Vapaus, June 26, 1952

              Casaa c f rbmisb Canadians. £ » -
mmieA HQV, o, 2917. AatboTizeA
'm- eeeoad mai mail bjr tbe Post
OlDea OepaitnieDt, Ottam^
Tbaceta^ eai&i^ixiaä^bf Vapaus
radidUbis Ud^ et iOO-Utt
OILAUSHINNAT:
Canadag»; V K 1 vk. 7.00 6 ktL. 8:75
YlulysUi]£8af i vk. aoo 0 kk. 4L30
Sobmessa: 1 vk. 8JB0 6 kk. 4.75
Ruot^ viiojro?
asu)jiä^ henkilö d voi pila
iuolotumatta ja kysymättä, että onko nyt Ruotsin vuoro oll^
shristykÄnetuvärtiona'V mikä ohjelma aiheutti äskettä
aitn suuria onneitomuuksia Suomen, kansalle j a uhkaa nyt viedä .
Il
on toista v i i k k ^ sitten Itämerellä t a | ^
iseurauksei^^
ampuivat alas ruotsalaisen sotilaslentokoneen "Catalinan". Tämä
p i i aiheuttanut jiopttie^
^ » "\ V ~ v h a l l i t u s t e n välfllä j a yleismaailmallista väittelyä sanomalehtien pals-
^^^^^^^^JiiiiSS;!*^^ • ,tayallL5ta: iällai^ asiasta on annettu:
• perusteella; •tilahne;;näy tayiinisen':; kansan- •
näkövinkkelistä hyvin ristiriitaiselta.
tarkpituksemti^ ei Plei tässä kah-yhden
tai 'toisen puolesta, yaan; jkiinnittää huömiöij^^ eräisiiii
seikkoihin, joiden^ perusteella lukijat; yöiyat i t ^ ^vetäa omat
|pi^|pji;^f||*=.:rss^ • :NeuvostoIiitolIe,:vihaisen:
'ä'^t'^pi.-:^f:v\yf<t:i': nootin, jossa sanottiin, että ruotsalainen sotilaslentokone "Catalina"
N^uostöliiton 1 ^ meripenihkulmaa
ulkoministeri yishinsk^
Jöotokbne "''Catalina'*^
täaay, j ^ ei vain kieltäytynyt laskemaistaäl^
'^{v<'i^s^-»v-^-^-H^'^';i%' jSJeuvostoliltön taistelukonee
on kaksi ristiriitaista sdostustaasias&^^^^^T^
yöidaäri esittää itsdlenime joita Tiedetään^
että Neuvostoliitolla on juuri laivaston suiire
Liionhollisesti kysy tään ^ että niiksi ruotsalainen sotilaslentokone: " C a -
i^-iipt:.-^i'Cfi--'~'-'---^'i^^ tällaiselle tulenaralle alueelle? >Äuotsalai
i ^ ^ f II® ;^ F^i"t'
'Li4]'' tokonetta". <Mutta jos näin oli asia, niin eikö diplomaattisissa suh-ainakin
Ruotsin hallitus olisi voi
ikoriö jsiiorittäa etsintöjä siellä j a siellä!. Miksi ei tällaista ilihoi-tehty?
Toiseksi herää kysymys m amerikkalainen oikeisto-lehdistö
tarttui kiinni hiin kovin^it
liän juttuun^^i^^^N se biisi ollut odottamassa jotakin täl-
Ja mistä johtuu, että "Catalinan" miehistön pelastanut länsin
saksalainen laiva •'iiynsterland'' oli ''sattumalta" tapahtumapaikalla
j ^ eräitten tietojen mukaan aivan Neuvostoliiton alueyesiliäPHuo-niiöto
bhikiihni
liaisuuteen: "satuimihe väin paikalle ja teiitime vel^oUisuutemme" sa­noi
kapteeni Diekers. Näiden ''sattuniäin" johdosta eräs suomalai­nen
sanomalehtimies kirjoitti, että Ruotsin kohdalta ei ollut kysymys
vain sotilasvakoilus^^^^^ vaan myös suoranaisesi proyokatipsta, joka
kaiken lisäksi tehtiiri aikana^ jolloin Ruotsin ja Nenvbstoliitbn ystä-4
vjryttä arvostava Ruotsin ulkoministeri professori Östen 'Unden oli
Ipmaansa viettämän
yoida pll^ York Timesin kirjeenvaihtajan George Axelssohin \
Tukholman kirjettä k
talinä"-jututt yhteydessä ei saa
täiseksi, että vain aina neuvostoyastäiset lehdet ovat siitä; kiihkoilleet,
j a että p>röfesi»rij '^fömästaaloitleestaan'!^ ta­kaisin,
kaatoakseen ''öljyä ^^m^
t a , täyttää 73 v u o t t a d i s j lauantaina.
V lauan
taisia tk; 28 iiiiÄ^M ^ b d e n iän koto­n
a a n Beaver 1/akella.
• Y h ^ y n u n e sukuJalstcn j a tuttavien
o n n i t t e l u i h i n ! v.;:-:-i;-:
r - l i i
' Mi
Monet huomioitsijat, niin oikealla kuin vasemmallakin, ovat esit­täneet
mielipiteitä, että "Catalina"-koneeii alas ampuminen liittyy
ir s n
'm
P i i ; ' ' .
kr
>5 , ' \
yleismaailmalliseen tilanteeseen sikäli, että eräät oikeistopiirit tarvit­sivat
tällaista välikohtaasta,saadaföeen Ruotsin vedetyksi Atlantin
sotaliittobhT '"^^
eräs "Catalina"-sotilaskone oli Ruotsin ulkoministeriön oman \ tun­nustuksen
mukaan kolme päivää aikaiseihmin lentänyt Neuvostoliiton
alueella, josta Ruotsi esitti virallisen anteeksipyynnön. Vaikka Y h ­dysvaltain
hallitus on asian kieltänyt, niin Neuvostoliitto on syyttä-njrt,
että amerikkalaiset lentokoneet ovat useita kertoja suorittaneet
lentoja Neuvostoliiton alueella, ja että "<^talina"-koneen tapaus liit­tyy
jollakin tavalla tähän. Että Neuostoliiton' syytöksissä on perää,
se näkyy Yhdysvaltain hallituspiirejä lähellä olevien Aslop veljesten
(Joseph ja Stewart) artikkelista, mikä julkaistiin New York H^^
sa kesäkuun 13 pnä. Aslop-veljekset puhuvat yhtä j a toista Neuvos­toliiton
tiedustelulennoista Alaskassa jne. ja päästävät sitten kissan
pois säkistä sanomalla: -'Tämämeidän ilmatiedustelumme, jonka
Neuvostoliitto aloitti, jatkuu edelleen? Meidän pitkänmatkan lento­koneemme
ovat suorittaneet tiedustelulentoja Siperian rannikolla jo
Korean sodan alkamisesta lähtien; ja ne ovat useita kertoja menneet
niin pitkälle, että niitä ori yritetty torjua . . ." '; " •:l':'\,\-.-\j.:r\
Muistaa., thyös sopii Look •Magazinen kesäkuun 3. p :n artikkeli,
missä mainitun julkaisun apulaistoimittaja kirjoitti: ; v ^ ^
"Tämä inaa (Yhdysvallat) on itse kokenut kuinka vaikeata on
Venäjää iskeä Euroopastakin päin. Julkinen salaisuus on, että anie-rikkalaiset
lentokoneet ovat vahingossa ja tahallisesta tutkineet Venä­jän
radar-verkostoa ja saaneet selville, että Neuvostoliiton .taistelu-koneet
npusevat ilmaan jo kauan ennen kuin (Yhdysvaltain) koneet
tulevat Venäjän rajalle."
Julkinen salaisuus myös on, että Yhdysvaltain hallituspiirit ovat
tehneet kaiken voitavansa vetääkseen Ruotsin lännen etuvartioksi ja
niihin "tutkimuksiin" joista Look-julkaisu puhuu.
Että "Cktalirian" alas ampuminen liittyy kansainväliseen kriisiin,
sen tunnustaa oikeistolainen Suomen Sosialidemokraatti, joka 19 p:n
toimituskirjoituksessaan lausuu lopuksi tästä Itämeren välikohtauk­sesta:
"Tapahtumat osoittavat, miten kiristynyt kansainvälinen tilan- ,
xA jatkuvasti on . . . "
Toisaalta Helsingin Sanomat kirjoitti kesäk. 20 pnä, että "Neu-
^vostoliitott ampumaherkkyyttä on mahdollisesti katsottava sitä taus­taa
vastaan, että eräs ruotsalainen Catalina-kone oli kolme päivää ai-kaisenunin
erehtynyt Neuvostoliiton alueelle Hiidenmaan kohdalla"
j a "Hesa" myös vetää sellaisen johtopäätöksen, että Itämeren väli­kohtauksen
perirhmäisenä syynä on kansainvälisen kriisin kärjistymi-
; »en.
w SKDL:n äänenkannattaja Vapaa Sana kys}^, mitä syytä oli
r ruotsalaisilla ilmavoimilla suorittaa tiedustelulentojk Neuvostoliiton
harjoitusalueella ja mitä tekemistä oli perjantaina kadonnutta Dako­ta-
konetta etsineellä 'Catalina'-koneella Hiidenmaan. rannikolle, kun
onnettomuuden oli todettu tapahtuneen sata kilometriä lännempänä.'
i_"On kummallinen sattuma, että nyt samoin kuin kaksi vuotta sitten
H»Fe»tLI.VEN 1 0 -
y u O T I S M C I S T b '
Täsmälleen 10 'vnotta «itten, kesä-kuuri^
4 phä lS4irjolloln i t o i m e r h e lm
täytti 75 v a o t t a , B y t i n - B a n g e U i r i—
^ännerirj soterikolllsjoukklo n i m i t ti
"valtoiaöÄ 4»nraalin'* Suooien mar­salkaksi.
Samialla tänJä päivä J u ­l
i s t e t t i in Suomen armeijan lippupäl-väkal,
armeijan, Joka sillä hetiellä
H i t l e r i n , rosvojoukkoihin kytkettynä
kävi hyö!«"iCäyssotaa Neuvostoliiton
alueella. Täten sotarikpUlset haluisi­v
a t vakinaistaa kesäkuun, 4 päivän
Neuvostoliittoa. vastaan summatun
mielenosoituksen ipäiyänä. ^ \ \
K a i k k e i n mustimman taantiimuk-een
«roimat käsittivät hyökkäyssodan
Johtomiehen merkkipäivän omaksi
juhlajpäiväkseeiv Fasistiset upseeri-p
i i r i t , erilaisten r i k o l l i s t en Järjestö­j
e n johtajat r i n t a r i n n a n sosdem-puolueen
j a Suomen AmmattiylKlis-tysten
K e s k u s l i i t o n oikeistojohtajien
k a n s s * - j u l i s t i v a t "bolshevlsmlnvas-t
a l s t a " taisteiutaihtoaan, Saksalais-suomalaisten
JöukJcojen miehittämäs­sä
raunioitetussa Petroskoissa t o i -
meenpäntUn ensimmäiset " M a r s k in
k i s a t " . R i k o l l i n e n törkeUy huipentui
H i t l e r i n v i e r a i l u u n . J o l l a h a l u t t i i n s i ­netöidä
Suomen Ja S a k s a n taantu­muksen
" i k u i n e n aseveljeys". Kiittä­essään
v i e r a i l i j a a päivän s a n k a r i y l i s ­t
i ''kovassa yhteisessä taistelussa"
' ^ n t y n y t t a aseveljeyttä. • _
Suomen historiassa t u s k i n o h hä-peällisempää.
päivää k u i n se kesä-
Ituun 4,päivä, j o t a uuden m a a i l m a n ­sodan
(Valmisteluja palveleva taantu­mus
edelleenkin haluaa — vieläpä
s u u r i n sotlla.«:paraateln — viettää j a
k u n n i o i t t a a armeijan lippujuhlapäi­vänä.
Tälle päivälle suunnitellut
j u h l a l l i s u u d e t merkitsevät epäUemät-tä
yhtä kyynlllistä k u i n r i k o l l i s t a k in
mielenosoitusta kansamme perusetu­j
a j a allekirjoittamiamme valtiosopi­m
u k s i a vastaan, amerikkalaisten tai-p
e r l a l i s t l en j a heidän r u t t o k e n r a a l i n -
sa- johdolla Euroopassa Ja muissa,
maanosissa suoritettavien sotatoimien
t a i . -vaarustelujen-nin.yötäilemlstä. —
Työkansan sanonift^/Hclalnkl. ,
|«Kbgre8sia vsJmistavaii} bx»8ifer^^
Petdnff. — Kesäknnn 8.i»fvänä palavasta halusta' • rauhaan^ Ja.' rau-laHtUn
sanomalefatimlini^ kob-ferensslssa
Aasian ja Tyynen iral-tameren
maiden nmhanpnoltajlen
. kongressin fcoollekatsamista; yal-mistavan
konferenssin tiedonanto.
Tiedontannosss^' s a n o t t i i n : ; A a s i an
Ja T y y n e n meren m a i d e n rauhanpuo-
'histajien kongressin koollekutsfumista
valmistava konferenssi, joka aloitti
Istuntonsa kesäkuun 3 päivänä.; iPe-kiögl&
sä, lopetti työnsä kesäkuun 6
päivänä. Tämän konferenssin kool­lekutsumisen
alkäanpanijoita olivat
K i i n a n 11 edustajaa, Jotka ovat tun­n
e t t u j a taistelijoita r a u h a n puolesta,
Jotka ilmentävät K i i n a n k a n s a n t a h ­t
o a j a j o t k a ovat'hyväksyneet I n t i an
•ja muiden rauhantahtoisten kansojen
ehdotuksen. Konferenssissa oli 47
edustajaa 20 m a a s t a : K i i n a s t a , I n ­t
i a s t a , Pakistanista, Neuvostoliitosta.
Japanista, Koreasta. Yhdysvalloista.
A u s t r a l i a s t a , Meksikosta, Vietnamis­t
a , Indoneesiasta, Canadasta. Bmr-jnastä,
Ceylonista. Mongolian k a n ­santasavallasta,
Chilestä. Uudesta
Seelannista, Pilippiineiltä. ThaUan-d
i s t a Ja (Maläkasta. K o n f e r e n s s i n työ­hön
osallistuivat myöskin M a a i l m an
Rauhanneuvoston edustajat jä' M a a ­i
l m a n Ainmttlyhdistysten L i i t o n A a ­s
i a n jä Tyynenmeren maiden yhteyis-t
o l m i k u n h a n edustaja. . K o n f e r e n s s in
työn a i k a n a o l i v a t m a t k a l l a P e k l n g i i ri
viiden' m a a n Kölomtolari, Salvado­r
i n . Guatemalan, N i c a r a g u a n J a C o s -
.tarlcan edustajat. : P e n i n , Ecuadorin'.
L a o s i n J a N e p a l i n «klustajat suostui-
(vat tämän konferenssin koollekut­sumiseen,
mutta monenlaisten vai­keuksien
vuoksi eivät «voineet saapua'
sinne. Astraahan kaksi edustajaa,
B u r m a n kaksi edustajaa. K i i n a n v i i s i
edustatjaa, I n t i a n yksi edustaja ja
Indönaesian yksi edustajat öUvat
konferenssissa havainnoitsijoina.
Tässä konferenssissa k a l k k i e n m a i ­den
edustajat kertoivat kansojensa
hanpuolustiisa^keestä' .maissaan, s e ­kä
lausuivat xnlellplteensä; A a s i a n J a
T y y n e n m ^ ^ n . ' m a l d o i j x a u h a n p u o l t a -
j i e n kongressin - koblli^utisumisesta
rauhanpuolustuslilkkeen; laajentami­sen
ja> volmlstamlsCTi/> tarkoituksessa.
V a l m i s t a v a n konferenssin tärkeiih-pänä
tehtä.vänä o l i p o h t i a j a hyyäk-s}->
ä v a l m i s t a v a n konferenssin j u l k i -
l a u s i mm j a ehdotukset- Aasian ja
T>-ynenmeren maiden rauhanpuolta-j
i e n kongressin valmistamisesta.
Näiden a s i a k i r j o j e n l a a t i m i s t a var­t
en v a l m i s t a v a konferenssi muodosti
komitean* (Julkilausuman laatimista
v a r t e n 'ja oi^änisatiökomltean; -Tar­m
o k k a a l l a t o i m i n n a l l a a n nämä k o ­miteat
täyttivät tehtävänsä; hyvällä
menestyksellä.
Perusteellisen pohdinnan, jälkeen
konferenssi 'hyyäkS3ri yksimielisesti
v a l m i s t a v a n konferenssin j u l k i l a u s u ­m
a n j a A a s i a n j a T y y n e n m e r e n m a i ­den
r a u h a n p u o l t a j i e n körigresisin v a l -
mistMUlsta; koskevat ehdotukset.
P a i t s i G o M o - z h o ' o t a , Joka a l l e k i r j o i t ­t
i tämän j u l k i l a u s u m a n konferenssin
koollekutsumisen"; • alkuunpanijana,
j u l k i l a u s u m a n ; a l l e k i r j o i t t i v a t eri
maiden seuraavat edustajat: ; ; ;
T s h e h S h u - t u n , L j u P i n - 1 , L i D e -
tsjuan, N a n H a n - t s h e n ^ U Jaötszun
— K i i n a .
Professori Djarmavlr Cösambi,
H i n d u l a l J a g n l k , H u r b a k s h S l n g S a r -
dar — I n t i a.
H u l a m Mohammed-kaani, M . ;' J .
S h a k u r --, P a k i s t a n .
V a d l m Közhevriikov, Hodzhajev,
I v a n Glushtshenko ^ Neuvostoliitto.
Tomi Koira, Hoasi, M i j a k o s i — J a ­pani.
;'.^- •/';;•:,'• ^;• '
P a k D e n A i , J o n D o n J o k — K o ­rea.
.•~:'\^:':-^.\
J o h n Kingöbury — Yhdysvallat.
J o h n -Barton, y a n E r d e , . S t e v en
M a k l n d o , A d a B r o h m a n ; A ^ T . G i t -
2alt — A u s t r a l i a . •
E l i de G ^ r t a r i . R a f a e l Sfendes A g l r -
r a — -Meksikko;' ^ '-y.l'
D u o n ? B a k l i l e n . L e C h a n phuong
;— Vietnam. ' ,
S u v a r t i . SUSQ; » ; . Surdjonegoro —
Indoneesiä. '--{'''''t
Maay Jennisoh — C a n a d a . ; ; ,
U H l a . U i«3lo,!!Mint, T a k i n L u AI.
U Tin.. P e (Mtoti; U K u n T i , U A i
K i J — B u r m a . " ' . ' - v'
;, Udenkendolu S a r a n a P a — Ceylon.
• S h i r e n d y b v ~ M o n g o l i a n kansanta­savalta.
'
'•: J o s e V e n t u r r e l l —- C h i l e.
• R y E l l i . C a r t n e y Arcer — U u s i See­l
a n t i . ; '•;:'-^;--^-./;';: ;r:v
M a n u e l Krobs — F i l i p p i i n i t . .
N a i Suguari Tularak, Nai Prasert
Sapustön — T h a i l a n d.
C h a n S u a t H o n g — Maläka.
P. V. GulJaJev, J o h n V. D a r r —
HMaailmän Rauhanneuvoston edusta­j
a t . . -v';';;;
T h o m t h p n —. M A L : n Aasian. Ja
TjTnenmefen - maiden yhteistoimi-k
u n n a n edustaja.
S. S? J u s u f — I n t i a n ammattiyh­distysten
kongressin edustaja.
V a l m i s t a v a n konferenssin päätök­s
e n mukaisesti: Aalslan j a Tyynenme­r
e n maiden rauhanpuoltajien k o n ­gressi
kokoontuu, Pekingissä vuoden
.1S52 syyskuun nimeisellä v i i k o l l a . A a ­s
i a n Ja Tyynenmeren maiden r a u h a n -
p u o l t a j i e n k b ) % r e s s i n valmistamisen
avuksi konf4renssi päätti nimittää
organisatiokomitean pääsihteerin Ja
hänen k a k s i ' s i j a i s t a n s a . Sitä p a i t si
pääsihteerin o n o l t a v a K i i n a n , edus­t
a j a j a iiänen kahden sijaisensa on
o l t a v a I n t i a n j a Jap>anin edustajia.
Tarpeen vaatiessa pääsihteerillä on
oikeus kutsua apulaisikseen muiden
a s i a a n kllnnostunleden maiden . n i ­mittämiä
edustajia. Pääsihteerin v i r ­k
a a n o n K i i n a nimittänyt L j u N i n - i n ,
j o k a r y h t y i h e t i toimeensa. •
.tevat ulofs munista? S ä i t ä S ^ l
Tommy: " K o s k a ne tietävät Q
vansa keitettäviksi jos p y ^ ^
nankUorien sisällä."
.,;;;:.'\: .''•;.':; r/...; :••';:
K E H N O JMCISTI
J u s s i : M i n u n vaimollani on DB,» I
m a n kehnoin m u i s t i ^"^\
M a t t i : Unohtaako hän
k a i k e n?
J u s s i : J o s a s l a olisi sitenÄllsI wl
h y v i n . M u t t a . v i k a on siinä etläT
muistaa kaiken. **"
llsSäkää läki-esitys
No.^305
': Toronto; — Demokraattisten o i -
. keaksicn paolastajaln toimesta bn
; vedotta kailddln; Canadan. ihmi-
: siini, kehoituksella estää lakiesi­tyksen
No. 305 hyväksyminen par­lamentissa,
joUe se on Jättitty.
YleisenniieUiriteen painostds esti
oikeusministeri Garsonin Jyrää­mästä
parlamentissa lävitse työ-
; iäisten oikeuksia : valtavasti vaa-riantavaa
pahamaineista H- 8 laki­esitystä.
Se Jontot lähemmän tar­kistuksen
alaiseksi Ja sen käsitte­ly
siirtyy settraavaan istimtokaa-teen.
\-^'^ -...;/;;.:f'
Lakiesitys 305 ori nyt parlamen­tin
käsiteltävänä. Se on vaaral­linen
Canadan kansalaisten Ja ei-karisalaisieri
oikenksiile. Se on
Made-in-rSA tuote. Sen tatkol-tnksena
on noitajahtihysteriari
valloilleen, päästäriilnen , kaikkia
niitä vastaan. Jotka vastnstayat' 11-
bcraalihallitnkseri USA:n sötaoh-
; Jelmaa suosivaa politiikkaa. :
; Lakle^tys 305 on siirrettävä seu­raavaan
istnntokauteen. Yleiseri
mielipiteen tehtävänä on estää seri
. läpi Jyrääminen kourallisen parla­menttiedustajia
. läsnäollessa^
MADELEINE PARENT
Montrealin Ja VäUeyfieldin tekstiUi-laickölaisten
taistelnjärjestäjä. K u ­vassa
nähdään hänet esittämässä
aviistusvetoomu.sta sähkötyöiäisteri
uniori piirikomiteaile, joka myöskin
antoi tukensa. . -.
Vaativat elatusapua
USArn sotilaata
Frankfurt.'' — Länsi-Saksassa a r v i ­o
i t i i n kesäkuun' puolivälissä olleen
n o i n 94,000 lasta, j o t k a saksalaiset t y ­töt
ovat synnyttäneet y h d y s v a l t a l a i ­s
i l l e sotilaille. Yleisenä käsityksenä
on, että valtava oikeusjuttujen mää­rä
tulee seuraamaan, k u n saksalaiset
tytöt vaativat yhdysvaltalaisia huo­l
e h t i m a a n lapsiensa ylläpidosta.
— Cariadassa tehdyt kirjoitusko­neet
maksavat tehtaalle keskimäärin
$103. * .
Terveysyhdistys on
juomaveden fluori- V
noinnin kannalla
Winnlpee. — Canadian vmt
H e a l t h Association päätti täällä tk. u
pnä pitämässään kokouksessa Baofi
t e l i a vesijohtoveden jiiiorinolntii
hammasmädän rajoittamiseksL Asiu
koskevassa päätöslauselmassa saao-taan,
että niissä kunnissa, joiden j * .
toveden fluoripitoisuus on liian aBai'
nen, olisi lisättävä fluoria juomave*
teen, edellyttäen kuitenkin, että Utä |
toimenpidettä voidaan tarkoin valvoa
j a säädöstelläl Yhdistyksen kerääoät
todistukset ovat osoittaneet veden
fiuorlnöinniUa olevan huomattavaa
vaikutuksen hanunasmädän ehicäise-miseen
j a että se vaikuttaa vielä ai-kuisUnkln.
Mitään kielteisiä seurauk-s
i a ei ole todettu sellaisilla seuduilla.
Joissa juomavesi on fluorinoitu seit-gemän
vuoden ajan, jopa kauemmin,
k i n . •
[ b s a l e a » '^
jsdstfksissa
J jg^tossa on
I «jj sanriJnP
I gaivostyöli
ei*l kdioitt
iBÖin uodell
hlll
l y i niin ka
I pysjbdjksiss
Ifftyöoutli. -
L ja •yksi tl
pissa':
Ejsadiusettiss
1^ Mannin
toiön puoliso
iijtärtä ja. P<
Tervehdys
waiii
feudbury
' aikaBaao
— K a k s i kolmesta canadalaisten a -
sunnoSta oli 'vllmö vuonna oinistajän
.astnnla.
Alahuoneen Istunnossa Ottavassa
käsiteltiin kesäkuun toisena päivänä,
erisiriimäisessä lukemisessa ehdotus
B i l l 303 s i i r t o l a i s l a i n muuttamiseksi.
Tämä muutosehdotus n ä y t t ä ä edel­l
e en keirittäkvän v a a r a l l i s t a ajatus­t
a "kahdenlaisista" kansalaisista,
j o i s t a yksillä on ( a i n a k i n teoreetti­sesti)
kalMci kansalaisoikeudet ja
tölsUla vain sikäli k u i n k u l l o i n k in
vallassaoleva puolue sen s a l l i i . O l i e e l -
l i s e n a julkaisemme C a n a d a n Oikeuk­sien
L i i t o n keskuskomitean ajankoh­taiset
toteamukset j a ; huomautukset
tämän taantumuksellisen j a suoras­t
a a n v a a r a l l i s e n lakiehdotuksen j o h ­dosta:
.1. B i l l 305 edellyttää nykyisen s i i r ­t
o l a i s l a in täydellistä muutosta. Täs­sä
laissa määritellään, että kuka on
oikeutettu pääsemään Canadaanr k e -
n e n annetaan o l l a Canadassa j a ke­net
karkoitetaan. Tehdyt muutos-ehdotukiset
ovat perustuvaa laatua j a
siksi niitä; pitäisi huoleUa tutkia e n ­nen
hyväksymistä.
2. Nykyisellä Istunnolla ei o l e r i i t ­tävästi
alkaa näiden muutosehdotus­t
e n käsittelyyn. Jälleen on t a p a h t u ­nut,
että äärettömän tärkeä lakiehdo­tus
esitettiin alahuoneen käsiteltä­väksi
istunnon loppupuolella jolloin
sen a s i a l l i n e n käsittely b n vakavasti
u h a t t u .
V i i m e vuonna h a l l i t u s esitti sorta­v
i a muutosehdotuksia : r i k o s l a k i in
Juuri silloisen ;istunnon päättyessä.
Me voimme sanoa suorittamamme
tutkimuksen penisteella, etta enem­mistö
canadalaisista o l i täysirii'tietä-mätön
näiltä muutoksista s i l l o i n k u in
a s i a o l i p a r l a m e n t i n käsiteltävänä .—
Ja monet eivät, niitä tunne vieläkään.
iEiiemmänkin, vielä niin myöhään
k u i n h u h t l k u i m 7 pnä tänä vuonna
p a r l a m e n t i n jäsenetkään eivät olleet
t i e t o i s ia näiden muutosten sisällöstä.
•Miksi h a l l i t u s viivyttelee näUi tär­keiden
lakiehdotusten esityksessä i s ­tunnon
loppupäiviin a s t i , v a i k k a h a l ­l
i t u k s e n ohjelmapuheessa n i i h i n v i i ­t
a t t i i n ? Onko tarkoitus, että C a n a ­d
a n kansa (»isi n i i n k i i n t y n y t kesä­r
i e n t o i h i n s a , ettei se huoiriaa mitä
s i l l e tehdään? ' '
; • 3. K a n s a a e i ole i n f o r m o i t u . K u t en
o l i ' asia G a r s o n i n muutosehdottisten
'ifuSteen viime kesäkuussa j a ' B i l l H -
8 suhteen mikä muuttaa ^^oko rikos­l
a i n , sanomalehdistö: J a r a d i o o n j ä t ­tänyt
t i e d o l t t a m a t t a C a n a d a n k a n s a l ­le^
ne tärkeät muutokset näitkä s i ^ l -
tyvät B i l l 305 :een. Parlamentin ja
lehdistön velvollisuus . o n tiedoittaä
kansalle sitä koskevasta lairisäädän-
. nöstä! •••:VW.;'
• • 4. Perusvapauksia vähennetään.
Meidän .'käsityksemme riiukaan B i ll
2Xjb e l k o r j a a eikä paranna nykyisen
s i i r t o l a i s l a k i m m e puutteellisuukisia,
j o t k a todella tarvitsevat muutosta.
Jotta tämä l a k i t u l l s l y h d e i u r i u k a i s e k -
s l JChmisoikbUksifen Y l e i s j u l i s t u k s en
•kanssat;v.'-.:\':'.'"^:' ..
Päinvastoin nämä muutosehdotuk­set
pahentavat .edelleen tämän l a in
epädeniokraattisia piirteitä.
5.. Tarpeeton, mielivaltainen v a l -
t u i i s . K u t e n C a n a d a n kansalaisuusla­k
i , sellaisena m i k s i se m u u t e t t i i n vuor
s i n a 1950—51, B i l l 305 edellyttää, että
•hallitus sekä kansalaisuus- J a s i i r t o -
l a i s m i n i s t e r i saisi tarpeettomat, m l e l l -
vaitaiset j a vieläpä diktatoorisetkin
valtuudet. .
Tässä on demokraattisia oikeuksia
koskeiva tärkeä parusseikka.;Canadan
k a n s a n pitäisi oU&parlamenttiedusta-j
a l r i s a välityksellä a i n o a n auktoritee­t
i n l a l n l a a d i n n a n .suhteen. H a l l i t u k ­sen
Jäsenen (ministerin) tulisi huo­l
e h t i a h a l l i n n o l l i s i s t a tehtävistä mää­rittelemällä
samalla-myös l a i n l a a d i n -
n a l i i s i s t a selkoista. Tästä h u o l i m a t ­t
a v i i m e a i k a i s t e n l a k i e n (hyväksytty­j
e n Ja h a r k i t t a v i e n ) sanamuoto on
Kupong^inleikkaajain
palkankorotuksesta
Toronto. — Canadassa tounivien
yhtiöiden voitto-osihkpiriaksut koho­sivat
kesäkuussa 18.5 p r o s e n t i l l a ver­r
a t t u n a edellisen, vuoden kesäkuuhun.
Täniän kesäk. aikana maksettavaksi
i l m o i t e t t u j en ;Voittorosinkbjen- määrä
611" 65,756,358 d o l l a r i a " V e r r a t t u n a 72^
389,572 d o l l a r i i n .viime vuoden kesä­kuussa.
;-';-;•
Kesäkuussa maksoi osinkoja 27 k a i ­vosta
yhtensä 22,428,867 d o l l a r i a , ver­r
a t t u n a 25 kaivantoon ' j a 18,262,376
d o l l a r i i n viime vuoden kesäkuussa.
sellainen, että ne riistävät parlamen­t
i l t a l a i n l a a d i n n a l l i s e n päätösvallan.
6. Noita jahti-koneisto. Bill 305
edellyttää laajakantoisen koneiston
pystyttämistä jotta voitaisiin aloit­taa
noitajahti niitä vastaan, j o i l l a o n
asunto-oikeus Canadassa; (asuneet .5
vuotta t a i kauemman) mutta eivätole
k a n s a l a i s i a . Katsokaa lakiehdotuk­sen
osia 4(4), 11 j a 19. / -
; Samalla k e r t a a o n muistettava, e t ­tä
vuosien 1950—51 muutosten perus­teella
C a n a d a n kansalaisuuslaki a n t o i
m i n i s t e r i l l e j a , h a l l i t u k s e l l e m i e l i v a l ­taiset,
epäderiiokraattiset valtuudet
kansalaispaperien kieltämiseksi t a i
n i i d e n peruuttamiseksi.
- J o s B i l l 305 hyväksytään nykyisessä
muodossaan, - n i i n kalkki kansalaiset
-paitsi Canadassa syntyneet, voidaan
k a r k o i t t a a Canadan kansalaisuuslain
Ja s i i r t o l a i s l a in peijusteelia. .Tähän
v i i t t a a sen myöntämät rajattomat
valtuudet j a ne epäselvät määritel­mät,
j o l t a o n käytetty lakiehdotuksen
visseissä osissa.
Toimittaja Kantola
erotettu yleis­radion
palveluksesta
H e l s i n k i . — (VS) Kesäk. 20 pai
s a a t i i n .tietää, että Yleisradion suo­s
i t t u nimimerkki "Pikkuserkku" -
t o i r n i t t a j a ' ! L a u r l Kantola, oli edelli-senä
i l t a n a erotettu radion palveluk­sesta.
Käärityessämme Ylelsradioa
phjelmajohdon puoleen, vahvistetuin
siellä sanottu tieto. Erottamisen pe-'
r u s t e l u i n a m a i n i t t i i n "ohjelmanmuii-tokset"
j a "uudelleenjärjestelyt", jon-k
a ' vuoksi toimittaja Kantola bn "va­p
a u t e t t u tehtävistään'. Ylelsraillon
johdon selitykset ovat kuitenkin hy-y
i n läpinäkyviä, koska tiedetään,- et­tä
kirjelaatikko kuitenkin jatkuu,
j o s k i n toisella nimellä j a samoin työ­miehen
tunnin ohjelma. Näin ollen
ei v b l tiulla muuhun tulokseen ktun ;
että kysymyksessä on jälleen mk
askel Yleisradion politisolmiseka
taantumuksellisten voimien jä sodan-.;
v a l m i s t e l i j o i d en toivomaan suuntaan.
Tämä on myöskin hyvin ymmär­rettävää
huomioiden nykyisen tilan-;
teen työmarkkinoilla, sillä työnanta­j
i e n korvissa ei ole kaikunut hyvältä
se, että maan voimassaolevia st^l-muspalkkoja,
j o i t a työnantaja työttö­myyttä
hyväkseen käyttäen on pol­kenut.
Näin ollen Yleisradion joh­don
päätös ei ole v a i n isku määrättyä
p o l i i t t i s t a suuntausta vastaan, vaan
nimeffbSiiesiif; t a d l o n suurinta kuun­t
e l i jaryhmää',' .' työläisiä vastaan, joi­d
e n - kipeitä kysymyksiä toimittaja
K a n t b ^ on joutunut selostamaan.
Menetti henkensä
f^prikasityksen takia
'v^.'Wrt/ÄÄriir:.— Viime lauantaina
s a i täällä sumiansa 22-vuotias Cosimo
C u r c l a r e l l o kuri hän elevaattorissa
hyppäsi l i i k k u v a n vUjakasaan, johon
hän. p a i n u i j a tukehtui kuoliaaksi.
C u r c i a r e l l o o l i o l l u t t.vössä elevaat­t
o r i l l a , vasta 4 päivää j a onnetto­muuden
syyksi uskotaan olleen «en,
että englannin kielen taidon puutteen
t a k i a hän käsitti väärin kun häntä
v a r o i t e t t i i n hyppäämästä liikkuvan
v i l j a n sekaan
ilmavälikobtaus tapahtuu jonkin länsivallan ryhtyessä partiolentoi-hin
Itämerellä juuri silloin, kun Neuvostoliitolla ön siellä suuret lai-vastoharjöitukset.;
<EdeIliselIä kerralla oli kysymyksessä Yhdysval­lat.
Eräässä suhteessa ei uuden Itämeren välikohtauksen luonteessa
ainakaan ole epäselvyyttä: se. tuli kuin tilauksesta hiille ruotsalais-,
ja yleensä länsivaltalaispiireille, joitten silniissä ennenkaikkea ulko­ministeri
Undenin edustama Ruotsin virallinen puolueettomuuspoli­tiikka
on ollut sietämätön, joissa X L : n pyrkimykset puolueettoman ,
Skandinavian aikaansaamiseksi ovat herättäneet kasvavaa levotto­muutta,
ja jotka sekä lehdistön sotakiihottusrumputulella että Ruot­sin
kom-puoluetta vastaan lavastetulla vakoiluoikeudehkäynnillä ovat
pyrkineet estämään suhteiden parantumisen 'Neuvostoliittoon ja kyt-'
kemään Ruotsin avoimesti Atlantin-liittoon." •
Vapaa Sana lausuu lopuksi: "Suömenvkannalta tällainen kehi­tys
on pelkästään onneton, samalla kun Itämeren uuden ilmavälikoh-tauksen
pitäi^ meille . . . olla hälyytyksenä asemamme kriitillisyy- .
desla jä kaiken seikkailupolitiikaö turmiollisuudesta . . ."
Suomen kom-puoJueeri pää-äänenkaiihattaja Työkansan Sano­mat
varoitti: " X e vähemmän siistit toimenpiteet, joihin Ruotsin hal­litus
on nyt ryhtynyt, merkitsevät jälleen sitä, että hyökkäys Suomea •
vastaan on kasvamaan päin. -Meidän maamme kannalta olisi tieten­kin
ollut miellyttävää, jos Ruotsi olisi kieltäytynyt antautumasta Yh-dysvaluin
johtaman hyökkäysjärjestelmän palvelukseen . .
Me vain kysynune: Omaksuuko luokkavihan sokaisemat ruotsa-laiset
pqryarjt ja heidän avuliaat oikeistosbsialidemökraättiseVjohto^>
pamppunsa sen pahaenteisen kannan, että Ruotsin täytyy h>t Suo­men
asemesta ryhtyä "lännen etulinnakkeeksi" pohjolassa?
; T e r v e teille' " m a a l a i s s e r k u t " , jotka
tulette tänne C a n a d a n pääkaupunkiin
sellaisilta. • • p i k k u p a i k k a k u n n i l t a kuin
M o n t r e a l i s t a , Torontosta, Beaver L a ­k
e l t a , New Y o r k i s t a . Timminsista,
Port. A r t h u r i s t a j a m u u a l t a .
leikki tietävät sanomattakin, että
Sudbury o n se " n a p a " j o n k a ympä­r
i l l e on; k o k o suuri Canada raken­nettu.*
j a myös sen, että tämän m a a n -
k ^ e i s e n " n a v a n " todellinen "sydän
o n Trout Lake, näissä Työn Puisto
sijaitsee J a a l l e k l r j Q i t t a n u t asuu. Näin
me; t u l i m m e sUs a s i a n ytimeen, sillä
•Trout Lake, e l i L r c k e r b y . mitkä ovat
yksi s a m a asla, o n pääkaupiingiii pää­p
a i k k a j a Sudbury sen esikaupunki,
kuten Ottawa, Toronto, Vancouver j a
'muut ovat v a i n t a v a l l i s i a kyläpahasia
C a n a d a s s a . ' ^ •••?•;;
J a kuten sopii odottaakin. C S J :n
kahd^Lsasa l a u l u j u h l a pidetään pää­asiassa
siellä " k a i k k e i n pyhimmässä"
e l i ' pääkaupungin sydämessä, Trout
Lakien Työn Puistossa, missä o n u l k o -
: i h r i a k o n s e r t t i lauantai-Utapäivällä ja
s u n n u n t a i n a ' J a siinä välissä "Seitse-
Diän V e l j d t s e n " esitys l a u a r i t a i - i l t a n a .
,, N y t k i m olemzBe jiäässeet maantie­teellisesti
selvlUe vesille, a l l e k i r j o i t t a ­neen
velvollisuus o n e n s i k e r t a a pää­k
a u p u n k i i n tuleville " m a a l a i s s e r k u i l ­l
e " selittää näitä pääkaupungin j a s en
esikaupungin isudburyn sekä n i i d en
asukkaiden erikoisuuksia.
Sudbury on.«;kuten tiedetään, poh­j
o l a n i h a n a p u u t ^ h a , minkä alasto­m
a t " k a l l i o t eiyäV t o s in vielä kasva
banaaneja eivätkä appeisiinejä. m u t ta
p a i k o i n näkyy j o ruohoa, pensaita j a
k i t u k a s v u i s i a k o i v i j j a . (Ennen o l i h a a -
p o j a k i r i , mutta madot söivät niistä
lehdet.) ' ••;\;"Y;^;- ''^-X
Vancouverilaisten k u t e n m u i d e r i k ln
"läntelälsten" erikoisoikeutena sano­t
a a n olevan k t i o k a i a t o n ylpeys hyväs­tä
ilmastostaan.
S a m o i n pompftoilevat sudburylais-t
e n liiveistä- n a p i t h e t i k u n " m a a l a i s ­s
e r k u t " muistuttavat heille siitä tosi­asiasta,
että : S u d p u r y o n m a a i l m an
h i e h o i n k u k k a i s k a u p u n k L ' J a uskokaa
Jos tahdotte, r a k k a a t "maalaisserkut",
Sudpuryssa o n y k s i idästä.länteen lä­p
i kaupungin kulkeva pääkatukin,
E l m Street. Jonka varrella sijaitsee
vapauden t a l o : j a muut merkkipaikat.
S e n lisäksi o n vastavalmlstettu " a l i ­käytävä",
joka t a t t i i n onneksi n i in
mutkaiselle kohdalle J a s i k s i kauaksi
k e s k i k a i q i u n g i s t a . ettei se mitenkään
pääse vähentämään E l m ' S t r e e t i n s a ­keata
j a l a n k u l k i j a l n - j a a u t o i l i j a in
r u u h k a a — mikä o n verrattavissa t o -
r o n t o l a i s i in katuvaunuihin, missä i h ­miset
ovat p a l j o n tiukempaan sullot­tuna
k u i n s a r d i i n i t purkissa!
. T o i s i n sanoen, Sudbury o n loppujen
lopuksi vain sellainen "välttämätön
p a h a " , j o n k a läpi "maalaisserkkujen
täytyy miltei poikkeuksetta kulkea
päästäkseen sinne pyhimmästä p y ­himpään,
nimittäin Trout Lakelle,
missä el ole s en p a r e m m i n katukäy­täviä
k u i n kunnollista katuvalaistus­takaan,
v a i k k a siellä sijaitseekin se
luonnonkaunis Ja m u u t e n k i n mainio
Työn Puisto.
Sitdburylaiset j a erikoisesti S u d b u -
r y n suomalaiset, joiden joukkoon y l e i ­sesti
puhuen leimataan kuuluvaksi
n i i n Trout Laken, k u J n C o p p e r C l i f -
f l n k i n suomalaiset, ovat tunnettuja
siitä, että samoinkuin m u u t k i n h i t a at
hämäläiset, he katselevät kaikkea
uutta vähän epäillen, eivätkä usko
mitään käsin kokeilematta.
Tästä supi-suomalaisesta härkäpäi-syydestä
k a i k e t i johtuu, että Sudbu-r
y n suomalaiset eivät ole yhtään s en
suurempia salonkileijonia k u i n maa­laisserkutkaan.
E i a i n a k a a n a l l e k i r ­joittanut
ole k u u l l u t , että meidän kes­kuudestamme
olisi noussut yhtään
sellaista " h u r m u r i a " m i k s i Rakopää,
vai oliko se Procopee nyttemmin a u ­t
u a i t t en m a i l l a olevan K a n s a i n l i i t on
jäsenenä ollessaan l e i m a t t i i n.
Tavallisissa oloissa tämä t a r k o i t t a a,
että Sudburyn ( ja m y ^ T r o u t L a k e n,
Copper CUf f i n ym. pääkaupunkllaiis-ten)
keskuudessa eletään omaa h i l ­jaiseloa,
sekaantumatta toinen tois­tensa
a s i o i h in j a erikoisemmin ketään
"lähentelemättä".
Tämä suomalalstyyppisyys onBn
parempi sikäli, ettei keskuudestamme
nouse s e l l a i s ia "Rakopää-hurmurelta".
Joka;. fasismivastaisen sodan aikana
t o d e t t i in suureksi lurjukseksi ja Joka
sai ansaittua körökyytiä säädyllisten
i h m i s t e n keskuudessa.
M u t t a joka nyt luulee, etteivät
kaupungin suomalaisten tunteet hdly
avosylin vastaanottamaan vieraita,
n i i n hänen pitäisi saapua toisten
" r i i a a l a l s s e r k k u j e n " kanssa C S J ^
l a u l u j u h l a a n , Jollei muuten, niin sika
että pääsisivät selyiUe sudburylaifiten
( J o i h in luetaan troutlakelaiset j»
muut) toveriUisesta vieraanvarana-desta.
Allekirjoittanut tietäisi kertoa
l u k u i s i a sellaisia tapauksia, missä jn-roiksi.
hämäläisiksi luullut kanssaih­misemme,
ovat luovuttaneet «nai
vuoteensakhi, puhumattakaan nyt yli­määräisistä
huoneistaan, niiden o » -
j e r i l a u l a j a i n j a soittajain sekä ffl^
den ystäviensä käytettäväksi, Jow»
nyt laulaujuhlaan saapuvat.
J a suuren yleisön toivomuto^
a l l e k i r j o i t t a n u t rohkeneekin JuIB»»-
sua olettamuksen, että antoisan Ja ar­vokkaan
m u s i i k k i j u h l a n Usäksl J ^ '
vieraat löytävät täältä "pääkaopg
g i s t a " t a v a l l i s i a kanssaihmisiä, JO»»
omista heikkouksistaan Ja « ° ^ ^
veistään välittämättä yrittävät tffl»
k a i k k i e n vieraiden olon mahdoDis»»-
m a n mukavaksi.
Tässä mielessä Ja taas s o ^
yleisön toivomuksen mukaan _
k i r j o i t t a n u t k i n lausuu "^^^^^^^
k u t " tervetulleeksi pääkaupunkiin.
KänsätoH"*
• S
• Henry
Jalo A
Eino
Anton
Laura
,. Toini
Seidi
. Elma
Tyne
Ruth
Lempi
S. ja E
. Ester
Paavo
, P.ja J
Mimmi
JA
t«npi
Mrs. l
Hilda
Elli jä
Mikko
Hulda
Aino-
•• Minnie
Manda
John
Lempi
Maija
Matti
Eliina
Hj. L€
Anni
Otto
Femmi
Senja
Jenni
Lydia
Mr. jj
Marö
:.' P'
Mrs.
.:Synn
Fred.
Celia
Kaisa