Vapaus, October 29, 1963

              Sivu 2^ Tiistaina»loltak.,fli9 j j - l i ^ tuesd^ir; 6ct.>2Ö, 10631
"f r A A 11 ' INDÖPlfNDENT LAÖOW OHGAN
y / \ |J' W NNNISH CANADiÄNS .
(LIBERTY) -iJsUlbltshM ilov. ^.1017
Editori W. Eklund ' ' ManagerfE, 8ukai
Telephone: Otttce 6T4-4264 —,'Edltortal ft74-4885 .
Publishea thrice weekly: TUcsdayfi. lliUt3<|^il.aWi^!»^^
Publishing Co. Ltd., 100-102 -Elm^ Öt. We«ti SudbUry, Ontario. Canada.
Mallihg eddress: Sex 69 < ^ '
Advertising rates Upon japfjllcätton.vtrÄnBlpTlon^ pt charge.
Authorized;a9 serond c l ä s s r i i ^ l - b f . O t t a w 8 ,
Ganadassä: J Vk. $9..0000,,- 6 kk..|4;t$ , 'VaÄ)9<a' <- .1 t9c;>ItOOO 6 4ä{. $5.25
' 3 kk. 2.75 -^utt^essa: l/vlt.'.lOitÖ 6 kk. 6.75
SYNTYMÄ-
,; PÄIVIÄ
5' ihntti Vähiipäkkinen, - Sudbunr,
Oni.ji t ^ t t i maanantaina lokakuun
28' pnä 70 vuotta.
.."i^hdymme sukulaisten ,ja . tuttar
vain onnentoivotuksiin.
Sotila8j>iiri»dti ^ O e v ä t y^uieita
Vakituiseen upseeilstoon kuuluvat midiet ovat sanan varsinai­sessa
merkityksessä ,'ämmattisäfUait&"._ Ja .kuteii kaikki ammatti­miehet
- r t a i -naiset^ heitä kiinnostaa ammattinsa vuoksi yhä parem­mat
j a tehokkaammat '*työkdiut''jeli taptiö- ja tuhovälineet.
Tämän, vuoksi pidetäähikäiiQkutnitsestöän asiaan kuuluvana, että
kenraalit, amiraalit ja^muut korkeat sätaviskaalit vaativat aina,Varus­telu-
j a muita sotatarkoituksia varten Vieläkin enemmän kuin sivii­lissä
olevat poliitikot.
Mutta. kun korkeista upseeripiireistäkin rupeaa kuulumaan va­roituksia
ydinasevarustelua vaäta&n. sekä ydlpasekärkietl maahamme
tuottamisen torjumiseicsi,iiitnsiildlii on Jo todella aikä tavallisten vir­tasten
j a smitbien ryhtyä miettimiän vakavasti'asioita, ''
Viimeisimmän sdtiläspilreibin' lukedtuvan miehen varoituksen
saimme viikon vaihteessa St'.(CälhärinWista, Canadan Corps Associa­tionin
Ontarion maakuntakonventionista, missä varoitettiin hallitusta
vastaanottamasta jenkkien ydihaseita.
^; M^^ järjestöä ei voi villeinkään noitajahtaaja sanoa sen pa­remmin
"kanssamatkustajien" kuin kommunistienkaan järjestöksi.
Mutta mainitun veteraanijärjestön maakunnallinen presidentti e l i
päällikkö, C. B . Sinclaur sanoi kuitenkin lauantaina, että hän vastus­taa
ydinaseiden vastaanottamista.
Puhuessaan mainitun veteraanijärjestön edustajakokouksen tilai­suudessa
mr. Sinclair sanoi, ettei liän vastusta ydinaseiden vastaan­ottamilta
"siksi^ etteikö hänen mielestään meidäb asevoimillamme pi­täisi
olla kaikkein vUtneaikäisfmpia jft parhaimpia työvälineitä, vaan
siksi, kun minä en Usko teoriaan rajoitetusta ydinasesodasta tai pie­n
i i n puskasotiin, joita käydään pienillä ydinaseilla."
Helpommin ymmärrettävästi kantaansa selittäen hän sanoi edel­leen:
'.'Minun käsityskantani on, että sihä'hetkenä, jolloin ydinaseita
käytetSäQ huolimatta siitä kuinka pieniä ne ydinaseet ovaty vastapuoli
käyttää, heti sen jälkeen Vähän suurempaa ydinasetta.
"Tämän nousun täytyy jatkua eittämättömästi, kunnes saavutaan
huipulle — suureen pommiin mitä vastaan ei meillä ole minkään­laista
puolustustautumismahdöllisuutta silloin kun niitä lähetetään
keskipitkien tai mannerten välisten ballististen Ohjusten välityksellä."
Toisin sanoen, mr. Sinclair vastustaa ydiiiaseidcn vastaanottamis­ta
siksi, vaikka hän e i sitä aivan Stioraai^ n i in sanokaan, kun ne vaa­rantavat
maatamme mahdollisen, jsodan 'syttyessä lisäämättä rahtua­kaan
maamme puolustusmahdollisubita! '
Se on ammattimiehen t>ulietta. '• ' : ,
Eikä mr. Sinclair ole aitiDkliail^ah.v (^atakd^ti liiibvpiniien'entih^n
korkea virkailija, kenraälimajut^t; iW. MaKikHu • äddUl lokakuun
alussa Torontossa pitämänsäv pVi^0en Srhieyd^ssä, että ydinasevarus­telu
Canadan kohdalta on järjetöhtM.. IcäiisällUvalojen haaskaaiiiistä,
isillä esimerkiksi North BayiiläheityvHleitiaäiiäU kaivetut ohjuskuo-pat
olisi edullisinta jättää ' yölepakkbjen tyyssijdlksl".
Viimekslkuluneen kymmenkunnan vuoden aikana ovat puolustus­laitoksen
kulut olleet suurimmat j a haaskaavimmat liittovaltion histo­rian
aikana, sanoi kenraalimajuri'MacklliredeIlcen Optimist Clubin
kokouksessa Torontossa, pitämänsä puheen yhteydessä, Hän sanoi
että (yhdysvalloista ostetuilla) Voodoo taistelukoneilla ja Bomarc-ohjuksilla
ei ole mitään arvoa. Hän suositteli, kuten sanottu, että
North Bayssa näitä ohjuksia varten maahan kaivetut kuopat jätettäi­s
i in lölepakkojen tyyssijoiksi, i
Kenraali Macklin syytti, että toisiaan seuranneet hallitukset ovat
antaneet ilmavoimien päällystön ylläpitää sellaista myyttiä, että se
voi varata, puolustuksen. Sen johdosta on haaskattu miljardeja dol­lareita
erinäisiin taistelukoneisiin. Hän sanoi puolestaan, että Vam-pire,
Arrow; Sabre ja Voodookoneet eivät voi suojella sen paremmin
Toi-ontoalcuin mitään ilmavoimakeskustaakaan.
Kaiken tämän perusteella ja huomioonottaen Canadan kansan
melko selvästi huhtikuussa ilmaisema kanta ydinseiden vastaanotta­minen
tuomltsetniseksi, olisi toivottavaa, cUä liittohallitus peruuttaisi
Yhdysvaltain kanssa tekemänsä sopimukset ydinkärklen vastaanotta­miseksi
Canadaan ja canadalaisille asevoimille ulkomailli» ,
V i i k k o sitten maanantaina 9ää|)t|ii;)(Mt&^i9ta'l|iniplmä8ti terveh­dittävä
nautl^eto. missä kern)ttiiiigriitt|^Cälli^,das^a^ änem-peä-
sotilasvälineitä 'Eteia-Afriki(Biih.''S^maii#,iU ^tt^ Caha-dh
el myy sotatarvikkeita sen päreirtmija^j^^
mallekaan. • ' " • ^
K a l k k i oppositiopuolueet terVjihtSy^t; Hähuontien i^tuqliosi^ ;4ji-keaaa
suuntaan otettuna asköl^lja^iiikoä^iMst^rl;^,^^^
nantaistatiedoltusta tästä asiasU;;M^;'M^y^^^^^^^
ole myyty aseita Etelä-Afrikkiiäii; m « a
myydä multakaan sotatarvikkeita, kute])! ^^jöiieuvi^jäv^tiddbnaHtdväii-neitä
jms joita Etelä-Afrikan liwiit««,V0bi;M^^ apart-hcld-
ohjelmansa eli kauhistiiit»yuii ,rdt|ayr^iitlinää'u»jieMttWM^^^^^
Valitettavana seikkana ötr 'kuitedki^ pidettävä sitä kun ulkominis­teri
MarUn sanoi^että cöö^ii.elukiiuiil ? ^IvHä EteläAli-ik^ile Myy­tyjen
sotilasvalineiden "varabäia:"'lkl^et«tliän 4kk\\^n Eblä^Afrik-kaan.
Tarkoittaako tämä sUX^^^ä ISt^ä-AfflKk^ isaaCänad^ta vielä
sellaisia, sotavälineitä, jpiden;^9toata^^Qnl:^öiy.;k'aupi(t: k i i n n i enben lo­kakuun
7 päivää — j a iisäkäi yai:Qäia tiilh^
ajaksi? - ' ' ' i . • ' ,
• Tässä on ilmeisesti )iei)(kt| kojitp, j o ^ ^ oppqsltiopUQlueiden tulisi
vaatia korjausta aivan ensitilassa^.
V Tutkia kannattaa .myös s i t i , piisfife määrin tuotetaan tavaraa —
esimerkiksi väkijuomia -^Etelä-Ahik^sia, sikäläistä rotUsyrjintää vä­lillisesti
avustaaksemnte?
C^SKARIBN JAOSTA
N M T E L M A K I L P A l L U I S S A
: Se ' Oskarien" jako näytelmäkil-
«paiiuissa ei ole,;jnikään helppo/teh­tävä
jo siitäkin syystä, koska tuo
- ;?ipaitu tapalftuu ejoglannin ja..suo-.
menkielellä. Näinollen arvostelljal-:
;ta vaaditaan molempien kielien;
'TÄYDELLINEN tuntemus, sillä;
hän ojoutuu tekemisiin taiteen kans­sa.
Siinä vaaditaan Ihmistuntemus-jta
J a sielullista vaistoa, teoi^eettisia
;tietOja,' tyylitajua ja paljon; muuta,
ennenkaikkea tutustumista esitettä-
,viin näytelmiin jo aikoja ennen k i l ­pailua.;
Oli sitten arvostelijana yksi
täi useampi henkilö.
Yhtenä iltana kiitää silmiemme
bhi kolme tai neljä näytelmää. A r ­vostelijan
voi pettää ulkonainen
kaiiheus, vaikka tällä c i (de mitään
lekemistä sisäiseen tulkintaan. Osair
•t^^ikeUs, asiallinen liikunta j a su-lauiuminen
kokonaisuuteen, on vaa-kj^
iaudaila edellistä antoisampi .
'j^Uurin osa yleisöstämme jää hä-m|(
j)ä|tn seuratessa 'kielistä" näy-
IfeinläH- Sama - päinvastoin. Olisi
ehkä siiuri nautinto yleisölle j a hcl-pdiiis
arvostelijoille, jos molemmil-lej
kieliHe olisi omat ai-vostelijan-juomat
"Oskarinsa':^ Näin luuli­sin
että kulettaisiin kultaista keski-
'ietä; Jos joku on n i in etevä että
Jiulee oskat^iksi molemmissa kielissä,
se ön hänen ansionsa.
•Arvostelussa on käytetty niinsa­nottua
pistetaulukkoa. Esimerkiksi
maskeeraus niin j a niinmonta pis­tettä.
> Kerronpa pienen tapauk­sen.
Olin myöskin arvostelijana ja
nilnfpä tein asiaa näyttämön puku-hupnees^
en. Toiset maskeerasivat
itse, mutta toisilla o l i maskeeraaja.
Otin tämän huomioon j a pisteitä
'tiaskeeraiiksesta .en voinut antaa
l i i i l l e joika. toinen oli maskeeran­nut^
koskapa .sen työn oli tehnyt
toinen henkilö. Edellämainittu voi
olla ratkaisevana tekijänä Oskaria,
valitessa, jos pisteiden perusteella
kysyrtiys vatkdlstaan. Jokaiselle
näyttelijälieYen 'oman taitonsa ke­hittäminen
naarbioinntÄ) alalla. Pa­ras
:tulos^ ^ a a ^ a n omanSipiiSoonalli-buuden
läpikotoisella tuntemisella.
^Toisen siiotittaessa työn, s4 on yk­silöllistä.
^ koskapa yleisön kirjeet
ei saa. olla pitkiä johon yhdyn, tuon
ajatukseni hajanaisesti. Mutta haas-tampa
Hannes Vuoren, jolla on ta­kanaan
y l i viidenkymmenen vuoden
ansiolttu j a kiitosta ansaitseva työ
näyttämöillämme sanomaan sanan­sa,
koska on usein Itsekin ollut ar­vostelijana
ja pystyvänä sellaisena.
—
Näittekö -pyranaläeja? JCävittekö
Suezin jkanavallaT^fapasitteko Nas­serin?
KafflUin näihin: k y s y m y ^ i in
vastaus on myönteinen; koska lehti­miesten
' III i maailmankokouksen
osanottajille -järjestettiin bussimat­ka
Aleksandriasta Kairoon j a Port
Saidiin. Matkan aikana oli tilaisuus
Uitustua —s vaiMsakIn vain bussin
ikkunasta ^ Y h d i s t y n e e n Arabltai-savallanV
maaseutuun ja Suezin ka-
;riavaan sekä käväistä Gizeh'iri'pyra­midilla.
Kairossa lehtimiehet saivat
tavata n»y6*;inaan\ lÄämlelien pre­sidentti
Gamal Abdul N ^ s e r i n , J9-
ka äpinakoltfiiiätettyjen^ 1^
perusteella selosti maansa asjtoita
ja 'Yhdistyneen. Arjabitasavalian
iasenoistta jeräisiin ; kansainvälisiin^
kysyAiyksän.,
KAiibim 'jNm^mmrn-
T A I ^ A
itapalLtunut presidentti Nasserin ja
ichtiiiQiesten' t ^ l ^ m i n e n i o l i eittär
{mätt$ tlunän t n a ^ a n osuuden eräS'
^ohojkohjta. I ^ n ^ «n&en tilaisuu­den
aUoia Mi kansalliskokouksen
istuntosali — pääasiassa {^ikallisten
lehti-, radio-' ja:televisiomiesten an­siosta
— aoelkAisessa käymistilassa.
Joukon keskellä kierteli.talon vahti­mestari,
joka tayaliista suuremmal­la
käsiruiskuila «umutti saliin . ha­juveden
t u o k ^ j a . Ovien avautuessa
hälinä taukosi ja k a l k k i jähmettyi­vät
paikoilleen. Saliin astui pitkä,
suoraryjitinen, harmaaseen pukuun
pukeutunut, melkein harmaatukkai^
nen, koniea mies. Hän o l i Yhdisty­neen
Arabitasavallan i>residcntli
Gamal Nasser.
Siinä o l i eversti, joka toisen maa­ilmansodan
jälkeen m u o d o s t i " v a -
paidenr upseerien komitean" sekä
osalUstui • merkittävällä tavalla
Egyptissä vuonna 1952 toimeenpan­tuun
vallankaappaukseen. Puolus-t
u m i m i e n komentajana>ollessaan
hän sitten vuon-na 1954 syrjäytti
presidentti Nagibin. Vuonna 1958,
kun Egypti kansallislutti Suezin ka­navan
ja maa joutui taisteluun i s ­raelilaisia,
englantilaisia ja ranska­laisia
vastaan, tuli Nsserin nimi tun­netuksi
kaikkialla maailmassa.
MIELLYTTÄVÄ T A V A TA
teitä tääUä, totesi presidentti Nas­ser
'aluksi. Hän sanoi lehtimiesten
oleVan erittäin vastuunalaisella pai­kalla
kansojenvälisen yhteisymmär­ryksen
parantamisen hyväksi työs­kenneltäessä
ja toivotti III maail­mankokouksen
työlle mitä parhain­ta
menestystä.
Selostuksena, joka oli vastaus en­nakolta
tehtyihin kysymyksiin, pre­sidentti
aloitti maan taloudellisista
ym. sisäisistä asioista. — Meille on
nyt tärkeintä maan likkauksien l i ­sääminen
ja niiden tehokas hyväk­sikäyttö.
Tiedämme, että poliittista
itsenäisyyttä ja riippumattomuutta
ei voi saavuttaa Ilman taloudellista
itsenäisyyttä ja siksi panemme ta­loudellisille
seikoille erittäin suuren
painon. Nykyisin on jo kansallistet­tu
(so. egyptisoltu eli otettu val­tion
haltuun — k i r j . huom.) 85%
teollisuudesta sekä kauppa j a l i i k en
ne lähes kokonaisuudessaan, myös
ulkomaankauppa mukaan lukien.
Pankit, jotka aikaisemmin olivat
Partisaanien voitot ja
ame iNhun puheet
N L U T O N "SYYTTELYSTÄ"
" V a 111 okapitalismisyytöksistä"
huolimatta on Venäjällä otettu en­simmäinen
askel sosialismiin ja
kommunismiin j a sitä ori kehitettä­vä
siihen asti, että voidaan tyydyt­tää
-kansan tarpeet. Vasta sen jäl­keen
voidaan ottaa uusia askeleita
köinmunistista päämäärää kohti.
Mutta niin kauan kuin joudutaan
ylläpitämään suuria sotavoimia, e i
tpdelliseen kommunismiin voida
pkästä, sillä sotalaitos nielee niin
suuren osan kansallistuloista:
.Meillä on k y l l in todisteita että
|os Venäjällä ei olisi sitä sotalaitos­ta,
.millä se on voinut itseään puo­lustaa,
ei siellä olisi voitu ottaa ja
säilyttää 'sitä ensimmäistäkään as­kelta
kommunismia kohti. Se olisi
joutunut entisten hallitsijainsa ja
Ulkomaiden kapitalistien orjaksi.
Hyvänä esitnerkkinä on KUuba: l i ­inan
Venäjän ' sotilallista voimaa.
Olisi Kuuba edelleenkin Amerikan,
suurpääoman hallinnassa.
MeirTe puhutaan paljon B e r l i i n in
mliUrlsta, mutta e i huomioida lain-'
kaän miten Amerikka on rakenta-tiut
ylipääsemättömän muurin Kuu­baa
vastaan. Formqsassa ja Kore-npsa
on tilanne sama ja Canadaakin
uhataan samanlaisella muurilla. To­dellinen
kansojen vapaus ja rauha
saavutetaan v^sta sitten kun toteu­tetaan
yleinen ja täydellinen aseis­tariisunta,
minkä hyväksi Venäjä on
kaikkein voimakkaammin toiminut
ia toimii edelleenkin. :
Toivoisin j a luulisin .suurimman
osan maailman ihmiskunnasta toivo
"an, että päästäisiin yleiseen ja täy­delliseen
aseistariisuntaan, sillä so-
' a a s e i l la ei o le luotu, eikä luoda Ih­misille
hyvinvointia. Nykyajan suu-ia
kiistakysymyksiä ei voida miten­kään
niillä hirvelllä joukkotuho-iisellla
ratkaista. ;
' Kun katselemme sitä suurta kehi­tystä
mikä on Venäjällä tapahtunut
ns. bolsheviikien hallituskaudella,
n i i n löydämmekö eletystä maailman
historiasta mistään muualta sen ver­taista?
Lukutaidoton kansa on
noussut näin lyhyessä ajassa maali-
Moskova. -^Uutistoimisto APNn
kirjeenvaihtaja kertoo, että viime
kuukausien aikana ovat Etelä-Viet­namin
väestön muodostamat sissi
joukot ampuneet alas 157 lentoko­netta
ja tuhonneet 324 autoa; joista
63 oli panssariamfibioautoja, upotta.
neet tai vahingoittaneet 65 sota-alusta
j a moottorivenettä, suistaneet
kiskoilta 14 junaa sekä ottaneet saa
Iäkseen suuren määrän aseita. N i in
ikään viime kuukausien aikana Etcr
lä:Vietnamin isänmaalliset joukot
ovat tuhonneet 3000 Ngo Dinh Die-min
joukkojen muodostamaa ns.
• 'strategista kylää" vapauttaen lä­hes
puäliml^oonaa ihmistä.
Kalklcl tämä on taustana niille
lausunnoille, joita Etelä-Vietnamin
diktatuurihallituksen kenties ää­nekkäin
puhuja, kuuluisaksi tullut
madame Ngo Dinh Nhu on jatku­vasti
antanut eri puolilla maailmaa.
Viimeksi ovat amerikkalaiset leh­det
julkaisseet todellisia sensaatio-reportaasheja
'.'Etelä-Vietnamin en-,
simmäisestä naisesta", joka on maan
diktaattorin Ngo D i n h Diemin kä­ly.
Kuuluisalle madame NhuUe on
amerikkalainen lehdistö antanut tu­kuttain
nimiä alkaen "eksoottisesta
nukesta" ja päätyen "hameessa kulr
kevaan omatekoiseen lohikäärmee
seen".
Sitä ennen madame Nhu o l i vaelta­nut
pitkin Saigonin katuja kehot­taen
väestöä liittymään taistelu­joukkoihin
kapinallisia vastaan. Ve­toomus
jäi huutavan ääneksi kor-vessa."
Halukkaat v o i t i in laskea sor­min",
kertoi New Y o r k Times.
Tämä sai madame Nhun käänty­mään
amerikkalaisia liittolaisia vas­taan.
Hän nimitteli U S A n armeijan
upseereita, Etelä-Vietnamin väestön
sissijoukkoja vastaan suunnattujen
rankaisuretkikuntien johtajia seik­kailijoiksi
(mikä tietysti on aivan
oikein!) j a syytti Yhdysvaltoja sii­tä,
että se suhtautuu leväperäisesti
liittolaisvelvoUisuuksiinsa.
Nämä madame Nhun lausunnot
tulivat julkisuuteen yhtä aikaa kun
lehdet kertoivat: amerikkalaisten si­säisistä
eripuraisimksista Saigonissa
sekä diplomaattien, USAn- sotami.
nisteriön ja tiedustelupalvelun kes­kinäisistä
riidoista. Madame Nhun
lausunnot edistivät "hermostunei­suuden
j a hysterian" ilmapiiriä Ngo
Dinh Diemin ja amerikkalaisten
kesken, kuten tunnustivat USAn
lehdet.
Madame Nhun lausunnot hänen
laajan ulkomaankicrroksensa aika-,
na ovat kärkevöiltäneet tilannetta,
käytyään Belgradissa (parlament-lienvälisen
liiton kokouksessa), Pa
riisissä, Länsi-Berliinissä ja Tel
Avivissa madame on päätynyt New
Y o r k i i n , jossa hän meni jopa niin
pitkälle, että WaIford Astoriahotel-lissa
^-pidetyssä lehdistökonferenssis­sa
aUcoi neuvoa presidentti Kenne­dyä,
i
Rouva Nhu j u l i s t i , että jos hän
olisi U S A n presidentti; hän ryhtyisi
viivyttelemättä toimenpiteisiin taa
takseen kommunistipartisaanien tu
hoamisen. "Minä aiheutan tappion
kommunisteille! Katsokaa vain mi
ten - me tulemme saavuttamaan
voittoja!", julisti arvon rouva.
Mutta totuus näyttää olevan täs^
säkin tapauksessa, että mitä huo­nommin
asiat ovat, sitä enemmän
sanoja tarvitaan totuuden peittämi
seen. •
pääosaltaan ulkomaisen pääoman
liallussa, on nyt kansallistettu ja isa
moin on laita inyös ulkomaisten yhr
t i l d e n . Maauudistusten seuraukse­na,
jotka asettavat mm. 98 eekke­r
i n rajan maanomistukselle, "maas­ta
el enää makseta", sanoi presi­dentti
ja ilmoitti, että yhdentoista
viime vuoden aikana maata on jaet­tu
kaikkiaan noin miljoonalle aikai­semmin
maata vailla olleelle f e l '
lahille. Laaditut taloussuunnitelmat
on täytetty lähes 100-prosenttisesti,
mikä on merkinnyt mm. sitä,: että
kansantulo nousee huomattavasti
nopeammin kuin väestön määrä, to­tesi
presidenti Nasser.
K A N S A N ELINOLOISSA
hän sanoi viime vuosien aikana ta\
pahluneeh monia parannuksia.
Esim. kahden viime vuoden aikana
on avatau uusia työpaikkoja y l i
800,000 kansalaiselle sekä rakennet­tu
56,000 suurta asuinrakennusta.
(Maassa on noin 26 m i l j : asukasta).
Minimipalkaksi on vahvistettu nyt
25 piasteria päivässä sekä säädetty
laki, jonka mukaan työntekijät saa­vat
yhtiöiden voitoista 25% ja osak­keenomistajat
(huomattavin niistä
valtio) loput. Lääkintähuollon pre
sidentti Nasser sanoi nyt olevan 22
kertaa tehokkaampaa kuin 11 vuot­ta
sitten ja työntekijäin eläketur­van
järjestämisessä ollaan hyvässä
alussa. Verotusta on uudistettu
niin,'että alimmat tulot ovat vapaat
tuloverosta ja tulojen kasvaessa ve­ro
piogrcssiivisesti nousee. ParhaTl-'
laan valmistellaan 7-tunliseen työ­päivään
siirtymistä, ilmoitti: presi­dentti.
MAASSA V A L L I T S E V A S TA
DEMOKRATIASTA,
jota maan rajojen ulkopuolella on
kutsuttu mm. presidentin demokra­tiaksi,
Nasser sanoi: — Maassa ny­kyisin
käytössä olevan demokratian
ovat luoneet puolue ja kansallisko­kous..
Puolue — Arabien Sosialisti­nen
Liitto — syntyi Arabien Kan­sallisen
liiton rinnalje ja sen jäse
nislö koostuu kaikista väestöpiireis-tä.
Sillä on tuhansia järjestöjä ja
useita omia kouluja eri puolilla
maata. Kansalliskokouksen, joka lä
hiaikoina kokoontuu uudessa ko­koonpanossa,
jäsenistä, on 50% työ­läisten
ja talonpoikien edustajia ja
sen käsissä on presidentin sanojen
mukaan monia tärkeitä uudistuksia.
Kansalliskäokouksen apuna on toi­minnassa
myös ns. kansaneuvosto,.
joka valmistelee , parlamentin käsi
teltäväksi tulevia asioita. Presi­dentti
jätti kuitenkin selostamatta,
miten kansalliskokous ja kansan-neuvosto
valitaan. Maassa toimeen­pantuja
kommunistivainoja - presi­dentti
taas puolusteli sillä, että ne
nuka ovat olleet tarpeen maan yh­tenäisyyden
j a käytössä olevan, de­mokratian,
suojelemiseksi: Samasta
syystä hän sanoi myös maassa i l ­mestyvien
lehtien olevan .A.rabien
Sosialistisen Liiton käsissä ja väitti
nykyisin enää kolmen tai neljän
kommunistisen lehtimiehen olevan
vangittuna:
Presidentin selostus osoitti, että
maassa nykyisin käytössä olevasta
demokratiasta muualla annettu ni
mitys — presidentin demokratia
ei ole suurestikaan harhaanjohtava.
Mutta onko se sitä vielä muutaman
vuoden kuluttua, on j o toinen asia.
R A U H A N O M A I S E S TA
R I N N A K K A I S E L O S TA
puhuessaan presidentti Nasser tote­si
lyhyesti, että "sen toinen vaihto­ehto
on erittäin huono" vaihtoehto";
enne puilpsti:
Orono, M a i n e . — Uusi toivonsa-teitä'häämöttää
horisontissa mitä tu­lee
idän j a lännen välisiin suhtei­siin.
Elämme kuitenkin edelleen­k
in sodan varjossa, sanoi president­ti
Kennedy äskettäin.
Presidentti piti suuren ulkopo­liittisen
puheen Mainen yliopistossa
ja selosti siinä Yhdysvaltain Neu­vostoliiton-
politiikkaa ydinasekoe-kieltosopimuksen
valossa ja yrityk­siä
parantaa idän j a lännen välisiä
suhteita.
Hän huomautti, että maailmaa tu­lee
ohjata suuntaan, joka on kyl­mään
sotaan nähden optimistisen ja
pessimistisen kannan keskivaiheilla.
—- Käyttäkäämme hyväksemme
kaikkia mahdollisia teitä rauhaan ja
pitäkäämme samalla yllä: solaval-raiuttamme
hän lausui.
Kennedy aloitti Amerikan poli
tilkan selostuksensa muistuttamalla
Kuuban kriisistä vuosi sitten. Sen
yhteydessä ja sen jälkeen sattunei­ta
tapahtumia on osaksi kuvattu
lännen suurimmaksi voitoksi ja
osaksi suureksi tappioksi. Jotkut us
kovat, että on mahdotonta päästä
yhteisymmärrykseen Neuvostoliiton
kanssa toisten taas ai-vellessa, että
kylmä sota on voitettu, hän jatkoi:
— Tosiasia tämän kysyrtiyksen
suhteen on se, ettei kumpikaan kan­ta
ole oikea, hän huomautti ja l i ­säsi,
ettei muutos tunnelmassa mer­kitse
muutosta tarkoituksissa ja et­tä
jatkuvasti on olemassa suuria
jännityksen selkkauksen aiheita ai­na
Berliinistä Kuubaan j a Kaakkois-
Aasiaan asti.
, Hän kuitenkin tähdensi, ettei ole
olemassa milaan syyia miksi \hd.v,
,'allai C l tekisi kaikkea mitä se voi
M'-va]lisesti telidä, vaikkakin tie
rauhaan on täynnä salakuoppia.
Hän vakuutti, ettei ole mitään
ristiriitaista siinä, että allekirjoite­taan
sopimus osittaisesta ydinakoe-kiellosta
toisaalla ja tehdään maan­alaisia:
kokeita toisaalla ja että toi­saalta
ollaan halukkaita myymään
neuvostoliittolaisille ylijäämäveh-nää,
mutta kieltäydytään myymästä
strategisia tuotteita ja että tunnus­tellaan
Neuvostoliiton kiinnostusta
yhteiseen kuusuunnitelmaan ja kui­tenkin
suurin ponnistuksin pyritään
hallitsemaan avaruutta sekä tutki
taan aseidenriisunnan mahdoUi^
suuksia pitäen samaan aikaan ase­varastoja.
^
Sitoutumattomuuden periaate ulko­politiikassamme
merkitsee sitä, että
Luemme rauhanomaisen rinnakkais­elon
toteuttamiseen tähtääviä pyr­kimyksiä.
Katsomme, että osittaista
ydinkieltoa koskeva Moskovan sopi­mus,
oli paitsi merkittävä teko ih­miskunnan
turvallisuuden hyväksi
myös tärkeä askel kahden järjestel­män
keskinäisissä suhteissa. Hän to­tesi
sosialististen maiden näyttele­vän
erittäin tärkeätä osaa kansain­välisessä
elämässä ja antoi tunnus­tuksen
niiden rauhan turvaamiseen
tähtääville ponnistuksille.
Sodan syttyminen keski-idässä on
presidentti Nasserin mielestä odo­tettavissa
ainoastaan imperialistien
j a feodaalien toimesta. Esittäessään
toiveikkaita ajatuksia arabien yhte­näisyyden
lujittumisesta hän va
roitti asettamasta tätä asiaa vastak
kaiseksi Afrikan valtioiden yhtenäi­syyden
asiain kanssa. — A.W.
Hän selitti edelleen, että " Y h d y s - .
vallat ei tule Haiumaan. päätöksiä, :
joita tehtiin toimenpiteistä, joiden «
tarkoituksena on lieventää jännitys-,
tä, vaikka Neuvbstoliitto tulevaisuus'
dessa tekisikiri epäystävällisen teon
— on se sitten esie moottoritiellä,
veto YKssa- vakoilija keskuudes­samme
tai uusi mellakka jossakin."
— E i ole mitään syytä valltta.siv '
tä, että tämä kansakunta on tehnyt.
kaikkensa parantaakseen suhteita:'
Ilman tällaisia pyrkimyksiä emme.:
voi säilyttää johtoa "vapaassa maa'
ilmassa" j a '^Vapaan maailman".
meitä kohtaan tuntemaa arvonantoa,^
hän-lisäsi. ; - . i * ^'
Länsi-Saksa uhkaa
räjäyttää EECn
Länsi-Saksa oiT esittänyt kuutos­ten
(EEC) ministerineuvoston ko-,
kouksessa Brysselissä vaatimuk-v
sen, jonka mukaan maataloustuot­teiden
tuonnin salliminen kuutos- '
markkinoihin kuulumattormista'
maista on hyväksyttävä ennen V
k u i n kuutosmaiden yhteinen maa--:
talouspolitiikka^ voidaan ottaa-,
käytäntöön. Tämä on jyrkkästi
ristiriidassa Ranskan presidentti
de Gaullen viime heinäkuussa, „
esittämän vaatimuksen kanssa'
jonka mukaan kuutosmaiden maa- •
taIouspoIitiikki)f on yhtenäistettä­vä
ranskalaisten esitlämäUä ta- .>
valla viimeistään kuluvan vuoden '
loppinin mennessä. Ranska e s i t t i :'
viimeksi syyskaossa uhkavaati­muksen,
jonka mukaan se toimii
maatalonstullien suhteen yksipuor - '
l i s in toimenpitein elleivät muut
(Länsi-Saksa) yhdy Ranskan esit­tämiin
vaatimuksiin. . :
On yleisesti ollut tunnettua, että ;
Ranskan ja Länsi-Saksan, mielipide-,
eroavaisuudet kuutosten yhteisestä
maatalouspolitiikasta ovat syventy- •
neet pitkin vuotta. Nyt pannaan;
merkille, että samana päivänä kun
liittokansleri Adenauer luopui v i ­rallisesti
tehtävistään, Länsi-Saksa
esitti jyrkin sanoin oman Ranskan
käsityksille täysin päinvastaisen
kannan Brysselissä kuutosten minis-terineuvoston
kokouksessa. Uusi
liittokansleri Erhard on v a l m i s t e l -"
lut Adenauerin.ja de Gaullen maa-- "
talouspolitijkan-vastaisia otteita jo
kauan, mutta hän uskalsi lyödä jul-v
kisesti korttinsa pöytään vasta kun
hänellä oli varmuus Adenauerin :
kanslerivallan lopusta. •
Presidentti de Gaullen maatalous­politiikan
tarkoituksena on. sulkea:
Efta^maat j a nimenomaan USA pois
kuutösmarkkinoilta korotettujen
tullien ja tuontimaksujen avulla ja
saattaa kuutosmaat omavaraisiksi .
maataloustuotteiden osalta. Tunne­tun
kananpoikasodan lisäksi oli odo­tettavissa
kauppasota, nimen omaan
USAn kanssa monien muiden maa­taloustuotteiden;'
kuten riisin nau­danlihan
maitotaloustuotteiden,
margriinin, kasviöljyn ym.: osalta.
Näiden tuotteiden tuonti kolmansis­ta
maista mm: Länsi Saksaan on su­pistunut
viime vuodesta 50 prosen­tilla
ja Ranskan Suunnitelmien mu­kaan
se loppuisi kokonaan ensi vuor..
den alusta lukien. .
man ensimmäisten joukkoon, teolli­suudessa
toiselle tilalle? Rikolli­suus
on vähentynyt. J a kalkki tämä
kehitys kahdesta maailmansodasta
huolimatta, missä venäläisten mene­tykset
olivat paljon suuremmat
kuin muiden. Ulkopuolisten painos­tus
on sitä vastaan ollut, n i in suuri
että venäläinen kultakaan ei ole
kelvannut Amerikkaan tavaran
maksuksi.
Tiedän kyllä, että omistava luok­ka
e i näe siellä mitään hyvää, tai ei
aine/kaan halua sitä kansalle tunnus­taa.
Mutta työläisten kannalta kat­sottuna
Venäjän nykykehitys: edus­taa
historian suurinta tapahtumaa.
Jos siellä ei ole vielä elintaso aivan
yhtä korkea kuin Amerikassa, on se
kuitenkin saavuttanut jo sen tason,
ettei siellä ole kenelläkään huomi­sen
päivän huolia ja elämä yleensä'
on kymmeniä kertoja parempi mitä
se oli keisarin valtakaudella. Sen
nuorisolla on tervettä elämänhalua
mikä näkyy maailman nuorison ur­heilutilastoistakin.
Sen laivat liik­kuvat
maailman kaikilla merillä j a
sen rakentamat teollisuuslaitokset
ovat hyvin suosittuja. E n näe mi­tään
syytä, miksi jotkut työväenleh-detkin
syyttelevät vielä Venäjää
'hitaasta" eteenpäin menosta.
Venäjän syyttelemisen asemesta
tekisimme itsellemme paljon suu­remman
palveluksen jos huolehti­simme
paremmin omista asioistam­me
ja -eduistamme. Tähän sopii
mielestäni lause; mitä hyödyttää
lämmittää vieraan .-taloa kun oma
huone on kylmänä? — I. S.
PÄIVÄN PAKINA
Kiperä tutkimusmatka
Suoraan sanoen meistä tuntuu, et­tä
Etelä-Vietnamiin lähetetty ja sin­ne
viime viikolla päässyt Y K : n tut-kijavaltuuskunta
on tutkimassa jota­k
i n sellaista, mikä ei tutkimisesta
miksikään muutu.
Se on verrattavissa osapuilleen
siihen, jos täältä Canadasta lähetet­täisiin-
tutkimusretkikunta pohjois­navalle
ottamaan selvää, onko siel­lä
jäätä!.
Me kaikin tiedämme tutkimatta­kin,
että pohjoisnavalla on leveästr
ja paksusti jäätä.
Samoin tietää koko sivistyi^yt
maailma tutkimattakin, että diktaat­tori
Ngo Dinh Diem on syyllistynyt
veriruskeisiin jsynteihin, ei vain
budhalaispappeja, vaan koko Etelä-
Vietnamin väestöä vastaan.
Tosiasia on, että vaikka Diemin
dynastian eläimelliset sorto- ja ki-ristystoimenpiteet
budhalaispappeja
vastaan on saanut vihdoinkin koko
sivistyneen maailman protestoimaan
sitä vastaan, niin satojen budhalais-pappien
sekä tuhansien opiskelijain
pidättäminen, rauhallisten mielen­osoitusten
hajoittaminen ja poliisi­joukkojen
raakamaiset hyökkäykset
mielenosoittajia vastaan heijastavat
loppukädessä vain sitä tosiasiaa, et-.,
tä Yhdysvaltain pistinten nojassa
hallituspukilla oleva Diemin dynas­tia
on saanut osakseen kaikkien ete­lävietnamilaisten
tuomion ja hal­veksumisen.
Kaikista näistä tunnetuista tosiasi­oista
huolimatta olisi kuitenkin ja
kaiketi väärin vetää .sellainen johto­päätös,
että seitsemän vallan edus­tajista
muodostetun tutkijavaltuus
kunnan lähettäminen Saigoniin olisi
kokonaan merkityksetön teko. M i ­käli
tämä tutkijavaltuuskiinta pää­see
siellä tosiasioihin syventymään,
sikäli se auttaa osaltaan maailman
yleisen mielipiteen edelleen kchit:
tymistä siihen suuntaan, että Etelä-
Vietnamin väestö jätettäisiin lopul­takin
itse päättämään omista asiois­taan.
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö
afghan^stanilal.sen Abdul Rahman
Pazhawk'in puheenjohdolla toimiva
tutkijavaltuuskunta pyri objektiivi­sesti
ja puolueettomasti saamaan
selville, missä määrin ja missä tar­koituksessa
esim. budhalaisia pap­peja
on ruvettu vainoamaan ja sor­tamaan
Etelä-Vietnamissa.
Toisaalta on kuitenkin saatu etu­käteen
tietoja, että Diemin dynas­tia
tulee tekemään kaikkensa täl­laisen
puolueettoman tutkimuksen
suorittamisen estämiseksi. Saigonis­ta
on anneltu ymmärtää, että Die­min
dynastia pitää tätä vaUuuskun-taa
vain"tietojen hakijana", ja et­tä
tarkoitus on antaa, sille vain sel­laisia
"tietoja", mitkä "auttavat dik­taattori
Dieiniä ja hänen taustamie-hiään.
Saigonista on tiedoitettu ettei
Diemin dynastian tarkoituksena
ole antaa Pazhwakin tutkijavaltuus-kiinnan
puhutella vangittuja bud­halaispappeja
eikä edes vierailla
nuuialla kuin Diemin etukäteen
mkärittelemillä paikoilla.
Tästä sellaisenaan näkyy, etta
Y K : n tutkijavaltuuskunnan tehtävä
ei ole suinkaan helppo.
Melko varmaa on myös, että se
ci tule saamaan oikein suurta apua
yhdysvaltalaisilta "neuvonantajilta",
jotka vievät n i i n s u u r t a osaa Etelä-
Vietnamissa.
Washington on antanut ymmär­tää,
että sitä kiinnostaa- nyt pää­asiassa
kysymys siitä, voidaanko
diktaattori Ngtr Dinh Diemin : ole­maton
maine pelastaa niin, että hän­tä
voitaisiin: edelleen pitää käyttö­kelpoisena
aasina sodankäynnissä
Etelä-Vietnamin patrioottisia kan­sanjoukkoja
vastaan.
Yhdysvaltain hallitus on epäile­mättä
tullut siihen lopputulokseen,
että tätä likaista sotaa on käytävä
edelleen Diemin dynastian vallan
ylläpitämiseksi kunhan jotenkin'
päästäisiin eroon poliittisten turval­lisuusjoukkojen
— sikäläisten SS-eli
lahtarikaartien — päämiehestä,
diktaattorin yhdestä veljestä ja hä­nen
kauniista mutta tiikerimäisestä:
aviosiippanastaan. Viimeksimainit­tu,
Mme Ngo Dinh Nhu, olisi ehkä
riittävä uhri Washingtonille, jos
Diem suostuisi heittämään kälynsä
sikojen ruoaksi.
Tähän viittaa se k un Washington
on päättänyt kaikista "protesteis­taan"
huolimatta jatkaa edelleen
Ngo Dinh Diemin "avustamista" ta­loudellisesti
ja sotilaallisesti. A i ­noastaan
Etelä-Vietnamin erikois- -
joukoille — sille aseistetulle ohra­nalle
eli lahtarikaartille — annetta­vaa
avustusta on uhattu "vähentää"»,,,
jos nämä erikoisjoukot eivät lähde
rintamalle sissejä vastaan tappele­maan
sen sijaan että ovat Diemiri./
dynastian harvainvallan erikoissuor
jelijoina Saigonissa. J
Muistaa kuitenkin tulee, että nä­mä
erikoisjoukot, joita kaikki viet­namilaiset
todellakin vihaavat ja
pelkäävätkin, :saavat vuosittain Yh­dysvalloista
'avustukseksi !'vain''
$3,000,000. Sen lopettaminen on pik­kusumma
s i l l o in kun muistetaan et­tä
Yhdysvallat kuluttaa joka päivä
$1,500,000 Diemin dynastian sota- ja
muiden ylläpitokustannusten mak­samiseen.
' •
Washington on kyllä myöntänyt,
että kehnoon tarkoitukseen nämä .
amerikkalaisten veronmaksajain ra-,
hat menevät, mutta muutakaan kei­noa
ei kuulema ole likaisen sodan
jatkamiseksi Etelä-Vietnamissa kuin
se, että tuetaan sotilaallisesti ja ta­loudellisesti
Diemin dynastiaa!
.la kun muistamme, että Etelä-
Vietnamissa on y l i 16.000 yhdysval­talaista
sotilasneuvonantajaa ja sen^
että siellä olevat yhdysvaltalaiset
korkeat viskaalit ovat edelläkerro-lusta
syystä Diemin dynastian puo­lustamisen
kannalla, niin helppo c l
ole totisesti YK:n tutkijavaltuus­kunnan
tehtäväänsä siellä toteuttaa.
Meidän myötätuntomme on siis
tämän kiven ja kovan rakoon jou- .
tuneen tutkiji^Vbltuuskunnan pup.;,
lella, vaikka katsommekin, että Etä< -
lä-Vietnamin tilanne ei enää mitään
tutkimusta olisi kaivannut.
— Känsäkoura.