestön hyväksi".
Virallinen syyttäjä katsoi "ras­kauttavaksi
asianhaaraksi" sen. että
natsit olivat tuominneet Kronmylle-rin
vuonna 1933 kahdeksi vuodeksi
ja vuonna 1940 viideksi vuodeksi
kuritushuoneeseen "maanpetokses­ta".
"Raskauttavaksi seikaksi on
katsottava, että :^yytettyä on aikai­semmin
rangaistu ankarasti saman­laisesta
toiminnasta Saksan kom­munistisen
puolueen hyväksi. Se ei
ole auttanut. Vaadin hänelle siksi
kahden vuoden ja kuuden kuukau­den
vankeusrangaistusta", lausui
yleinen syyttäjä.
Nymbergin maaoikeus on puo­lestaan
käsitellyt syytettä 23 entistä
kommunistisen puolueen jäsentä
vastaanrHeitä syytfetään "perustus­lain
vastaisesta toiminnasta", koska
he olivat lokakuun -vallankumouk­sen
vuosipäivänä levittäneet Venä­jän
^ankumousta selostavaa len­tolehtistä
; nimeltä "Sosialismin
voittokulku". Syytetyt ovat vaati­neet
syytteen hylkäämistä, sillä ai­noa
mihin he katsovat syyllistyneen­sä,
on ollut toiminta rauhan säilyt­tämisen
puolesta ja Länsi-Saksan
atomivarustelua vastaan. Eräs puo­lustusasianajajista
totesi syytteen
osoittautuneen aivan pitämättömäk­si.
"Yleisen syyttäjän oli käytettävä
melkoisessa mitassa mielikuvitus­taan
voidakseen ylipäätään pitää
syytteen koossa", lausui hän.
Karlsruhen liitto-oikeudessa ai­kaa
tämän kuun 28. päivänä oikeu­denkäynti
Saksan kommunistisen
puolueen entistä' liittopäiväedusta-jaa
Walter Fischiä vastaan. Häntä
syytetään valtio- ja maanpetoksesta.
Hyvin keinotekoinen syyte perus­tuu
Fischin toimintasm ennen kom^
munistisen puolueen kieltämistä.
Fisch vangittiin laajan edistyksellis­ten
henkilöiden ajojahdin yhteydes­sä,
jonka poliisi pani toimeen vii­me
helmikuussa Ruhrin alueella.
STAttLnnnUi VHKAI^^
Fasistinen Stahlhelm asevelijär-jestö
(Teräsl^ärä) on jälleen kut­sunut
"^Länsi-^Berliinissä ensi kuun
6. päiväksi koolle kalkkien paikal-lisryhmiensä'
yhteisen ^kouksen,
vaikka aikaisemmat kokousyrityk-set
ovat^ työläisten asiaan puut­tumisen
vuoksi menneet myttyyn.
Uudessa kokouksessa on tarkoitus
antaa jäsenille vihjeitä vaalitaiste­lua
v£uten, Länsi-Berliiiiin kaupun­ginvaltuuston
vaalit ovat nimittäin
tämän vuoden lopulla. Tarkoitus on
selvittää miten "teräskypäräläis-ten"
on esiiimyttävä työläisiä vas­taan
ja "kansallisten puolueiden
puolesta". Uutta kokousta oh val­misteltu
jo paikallisryhmien ko­kouksissa
täysin hatsilaiseen hen­keen:
Hyökkäyksen pääkohteena ovat
paikalliskokouksissa olleet sos.dem.
puolue, kommunistit ja juutalai­set
Kokouksissa on esitetty mm.
seuraavia iskulausdta: "Länsi-Ber­liinin
vaaleissa on sos.dem. puolue
lyötävä ja siihen pystyy vain kaik-kien
sotilasjärjestöjen ^ keskitetty
voima", "Juutalaiskysymys on ny­kyisin
jälleen pulmakysymys No. 1
koska he (juutalaiset) toimivat yh-
-dessä sos.dem- puolueen ja ammat;
tijärjestöjen kanssa, asettuvat pei
rustuslakia vastaan ja äkovat ryh­tyä
illegaalisiin toimenpiteisiin, he
kuuluvat kaikki lukkojen ja salpo­jen
taakse". "Kommunistien saas­tuttamat
ammattijärjestöt ja erikoi­sesti
Kunnantyöntekijäin Liitto on
lakkautettava". "Kaikki, jotka vas­tustavat
atomivarustelua. ovat Sak­san
vihollisia ja heidän kanssaan on
meneteltävä kuten vihollisten kans­sa",
"Sos.dem. puolue on kiellettävä
M i ^ sai käteensä
vaimonsa surmalcsi
aiotun luodin
Indianajptolis. — Poliisit kutsut­tiin
lUkettäin täällä oleyaJui Met-höjäli$
tien sairaalaan km 2i2r^oiias
lie^>White saapui sirme kädess^
amj^iiaahaava. '''^
•; jPÖliisit tiedustelivat init|( on ta
pahtunut '
' E i paljon mitään'!, v ^ ^ hän.
"Puhdistin pistooliani ampuäksehi
vaimoni, mutta setvabingossa lauke­si."
. *
Hänet pantiin syytte-^seen sopi­mattomasta
käyttäytymisestä.
Shostsikovich Italian
musiil{9qakateniian
jäseneksi
Rooma. ~ — Neuvostoliittolainen
säveltäjä Pimitrii l^hostakovich äs-kettäin
nimitettiin kuuluisan Santa
Ccdlian muslikkiakatemian jäse
neksi. Akatemian presidentti A-lexandro
Bustini luovutti hänelle
nimityskirjan ja roomalainen kvar.
tetti soitti Shostakovicbm sävellyk­siä.
Roomassa vierailunsa jälkeen
sävdtäjä matkusti Pariisiin ollak­seen
läsnä hänen viimeksi valmistu,
noen sinfoniansa harjoituksissa.
SITÄi
JK
ITÄTÄ
KivihiÖSi ajava tr^loii^aauri oU
peruuttaiJvit trokis^; inaÄu
josta s y ] ^ . ta^p^lnon^^n^
neen trokiu,'etuwMf; pystyyn.
Tapahtiun%:i«ij^^ työnanta.
jä ipiilkälUsesti J ^ r i :
"Mitä aiot nyt tehdä?",
Trokinjguri tuli pois kopista ja
vastasi rauhallisena:
"Weil. ^Rasvaan sen sima, se ei
ole koskaan ollut paremmassa a-sennossa."
.„ ,
Adelaide, Australia. — , Neuvos­toliiton
Sputnik IIl:n raketti on
laskeutunut lähemmäksi maapalloa
ja on niinollen kiertänyt Hiaata ho
peamuin ikiin itse sat<;lliitti. Se
on nyt miltei kierrosta edellä sa­telliitista.
Varsovan liitto tarjoaa NATOlle
N-liitto lähettää
kuuraketteja jo
lähitulevaisuudessa
BadapesL — Neuvostoliitto lä­hettää
4nnen pitkää raketteja- sekä
kuuhun että Maisiin, sanoi Neuvos­toliiton''
ävaruästutkimuskomission
pilheenjohtaja lieonid' Sedov ktöki-
!^ikkdatäna Budapestissä pitämäs-säär
TssItdmässSr^^^
^Muutamien vuosien kuluttua
Neuvostoliitto t voi lähettää lähinnä
maata sijaitseville) planetoiUe ihmi­siä.!
hän lisäsi, mutta qsyönsi, että
kuiin ^utt^m^ep J tiuttaiki'J V^ii-keuksia;"
5illä iiede eifmet^ >t^une
tapaa eliminoida tässä'taivaankap­paleessa
vallitsevaa ; hirvittävää
kuumuutta". • ' ' ^ * ^
Italiui vaalien päätytty Palmiro
Tcyjpiaiti esitti niistä arvion,' jossa
vMlien tulos luonnehditaan ennen
miinta kommunistisen pudueea ja
. 8M|: rinnalla vasemmistorihtaman
toisen vahvan tekijän, sosialistisen
pMlueen voitoksi. Tosin kommu-ruiiut
saivat edustajainhuoneeseen
kolme edustajaa vähemmän kuin
«ifaisftmmbi (nyt 140 entisten 143
astmesta), mutta^ senaattiin kom
Qumisttt saivat nyt 60 > edustajaa
«altisten 50 aseme^ Edustajapaik­kojen
jakautnmmen d, vaalilain
omitoisuuksien vuoksi anna kom
mitiiistien «tenemisesti niin selviä
1ni#at kota iinimiirien vertailu.
, jjf«»^Hft vaaleissa kommunistit
ia|iM nyt a.«0i818 d l nobi 000.-
i(M^-ttott aiemmin kuin vuoden liit '^(aaleissa. Heidin osuutensa
tai» iiatmttristi nousi 20.1 pro.
«ntMa 21,8 proiMnttiin. EdusUja-kMpria
vadtissai kommunistit sai-vMl.
lQFt «^msi;! iinti, niiki on
m9%Mn kknimiiristi (ennen
i l a t i . njB% kdkisU i i -
r-ill^9i)i.' KonnnnistiiMm puolue py^
afgi eddleenkfn oniodtion voimak-la|
f|«nM voolneeaa.
I ^ l l i i t l i rn pudueen voitto on
vieläkin suurempi. Senaatin vaa­leissa
se sai 3,683,845 ääntä entisten
2,893,148 asemesta ja sen suhddu^
ku koko äänimäärästä nousi 11^9
prosentista 14,1 prosenttiin. Edus-tajakamarin
vadeissa sosialistisen
puolueen osuus kaikista äänistä
nousi 12,8 proseiitista 14,2 prosent­tiin.
Yhdessä kommunistit ja SO
ddistit^ saivat lähes 36 % senaatin
ja lähes 37 % edustajakamariii vaa­leissa
annetuista iinistS.
Kommunistien ja sosidistien
eteenpiinmeno tapahtui porvaris­ton
kustannuksella. " Mutta myös
porvarillisen leirin sisällä ön huo.
mättävissä siirtymistä oikedta va-semmalle.
Maan suurin vbimaryh-mittymi,
kristillisdemokraattien
prinolue kohotti senaatin vaaleissa^
Sinimäirinsi 9,667.108 äänestä
10,757.656 iineen (39,8 prosentista
.41,2 prosenttiui).. Edustajakama-rin
vadeissa kristilliset demokraa­tit
saivat jopa 12,908.674 ääntä en­tisten
10,860.073 iinen asemesta.
Kristillistdi demokraattien Uitto-laisena
esiintynyt sodalidemokraat.
tinen puolue kohotti äinimSärinsi
senaatin vadeissa 43 prosentista
4,4 prosenttiin ja edustajakamarin
vaaleissa 45 prosentista 4.6 pro­senttiin.
Pikku vdttoja sdvat myös
muut keskustapuolueet, jotka kdk-ki
samoin kuin kristilliset demok
raatitkin hyötyivät oikeistopuolu­eiden
kansallismonarkistien ja uus­fasistien
romahdusmaisesta tappi­osta..
.Mitään suuria muutoksia Itdiata
parlamentin voimasuhteissa ei siis
tapahtunu^. Pienten oikeistopuolu­eiden
häviö ei vaikuta yleistilantee­seen,
sillä tosiasiallisesti Italian de­mokratian
vaarana dvät ole olleet
eivätkä ole nämä pienet oikeisto­puolueet,
vaan keskustaporvaristo-na
esiintyvä yhden puolueen dikta­tuuriin
pyrkivä kristilUs-demok-raattinen
{Tuolue. Sen johtajat us­koivat
ennen vadeja saavuttavansa
parlamenttiin ehdottoman enemmis­tön,
mutta tämä usko petti. Kristil­liset
demokraatit voimistuivat hiu­kan
oikeiston kustannuksella mutta
merkittävää vaddssa oli vasem­miston,
kommunistien ja s.osialis-tien
voitto.
Togliatti korosti arviossaan eri­koisesti
kommunistien voittoa, jo­ta
ehkäisemään taantumus oli mo­bilisoinut
kaikki voimansa. Jo
kahden vuoden ajan Italiassa on oi
lut käynnissä vimmatiu ajojahti
kommunistista puoluetta vastaan.
Tämän hyökkäyksen johtajat, kris-tillis-
demokraattinea puolue UiUo-laisineen
ja näiden avustajat, muu.'
tamat kommunistisesta publueesta
eronneet luopiot, eimUsilyat kom­munisteille
suurta tappiota. Kaik­ki
muut paitd soddistinen puolue
osallistuivat kommunisminvastai­seen
rintamaan. Paavi ja piispat
julistivat kirkonkiroukseen kaikki
ne, jotka äänestävät kommunisteja.
Raitiossa saivat edintyä kaikki
muut pdtsi kommunistit Näissä
oloissa kommunistien voitto on
epäilemättä Italian vaalien merkit­tävin
piirre.
Vasemmistorintamän vadivoitio
Itdiassa antaa toiveita siitä, että
oikeistovoimat eivät sidlä ainakaan
lähiaikoina uskalla ryhtyä saman­laistin
vallankaappausyrityksiin
kap Ranskassa. Toisadt» kuiten-kih
. kapinakenraalien menestys
Ranskassa voi rohkdsta Italian vä-kivdtamiehil
uhkayrityksibi. joten
Tof^attiarvid tilanteen varmasti
oikebu kehdttaessaan Italian va-semmistorintamaa
vaalivoitosta
huolimatta SSrimmiiseen valppau­teen.
Moskova. — Moskovassa touko­kuun
24 päivänä kokoontunut Var­sovan
sopimukseen kuuluvien md-den
poliittinen neuvoa-antava komi­tea
on ilmoittdiut, että Varsovan
sopimusmaat . ehdottavat Pohjois-
Atlantin liiton maille hyökkäämät-tömyyssopimuksen
solmiamista Var-,
sövan liiton ja Atlantin liiton jä?j
senvaltioiden kesken.
HyökkäämättÖmyyssopimus ehdo­tetaan
solmittavaksi 25 vuodeksi.
Seh varsinainen sisältö ilmenee seu­raavista
kohdista:
§ 1. Todeten kansainvälisen oi­keuden
ja mm. Yhdistyneet Kansa-kUnnat-
järjestön sääntöjen kieltä-^
ja osoittaneet hyvää tahtoa ja pyr­kimystä
yhteistoimintaan muiden
valtioiden kanssa kansojen välisen
rauhan lujittamisen merkeissä.
Kaikki Varsovan sdpimusliiton jä­senmaat
ovat useita kertoja suorit­taneet
sotajoukkojensa supistami­sia,
Jotka yhteensä merkitsevät
miesvahvuuden vähenemistä vuo­desta
1955 lukien 2.477.000 miehel­lä.
Vastaavasti supistettiin myös
aseistusta,.sotateknillisiä varusteita
sekä näiden valtioiden sotilasmeno­ja.
Neuvotielujen osanottajat ovat
ylpeitä siitä, että kolmesta ydinasei­ta
omistavasta valtiosta juuri Var­sovan
sojpiniusliittoon kuuluva vai­van
väkivallan käytön kansainväli-1 'tio Neuvostoliitto on suorittanut
sissä suhteissa sitoutuvat osanotta­javaltion
ja yhden tai useamman'
Pohjois-Atlantin liiton jäsenvdtion
välille mahdollisesti syntyvät kiis­takysymykset
selvitetään yksin­omaan
rauhanomaisin keinoin tinki­mättä
noudattaen valtioiden sisäi­siin
asioihin sekaantumattomuu­den
periaatetta, yhteisymmän7k-sen
hengessä neuvottelemalla asian­omaisten
osapuolten kesken ja käyt­tämällä
muita YKn peruskirjan
edellyttämiä kansainvälisten kiista­kysymysten
rauhanomaista ratkaisu­keinoja.
S 3. Mikäli pääsee muodostumaan
tilanteita, jotka voisivat vasu-antaa
rauhan t d turvallisuuden säilymi­sen
Euroopassa, tulevat tämän
hyökkäämättömyyssopimuksen osan-ottajavdtiot
neuvottelemaan keske­nään
ryhtyäkseen toteuttamaan sel­laisia
yhteisiä toimenpiteitä, jotka
voidaan YKn peruskirjan mukaises­ti
katsoa soveltuviksi asian rau­hanomaiseen
selvittämiseen.
VARSOVAN LIITON JULKILAU­SUMA;
TARJOUS NEUVOTTE­LUISTA
JO ENNEN HUIPPU-TASOA
Moskova, (SIB) — Toukokuun 24
pnä aliekirjoitettun Moskovassa
Kremlin isossa .palatsisalissa Varso­van
sopimusliiton jäsenvaltioiden
julkilausuma. Siinä sanotaan mm.:
Varsovan sopimuksen allekirjoit­tajamaat
tuomitsevat ^ättävästi
NATOn aggressiiviseen ryhmitty^
mään kuuluvien valtioiden harjoit-taKian
suuntauksen, joka tähtää
kansainvälisen tilanteen kärjistymi­seen
ja atomisodan valmisteluihin.
Ne kehoittavat Pobjois-AUantin
liittoon kuduvien valtioiden halli­tuksia
estämään nykyisessä vastuun­alaisessa
tilanteessa sellaiset toi­menpiteet,
jotka voisivat pahentaa
ennestäänkin jo jännittynyttä tilan­netta
Euroopassa sekä joissakin
muissa osissa maailmaa. Jotta so-danvaara
pienenisi, jotta valtioiden
välinen varuillaanolo ja epälu^i-suus
väistyisivät molemminpuolisen
luottamuksen ja kaupallisen kanssa­käymisen
tieltä, on ennenkaikkea
vältettävä Sellaisia toimenpitdta
kuin amerikkalaisten lentovoimien
ajattelematon toiMnta tai päätös
Länd-Saksan varustamisesta atomi­aseilla;
mikä on haaste kdkille Eu­roopan
kansoille.
Julkilausumassa todetaan edel­leen,
että Euroopan, ja Aasian so­sialistiset
maat ovat useita kerto-suurta
humaanisuutta osoittavan
teon hyväksymällä päätöksen ydin-asekokeilujen
lopettamisesta.
NATOn jäsenvaltioiden suoritta­mat
samanlaiset toimenpiteet kuin
mitä sosidistiset maat ovat tehneet
asevoimien sekä varusteiden supis­tamiseksi
eivät dnoastäan edistäisi
jännityksen laul^eämista Euroopan
valtioiden välisissä suhteissa ja kil­pavarustelun
lopettamista, vaan ne
loisivat -mahdollisuuden v£q>auttaa
Euroopan kansat paisuneista. soti­lasbudjeteista,
jotka nielevät vuosi
vuodelta yhä suuremman osan vd-valtioiden
varoista sekä avaisivat
tien kansojen talouden ja sivistyk­sen
kukoistukselle.
Varsovan sopimusliiton jäsenval­tiot,
sanotaan julkilausumassa edel­leen,
ovat vdmiit minä hetkenä ta­hansa
nimeämään edustajansa neu­votteluihin
Pobjois-AUantin liiton
jäsenmaiden edustajien kalissa
hyökkäämättömyyssopimuksen sol­mimista
koskevasta ehdotuksesta.
Tällainen -ajatusten vaihto voitd-siin
suorittaa viipymättä, jo ennen
huipputason neuvotteluja, mikä voi­si
helpottaa mainitussa neuvottelus­sa
lopullisen päätöksen tekoa sopi­muksen
solmimisesta. '
Julkilausuman lopussa mdnitaan,
että neuvotteluissa edustettuina ol­leet
valtiot julistavat tulevansa te­kemään
kdken niiden vallassa ole­van
puolustaessaan-rauhaa, estääk­seen
uuden sodan syttymisen.
dvan samoin kuin kommunistitkin".
Neikölnin kaupunginosan Stabl-helm-
ryhmän johtaja Kohl on julki­suudessa
hyökännyt erikoisesti sos.
demien vasemmistosiipeen kuuluvaa
kaupunginosan pormestaria Gress-mannia
vastaan. Kohl nimitti häntä
"Moskovan kätyriksi", joka edustaa
"täysin juiitalaistunutta mielenlaa-tua."
PIIMINEN JATKUU
Rämsäiässä ^ yritettiin puintia.
Mies miebdtä koetettiin kammesta
veivata moottoria käyntiin, mutta
turhaan. Illan hämärtyessä ei ol­lut
vielä yhtään jyvää säkissä. Kun
yritykset oli; pakko lopettaa, niun
apumieheksi kutsuttu Leuhka-Ta­neli
kysyi isännältä vakavin ilmein:
— Siis käet huomenna sittä tiiasj
pm j jaan?
Vesikauhua ilmennyt
Ottawan aluieella
Richmond. — Farmareita tällä
dueella, joka sijaitsee loundseen
Ottawasta on varoitettu, että heidän
tulee pitää tarkka huoli koiristaan
ja karjastaan, sillä täällä tapetun
ketun on todettu saurastaneen ved-kauhua.
Ed ja Isaac Wallace jotka omis­tavat
farmin vähän itään täältä,
tappoivat ketun viikonlopulla ja
toimitiivat raadon tarkastettavaksi
Liittovdtion maatdousdepart.
mäntin pdveluksessa oleva tri A. E .
Lewis varoitti, että kdtukanta o*
lisääntynyt suuresti ja niinollen ky­kenee
pitämään vesikauhuvirusta
vireellä pitemmän aikaa. Suurin
vaara on se, eUä nämä ketut levit­tävät
vesikauhun myös kotteläimiiiu
Taistelut jatkuvat Libanonissa. Kapinalliset ovat va- -
varustettuja nykyaikaisilla automaattiaseilla, kuten^Ju­vastamme
nä^ry. Kuva on otettu barrikaadeilta Tripo­lin
kaupungissa. Tripoli oli jonkin aikaa kapinallisten
käsissä, ja hallituksen joukot tekivät voimakkaita hyök­käyksiä
kapinallisia vastaan.
PÄIVÄN PAKINÄ
Hyvä kelpaa loma- ja matkaseuraksi
Ldvamatka tulee parin ensim­mäisen
päivän kuluttua melko pit­käveteiseksi
ja väsyttäväksi sellai­selle,
joka ei saa aikaansa kulu­maan
loikoilemaa eikä liioin viitd
mennä ns. "yleisen virran" mukana.
MuUa se hyvä puoli siinä kuiten­kin
on, eftä matkustaja saa hieman
otetuksi kiinni "lukurästiään" —
lukea kirjoja, joita ei ole muka "kii-reempien"
tehtävien vuoksi tullut
luetuksi.
Ken tahansa lähtee pitemmälle
matkalle, tai vaikkapa vain kesä­lomalle,
ei. tule katumaan sitä, jos
hän varaa mukaansa hyvää luetta­vaa.
Lomallakin ollessa voi tulla
niitä pitkästyttäviä sadepäiviä ja i l ­tapuhteita,
jolloin kirja on paras
kumppaiii.
Allekirjoittaneen tällä matkalla
lukemista kirjoista on didottomasti
mielenkiintoisin vain 75 senttiä
maksava F. W. Park'in vast'ikään
kirjoittama "The Power and the
Money" kirjanen, jonka on kus­tantanut
Progress Books, 924 Kiiig
St-, Toronto. Ont.
Se antaa pienoiskoossa uusim­man
kuvan siitä, miten "raha pu­huu",
miten suuri vdta-asema ra-hamiehillä
yhtidskunhassamme on
ja miten on mahdollista, että ääret­tömän
pieni, mutta rikas ja hyvin
järjestynyt rahamiesryhmä kontrol-loi-
ratkaisevalla tavalla koko maam­me
taloudellista ja poliittista elä­mää.
Totta tietenkin on, kuten - maini­tussa
kirjasessakin todetaan, että
yhteiskimnassaynme on mmtakin
voimatekijöitä, kuten erinäiset kan­san
järjestöt ja ennenkaikkea kan­sakunnan
yleinen mielipide, mikä
panee vissit rajoitukset \sille mitä
suuri raha voi te&dä ja mihin asti
se voi, kulloinkin vallitsevien voi­masuhteiden
aikana mennä. Mutta
tämä kirjanen osoittaa kiihkotto­malla
ja vakuuttavalla tavalla, että
rabamahti tdcee "laillisia" rikokda
jatkuvasti ja todella suuressa mit­takaavassa.
"The Power and the Money" d
ole tietenkään ainoa kirjanen dal-laan
Catnadassa. Allekirjoittanut
muistaa lukeneensa esim. CCF:n v.
1935 julkaiseman "Kuka omistaa
Canadan" kirjasen joka suppeudes­taan
ja rajoittuneisuudestaan huo­limatta
on vieläkin mielenkiintm-nen
kirjanen. Samanlaisia ada- ja
tilastotietoja on laajenunassa lau­sunnossa,
jonka LPP antoi C^adan
talousdämää tutkineelle Kuninkad-liselle
komissioniUe v. 1956.
Näissä ja muissa samansuuntd-sissa,
virallisiin tilastotietoihin ja
muihin' kumoamattomiin tosiadoi-bin
nojaavissa kirjasissa tutkitaan
dtä, kenen (tai keiden) kontrollissa
ovat maamme suuret luonnonrik­kaudet,
sekä pankki-, vakuutus- ja
teollisuuddtokset F. W. Parkin
kirjasessa pdautetatmkin heti en­simmäisellä
dvulla mieleen yleinen
keskustelun arvailu siitä, kuinka
monta henkilöä todella kontrolloi
kansalliselämäämme. Eräät tutki­mukset
ovat päätyneet siihen, että
"viisikymmentä suurporhoa" on
Canadan todellisina isäntinä. Toi­set
arvioivat, että kaksisataa hyvin
rikasta ihmistä kontrolloi maatam­me.
Arviot näiden "avainasemissa
olevien" suurrikkaiden luknmäärSs-tä
vaihtelee siis jossakin määrin,
mutta kaikki puolueettomasti adaa
tutkineet talousmiehet ovat ykdmie-lisiä
siitä, että uskottoman pieni
rikkaiden ryhmä vie todella ratkd-sevaa
osaa maamme tdoudellisessa,
poliittisessa ja^ sosiaalisessa elä­mässä.
F. W. Park'in kirjan ajankohtd-suus
ja hyvyys onkin juuri siinä,
että hän esittää äärettömän helpolla
ja kansanomaisella tavalla joukko­mitassa
todistusainehistoa siitä, kei­tä
nämä Canadan todelliset hdlitsi-jat
ovat. ja miten he toimivat.
Hänen kirjasensa on kuin satu
"Tubannai jä- yhden - yön tarinois­ta".
Hän luettelee maamme suu­rimmat
pankit, suurimmat "luotto'^
yhtiöt, suurimmat vakuutudaitok-set,
sekä suuremmat teollisuuslai­tokset,
lukeutuen niihin erinäiset
tehtaat, kdvokset ja muut tuotanto­laitokset.
Tämän tehtyään kirjoittaja osoit­taa,
miten yksityiset suuryhtiöt toi­mivat
— miten yhtiöiden kontrolli
ja johto' on niiUä, joilla on melko
vähän, mutta kuitenkin suhteelli­sesti
niin. paljon osakkeita, että
"bajaosakkeiden" ääni ei tule kuu­luviin.
Yhtiöiden johtokuntien jä­seninä
on siis ne miehet, joilla on
osakkeiden omistuksen perusteella
kontiolliasema ididen "yhtiöko-kouksissa^'.
Tämän, tärkeän toteamuksen jäi-,
keen rar. Park osoittaa miten pank­kien
t(i>delliset omistajat (johtokun­tien
jäsenet ja preddentit) ovat sa­malla
kymmenien suuryhtiöiden
johtokuntien jäseniä; ja miten suur­ten
teollisuusldtosten johtokuntien
jäsenet ovat osaltaan sekä pankkien
että "vakuutus- ja muiden "luotto-yh^
öiden" johtokuntien jäsemä.
Täten nämä rabamiespiirit ovat kes­kenään
liitossa ja yhteistoiminnassa
suuressa bämäkäin verkon muotoi.
sessa oidstussarja-renkaassa. joka
addlisesti voi kontrolloida ja kon-troUoikin
koko maata.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä,
etteikö suurpääoman eri ryhmitty­mien
välillä olisi kilpailua ja taiste­lua,
{'amvastoin on ada. Siinä
piirissä syövät ^suuremmat heikom­pansa
heti kun siihen tulee inabdöl-lisuus.
Mutta näistä keskenäisistä
ristiriidoistaan huolimatta tämä
harvdukuinen suurrahamiesten pii­ri
toimii kuitenkin melko saumat­tomassa
liitossa "yhteiseksi hyväk­si",
omiin luokka-asemansa vaati­malla
tavalla.
Tässä paljon hyviä asiatdtoja an­tavassa
kirjassa ei anneta niin pe-msteellista
ja vakuuttavaa kuvausta
näiden suurrahamiesten ja hallituk­sen
(oikeammin eri portdden halli­tusten)
välisistä suhteista. Kirjoit­taja
myöntää, ettei näitä. yhteykdS
ole niinkään helppo kirjallisesti to­distaa,
sillä nuorat johtavat näiltä
liimoilta kuliiden taakse.
Mutta siitä huolimatta tiedetään,
3ttä näillä suurrikkailla on oma(
miehensä myös ballitusasioista päät-
.ämässa. Muistettakoon vain, että
3sim. liberaalipuolueen hallituksen
jäsenillä ei ollut mitään vdvaa
nousta h6ti liberadien vaalitappion
jälkeen monen suuryhtiön johta*
jaksi ja johtokunnan jäseneksL
Esim. liberaalipuolueen "puolustus-tuotannon
"tsaarina" tunnettu C D .
Howe on tästä selvimpänä todistus»
kappaleena joskaan d ainoana; hän
on johtavana tekijänä jo monessa
suuryhtiössä.
Tilanpuutteen vuoksi on lopetet*
tava tähän. Mutta ken todella ha­luaa
päästä tietoisekd siitä, mitä
nykyään on maamme "ylemmillä
portaUlä", miten niitä "pullia" siel­lä
oikein "leivotaan ja pdstetaan",
missä suurperhot asustavat — hä­nen
kannattaa ostaa tämä vasta i l ­mestynyt,
mielenkiintoinen ja ajan­kohtainen
kirjanen' ja tutkia d t i.
Se antaa ajattelemisen aihetta n i i l ­le,
jotka eivät,ole aikaisemmin täi-
Idsia kysymykdä tutkineet — ja
voimdckaita aseita niille, jotka ha­luavat
todella ymmärtää, mikd
asiat ovat niin kuiln ne oVat ji»
miksi ne eivät ole läheskään aina;
niin kuin kansan suuri enemmistö
toivoisi. — Känsäkoura.