Vapaus, September 18, 1962

              Sivu 2- Tiistaina, syy sk. 18 p. — Tuesday, Sept. 18, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917 .
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephortes: Office OS 4-4264 — Editorlal OS 4-4265
Published thrice weeklyr.Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publislung Co. Ltd.. 100-102 Elm St; West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Department, pttawa,
. >-: . and for payment Of postage in cash.
• • • """""" TILAUSmNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 nSA':ssa:
. 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk, 5.25
-.CANADIAN LANGUAGEPRESS
Kanavajuttu kummittelee täälläkin
V a i k k a mustimmatkaan "pahanilmanlinnut" eivät ole
yrittäheetkään todistaa "Suomelle vahingolliseksi" Suomen
ja Nepvostoliitön välillä tehtyä sopimusta Saimaan kanavan
käytöstä, n i in Suomen äärioikeiston sanomalehdet pitävät k u i ­tenkin
kovaa porua Neuvostoliittoa vastaan siitä, että "ehdot
olivat odotettua huonommat Suomelle", kuten sanoo esimer­k
i k s i suomalainen sanomalehtikuningas, herra Erkko äänen­kannattajassaan,
Helsingin Sanomissa. Ilman muuta on tie­tenkin
selvää, että Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana k i i r e h ti
julkaisemaan peräti omalla toimituspalstallaan herra Erkon
lehdessääil esittämät surut ko. naapurimaiden hyvien suhtei­den
edelleen kehittymisestä, ikäänkuin Helsingin Sanomat
edustaisi Saimaan kanavan vuokrausasiassa Suomen kansan
yleistä mielipidettä tai peräti Suomen kansan j a v a l t i on pa-rasta.-
•• • . •
Tosiasia tietenkin on, että herra Erkon ja hänen lehtensä
vihanpurkaukset edustavat ainoastaan suhteellisen pienen
äärioikeiston mielialoja. Ihmetellä vain täytyy miksi näitä
äärioikeiston ulinoita julkaistaan täälläkin muka "erittäin
valaisevana" hengentuotteena, sillä moisen moskan avulla
ei ainakaan lukijoita valaista, vaan yritetään jymäyttää us­komaan,
että herra Erkko muka edustaa lehtineen Suomen
: kansaa. :•
Tosiasia tietenkin on, j a sitä ei, ole kukaan yrittänytkään
kieltää, että neuvottelut Saimaan kanavan vuokraamisesta
aloitettiin Suomen toimesta j a tahdosta. Yhtä selvää on se,
että hyöty Saimaan kanavan vuokraamisesta koituu ennen­kaikkea
Suomelle, sillä kanavan vuokra, mikä tosin perustuu
tavaran kuljetusmäärään, on siksi vaatimaton, että kukaan
järkevä ihminen ei voi pitää sitä kohtuuttomana. Päinvas­toin
voidaan oikeutetusti sanoa, että sovittu vuokra on p i ­kemminkin
nimellinen. E i edes herra Erkon Hesa kehtaa
sanoa, että vuokra on l i i an korkea.
Hesa valittaa pääasiassa sitä, että Saimaan kanavan kun­nostamiskustannukset
aiheuttavat Suomen valtiolle ensim­mäisen
viiden vuoden aifcsha melkoisia menoja.; Mutta lehti
jättää sanomatta, ja se on tärkeätä, että jos Saimaan kana­vaa
ei o l i s i vuokrattu, ItärSuomen ekononriia vaatisi ainakin
yhtä suuria menoja maanteiden rakentamiseen — ja maan­tieliikenteestä
ei valtio saisi lähestulkoonkaan sellaisia t u ­loja,
mitä se tulee saamaan Saimaan kanavan laivaliikentees­tä
--- j a sittenkin jäävät kuljetuskustannukset paljon hal­vemmiksi
kanavaliikenteessä.
• Hesa ei puhu l i i o in mitään niistä uusista työpaikoista,
mitä Saimaan kanavan kunnostaminen ja sen liikenteen
avaaminen tulee Itä-Suomen asukkaille antamaan — j a vaik-
;ka Suomessa on ollut, kiitos sen puolueettomuuspolitiikalle,
suhteellisen hyvä t3'öaika, n i i n työtilanne on kuitenkin hei^
k o i n juuri Itä-Suomessa.
Herra Erkko ja hänen lehtensä Hesa pitävät ehkä kaik­kein
pahimpana vuokrasopimuksen niitä artikloita, joiden
perusteella Neuvostoliitolle jää oikeus "yleisen tai paikallisen
turvallisuuden tehostamisen vuoksi" väliaikaisesti soveltaa
erikoissäännöksiä. Neuvostoliitto voi näiden artiklojen mu­kaan
poikkeusoloissa ja nimenomaan väliaikaisesti "kieltää
kaikkien niiden kolmansien maiden (ei siis Suomen — V )
alusten pääsynj joiden oleskelu Neuvostoliitolle kuuluvassa
osassa (ei siis Suomelle kuuluvassa — V) Saimaan kanavaa
ei olisi Neuvostoliiton turvallisuuden mukaista". Tämä, mu­tisee
herra Erkko hammasta purren, on itse pahasta, ja hän
huudahtaa Hesansa toimituskirjoituksessa: " M a i n i t t u a r t i k la
antaa mahdollisuuden tulkintoihin, jotka tulevaisuudessa
(ehkä herra Erkko ajattelee Saksan revanshimiehille mah­dollisesti
tulevaisuudessa annettavaa uutta "läpikulkuoikeut-ta?"
-V V) saattavat osoittautua sekä kiusallisiksi että han- *
k a l i k s i . "
Tässä yhteydessä on v a in muistettava eräs pikkuseikka,
jonka Hesa sivuuttaa vaitiololla, Neuvostoliitto vuokraa Sai­maan
kanavan Suomelle vuosikymmenien ajaksi. Sen pitkän
vuokra-ajan kuluessa voi tapahtua vaikka mitä. Selkkauk­sien
mahdollisuuksia on n y t k i n , mutta tilanne voi t u l l a vie­läkin
pahemmaksi. Tällaisten mahdollisuuksien olosuhteissa
on sekä Suomen että Neuvostohiton kannalta edullista se,
että vuokrasopimuksessa on selvästi määritellyt pykälät
siitä, mitä voidaan tehdä j a mitä ei voida kansainvälisten
selkkausten sattuessa.
- • • * .• •• * .*..
SUOMEN HALLITUKSEN MIELIPIDE
Mutta mitä sanoo asiasta esim. Suomen porvarillinen
hallitus? Pääministeri A h t i Karjalainen sanoi viikko sitten
sunnuntaina Sallassa pitämänsä puheen yhteydessä, että ää­rioikeisto
ei ole kaihtanut tietoista vääristelyäkään Saimaan
kanavaa koskevassa keskustelussa. Hän sanoi:
" O n ollut peräti mielenkiintoista seurata äärioikeistolai­suutta
(joiden äänenkannattajina ovat ennenkaikkea Heäa ja
Uusi Suomi — V ) edustavien piirien sekä — tietysti — so­sialidemokraattisten
lehtien paljon paljastavaa poliittista sä­vyä,
j o l la ne käsittelevät tätä suurta j a tärkeätä kysymystä.
Tietoista vääristelyäkään ei ole kaihdettu . . . o n ollut sel­västi
havaittavissa, miten vankka ja laaja kannatus tällä
hankkeella kansamme keskuudessa ja varsinkin Itä-Suomes­sa
puolueisiin katsomatta on, onhan kysymys koko Itä-Suo­men
talouselämälle tärkeän j a uusia mahdollisuuksia avaa­van
hankkeen toteuttamisesta."
Näin Suomen hallituksen päämies!
Tutustukaamme nyt toiseen porvarilliseen tahoon, maa­l
a i s l i i t on äänenkannattajan, Maakansan arvioon:
"Kanavan ja eräiden jatkoreittien laajennus- ja kunnos­tuskustannukset
on a r v i o i tu 14,4 miljardiksi markaksi. V a i k ­ka
lähdettäisiin varovaisuuden vuoksi siitä, että lopulliset
Ennätysmäinen suosio Leipzigin messuilla
Leipzig. — Sunnuntaina, syys­k
u u n 2 pnä, j o l l o i n L e i p z i g i n syys
messut avattiin, s u o r i t t i v a t säänhal.
t i j a t l o p u l t a k i n myös kesän "avauk­s
e n " . ' I l m e i s e s t i liekin ovat sitä
mieltä, että idän j a lännen välistä
kauppaa on suosittava. Messukau-pungissa
o n t o s i a a n k i n j o toista päi.
vää ollut vähän l i i a n k i n lämmintä
a i n a k i n n i i d e n pitkämatkaisten mes
s u v i e r a i d e n mielestä, jotka ovat
sonnustautuneet matkalle täysissä
syystamineissa. Mutta ehdottomas.
t i edukseen esiintyvät L e i p z i g i n rour
vat j a neitoset muodikkaissa kesä-asuissaan.
'. .'•.
K o k o sodanjälkeisen ajan on
L e i p z i g i n messuilla o l l u t suuri m e r
k i t y s idän j a lännen välisen kaupan
välittäjänä j a kehittäjänä. Maail­massa
ei o l e m u i t a messuja, joissa
h i i n sosialistisen k u i n kapitalistisen­k
i n talousalueen tuotanto esittäytyi­si
n i i n laajassa ^mitassa k u i n täällä
Kysymyksiä ja
vastauksia
VANHUUDENELÄKE JA
KANSALAISOIKEUDT
K y s y m y s : Onko mitään perää
eräiltä tahoilta kuulemassani väit­teessä,
että 65—-70vuoden ikäiset
Canadassa vanhuudeneläkettä naut­tivat
ihmiset menettävät korvaukse.
na eläkkeen nauttimisesta kansalais­oikeudet?—
Kysyjä.
Vastaus: E i o l e mitään perää väit­teessä.
E r o 65 vuoden ikäisten ja
70 vuoden ikäisten ihmisten eläke­o
i k e u k s i e n välillä on v a in se, että
muut ehdot täyttäneet henkilöt saa­vat
vanhuudeneläkkeen 65 vuoden
ikäisenä vain varattomuuden perus­t
e e l l a j a 70 vuoden ikäisenä omista,
mistään varoista riippumatta. V a ­pauden
kustantamassa tasku.kalen
terissä selostetaan lähemmin van­huudeneläkettä
koskevaa lakia.
kustannukset ovat jossain
määrin suuremmat, ne näyttä­vät
kuitenkin jäävän pienem­miksi
kuin yleensä-on arvioitu.
Rakennuskustannuksia pun-nittaessavon
sitäpaitsi otettava
huomioon eräitä seikkoja, joi­den
merkitys, ei ole vähäinen.
Kanavatyöt olisivat omiaan
helpottamaan työllisyystilan­netta
Itä-Suomen vajaatyölli-syysalueilla.
Viiden vuoden
kuluessa joudutaan näillä alu­eilla
käyttämään työllisyyden
hoitamiseen monen monia mil­jardeja.
Kanavatyömaalla voi­taisiin
käyttää melkoinen mää­rä
näistä miljardeista.
"Kanavatöiden vaatimat
kustannukset eivät itse asiassa
näytä olevan suuremmat kuin
kalleimpien teiden rakentami­nen.
Helsingistä länteen johta­va
Tarvon tien pätkä maksaa
neljättä miljardia, vaikka sillä
on pituutta vain 14 kilometriä.
"Teitä rakennettaessa ei j u u ­r
i kysytä, mikä on niiden liike­taloudellinen
kannattavuus.
Valtio ei saa niistä välitöntä
tuloa vaikka joutuu uhraa­maan
niihin suuria summia se­kä
peruskustannuksina että
hoitomenoina. Saimaan kana­van
osalta on sen sijaan muis­tettu
puhua paljon liiketalou­dellisesta
kannattavaisuudes-ta."
Rajoitetun tilan vuoksi lai­naamme
vain yhtä työväen-iehteä,
S K D L : n äänenkannat^
tajan Kansan Uutiset-lehden
toimituskirjoitusta.
". . . Yleisesti ottaen sopimus
on h y v i n pitkälle menevä osoi­tus
Neuvostoliiton hyvästä
tahdosta maatamme ja meidän
pulmiamme kohtaan. Kanavan
vuokrasummalla ja kanava-maksuilla
ei ole Neuvostoliitol­le
mitään merkitystä . . . M u t ­ta
sillä seikalla, että Neuvosto­liitto
tiettävästi ensimmäisen
kerran historiansa aikana on
suostunut vuokraamaan aluet­taan
ulkopuoliselle valtiolle
(sivumennen sanoen porvaril­liselle
valtiolle — V) tämän
toivomuksesta, on h y v in suuri
merkitys. Se todistaa, että
Neuvostoliitto todella haluaa
vaalia hyviä naapurisuhteita
ja on tässä tarkoituksessa val­mis
uhrauksiin, jotka joiden­kin
muiden suurvaltojen t a ­holta
eivät tulisi kysymyk­seenkään."
Saimaan kanavan vuokraso­pimukseen
liittyvät tosiasiat
ovat todella taruja kummem­pia!
Leipzigissä. Nyt k u n E u r o o p a n ta
lousyhteisöstä uhkaa tulla j a r ru
idän j a lännen välisen kaupankäyn­n
i n k e h i t y k s e l l e , on tämänvuotisten
L e i p z i g i n syysmessujen tehtävänä
koko maailmaa käsittävän kauppa-konferenssi
valmisteleminen.
30. L E I P Z I G I N M E S S UT
V I I M E S O D A N JÄLKEEN
Ensimmäiset syysmessut viime
maailmansodan päättymisen jälkeen
järjestettiin Leipzigissa v. 1947. N e
olivat nykyiseen verrattuna hyvin
vaatimattomat. Silloin o l i näyttely,
alaa v a i n 45.000 nelim. j a näytteille
asettajia noin 4.500, joista vain 6
u l k o m a i s i a . Niistä edusti y k s i a i ­noa
k a p i t a l i s t i s i a maita.
Tämänvuotisten kulutustavara
meäsujen pinta-ala on 114.000 ne
liöm. ja tuotteitaan^esittelee noin
6,'500 toiminimeä kaikkiaan 49 eri
maasta. Kapitalistisista maista
Länsi.Saksa ja Länsi-Berliini mu­kaan
lukien on messuilla tällä
kertaa 1450 näytteilleasettajaa,
joiden hallussa on 13.350 nelim.
näyttelyalaa.
V e r t a u k s e n vuoksi mainittakoon,
että vuoden 1937 syysmessuilla, jot­ka
olivat suurimmat ennen toisia
maailmansotaa järjestetyistä oli u l ­komaisten
toiminimien hallus.vii
v a in 4.42.5 n e l i m . näyttelyalaa. Osan­ottajamaiden
lukumäärä o l i VV. 1937
—-1941 vain 16-^25. Nämä luvut o-soittavat
selvästi, että Leipzigin
messut ovat t o d e l l a tarpeen maail­mankaupalle.
Muutenhan ne eivät
o l i s i voineet vetää maailman tuot.
taja- j a liikemiespiirejä puoleensa
j a t k u v a s t i kasvavalla voimalla.
' Viime vuoteenkin verrattuna ovat
kulutustavaramessut' laajentui\eet.
Kokonaisnäyttelyala on lisääntynyt
y l i 500 neliöm;. Kaikesta huolimat
ta ovat niyös länsisaksalaiset j a län-siberliiniläiset
t o i m i n i m e t lisänneet
näyttelyalaansa, eikä messuja v a s .
taan Länsi-Saksassa h a r j o i t e t tu k i i ­hotus
pystynyt pudottamaan mesi
s u i l l e ilmoittautuneista 500 länsi-s
a k s a l a i s ^ t a ' toiminimestä pois
k u i n v i i s i.
H A L L I T U S V A L T U U S K U N TA
S o s i a l i s t i s i s s a maissa pidetään
L e i p z i g i n messDJa suuressa arvossa,
j a niinpä ne tälläkin kertaa ovat lä­hettäneet
kauppa j a t e o l l i s u u s m i n l s -
tereitään messukaupunkiin katsele­maan,
mitä mistäkin maasta voisi
ostaa j a tunnustelemaan omia vien­t
i m a h d o l l i s u u k s i a . Esim. Neuvosto­l
i i t o n valtuuskuntaan k u u l u u vara­ulkomaankauppaministeri
I. F . Se-mitshastnevin
rinnalla Moskovan
suurimman tavaratalon " G U M ' i n"
johtaja V. T. Kamenev.
870,000 NÄYTTELYESINETTÄ
Kulutustavaramessujen käytännöl­listä
järjestelyä Leipzigissä ovat
monet asiantuntijat ylistäneet. Eikä
suotta, sillä vaikka esillä on k o k o.
naista 870,000 esinettä, ei o l e o l l e n ­kaan
vaikea löytää esim. suomalais-
Ydinaseräjäytykset ovat
vaarana ihmiskunnalle
Y K , New Y o r k . — Viidentoista
maan, mni Yhdysvaltojen, Eng­l
a n n i n j a Neuvostoliiton, ticMle-miehet
ilmoittivat yksimielisesti
v i i m e v i i k o l l a , että jatkuva ydin-koeräjäytysten
suorittaminen a i -
hcuttaa vakavia v a i i i n k u j a i h m i s ­k
u n n a l l e tulevina luhan.sina vuo­sina.
kissa, että valiokunta ei vielä o le
täysin selvästi ilmaissut kantaan­sa
ydinsäteily v a a r o i h i n . Vuonna
1958 valiokunta totesi, että sätei.
l y n vaikutukset ovat s u u r e l t a osal­ta
tuntemattomat.
Koska ei o le olemassa mitään te-hokka.
ta keinoja ydinkokeista a i ­heutuvan
r a d i o a k t i i v i s u u d e n haital-i
i s t en vaikutusten poistamiseksi, y
d i i i k o k e e t on lopetettava täydelli­sesti,
mistä koituisi suuri etu t u l e ­v
i l l e s i k u p o l v i l l e.
i Ryhmä; johon k u u l u u 20 amerik-
Televisiovastaanottimet. pimeässä ; neuvostoliittolaista
näkyvät, kellot^ j a rönt«ensäleiden | ,i^,jp„^jestä j^^^^j ^^^^.^^ välttämä,
töntä t u i K i a säteilyn monia vaiku-
Selostaessaan neljä vuotta kestä­neiden
tutkimusten.sa tuloksia Y K n
ryhmä sanoi myös, eitä ' p i e n i k in
.säteilymäärä siiatlaa vahingoittaa
ihmisiä";
a v u l l a toimivat kengänsovittamis-i
a i t t e e t— jotka j o useissa maissa on
k i e l l e t t y — k a i k k i nämä a i h e u l l a v al
säteilyä, s a n o t t i i n edelleen.
V a i k k a : nämä esineet aiheuttavat
vain vähäisen määrän säteilyä, ne
voivat yhdes.sä aikaansaada " h u o -
matlavan suuren" säteilyn, jok;i
muodostuu vahingolliseksi.
V i i d e n t o i s t a maan tiedemiehet
kuuluvat Y K ; i ] t i e t e e l l i s e en valio-kuntaan,
jonka tarkoituksena on
t u t k i a ydinsäteilyn vaikutuksia.
V a l i o k u n t a korosti edelleen, että
on välttämätöntä vähentää tai
täydellise.sti poistaa kaikki tar­peettomat
säleilymuodot, etenkin
kun o n ky.syniyksc.ssä s u u r i i n vä-estömääriin
vaikuttava säteily.
A s i a n t u n t i j a t , sanoivat New' Yor-
Pääministeri Ben
Kliedda poistettu
ehdol(aslistalta
A l g c r — Algerian väliaikaisen-h
a l l i t u k s e n pääministerin B e n Jus-sef
B e n K h e d d a n nimi ei o l l u t A I .
g e r i a n ensimmäisen parlamenttivaa;
l i e n e h d o k a s l i s t o i l l a , jotka A l g e r in
p r e f e k t u u r i antoi torstaina j u l k i ­suuteen.
E h d o k a s l i s t a t on l a a t i n u t poliit­t
i n e n neuvo.sto neuvoteftuaian pai­k
a l l i s t e n sotilaspiirien edustajien
kanssa. Vaalit o n määrä pitää syys
kuun 20. pnä.
B e n Kheddan nimi sisältyi elo­kuun
1.9. j u l k a i s t u i h i n syyskuun 2.
pnä pidettäviä vaaleja varten laadit­t
u i h i n l i s t o i h i n . Nämä vaalit pe.
r u u t e t t i i n B e n B e l l a n j o h t a m a n poi
l i i t t i s e n neuvoston j a s o t i l a s p i i r i en
j o h t a j i e n vä.lillä syntyneen kriisin
johdosta.
Ben K h c d d a s a n o M i s t o j e n JAdkai-semisen
jälkeen, että hänellä ei ol­l
u t mitään kommenttia esitettävän.i.
L i s t o i h i n sisältyi väliaikaisen h a l .
lilir-ksen varapääministerin Belki%i/
cem K r i m i n , nimi. Hän on Beii
B e l l a n vastustajia. Myös A l g e r i an
väliaikaisen toimeenpanoelimen pu­heenjohtajan
Abderrahmane Fare-s
in n i m i oli säilynyt listoissa.
F L N n edustajat ovat v a r m o j a 196
p a r l a m e n t t i p a i k a n .saamisesta, kos.
ka F L N n l i s t o i l l e ci o l e vastustajia.
L i s t o j e n julkaiseminen merkitsee
s i i s samaa kuin parlamentin jäsen
ten ilmoittaminen. Syyskuun 20
pnä: pidettävillä v a a l e i l l a on näin
o l l en vain symbolinen merkitys.
Syyttelevät taas toisiaan
New D e l h i . — I n t i a j a K i i n a syyt­tivät
torstaina toinen toistaan r a ­j
a r a u h a n rikomisesta Ilimaijan
v u o r i s t o a l u e e l l a . Ampumistapauk­s
i a ei ole kuitenkaan ilmoitettu
kummultakaan puolelta.
tuksia j a e t e n k in sen b i o l o g i s i a vai­k
u t u k s i a . : Ryhmä totesi, että pien­ten
säteilymäärien h a i t a l l i s i s t a vai­k
u t u k s i s t a tiedetään toistaiseksi
vain sangen vähän.
On k u i t e n k i n selvästi todettu, että
s e l l a i n e n k i n säteilymäärä, joka ei
aiheuta akuuttisia vaikutuksia, voi
satunnaisesti aikaansaada h a i t a l l i ­sia
vaiktuuksia, kuten .syöpää, l e u ­kemia
j a perinnöllistä epämuodos-tuneisuutta
sanotaan 441 s i v u a s i '
sältävässä selostuksessa.
Tiedemiehet totesivat, että heidän
päätelmänsä eivät suinkaan ole l o ­p
u l l i s i a j a että ne t u l l a a n jatkuvas­ti
tarkistamaan tieteen edistyessä ja
.sen jälkeen k u n uusia tietoja saa­daan
käytettäväksi.
. E d e l l e e n sanottiin, että ydinko
keistä aiheutuva radioaktiivinen
laskeuma lisääntyy tavallisesti k e ­väällä
j a muodostuu suuremmaksi
Euroopan j a P o h j o i s - A m e r i k a n poh
j o i s i l l a l a u h k e i l l a vyöhykkeillä k u in
muualla maailmassa.
Odottavia äitejä kehotetaan väit
tämään l i i a l l i s t a röntgenläpivalais­tusta,
koska sikiön kudokset ovat
a l t t i i m p i a säteilyn h a i t a l l i s i l l e vai­k
u t u k s i l l e kuin aikuisen kudokset.
P i e n i k i n säteilymäärä saattaa ai
heuttaa häiriöitä sikiön kehitykses .
sä.,
ta juustoa tai y a n e r i a , r u o t s a l a i s ia
kenkiä taii r a n s k a l a i s i a h u u l i p u ik
koja. Messut o n j a e t tu 30 e r i t a v a ­raryhmään,
k u t e n esim. ravinto- ja
nautintoaineet, sähkötarvikkeet, k o ­titalouskoneet,
konttorikoneet, u r ­heiluvälineet,
taideteollisuus j n e.
v a i n muutamia mainitakseni. J o k a i ­s
e l l a tavararyhmällä on o m a messu-talonsa
tai omat kerroksensa suu­rimmissa
messDtaloissa.
" U S K O L L I S E T " S U O M A L A I S ET
Suomen j a Saksan demokraatti­sen
tasavallan kaupankäynti on
melko huomattavaa, mutta siitä
h u o l i m a t t a Suomen osuus L e i p z l -
g i n syysmessuilla on k a i k k i n a s o .
danjälkeisinä vuosina o l l u t vaati­maton.
M u k a n a on tälläkin k e r t aa
v a i n vanhat j a u s k o l l i s e t L e i p zL
ginkävijät e l i juustoviejämme V a ­l
i o , E n i g h e t e n j a Smeds & C o Oy
sekä suurta k i i t o s t a saaneita koi­v
u v a n e r e j a esittelevä Oy Maho-gany.
Suomen kauppaviranomaisia e-dustaa
messuilla ulkoministeriön
k a u p p a p o l i i t t i s e n osaston jaosto­päällikkö,
lähetysneuvos K a a r lo
Mäkelä.
Minkä verran messuilla syntyy
kauppoja on vielä arvoitus, mutta
neuvotteluija on k a i k k i a l l a käynnis­sä.
J a v a i k k a L e i p z i g i n kamarite-a
t t e r i onkin valinnut messuohjel
mistoonsa amerikkalaisen Arthur
Älillerin näytelmän "Kauppamatkus­tajan
k u o l e m a n " , ei ainakaan näytä
siltä, että tänne L e i p z i g i i n saapu-neet
l i i k e m i e h e t joutuisivat " k u o l e,
maan" kau.ppojen puutteeseen.
VAROnUSÄRJESTEUMÄ
PVÖRREMYRKKUEN^AUA
-ijusieiJii^EÄ.^ • y g i l l^ km.
J
Australiassa raivoavat var^
sinkin vuoden kolmen en­simmäisen
kuukauden a i ­kana
tuhoisat pyörremyrs­kyt.
Tästä syystä onkin,
"ryhdytty . toimenpiteisiin
sellaisen menetelmän kek­simiseksi,
että lähestyvistä
myrskyistä voitaisiin an­taa
varoitus k y l l i n aikai­sin.
Siellä onkin nyt erään
vuoren huipulle sijoitettu
myrskyvahti, jona toimii
tutka. Myrskyvahti antaa
varoituksen lähestyvästä
myrskystä jo silloin kun
se on vielä kaukana.
MATTI MÄKI,.Vancouver, B.C., lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Liekin
hyväksi ja haastaa seiiraavat: Aqsj^lm Huhtala, Soiptula; B; C;, ja Aili
Ivonen, Vancouver, B. C. ~
AVNE JA KUSTI RINTANEl!^, Vancouve):, B. C i labjoittavat $2.00
Vai>fiud|in ja Liekip hyväksi |a Raastavat seuraavat: Jeinlnf ja Henr^
Niska ja Erkki Jäi^elS, Vancouver, C, Saima ja EmibMätson, Sylvan
Lake, sejfji Ida jj| iajpijir L ^ ^ ^^
JEMINA J A H E N R Y NISKA; Vancouver, B. C , vastaavat $5.00 A u .
ne ja Kust Rintasen haasteeseenpa haastavat seiiraavat: Tyyne ja Vlck
Lahti, Toronto, Ont., mr. ja mrs/L.' Kajancler sekä E l i Muston, Vancou­ver,
B. C.
SOITTAJA "KASSU", Sudbury, Ont., vastaa $5.00 Aino ja Gunnar
Gustafsonin haasteeseen ja haastaa kaikki kuoron johtajat tekemään sa.
. moin. . .
SYLVIA J A T A I S TO L A N E , Toronto, Ont., vastaavat $54)0 Rauha ja
Aimo Mäen haasteeseen ja haastavat seuraavat: Tyyne ja Martti Virta­nen,
Wawa, Ont. sekä Mary ja Percy Coombs, Azilda, Ont.
SAIMA RINTA, Geraldton, Ont., vastaa $5.00 Anni Heinosen haas­teeseen
ja haastaa seuraavat: Olga Salo, Hilma Ahlfors ja Signe NiemL.
Port Arthur, Ont, sekä Helvi Wäyrynen, R. 3, Port Arthur, Ont.
^ AINO MÄKILÄ, Geraldton, Ont, vastaa $5.00 Anni Heinosen haas­teeseen
ja haastaa A l l i Mattilan, Geraldtonista, Ont.
HILDA NURMI, Geraldton, Ont, vastaa $3.00 Tom Heralan haastee.
seen ja kehoittaa kaikkia haasteen saaneita vastaamaan haasteensa.
CSJ:n PORT ARTHURIN OSASTO, Port Arthur, Ont., lahjoittaa
$100.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja samalla vastaa CSJ:n Sudburyn
osaston haasteeseen.
ISAK VUOTILA, Niplgon, Ont!, lahjoittaa $2.00 Vapauden ja Liekin
hyväksi. •
L Y Y L I J A TOIVO LITMAN, St. Catharines, Ont., vastaavat $5 00
Linda ja Uuno Virtasen haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
HELMI T E R V O L A , Toronto, Ont., lahjoittaa $3;00 Vapauden ja Lie-l:
in hyväksi.
ESTERI J A E I NO SIREN, Sudbury, Ont., vastaavat $10.00 Rauha ja
Aimo Mäen haasteeseen ja haastavat seuraavat:, Bob Luoto, Toronto, Ont-,
Snr. ja mrs. Martin Kivari, Azilda; Ont., Lauri Niininen, C P . R. Tele.
grafityökunta ja Jorma Talkio, Sudbury, Ont. ^
UNO KOSKI, Sudbury, Ont., lahjoittaa $10.00 Vapauden ja Liekin
hyväksi j a haastaa seuraavat: Vilho Kotila, Wahnapitae, Ont. ja Emil
Johnson, Sudbury, Ont.
VILMA J A E I NO L E H T O L A , Sudbury, Ont., lahjoittavat $10.00 Va­pauden
ja Liekin talousaseman tukemiseksi ja haastavat seuraavat: Uuno
Männistö, Wawa, Ont., Erkki Aalto, Regan, Ont., Hanna j a Matti Saari
sekä Vieno ja Väinö Laine, Sudbury, Ont. ja V i l i Junttila, Kirkland Lake,
Ont.
VILHO SAARI, Sudbury, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja L i e k in
hyväksi ja haastaa seuraavat: Kalle Tulla, Sudbury, Ont., ja Lauri Vuo-rinen,
Regan, Ont.
AARNO HIETALAHTI, Sudbury, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden jä
Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat: Antti Hirvikoski ja Aimo Hirvikoski,
Regan, Ont., Ossi Punkari ja Tauno Purra, Sudbury, Ont.
JOHN SAARI, Rorketon, Man., vastaa $2.00 N. Kiviharjun ja Aino
Mackien haasteisiin. Kiitos haasteista.
SIRKKA J A D A V I D WAREN, Toronto, Ont., lahjoittavat $5.00 Va-paaden
ja Liekin hyvälisi.
F E L I X AHO, Kapuskasing, Ont., vastaa $5 00 Matti Rapon haastee.
seen ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Anselm Suurniemi, South
Porcupine, Ont., Uuno Venna, IVhitefish, Ont. ja Antti Lehtisaari, Ka­puskasing,
Out. v
WALTER LUND, Sylvan Lake, Alta,^ vastaa $2.00 Walter Järvien
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Bill Lund, Sylvan Lake, A l t a ja Bill
Erkkilä, Benälto, Alta.
ILMI J A V I L HO H E L M I N E N , Toronto, Ont;, vastaavat $5.00 H. Rön-tyn
haasteeseen. , '
HANNA PITKÄNEN; Toronto, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden ja
Liekin hyväksi ja haastaa Aura Koivulan, Torontosta, Ont.
CSJ:n LONG L A K E N OSASTO, Long Lake, Ont, lahjoittaa Bingoti-laisuuden
puhtaan tulon $32.25 Vapauden ja Liekin hyväksi ja kehoittaa
kaikkia Järjestön osastoja järjestämään bingo, y m. tilaisuuksia Vapau­den
ja Liekin haasterahaston hyväksi.
E V E R T MÄENPÄÄ, Worthington, Ont., Vastaa $3.00 saamiinsa haa.s-teisiin
ja haastaa puolestaan seuraavat: Leonard Tolonen ja Antti K i n.
nunen, R. R: 2 (McFarlane Lake), Sudbury, Ont. ja Chas. Johnson,
Worthington, Ont.
UUNO KORPI, Sudbury, Ont, vastaa $5.00 J . A. Seppälän haastee­seen
Vapauden ja Liekin hyväksi.
ANNI J A NIILO NURMI, sudbury, Ont., lahjoittavat $5.00 VapaU'
den ja Liekin hyväksi.
MARTHA J A V Ä I NÖ LEHTO, Sudbury, Ont., vastaavat $5.00 Sofia
Järven haasteeseen ja haastavat Aune ja Urho Koivun, Sudburysta, Ont.
A X E L BACK, North Cobalt, Ont., vastaa $5.00 Lempi ja Walter
Myllymaan haasteeseen.
MRS. ANNIE MATTSON, Grove Park, Sask., lahjoittaa $2.00 Vapau­den
ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat: Mrs. Anna Vesa ja mrs. Ida
Klaar, Websters Corners, B. C. ja mrs. Flora Savola, Vancouver, B. C.
(Jatkuu 3:nnella sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Painottomuustilan erikoisuuksista
N y k y a i k a n a ei o'.e oikeastaan juu­r
i mikään enää " u u t t a ".
Mutta vaikka i h m i n e n v o i t i e t e en
jäTekniikan k e h i t y k s e n a v u l l a muo­dostaa
keinotekoisesti nTillei v a i k ka
minkälaisia olosuhteita, n i i n painot­t
o m u u d e n - o l o s u h t e i d e n t u t k i m i n en
ihmisen kohdalta on jäänyt teke­mättä
nykypäiviin asti. — Ihmisen
o l i ensin noustava pois maan veto­voiman
vaikutuksesta, siis päästävä
painottomaan tilaan, ennen kuiti
v o i t i i n k o k e i l l a , minkälaista on olo
painottomuustilassa, miten se vai­k
u t t a a ihmisen toimintakykyyn,
i c r v e y t e en j n e .
K u n neuvostoliittolainen Vostok
III j a s en matkamies, majuri A n d -
r i a n G. N i k o l a j e v olivat äskettäin
peräti 95 t u n t i a painottomassa tilas­sa
j a kiersivät maamme 64 k e r t aa
sekä Vostok I V j a s en matkamies,
eversti Pavel P. P o p o v i c h oli p a i ­nottomassa
tilassa 71 t u n t i a j a k i e r ­si
maapallon 48 k e r t a a , n i i n he ovat
parhaita a s i a n t u n t i j o i t a tässä kysy­myksessä
j a heidän seslostuksiinsa
o n k i n k i i n n i t e t t y suurta huomiota.
Lainatkaamme N L : n h a l l i t u k s en
ääncnkannatlaja.sta Izvestijassa se,
n i i tu sanoi m a a i l m a n k u u l u n lenton­sa
jälkeen majuri Nikolajev k un
häneltä p y y d e t t i i n selitystä painot­t
o m u u s t i l a n vaikutuksesta ihmi-seen:
, "
" O n hyvin mielenkiiifföista ko­k
e i l l a tätä olosuhdetta s i l l o i n k u n
henkilö ei o l e kiinnitettynä t u o l i i n ­sa.
Noudattaen ohjelmaani minä
a v a s i r r s i t e e n i kerran joka kierrok­s
e l l a j a nousin ylös tuolista.
"Vapaassa lennossa henkilö yk­s
i n k e r t a i s e s t i r i i p p u u avaruudessa
koskematta sen p a r e m m i n s e i n i in
k u i n lattiaankaan. Jos henkilö te­kee
käännöksen, s i l l o i n hän rupeaa
pyörimään akselinsa ympäri hyrrän
l a i l l a . Kun on t a r p e e l l i s t a l i i k k u a,
^silloin henkilö yksinkertaisesti
työntää hieman seinästä j a hän l e i ­j
a a kevyesti ja tasaisesti. Käsien j a
j a i k o j e n l i i k u n t a säilyttää toiminta­kykynsä.
" I s t u i m e s t a n i vapauteena minä
h u o l e h d i n hytissäni yhteydenpidos­ta
j a söin. Painottomuustilassa voi­daan
elää j a työskennellä täydelli­s
e s t i ."
E v e r s t i P o p o v i c h l n kerrotaan sa­noneen,
että hän j a N i k o l a j e v naut­tivat
kaikesta mukaansa ottamas­taan
ruoastUi "Mfcillä o l i hyvä ruo­k
a h a l u " , hän sanoi. "Se o l i a i v an
yhtä maukasta k u i n hyvässä kant­t
i i n i s s a tai r a v i n t o l a s s a ."
N e w York Times Servicen toi­mesta
h u o m a u t e t t i i n ylläolevan j o h ­dosta
m.m. seuraavaa:
; "Nämä lausunnot viittaavat s i i -
Hien, että neuvostotiede on voitta­nut
painottomuustilan aiheuttaman
huonovointisuuden/mitä majuri T i -
tov tunsi 25 t u n t i a j a 18 m i n u u t t i a
kestäneellä lennollaan elok.7 pnä
1961.
— Eräät toiset tämän mantereen sa­nomalehtien
tiedeasiain kirjeen-^
vaihtajat kiinnittävät huomiota sii­hen,
-että yllämainitut kosmonautit
o l i v a t ilmeisesti matkalla melko
suurissa laitoksissa koska he v o i v at
nousta pois t u o l i l t a a n j a tehdä k o ­k
e i t a l i i k u n n a n k i n suhteen.
Kevyemmältä kannalta katsoen
neuvostoliittolaiset kosmonautit
näyttävät olevan h y v i n huumorinta­j
u i s i a v e l i k u l t i a.
K u n yllämainitut kosmonautit
olivat Moskovassa suurten kansan­j
o u k k o j e n j u h l i n n a n kohteena, h e i l ­l
e järjestettiin myös tilaisuus kes­k
u s t e l l a ulkomaalaisten lehtikir-j
e e n v a i h t a j a in kanssa.
Tällöin ei k e s k u s t e l u rajoittunut
k u i t e n k a a n . y k s i n o m a a n t i e t e e l l i s i in
a s i o i h i n j,a avaruuskysymyksiä kos­k
e v i i n kysymyksiin.
Päinvastoin täkäläiset pfiiväleh-det
kertoivat mm, myös seuraavaa:
B r i t a n n i a n yleisradion ( B B C )
edustaja pyysi eversti Popovichia
laulamaan muutaman säkeen siitä
kosmonauttien laulusta jota hänen
sanotaan laulaneen majuri N i k o l a -
j e v i n kanssa h i s t o r i a l l i s e l l a len­nollaan.
"Minä l a u l a i s i n mielelläni, mutta
täällä ei o l e säestäjää", vastasi P o ­povich.
"Avaruudessa meillä o li
tähtiseuraa."
Vastatessaan erään a m e r i k k a l a i ­sen
sanomalehtimiehen kysymyk­seen,
Nikolajev, j o k a on poikamies
sanoi, ettei hän^xrie saanut "mitään
a v i o l i i t t o t a r j o u k s i a eepillisen len­tonsa
johdosta.
"Minä e n o le saanut mitään avio-l
i i t t o e h d o t u k s i a " , hän sanoi. " E n
ole nähnyt paljon ulkomaalaisia
tyttöjä. Minä pidän venäläisiä tyt­töjä
maailman parhaina."
P o p o v i c h puolestaan myönsi. r i k ­koneensa
radiopuhelinsääntöjä silr
l o i n k u n hän ensimmäiseksi k u u li
N i k o l a j e v i n äänen vain muutaman
m a i l i n etäisyydestä.
P o p o v i c h sanoi, „että k u n sanat:
"Täällä kultainen kotka kutsuu
h a u k k a a " , kuuluivat hänen radios­taan,
hän u n o h t i mainita salamerkr
kinimensä j a s en s i j a an sanoi:
" A n d r j u s a rakas, minä kuulen
äänesi, Minä voin hyvin; näen s i ­n
u t . "
Tällaista on s i i s kuulema oleske­l
u painottomassa t i l a s s a — j a tällai­s
i a v e l i k u l t i a ne, j o t k a tietä raivaa­vat
avaruusiennoille.
— Känsäkoura.